Aalto (satelliittisarja)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Aalto-satelliittisarja on Aalto-yliopiston opiskelijaprojekteina toteutettu satelliittisarja. Vuoden 2017 toukokuuhun mennessä sarjan satelliiteista yksi oli laukaistu, yksi odotti laukaisua ja yksi oli työn alla.

Satelliitit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Aalto-1[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Aalto-1
Aalto-1:n avaruuteen lähetettävä lentomalli maaliskuussa 2016.

Aalto-1 on Aalto-yliopiston avaruustekniikan opiskelijaprojektina toteutettava CubeSat-satelliitti, jonka kehittäminen alkoi keväällä 2010. Satelliitin laukaisua on lykätty useita kertoja, ja se oli tarkoitus laukaista maaliskuun 2017 tilanteessa PSLV-XL-kantoraketilla Intiasta saman vuoden huhtikuussa. Aalto-1 oli aiemmin tarkoitus laukaista yhdysvaltalaisella Falcon 9 -raketilla Formosat-5 -satelliitin laukaisun toissijaisena hyötykuormana yhdessä liki 90 muun piensatelliitin kanssa, mutta tämä laukaisu peruuntui, kun Aalto-1 ja muut lennolle suunnitellut toissijaiset hyötykuormat siirrettiin laukaistavaksi muilla kantoraketeilla Falcon 9:n toistuneiden aikatauluviivästysten jälkeen.[1] Aalto-1 on ensimmäinen kokonaisuudessaan Suomessa suunniteltu ja rakennettu satelliitti.[2] Projektin tavoitteena on opiskella satelliitin rakentamista,[3] sekä demonstroida satelliittiin asennettujen hyötykuormien toimintaa.[4]

Aalto-1:n tehtävä avaruudessa koostuu kahdesta pääosasta. Ensimmäisessä vaiheessa havainnollistetaan satelliitin AaSI- ja RADMON-hyötykuormien toimintaa niiden käyttöönoton jälkeen.[4] Havainnollistamisvaiheen jälkeen tehtävän tiedeosio alkaa. Tiedeosio on jaettu kahteen alaosioon, joista ensimmäisessä käytetään Maan kaukokartoitukseen tarkoitettua AaSI-spektrometriä ja avaruussäteilyä mittaavaa RADMON-säteilymittaria. Jälkimmäinen alaosio on tarkoitettu plasmajarrun käyttöön. Koko satelliittimissio kestää kaksi vuotta.[4]

Aalto-2[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aalto-2:n insinöörimalli syyskuussa 2018.
Pääartikkeli: Aalto-2

Aalto-2 on Aalto-yliopiston avaruustekniikan opiskelijaprojektina toteutettava CubeSat-satelliitti, jonka kehittäminen alkoi vuonna 2012.[5] Kahden CubeSat-yksikön kokoinen[6] Aalto-2 kuuluu eurooppalaiseen QB50-hankkeeseen, jonka suunnitelmana on laukaista 50 CubeSat-satelliittia matalalle maan kiertoradalle. Satelliitti läpäisi esisuunnittelukatselmuksen (PDR, lyhenne sanoista Preliminary Design Review) vuoden 2013 toukokuuhun mennessä.[7] Aalto-2[8] ja 39 muuta nanosatelliittia vietiin Orbital ATK:n Cygnus-kapselin sisällä Atlas V -kantoraketilla Kansainväliselle avaruusasemalle 18. huhtikuuta 2017.[9][10] Satelliitit jaetaan kahteen erään. Ensimmäinen erä lähetetään kiertoradalleen 90 päivää toista erää aiemmin, jotta satelliitiparvi saataisiin mahdollisimman levittäytyneeksi.[11] Parven on tarkoitus tutkia 90–320 kilometrin korkeudella sijaitsevaa alempaa termosfääriä,[7] jonka läpi kulkiessaan satelliitit mittaavat muun muassa yläilmakehän plasman ominaisuuksia ja hiukkasia. Satelliitit ohittavat yleensä nopeasti termosfäärin ja joukkovoiman etu onkin siinä, että satelliittiparvi kerää enemmän ja monipuolisempaa dataa.[12] Aalto-2:n rakentaminen oli käynnissä maaliskuussa 2015.[13]

Aalto-3[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aalto-3:n mock-up-malli tammikuussa 2019.
Pääartikkeli: Aalto-3

