Ero sivun ”Karjalaiset” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaus: Tämä muokkaus on kumottu |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaus: Tämä muokkaus on kumottu |
||
| Rivi 13: | Rivi 13: | ||
[[File:Historical province of Karelia, Finland.svg|thumb|Karjalan historiallinen maakunta]] |
[[File:Historical province of Karelia, Finland.svg|thumb|Karjalan historiallinen maakunta]] |
||
'''Karjalaiset''' ovat [[Suomi|Suomen]] ja [[Venäjä]]n [[Karjala]]in [[Itämerensuomalaiset kansat|itämerensuomalaisia]] asukkaita, jotka ovat viimeistään [[keskiaika|keskiajalta]] lähtien muodostaneet kaksi erillistä ryhmää. Tässä artikkelissa käsitelty Suomen karjalainen [[suomalaiset heimot|heimo]] on osa [[suomalaiset|suomalaista kansaa]]. [[ |
'''Karjalaiset''' ovat [[Suomi|Suomen]] ja [[Venäjä]]n [[Karjala]]in [[Itämerensuomalaiset kansat|itämerensuomalaisia]] asukkaita, jotka ovat viimeistään [[keskiaika|keskiajalta]] lähtien muodostaneet kaksi erillistä ryhmää. Tässä artikkelissa käsitelty Suomen karjalainen [[suomalaiset heimot|heimo]] on osa [[suomalaiset|suomalaista kansaa]]. Venäjän [[karjalaiset (kansa)|karjalaiset]] ovat oma kansansa. Saman nimen käyttäminen kahdesta erillisestä ihmisryhmästä on aiheuttanut väärinkäsityksiä. |
||
Suomessa suomalaiseen karjalaisten heimoon kuuluvia suomalaisia asuu lähinnä [[Etelä-Karjalan maakunta|Etelä-karjalan]] ja [[Pohjois-Karjalan maakunta|Pohjois-Karjalan]] maakunnissa, joiden alueilla on suurin osa [[Karjalan historiallinen maakunta|Karjalan historiallista maakuntaa]]. Eri puolilla muuta Suomea asuu [[Suomi toisessa maailmansodassa|toisen maailmansodan]] seurauksena Karjalan [[luovutettu Karjala|luovutetulta alueelta]] asutettua [[siirtoväki|siirtoväkeä]]. |
Suomessa suomalaiseen karjalaisten heimoon kuuluvia suomalaisia asuu lähinnä [[Etelä-Karjalan maakunta|Etelä-karjalan]] ja [[Pohjois-Karjalan maakunta|Pohjois-Karjalan]] maakunnissa, joiden alueilla on suurin osa [[Karjalan historiallinen maakunta|Karjalan historiallista maakuntaa]]. Eri puolilla muuta Suomea asuu [[Suomi toisessa maailmansodassa|toisen maailmansodan]] seurauksena Karjalan [[luovutettu Karjala|luovutetulta alueelta]] asutettua [[siirtoväki|siirtoväkeä]]. |
||
Versio 17. kesäkuuta 2021 kello 01.55
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Neutraalius, ajantasaisuus ja tieteellisyys kaukana kunnossaolevasta. Artikkelia on mahdollisuus parantaa esim. tästä julkaisusta. |
| Karjalaiset | |
|---|---|
 Historiallinen Karjalan vaakuna. |
|
| Asuinalueet |
 Pohjois-Karjala Etelä-Karjala |
| Kielet |
kaakkoismurteet savolaismurteet |
| Uskonnot |
luterilaisuus ortodoksisuus |
Karjalaiset ovat Suomen ja Venäjän Karjalain itämerensuomalaisia asukkaita, jotka ovat viimeistään keskiajalta lähtien muodostaneet kaksi erillistä ryhmää. Tässä artikkelissa käsitelty Suomen karjalainen heimo on osa suomalaista kansaa. Venäjän karjalaiset ovat oma kansansa. Saman nimen käyttäminen kahdesta erillisestä ihmisryhmästä on aiheuttanut väärinkäsityksiä.
Suomessa suomalaiseen karjalaisten heimoon kuuluvia suomalaisia asuu lähinnä Etelä-karjalan ja Pohjois-Karjalan maakunnissa, joiden alueilla on suurin osa Karjalan historiallista maakuntaa. Eri puolilla muuta Suomea asuu toisen maailmansodan seurauksena Karjalan luovutetulta alueelta asutettua siirtoväkeä.
Suomen karjalaiset Etelä-Karjalassa ja Kymenlaakson kaakkoisosassa sekä sukujuuriltaan Itä- ja Länsi-Karjalankannakselta olevat puhuvat suomen kielen itämurteisiin kuuluvia kaakkoismurteita. Sen sijaan karjalaiset suurimmassa osassa Pohjois-Karjalaa ja Pohjois-Savon itäosasssa puhuvat itämurteisiin kuuluvia savolaismurteita.
