Ero sivun ”Hakunila” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Lisätty tietoa. |
|||
| Rivi 66: | Rivi 66: | ||
* [https://www.facebook.com/hakunilaseura/ Hakunila-seura] Hakunila-seura ry. on Vantaan Hakunilassa toimiva kotiseutuyhdistys. |
* [https://www.facebook.com/hakunilaseura/ Hakunila-seura] Hakunila-seura ry. on Vantaan Hakunilassa toimiva kotiseutuyhdistys. |
||
* [https://kartta.vantaa.fi/link/3UtZDs Palvelukartta, ortokuva, korkeusmalli ja kaupunginosat] |
* [https://kartta.vantaa.fi/link/3UtZDs Palvelukartta, ortokuva, korkeusmalli ja kaupunginosat] |
||
*Lassi Saressalo: [https://agricolaverkko.fi/review/yksityiskartanosta-moninaiskayttoon/ Yksityiskartanosta moninaiskäyttöön]. Kirja-arvostelu teoksesta: Håkansbölen kartanossa. På Håkansböle gård. Vantaan kaupunginmuseo – Vanda stadsmuseum. Julkaisuja nro 36, 2019. (Agricolan kirja-arvostelut 18.9.2019.) |
|||
{{Vantaa}} |
{{Vantaa}} |
||
Versio 20. syyskuuta 2019 kello 14.25
| Hakunila | |
|---|---|
| Håkansböle | |
 |
|
 Kaupungin kartta, jossa Hakunila korostettuna. |
|
| Kaupunki | Vantaa |
| Suuralue | Hakunilan suuralue |
| Kaupunginosa nro | 94 |
| Pinta-ala | 3,0 km² |
| Väkiluku | 11 170 (1.1.2010) |
| Väestötiheys | 3645 as./km² |
| Postinumero(t) | 01200, 01201 |
| Lähialueet | Itä-Hakkila, Sotunki, Ojanko, Vaarala, Kuninkaala ja Hakkila |
Hakunila (ruots. Håkansböle) on yli 11 000 asukkaan kaupunginosa Itä-Vantaalla Hakunilan suuralueella. Sitä rajaavat lännessä Lahdenväylä, etelässä Kehä III, idässä Ojanko ja Sotunki sekä pohjoisessa Itä-Hakkila. [1] Hakunilan keskus on korkealle mäelle 1970-luvulla syntynyt tiivis kerrostalolähiö, jota ympäröivät pientaloalueet sekä runsas luontoalue hiihtolatuineen. Hakunilassa on useita kouluja (Hevoshaan koulu, Lehtikuusen koulu, Sotungin koulu, Sotungin lukio), kirjasto, kirkko, ostoskeskus (Hakunilan keskus) ja uimahalli.
Hakunilan kaupunginosaan kuuluu myös Lahdenväylän ja Lahdentien välinen Kaskelan pientaloalue ja linja-autovarikkoalue sekä sen viereinen Hakunilan vesitorni.[1] Varikkojen paikalle on suunniteltu Hakunilan keskustan nimellä kulkevaa kauppakeskusta.
Historiaa ja kulttuuria
Hakunilan alueella on runsaasti suomalaisperäisiä paikannimiä, jotka kertovat ajasta ennen ruotsalaisten tuloa alueelle. Sotunkin on ainakin osittain ollut alun perin suomalainen kylä, jonka maille mahdollisesti 1400-luvulla perustettiin ruotsalainen uudistalo Hokonsböle, jonka ensimmäinen isäntä oli mahdollisesti kotoisin Sotungista.[2]
Nimi Hakunila on suomenkielinen muoto vanhasta ruotsinkielisestä paikannimestä Håkansböle, joka tarkoitti kirjaimellisesti "Hokonin uudistaloa".[3] Nimi oli käytössä ainakin jo 1500-luvulla, kirjoitettuna toisinaan myös Hokonsböle. Se on todennäköisesti ollut alun perin talon, mutta myöhemmin myös kylän nimenä. Nimi johtuu tuohon aikaan yleisestä miehen etunimestä Håkan tai Hokon. Vuoden 1540 maakirjoissa mainitaan kylän suurimman talon isäntänä Hokon Jönson. Nimen on kuitenkin arveltu olevan vanhempi ja johtuvan jostakusta hänen samannimisestä esi-isästään.[4] Håkan saattaa viitata myös seudulla runsaasti oleviin kukkuloihin, sillä sitä håkan vanhassa pohjoismaisessa nimistössä on merkinnyt.[5]
Yksi Vantaan alueen ensimmäisistä kylistä sijaitsi Kormuniitynojan laakson reunalla Hakunilanmäen itäpuolella. 1600-luvulla alueelle syntyi kaksi merkittävää kartanoa, Hakunilan ja Nissbackan kartanot, joiden entisillä mailla koko kaupunginosa sijaitsee. Itse Hakunilan kartano ja osa aiemmista Håkansbölen tilan maista sijaitsee Vantaan nykyisessä aluejaossa kuitenkin Hakunilan naapurialueen, Ojangon kaupunginosan puolella.[6]
Hakunilan kartanon rakennukset omistaa nykyään Vantaan kaupunki; näihin kuuluvat jugendtyylinen päärakennus (Armas Lindgren 1905) sekä Ruotsin kuningas Kustaa III:n vierailun kunniaksi rakennettu mutterihuvimaja (1775). Nissbackan kartanon puistossa ja luonnonkivistä rakennetussa suuressa viljamakasiinissa on kuvanveistäjä Laila Pullisen pysyvä veistosnäyttely; itse Nissbackan kartanorakennus paloi vuonna 1935, ja sen rauniot ovat yhä nähtävissä. Hakunilantien eteläpäässä on Alan Fibin horoskooppiaiheinen meluaitaan maalattu ympäristöteos.