Aalto-3 on Aalto-yliopiston avaruustekniikan opiskelijaprojektina toteutettava CubeSat-nanosatelliitti, ja sen suunniteltu paino on 1,3 kg. Yksi Aalto-3-projektin tavoitteista on kehittää maasatelliittiyhteyksien standardeja, ja pyrkiä osoittamaan Aalto-yliopistossa kehitetyn 5G-ohjelmistoradion käyttökelpoisuuden avaruusteknologiassa.[14] 20 opiskelijan ryhmä on aloittanut suunnittelun ensimmäisiä koekytkentälevytestejä varten.[15][16] Satelliitti on tarkoitus laukaista vuonna 2019.[14]

Vuonna 2016 joulukuussa ilmoitettiin, että Aalto-3 opiskelijatiimin aktiivit aikovat hakea, ESA:n FYS-koulutusohjelmaan (Fly Your Satellite), jossa aktiivit saisivat ESA:n opetusta satelliittitekniikasta ja -projekteista sekä ilmaisen laukaisun - mikäli satelliitti valmistuu ajallaan.[17]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Mäkinen, Jari: Yllätyskäänne: Aalto-1 pääsee avaruuteen huhtikuussa intialaisella raketilla tiedetuubi.fi. 6.3.2017. Tiedetuubi. Arkistoitu 10.3.2017. Viitattu 9.3.2017. (englanniksi)
  2. ↑ Mäkinen, Jari: Aalto-1 laukaistaan avaruuteen syksyllä 2015 tiedetuubi.fi. 18.12.2014. Tiedetuubi. Arkistoitu 31.12.2014. Viitattu 31.12.2014.
  3. ↑ Pajunen, Ilpo: Ensimmäinen suomalainen satelliitti viimeisiä testejä vaille valmis lähtöön – rahtimaksu 50 000 euroa kilolta yle.fi. 11.11.2015. Yleisradio Oy. Viitattu 24.5.2017.
  4. ↑ a b c Aalto-1 Experiment Interface Document (EID) (PDF) (s. 7–9) 16.10.2013. Aalto University School of Electrical Engineering. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 24.5.2017. (englanniksi)
  5. ↑ Suominen, Mikko: Aalto-1 kohoaa avaruuteen 2015 hs.fi. 8.5.2014. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 31.12.2014. Viitattu 31.12.2014.
  6. ↑ Jovanović, Nemanja: Aalto-2 satellite attitude control system (PDF) (s. 3) 18.8.2014. Aalto University School of Electrical Engineering. Viitattu 11.11.2015. (englanniksi)
  7. ↑ a b Satelliittiprojektit lisääntyvät Aallossa into.aalto.fi. 29.5.2013. Aalto-yliopisto. Arkistoitu 18.5.2015. Viitattu 12.5.2015.
  8. ↑ Hotakainen, Markus: Aalto-1 nousee kiertoradalle. Tieteessä tapahtuu, 2016, nro 2. Artikkelin verkkoversio.
  9. ↑ Seuraava nanosateliittirykelmä valmiina matkaan - mukana suomalainen Aalto-2 16.2.2017. Tiedetuubi. Arkistoitu 3.3.2017. Viitattu 3.3.2017. (englanniksi)
  10. ↑ Aalto-2-satelliitin ensimmäinen signaali saatiin Japanista www.aalto.fi. 25.5.2017. Viitattu 29.6.2023.
  11. ↑ QB50-ISS: constellation deployment from the ISS qb50.eu. QB50. Arkistoitu 18.9.2016. Viitattu 2.9.2016. (englanniksi)
  12. ↑ Pajunen, Ilpo: Ensimmäinen suomalainen satelliitti viimeisiä testejä vaille valmis lähtöön – rahtimaksu 50 000 euroa kilolta yle.fi. 11.11.2015. Yleisradio Oy. Viitattu 11.11.2015.
  13. ↑ Mäkinen, Jari: Aalto-1 kääntyi loppusuoralle tiedetuubi.fi. 13.5.2015. Tiedetuubi. Arkistoitu 25.7.2015. Viitattu 24.7.2015.
  14. ↑ a b Aalto-3 vie 5G:n avaruuteen aaltosatellites.fi. Viitattu 13.5.2017. (suomeksi)[vanhentunut linkki]
  15. ↑ Aalto-3 satellite project spacecraft.aalto.fi. Viitattu 20.4.2017. (englanniksi)
  16. ↑ Aalto-3 satelliitti projekti spacecraft.aalto.fi. Viitattu 13.5.2017. (suomeksi)
  17. ↑ Aalto-3 hakee ESA:n fly yourt satellite -ohjelmaan aaltosatellites.fi. Viitattu 13.5.2017. (suomeksi)[vanhentunut linkki]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Aalto_(satelliittisarja)&oldid=21652662”