Kesäolympialaisten 2008 kritiikki

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kesäolympialaiset 2008 ja niihin liittyvät Kiinan toimet ovat saaneet osakseen huomattavasti kritiikkiä. Kritiikki on koskenut etenkin Kiinan ihmisoikeuksia, ilmanlaatua, lehdistövapautta Kiinassa ja kilpailuista lähetettäviä medialähetyksiä koskevia lähetyskieltoja.

Norjan ja Ruotsin olympiakomitea jakoivat urheilijoille ennakkoon tietoa Kiinan ihmisoikeuksista ja kannustivat maansa urheilijoita ilmaisemaan mielipiteitään ihmisoikeuksista Kiinassa. 15 ranskalaisurheilijaa pyysi Kiinaa pitämään lupauksensa ihmisoikeuksista. [1]

Alku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hakuprosessi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olympialaisia hakiessaan Kiina lupasi yleisluonteisesti kisojen edistävän ihmisoikeuksia. Isäntäkaupunkisopimusta ei kuitenkaan julkaistu toisin kuin aiemmissa kisoissa. Siksi ei ole tarkkaa tietoa, mitä kansainvälinen olympiakomitea Pekingin kanssa sopi. Amnestyn mukaan Kiina petti lupauksen oikeuksien parantamisesta. Turvauhkien lisäksi hallitus pyrki estämään kaikki mielenilmaisut. Erityisen ajojahdin kohteena ovat eri puolilta Kiinaa tulevat vetoomusten esittäjät.[2]

Vetoomukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Václav Havel, Desmond Tutu, toisinajattelija Wei Jingsheng, Edward McMillan-Scott, filosofi André Glucksmann ja ryhmä EU:n MEP:jä vetosivat olympiakomiteaan ihmisoikeuksien puolesta 31.7.2008. Heidän mukaansa ihmisoikeuksien puolustaminen ei ole politiikkaa vaan jokaisen velvollisuus. He vetosivat olympiakomiteaan, jotta jokainen urheilija voisi tuntea Kiinan ihmisoikeustilanteen ja vapaasti ilmaista mielipiteensä siitä. Ryhmä pyysi urheilijoita tukemaan niitä ihmisiä, joiden ihmisoikeudet Kiinan hallitus on olympialaisten aikana kieltänyt.[3]

Saksalainen Sports for Peace -kansalaisjärjestö julkaisi 6. elokuuta 2008 International Herald Tribune -lehdessä ja verkkosivuillaan kirjeen Kiinan presidentille Hu Jintaolle. Kirjeen oli allekirjoittanut 130 olympiaurheilijaa eri maista. Yhteistyökumppaneina olivat International Campaign for Tibet ja Amnesty Internationalin Saksan osasto. Suomalaiset keihäänheittäjät Tero Pitkämäki ja Teemu Wirkkala peruivat allekirjoituksensa.[4] Pitkämäen manageri Tero Heiskan mukaan nimien keräys oli härskiä toimintaa. Adressissa vedotaan Kiinan johtoon rauhanomaisen ratkaisun löytymiseksi Tiibetissä. Urheilijat kehottavat presidentti Hu Jintaoa suojelemaan sanan-, mielipiteen- ja uskonnonvapautta. Pitkämäen ja Wirkkalan peruutuksien jälkeen yksikään suomalaisurheilija ei tukenut vetoomusta.[5][6]

Yhdysvaltalainen Team Darfur -järjestö vaati Kiinaa painostamaan Sudania lopettamaan Darfurin väkivallan. YK:n mukaan Darfurin kriisi on tämän hetken pahin humanitaarinen kriisi. Kiina myy Sudanille aseita ja ostaa siltä öljyä. Team Darfurin listalla on yli 360 urheilijaa. Listalla on yksi suomalainen, kisoista loukkaantumisen vuoksi poisjäänyt telinevoimistelija Annamari Maaranen. Järjestön perustaja on Torinon vuoden 2006 kisojen pikaluistelun olympiavoittaja Joey Cheek. Mia Farrow on esiintynyt hänen kanssaan.[7]

Kaksi amerikkalaista ja kaksi englantilaista pitivät Pekigissä 12 minuutin mielenosoituksen 6. elokuuta 2008 teksteillä: "Tibet will be free" ja "One World, One Dream, Free Tibet". Viranomaiset keskeyttivät mielenilmauksen pakolla. Aiheesta oli ilmoitettu amerikkalaiselle televisioyhtiölle: ABC. Kansainvälinen olympiakomitea tuomitsi "jokaisen yrityksen politisoida kisoja" . KOK:n mukaan mielenosoitus oli laiton.[8]

Helsingin Sanomien pääkirjoituksen mukaan huhtikuussa 2008 Suomen ei pidä langeta mielistelyyn Kiinan politiikassa.[9]

Sanomalehti Hufvudstadsbladetin pääkirjoituksen mukaan 30. heinäkuuta 2008 vielä ei ole myöhäistä esittää Kiinalle vaatimuksia. Amnesty vaatii esimerkiksi mielipidevankien vapautusta. Haaste koskee KOK:n jäseniä ja vierailevia valtiopäämiehiä. Amnesty:n mukaan Kiina on rikkonut olympialaisiin antamansa lupaukset: ihmisoikeusaktivistit, pidätykset ilman oikeudenkäyntejä, lehdistösensuuri ja kuolemantuomiot. Kaikissa näissä Kiina on taantunut. Kunnioitus ihmisoikeuksiin tulisi olla perusedellytys olympialaisiin. Lehden mukaan KOK on anteeksiantamattomasti jättänyt Kiinan lupausten valvonnan.[10]

Avajaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monissa maissa keskusteltiin poliitikkojen osallistumisesta avajaisiin ja kisoihin. Tiibetin väkivaltaisuuksien ja Kiinan ihmisoikeustilanteen vuoksi keskusteltiin Pekingin kesäolympialaisten boikotoinnista vaikutusmahdollisuutena. Ongelma oli myös Kiinan osuus Darfurin kriisissä. Kiina on Sudanin tärkeimpiä aseidenmyyjiä ja öljynostajia.[11] Kiina myi aseita Sudanin hallitukselle ja osti siltä öljyä. Kisojen boikotoinnin puolesta puhuivat muun muassa Mia Farrow, Richard Gere ja Britannian kruununprinssi Charles. Steven Spielberg kieltäytyi Pekingin kisojen taiteellisen johtajan paikalta. Tiibetin korkein hengellinen auktoriteetti ja pakolaishallituksen johtaja 14. dalai-lama vastusti boikottia. Kansainvälisen olympiakomitean puheenjohtaja Jacques Rogge vastusti myös boikottia. Toimittajat ilman rajoja -järjestö kehotti valtionpäämiehiä jättäytymään pois olympialaisten avajaisseremoniasta. Avajaisten boikotointia pohti myös loppuvuoden 2008 EU-puheenjohtajana toimiva Ranska.[12]

Amerikkalainen ohjaaja Steven Spielberg oli sovittu avajaisten taiteelliseksi neuvonantajaksi. Maaliskuussa 2007 Mia Farrow kirjoitti Wall Street Journalissa, haluaako Spielberg historiaan Pekingin kisojen Leni Riefenstahliksi? Riefensthal ohjasi natsipuolueen johtaman Saksan olympiafilmin vuonna 1936. Vaikka Spielberg ei ollut ennakkoon ajatellut kisoihin liittyvää propagandaa ja Kiinan ihmisoikeuskysymyksiä, häneltä vei vain neljä päivää kirjoittaa avoin kirje Kiinan presidentille Hu Jintaolle. Spielberg vetosi, että Kiina käyttäisi vaikutusvaltaansa lopettamaan Darfurin kärsimykset. Vetoomuksen johdosta Peking lähetti korkea-arvoisen diplomaatin Sudaniin neuvottelemaan YK-joukkojen hyväksymisestä.[13] Spielbergin mielestä Kiina ei tehnyt riittävästi kriisin ratkaisemiseksi ja hän luopui olympialaistehtävistä helmikuussa 2008. Kiina piti Spielbergin päätöstä kohtuuttomana, vastuuttomana, epäoikeudenmukaisena ja olympialaisten hengen vastaisena. YK:n mukaan Darfurin kriisi on tämän hetken pahin humanitaarinen kriisi. Darfurissa on kuollut yli 200 000 ihmistä ja 2,5 miljoonaa on ajettu kotiseudultaan viiden vuoden väkivaltaisuuksissa. Kiina on Sudanin tärkeimpiä asemyyjiä ja öljynostajia.[14]

Huhtikuun 2008 tiedonantojen mukaan Saksan pääministeri Angela Merkel, Britannian pääministeri Gordon Brown ja Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri Ban Ki-Moon eivät osallistuneet avajaisiin.[15]

Suomen pääministeri Matti Vanhanen ilmoitti 21. huhtikuuta 2008, että Suomi ei aio olla mukana edes hienovaraisessa diplomaattisessa avajaisten boikotissa.[16]

Soihtumatka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinan Tiibet-politiikkaa vastustavia mielenosoittajia soihtukulkueen aikana.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta olympiasoihtuviesti.

Olympiasoihtua vastaan osoitettiin useissa maissa mieltä. Kiina lähetti soihdun saattueeksi maailmalle turvamiehiä, jotta soihtu pääsee etenemään. Olympiatuli saapui Pekingiin 6. elokuuta 2008, mutta tavallinen kiinalainen tuskin pääsi sitä seuraamaan, kun Kiinan hallitus ohjasi soihtuviestiä tarkkaan.[17] Soihtuviestin vieraillessa Xinjiangissa kaupat suljettiin, asukkaita pyydettiin pysymään kotona ja reitin varrella asukkaita kiellettiin avaamasta ikkunoita tai seuraamasta tapahtumia parvekkeilta.[18]

Pariisissa tuhannet Kiinan Tiibet-politiikkaa vastustavat mielenosoittajat tervehtivät olympiasoihtua huhtikuussa 2008. Viranomaisten kunnianhimoisena tavoitteena oli estää Lontoon kaltainen kaaos. Tiukoin turvatoiminkaan ei soihtua pystytty varjelemaan, ja viranomaiset joutuivat sammuttamaan sen kolme kertaa. Lontoossa soihtu joutui edellispäivänä samanlaisten mielenosoitusten kohteeksi. Britannian yleisradioyhtiön mukaan jotkut maat ovat jo alkaneet epäröidä olympiasoihtuviestin järkevyyttä soihtua seuraavien kahakoiden takia. Pariisissa mielenosoittajat yrittivät kaapata soihdun sen kantajalta useita kertoja. Kaaos alkoi soihtuviestin ensimetreillä, kun Pariisin vihreiden edustaja Sylvain Garel yritti riuhtaista soihdun. Garel ehti huutaa "Vapaus Tiibetille!" ennen kuin poliisit kaatoivat hänet järein ottein maahan. "On sietämätöntä, että pelit järjestetään maailman suurimmassa vankilassa", Garel sanoi uutistoimisto AP:lle. Toimittajat ilman rajoja –järjestön aktiivistit ripustivat Eiffel-torniin mustan lipun, jossa oli olympiarenkaiden tilalla käsiraudat. Mielenosoittajat ripustivat Tiibetin lipun kaupungintalolle, minkä jälkeen kiinalaisviranomaiset peruivat kaupungintalolle aikomansa juhlan. Pariisissa myös ranskalaisurheilijat kantoivat rintamerkkiä, jossa luki "Paremman maailman puolesta".[19]

Argentiinan pääkaupungissa Buenos Airesissa olympiatulta vartioi tuhansia poliiseja. Afrikassa maanosan eräs tunnetuimmista henkilöistä Wangari Maathai, joka sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2004, ei seurannut olympiatulta kritiikkinä Tiibetin tilanteelle. Wangari Maathai haastoi Kiinan myös parantamaan ympäristöä. Pariisissa tuli sammui kolmesti, Lontoossa pidätettiin 37 henkilöä ja San Franciscossa soihtu hävisi satamakauppaan.[15]

Viisumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiina perui 5.8.2008 viisumin Torinon vuoden 2006 kisojen pikaluistelun olympiavoittajalta Joey Cheekilta. Cheek on Team Darfur -järjestön perustaja ja esiintynyt Mia Farrow'n rinnalla. Järjestö vaati Kiinaa painostamaan Sudania lopettamaan Darfurin väkivallan. Kiinalla on hyvät suhteet Sudaniin: Kiina myy Sudanille aseita ja ostaa öljyä. Team Darfurin listalla on yli 360 urheilijaa, joista yksi on suomalainen: telinevoimistelija Annamari Maaranen. Valkoinen talo ilmoitti esittävänsä viisumin peruutuksesta vastalauseen Kiinalle. Bush arvosteli Kiinaa: ”Yhdysvallat vastustaa voimakkaasti Kiinan tapaa pidättää toisinajattelijoita, ihmisoikeusaktivisteja ja uskonnollisia aktivisteja.”[20]

Amerikkalainen radiojournalisti Dhondup Gonsar ei saanut viisumia Kiinaan. Dhondup Gonsar on tiibetiläinen ja työskentelee amerikkalaiselle radiokanavalle Radio Free Asia.[21]

Kiina kielsi ohjaaja Arto Halosen viisumin Pekingin olympialaisiin.[22] Halonen haki viisumia Veikkauksen vieraana. Viisumihakemuksen jätti Suomen olympiakomitea. Komitea ei ole saanut pyynnöistä huolimatta perusteita kieltoon. Syyksi Halonen arvioi vuosina 1994–1998 ohjaamaansa dokumenttia Karmapa, joka käsittelee Kiinan toimia Tiibetissä.[23]

Siirtotyöläiset ja rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Human Rights Watch arvosteli 12.3.2008 Pekingin uudelleenrakentamisen maan sisäisten siirtotyöläisten kohtelua.[24] Kolmasosa miljoonakaupungista rakennettiin uudelleen kuudessa vuodessa. Siirtotyöläiset rakensivat kisa-areenat, mutta heidät lähetettiin kaupunkikuvaan sopimattomina kotiin kisojen ajaksi. Siirtotyöläiset asuivat ghettomaisissa oloissa, tekivät työtä vuoroissa vuorokauden ympäri, huonolla sosiaaliturvalla, ilman ammattiyhdistyksiä ja joskus jopa ilman palkkaa. Pekingin pormestarin mukaan olympialaisten ansiosta pääkaupungin modernisointi lyheni 20-25 vuotta. Pekingin asukkaat menettivät osan elämäänsä ja tärkeitä kulttuuriarvoja hävisi ikuisesti.[13]

Doping[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huippu-urheilua kritisoidaan dopingin yleistymisestä. Dopingtestejä tehtiin Pekingin olympialaisissa 4 770 kappaletta. Päättäjäispäivään mennessä julkaistiin kuusi kärynnyttä urheilijaa ja neljä kiellettyjä kipulääkkeitä saanutta hevosta. Paljastuneihin tapauksiin sisältyi ukrainalainen seitsenottelija Ljudmila Blonska (hopea), pohjoiskorealainen ampuja Kim Jong-su (hopea ja pronssi), ukrainalainen painonnostaja Igor Razoronov, kreikkalainen aitajuoksija Fani Halkia, espanjalaispyöräilijä Isabel Moreno, vietnamilaisvoimistelija Thi Ngan Thuong Do ja Norjan esteratsastusjoukkueen Camiro-hevonen (pronssi).[25] Kisojen jälkeen käryjä paljastui lisää ja joulukuussa 2008 vahvistettiin valkovenäläisten moukarinheittäjien Vadim Devjatovskin ja Ivan Tsih’anin sekä puolalaisen melojan Adam Seroczynskin antaneen kisojen aikana positiivisen dopingnäytteen.[26]

Kaupallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olympiakisojen kaupallistuminen on herättänyt kritiikkiä. Helsingin Sanomien yleisökirjoituksen mukaan Kansainvälinen olympiakomitean tuloista noin kaksi kolmasosaa tulee yhdysvaltalaisilta yhtiöiltä ja televisioyhtiöiltä. General Electricin omistama televisiokanava NBC on maksanut 605 miljoonaa euroa (894 miljoonaa dollaria) televisiolähetysten yksinoikeuksista Yhdysvalloissa. Sama yhtiö maksaa KOK:lle Vancouverin 2010 talvikisoista 820 miljoonaa dollaria ja Lontoon 2012 kesäolympialaisista 1,18 miljoonaa dollaria ja 200 miljoonaa markkinointikuluja.[27]

Ihmisoikeudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Ihmisoikeudet Kiinassa

Kiinan toimiminen kesäolympialaisten 2008 isäntänä on herättänyt monia huolia ihmisoikeuskysymysten suhteen. Amnesty Internationalin mukaan Kiina lupasi kansainväliselle olympiakomitealle (KOK), että Kiina edistää erityisesti sananvapautta. Amnestyn mukaan olympialaiset 2008 ovat lisänneet ihmisoikeusloukkauksia Kiinassa.[28]

Tammikuussa 2007 Kiinan hallitus asetti väliaikaiset säännökset ulkomaalaisten lehtimiesten vapaalle liikkuvuudelle ja vapaille haastatteluille. Human Rights Watchin mukaan todellisuus on kaukana Kiinan hallituksen esityksistä. Vaikka tilanne on joillakin aloin parantunut, se on samalla toisaalla huonontunut, erityisesti Tiibetin suhteen. Kiinalaisten toimittajien työskentely on vaikeutunut. Varoittaviksi kirjoitusaiheiksi on nimetty ilmanlaatu, ravintoturvallisuus, olympiatulen vienti ja syyskuussa 2008 pidettävät paraolympialaiset. Kokonaan vältettäviksi aiheina raportti käsittelee: maalaisten vetoomukset paikallisviranomaisten väärinkäytöksistä, laittomat mielenosoitukset ja ihmisoikeusaktivistit.[29]

KOK:n puheenjohtaja Jacques Rogge oli avoimen kriittinen Kiinan ihmisoikeuksista huhtikuussa 2008. Hän halusi Kiinan parantavan ihmisoikeuksiaan.[15]

