Tämä on lupaava artikkeli.

Ero sivun ”Saint Lucia” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
203 235 muokkausta
pEi muokkausyhteenvetoa
Neville Cenac 2018.
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Rivi 11: Rivi 11:
|pääkaupungin-koordinaatit=
|pääkaupungin-koordinaatit=
|valtionpäämiehen-nimike=[[Luettelo Ison-Britannian kuninkaista|Kuningatar]]<br />Kenraalikuvernööri<br />Pääministeri
|valtionpäämiehen-nimike=[[Luettelo Ison-Britannian kuninkaista|Kuningatar]]<br />Kenraalikuvernööri<br />Pääministeri
|nykyinen-valtionpäämies=[[Elisabet II]]<br />Dame [[Pearlette Louisy]]<br />[[Stephenson King]]
|nykyinen-valtionpäämies=[[Elisabet II]]<br />Sir [[Neville Cenac]]<br />[[Stephenson King]]
|alan-sijaluku =193
|alan-sijaluku =193
|pinta-ala =616<ref name="CIA"/>
|pinta-ala =616<ref name="CIA"/>

Versio 28. syyskuuta 2018 kello 10.07

Saint Lucia
lippu vaakuna

Valtiomuoto parlamentaarinen demokratia, perustuslaillinen monarkia
Kuningatar
Kenraalikuvernööri
Pääministeri		 Elisabet II
Sir Neville Cenac
Stephenson King
Pääkaupunki Castries
Pinta-ala
– yhteensä 616[1] (sijalla 193)
– josta sisävesiä 1,6 %
Väkiluku (2010) 166 526[2] (sijalla 177)
– väestötiheys 260
– väestönkasvu 0,389[1] (2011)
Viralliset kielet englannin kieli
Valuutta Itä-Karibian dollari (XCD)
BKT (2010)
– yhteensä 1798 miljoonaa USD[1]  (sijalla 188)
– per asukas 11 200 USD
HDI (2019) 0,759[3] (sijalla 86)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 4,5[1]
– teollisuus 23,1[1]
– palvelut 72,4[1]
Aikavyöhyke UTC-4
– kesäaika ei käytössä
Itsenäisyys
– Britanniasta
22. helmikuuta 1979
Lyhenne LC
Kansainvälinen
suuntanumero		 +1-758
Tunnuslause The Land, The People, The Light (Maa, Kansa, Valo)
Kansallislaulu ”Sons and Daughters of Saint Lucia”

Saint Lucia on saarivaltio Karibianmerellä. Se sijaitsee Pienillä Antilleilla, Saint Vincent ja Grenadiinien pohjoispuolella ja Martiniquen eteläpuolella. Asukkaita on noin 160 000. Sokerinviljelyn lakkauttamisen ja banaanikaupan kutistumisen jälkeen turismi on saaren tärkein elinkeino. Matkailukohteina on hiekkarantoja, vuoria ja eksoottisia kasveja sekä Qualiboun tulivuori rikinhajuisine kuumine lähteineen. Saint Lucia kuuluu Kansainyhteisöön, mutta ranskalaiset ovat jättäneet jälkiään paikannimistöön, ja varsinkin maaseudulla puhutaan englannin lisäksi myös ranskan kreolimurretta.

Maantiede, ilmasto ja luonto

Saint Lucian kartta

Vulkaaninen Saint Lucian saari on vuoristoisempi kuin useimmat muut Karibian saaret, ja niinpä siellä sataa enemmän kuin esimerkiksi Barbadoksella. Sadetta saadaan ympäri vuoden, mutta eniten heinäkuusta marraskuuhun, mikä on hurrikaanien esiintymisaikaa. Hurrikaaneja ei osu saarelle joka vuosi, mutta heikoimmat trooppiset myrskyt levittävät sateita laajemmalle alueelle.[4] Hurrikaani Dean aiheutti tuhoja vuonna 2007: se surmasi ainakin yhden ihmisen, tuhosi rakennuksia ja koko banaanisadon.[5] Vuonna 2010 hurrikaani Vincent aiheutti saarella tuhoja.[6] Lämpötila, kosteus ja auringonpaiste ovat Saint Lucialla samanlaisia kuin muuallakin Karibialla.[4] Pääkaupunki Castriesissa päivän keskimääräinen ylin lämpötila on 28–31 ja yön alin 21–23 astetta.[7]

Saint Lucian tulivuori, joka sijaitsee Soufrièressä, on purkautunut viimeksi 1700-luvulla. Kalderassa on edelleen kiehuvaa mutaa, rikinkatkuisia höyryjä ja kuumia lähteitä.[8]

