Ero sivun ”Askola” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
→Lähteet: kirjallisuutta |
||
Rivi 155: | Rivi 155: | ||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
* [[Luettelo Askolan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä]] |
* [[Luettelo Askolan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä]] |
||
==Kirjallisuutta== |
|||
* R. Hausen, Anteckningar om Askola kapellkyrka" (Vet. Soc. Bidrag 44) |
|||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
Versio 6. lokakuuta 2019 kello 11.09
Askola | |
---|---|
sijainti |
|
Porvoonjokilaaksoa Askolan Kirnukalliolta katsottuna |
|
Sijainti | |
Maakunta | Uudenmaan maakunta |
Seutukunta | Porvoon seutukunta |
Kuntanumero | 018 |
Hallinnollinen keskus | Askolan kirkonkylä |
Perustettu | 1896 (erottamalla Porvoosta) |
Kokonaispinta-ala |
218,03 km² 276:nneksi suurin 2022 [1] |
– maa | 212,44 km² |
– sisävesi | 5,59 km² |
Väkiluku |
4 700 175:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
– väestötiheys | 22,12 as./km² (31.12.2023) |
Ikäjakauma | 2020 [3] |
– 0–14-v. | 18,7 % |
– 15–64-v. | 61,0 % |
– yli 64-v. | 20,2 % |
Äidinkieli | 2023 [4] |
– suomenkielisiä | 92,3 % |
– ruotsinkielisiä | 3,8 % |
– muut | 3,9 % |
Kunnallisvero |
8,90 % 136:nneksi suurin 2024 [5] |
Kunnanjohtaja | Jouni Martikainen [6] |
Kunnanvaltuusto | 27 paikkaa |
2017–2021[7] • Kesk. • Kok. • SDP • Vihr. • Ps. • Vas. • KD |
8 7 7 2 1 1 1 |
www.askola.fi |
Askola, aikaisemmin Askula[8], on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 4 700 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 218,03 km², josta 212,44 km² on maata ja loput 5,59 km² sisävesialueita.[1]
Askolan naapurikunnat ovat Myrskylä, Mäntsälä, Pornainen, Porvoo ja Pukkila.
Maantiede
Askolan vesialueita ovat Porvoonjoki ja 11 järveä kunnan itäosassa.[9]
Askolassa ei ole Natura-alueita, mutta viisi kallioaluetta on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaiksi. Yhdessä niistä, Kirnukalliossa ovat kuuluisat Askolan hiidenkirnut. Porvoonjokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ulottuu myös Askolan puolelle. Kulttuurimaisemana on suojeltu myös Prestbackan kartano ja Pappilanharjun luonnonsuojelualue.[10]
Kylät ja kulmakunnat
Askolassa on 12 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1967):[11]
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Askolassa oli 4 990 asukasta, joista 2 635 asui taajamissa, 2 301 haja-asutusalueilla ja 54 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Askolan taajama-aste on 53,4 %.[12] Askolan taajamaväestö jakaantuu kahden eri taajaman kesken:[13]
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
---|---|---|
1 | Monninkylä | 1 323 |
2 | Askolan kirkonkylä | 1 312 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Seurakunnat
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Askolassa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[14]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Askolan alueella toimii Helsingin ortodoksinen seurakunta.[15]
Historia
Muinaisjäännösrekisterissä on 235 löytöä Askolan alueelta.[16] Kopinkallion kvartsilouhos on valtakunnallisesti merkittävä muinaisjäännös.[17] Maanviljelys on aina ollut tärkeää, ja alue on ollut tiheästi asuttu jo kivikaudella. Aluksi Askolassa harjoitettiin kaskiviljelyä, 1700-luvun kuluessa siirryttiin peltoviljelyyn.[9]
Askolan seurakunta oli osa Porvoota vuoteen 1639, jolloin siitä tuli kappeliseurakunta. Se itsenäistyi lopullisesti vuonna 1896. Askolan kirkko valmistui vuonna 1799.[18]
Päätöksenteko
Askola kuuluu Uudenmaan vaalipiiriin ja sen kunnanvaltuustossa on 27 kunnanvaltuutettua.[19]
Askolan kunnanjohtaja vuodesta 2016 on Jouni Martikainen.[20]
Vuonna 2017 valitussa valtuustossa suurin puolue on Keskusta, jolla on kahdeksan valtuutettua. Kokoomuksella ja sosiaalidemokraateilla on seitsemän paikkaa kummallakin. Vihreät saivat kaksi valtuutettua ja Perussuomalaiset, Vasemmistoliitto ja Kristilliset kukin yhden.[7]
Talous
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet olivat Konevuori Oy, Askolan Kiinteistöt ja Kallionporaus Arto Soininen.[21]