Amnestyn mukaan viranomaiset ovat olympialaisten varjolla jatkaneet ja voimistaneet ihmisoikeusloukkauksia. Toimittajat ilman rajoja -järjestön mukaan keväällä 2008 vangittiin 32 lehtimiestä ja 52 Internet-toisinajattelijaa, yli miljoona ihmistä on pakkosiirretty Pekingin kisapaikoilta, 250 000 ihmistä on pidätetty ilman oikeudenkäyntiä ja lähetetty jopa 4 vuodeksi uudelleen koulutusleirille pakkotyöhön.[30]

Maaliskuussa 2008 Kiina nujersi väkivaltaisesti Tiibetin mielenosoitukset ja rajoitti viestimien raportointia asiasta. Maailmalla tuomittiin Kiinan toimet laajalti ja keskusteltiin, miten Kiinan tilanteeseen tulisi suhtautua Pekingin olympialaisten suhteen. Kisakaupunki Pekingiä on siivottu ihmisistä, jotka ovat menettäneet kotinsa kisarakennusten alta, ja katukuvasta on poistettu kaupustelijat ja kerjäläiset. Amnesty International ei usko boikotin tehoon saada muutoksia aikaan Kiinassa vaan toivoo EU:n ja Kansainvälisen olympiakomitean painostavan maata rauhanomaisten mielenosoitusten sallimiseksi ja perustuslakinsa mukaisen ilmaisun-, kokoontumis- ja yhdistymisvapauden toteutumiseksi.[31] Amnesty International on vedonnut Kiinaan myös vangittujen toimittajien vapauttamiseksi ennen olympialaisia[32].

Suomen puolustusministeri Jyri Häkämies esitti myönteiset arvionsa Pekingissä kesäkuussa 2008 tavatessaan virkaveljensä Liang Guanglien. Tapaaminen tapahtui Taivaallisen aukion verilöylyn 19. vuosipäivänä. Häkämies vaikeni ihmisoikeuksista Kiinassa ja hänen mukaansa Kiina on Suomelle taloudellinen mahdollisuus eikä turvallisuuspoliittinen haaste.[33] Useiden länsilähteiden mukaan Taivaallisen rauhan aukion mielenosoituksessa useita satoja siviilejä ammuttiin tai yliajettiin sotapanssareilla Kiinan armeijan vallatessa kaupungin.[34]

Human Rights Watchin kannanotto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch julkaisi 71-sivuisen raportin “China’s Forbidden Zones: Shutting the Media out of Tibet and Other ‘Sensitive’ Stories,” jossa on yli 60 kirjeenvaihtajien haastattelua Kiinasta joulukuusta 2007 kesäkuuhun 2008. Human Rights Watch kehotti Kiinan hallitusta ja kansainvälistä olympiakomiteaa varmistamaan kymmenien tuhansien lehtimiesten sananvapauden ja turvallisuuden kesäolympialaisissa, varmistamaan olympialaisten maineen ja kysyi, miten tulevaisuudessa voidaan varmistaa isäntämaan ihmisoikeuslupausten tehokas valvonta ja toimeenpano. [35]

Human Rights Watch kehotti Kiinan hallitusta:[35]

  • varmistamaan ulkomaisten toimittajien lehdistönvapauden 17.10.2008 asti.
  • toteuttamaan 26.6. Kiinan ulkoministeriön sitoumuksen avata Tiibetin autonominen alue ulkomaisille lehtimiehille ja myöntää rajoittamaton pääsy tiibetiläisyhteisöihin lähiprovinsseissa Gansu, Sichuan, Qinghai ja Yunnan.
  • tutkimaan murhauhkauksia, joita yli 10 ulkomaista valtuutettua Kiinan kirjeenvaihtajaa oli saanut maaliskuun. 14 päivän jälkeen, ja varmistamaan lehtimiesten turvallisuuden samaan aikaan, kun valtion lehdistön raportointi ulkomaisen lehdistön väitetyistä Kiinaa koskevista ennakkoluuloista on kiihdyttänyt kansan vihaa ulkomaisia lehtimiehiä kohtaan.
  • sitoutumaan jatkamaan väliaikaisia vapaussäädöksiä 17.10.2008 jälkeen.

Human Rights Watch kehotti kansainvälistä olympiakomiteaa (IOC):[35]

  • perustamaan jatkuvan (24 h/vrk) Internet-yhteyden Pekingiin ulkomaisille lehtimiehille lehdistönvapausloukkausten raportointia varten elokuun 2008 olympialaisten aikana, tiedottamaan välittömästi ulkoministeriä näistä tapauksista ja vaatimaan nopeaa selvitystä.
  • julkisesti vaatimaan Kiinan hallitusta säilyttämään väliaikaiset säädökset.
  • parantamaan kisakaupungin valintakriteerejä siten, että varmistetaan yhdenmukaisuus Olympialaisten perustamiskirjan lupauksen kanssa vaalia “maailmanlaajuisia eettisiä perusperiaatteita” ja “ihmisarvoa”.
  • kehittämään pysyvän ihmisoikeustyöryhmän, joka asettaa ihmisoikeusstandardit olympialaisille.

Ihmisoikeusaktivistit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinan perustuslain mukaan kansalaisilla on oikeus ilmaisun- ja uskonnonvapauteen ja hallituksen arvosteluun. Monet kansalaisaktivistit ovat kisojen alla poliisivalvonnassa tai heihin ei saada yhteyttä, kuten Liu Xiaobo, Teng Biao, Li Fiangping, Zeng Yinyan ja Qi Zhiyong.

