Ero sivun ”Jyri Häkämies” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Käyttäjän 188.238.80.53 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän IA tekemään versioon.
lähteistys, jäsentely, ek:n johtajuus jne.
Rivi 27: Rivi 27:
| huom =
| huom =
}}
}}
'''Jyri Jukka Häkämies''' (s. [[30. elokuuta]] [[1961]] [[Karhula]]) on suomalainen [[poliitikko]] ja [[työnantajajärjestö|työnantajajohtaja]]. Hän aloitti marraskuussa [[2012]] [[Elinkeinoelämän keskusliitto|Elinkeinoelämän keskusliiton]] toimitusjohtajana, mitä ennen hän toimi kokoomuksen kansanedustajana ja [[Kataisen hallitus|Kataisen hallituksen]] elinkeinoministerinä. Aiemmin Häkämies oli toiminut puolustusministerinä vuosina 2007–2011. Häkämies oli [[Kotkan kaupunginvaltuusto|Kotkan kaupunginvaltuutettu]] vuosina 2005–2008. Hän toimi Kymenlaakson liiton maakuntavaltuuston puheenjohtajana 2005–2008.
'''Jyri Jukka Häkämies''' (s. [[30. elokuuta]] [[1961]] [[Karhula]]) on suomalainen [[poliitikko]] ja [[työnantajajärjestö|työnantajajohtaja]]. Hän aloitti marraskuussa [[2012]] [[Elinkeinoelämän keskusliitto|Elinkeinoelämän keskusliiton]] toimitusjohtajana, mitä ennen hän toimi [[Kansallinen Kokoomus|kokoomuksen]] kansanedustajana ja [[Kataisen hallitus|Kataisen hallituksen]] elinkeinoministerinä. Häkämies oli puolustusministeri [[Vanhasen II hallitus|Vanhasen toisessa hallituksessa]] ja [[Kiviniemen hallitus|Kiviniemen hallituksessa]] vuosina 2007–2011.


== Poliittinen ura ==
==Koulutus ja ura==
Häkämies toimi kokoomuksen eduskuntaryhmän tiedotussihteerinä vuosina 1987–1989 ja Kymen Viestintä Oy:n viestintäpäällikkönä 1989–1991. Tämän jälkeen Häkämies työskenteli Kotkan paikallislehden [[Kymen Sanomat|Kymen Sanomien]] myyntijohtajana vuosina 1991–1994. Hän on toiminut myös Kymenlaakson [[kauppakamari]]n [[toimitusjohtaja]]na 1994–2003.
Häkämies on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri (1986).<ref name=matrikkeli>{{Edustajamatrikkeli|nro=566|Viitattu=17.10.2013}}</ref> Hän toimi kokoomuksen [[eduskuntaryhmä]]n tiedotussihteerinä vuosina 1987–1989 ja Kymen Viestintä Oy:n viestintäpäällikkönä 1989–1991, minkä jälkeen hän työskenteli Kotkan paikallislehden [[Kymen Sanomat|Kymen Sanomien]] myyntijohtajana vuosina 1991–1994 ja Kymenlaakson [[kauppakamari]]n [[toimitusjohtaja]]na 1994–2003.<ref name=matrikkeli/>


Häkämies valittiin eduskuntaan ensimmäisen kerran [[Eduskuntavaalit 1999|vuoden 1999 vaaleissa]] [[Kymen vaalipiiri]]stä ja jatkokaudelle [[Eduskuntavaalit 2003|vuonna 2003]]. Vuosina 2005–2008 hän oli myös [[Kotkan kaupunginvaltuusto|Kotkan kaupunginvaltuutettu]] ja Kymenlaakson liiton maakuntavaltuuston puheenjohtaja.
⚫
Häkämies toimi 2003–2006 kokoomuksen eduskuntaryhmän ensimmäisenä varapuheenjohtajana ja myöhemmin 2006–2007 sen puheenjohtajana. Hän kuului eduskunnan valtiovarainvaliokuntaan vuodet 2003–2007, ja toimi [[Yleisradio]]n hallintoneuvoston jäsenenä vuosina 1999–2006.


⚫
Häkämies toimi vuosina 2003–2006 kokoomuksen eduskuntaryhmän ensimmäisenä varapuheenjohtajana ja myöhemmin 2006–2007 sen puheenjohtajana.<ref name=matrikkeli/> Hän kuului eduskunnan valtiovarainvaliokuntaan vuodet 2003–2007, ja toimi [[Yleisradio]]n hallintoneuvoston jäsenenä vuosina 1999–2006.<ref name=matrikkeli/>
⚫
=== Puolustusministerinä ===

⚫
[[Eduskuntavaalit 2007|Vuoden 2007 eduskuntavaalien]] jälkeen Häkämies nousi Vanhasen II hallituksen puolustusministeriksi. Häkämies jatkoi puolustusministerinä myös [[Mari Kiviniemi|Mari Kiviniemen]] tultua pääministeriksi vuonna [[2010]].
⚫
===Puolustusministerinä===
⚫
[[Eduskuntavaalit 2007|Vuoden 2007 eduskuntavaalien]] jälkeen Häkämies nousi Vanhasen toisen hallituksen puolustusministeriksi ja jatkoi puolustusministerinä myös [[Mari Kiviniemi|Mari Kiviniemen]] hallituskaudella vuosina 2010–2011.<ref>{{Ministerikortisto|nro=544|Viitattu=17.10.2013}}</ref>