Pohjoismaiden suurin kanisterintekijä Muovi-Heljanko toimii Askolassa. Se valmistaa suurimman osan Suomessa myydyistä muovisista viinapulloista ja salaattikastikepulloista.[22]
Väestö
Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Askolan väkiluku kasvaa tasaisesti.[23]
Askolalaisten koulutustaso on keskimääräistä alhaisempi. Noin 40 prosentilla ei ole tutkintoa, osuus on suurempi kuin keskimäärin Uudellamaalla tai koko maassa. Alle 20 prosentilla 15 vuotta täyttäneistä on vähintään alimman korkea-asteen tutkinto.[24]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Palvelut
Askolassa on neljä alakoulua, yläkoulu, lukio ja ammattikoulu. Alakoulut toimivat Kirkonkylän, Monninkylän, Juornaankylän ja Särkijärven kylissä.[26]
Askolan kirjasto toimii kuudessa paikassa: kirkonkylässä, Monninkylässä ja neljällä koululla.[27]
Tunnettuja askolalaisia
- Hjalmar Kahrila (ent. Karlsson), kuvataiteilija
- Oskari Kumpu, painija ja puna-armeijan upseeri
- Johannes Linnankoski, kirjailija
- Olli-Matti Oinonen, ohjaaja-näyttelijä
- Katri Helena, iskelmälaulaja
- Alli Saarentaus-Salo, opettaja ja kirjailija
Nähtävyyksiä
- Askolan hiidenkirnut [28]
- Johannes Linnankosken nuoruudenkoti [29]
- Ala-Koskipää 1750-luvulta [30]
- Askolan kotiseutumuseo
- Askolan kirkko
- Prestbackan maatila- ja apteekkikokoelma, Prästbackan kartano
- Byandan (Kylänpään) kartano
- Dambackan (Tampin) kartano
- Korttian hiidenkirnut [31]
- Käpykylän kartano
- Vanhakartano Korttialla
- Uusikartano Korttialla
- Tiilään kartano
Ruokakulttuuri
Askolan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla klimppisoppa, veskunakräämi eli luumukreemi sekä kuoritusta maidosta tehty kattilajuusto.[32]
Kirjallisuutta
- Heikki Laurinmäki: Askolan historia 1, kustantaja Askolan kunta, Porvoon Kirjapaino Oy Porvoo 1957
- Pekka Peltola: Tavallisia ihmisiä, Kustannusosakeyhtiö Tammi, KK:n kirjapaino Helsinki 1970
- Leevi Mäittälä: Askolan historia 2, kustantaja Askolan kunta, ISBN 951-99790-6-9, WSOY Porvoo 1986
Katso myös
Kirjallisuutta
- R. Hausen, Anteckningar om Askola kapellkyrka" (Vet. Soc. Bidrag 44)
Lähteet
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ Kunnanhallitus Pöytäkirja 21.11.2016/Pykälä 260
- ↑ a b Kuntavaalit 2017, Askola Oikeusministeriö. Viitattu 7.6.2017.
- ↑ Tietosanakirja, artikkeli Askola
- ↑ a b Askolan luonto ja historia Askolan 4H
- ↑ Luonnonsuojelu Askolan kunta
- ↑ Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi, s. 68. Porvoo: WS, 1967.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 2.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 2.12.2018.
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/helsingin-ortodoksinen-seurakunta
- ↑ Hakuehdot: Askola Muinaisjäännösrekisteri 235 tietuetta NBA rekisteriportaali
- ↑ Kopinkallio Muinaisjäännösrekisteri
- ↑ Askolan kirkko Askolan Seurakunta
- ↑ Valtuusto 2009–2012 Askolan Kunta
- ↑ Askola valitsi Jouni Martikaisen kunnanjohtajaksi Kuntalehti. Viitattu 23.2.2018.
- ↑ Alueen Askola yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 23.2.2018.
- ↑ Pohjoismaiden suurin kanisterintekijä löytyy Askolasta – viinapullojakin neljä sekunnissa Uusimaa. 2016. Viitattu 23.2.2018.
- ↑ Väestöennuste Tilastokeskus 2004
- ↑ Koulutus Uudenmaan liitto
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 19.1.2018.
- ↑ Koulut Askolan kunta
- ↑ Askolan kirjastopisteet Askolan kunta
- ↑ Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 259, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
- ↑ Instituto de geografico Agistono, Novara: Maailman ja Suomen Suuratlas, s. 281. Helsinki: WSOY, 1985. ISBN ISBN 951-0-12598-9.
- ↑ Instituto de geografico Agistono, Novara: Maailman ja Suomen Suuratlas, s. 280. Helsinki: WSOY, 1985. ISBN ISBN 951-0-12598-9.
- ↑ Maailman ja Suomen Suuratlas, sivu 259, WSOY, Instituto Geografico Agostini, Novara, Igda, 1985, ISBN 951-0-12598-9
- ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 50. Helsinki: Patakolmonen Ky.
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Askola Wikimedia Commonsissa
- Askolan kunnan verkkosivut
- Tilastokeskus - Askolan avainluvut
- Suomen Sukututkimusseura: Tietoja seurakunnista
|