Ero sivun ”Parlamentaarinen tasavalta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
malline |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Valtiomuodot}} |
|||
'''Parlamentaarinen tasavalta''' on [[tasavalta]], jossa [[hallitus|hallituksen]] on nautittava [[parlamentti|parlamentin]] luottamusta. Hallituksen johtaja on useimmiten [[pääministeri]], mutta yleensä on olemassa myös [[presidentti|presidentin]] virka. Eri parlamentaarisissa tasavalloissa pääministerin ja presidentin valtaoikeudet ovat eritasoiset. Suuressa osassa parlamentaarisista tasavalloissa (esim. [[Saksa]]ssa, [[Italia]]ssa ja nykyään myös [[Suomi|Suomessa]]) presidentti on lähinnä seremoniallinen ja edustuksellinen henkilö samaan tapaan kuin monarkki (yleensä [[kuningas]] tai [[kuningatar]]) nykyaikaisissa [[parlamentaarinen monarkia|parlamentaarisissa monarkioissa]] ja kuten näissä monarkioissa, ylin valta on pääministerillä. Toisissa parlamentaarisissa tasavalloissa (esim. [[Venäjä]]llä ja [[Ranska]]ssa, aiemmin myös Suomessa) presidentti on todellinen valtionpäämies, jolla on laajempi valta kuin pääministerillä. Tällaista parlamentarismin muotoa, joka eroaa tavallisesta parlamentarismista siinä, että ylin valta on presidentillä, kutsutaan myös [[semipresidentialismi]]ksi. On myös parlamentaarisia tasavaltoja (kuten [[Etelä-Afrikka]] ja [[Botswana]]), joilla samoin kuin useimmilla [[presidentillinen järjestelmä|presidentiaalisilla mailla]] ei ole pääministeriä vaan hallitusta johtaa presidentti ja näinollen presidentillä on suuri valta, mutta toisin kuin presidentiaalisissa maissa, hallituksen, myös presidentin on nautittava parlamentin luottamusta. |
'''Parlamentaarinen tasavalta''' on [[tasavalta]], jossa [[hallitus|hallituksen]] on nautittava [[parlamentti|parlamentin]] luottamusta. Hallituksen johtaja on useimmiten [[pääministeri]], mutta yleensä on olemassa myös [[presidentti|presidentin]] virka. Eri parlamentaarisissa tasavalloissa pääministerin ja presidentin valtaoikeudet ovat eritasoiset. Suuressa osassa parlamentaarisista tasavalloissa (esim. [[Saksa]]ssa, [[Italia]]ssa ja nykyään myös [[Suomi|Suomessa]]) presidentti on lähinnä seremoniallinen ja edustuksellinen henkilö samaan tapaan kuin monarkki (yleensä [[kuningas]] tai [[kuningatar]]) nykyaikaisissa [[parlamentaarinen monarkia|parlamentaarisissa monarkioissa]] ja kuten näissä monarkioissa, ylin valta on pääministerillä. Toisissa parlamentaarisissa tasavalloissa (esim. [[Venäjä]]llä ja [[Ranska]]ssa, aiemmin myös Suomessa) presidentti on todellinen valtionpäämies, jolla on laajempi valta kuin pääministerillä. Tällaista parlamentarismin muotoa, joka eroaa tavallisesta parlamentarismista siinä, että ylin valta on presidentillä, kutsutaan myös [[semipresidentialismi]]ksi. On myös parlamentaarisia tasavaltoja (kuten [[Etelä-Afrikka]] ja [[Botswana]]), joilla samoin kuin useimmilla [[presidentillinen järjestelmä|presidentiaalisilla mailla]] ei ole pääministeriä vaan hallitusta johtaa presidentti ja näinollen presidentillä on suuri valta, mutta toisin kuin presidentiaalisissa maissa, hallituksen, myös presidentin on nautittava parlamentin luottamusta. |
||
Versio 3. marraskuuta 2014 kello 15.04
| Osa artikkelisarjaa |
| Valtiomuodot |
|---|
| Vallan lähde |
|
(Itsevaltius)
|
|
(Uskonnollinen valta)
|
| Vallan ideologia |
|
(yhteiskuntapoliittiset ideologiat)
|
|
(sosioekonomiset ideologiat)
|
|
Globaali vs. paikallinen (geokulttuuriset ideologiat)
|
| Vallan rakenne |
|
Yhtenäinen |
|
Kansainväliset suhteet |
Parlamentaarinen tasavalta on tasavalta, jossa hallituksen on nautittava parlamentin luottamusta. Hallituksen johtaja on useimmiten pääministeri, mutta yleensä on olemassa myös presidentin virka. Eri parlamentaarisissa tasavalloissa pääministerin ja presidentin valtaoikeudet ovat eritasoiset. Suuressa osassa parlamentaarisista tasavalloissa (esim. Saksassa, Italiassa ja nykyään myös Suomessa) presidentti on lähinnä seremoniallinen ja edustuksellinen henkilö samaan tapaan kuin monarkki (yleensä kuningas tai kuningatar) nykyaikaisissa parlamentaarisissa monarkioissa ja kuten näissä monarkioissa, ylin valta on pääministerillä. Toisissa parlamentaarisissa tasavalloissa (esim. Venäjällä ja Ranskassa, aiemmin myös Suomessa) presidentti on todellinen valtionpäämies, jolla on laajempi valta kuin pääministerillä. Tällaista parlamentarismin muotoa, joka eroaa tavallisesta parlamentarismista siinä, että ylin valta on presidentillä, kutsutaan myös semipresidentialismiksi. On myös parlamentaarisia tasavaltoja (kuten Etelä-Afrikka ja Botswana), joilla samoin kuin useimmilla presidentiaalisilla mailla ei ole pääministeriä vaan hallitusta johtaa presidentti ja näinollen presidentillä on suuri valta, mutta toisin kuin presidentiaalisissa maissa, hallituksen, myös presidentin on nautittava parlamentin luottamusta.