Hu Jia kampanjoi ihmisoikeuksien, AIDS-potilaiden aseman ja uskonnonvapauden puolesta. Hu puhui telekonferenssissa EU:n parlamentille ja arvosteli eräitä hallituksen johtajia ihmisoikeusloukkauksista. Hu julkaisi lakimies Teng Biaon kanssa avoimen kirjeen, jossa kisat liitettiin kansalaisoikeuksien rikkomuksiin. Hu tuomittiin huhtikuussa 2008 3,5 vuodeksi vankeuteen.[36]

Yang Chunlin puolusti viljelijöitä maakiistassa Koillis-Kiinassa Heilongijianissa. Yang keräsi tuhansia nimiä vetoomukseen, jossa vaadittiin "ihmisoikeuksia, ei olympialaisia". Yang tuomittiin maaliskuussa 2008 5 vuodeksi.[36]

Ye Guozhu vaati lainmukaisia korvauksia Pekingin olympialaisten tieltä pakkohäädetyille. Yen pidätettiin 4 vuotta sitten, kun hän haki mielenosoituslupaa. Hänen piti vapautua heinäkuun lopussa, mutta pidätystä on pidennetty ainakin lokakuuhun.[36]

Hou Wenzhou pidätettiin 18 päiväksi, koska hän levitti ulkomaista olympialaisiin liittyvää ihmisoikeusviestiä. Omaisille ei kerrottu pidätyksestä. Hou menetti vuokra-asuntonsa vuokaranantajan pelottelun vuoksi.[36]

Aktivisteja ovat Huang Qi ja Du Daobin. Kesäkuussa 2008 Li Changqing ei päässyt Göteborgiin vastaanottamaan lehdistönvapauspalkintoaan.[37]

Tiibet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tiibet on Kiinan itsehallintoalue. 14. dalai-lama pakeni Intiaan vuonna 1959. Tiibet on protestoinut itsenäisyyden ja todellisen autonomian puolesta koko miehityksen ajan. Tiibetiläisiä on neljä miljoonaa, joista alle kolme miljoonaa asuu Tiibetissä.[38] Maaliskuussa 2008 Kiina nujersi väkivaltaisesti Tiibetin mielenosoitukset ja rajoitti viestimien raportointia asiasta. Maailmalla tuomittiin Kiinan toimet laajalti ja keskusteltiin, miten Kiinan tilanteeseen tulisi suhtautua Pekingin olympialaisten alla.[39]

HRW:n mukaan tapahtuma on yksi merkittävimpiä kansalaiskiistoja vuoden 1989 taivaallisen rauhan aukion mielenosoituksen jälkeen. Sadat munkit aloittivat rauhanomaiset protestit 10. maaliskuuta 2008 vajaa 10 km Lhasasta länteen. He vaativat uskonnollisten rajoitusten purkua ja vangittujen munkkien vapauttamista. Kulkueet käynnistyivät Tiibetin vuoden 1959 Kiinan vallan vastarinnan vuosipäivänä.[40]

Olympialaisten saamiseksi vakuutetut väliaikaiset lehdistöoikeudet eivät sisällä alueellisia rajoituksia. Kiinan ulkoministeriö vaati kuitenkin helmikuusta 2007 alkaen luvan Tiibetiin. Viranomaiset estivät useita lehtimiehiä saapumasta Tiibetiin. Maaliskuussa kesäkuuhun 2008 matkat Tiibetiin kiellettiin kokonaan.[40]

Kiina on tuominnut 42 ihmistä vankeuteen Tiibetin levottomuuksista 11. heinäkuuta 2008. Lisäksi 100 ihmistä odottaa oikeudenkäyntiä. Kiinalaislähteiden mukaan 14. maaliskuuta 2008 tapettiin yksi poliisi ja 18 siviiliä. Tiibetiläislähteiden mukaan poliisi ja armeija tappoi yli 200 tiibetiläistä mielenosoittajaa.[41] Dalai Laman mukaan Tiibet taistelee olemassaolonsa puolesta ja tilanne on hyvin vaikea.[42]

Uiguurit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uiguurit ovat Kiinan suuri vähemmistökansa. Uiguureja elää 6,5 miljoonaa Xinjiangin autonomisella alueella Kirgisian, Tadžikistanin ja Kazakstanin naapurissa. Heillä on oma kieli. Uskonto on islam.[38] Uiguurit ovat vastustaneet Kiinaa vuosikymmeniä. Kansainvälisten ihmisoikeusjärjestöjen mukaan terroriväitteitä käytetään Kiinan kovien otteiden puolustukseen Xinjiangissa. Heinäkuussa 2008 Kiina oli pidättänyt uiguurien alueelta 82 terroriepäiltyä, joiden he sanoivat olevan uhka.[43]

Terroristit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiinan uutistoimiston mukaan Kiinan viranomaiset tekivät vaarattomiksi 5 terroristiryhmää ja vangitsivat 82 terroristia 10. heinäkuuta 2008 mennessä. Kiinan viranomaisten mukaan terroristit olivat suunnitelleet Olympialaisten sabotointia.[44]

Kiinan tiedottajien mukaan Xinjangissa taksikuski ja vihannesviljelijä tappoivat 16 lenkillä ollutta poliisimiestä ja loukkasivat 16 poliisimiestä. Kommunistijohtajan mukaan terroristit käyvät psykologista ja väkivaltaista raakaa sotaa olympialaisia vastaan. Valtion uutistoimiston mukaan he valmistelivat hyökkäystä useita kuukausia. Teon jälkeen alueella Kiinan poliisi pahoinpiteli kahta japanilaista lehtimiestä, tunkeutui heidän hotellihuoneeseensa ja vaati valokuvien tuhoamista. Kiina ja USA pitävät uiguurien ryhmiä terroristiorganisaationa. Monet asiantuntijat kyseenalaistavat koko organisaation olemassaolon.[45] Hyökkäys tapahtui Kiinan rajalla Kashgarissa Xinjiangissa 4 000 km:n päässä Pekingistä. Poliisi epäilee iskua terrorismiksi ja kertoo, että ryhmällä on yhteyksiä Osama bin Ladenin al-Qaida verkostoon. Viime vuosina hallitus on tehnyt ryhmää vastaan joukkopidätyksiä ja teloituksia. Hyökkäyksen vuoksi Peking varustautui hälytysvalmiuteen 4. elokuuta 2008. Olympialaisia varten turvatöihin on komennettu 34 000 asevoimien sotilasta, kymmeniä lentokoneita, helikoptereita ja laivoja. Ilmatorjuntaohjukset suojaavat olympiapaikkoja. Alueilla on tehty turvatarkastuksia, korttelikomiteoiden vapaaehtoiset tarkkailevat alueita ja julkisilla paikoilla on tuhansia valvontakameroita.[36]

Tiedonvälitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Niemans-skandaali[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Amerikkalaista lehtimiesten Niemans-säätiötä arvosteltiin, kun se kertoi aikovansa kouluttaa kiinalaisia byrokraatteja ja lehdistövastaavia Pekingin olympialaisiin. Kriittinen amerikkalainen keskustelu sai säätiön perumaan koulutussopimuksen opettaa kiinalaisia heihin kohdistuvan kritiikin torjuntaan.[13]

Lehdistönvapaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Human Rights Watchin mukaan (2008) Kiinan olympialasten anomukset hylättiin 1990-luvulla pääasiassa ihmisoikeuksien puutteiden vuoksi. Vuoden 2001 hakuprosessissa Wang Wei (hakukomitean pääsihteeri) vakuutti, että kansainvälinen lehdistö saa “täyden lehdistövapauden raportoida Kiinasta”. Väliaikaiset säädökset 1. tammikuuta 2007 – 17. lokakuuta 2008 sallivat ulkomaisille lehtimiehille vapaat haastatteluoikeudet kaikkien organisaatioiden ja henkilöiden kanssa ja kattaa olympialaiset sekä Kiinan politiikan, talouden, sosiaaliturvan ja kulttuurin. Väliaikaisten säädösten mukaan haastatteluihin ei tarvita lupaa. Lehtimiehille väliaikaiset säädökset ovat olleet parannus, jonka toivotaan jatkuvan. HRWn mukaan (2008) väliaikainen lehdistölupa antoi mahdollisuuden toisinajattelijoiden haastatteluihin, kuten Bao Tong, Zhao Ziyang, Hu Jia ja hänen vaimonsa Zeng Jinyan. Kuitenkin the Foreign Correspondents Club of China (FCCC) on raportoinut yli 200 tapauksesta, joissa lehtimiehen toimintaan on puututtu 1. tammikuuta 2007 – 31. huhtikuuta 2008.[40]

Kiinalaiset poliisit keskeyttivät Helsingin Sanomien kirjeenvaihtajan Sami Sillanpään haastattelun muuttotyöläisten kansalaisjärjestön lakimiehen kanssa 29. syyskuuta 2007. Lakimieheltä kysyttiin tietoja Sillanpäästä ja varoitettiin kertomasta ulkomaalaisille mitään. Poliisi ehdotti elektronista valvontaa. Sillanpään mukaan tapaus oli mahdollinen vain, jos jommankumman puhelinta salakuunneltiin.[40]

Toimittajat ovat raportoineet paikallisviranomaisten aiheuttamista vakavista lehdistövapausongelmista. Tiibet suljettiin toimittajilta kokonaan maaliskuusta kesäkuuhun 2008. Joissain tapauksissa ulkomaisia lehtimiehiä on uhkailtu positiivisemman raportoinnin saavuttamiseksi. Maalis-huhtikuussa 2008 ainakin kymmenen ulkomaista toimittajaa sai nimettömiä tappouhkauksia. Kiinan ulkoministeriö on kieltäytynyt tappouhkausten tutkimuksesta.[40]

Kisalähetykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaliskuussa 2008 Kiinan tiedottajat kielsivät saksalaisen aikakauslehden Der Spiegelin mukaan suorat lähetykset taivaallisen rauhan aukiolta Olympialaisten aikana. Siihen ei annettu virallisia selityksiä. Perusteluksi arvioitiin pelko siitä, että Tiibetin levottomuudet 2008 johtavat mielenosoitukseen aukiolla. Lehdistö toivoo kiellon peruutusta. Taivaallisen rauhan aukion mielenosoituksessa tapettiin ainakin satoja mielenosoittajia vuonna 1989. Olympialaisten maratonin on tarkoitus alkaa aukiolta. [46] Ennen kisojen alkua järjestäjät kuitenkin ilmoittivat, että maraton tullaan kuvaamaan kokonaisuudessaan suorana. Näin myös tapahtui.

30. heinäkuuta 2008 uutisoitiin, ettei kansainvälisille lehtimiehille anneta kisojen aikana vapaita Internet-oikeuksia vaan joitain sivuja, kuten Amnesty Internationalin sivuja, rajoitetaan.

Ympäristö- ja terveysasiat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pekingissä asui vuonna 2006 16,3 miljoonaa ihmistä ja Kiinassa 1 300 miljoonaa ihmistä eli 20 % maapallon väestöstä. Greenpeacen mukaan Kiinan energiavalinnoilla on tärkeä rooli maailman kestävässä kehityksessä. Kiinan olympiahakemuksen ympäristölupauksiin sisältyi:

  1. Ilmanlaatu on kisojen aikana korkealaatuinen ja täyttää WHO:n standardit. Peking sitoutuu korkeaan ilmanlaadun standardin koko vuodeksi.
  2. Kotitalousenergiaa puhdistetaan ja maakaasun käyttöä viisinkertaistaetaan 2007 mennessä.
  3. Uusien ajoneuvojen päästöjä vähennetään 60 % 2007 mennessä.[47]

Greenpeacen mukaan Kiina teki suuria investointeja ympäristönsuojeluun ja investoi edellisiä olympialaisia enemmän uusiutuvaan energiaan ja joukkoliikenteeseen. Näistä huolimatta muun muassa ilmanlaadun täyttyminen edellyttää voimakkaita väliaikaisia toimia, kuten tehtaiden sulkemisia ja liikenteen rajoittamista. Greenpeace ei saanut Kiinalta kaikkia tarvittavia tietoja kisojen ympäristöarviointiin. Järjestö suosittelee Olympiakomitealle jatkossa kisojen riippumatonta ympäristöarviointia parhaan laadun kannustamiseksi.[47]

Ilmanlaatu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pekingissä samasta paikasta elokuussa 2005 klo 7–8 otettu kuvapari. Vasemmalla sateen jälkeen, oikealla aurinkoisena, saastesumuisena päivänä.

