Ero sivun ”Helluntaiherätys” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Käyttäjän 85.76.109.223 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän MiPe tekemään versioon.
Merkkaukset: rv Pikapalautus Palauta-työkalulla
Tekstin helppolukuisuutta.
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Laying on of hands.jpg|thumb|Helluntaiseurakuntalaisten tilaisuus vuonna 1946 [[Kentucky]]ssä, Harlanin piirikunnassa.]]
[[Kuva:Laying on of hands.jpg|thumb|Helluntaiseurakuntalaisten tilaisuus vuonna 1946 [[Kentucky]]ssä, Harlanin piirikunnassa.]]
'''Helluntaiherätys''' eli '''helluntailaisuus''' on suurimpia [[kristinusko]]n [[protestanttisuus|protestanttisista]] suunnista maailmassa, mutta sen jäsenmäärä on vaikeasti arvioitavissa, sillä liike toimii pääosin itsenäisinä paikallisseurakuntina ja -ryhmittyminä. Liike sai alkunsa 1900-luvun alkuvuosina [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] [[Kansas]]issa ja [[Los Angeles]]issa. Helluntaiherätyksen syntymiseen ja sen omaksumiin opillisiin näkemyksiin vaikuttivat merkittävästi [[Metodismi|metodistit]] ja pyhitysliike.<ref>Lauri K. Ahonen, s. 10–15</ref><ref>Jouko Ruohomäki, s. 66–69</ref><ref>[http://www.lapuanhelluntaisrk.fi/historia/helluntaiheratys_maailmassa Helluntaiherätys maailmassa]</ref><ref>Helluntailainen, s. 13, 24, 26–28, 28–29</ref><ref>Mihin Suomi tänään uskoo, s. 83</ref>
'''Helluntaiherätys''' eli '''helluntailaisuus''' on yksi suurimmista [[kristinusko]]n [[protestanttisuus|protestanttisista]] suunnista maailmassa, mutta sen jäsenmäärä on vaikeasti arvioitavissa, sillä liike toimii pääosin itsenäisinä paikallisseurakuntina ja -ryhmittyminä. Liike sai alkunsa 1900-luvun alkuvuosina [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] [[Kansas]]issa ja [[Los Angeles]]issa. Helluntaiherätyksen syntymiseen ja sen omaksumiin opillisiin näkemyksiin vaikuttivat merkittävästi [[Metodismi|metodistit]] ja pyhitysliike.<ref>Lauri K. Ahonen, s. 10–15</ref><ref>Jouko Ruohomäki, s. 66–69</ref><ref>[http://www.lapuanhelluntaisrk.fi/historia/helluntaiheratys_maailmassa Helluntaiherätys maailmassa]</ref><ref>Helluntailainen, s. 13, 24, 26–28, 28–29</ref><ref>Mihin Suomi tänään uskoo, s. 83</ref>


Helluntaiherätys korostaa [[Pyhän Hengen kaste|Pyhän Hengen kastetta]] ja sen merkkinä näkyvää kielilläpuhumista sekä upotuskastetta ja vain elävässä kristillisessä uskossa olevista koostuvaa seurakuntaa.<ref>Hyvät satamat, Valter Luoto, s. 36, 44–45</ref><ref>Helluntailainen, s. 22,32</ref><ref>Mihin Suomi tänään uskoo, s. 84</ref>
Helluntaiherätys korostaa [[Pyhän Hengen kaste|Pyhän Hengen kastetta]] ja sen merkkinä näkyvää kielilläpuhumista sekä upotuskastetta ja vain elävässä kristillisessä uskossa olevista koostuvaa seurakuntaa.<ref>Hyvät satamat, Valter Luoto, s. 36, 44–45</ref><ref>Helluntailainen, s. 22,32</ref><ref>Mihin Suomi tänään uskoo, s. 84</ref>

Versio 26. huhtikuuta 2018 kello 14.47

Helluntaiseurakuntalaisten tilaisuus vuonna 1946 Kentuckyssä, Harlanin piirikunnassa.

