Ernst Nordström

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ernst Samuel Nordström (21. huhtikuuta 1850 Porvoo18. helmikuuta 1933 Helsinki) oli suomalainen taideteollisuuskeskuskoulun johtaja, intendentti ja professori.[1][2]

Ernst Nordströmin vanhemmat olivat filosofian tohtori, kirkkoherra Otto Mauritz Nordström ja Eufrosyne Sofia Ottelin. Hän pääsi ylioppilaaksi 1867 Porvoon kymnaasista ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi 1874 ja filosofian maisteriksi 1877. Nordström harjoitti lisäksi taide- ja teknisiä opintoja Wienissä ja Pariisissa.[1][2]

Nordström oli Suomen Taideteollisuusyhdistyksen perustaman Taideteollisuuskeskuskoulun rehtorina vuosina 1879–1915 ja yhdistyksen museon intendenttinä 1879–1911 sekä Ateneumin taloudenhoitajana Ateneumin rakentamisen aikana. Nordström toimi lisäksi matematiikan opettajana helsinkiläisissä kouluissa. Hän sai professorin arvon 1910.[1][2]

Nordström oli Suomen apulaiskomissarina Pariisin maailmannäyttelyssä 1878 sekä komissaarina Suomen yleisessä taideteollisuusnäyttelyssä vuonna 1885. Hän edusti Suomea monissa muissakin näyttelyissä ja piirustuksenopettajain kongresseissa. Vuonna 1910 hänet valittiin Suomen edustajaksi taideopetusta, piirustusta ja sovellettua taidetta vaalivan kansainvälisen yhdistyksen keskuskomiteaan. Nordström oli myös Suomen Taiteilijaseuran sihteerinä 1893–1910, Suomen Taideteollisuusyhdistyksen puheenjohtajana ja Antellin valtuuskunnan jäsenenä. Nordström oli Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen, toimittaja ja taloudenhoitajana useissa ruotsinkielisissä sanomalehdissä.[2]

Nordström jäi 11. maaliskuuta 1932 raitiovaunun alle Heikinkatu 12:n kohdalla loukkaantuen varsin pahoin.[3] Hän kuoli helmikuussa 1933.[4]

Ernst Nordström oli naimisissa 1879–1919 Aline Sofia Hirnin (k. 1919) kanssa.[1] Heidän poikansa oli fyysikko Gunnar Nordström.

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Genealogiska tabeller rörande släkterna Nordström Ottelin, Hirn och Alopaeus. Helsingfors 1904
  • Perspektivlärans grunder. Söderström, Helsingfors 1912, suomeksi nimellä Perspektiiviopin alkeet. WSOY 1912
  • Supplement till Genealogiska tabeller rörande släkterna Nordström, Ottelin, Hirn och Alopaeus. Helsingfors 1915
  • Supplement 2 till Genealogiska tabeller rörande släkterna Nordström, Ottelin, Hirn och Alopaeus. Helsingfors 1925
  • Suomen taiteilijat, maalarit ja kuvanveistäjät - Finlands konstnärer, målare och bildhuggare. Otava 1926
  • Ett Runebergsporträtt teoksessa Historiska och litteraturhistoriska studier 3; toim. Gunnar Castrén, Carl von Bonsdorff, C. A. Nordman. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland 191. Helsingfors 1927
  • Albert Edelfelt: några personliga minner. 1935
  • Taidetta Helsingin hautausmaalla: Konsten på Helsingfors kyrkogård; valokuvat Sigurd Schildt ; painosta toim. H. J. Viherjuuri. Otava 1939

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]