Ero sivun ”Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
korj tark |
|||
Rivi 152: | Rivi 152: | ||
*[[Yrjö Kukkapuro]], rehtori 1979–1980<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Ellonen, Leena (toim.) | Nimeke=Suomen professorit 1640–2007 | Sivu=338 | Julkaisija=Professoriliitto | Julkaisupaikka=Helsinki | Vuosi=2008 | Isbn=978-952-99281-1-8 }}</ref> |
*[[Yrjö Kukkapuro]], rehtori 1979–1980<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Ellonen, Leena (toim.) | Nimeke=Suomen professorit 1640–2007 | Sivu=338 | Julkaisija=Professoriliitto | Julkaisupaikka=Helsinki | Vuosi=2008 | Isbn=978-952-99281-1-8 }}</ref> |
||
*[[Yrjö Sotamaa]], rehtori 1986–2008<ref name=huovio/> |
*[[Yrjö Sotamaa]], rehtori 1986–2008<ref name=huovio/> |
||
*[[Helena Hyvönen]], rehtori |
*[[Helena Hyvönen]], rehtori 2008–2009<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-5830124 | Nimeke = Taideteollisen korkeakoulun rehtoriksi äänestettiin Helena Hyvönen | Ajankohta = 10.4.2008| Julkaisu = | Viitattu = 3.6.2019 }}</ref> |
||
== Tunnettuja alumneja == |
== Tunnettuja alumneja == |
Versio 31. heinäkuuta 2020 kello 13.54
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Koulu siirtyi 10 vuotta sitten Otaniemeen, mutta visuaalisuuteen suuntautuneen koulun artikkelin ainoa kuva on Arabiasta |
Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu | |
---|---|
Veistokoulu | |
Motto | Pro Arte Utili (Hyödyllisen taiteen puolesta) |
Perustettu | 1871 |
Tyyppi | Julkinen |
Rahoitus | kokonaisrahoitus 35 miljoonaa |
Dekaani | Anna Valtonen[1] |
Henkilökunta | noin 450 |
Opiskelijoita | 1 900 |
Jatko-opiskelijoita | 200 |
Sijainti | Espoo, Pori, Suomi (Espoo | )
Osoite | Otaniementie 14, 02150 Espoo, Finland |
Kampus | Otaniemi, Porin yliopistokeskus |
Yhteistyö | yliopistot, kulttuuriala, elinkeinoelämä |
Sivusto | http://arts.aalto.fi |
Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu (Aalto ARTS; ruots. Aalto-universitetets högskola för konst, design och arkitektur, engl. Aalto University School of Arts, Design and Architecture) on yksi kuudesta Aalto-yliopiston korkeakoulusta. Se antaa opetusta arkkitehtuurin, muotoilun, audiovisuaalisen viestinnän, taidekasvatuksen ja taiteen aloilla. Alallaan Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu on Pohjoismaiden suurin.
Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulussa opiskelee noin 1 900 opiskelijaa, joista 19 prosenttia on ulkomaalaisia.
QS World University Rankings asetetti Aalto-yliopiston vuonna 2018 maailmanlaajuisesti sijalle 9 taide- ja muotoiluyliopistojen joukossa.[2] Amerikkalainen aikakauslehti BusinessWeek sijoitti lokakuussa 2007 tekemässään vertailussa Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun maailman 60 parhaan luovan johtamisen koulutusta antavan oppilaitoksen luetteloon. Tulos perustui lehden haastatteleman 22 kansainvälisen panelistin arvioihin. Arvion pohjana oli valmistuneiden menestyminen yrityselämässä ja yritysten johtotasolla.[3]
Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu (TaiK[4]) ja Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakouluun kuuluva arkkitehtuurin laitos yhdistyivät vuoden 2012 alussa.[5] Uuden korkeakoulun nimeksi tuli "Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu".[6] Nimi ja varsinkin sen ensimmäinen suunniteltu englanninkielinen käännös (Aalto University School of Arts and Creativity) herättivät huomattavaa vastustusta.[7]
