Ero sivun ”Olvassuon luonnonpuisto” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kansallispuistoaloitteesta
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Olvassuo_sign_posts.JPG|thumb|250px|Olvassuon [[luontopolku|luontopolun]] opasteet.]]
[[Kuva:Olvassuo_sign_posts.JPG|thumb|250px|Olvassuon [[luontopolku|luontopolun]] opasteet.]]
'''Olvassuon luonnonpuisto''' tai '''Olvassuon soidensuojelualue''' on [[Suomi|Suomen]] [[Natura]]-alueisiin kuuluva [[suo]]alue [[Pohjois-Pohjanmaa]]lla ja [[Kainuu]]ssa [[Utajärvi|Utajärven]], [[Pudasjärvi|Pudasjärven]] ja [[Puolanka|Puolangan]] alueella [[Kiiminkijoki|Kiiminkijoen]] pohjoispuolella.
'''Olvassuon luonnonpuisto''' tai '''Olvassuon soidensuojelualue''' on [[Suomi|Suomen]] [[Natura]]-alueisiin kuuluva [[suo]]alue [[Pohjois-Pohjanmaa]]lla ja [[Kainuu]]ssa [[Utajärvi|Utajärven]], [[Pudasjärvi|Pudasjärven]] ja [[Puolanka|Puolangan]] alueella [[Kiiminkijoki|Kiiminkijoen]] pohjoispuolella.

[[Pohjois-Pohjanmaan liitto]] teki aloitteen luonnonpuiston [[kansallispuisto]]ksi. Ympäristöministeri Ville Niinistö vei aloitteen jatkovalmisteluun vuoden 2012 lopulla. Metsähallitus ja ympäristöministeriö päättävät kansallispuiston toteutumisesta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/olvassuosta_kaavaillaan_kansallispuistoa/6394319 | Nimeke = Olvassuosta kaavaillaan kansallispuistoa| Tekijä = Hirvonen, Tuomas | Ajankohta = 28.11.2012 | Julkaisija = Yle Oulu| Viitattu = 29.11.2012 }}</ref>


==Luonnonpuiston alue==
==Luonnonpuiston alue==
Vuonna [[1982]] perustetun suojelualueen kokonais[[pinta-ala]] on noin 27&nbsp;037 [[hehtaari]]a, josta kivennäismaata on 5&nbsp;960 hehtaaria, 20&nbsp;868 hehtaaria suota ja 245 hehtaaria vesistöjä. Se muodostuu Olvas-, Oravi-, Näätä-, ja Sammakkosoiden suolakeuksista ja on myös [[poronhoito|porotalouden]] kannalta merkittävä alue, samoin kuin tärkeä lintujen pesimäalue. Olvassuon pohjois- ja itälaidalla virtaa pohjoiskoilliseen [[Piltuanjoki]], etelän puolella taas ovat [[Juorkuna]]n [[Marttisjärvi|Marttisjärven kylä]] sekä [[Iso Olvasjärvi]] ja [[Pikku Olvasjärvi]]. Olvassuon luonnonpuisto on osa [[Natura 2000]] -luonnonsuojelualueverkostoa. Se kuuluu myös maailmanlaajuiseen kosteikkoluontoa suojelevaan [[Ramsarin sopimus]]ta.
Vuonna [[1982]] perustetun suojelualueen kokonais[[pinta-ala]] on noin 27&nbsp;037 [[hehtaari]]a, josta kivennäismaata on 5&nbsp;960 hehtaaria, 20&nbsp;868 hehtaaria suota ja 245 hehtaaria vesistöjä. Se muodostuu Olvas-, Oravi-, Näätä-, ja Sammakkosoiden suolakeuksista ja on myös [[poronhoito|porotalouden]] kannalta merkittävä alue, samoin kuin tärkeä lintujen pesimäalue. Olvassuon pohjois- ja itälaidalla virtaa pohjoiskoilliseen [[Piltuanjoki]], eteläpuolella taas ovat [[Juorkuna]]n [[Marttisjärvi|Marttisjärven kylä]] sekä [[Iso Olvasjärvi]] ja [[Pikku Olvasjärvi]]. Olvassuon luonnonpuisto on osa [[Natura 2000]] -luonnonsuojelualueverkostoa. Se kuuluu myös maailmanlaajuiseen kosteikkoluontoa suojelevaan [[Ramsarin sopimus]]ta.