Helluntaiherätys eli helluntailaisuus on yksi suurimmista kristinuskon protestanttisista suunnista maailmassa, mutta sen jäsenmäärä on vaikeasti arvioitavissa, sillä liike toimii pääosin itsenäisinä paikallisseurakuntina ja -ryhmittyminä. Liike sai alkunsa 1900-luvun alkuvuosina Yhdysvalloissa Kansasissa ja Los Angelesissa. Helluntaiherätyksen syntymiseen ja sen omaksumiin opillisiin näkemyksiin vaikuttivat merkittävästi metodistit ja pyhitysliike.[1][2][3][4][5]

Helluntaiherätys korostaa Pyhän Hengen kastetta ja sen merkkinä näkyvää kielilläpuhumista sekä upotuskastetta ja vain elävässä kristillisessä uskossa olevista koostuvaa seurakuntaa.[6][7][8]

Perinteiseen helluntailaisuuteen arvioidaan kuuluvan 115 miljoonaa jäsentä koko maailmassa.[9] Jos lukuun lasketaan myös helluntailaisuuteen pohjautuvat karismaattiset ja uus­karismaattiset liikkeet, oli helluntalais-karismaattisen liikkeen kokonaismäärä vuonna 2001 noin 345 miljoonaa.[9] Liikkeen leviäminen on kuitenkin ollut huomattavaa. Nykyisin helluntailais-karismaattiseen liikkeeseen lasketaan kuuluvan jopa neljännes maailman noin kahdesta miljardista kristitystä, eli noin 500 miljoonaa ihmistä (2006).[10] Lukumäärät ovat arvioita ja ne tosin vaihtelevat laskutavasta riippuen merkittävästikin, sillä jo vuonna 2000 toisaalla määriteltiin liikkeen kannattajia olevan suunnilleen 550 miljoonaa. Karismaattinen liike vaikuttaa myös vanhoissa kirkkokunnissa, kuten katolisessa ja luterilaisessa kirkkokunnassa. Uuskarismaatikot ovat jääneet pääasiassa itsenäisiksi liikkeiksi eivätkä ole liittyneet helluntailaisuuteen tai mihinkään olemassa olevaan kirkkokuntaan. Kaikkia protestantteja on yhteensä noin 376 miljoonaa jäsentä.[11]

Vuonna 1914 perustettu Assemblies of God on kansainvälisesti merkittävin helluntaikirkko.[12]

Apostolic Faith Mission -seurakuntarakennus Los Angelesin Azusa-kadulla vuonna 1907.

Tunnuspiirteitä

Helluntaiherätys korostaa opeissaan Pyhää Henkeä ja Pyhän Hengen armolahjoja. Helluntailaisuus on karismaattinen liike siinä mielessä, että liikkeen keskuudessa harrastetaan yhä edelleen Pyhän Hengen inspiroimana kielillä puhumista, profetoimista ja sairaiden parantamista, vaikkakaan ei enää samassa mitassa kuin liikkeen syntyhistorian alkuaikoina.[13] Helluntailaiset korostavat Raamattua oppinsa perustana, ja kannattajat ovat tavallisesti kreationisteja. Lapsia ei automaattisesti liitetä helluntaiseurakuntien jäseneksi, vaan liittyminen tapahtuu henkilökohtaisen uskoontulemisen jälkeen ottamalla vapaaehtoinen kaste, niin sanottu uskovien kaste, minkä jälkeen kastettu henkilö voi halutessaan liittyä helluntaiseurakuntaan. Suomessa poikkeuksen tästä tekee vähemmistönä oleva Suomen Helluntaikirkko, joka liittää seurakuntien jäseneksi myös alle 18-vuotiaita kastamattomia lapsia.[14]