Häkämies linjasi [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] CSIS-instituutissa pitämässä puheessaan syyskuussa 2007, että "Yleisesti ottaen Suomi on etuoikeutetussa asemassa sijaitessaan yhdessä maailman turvallisimmista kolkista. Ottaen kuitenkin huomioon maantieteellisen sijaintimme Suomen tämän päivän kolme pääasiallista turvallisuushaastetta ovat Venäjä, Venäjä ja Venäjä. Eikä tämä koske vain Suomea vaan meitä kaikkia."<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.defmin.fi/?661_m=3333&s=270 | Nimeke=Suomi: Samanlainen ja kuitenkin erilainen | Ajankohta=6.9.2007 | Julkaisu=defmin.fi | Julkaisija=Puolustusministeriö | Viitattu=23.11.2012}}</ref> Puhe herätti keskustelua Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288337645009.html | Nimeke=Cronberg: Häkämiehen puhe ristiriitainen | Ajankohta=10.9.2007 | Julkaisu=IS | Julkaisija=Ilta-Sanomat | Viitattu=23.11.2012}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288339762007.html | Nimeke=Vanhanen: Häkämies-keskustelussa ylireagointia | Ajankohta=10.9.2007 | Julkaisu=IS | Julkaisija=Ilta-Sanomat | Viitattu=23.11.2012}}</ref> Suomessa lausuntoa arvosteli muun muassa silloinen ulkoministeri [[Ilkka Kanerva]], joka piti Venäjä-lausetta epäonnistuneena ja entinen ulkoministeri [[Erkki Tuomioja]], joka arvosteli kokoomuksen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa väittäen sen olevan "ristiriidassa Suomessa vallitsevan ja kansalaisten kannattaman turvallisuuspoliittisen ajattelun kanssa".<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Kanerva+H%C3%A4k%C3%A4miehen+Ven%C3%A4j%C3%A4-lause+ep%C3%A4onnistunut/HS20070912SI1YO02mnd | Nimeke=Kanerva: Häkämiehen Venäjä-lause epäonnistunut | Ajankohta=12.9.2007 | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Viitattu=5.12.2009 }}</ref>
Häkämies linjasi [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] CSIS-instituutissa pitämässä puheessaan syyskuussa 2007, että "Yleisesti ottaen Suomi on etuoikeutetussa asemassa sijaitessaan yhdessä maailman turvallisimmista kolkista. Ottaen kuitenkin huomioon maantieteellisen sijaintimme Suomen tämän päivän kolme pääasiallista turvallisuushaastetta ovat Venäjä, Venäjä ja Venäjä. Eikä tämä koske vain Suomea vaan meitä kaikkia."<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.defmin.fi/?661_m=3333&s=270 | Nimeke=Suomi: Samanlainen ja kuitenkin erilainen | Ajankohta=6.9.2007 | Julkaisu=defmin.fi | Julkaisija=Puolustusministeriö | Viitattu=23.11.2012}}</ref> Puhe herätti keskustelua Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288337645009.html | Nimeke=Cronberg: Häkämiehen puhe ristiriitainen | Ajankohta=10.9.2007 | Julkaisu=IS | Julkaisija=Ilta-Sanomat | Viitattu=23.11.2012}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288339762007.html | Nimeke=Vanhanen: Häkämies-keskustelussa ylireagointia | Ajankohta=10.9.2007 | Julkaisu=IS | Julkaisija=Ilta-Sanomat | Viitattu=23.11.2012}}</ref> Suomessa lausuntoa arvosteli muun muassa silloinen ulkoministeri [[Ilkka Kanerva]], joka piti Venäjä-lausetta epäonnistuneena ja entinen ulkoministeri [[Erkki Tuomioja]], joka arvosteli kokoomuksen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa väittäen sen olevan "ristiriidassa Suomessa vallitsevan ja kansalaisten kannattaman turvallisuuspoliittisen ajattelun kanssa".<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Kanerva+H%C3%A4k%C3%A4miehen+Ven%C3%A4j%C3%A4-lause+ep%C3%A4onnistunut/HS20070912SI1YO02mnd | Nimeke=Kanerva: Häkämiehen Venäjä-lause epäonnistunut | Ajankohta=12.9.2007 | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Viitattu=5.12.2009 }}</ref>


Häkämies oli puolustusministerin asemassa myös valtion yritysomistuksista vastaava ministeri. Lokakuussa 2008 hallitus siirsi suurimman osan valtion osakeomistuksista, noin 5,573 miljardin euron arvosta [[Solidium]]-yhtiöön, jota Häkämies mainosti "sinivalkoiseen omistajapolitiikkaa" toteuttavaksi yhtiöksi. Solidium hankki myös islantilaisen [[Novator]]in omistamat 14&nbsp;% [[Elisa (yritys)|Elisan]] osakkeista työeläkevakuutusyhtiö [[Varma]]n kautta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Valtio+siirt%C3%A4%C3%A4+valtaosan+yhti%C3%B6ist%C3%A4%C3%A4n+%E2%80%9Dsinivalkoiseen+ankkuriyhti%C3%B6%C3%B6n%E2%80%9D+/1135240405610 | Nimeke=Valtio siirtää valtaosan yhtiöistään "sinivalkoiseen ankkuriyhtiöön" | Tekijä=Raivio, Jyri | Ajankohta=21.10.2008 | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Viitattu=5.12.2009 }}</ref>
Häkämies vastasi puolustusministerinä ollessaan myös valtionyritysten omistajaohjausasioista. Lokakuussa 2008 hallitus siirsi suurimman osan valtion osakeomistuksista, noin 5,573 miljardin euron arvosta [[Solidium]]-yhtiöön, jota Häkämies mainosti "sinivalkoiseen omistajapolitiikkaa" toteuttavaksi yhtiöksi. Solidium hankki myös islantilaisen [[Novator]]in omistamat 14&nbsp;% [[Elisa (yritys)|Elisan]] osakkeista työeläkevakuutusyhtiö [[Varma]]n kautta.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Valtio+siirt%C3%A4%C3%A4+valtaosan+yhti%C3%B6ist%C3%A4%C3%A4n+%E2%80%9Dsinivalkoiseen+ankkuriyhti%C3%B6%C3%B6n%E2%80%9D+/1135240405610 | Nimeke=Valtio siirtää valtaosan yhtiöistään "sinivalkoiseen ankkuriyhtiöön" | Tekijä=Raivio, Jyri | Ajankohta=21.10.2008 | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Viitattu=5.12.2009 }}</ref>