==Rakennelmat==
==Rakennelmat==
Rivi 20: Rivi 22:
</gallery>
</gallery>


==Lähteet==
{{Viitteet}}


==Aiheesta muualla==
==Aiheesta muualla==

Versio 29. marraskuuta 2012 kello 11.42

Olvassuon luontopolun opasteet.

Olvassuon luonnonpuisto tai Olvassuon soidensuojelualue on Suomen Natura-alueisiin kuuluva suoalue Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa Utajärven, Pudasjärven ja Puolangan alueella Kiiminkijoen pohjoispuolella.

Pohjois-Pohjanmaan liitto teki aloitteen luonnonpuiston kansallispuistoksi. Ympäristöministeri Ville Niinistö vei aloitteen jatkovalmisteluun vuoden 2012 lopulla. Metsähallitus ja ympäristöministeriö päättävät kansallispuiston toteutumisesta.[1]

Luonnonpuiston alue

Vuonna 1982 perustetun suojelualueen kokonaispinta-ala on noin 27 037 hehtaaria, josta kivennäismaata on 5 960 hehtaaria, 20 868 hehtaaria suota ja 245 hehtaaria vesistöjä. Se muodostuu Olvas-, Oravi-, Näätä-, ja Sammakkosoiden suolakeuksista ja on myös porotalouden kannalta merkittävä alue, samoin kuin tärkeä lintujen pesimäalue. Olvassuon pohjois- ja itälaidalla virtaa pohjoiskoilliseen Piltuanjoki, eteläpuolella taas ovat Juorkunan Marttisjärven kylä sekä Iso Olvasjärvi ja Pikku Olvasjärvi. Olvassuon luonnonpuisto on osa Natura 2000 -luonnonsuojelualueverkostoa. Se kuuluu myös maailmanlaajuiseen kosteikkoluontoa suojelevaan Ramsarin sopimusta.

Rakennelmat

Luonnonpuistoon on Olvassuon etelälaidalle rakennettu lintutorni, jonne johtaa pitkospuista rakennettu polku Kirkaslammen laavupaikalta. Polun varrella on nähtävissä ennallistettua suota, jossa suuret valtaojat on palautettu luonnontilaan. Saunakankaalla Piltuanjoen törmällä on Metsähallituksen ylläpitämä autiotupa.

Kuvia Olvassuon luonnonpuistosta

Lähteet

  1. Hirvonen, Tuomas: Olvassuosta kaavaillaan kansallispuistoa 28.11.2012. Yle Oulu. Viitattu 29.11.2012.

Aiheesta muualla

  • Rehell S., Pellikka K., Virta P., Rantala L., Kauppinen V., Kilpeläinen T., Sandqvist, H. Ylitulkkila S. 2002. Oulun Vesi. Viinivaaran pohjavesihanke. Luonnonsuojelulain 65 §:n mukainen Kiiminkijoen Natura-arviointi. Raportti P01432. PSV-Maa ja Vesi. 61 s.
  • Heikkilä, H., Kukko-oja, K., Laitinen, J., Rehell, S., Sallantaus, T. 2001. Arvio Viinivaaran pohjavedenottohankkeen vaikutuksesta Olvassuon Natura 2000 -alueen luontoon. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 799. 55 s. ISBN 951-40-1769-2
  • Utajarvi.fi — Luonnonnähtävyydet ja suojelukohteet
  • Luontoon.fi — Olvassuo
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.