Oppi

  • Raamattu: Helluntailaiset pitäytyvät uskonpuhdistuksen periaatteeseen siinä, että Raamattu on opin ja uskonelämän ainoa peruskirja (sola scriptura). Raamattu on kirjoitetussa muodossa tietyssä historiallisessa tilanteessa annettu Jumalan ilmoitus. Se on muuttumaton ja iankaikkinen yhteys. Raamatun sana pysyy muuttumattomana kaikkina aikoina.lähde?
  • Jumala: On olemassa yksi iankaikkinen Jumala, mutta hänessä on kolmen iankaikkisen persoonan ykseys: Isä, Poika ja Pyhä Henki. Jumala on siis kolmiyhteinen.
  • Isä: Jumala on iankaikkinen Isä, joka on luonut koko luomakunnan. Hän myös ylläpitää ja hallitsee koko luomakuntaa. Jumala on pyhä ja vanhurskas (oikeamielinen). Hän on laupias ja armahtavainen, ja hän rakastaa luomaansa ihmistä. Jumala on Henki, ja hän on kaikkivoipa, kaikkitietävä ja kaikkialla oleva.
  • Poika: Jumalan Poika, Jeesus Kristus, on yhtä Isän kanssa ja on myös iankaikkinen Jumala. Jeesus Kristus tuli ihmiseksi lunastaakseen syntiin­lankeemuksen tähden synnin alaisuuteen joutuneen ihmiskunnan. Hän kuoli vapaaehtoisesti ristillä ihmisen synnin tähden. Hän nousi kuolleista ja astui ylös taivaaseen ja istuu Isän, Jumalan oikealla puolella. Jeesus on tuleva takaisin noutamaan kaikki omansa luokseen iankaikkiseen elämään.
  • Pyhä Henki: Jumalan Pyhä Henki on toiminut ja toimii yhdessä Isän ja Pojan kanssa. Hän on nyt maan päällä kirkastaakseen ihmiselle Jeesuksen Kristuksen Vapahtajana. Pyhä henki on mukana uudestisynnyttämässä ihmistä elävään toivoon. Jeesus kastaa uskovat Pyhällä Hengellä, jonka kautta ihminen saa voiman elää arkipäivää. Pyhä Henki varustaa Jeesukseen uskovan armolahjoilla seurakunnan rakentumiseksi. Pyhä Henki kasvattaa uskovien persoonallisuutta Jeesuksen antaman mallin mukaan (ns. Hengen hedelmät).lähde?
  • Usko/uudestisyntyminen: Jumalan sana ja Jumalan Pyhä Henki vaikuttavat ihmisessä uskon kautta. Kun ihminen ottaa sanan vastaan uskoen Jeesukseen Kristukseen omana Vapahtajanaan, hän saa synnit anteeksi yksin Jumalan armosta ja kokee uudestisyntymisen. Uudestisyntyminen on Jumalan teko ihmisessä uskon kautta. Siinä ihmiselle lahjoitetaan Jumalan vanhurskaus ilman ihmisen omia ansioita.[15] Helluntaiherätys siis yhtyy uskonpuhdistuksen periaatteisiin: yksin uskosta, yksin armosta (sola fide, sola gratia). Helluntailaisten käsitys uskon synnystä kuitenkin poikkeaa esimerkiksi luterilaisesta käsityksestä: kaste (sakramenttina) ei ole uskoa synnyttävä toimenpide. Sen vuoksi helluntailaiset eivät kastata sylivauvojaan, vaan heidät ja heidän vanhempansa vain siunataan elämäntaipaleelle. Helluntailaisten mukaan lapset ovat taivaskelpoisia Kristuksen sovitustyön kautta.[16][17]

Vaikka ihmiskunta on Aadamin lankeemuksen kautta turmeltunut, niin yksittäinen ihminen ei mene vain syntymänsä perusteella kadotukseen. Tarvitaan tietoinen, mutta Jumalalähtöinen ratkaisu (kyse ei ole ihmisen lihasta ja ihmisen omasta teosta syntyisin olevasta ratkaisusta). Kasteen puute ei siis kadota, vaan syntien katumattomuus ja kääntymättömyys.lähde?