Valtio-omisteisten paperiyhtiöiden ryhtyessä lukuisiin vähennyksiin ja tehtaiden sulkemisiin, valtiota vaadittiin ottamaan aktiivisempi vastuu omistajaohjauksessaan. Häkämies suututti [[paperiliitto|paperiliiton]] sanomalla että metsäteollisuuden kriisi johtuisi palkkakustannuksista, vaikka [[Stora Enso]]n toimitusjohtaja [[Jouko Karvinen|Jouko Karvisen]] mukaan "ongelmat tulevat tehtaiden aitojen ulkopuolelta." Paperiliitto vaati julkilausumassaan elokuussa 2009 valtion omistajaohjauksesta vastaavan ministerin vaihtoa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.paperiliitto.fi/www/fi/ajankohtaista/arkisto.php?we_objectID=192 | Nimeke=Paperiliiton liittovaltuuston julkilausuma | Ajankohta=20.8.2009 | Julkaisija=Paperiliitto r.y. | Viitattu=23.11.2012}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/uutiset/paperiliitto_vaatii_hakamiesta_tilille/5866476 | Nimeke=Paperiliitto vaatii Häkämiestä tilille | Ajankohta=20.8.2009 | Julkaisu=yle.fi | Julkaisija=Yle Uutiset | Viitattu=23.11.2012}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/08/936577 | Nimeke="Häkämies voi vaikuttaa energiaveron määrään" | Ajankohta=21.8.2009 | Julkaisu=mtv3.fi | Julkaisija=MTV3 Uutiset | Viitattu=23.11.2012}}</ref>
Valtio-omisteisten paperiyhtiöiden ryhtyessä lukuisiin vähennyksiin ja tehtaiden sulkemisiin, valtiota vaadittiin ottamaan aktiivisempi vastuu omistajaohjauksessaan. Häkämies suututti [[paperiliitto|paperiliiton]] sanomalla metsäteollisuuden kriisin johtuvan palkkakustannuksista, vaikka [[Stora Enso]]n toimitusjohtaja [[Jouko Karvinen|Jouko Karvisen]] mukaan "ongelmat tulevat tehtaiden aitojen ulkopuolelta."<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.paperiliitto.fi/www/fi/ajankohtaista/arkisto.php?we_objectID=192|Nimeke=Paperiliiton liittovaltuuston julkilausuma|Ajankohta=20.8.2009|Julkaisija=Paperiliitto r.y.|Viitattu=23.11.2012}}</ref> Paperiliitto vaati julkilausumassaan elokuussa 2009 valtion omistajaohjauksesta vastaavan ministerin vaihtoa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/uutiset/paperiliitto_vaatii_hakamiesta_tilille/5866476 | Nimeke=Paperiliitto vaatii Häkämiestä tilille | Ajankohta=20.8.2009 | Julkaisu=yle.fi | Julkaisija=Yle Uutiset | Viitattu=23.11.2012}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/arkistot/kotimaa/2009/08/936577 | Nimeke="Häkämies voi vaikuttaa energiaveron määrään" | Ajankohta=21.8.2009 | Julkaisu=mtv3.fi | Julkaisija=MTV3 Uutiset | Viitattu=23.11.2012}}</ref>


Häkämies järjesti kesällä 2007 alle puoli vuotta eduskuntavaalien jälkeen [[Santahamina]]ssa [[Suomen puolustusministeriö|puolustusministeriön]] edustusmajalla vaalirahoittajilleen saunatilaisuuden, josta koitui ministeriölle 300 euron ruokalasku.<ref name=kantelu>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/H%C3%A4k%C3%A4mies+ei+saanut+moitteita+vaalirahoittajien+saunottamisesta/1135265393298|Nimeke=Häkämies ei saanut moitteita vaalirahoittajien saunottamisesta|Julkaisu=HS.fi|Ajankohta=14.4.2011|Julkaisija=Helsingin Sanomat|Viitattu=15.4.2011}}</ref> Tilaisuuteen osallistuivat muun muassa kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen ja kansanedustaja [[Marja Tiura]] sekä vaalirajoittajista [[Kyösti Kakkonen]], [[Toivo Sukari]] sekä [[Nova Group]]in [[Tapani Yli-Saunamäki]] ja [[Arto Merisalo]].<ref name=kantelu/> Yksityishenkilö kanteli tapahtumasta, mutta oikeuskansleri [[Jaakko Jonkka]] ei löytänyt Häkämiehen toiminnasta laittomuuksia ja puolustusministeriön mukaan tilaisuudessa noudatettiin tavanomaista vieraanvaraisuutta.<ref name=kantelu/>
⚫
=== Elinkeinoministerinä ===
⚫
[[Eduskuntavaalit 2011|Kevään 2011 eduskuntavaaleja]] seuranneiden hallitusneuvottelujen jälkeen hänet valittiin nimitettäväksi Kataisen hallituksen elinkeinoministeriksi.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/06/1347772/perhe-koulutus-tyokokemus-tassa-ovat-uudet-ministerimme|Nimeke=Perhe? Koulutus? Työkokemus? Tässä ovat uudet ministerimme|Julkaisija=MTV3 Uutiset|Ajankohta=18.6.2011|Viitattu=18.6.2011}}</ref> Marraskuussa 2012 Häkämies valittiin [[Elinkeinoelämän keskusliitto|Elinkeinoelämän keskusliiton]] toimitusjohtajaksi [[Mikko Pukkinen|Mikko Pukkisen]] tilalle, minkä vuoksi hän erosi valtioneuvoston ja eduskunnan jäsenyydestä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/54979-uusi-ministeri-hallitukseen-hakamies-jattaa-politiikan | Nimeke = Uusi ministeri hallitukseen – Häkämies jättää politiikan | Julkaisu = Uusi Suomi | Ajankohta = 9.11.2012 | Viitattu = 9.11.2012 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/pubman/templates/1.htx?id=5359 | Nimeke = Jyri Häkämiehelle vapautus edustajantoimesta | Julkaisija = Eduskunta | Ajankohta = 14.11.2012 | Viitattu = 21.11.2012 }}</ref>