Tulivuoren lähellä kohoavat Pitonsit, joiden erikoinen muoto on tunnettu maamerkki. Saaren sisäosia peittää rehevä sademetsä, jossa kasvaa jättiläissaniaisia ja muita kotoperäisiä puita, bromelioita, orkideoita ja sieniä. Metsässä elää myös värikkäitä ja harvinaisia lintuja, kuten saintlucianamatsoni, saintlucianturpiaali, valkorintamatkija ja antillienpiivi.[9]

Historia

Ennen eurooppalaisten tuloa saarella asui arawakeja ja karibeita. Arawakit asuttivat saaren ensimmäisinä noin vuosina 200–400, mutta he väistyivät karibien tieltä noin vuosina 800–1000.[10] Espanjalaiset löysivät Saint Lucian vuoden 1500 tienoilla. Hollantilaiset, ranskalaiset ja englantilaiset yrittivät perustaa kauppa-asemia saarelle 1600-luvulle mutta kohtasivat vastarintaa saarella asuvilta karibeilta.[11] 1700-luvun kuluessa Ranska ja Englanti taistelivat Saint Luciasta useaan otteeseen ja saari vaihtoi omistajaa 14 kertaa.[12] Ranska luovutti saaren lopullisesti briteille 1815.[13]

Piton-vuoret Saint Lucialla

Saint Lucia sai ensimmäisen itsehallinnollisen edustuslaitoksen 1924. Vähitellen autonomia laajeni ja yleinen äänioikeus tuli voimaan 1951. Saint Lucia oli osa Länsi-Intian federaatiota vuosina 1958–1962. [14] Vuodesta 1960 saarella oli toimeenpaneva neuvosto, johon kuului pääministeri ja neljä muuta ministeriä. Lainsäädäntöneuvostoon valittiin kymmenen jäsentä vaaleilla, kaksi nimitettiin, ja lisäksi siihen kuului territorion asiamies ja puheenjohtaja. Vuodesta 1967 alkaen Saint Lucia oli itsehallintoalue jolla oli päätäntävalta sisäisiin asioihin, kun taas Britannia vastasi sen ulkopolitiikasta ja puolustuksesta neuvotellen saaren paikallishallinnon kanssa. Tässä vaiheessa emämaan edustajan nimikkeeksi tuli taas kuvernööri, mutta ensimmäistä kertaa kuvernöörin valinnasta alettiin neuvotella asukkaiden äänestämän neuvoston puheenjohtajan kanssa.[15] Saari itsenäistyi vuonna 1979, ja ensimmäiseksi pääministeriksi valittiin John Compton.[14]

Vuonna 1993 banaanin maailmanmarkkinahintojen lasku johti levottomuuksiin. Vuonna 2002 trooppinen myrsky Lil tuhosi puolet banaanisadosta. Vuonna 2004 Piton-vuoret julistettiin Unescon maailmanperintökohteiksi.[14]

Politiikka

Kansainyhteisön jäsenmaan valtionpäämies on Elisabet II, jota edustaa saarella kenraalikuvernööri. Toimeenpanovalta on pääministerin ja hallituksen käsissä. Pääministeri on yleensä parlamenttivaalit voittaneen puolueen puheenjohtaja; parlamentin alahuoneessa on 17 paikkaa, ylähuoneessa eli senaatissa on 11 nimitettyä edustajaa.[1]

Saint Lucian suuret puolueet ovat United Workers Party (UWP) ja The St. Lucia Labour Party (SLP). UWP on ollut valtapuolue useammin, ja sen pitkäaikainen johtaja John Compton oli moneen otteeseen maansa pääministerinä.[10]

Hallinnollinen jako

Kuntajako. Numerot viereisessä luettelossa.

Saint Lucian saari on jaettu 11 kuntaan.[1]

  1. Anse-la-Raye
  2. Dauphin
  3. Castries
  4. Choiseul
  5. Dennery
  6. Praslin
  7. Gros-Islet
  8. Laborie
  9. Micoud
  10. Soufiere
  11. Vieux-Fort.

Talous

Castriesin kaupunkia. Kuvan keskellä suuri risteilyalus.

Sokerin tuotanto lopetettiin vuonna 1964.[14] Banaanit ja muut maataloustuotteet (kookos, kaakao, sitrushedelmät) ovat Saint Lucian tärkeimpiä vientituotteita. Turismilla on myös suuri merkitys maan taloudelle.[16] Teollisuuden (vaatetus, elektroniikka, pakkaus ja elintarvikkeiden jalostus) merkitys on kuitenkin vähitellen lisääntynyt. Vuonna 2010 teollisuus tuotti 23 prosenttia bruttokansantuotteesta ja työllisti 24,7 prosenttia työvoimasta.[1]

Suurin ulkomainen investointikohde on Hess Oilin välivarasto.[10]

