Stefan Lindfors

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Stefan Lindfors elokuussa 2012.

Erik Stefan Lindfors (s. 3. toukokuuta 1962 Maarianhamina)[1] on suomalainen graafinen suunnittelija, kuvanveistäjä, muotoilija ja sisustusarkkitehti. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Åbo Katedralskolanista vuonna 1982 ja valmistui sen jälkeen taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta 1988.[2] Lisäksi Lindfors on tehnyt opetustyötä taidealan korkeakouluissa. Lindfors on saanut useita kotimaisia ja ulkomaisia muotoilualan palkintoja.

Lindfors on suunnitellut muun muassa astioita, huonekaluja, valaisimia, vaatteita ja kankaita sellaisille suomalaisille kotitalousväline- ja kalusteyrityksille kuin Arabialle, Iittalalle ja Martelalle sekä vaatealan yrityksille kuten Marimekolle. Hän on työskennellyt myös elokuva- ja televisio-ohjaajana. Televisiossa hänen ohjaamiaan televisiomainoksia on nähty esimerkiksi telealan yristen DNA:n ja Nokian kampanjoissa. Lindfors on ohjannut myös joitakin musiikkivideoita muun muassa suomalaiselle HIM-yhtyeelle kappaleille The Funeral of Hearts, Tears On Tape ja Into The Night.[3] Hänen Into the Night-musiikkivideonsa äänestettiin parhaaksi amerikkalaisen musiikkialan Internet-sivuston järjestemässä äänestyksessä vuonna 2014.[4]

Lindforsin suunnitteleman Plup-pullovesipullon kokonaisympäristövaikutuksista syntyi kohu lokakuussa 2008.[5] Vesipullon markkinoinnissa luvattiin luovuttaa 10 prosenttia pullon kokonaishinnasta Itämeren pelastamiseen. Tästä huolimatta Plup-vesipulloa ei voinut kierrättää normaaleissa pullonpalautusautomaateissa.

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lindfors sairasti nuorena anoreksiaa ja painoi vain 55 kiloa.[1] Lindforsilla on kaksi lasta näyttelijä-tuottaja Katariina Lehtosen kanssa, jonka kanssa hän oli naimisissa vuosina 2005–2013.[6] Lindforsilla on yksi poika aiemmasta suhteestaan[7], eli yhteensä 3 lasta. Poika on myös taiteilija. Vuoden 2019 lopussa hän seurustelee turkulaisen naisen kanssa. [8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kuka kukin on 2007, Otava 2006
  2. Halminen, Laura: Chief Executive Artist Stefan Lindfors Ylioppilaslehti. 30.3.2001. Viitattu 21.2.2010.
  3. Angel Films Oy: Into The Night ja Tears on Tape kuvaukset Facebook. Viitattu 15.3.2013.
  4. Rita Tainola: Lindforsin ohjaama musiikkivideo palkittiin. Iltalehti, 13.6.2014, s. 34.
  5. Airola, Heikki: S-ryhmä haukkuu Lindforsin ympäristöpullon, Lindfors haukkuu S-ryhmän Helsingin Sanomat. 3.10.2008. Viitattu 21.2.2010.
  6. Rita Tainola: Stefan Lindfors eroaa Ilta-Sanomat. 12.7.2013. Viitattu 17.11.2019.
  7. Rita Tainola: Stefan Lindfors Tainola Show'ssa: Elimme avioliitossa itsenäisesti ja vapaasti Ilta-Sanomat. 8.3.2014. Viitattu 17.11.2019.
  8. Rita Tainola: Stefan Lindfors Tainola Show'ssa: Elimme avioliitossa itsenäisesti ja vapaasti Ilta-Sanomat. 8.3.2014. Viitattu 17.11.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä taiteilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.