⚫
=== Elinkeinoministerinä ===
Häkämies kannatti voimakkaasti niin sanotun kolmikantaisen raamisopimuksen solmimista työmarkkinaosapuolten välille syksyllä 2011. Hänen mukaansa ilman sopimusta syntyy taloutta rapauttava palkkakilpailu ja lakkojen määrä kasvaisi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/hakamies-ylella-raamisopimusta-kannattaa-yrittaa/2011/10/1400725 | Nimeke=Häkämies Ylelle: Raamisopimusta kannattaa yrittää | Ajankohta=1.10.2011 | Julkaisu=MTV3 | Viitattu=7.11.2012 }}</ref> Pääministeri [[Jyrki Katainen]] tuki Häkämiehen ja työministeri [[Lauri Ihalainen|Lauri Ihalaisen]] ajamaa linjaa ja suhtautumista raamisopimukseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/politiikka/Katainen+pit%C3%A4%C3%A4+raamisopimusta+historiallisen+kattavana/a1305550278699 | Nimeke=Katainen pitää raamisopimusta historiallisen kattavana | Ajankohta=28.11.2011 | Julkaisu=HS.fi | Julkaisija=Helsingin Sanomat | Viitattu=7.11.2012 }}</ref>
⚫
[[Eduskuntavaalit 2011|Kevään 2011 eduskuntavaaleja]] seuranneiden hallitusneuvottelujen jälkeen Häkämies nimitettiin [[Kataisen hallitus|Kataisen hallituksen]] elinkeinoministeriksi.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=https://www.tem.fi/index.phtml?103293_m=103295&s=4546|Nimeke=Jyri Häkämies elinkeinoministeriksi, Lauri Ihalainen työministeriksi|Julkaisija=Työ- ja elinkeinoministeriö|Ajankohta=23.6.2011|Viitattu=17.10.2013}}</ref> Marraskuussa 2012 Häkämies valittiin [[Elinkeinoelämän keskusliitto|Elinkeinoelämän keskusliiton]] toimitusjohtajaksi [[Mikko Pukkinen|Mikko Pukkisen]] tilalle, minkä vuoksi hän erosi valtioneuvoston ja eduskunnan jäsenyydestä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/54979-uusi-ministeri-hallitukseen-hakamies-jattaa-politiikan | Nimeke = Uusi ministeri hallitukseen – Häkämies jättää politiikan | Julkaisu = Uusi Suomi | Ajankohta = 9.11.2012 | Viitattu = 9.11.2012 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/pubman/templates/1.htx?id=5359 | Nimeke = Jyri Häkämiehelle vapautus edustajantoimesta | Julkaisija = Eduskunta | Ajankohta = 14.11.2012 | Viitattu = 21.11.2012 }}</ref>


Häkämies ehdotti elinkeinoministerinä toimiessaan muun muassa, että valtio ja kunnat voisivat omia investointejaan suuntaamalla ja osin kasvattamalla edistää suomalaista teollisuutta. Lokakuussa 2012 Häkämies ehdotti [[Helsingin pörssi]]n virkistämiseksi joidenkin valtionyhtiöiden, kuten [[Altia]]n, [[Destia]]n tai [[Edita]]n listaamista.<ref name="DES">{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/uutiset/aamulehti_hakamies_veisi_porssiin_valtionyhtioita/6319369 | Nimeke=Aamulehti: Häkämies veisi pörssiin valtionyhtiöitä | Ajankohta=3.10.2012 | Julkaisu=yle.fi | Julkaisija=Yle Uutiset | Viitattu=24.11.2012}}</ref> Häkämiehen mukaan valtion omaisuus pitää saada tehokkaaseen käyttöön, ja pörssin kautta yhtiöt saisivat rahaa kasvuun.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194770070837/artikkeli/hakamies+kysyy+miksi+valtiolla+on+oma+asvalttiyhtio+.html | Nimeke=Häkämies kysyy, miksi valtiolla on oma asvalttiyhtiö | Tekijä=Suojanen, Sami | Ajankohta=3.10.2012 | Julkaisija=Aamulehti | Viitattu=24.11.2012}}</ref> [[Osake]]kaupan vilkastuttamiseksi hän ehdotti [[osinko]]jen verovapautta 2000 euroon asti.<ref name="DES"/>
Syksyllä 2011 Häkämies kannatti voimakkaasti niin sanotun kolmikantaisen raamisopimuksen solmimista työmarkkinaosapuolten välille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/hakamies-ylella-raamisopimusta-kannattaa-yrittaa/2011/10/1400725 | Nimeke=Häkämies Ylelle: Raamisopimusta kannattaa yrittää | Ajankohta=1.10.2011 | Julkaisu=MTV3 | Viitattu=7.11.2012 }}</ref> Pääministeri [[Jyrki Katainen]] tuki Häkämiehen ja työministeri [[Lauri Ihalainen|Lauri Ihalaisen]] ajamaa linjaa ja suhtautumista raamisopimukseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.hs.fi/politiikka/Katainen+pit%C3%A4%C3%A4+raamisopimusta+historiallisen+kattavana/a1305550278699 | Nimeke=Katainen pitää raamisopimusta historiallisen kattavana | Ajankohta=28.11.2011 | Julkaisu=HS.fi | Julkaisija=Helsingin Sanomat | Viitattu=7.11.2012 }}</ref>