Entisen Taideteollisen korkeakoulun opetus järjestetään vuokratuissa tiloissa Hämeentiellä Arabiassa ja Taiteiden talossa Otaniemessä sekä Porin kampuksella. Arkkitehtiosasto sijaitsee osana entisen Teknillisen korkeakoulun päärakennusta Otaniemessä. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoululle suunnitellaan rakennettavaksi uusi oma rakennus Otaniemeen, jonka arvioitiin vuonna 2012 valmistuvan vuonna 2015.[8] Otaniemessä sijaitseva Arkkitehtiosasto joutui siirtymään vuosiksi 2012–2015 väistötiloihin Otakaari 1:n peruskorjauksen takia.[9]
Laitokset ja koulutusohjelmat
Korkeakoulussa on viisi laitosta.[10]
Koulutusohjelma | Taiteen kandidaatti (TaK) |
Taiteen maisteri (TaM) |
Tekniikan kandidaatti (TkK) |
Arkkitehti | Maisema-arkkitehti |
Arkkitehtuurin laitos | |||||
arkkitehtuuri | |||||
maisema-arkkitehtuuri | |||||
Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitos | |||||
elokuvataide[11] | |||||
lavastustaide[12] | |||||
Median laitos | |||||
graafinen suunnittelu | |||||
valokuvataide | |||||
New Media | |||||
Game Design and Production | |||||
Sound in New Media | |||||
Muotoilun laitos | |||||
keramiikka- ja lasitaide | |||||
sisustusarkkitehtuuri ja huonekalusuunnittelu | |||||
tekstiilitaide | |||||
teollinen muotoilu | |||||
vaatetussuunnittelu ja pukutaide | |||||
kalustesuunnittelu | |||||
taideteollinen muotoilu | |||||
tilasuunnittelu | |||||
Creative Sustainability | |||||
International Design Business Management | |||||
Taiteen laitos | |||||
kuvataidekasvatus[14] | |||||
kuvataiteet | |||||
taiteen kuratointi ja näyttelypedagogiikka | |||||
ePedagogy Design | |||||
Environmental Art | |||||
visuaalinen kulttuuri | |||||
Creative Business Management |
Vuoteen 2010 saakka korkeakoulussa oli kuusi osastoa. Vuonna 2010 niiden määrä väheni nykyiseen, kun uudet median ja taiteen laitokset perustettiin. Taiteen laitos muodostettiin kuvataidekasvatuksen osastosta ja osasta visuaalisen kulttuurin osastoa, median laitos puolestaan yhdistämällä osa visuaalisen kulttuurin osastoa ja Medialaboratorio. Samalla osasto-nimestä korkeakoulun yksikkönä luovuttiin, ja siirryttiin laitos-nimeen, jotta Aalto-yliopiston rakenne olisi yhdenmukainen. Vuoden 2012 alussa Porin taiteen ja median laitos sulautui osaksi taiteen laitosta.[10]
Historiaa
Nimet
- 1871–1885 Veistokoulu[15]
- 1885–1949 Taideteollisuuden keskuskoulu tai Taideteollisuuskeskuskoulu
- 1949–1973 Taideteollinen oppilaitos
- 1973–2010 Taideteollinen korkeakoulu[16]
- 2010–2012 Aalto-yliopiston taideteollinen korkeakoulu
- 2012– Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu[6]
Vaiheet
- 1871 Veistokoulu perustettiin
- 1885 Nimeksi tuli Taideteollisuuskeskuskoulu (Taideteollisuuden keskuskoulu)[16]
- 1887 Koulu muutti Ateneum-rakennukseen
- 1949 Nimeksi tuli Taideteollinen oppilaitos
- 1965 Oppilaitos siirtyi valtion omistukseen
- 1973 Nimeksi tuli Taideteollinen korkeakoulu
- 1983 Alkoi taiteen tohtorikoulutus
- 1986 Koulu muutti Arabianrantaan
- 1994 Perustettiin Medialaboratorio
- 2000 Avattiin Mediakeskus Lume
- 2003 Valmistui Aralis-kirjastokeskus
- 2007 Päätettiin yhdistää Taideteollinen korkeakoulu Teknillisen korkeakoulun ja Helsingin kauppakorkeakoulun kanssa tekniikan, talouden ja taideteollisen alan uudeksi yliopistoksi.[17] Nimeksi valittiin Aalto-korkeakoulu, mutta uuden yliopistolain luonnoksessa nimi muutettiin kuitenkin Aalto-yliopistoksi.
- 2010 Aalto-yliopisto aloitti toimintansa virallisesti.
