Ero sivun ”Piikkiö” versioiden välillä
[katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 63: | Rivi 63: | ||
* [[Liisa Veijalainen]], suunnistaja, maailmanmestari, syntynyt Piikkiössä |
* [[Liisa Veijalainen]], suunnistaja, maailmanmestari, syntynyt Piikkiössä |
||
* [[Joni Vuorinen]], jalkapalloilija, syntynyt Piikkiössä |
* [[Joni Vuorinen]], jalkapalloilija, syntynyt Piikkiössä |
||
* [[Juha Föhr]], meteorologi, syntynyt Piikkiössä |
|||
* [[Jenni Dahlman]],malli ja [[Kimi Räikkönen|Kimi Räikkösen]] entinen puoliso, syntynyt Piikkiössä |
|||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
Versio 1. maaliskuuta 2014 kello 16.35
Piikkiö Pikis |
|
---|---|
Entinen kunta – nykyiset kunnat: Kaarina |
|
sijainti |
|
Sijainti | |
Lääni | Länsi-Suomen lääni |
Maakunta | Varsinais-Suomen maakunta |
Seutukunta | Turun seutukunta |
Kuntanumero | 602 |
Perustettu | – |
Liitetty | 2009 |
– liitoskunnat |
Kaarina Piikkiö |
– syntynyt kunta | Kaarina |
Pinta-ala |
109,21 km² [1] (1.1.2008) |
– maa | 90,69 km² |
– sisävesi | 0,14 km² |
– meri | 18,38 km² |
Väkiluku |
7 578 [2] (31.12.2008) |
– väestötiheys | 83,56 as./km² (31.12.2008) |
Ikäjakauma | 2007 [3] |
– 0–14-v. | 21,2 % |
– 15–64-v. | 65,2 % |
– yli 64-v. | 13,6 % |
Piikkiö (ruots. Pikis) on Suomen entinen kunta ja vanha kirkkopitäjä, joka sijaitsee Varsinais-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Kunnassa asui 7 578 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala oli 109,21 km2, josta 18,38 km2 oli merialueita ja 0,14 km2 sisävesiä.[1] Väestötiheys oli 83,56 asukasta/km2. Työttömyysaste kesäkuussa 2008 oli 4,0 %. 1. tammikuuta 2009 Piikkiön kunta liitettiin Kaarinan kaupunkiin. Kuntaliitoksen myötä Piikkiön seurakunta liittyi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään Kaarinasta erillisenä seurakuntana.
Piikkiön naapurikunnat olivat Kaarina, Lieto, Paimio, Parainen ja Sauvo. Kunnan vaakunan suunnitteli Ahti Hammar ja se vahvistettiin vuonna 1955. [4] Turun ja Helsingin väliset junat ovat pysähtyneet Piikkiössä.
Maantiede
Piikkiö sijaitsee Piikkiönlahden rannalla Kaarinan itälaidalla, Paimion vastaisella rajalla. Vähävesinen Piikkiönjoki virtaa kunnan läpi ja laskee lahteen. Piikkiön eteläosa on Saaristomerta, jossa on muutama saari. Saarista suurin on Harvaluoto, joka on yhdistetty mantereeseen sillalla.
Kyliä
Aerla, Aininen, Andelmaa, Aro, Bussila, Böle, Finby, Hadvala, Harvaluoto, Hepojoki, Hiirlä, Hirsund, Hulkkio, Huttala, Iso-Hepojoki, Isokartano (Storgård), Joensuu (Åminne), Kalainen, Kavalto, Kellarimäki, Kemperlä, Kierlä, Kirismäki, Kokolahti, Koroinen, Koski, Kuotila, Linnunpää, Littoinen, Lyytikkylä, Makarla, Moisio, Niemi, Nunna, Oorlahti, Ootoinen, Perttala, Pukkila, Puosta, Puurkankari, Raadelma, Ratsula, Rojola, Runko, Salvela, Suni, Teppala, Tiskarla, Toivonlinna, Tuorla, Uitto, Villisi, Viukkala, Vähä-Hepojoki, Vähäkylä, Yltöinen.