Elinkeinoministerinä toimiessaan Häkämies ehdotti muun muassa, että valtio ja kunnat voisivat omia investointejaan suuntaamalla ja osin kasvattamalla edistää suomalaista teollisuutta. Lokakuussa 2012 hän ehdotti [[Helsingin pörssi]]n virkistämiseksi joidenkin valtionyhtiöiden, kuten [[Altia]]n, [[Destia]]n tai [[Edita]]n listaamista.<ref name="DES">{{Verkkoviite | Osoite=http://yle.fi/uutiset/aamulehti_hakamies_veisi_porssiin_valtionyhtioita/6319369 | Nimeke=Aamulehti: Häkämies veisi pörssiin valtionyhtiöitä | Ajankohta=3.10.2012 | Julkaisu=yle.fi | Julkaisija=Yle Uutiset | Viitattu=24.11.2012}}</ref> Häkämiehen mukaan valtion omaisuus pitää saada tehokkaaseen käyttöön, ja pörssin kautta yhtiöt saisivat rahaa kasvuun.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194770070837/artikkeli/hakamies+kysyy+miksi+valtiolla+on+oma+asvalttiyhtio+.html | Nimeke=Häkämies kysyy, miksi valtiolla on oma asvalttiyhtiö | Tekijä=Suojanen, Sami | Ajankohta=3.10.2012 | Julkaisija=Aamulehti | Viitattu=24.11.2012}}</ref> [[Osake]]kaupan vilkastuttamiseksi hän ehdotti [[osinko]]jen verovapautta 2000 euroon asti.<ref name="DES"/>
=== Kantelu ===
Häkämies järjesti puoli vuotta eduskuntavaalien 2007 jälkeen puolustusministeriön edustusmajalla vaalirahoittajilleen saunatilaisuuden. Tilaisuuteen osallistuivat muun muassa kokoomuksen puheenjohtaja [[Jyrki Katainen]] ja kansanedustaja [[Marja Tiura]]. Ohjelmaan kuului ruokailua, saunomista ja ammuntaa. [[Suomen puolustusministeriö|Puolustusministeriö]]lle koitui tilaisuudesta 300 euron ruokalasku.<ref name="kantelu"/>


===EK:n toimitusjohtajana===
Oikeuskansleri [[Jaakko Jonkka]] ei kuitenkaan löytänyt Häkämiehen toiminnasta laittomuuksia. Puolustusministeriön mukaan edustuksessa pitäydyttiin normaalissa vieraanvaraisuudessa ja tilaisuus tuki hallinnonalan tavoitteita. Tapauksesta oli kannellut yksityishenkilö.<ref name="kantelu">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/H%C3%A4k%C3%A4mies+ei+saanut+moitteita+vaalirahoittajien+saunottamisesta/1135265393298| Nimeke =Häkämies ei saanut moitteita vaalirahoittajien saunottamisesta | Julkaisu =HS.fi | Ajankohta =14.4.2011 | Julkaisija =Helsingin Sanomat | Viitattu =15.4.2011 }}</ref>
Häkämies aloitti Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajana 19. marraskuuta 2012.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.ek.fi/ek/fi/ajankohtaista/tiedotteet/jyri_hakamiehesta_ekn_toimitusjohtaja-10010|Nimeke=Jyri Häkämiehestä EK:n toimitusjohtaja|Julkaisija=EK|Ajankohta=9.11.2012|Viitattu=17.10.2013}}</ref> Joulukuussa 2012 hän ehdotti viikkotyöajan pidentämistä parilla tunnilla suomalaisten yritysten kilpailukyvyn lisäämiseksi.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://yle.fi/uutiset/hakamies_viikkotyoaikaan_pari_tuntia_lisaa/6411445|Nimeke=Häkämies: Viikkotyöaikaan pari tuntia lisää|Tekijä=Sundqvist, Vesa|Julkaisija=Yle Uutiset|Ajankohta=11.12.2013}}</ref> Hän on ottanut kantaa myös palkkaneuvotteluihin ja peräänkuulutti kesällä 2013 maltillisia palkkaratkaisuja.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/H%C3%A4k%C3%A4mies_%C3%84%C3%A4rimaltilliset%20palkankorotukset-5864|Nimeke=Jyri Häkämies: Hallituksen tuettava äärimaltillista palkankorotusta|Tekijä=Nurmi, Olli|Julkaisija=Verkkouutiset|Ajankohta=17.7.2013|Viitattu=17.10.2013}}</ref> Keväällä 2013 Häkämies ajoi viisumilupakäytäntöjen helpottamista, jotta suomalaisia nuoria saataisiin helpommin harjoittelun ja kesätöiden kaltaisiin lyhytaikaisiin tehtäviin Venäjälle.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/Hakamies%20Venaja-2761|Nimeke=Häkämies: Nuorille töitä Venäjältä|Tekijä=Claramunt, Alberto|Julkaisija=Verkkouutiset|Ajankohta=3.5.2013|Viitattu=17.10.2013}}</ref>