- 2010 Taiteiden talo perustettiin Otaniemeen, sinne siirtyivät Arabian rannasta Kuvataiteen ja Ympäristötaiteen maisteriohjelmat
- 2012 Arkkitehtiosasto ja Taideteollinen korkeakoulu yhdistyivät Taiteiden ja suunnittelun korkeakouluksi
Rehtoreita ja taiteellisia johtajia
- Ernst Nordström, rehtori[16]
- Armas Lindgren, taiteellinen johtaja 1900–1912[16]
- Werner von Essen, rehtori 1915–1943[16]
- Rafael Blomstedt, taiteellinen johtaja 1912–[16]
- Rafael Blomstedt, rehtori 1943–[16]
- Arttu Brummer-Korvenkontio, taiteellinen johtaja 1943–[16]
- Bruno Tuukkanen, rehtori 1951–[16]
- Tapio Wirkkala, taiteellinen johtaja 1951–[16]
- Markus Visanti, rehtori 1960–1970[16]
- Kaj Franck, taiteellinen johtaja 1960–[16]
- Juhani Pallasmaa, rehtori 1970–1971[16]
- Jouko Koskinen, rehtori 1972–1978[18]
- Yrjö Kukkapuro, rehtori 1979–1980[19]
- Yrjö Sotamaa, rehtori 1986–2008[16]
- Helena Hyvönen, rehtori 2008–2009[20]
Tunnettuja alumneja
- Pauli Aalto-Setälä, toimitusjohtaja, ent. Nelosen päätoimittaja (ei koskaan valmistunut)
- Eero Aarnio, suunnittelija
- Umayya Abu-Hanna, journalisti ja vihreiden poliitikko
- Aleksi Bardy, käsikirjoittaja ja elokuvaohjaaja
- Elina Brotherus, valokuvataiteilija
- Kaj Franck, suunnittelija
- Klaus Härö, elokuvaohjaaja
- Mikko Ijäs, kuvataiteilija ja taiteentutkija
- Yrjö Kukkapuro, suunnittelija
- Stefan Lindfors, suunnittelija
- Marita Liulia, kansainvälinen mediataiteilija
- Kiba Lumberg, kuvataiteilija ja vasemmistoliiton poliitikko
- Susanna Majuri, valokuvataiteilija
- Kerttu Nurminen, lasitaiteilija
- Alex Rapp, taidemaalari
- Timo Sarpaneva, suunnittelija
- Jaakko Selin, muotitoimittaja
- Sikke Sumari, ravintoloitsija ja tv-persoona (mm. Kokkisota-ohjelman juontaja)
- Ilkka Suppanen, suunnittelija
- Katja Tukiainen, sarjakuvataiteilija
- Tapio Wirkkala, suunnittelija
- Yrjö Sotamaa, professori, kansainvälinen designasiantuntija
- Harri Koskinen, suunnittelija
- Reino Koski, muotisuunnittelija
- Ilmari Tapiovaara, sisustusarkkitehti
- Paola Suhonen, muotitaiteilija
Katso myös
Lähteet
- ↑ Anna Valtonen Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun dekaaniksi 29.11.2013. Aalto-yliopisto. Viitattu 27.10.2014.
- ↑ Art & Design OS Top Universities. QS Quacquarelli Symonds Limited. Viitattu 31.12.2018. (englanniksi)
- ↑ Taikin muotoilu noteerattiin johtajaosaamisesta, uutinen taloussanomat.fi. 16.10.2007. Taloussanomat. Viitattu 16.10.2007.
- ↑ Lyhenneluettelo 20.12.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 10.4.2014.
- ↑ https://into.aalto.fi/display/fiaalto/Aalto-yliopiston+uusi+korkeakoulu+kokoaa+yhteen+taiteen+ja+arkkitehtuurin Aalto-yliopisto
- ↑ a b http://taik.aalto.fi/fi/current/news/view/2011-11-08/ TaiK
- ↑ http://nyt.fi/20111110-taikkilaiset-eivat-halua-luovuusmaistereiksi/ Nyt
- ↑ [1], Tekniikka ja talous 17.6.2011, Viitattu 14.1.2012.
- ↑ [2], Arkkitehtikilta, Viitattu 14.1.2012.
- ↑ a b TaiK Laitokset
- ↑ Sisältäen dokumentaarisen elokuvan, elokuva- ja televisiokäsikirjoituksen, elokuva- ja televisiotuotannon, elokuvaleikkauksen, elokuvaohjauksen, elokuvauksen sekä elokuvaäänityksen ja äänisuunnittelun suuntautumisvaihtoehdot.
- ↑ Sisältäen elokuva- ja televisiolavastuksen, näyttämölavastuksen ja pukusuunnittelun suuntautumisvaihtoehdot.
- ↑ Päättyy vuoden 2012 lopussa Yle.fi Uutiset, viitattu 16.12.2011
- ↑ Lisäksi erillinen muuntokoulutusohjelma.
- ↑ Ilkka Huovio, Kun Veistokoulu syntyi, Arttu, Taideteollisen korkeakoulun tiedotuslehti 1/96. Viitattu 17.12.2008.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Huovio, Ilkka: Korkein taideteollinen koulutus 125 vuotta (1871–1996) Nytikkä, Taideteollisen korkeakoulun sisäinen tiedotuslehti 1/1996. 12.11.2003. Viitattu 3.6.2019.
- ↑ Tietoa meistä/Historiaa, Pro arte utili, Taideteollinen korkeakoulu. Viitattu 27.1.2008
- ↑ Maunula, Leena: Heureka suunnittele itse laitteensa. (Koskisen 50-vuotishaastattelu) Helsingin Sanomat, 23.3.1991, s. 4. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 338. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
- ↑ Taideteollisen korkeakoulun rehtoriksi äänestettiin Helena Hyvönen yle.fi. 10.4.2008. Viitattu 3.6.2019.
Aiheesta muualla
- Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu — korkeakoulun sivut
- ReseDa-tutkimustietokanta — Korkeakoulun tutkimustietokanta
- Mediakeskus Lume — Mediakeskus Lumeen sivut
|
|