»Kun ihminen kasvaessaan on saavuttanut sen iän, että hän kykenee erottamaan oikean väärästä hänen tulee Jumalan kutsusta tehdä parannus ja ottaa elämäänsä Jeesus. Vaikka puhutaankin niin sanotusta ratkaisukristillisyydestä, ei asia ole aina niin. Monet uskovien perheiden lapset eivät kykene ilmoittamaan mitään tiettyä päivämäärää, milloin he ovat tulleet uskoon. He vain ovat kasvaneet siihen ja jonain päivänä he toteavat olevan aika mennä kasteelle. Helluntailaiset katsovat myös, että esimerkiksi vaikeasti kehitysvammaiset ja muut vastaavat ovat lapsen kaltaisia. He eivät joudu kadotukseen kasteen puuttumisen vuoksi. Jumala ei halua tuomita kadotukseen ketään hänen syntyperänsä vuoksi, vaan hänen tahtonsa vuoksi.»

lähde?

  • Kaste: Uudestisyntymiseen kuuluu erottamattomasti kaste. Kun ihminen on saanut lahjaksi vanhurskauden uskon kautta Jeesukseen Kristukseen, hänen tulee kastattaa itsensä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Kaste kuvaa Kristukseen uskovan liittymistä Jeesuksen kuolemaan ja uskovan pukeutumista Kristukseen. Raamattu kuvaa kastetta hautaamisena, ja kaste tapahtuukin upottamalla kastettava kokonaan veteen tuon esikuvan mukaan. Kasteen kautta uskova liittyy paikallisen seurakunnan jäsenyyteen, mutta kastetta ei tarvitse uusia siirryttäessä toiseen paikallisseurakuntaan. Helluntailaisten mukaan kaste ei ole ihmisen teko, vaan Jumalan Pyhän Hengen välityksellä synnyttämä kuuliaisuuden osoitus eli Jumalalähtöinen teko.[18]
  • Seurakunta: Kaikki Kristukseen uskovat kuuluvat yhteen seurakuntaan, Kristuksen ruumiiseen, jonka rajat eivät kulje paikallisten seurakunta- ja kirkkokuntarajojen mukaan. Helluntailainen seurakuntakäsitys on ekumeeninen: erimielisyydet sekundäärisissä opinkohdissa eivät tarkoita, etteivät muut kuin helluntailaiset pääsisi taivaaseen. Helluntailaiset voivat tuntea uskonyhteyttä myös mm. uskovaisten luterilaisten kanssa. Raamattu sanookin: Tästä te tunnette Jumalan Hengen: jokainen henki, joka tunnustaa Jeesuksen Kristukseksi, lihaan tulleeksi, on Jumalasta (1. Joh. 4:2). Jeesus itse tuntee seurakuntansa. Mutta tämä seurakuntayhteys voidaan kokea vain paikallisseurakuntayhteytenä. Paikallisseurakunnan yhteyteen tulevat ne, jotka ovat uskoneet Jeesukseen Kristukseen ja antaneet kastaa itsensä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.[19] Seurakunta koostuu vajavaisista ihmisistä, jotka elävät Jumalan anteeksiantamuksen ja armon varassa. Seurakunnan johdossa on Uuden Testamentin mukaan järjestetty vanhimmisto. Seurakunnan talous rakentuu vapaaehtoisten lahjojen varaan, jotka kerätään perinteisellä kolehdinkannolla. Seurakunnat ovat perustaneet valtakunnallisia yhdistyksiä hoitamaan yhteisiä käytännön asioita. Tällainen yhdistys on esimerkiksi Fida International, joka on Suomen suurin ulko­lähetys­järjestö.
  • Ehtoollinen: Seurakunta viettää Herran ehtoollista Jeesuksen antaman esimerkin mukaan. Leivän ja viinin nauttiminen on Jeesuksen Kristuksen muistoateria, jossa hän on itse läsnä.[20][21] Ehtoollisessa julistetaan Jeesuksen kuolemaa ja sen kautta saatavaa syntien anteeksiantamusta. Ehtoolliselle voivat osallistua kaikki Jeesukseen uskovat ja uskovina kastetut.[22]

Helluntailiike tunnustaa niin sanotut yleiskatoliset (apostoliset) uskontunnustukset ja hengelliset yhteenvedot.

Helluntailaiset tuomitsevat abortin, mutta joillakin ehdoin hyväksyvät syntyvyyden säännöstelyn.lähde?