Kiina yritti puhdistaa Pekingin ilmaa ennen kisoja. BBC:n mukaan esimerkiksi Pekingin itäpuolella suljettiin 300 tehdasta ja kymmeniä laitoksia suljettiin Tianjin satamakaupungissa. Pekingissä rajoitettiin autoilua, nostettiin polttoaineen hintaa ja suljettiin tehtaiden lisäksi rakennustyömaita. Peking on maailman saastuneimpia kaupunkeja. BBC:n arvioiden mukaan ilmansuojelutoimet eivät ole toistaiseksi parantaneet ilmaa.[48]

Peking on yksi maailman saastuneimmista kaupungeista. Pekingissä on 3,3 miljoonaa autoa, joiden päästöt ovat suurelta osin ongelman syy. Pekingiin on jo määrätty rajoituksia autoilulle. Kesäkuussa Kiinassa nostettiin polttoaineen hintoja 18 % yksityisautoilun hillitsemiseksi. Viranomaiset toivovat, että yritykset rohkaisisivat työntekijöitä lomalle olympiakisojen ajan, työskentelemään kotonaan ja lähtemään töistä ajoissa kotiin, koska suurin osa kisatapahtumista on ilta-aikaan.[49]

Liikenne on Pekingin suurin saasteongelma. Olympialaisten aikana rajoitettiin autoilua. Tehtaita siirrettiin ja hiililämmitystä muutettiin kaasulämmitykseksi. Yhteensä kisat maksavat 30 miljardia euroa. Kolmasosa pääkaupungista on uudistettu. On rakennettu uusi moottoritie, kaksi ohitustietä ja katuja on levennetty ja lisätty 320 km. Metron pituus on kaksinkertaistettu.[50]

Urheilijoiden kannalta huolena oli pienhiukkaset (PM10), maantason otsonipitoisuus ja korkea lämpötila. Kiina ei mittaa otsonipitoisuutta. Greenpeacen mukaan heinäkuussa kahtena päivänä pienhiukkasten määrä alitti WHO:n suositusrajan. Etiopialainen Haile Gebreselassie jäi pois Pekingin kisojen maratonilta ilman epäpuhtauksien vuoksi.[51]

Vesi ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuinen Peking on todennäköisesti kuuma ja päivästä riippuen enemmän tai vähemmän saasteinen[52]. Varsinaista juomavettä ei hanoista tule missään päin Kiinaa. Hanavesi on keitettävä, jos sitä aikoo juoda[53]. Myös runsas liikenne lisää Pekingin saasteita, ja ruuhkaisuus saattaa aiheuttaa kuljetusongelmia myös kisavieraille. Huhutaan, että metromatkustus sallittaisiin vain turisteille ja koulut ja suurimmat työpaikat suljettaisiin ruuhkien välttämiseksi[52].

Pekingin olympialaiset asettavat kovan paineen Kiinan jo ennestään huonoihin vesivaroihin. Olympialaisten vesivaatimukset vaikuttavat Hebei-provinssin maaseutualueelle. Useat maanviljelijät ovat joutuneet viljelemään maissia vehnän sijaan vesipulan vuoksi. Kanadalainen ympäristöjärjestön mukaan olympialaisten vesitarve kuormittaa Kiinan ympäristöä ja taloutta.[54]

Kiinan itärannikolla runsas levien muodostama kasvusto uhkasi olympiavesillä. Harjoittelevat purjeveneet jopa juuttuivat paksuun levään kesä-heinäkuun vaihteessa 2008. Tällöin levälautta kattoi kolmasosan purjehdusreitistä. Teollisuus ja maatalous ovat lisänneet Kiinan vesistöjen levän kasvua, varsinkin sisämaan järvissä. Tuhat alusta ja 10 000 miestä poistivat heinäkuussa ainakin 100 000 tonnia levää.[55]

Maanviljelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kisojen kukkaistutusten vedensaantia turvattiin rakentamalla kanaali Hebein patoaltaasta. Se pahensi yleensä vettä käyttävien maakunnan maanviljelijöiden kuivuushaittoja. Pääkaupungin turvallisuus- ja päästörajoitusten vuoksi maanviljelijöitä ei päästetty kaupunkiin myymään satoaan. Meloniviljelijä arvioi kärsivänsä tappiota kolmanneksen vuosiansiostaan. Kolme autollista paikallisviranomaisia keskeyttivät Helsingin Sanomien Kiinan kirjeenvaihtajan Sami Sillanpään maanviljelijöiden haastattelun, tivasivat haastateltavilta mitä Sillanpää oli kysynyt ja saattoivat Helsingin Sanomien toimittajan hallintoalueen rajalle asti.[56]