Suomen karjalankieliset ovat sukujuuriltaan entisestä Raja-Karjalasta olevat eri puolilla Suomea sekä Kuhmon ja Suomussalmen alueella olevan kolmen Vienan runokylän asukkaat.
Venäjällä karjalaisten kansan asuinalueita ovat Karjalan tasavalta ja Tverin Karjala sekä osat Murmanskin aluetta ja Leningradin aluetta. Karjalaiset Venäjällä puhuvat karjalan kieltä. Karjalan kielessä erot murteiden välillä ovat suuret. Päämurteita ovat varsinaiskarjala ja livvinkarjala. Aiemmin karjalan kielen murteeksi luettu lyydin kieli luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen.
Karjalaisen kansan ja karjalaisen heimon historiat
- Pääartikkeli: Karjalan historia
Rautakautinen muinais-Karjala
Karjalaisten muotoutuivat omaksi heimokseen viikinkiajalla 700–800-luvuilla. Tuolloin alueelle saapui suomensukuisia uudisasukkaista kahdesta ilmansuunnasta: osa tuli vesistöreittejä pitkin Volgan suunnalta, osa puolestaan Länsi-Suomesta. Karjalaiset eli Korelan (Käkisalmen) seudun asukkaat mainitaan omana ryhmänään ensimmäisen kerran vuonna 1143, tosin skandinaavisissa saagoissa mainitaan jo aikaisemmin paikannimet Kirjalabotn (Karjalanpohja) ja Kirjalaland.[1] Vielä tuolloin karjalaiset eivät muodostaneet yhtenäistä kansaa tai valtiota vaan elivät suhteellisen erillisinä yksikköinä muun muassa Karjalankannaksella, Viipurinlahden ympäristössä sekä Laatokan länsi- ja pohjoisrannalla.[2] Näillä alueilla muotoutui niin sanottu muinaiskarjalan kieli, jonka puhujia siirtyi rautakauden loppuvaiheessa ja keskiajalla myös Savoon, Vienan rannoille ja jopa Pohjois-Pohjanmaalle.lähde?
Karjala joutui Novgorodin valtaan 1200-luvulla, jolloin se muodosti Käkisalmesta (Korelasta) käsin hallitun alueen. Karjala mainitaan ensimmäisen kerran Novgorodin volostina eli hallintoalueena vuonna 1270. Ruotsi valtasi jalansijan Karjalankannakselta vuonna 1293 valloittamalla karjalaisten kauppapaikkana toimineen Viipurin.[3] Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323 Novgorod luovutti Ruotsille Äyräpään, Jääsken ja Savilahden.lähde?
Karjalan kansa jakaantuu
Karjalan asutus jakaantui keskiajalla, kun Karjala jaettiin Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323 Ruotsin ja Novgorodin kesken.[3]
1600-luvun väestömuutos Karjalassa
- Pääartikkeli: Karjalan väestömuutos 1600-luvulla
1600-luvulla Ruotsin alaisuuteen joutui sotien seurauksena ortodoksisia karjalaisia, joita asui silloisen Käkisalmen läänin (muun muassa nykyinen Pohjois-Karjala) alueella. Tätä ortodoksiväestöä pakeni sotien ja uskonnollisen vainon vuoksi muun muassa Tverin alueelle. Monissa pitäjissä paikalleen jääneet ortodoksit kääntyivät muutaman sukupolven kuluessa luterilaisiksi. Tyhjiksi jääneille maille taas tuli luterilaista väestöä, joka läänin pohjois- ja keskiosissa oli suurelta osin savolaistaustaista. Näitäkin Karjalan uusia asukkaita alettiin vähitellen kutsua karjalaisiksi. Heidän perujaan Pohjois-Karjalassa puhuttu murre liittyy savolaismurteisiin eikä eteläisemmässä Karjalassa puhuttuihin kaakkoismurteisiin. Käkisalmen läänin eteläosassa Karjalankannaksella tyhjiksi jääneet alueet asutettiin paljolti Länsi-Karjalasta eli Äyräpään, Jääsken ja Lappeen kihlakunnista käsin, mistä syystä läänin eteläosan murre on ollut suomen kielen kaakkoismurretta eli karjalaismurretta.
Suomen ja karjalan kielen puhujat 1600-luvun jälkeen
Ruotsin ja sittemmin itsenäisen Suomen alueelle jäänyt ortodoksiväestökin suureksi osaksi siirtyi puhumaan suomea (savoa tai kaakkoismurretta) jo varhaisessa vaiheessa. Poikkeuksen tässä muodostivat niin sanotun Raja-Karjalan asukkaat. Venäjän valtaan jääneessä Itä-Karjalassa suomesta eroava karjalan kieli on säilynyt näihin päiviin saakka, joskin sen puhujien määrä on 1900-luvulla romahtanut.