== Perhe ==
==Yksityiselämä==
Häkämiehen vanhemmat ovat [[opetusneuvos]] ja kansanedustaja [[Erkki Häkämies]] sekä filosofian maisteri Pirkko Häkämies (o.s. Kairava). Hänen isoveljensä [[Kari Häkämies]] on ollut kokoomuslainen kansanedustaja ja ministeri. Häkämies on ollut naimisissa Tuija Arhosola-Häkämiehen kanssa vuodesta [[1988]] lähtien ja heillä on kaksi lasta.<ref>{{Edustajamatrikkeli|nro=566}}</ref> Häkämies jätti vaimonsa kanssa yhteisen [[avioero]]hakemuksen tammikuussa [[2013]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013020116623813_uu.shtml | Nimeke=Jyri Häkämies eroaa | Ajankohta=1.2.2013 | Julkaisija=Iltalehti | Viitattu=13.3.2013}}</ref>
Häkämiehen vanhemmat ovat [[opetusneuvos]] ja kansanedustaja [[Erkki Häkämies]] sekä filosofian maisteri Pirkko Häkämies (o.s. Kairava). Hänen isoveljensä [[Kari Häkämies]] on ollut kokoomuslainen kansanedustaja ja ministeri. Häkämies oli naimisissa Tuija Arhosola-Häkämiehen kanssa vuosina [[1988]]–2013 ja heillä on kaksi lasta.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013020116623813_uu.shtml|Nimeke=Jyri Häkämies eroaa|Ajankohta=1.2.2013|Julkaisija=Iltalehti|Viitattu=13.3.2013}}</ref> Kesällä 2013 hän kihlautui uuden naisystävänsä, työ- ja elinkeinoministeriön strategisena johtajana toimivan Mari Pantsar-Kallion kanssa.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.iltalehti.fi/uutiset/2013082617411136_uu.shtml|Nimeke=Jyri Häkämies meni kihloihin|Julkaisija=Iltalehti|Ajankohta=26.8.2013|Viitattu=17.10.2013}}</ref><ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.ess.fi/?article=426493|Nimeke=Lehdet: Jyri Häkämies meni kihloihin|Julkaisija=ess.fi|Ajankohta=28.8.2013|Viitattu=17.10.2013}}</ref>


Häkämies on valmistunut [[valtiotieteiden maisteri]]ksi vuonna [[1986]], ja on sotilasarvoltaan reservin yliluutnantti.
Häkämies on sotilasarvoltaan reservin yliluutnantti.


== Lähteet ==
== Lähteet ==
Rivi 66: Rivi 68:
{{Wikisitaatit}}
{{Wikisitaatit}}
{{commonscat-rivi|Jyri Häkämies}}
{{commonscat-rivi|Jyri Häkämies}}
* [http://www.hakamies.fi/ Jyri Häkämiehen kotisivu]
* {{Edustajamatrikkeli|nro=566}}
* {{Edustajamatrikkeli|nro=566}}
* {{Ministerikortisto|nro=544}}
* [http://www.verkkouutiset.fi/index.php?searchword=Jyri+H%C3%A4k%C3%A4mies&ordering=&searchphrase=all&Itemid=8&option=com_search Jyri Häkämiestä koskevia artikkeleita] Verkkouutiset


{{Kataisen hallitus}}
{{Kataisen hallitus}}

Versio 17. lokakuuta 2013 kello 09.10

Jyri Häkämies
[[Tiedosto:|250px|Häkämies Pentagonissa 2007]]
Häkämies Pentagonissa 2007
Suomen elinkeinoministeri
Kataisen hallitus
22.6.2011–16.11.2012
Edeltäjä Mauri Pekkarinen
Seuraaja Jan Vapaavuori
Suomen puolustusministeri
Vanhasen II hallitus
19.4.2007–22.6.2010
Kiviniemen hallitus
22.6.2010–22.6.2011
Edeltäjä Seppo Kääriäinen
Seuraaja Stefan Wallin
Kansanedustaja
24.3.1999–16.11.2012
Ryhmä/puolue Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä
Vaalipiiri Kymen vaalipiiri
Henkilötiedot
Syntynyt30. elokuuta 1961 (ikä 62)
Karhula
Puoliso Tuija Arhosola-Häkämies
(1988–)
Tiedot
Puolue Kansallinen Kokoomus
Koulutus valtiotieteiden maisteri (1986)

Jyri Jukka Häkämies (s. 30. elokuuta 1961 Karhula) on suomalainen poliitikko ja työnantajajohtaja. Hän aloitti marraskuussa 2012 Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajana, mitä ennen hän toimi kokoomuksen kansanedustajana ja Kataisen hallituksen elinkeinoministerinä. Häkämies oli puolustusministeri Vanhasen toisessa hallituksessa ja Kiviniemen hallituksessa vuosina 2007–2011.

Koulutus ja ura

Häkämies on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri (1986).[1] Hän toimi kokoomuksen eduskuntaryhmän tiedotussihteerinä vuosina 1987–1989 ja Kymen Viestintä Oy:n viestintäpäällikkönä 1989–1991, minkä jälkeen hän työskenteli Kotkan paikallislehden Kymen Sanomien myyntijohtajana vuosina 1991–1994 ja Kymenlaakson kauppakamarin toimitusjohtajana 1994–2003.[1]

Häkämies valittiin eduskuntaan ensimmäisen kerran vuoden 1999 vaaleissa Kymen vaalipiiristä ja jatkokaudelle vuonna 2003. Vuosina 2005–2008 hän oli myös Kotkan kaupunginvaltuutettu ja Kymenlaakson liiton maakuntavaltuuston puheenjohtaja.

