Ero sivun ”Multia” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ZéroBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.7.1) (Botti lisäsi: pl:Multia
D'ohBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.6.5) (Botti lisäsi: ru:Мултиа
Rivi 124: Rivi 124:
[[pl:Multia]]
[[pl:Multia]]
[[ro:Multia]]
[[ro:Multia]]
[[ru:Мултиа]]
[[se:Multia]]
[[se:Multia]]
[[sv:Muldia]]
[[sv:Muldia]]

Versio 29. heinäkuuta 2011 kello 10.59

 

Multia

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°24′30″N, 024°47′40″E
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Keuruun seutukunta
Kuntanumero 495
Perustettu 1868
Kokonaispinta-ala 765,63 km²
152:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 733,24 km²
– sisävesi 32,39 km²
Väkiluku 1 430
279:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
väestötiheys 1,95 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 13,7 %
– 15–64-v. 50,6 %
– yli 64-v. 35,6 %
Äidinkieli 2023 [4]
suomenkielisiä 97,2 %
ruotsinkielisiä 0,3 %
– muut 2,5 %
Kunnallisvero 9,80 %
40:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Anni Arpiomäki (vs.)
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2009–2012[6]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • Vas.
 • Vihr.
 • KD

8
4
2
1
1
1
www.multia.fi

Multia (epävir. ruots. Muldia) on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu noin 1 400 ihmistä,[2] ja se on yksi harvimmin asutuista kunnista Oulun läänin eteläpuolella. Multia sijaitsee Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisellä metsäisellä vedenjakajalla ja kunnan alueella on Kiiskilänmäki, keskisen Suomen korkein kohta.

Multian naapurikunnat ovat Keuruu, Petäjävesi, Saarijärvi, Uurainen ja Ähtäri.

Historiaa

Multian Lovisa Charlottan kirkko valmistui 1796. Kirkko on saanut nimensä samana vuonna valtaistuimelle nousseen Ruotsin kuninkaan Kustaa IV Aadolfin lyhytaikaisen kihlatun mukaan. Lovisa Charlotta oli Mecklenburg-Schwerinin[7] prinsessa.[8] Multia kuului tuolloin Keuruun kirkkoherrankuntaan. Vuonna 1831 Multia sai kappeliseurakunnan oikeudet. Itsenäistymisajatus pantiin alulle 10.10.1858 pidetyssä kappelikokouksessa. Pitkä itsenäistymisprosessi Keuruun kunnasta saatiin päätökseen 1898, jolloin Multia sai oman kunnallishallintonsa. Kansakoulu aloitti toimintansa Multialla 1880, ja ensimmäinen kyläkoulu perustettiin Sahrajärven kylälle 1897.[9]

Multian väkiluku kasvoi voimakkaasti 1700- ja 1800-luvuilla. Vuonna 1860 väkiluku oli 2 226, vuoden 1917 lopulla 4 125. Viime vuosisadan puolivälissä asukkaita oli noin 4 400. Syrjäkylien autioituminen alkoi 1960-luvulla.[9]

Kylät

Haarajärvi, Isojärvi, Karhila, Kirkonkylä, Kopola, Linna-Peurala, Nikaranperä, Pirttiperä, Sahrajärvi, Sinervämäki, Tarhapää, Vehkoo, Väätäiskylä. Kuntakeskus sijaitsee Sinerväjärven rannalla.[10]

Tapahtumia

  • Potkukelkkailun MM-kilpailut järjestetään vuosittain helmi–maaliskuussa. Kilpailuun saapuu osanottajia useasta maasta.
  • Kulttuuri- ja viihdetapahtuma Multiaista Satoa on järjestetty vuosittain heinäkuun lopulla vuodesta 1998 alkaen. Tapahtuman järjestää Multiaista Satoa ry.[11]

Koulut

Multian keskustassa sijaitsee Sinervän Koulukeskus, joka sisältää ala-asteen ja yläasteen. Multialla on myös kaksi muuta ala-astetta (Sahrajärvi ja Tarhapää, joissa molemmissa alle 20 oppilasta).

Tunnettuja multialaisia

Multialaisia sukujuuria

Lähteet

  1. Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
  3. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 25.3.2009.
  7. Classic Encyclopedia – Mecklenburg-Schwerin
  8. Kangas, Olavi: 200-vuotia Multian kirkko Lovisa Charlotta, Multian seurakunta 1996
  9. a b c Mönkkönen, Mauri: Multian historia 1866–1975, Multian kunta ja seurakunta 1983
  10. Multian kylät
  11. Multiaista Satoa
  12. Muusikkojen Liitto – Minna Kangas
  13. KOM-teatteri
  14. Semmarit

Aiheesta muualla


Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.