Karjalaiset Suomessa
Suomalaisten karjalaisten kotiseutua oli Suomelle kuulunut Karjalan alue, jonka pääosa kuului Viipurin lääniin ja pohjoisosa Kuopion lääniin. Alueluovutusten jälkeen näistä alueista jäi Suomelle nykyisten Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan maakuntien alue. Kun Suomessa puhutaan karjalaisista, käytetään sanaa useimmiten juuri tässä merkityksessä. Tällöin karjalaisiksi kutsutaan Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan asukkaita sekä luovutetun Karjalan alueilta evakkoon lähteneitä karjalaisia. Tänä päivänä arviolta jopa joka kolmannen suomalaisen juuret juontavat Karjalaan[4].
Suomen Etelä-Karjalan maakunnassa puhuttavan kielen katsotaan edustavan suomen kaakkoismurteita, kun taas Pohjois-Karjalassa puhutaan murretutkijoiden mukaan suomen kielen savolaismurteita. Murreraja kulkee Parikkalan kunnan tienoilla. Kaakkoismurteet eli suomen karjalaismurteet jakautuvat varsinaiskarjalaa muistuttaviin sisämaan murteisiin ja inkeroista muistuttaviin rannikon murteisiin. Murteesta huolimatta pohjoiskarjalaisiakin pidetään yleensä karjalaisina eikä savolaisina, tosin osa heistä mieltää itsensä itäsuomalaisiksi.
Karjalaisevakkoja asutettiin kaikkialle Suomeen, minkä vuoksi karjalaiset ovat nykyisin levittäytyneet laajalle, mutta he ovat sulautuneet kaikkiin paikallisiin väestöihin.
Osa Suomen karjalaisista on rajakarjalaisten ja vienankarjalaisten karjalankielisiä jälkeläisiä. Suomen karjalankieliset ovat pääasiassa ortodokseja ja kuuluvat etnisesti samaan ryhmään, kuin Venäjän karjalankieliset.
Karjalaisiin liittyviä stereotypioita
Karjalaisten on sanottu olevan eläväisiä, iloisia ja musikaalisia. Tämä stereotypia yleistyi 1800-luvun puolivälissä, jolloin muun muassa Zacharias Topelius ja Johan Vilhelm Snellman rakensivat suomalaisen kansakunnan identiteettiä. Heidän aikanaan luotuja Suomen historiallisia maakuntia vastaaviksi ajateltujen heimojen tyypittelyjä opetettiin sukupolvien ajan kouluissa täytenä totena. Historiantutkija Heikki Ylikankaan mukaan karjalaisia oli aiemmin pidetty kyräilevinä ja vihamielisinä.
Kaarlo Hännisen Kansakoulun maantieto ja kotiseutuoppi yksiopettajaisia kouluja varten vuodelta 1929 sanoo karjalaisista seuraavaa: "Karjalainen on solakkavartaloinen ja pitempi. Silmät ovat tummemmat, tukka tavallisesti ruskea ja usein kihara. Luonteeltaan karjalainen on reipas, puhelias ja toimelias. Hänellä ei kuitenkaan ole hämäläisen sitkeyttä töissään. Se nähdään varsinkin siinä, että hänellä ei ole maanviljelyyn niin suurta halua kuin hämäläisillä. Sen sijaan tekee hän mielellään kauppaa. Karjalainen rakastaa laulua ja soittoa."[5]
Karjalaiset Venäjällä
- Pääartikkeli: Karjalaiset (kansa)
Venäjällä karjalaisten kansan pääasiallisia asuinalueita ovat Karjalan tasavalta ja Tverin Karjala. Karjalaisten kansa puhuu pääosin karjalan kieltä. Karjalan kielessä erot murteiden välillä ovat suuret. Päämurteita ovat varsinaiskarjala ja livvinkarjala. Aiemmin karjalan kielen murteeksi luettu lyydin kieli luetaan nykyään yleensä omaksi kielekseen.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Karjalan heimo muotoutuu viikinkiaikana (800–1000) karjalansivistysseura.fi. Viitattu 9.1.2021.
- ↑ Karjalaisen heimon nousukausi ristiretkiajalla (1000–1200) karjalansivistysseura.fi. Viitattu 9.1.2021.
- ↑ a b Kahtia jakautunut Karjala (1300–1400) karjalansivistysseura.fi. Viitattu 9.1.2021.
- ↑ Analyysi: Karjala takaisin -unelmasta luovutaan? Karjalan liitto esittää tavoitteen poistamista säännöistä Kaleva.fi. Viitattu 24.8.2020.
- ↑ http://www.sci.fi/~alphabet/heimot.html
Aiheesta muualla
- Karjalan Liitto.
- Aikajana – Karjalan historia.
- Karjala – kieli, murre ja paikka.
- Karjalaisten historiaa, identiteettiä ja kulttuurimaisemaa.
- YLE Elävä arkisto – Vienankarjalaisten joulunviettoa Kuhmossa.
| ||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||