Saint Lucian rahayksikkö on Itä-Karibian dollari (EC$), jota käytetään Itä-Karibian rahaliiton jäsenmaissa.[10]

Liikenne

Saarella on kaksi lentokenttää: George F. L. Charlesin lentoasema Castriesssa ja Hewanorran kansainvälinen lentoasema Vieux-Fortissa saaren eteläkärjessä, ja kolme satamaa: Castries, Cul-de-Sac ja Vieux-Fort. Risteilyalukset pysähtyvät Castriesissa, mistä on myös säännöllistä matkustajalauttaliikennettä Martiniquelle, Guadeloupelle ja Dominicaan. Maantietä on 1 210 kilometriä.[1][17]

Väestö

Suurin osa Saint Lucian väestöstä on afrikkalaisperäisiä. 1980-luvulla intialaisia oli noin kolme prosenttia väestöstä ja eurooppalaisperäisiä alle yksi prosentti, kun taas 5,5 prosenttia luokiteltiin taustaltaan useamman rodun sekoitukseksi. Englanti on virallinen kieli, mutta saarella puhutaan myös paljolti ranskaan pohjautuvaa kreolikieltä patois’ta. Sitä puhutaan maaseudulla, sisämaassa ja köyhemmän väestön keskuudessa, ja kielitaidon puute on aiheuttanut sosiaalista syrjäytymistä.[18][1]

Vuoden 2001 väestönlaskennassa saintlucialaisista 67,5 prosenttia oli katolisia, 8,5 prosenttia adventisteja, 5,7 prosenttia helluntailaisia, 2 prosenttia rastafareja, 2 prosenttia anglikaaneja, 2 prosenttia evankelikalisteja ja 5 prosenttia muita kristittyjä.[1]

Kulttuuri

Tunnetuin Saint Lucialla syntynyt ja kasvanut kirjailija on 1992 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut Derek Walcott.[14] Saaren toinen nobelisti on taloustieteilijä Arthur Lewis.[19]

Perinteinen Saint Lucian ruoka sisältää paljon hiilihydraatteja, joita saadaan jamssista, taarosta ja sen sukulaisesta eddoesta, banaaneista ja leipäpuun hedelmistä. Sen kanssa syödään liha- tai kalakastiketta. Itse ruoka ei ole kovin mausteista, mutta sen kanssa tarjotaan aina chilikastiketta.[20]

Valtio pitää yllä yleisradioverkkoa. Sanomalehdet ovat yksityisiä ja ilmestyvät yhdestä kolmeen kertaan viikossa. Kolme televisiokanavaa ovat myös yksityisiä, yksi niistä on katolinen kanava.[21]

Saint Lucia on osallistunut olympialaisiin vuodesta 1996 lähtien 2–6 urheilijan joukkueella.[22] Kriketti ja purjehdus ovat suosittuja urheilulajeja.[23]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f g h i j k l Saint Lucia The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  2. ↑ Preliminary Census Report 2010 Saint Lucia Government.
  3. ↑ Human Development Report 2020. UNDP.org (englanniksi)
  4. ↑ a b Sain Lucia Country Guide BBC Weather
  5. ↑ Hurricane Dean's path of destruction BBC 2007
  6. ↑ Hurricane hits eastern Caribbean CBC News 2010
  7. ↑ Average conditions Castries BBC Weather
  8. ↑ St Lucia volcano St Lucia vacation guide
  9. ↑ Ecology and Wildlife of St. Lucia My St. Lucia (englanniksi)
  10. ↑ a b c d Background Note (previous Editions) US Department of State. Viitattu 27.12.2014.
  11. ↑ Teh European Settlements The Pre-European Population Caribbean Islands: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1987.
  12. ↑ A look at our past - From Settlement and Colonization to Independence Visiti SLU
  13. ↑ The Windward Islands and Barbados Caribbean Islands: A Country Study. Washington: GPO for the Library of Congress, 1987.
  14. ↑ a b c d e Timeline: Saint Lucia BBC News
  15. ↑ History of Saint Lucia Permanent Mission of St. Lucia to the United Nations. Viitattu 25.9.2011. (englanniksi)
  16. ↑ Economy Visit SLU
  17. ↑ Getting there and away Lonely Planet
  18. ↑ Population Caribbean Islands: A Country Study.Library of Congress, 1987.
  19. ↑ Industry and Commerce Visit SLU
  20. ↑ Sain Lucia Countries and their cultures
  21. ↑ St Lucia country profile BBC News
  22. ↑ Saint Lucia in Olympics Sport reference
  23. ↑ Sports Visit SLU

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saint Lucia.
Väli-Amerikan valtiot
Mantereen maat
Saarivaltiot
Itsehallintoalueet
Jäsenvaltiot
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Saint_Lucia&oldid=17603463”