Häkämies toimi vuosina 2003–2006 kokoomuksen eduskuntaryhmän ensimmäisenä varapuheenjohtajana ja myöhemmin 2006–2007 sen puheenjohtajana.[1] Hän kuului eduskunnan valtiovarainvaliokuntaan vuodet 2003–2007, ja toimi Yleisradion hallintoneuvoston jäsenenä vuosina 1999–2006.[1]

Puolustusministerinä

Vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen Häkämies nousi Vanhasen toisen hallituksen puolustusministeriksi ja jatkoi puolustusministerinä myös Mari Kiviniemen hallituskaudella vuosina 2010–2011.[2]

Häkämies linjasi Yhdysvalloissa CSIS-instituutissa pitämässä puheessaan syyskuussa 2007, että "Yleisesti ottaen Suomi on etuoikeutetussa asemassa sijaitessaan yhdessä maailman turvallisimmista kolkista. Ottaen kuitenkin huomioon maantieteellisen sijaintimme Suomen tämän päivän kolme pääasiallista turvallisuushaastetta ovat Venäjä, Venäjä ja Venäjä. Eikä tämä koske vain Suomea vaan meitä kaikkia."[3] Puhe herätti keskustelua Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.[4][5] Suomessa lausuntoa arvosteli muun muassa silloinen ulkoministeri Ilkka Kanerva, joka piti Venäjä-lausetta epäonnistuneena ja entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja, joka arvosteli kokoomuksen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa väittäen sen olevan "ristiriidassa Suomessa vallitsevan ja kansalaisten kannattaman turvallisuuspoliittisen ajattelun kanssa".[6]

Häkämies vastasi puolustusministerinä ollessaan myös valtionyritysten omistajaohjausasioista. Lokakuussa 2008 hallitus siirsi suurimman osan valtion osakeomistuksista, noin 5,573 miljardin euron arvosta Solidium-yhtiöön, jota Häkämies mainosti "sinivalkoiseen omistajapolitiikkaa" toteuttavaksi yhtiöksi. Solidium hankki myös islantilaisen Novatorin omistamat 14 % Elisan osakkeista työeläkevakuutusyhtiö Varman kautta.[7]

Valtio-omisteisten paperiyhtiöiden ryhtyessä lukuisiin vähennyksiin ja tehtaiden sulkemisiin, valtiota vaadittiin ottamaan aktiivisempi vastuu omistajaohjauksessaan. Häkämies suututti paperiliiton sanomalla metsäteollisuuden kriisin johtuvan palkkakustannuksista, vaikka Stora Enson toimitusjohtaja Jouko Karvisen mukaan "ongelmat tulevat tehtaiden aitojen ulkopuolelta."[8] Paperiliitto vaati julkilausumassaan elokuussa 2009 valtion omistajaohjauksesta vastaavan ministerin vaihtoa.[9][10]

Häkämies järjesti kesällä 2007 alle puoli vuotta eduskuntavaalien jälkeen Santahaminassa puolustusministeriön edustusmajalla vaalirahoittajilleen saunatilaisuuden, josta koitui ministeriölle 300 euron ruokalasku.[11] Tilaisuuteen osallistuivat muun muassa kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen ja kansanedustaja Marja Tiura sekä vaalirajoittajista Kyösti Kakkonen, Toivo Sukari sekä Nova Groupin Tapani Yli-Saunamäki ja Arto Merisalo.[11] Yksityishenkilö kanteli tapahtumasta, mutta oikeuskansleri Jaakko Jonkka ei löytänyt Häkämiehen toiminnasta laittomuuksia ja puolustusministeriön mukaan tilaisuudessa noudatettiin tavanomaista vieraanvaraisuutta.[11]

Elinkeinoministerinä

Kevään 2011 eduskuntavaaleja seuranneiden hallitusneuvottelujen jälkeen Häkämies nimitettiin Kataisen hallituksen elinkeinoministeriksi.[12] Marraskuussa 2012 Häkämies valittiin Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajaksi Mikko Pukkisen tilalle, minkä vuoksi hän erosi valtioneuvoston ja eduskunnan jäsenyydestä.[13][14]

Syksyllä 2011 Häkämies kannatti voimakkaasti niin sanotun kolmikantaisen raamisopimuksen solmimista työmarkkinaosapuolten välille.[15] Pääministeri Jyrki Katainen tuki Häkämiehen ja työministeri Lauri Ihalaisen ajamaa linjaa ja suhtautumista raamisopimukseen.[16]

Elinkeinoministerinä toimiessaan Häkämies ehdotti muun muassa, että valtio ja kunnat voisivat omia investointejaan suuntaamalla ja osin kasvattamalla edistää suomalaista teollisuutta. Lokakuussa 2012 hän ehdotti Helsingin pörssin virkistämiseksi joidenkin valtionyhtiöiden, kuten Altian, Destian tai Editan listaamista.[17] Häkämiehen mukaan valtion omaisuus pitää saada tehokkaaseen käyttöön, ja pörssin kautta yhtiöt saisivat rahaa kasvuun.[18] Osakekaupan vilkastuttamiseksi hän ehdotti osinkojen verovapautta 2000 euroon asti.[17]