Kirkon historiaa
Piikkiö kirkkopitäjänä on Suomen vanhimpia. Asiakirjoissa Piikkiö tosin tulee mainituksi vasta vuonna 1331. Nykyistä harmaakivikirkkoa on edeltänyt puinen keskiaikainen kirkko ja kivisakaristo, joka on purettu. Kirkon suojeluspyhimys on ollut todennäköisesti Pyhä Nikolaus. Nykyinen kirkko on valmistunut vuonna 1755. Sen rakentamiseen lienee pääosin käytetty läheisen Kuusiston piispanlinnan raunioiden kiviä. Muistumana suojeluspyhimyksestä kirkon päätykolmiossa on kirjaimet S ja N. Kirkkoon on viimeksi tehty laajoja korjauksia vuonna 2003. Korjausten yhteydessä paljastui saarnastuolin seinämaalaus.
Nähtävyydet
Tuorlan kylässä, Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksen naapurustossa 110-tien varrella sijaitsee idyllinen Tuorlan Majatalo. Se on 13 kilometrin päässä Turun keskustasta ja osa sen rakennuksista on rakennettu 1820-luvulla. Majatalossa on kahvila-ravintola, majoituspalveluita sekä pieni kauppa josta voi ostaa läheisten maatilojen sekä pienten valmistajien tuotteita.
Piikkiössä sijaitsee myös Linnavuoren retkeilyalue. Siellä on pronssikauden aikaisia hautaröykkiötä, muinaishautoja. Suurin niistä on Pohtionvuori, joka on samalla myös Piikkiön korkein paikka, sen korkein kohta on 79 metriä merenpinnan yläpuolella. Linnavuorelta on hyvät näkymät Piikkiöön ja aina Turkuun saakka.
Suomen paksuin tammi on Piikkiön Lyytikkylässä kasvava hyvin huonokuntoinen puu, joka on rinnan korkeudelta mitattuna lähes 8 m ympärysmitaltaan.[5] Sen arvioidaan olevan noin 1 000–1 200 vuotta vanha.
Piikkiön historiallisista kohteista Museoviraston määrittelemiä valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä ovat Piikkiön kirkko ja pappila[6], Tuorlan maatalousoppilaitos[7], Suuri rantatie[8] ja Pukkilan kartano[9].
Ystävyyskuntia
Kuvagalleria
-
Piikkiön keskusta
-
Piikkiön kirkko
Tunnettuja piikkiöläisiä
- Artturi Lehkonen, jääkiekkoilija, syntynyt Piikkiössä
- Fredrika Bremer, ruotsalainen kirjailija, syntynyt Piikkiön Tuorlassa
- Leena Lander, kirjailija, asunut aiemmin Piikkiössä
- Mika Lipponen, jalkapalloilija, syntynyt Piikkiössä
- Olavi Maununpoika, Turun piispa, Turun Tuomiorovasti, Pariisin yliopiston rehtori, syntynyt Piikkiön Rungossa
- Juhani Rinne, valtionarkeologi, professori, syntynyt Piikkiössä
- Yrjö Sirola, kansanedustaja, kansanvaltuuskunnan jäsen, syntynyt Piikkiössä
- Liisa Veijalainen, suunnistaja, maailmanmestari, syntynyt Piikkiössä
- Joni Vuorinen, jalkapalloilija, syntynyt Piikkiössä
- Juha Föhr, meteorologi, syntynyt Piikkiössä
- Jenni Dahlman,malli ja Kimi Räikkösen entinen puoliso, syntynyt Piikkiössä
Lähteet
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
- ↑ a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1980, s. 168. Otava 1979, Helsinki.
- ↑ Suomen puut ja pahkat 21.3.2008. Keurusseudun Luonnonsuojelijat. Viitattu 21.3.2008.
- ↑ Piikkiön kirkko ja pappila Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Tuorlan maatalousoppilaitos Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Suuri Rantatie Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
- ↑ Pukkilan kartanomuseo Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Museovirasto.
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Piikkiö Wikimedia Commonsissa