Tka2

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tka2
Perustiedot
Tyyppi vaihtotyöratakuorma-auto
Liikennöitsijä Valtionrautatiet
Valmistaja Sisu
Lukumäärä 10
Valmistusvuodet 1963
Hylätty 1980- ja 1990-luvuilla
Museoitu ei yhtäkään
Numerointi 251–260
Lempinimi Punatulkku
Tekniset tiedot
Huippunopeus 60 km/h
Paino 15 t
Pituus 7 500 mm
Pyörästö B
Pyörästön pituus 4 000 mm
Suurin akselipaino 7,5 t
Pyörän halkaisija 750 mm
Moottori Leyland 0.400
Moottorin teho 130 hv

Tka2 on Valtionrautateiden antama sarjamerkintä Sisun vuonna 1963 valmistamille JA-6SV -tyyppisille ratakuorma-autoille.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun 1950-luvulla valmistuneet Trr-raidetraktorit osoittautuivat liian heikkotehoisiksi niille asemille, joiden piti hoitaa usean liikennepaikan vaihtotyöt, päätti Valtionrautatiet 1960-luvun alussa tilata Suomen Autoteollisuudelta kymmenen ratakuorma-autoa, jotka olivat valmistajan mallia JA-6SV. Vaihtotyöratakuorma-autoiksi kutsutut veturit toimitettiin tammi–maaliskuussa 1963. Niitä oli kehitetty ratakuorma-autoista paremmin vaihtotöihin sopiviksi.

Numerointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veturit saivat aluksi sarjamerkinnän Tka-Lko ja numerot 1–10. Vuonna 1978, kun Tka-sarjan veturit jaettiin sarjoihin Tka1–Tka7, saivat Tka 251–260 sarjamerkin Tka2 numeroiden pysyessä ennallaan. Uutta sarjamerkkiä ei kuitenkaan maalattu vetureihin.

Käyttö ja hylkäys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tka2-ratakuorma-autoja käytettiin useilla kevyeen vaihtotyöhön. Ne korvasivat pienitehoisia Trr-raidetraktoreita, mutta junapainojen kasvaessa niidenkin teho jäi alhaiseksi. Ne olivat myös niin kevyitä, että ne löivät helposti ympäri varsinkin liukkaalla kelillä. Vetureiden suurehkon nopeuden ansiosta niitä käytettiin jonkin verran myös linja-ajossa. Tka2-sarjan veturit hylättiin 1980- ja 1990-luvuilla. Yhtäkään yksilöä ei säästynyt museoitavaksi vaan kaikki romutettiin.

Tekniset tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tka2-sarja oli monilta ominaisuuksiltaan yhtenevä seuraajansa Tka3:n kanssa. Tka2-sarjan ratakuorma-autoissa oli keskiohjaamo, ja sen molemmin puolin konesuojat. Takimmainen konesuoja oli selvästi lyhyempi kuin etummainen; Tka3-vetureissa molemmat olivat yhtä pitkiä. Ohjaamossa oli ajopöydät molempiin suuntiin. Käynti ohjaamoon tapahtui konesuojien sivuilla olleilta leveiltä käyntisilloilta. Toisin kuin Tka3-sarjassa, Tka2-vetureiden ohjaamoiden etuikkunoita ei ollut kallistettu.

Moottorina oli Leylandin 6-sylinterinen, nelitahtinen dieselmoottori. Vaihteistosta voima välitettiin turbiinityyppiseen momentinmuuntajaan josta edelleen suunnanvaihtolaatikon kautta akseleille. Vaihteita oli viisi molempiin suuntiin. Vetureissa oli kaikkiin pyöriin vaikuttava paineilmajarru sekä junajarrun venttiili.

Valmistusvuodet (nrot)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tka 251 (Tka-Lko 1)     Sisu   14256/1963
  • Tka 252 (Tka-Lko 2)     Sisu   14257/1963
  • Tka 253 (Tka-Lko 3)     Sisu   14259/1963
  • Tka 254 (Tka-Lko 4)     Sisu   14260/1963
  • Tka 255 (Tka-Lko 5)     Sisu   14261/1963
  • Tka 256 (Tka-Lko 6)     Sisu   14262/1963
  • Tka 257 (Tka-Lko 7)     Sisu   14263/1963
  • Tka 258 (Tka-Lko 8)     Sisu   14265/1963
  • Tka 259 (Tka-Lko 9)     Sisu   14264/1963
  • Tka 260 (Tka-Lko 10)   Sisu   14266/1963

Moottori ja voimansiirto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Päämoottori:
    • Leyland 0.400 (130 hv / 2 400 r/min)
    • 6-sylinterinen, 4-tahtinen dieselmoottori
    • Sylinterin halkaisija 107,2 mm, iskun pituus 120,7 mm
    • Polttoainetila: 200 litraa
  • Vaihteisto
    • Sisu AVK-JKA, hydraulismekaaninen
    • Vaihteistossa viisi vaihdetta molempiin suuntiin
    • Voima välittyi turbiinityyppisen momentinmuuntajan ja suunnanvaihtolaatikon kautta akseleille

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Eonsuu, Honkanen & Pölhö: Suomen veturit osa 2; Moottorikalusto. , 1995.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]