Hakunila-projekti
Kun Hakunilan ongelmat ja jengiriidat kärjistyivät suomalaisten ja somalialaisten välisiksi konflikteiksi ja tulivat valtakunnalliseen julkisuuteen syyskuussa 2000, poliisi ja kaupunki päättivät käynnistää kiinteämmän yhteistyöprosessin Hakunilan tilanteen selvittämiseksi ja rauhoittamiseksi. Hakunilan maahanmuuttajiin kohdennetut toimenpiteet eli Hakunila-projekti kesti runsaan vuoden ja rauhoittivat tilanteen. Hankkeessa keskityttiin muun muassa asumisen järjestelyihin, turvallisuuteen, nuorisoon ja koulujen monikulttuurisuuskasvatukseen.
Hakunila elokuvissa
Kesällä 2002 Hakunilassa on kuvattu elokuvaa Nousukausi. Kaupunginosa esitti Jakomäkeä. Siellä kuvattiin Janne löytää autonavaimensa kaupassa 25. kesäkuuta 2002 Hakunilan Siwassa, kirpputorikohtaus 26. kesäkuuta Hakunilan pizzeriaa vastapäätä ja kohtaus Mian yksityiselämää (Janne kertoo matkaideasta) 22. elokuuta 2002 sekä Janne pizzalähettinä samana päivänä. Tappelu Ilpo Heinon kanssa kuvattiin Käärmekalliolla 15. elokuuta 2002.
26. joulukuuta 2014 ensi-iltansa saanut Antti Heikki Pesosen Päin seinää -elokuva kuvattiin suurilta osin Hakunilassa ja Sotungissa.
Hakunilan urheilupuisto
Hakunilan urheilupuistossa järjestettiin 11.–13. tammikuuta 2008 Vantaan SM 2008 -hiihdot. Viimeksi SM-hiihdot olivat samassa paikassa vuonna 1997. Jukolan viesti järjestettiin Hakunilassa 16.–17. kesäkuuta 2012. Urheilupuistossa on myös useasti järjestetty Myötätuulirock-musiikkitapahtuma. Hakunilassa on vuosikymmeniä toiminut lähinnä jalkapalloon keskittynyt urheiluseura Hakunilan Riento, joka on voittanut muun muassa useita piirinmestaruuksia sekä cupeja.
Liikenne
Hakunilan kautta kulkee useita bussilinjoja ja sieltä on yhteyksiä muun muassa Helsinkiin, Itä-Hakkilaan, Vuosaareen, Mellunmäkeen, Myyrmäkeen, Tikkurilaan, Korsoon ja Kunikaanmäelle ja Kuusijärvelle.
Lähteet
- ↑ a b kartta.vantaa.fi (Haku hakusanalla Hakunila. Valinnat: Aluejaot: Suuralueet ja Kaupunginosat) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 30.4.2016.
- ↑ Saulo Kepsu: Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 92-94. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005.
- ↑ Saulo Kepsu: Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 92. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005.
- ↑ Saulo Kepsu: Uuteen maahan, Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 93-94. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005. ISBN 951-746-723-0.
- ↑ Hakunilan kartano, Helsinki.fi, viitattu 3.12.2011
- ↑ Vantaa alueittain (2010): Hakunilan suuralue (pdf: 2,5 MB) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 19.8.2013. [vanhentunut linkki]
Lähteet, joihin ei viitata
- Vantaa alueittain (2003). Erityisesti loppuosan sivut 245–247 (Hakunilan palvelualue) ja 264–267 (Hakunila). Julkaisu on ladattavissa kahtena pdf-tiedostona Vantaan kaupungin sivuilta. [vanhentunut linkki]
- Vantaan väestö kaupunginosittain 1.1.2006. Tilastokartta, löytyy pdf-tiedostona Vantaan kaupungin sivulta Vantaan kaupungin sivuilta. [vanhentunut linkki]
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hakunila Wikimedia Commonsissa
- Alueportaali hakunila.fi [vanhentunut linkki]
- Hakunilan seurakunta
- Hakunilan kansainvälinen yhdistys
- Hakunila-seura Hakunila-seura ry. on Vantaan Hakunilassa toimiva kotiseutuyhdistys.
- Palvelukartta, ortokuva, korkeusmalli ja kaupunginosat
- Lassi Saressalo: Yksityiskartanosta moninaiskäyttöön. Kirja-arvostelu teoksesta: Håkansbölen kartanossa. På Håkansböle gård. Vantaan kaupunginmuseo – Vanda stadsmuseum. Julkaisuja nro 36, 2019. (Agricolan kirja-arvostelut 18.9.2019.)
| ||||||||||||||||||||||||||||||