UNEP ympäristöraportti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

UNEPin mukaan Kiina investoi 17 mrd. $ ympäristönsuojeluun olympiakisojen johdosta. Uudistuksiin sisältyy jätevedenpuhdistamo, puhtaammat energialähteet, 4000 maakaasubussia, bussilippujen tuki ja 30 miljoonan puun istutus.[57]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Beijing Games update 12.2.2008 – Norwegian and Swedish Olympic athletes to be briefed on human rights, 27.3.2008 – 15 French athletes ask China to keep its promises on human rights Toimittajat ilman rajoja
  2. Peking vaientaa arvostelijoita ennen olympialaisia, Aktivisteja pidätetty, pantu kotiarestiin ja häädetty, Helsingin Sanomat 4.8.2008 B1
  3. Václav Havel, Desmond Tutu, MEPs call for human rights at Beijing Olympics Human Rights Watch 31.07.2008
  4. Suomalaisurheilijoiden nimet vedettiin pois Tiibet-vetoomuksesta Amnesty International 7.8.2008
  5. Pitkämäen ja Wirkkalan nimet Tiibet-adressissa YLE 7.8.2008
  6. Sports for Peace
  7. Bush aikoo vielä kerran moitti Kiinaa ihmisoikeuksista, Neljäs vierailu muistuttaa Bushin Kiina-suhteen muutoksista ja USA:n omista ihmisoikeusongelmista, Helsingin Sanomat 7.8.2008
  8. Olympische Spiele: Anti-China-Protest erreicht Peking, Zeit online], 6.8.2008
  9. Suomen ei pidä langeta mielistelyyn Kiinan politiikassa, Helsingin Sanomat 22.4.2008 A2
  10. Inte för sent att ställa krav, HBL 30.7.2008 s.2
  11. Kiinaan sydämistynyt Steven Spielberg hylkäsi Pekingin olympialaiset YLE 13.2.2008
  12. HS-raadin vastaukset kysymykseen: Pitäisikö Suomen boikotoida Pekingin olympialaisia?Helsingin Sanomat 20.3.2008
  13. a b c Johan Lagerkvist, Kina i globaliserings mitt, Bokförlaget DN, Stockholm 2007, Niemans s. 174 ja 204, Spielberg s.210, rakentaminen s. 209 ja 214
  14. [Kiinaan sydämistynyt Steven Spielberg hylkäsi Pekingin olympialaiset] YLE 13.2.2008
  15. a b c Fler väljer att bojkotta Svenska Dagbladet 11.4.2008
  16. Suomen ei pidä langeta mielistelyyn Kiinan politiikassa, Helsingin Sanomat 22.4.2008 A2
  17. Olympialaiset toivat Kiinalle huomiota, mutteivät muutoksia, Helsingin Sanomat 7.8.2008 A2
  18. Vartio tiukentui olympiasoihdun kaarteessa kohti Tiibetiä, Helsingin Sanomat 18.6.2008 B1
  19. Olympiasoihtu sai Pariisin kaaokseen Helsingin Sanomat 7.4.2008
  20. Bush aikoi vielä kerran moittia Kiinaa ihmisoikeuksista; neljäs vierailu muistuttaa Bushin Kiina-suhteen muutoksista ja USA:n omista ihmisoikeusongelmista, Helsingin Sanomat 7.8.2008
  21. Tibetansk reporter stoppas från OS, Dagens Nyheter 8.7.2008
  22. Helsingin Sanomat 18.7.2008
  23. Kiina ei päästä Arto Halosta olympialaisiin YLE 18.7.2008
  24. "One Year of My Blood" Exploitation of Migrant Construction Workers in Beijing HRW Human Rights Watch
  25. Pekingissä vain kuusi käryä, Helsingin Sanomat 25.8.2008 B10
  26. Karjalainen nousi olympianeloseksi 12.12.2008. Turun Sanomat. Viitattu 20.12.2008.
  27. Olympiakisoista on tullut viihdeteollisuutta, Helsingin Sanomat 16.8.2008 C8
  28. Amnesty: Olympialaiset lisänneet ihmisoikeusloukkauksia Kiinassa, Helsingin Sanomat, 27.5.2008 B8
  29. China: Olympics Media Freedom Commitments Violated, IOC Ignores Beijing’s Broken Pledges and Denial of Access Human Rights Watch 7.7.2008, Summary
  30. Tillväxt och harmoni i stället för frihet, Hufvudstadsbladet 6.8.2008 s. 10–11.
  31. Nyt on aika painostaa Kiinaa, Helsingin Sanomat 22.3.2008 A2
  32. Amnesty International –lehti 3/2008 s.19-20
  33. Ministeri Häkämies vaikeni ihmisoikeuksista Kiinassa, Kiina on Suomelle taloudellinen mahdollisuus eikä turvallisuuspoliittinen haaste, Helsingin Sanomat 5.6.2008 A9
  34. Johan Björksten, I mittens rike, Det historiska och moderna Kina, Bilda förlag 2006 s. 130.
  35. a b c China: Olympics Media Freedom Commitments Violated, IOC Ignores Beijing’s Broken Pledges and Denial of Access Human Rights Watch 7.7.2008
  36. a b c d e Peking linnottautuu terroria vastaan, Helsingin Sanomat 5.8.2008 B2
  37. Tillväxt och harmoni i stället för frihet, Hufvudstadsbladet 6.8.2008 s.10-11. (ruotsiksi)
  38. a b Irmeli Repo ja Harri Markkula, Olympian Kiina, julkaisija Olympia kaukomatkatoimisto, Edita 2007, s 19
  39. Nyt on aika painostaa Kiinaa, Helsingin Sanomat 22.3.2008 A2
  40. a b c d e China’s Forbidden Zones, Shutting the Media out of Tibet and Other “Sensitive” Stories, Human Rights Watch lehdistövapaus s. 166, Tiibet s. 31–32, 36, July 2008
  41. 42 får fängelse för Tibetprotest Dagens Nyheter 11.7.2008
  42. Dalai Lama: "Läget i Tibet svårt" Dagens Nyheter 2.7.2008
  43. Bussi-iskut saivat viranomaiset varpaille Kiinassa, Helsingin Sanomat 22.7.2008, B
  44. Kina ska ha gripit 82 "terrorister" Dagens Nyheter 10.7.2008
  45. Säkerheten skärrpter på uigurernas områden, Kina säger att attentatet är en del av ”helig krig” Hufvudstadsbladet 6.8.2008 s. 8
  46. OLYMPISCHE SPIELE, China will plötzlich Sendeverbot am Platz des Himmlischen Friedens, Spiegel Online 22.3.2008
  47. a b China after the Olympics: Lessons from Beijing Greenpeace 28.7.2008. Yhteenveto s.2–4
  48. Kiina yrittää puhdistaa Pekingin ilmaa YLE .7.2008
  49. Pekingissä uusia toimia ilmanlaadun parantamiseksi YLE 2.7.2008
  50. Bailey Alison: Kiina, Kansa/Maa/Kulttuuri/Historia 2007 Tammi (Dorling Kindersley Ltd 2007) s. 126
  51. Pekingin saastesumu ei hälvene. Helsingin Sanomat 29.7.2008 B8
  52. a b Kestävyyshaastetta kesäolympialaisissa, Move on 2/2008 10-11, Fintra
  53. Puhdasta vettä kiinalaisille, Move on 2/2008 16-17, Fintra
  54. Olympialaiset rokottavat Pekingin pieniä vesivaroja YLE 26.6.2008
  55. Levä uhkaa olympiaregattaa Kiinan itärannikolla, Helsingin Sanomat 1.7.2008 B8
  56. Olympialaiset syövät maalaisten tuloja, Helsingin Sanomat 13.8.2008 B10
  57. Independent Environmental Assessment Beijing 2008 Olympic Games, UNEP February 2009, s.10, 16 (139 s.)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]