EK:n toimitusjohtajana

Häkämies aloitti Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtajana 19. marraskuuta 2012.[19] Joulukuussa 2012 hän ehdotti viikkotyöajan pidentämistä parilla tunnilla suomalaisten yritysten kilpailukyvyn lisäämiseksi.[20] Hän on ottanut kantaa myös palkkaneuvotteluihin ja peräänkuulutti kesällä 2013 maltillisia palkkaratkaisuja.[21] Keväällä 2013 Häkämies ajoi viisumilupakäytäntöjen helpottamista, jotta suomalaisia nuoria saataisiin helpommin harjoittelun ja kesätöiden kaltaisiin lyhytaikaisiin tehtäviin Venäjälle.[22]

Yksityiselämä

Häkämiehen vanhemmat ovat opetusneuvos ja kansanedustaja Erkki Häkämies sekä filosofian maisteri Pirkko Häkämies (o.s. Kairava). Hänen isoveljensä Kari Häkämies on ollut kokoomuslainen kansanedustaja ja ministeri. Häkämies oli naimisissa Tuija Arhosola-Häkämiehen kanssa vuosina 1988–2013 ja heillä on kaksi lasta.[23] Kesällä 2013 hän kihlautui uuden naisystävänsä, työ- ja elinkeinoministeriön strategisena johtajana toimivan Mari Pantsar-Kallion kanssa.[24][25]

Häkämies on sotilasarvoltaan reservin yliluutnantti.

Lähteet

  1. ↑ a b c d Jyri Häkämies Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 17.10.2013.
  2. ↑ Jyri Häkämies Suomen ministerit. Valtioneuvosto. Viitattu 17.10.2013.
  3. ↑ Suomi: Samanlainen ja kuitenkin erilainen defmin.fi. 6.9.2007. Puolustusministeriö. Viitattu 23.11.2012.
  4. ↑ Cronberg: Häkämiehen puhe ristiriitainen IS. 10.9.2007. Ilta-Sanomat. Viitattu 23.11.2012.
  5. ↑ Vanhanen: Häkämies-keskustelussa ylireagointia IS. 10.9.2007. Ilta-Sanomat. Viitattu 23.11.2012.
  6. ↑ Kanerva: Häkämiehen Venäjä-lause epäonnistunut Helsingin Sanomat. 12.9.2007. Viitattu 5.12.2009.
  7. ↑ Raivio, Jyri: Valtio siirtää valtaosan yhtiöistään "sinivalkoiseen ankkuriyhtiöön" Helsingin Sanomat. 21.10.2008. Viitattu 5.12.2009.
  8. ↑ Paperiliiton liittovaltuuston julkilausuma 20.8.2009. Paperiliitto r.y.. Viitattu 23.11.2012.
  9. ↑ Paperiliitto vaatii Häkämiestä tilille yle.fi. 20.8.2009. Yle Uutiset. Viitattu 23.11.2012.
  10. ↑ "Häkämies voi vaikuttaa energiaveron määrään" mtv3.fi. 21.8.2009. MTV3 Uutiset. Viitattu 23.11.2012.
  11. ↑ a b c Häkämies ei saanut moitteita vaalirahoittajien saunottamisesta HS.fi. 14.4.2011. Helsingin Sanomat. Viitattu 15.4.2011.
  12. ↑ Jyri Häkämies elinkeinoministeriksi, Lauri Ihalainen työministeriksi 23.6.2011. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 17.10.2013.
  13. ↑ Uusi ministeri hallitukseen – Häkämies jättää politiikan Uusi Suomi. 9.11.2012. Viitattu 9.11.2012.
  14. ↑ Jyri Häkämiehelle vapautus edustajantoimesta 14.11.2012. Eduskunta. Viitattu 21.11.2012.
  15. ↑ Häkämies Ylelle: Raamisopimusta kannattaa yrittää MTV3. 1.10.2011. Viitattu 7.11.2012.
  16. ↑ Katainen pitää raamisopimusta historiallisen kattavana HS.fi. 28.11.2011. Helsingin Sanomat. Viitattu 7.11.2012.
  17. ↑ a b Aamulehti: Häkämies veisi pörssiin valtionyhtiöitä yle.fi. 3.10.2012. Yle Uutiset. Viitattu 24.11.2012.
  18. ↑ Suojanen, Sami: Häkämies kysyy, miksi valtiolla on oma asvalttiyhtiö 3.10.2012. Aamulehti. Viitattu 24.11.2012.
  19. ↑ Jyri Häkämiehestä EK:n toimitusjohtaja 9.11.2012. EK. Viitattu 17.10.2013.
  20. ↑ Sundqvist, Vesa: Häkämies: Viikkotyöaikaan pari tuntia lisää 11.12.2013. Yle Uutiset.
  21. ↑ Nurmi, Olli: Jyri Häkämies: Hallituksen tuettava äärimaltillista palkankorotusta 17.7.2013. Verkkouutiset. Viitattu 17.10.2013.
  22. ↑ Claramunt, Alberto: Häkämies: Nuorille töitä Venäjältä 3.5.2013. Verkkouutiset. Viitattu 17.10.2013.
  23. ↑ Jyri Häkämies eroaa 1.2.2013. Iltalehti. Viitattu 13.3.2013.
  24. ↑ Jyri Häkämies meni kihloihin 26.8.2013. Iltalehti. Viitattu 17.10.2013.
  25. ↑ Lehdet: Jyri Häkämies meni kihloihin 28.8.2013. ess.fi. Viitattu 17.10.2013.

Aiheesta muualla

Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Jyri Häkämies.

Malline:Kymen vaalipiirin kansanedustajat

Edeltäjä:
Seppo Kääriäinen 		Suomen puolustusministeri
2007−2011 		Seuraaja:
Stefan Wallin

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jyri_Häkämies&oldid=13598041”