Leena Lander

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Leena Lander
Leena Lander vuonna 2012.
Leena Lander vuonna 2012.
Henkilötiedot
Syntynyt25. lokakuuta 1955 (ikä 65)
Turku
Kansalaisuus Suomi
Ammatti kirjailija
Käsikirjoittaja
Alma mater Turun yliopisto
Palkinnot
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Leena Lander (oik. Leena Orvokki Raittila,[1] ent. Silander, o.s. Pöyhönen, s. 25. lokakuuta 1955 Turku)[2] on suomalainen kirjailija.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lander valmistui humanististen tieteiden kandidaatiksi Turun yliopistosta vuonna 1978. Hänen tuotantoonsa kuuluu romaaneja, novelleja, näytelmiä ja kuunnelmia. Lander on ollut ehdokkaana Finlandia-palkinnon saajaksi kolmesti ja Pohjoismaiden kirjallisuuspalkintoehdokkaana kahdesti.

Lander on taiteilijanimi, joka on lyhentymä hänen aiemmasta sukunimestään Silander.[3] Hän oli aiemmin naimisissa toimittaja Esa Silanderin kanssa ja heillä on kolme täysi-ikäistä poikaa.[4] Vuonna 2008 Lander avioitui kirjailija Hannu Raittilan kanssa. Hän otti käyttöön nimen Leena Raittila, mutta säilytti kirjailijanimensä. Pariskunta asuu Turussa.[5]

Tuotannosta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Landerin romaaneja on käännetty laajasti eri kielille. Lukuisten teosten käännöksiä on ilmestynyt Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Ranskassa, Saksassa, Hollannissa, Italiassa, Espanjassa ja Islannissa. Yksittäisiä käännöksiä on ilmestynyt Venäjällä, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Kanadassa, Puolassa, Itävallassa, Sveitsissä ja Syyriassa. Käännetyimmät romaanit ovat Harjula-trilogian teokset (Tummien perhosten koti, Tulkoon myrsky, Iloisen kotiinpaluun asuinsijat) ja Käsky. Kaikkiaan käännösromaaneja on ilmestynyt yli 50.

Landerin Tummien perhosten koti on ensimmäinen suoraan suomesta arabiaksi käännetty nykyproosa[6]. Kirjailijan mukaan häneen kohdistettiin Syyriassa uhkailua, koska teoksen osia pidettiin fundamentalististen tahojen keskuudessa islamilaisten moraalikäsitysten vastaisina.[7]

Landerin teos Liekin lapset on synnyttänyt Landerin ja hänen entisen kustantantajansa Tammen välille kiistaa siitä, onko teos itsenäinen teos vai Landerin aiemman teoksen Jumalattoman kova tinki uusi versio, jolloin Tammi saattaa ryhtyä käräjöimään sopimusrikkomuksesta. Alun perin Landerin piti korjata vanhempi teos, joka oli Halikon kunnan tilausteos ja joka hänen mukaansa on ”hännystelevä ja epärehellinen kirja, jonka nuori äiti teki elättääkseen pienet lapsensa”.[8]

Romaanien filmatisoinnit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2008 ensi-iltansa sai kaksi Landerin romaaneihin perustuvaa elokuvaa. Tammikuussa ensi-iltaan tuli Dome Karukosken ohjaama Tummien perhosten koti, joka valittiin Suomen Oscar-ehdokkaaksi vuonna 2008. Aku Louhimiehen ohjaama elokuva Käsky tuli elokuvateattereihin syksyllä 2008.

Tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Romaanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näytelmät ja kuunnelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ilves kielekkeellä (Kaarina-teatteri)
  • Lurium 300 Super (Radio Auran Aallot)
  • Niin täyttyy tuska hellä (Radio Auran Aallot)
  • Tummien perhosten koti (Turun kaupunginteatteri, Tampereen Työväen Teatteri, Reykjavikin kaupunginteatteri)
  • Tulkoon myrsky (Outokummun Kaivosteatteri)
  • Käsky (Suomen Kansallisteatteri 2005, Kokkolan kaupunginteatteri 2006, Rauman kaupunginteatteri 2006)
  • Kapslaukku (Sauvon Elävän Kulttuurin Seura ry 1986)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Leena Lander Iltalehti. Viitattu 31.10.2020.
  2. Rantala, Risto & Pajala, Lasse & Strengell-Silainen, Ulla: Kuka kukin on? Who's who in Finland. Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2007. Helsinki (Helsingfors): Otava, 2006. ISBN 951-1-20606-0.
  3. Sukeltamalla pinnan alle – Menneisyyden arvoitukset kiehtovat kirjailija Leena Landeria Helsingin Sanomat. 9.9.2004. Viitattu 31.10.2020.
  4. Leena Lander ja Esa Silander eroavat Turun Sanomat. 25.7.2007. Viitattu 31.10.2020.
  5. Leena Lander salaa naimisiin Iltalehti. 4.12.2008. Viitattu 31.10.2020.
  6. Landerin Tummien perhosten koti käännetään arabiaksi 31.7.2007. Yle Uutiset. Viitattu 1.8.2007.
  7. Landerin hittikirja raivostutti Syyrian muslimit Ilta-Sanomat. 5.11.2007. Viitattu 9.10.2010.
  8. Majander, Antti: Landerin kirjan oikeuksista riita. Helsingin Sanomat, 19.5.2010, s. C 1. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]