Helluntaiherätys Suomessa

Suomen Helluntaiherätyksen historia

Pääartikkeli: Suomen Helluntaiherätyksen historia
Helluntaitemppeli. Helluntaiherätyksen toimitila Parkanossa.

1910-luvulla helluntaiherätys tuli Suomeen lähinnä norjalaisen metodistipappi Thomas Ball Barrattin vierailujen vaikutuksesta. Hän tuli Suomeen narvalaisten, erään lestadiolaisuuden suunnan kannattajien, kutsumana.

Suomen Helluntaiherätyksen nykyinen aika

Liikkeellä on Suomessa noin 46 400 jäsentä (lähde: Seurakuntaopas 2013). Helluntaiherätyksen alkaessa vaikuttaa Suomessa tavoitteena oli tuoda (tai palauttaa) liikkeelle ominainen näkemys alkukristillisyydestä kaikkiin kristillisiin kirkkokuntiin, mutta usein tällainen ajatus kohtasi vastustusta. Siksi helluntaiherätys päätyi perustamaan (paikallis-) seurakuntia, jotka toimivat yhdistyspohjalta. Seurakuntien taustalla toimii rukoushuoneyhdistyksiä, jotka vastaavat seurakuntien taloudellisista asioista. Vuonna 2002 Suomen uskonnonvapauslain uudistuksen ohella perustettiin Suomen Helluntaikirkko, joka ei ole yhdistys vaan uskonnollinen yhdyskunta Suomen lain edessä. Yhdyskuntamalli toimii yhdistysten rinnalla, joten osa helluntailaisista kuuluu helluntaikirkkoon (jäseniä vuoden 2014 syyskuussa 8011), osa luterilaiseen kirkkoon ja osa ei kuulu kumpaankaan. Suomessa on noin 250 helluntaiseurakuntaa. Lisäksi suomenkielisiä helluntaiseurakuntia löytyy muun muassa Yhdysvalloista, Australiasta, Espanjasta, Kanadasta ja Ruotsista.

Helluntaikirkon muodostuminen on aiheuttanut helluntaiherätyksen sisällä kiistaa. Uuden uskonnollisen yhdyskunnan syntymisen johdosta helluntailiike muodostuu tätä nykyä kolmesta eri ”ajatussuuntauksesta”, joiden raja ei kulje välttämättä edes seurakuntatasolla (suuntaukset ovat ”helluntaikirkkolaisuus”, ”helluntaikansalaisuus” ja ”muut sitoutumattomat”). Kovimmat ristiriidat ovat muodostuneet kirkollisesti järjestäytyneen Helluntaikirkon ja vanhoillisempaa helluntailaisuutta edustavan Helluntaikansan välillä. Ristiriidat eivät kuitenkaan ole juuri näkyneet käytännön seurakuntatasolla, vaan ovat olleet lähinnä pienen piirin harrastusta.lähde?

Opillisesti Suomen helluntaiherätys on lähinnä yksi haara maailmalla vallitsevista suuntauksista. Pohjois-Amerikassa vaikuttava Assemblies of God on neljän suurimman haaran joukkoon kuuluva ja on opillisesti lähinnä Suomen helluntaiherätystä.lähde? Suomessa helluntaiherätyksen opin on usein kuvailtu sisältävän uskosta vanhurskauttamisen luterilaisilta, pyhityksen metodisteilta, kastekäsityksen baptisteilta ja omanaan opin Pyhästä Hengestä.lähde? Jos kuitenkin luterilainen uskosta vanhurskauttaminen määritellään ev.lut. Tunnustuskirjojen ja Martti Lutherin mukaan, helluntailainen uskosta vanhurskauttamisen oppi eroaa monella tavalla luterilaisesta, koska usko käsitetään näissä opinsuunnissa eri tavalla.lähde?

Helluntailiikkeen teologian mukaan jokaisella ihmisellä voi ja tulee olla henkilökohtainen suhde Jumalaan. Se syntyy, kun uskoo Jeesukseen ja hänen sovituskuolemaansa, mitä helluntaiseurakunnissa kutsutaan uskoontuloksi. Uskoontulo voi olla tiettynä hetkenä tapahtunut kokemus tai pitkäaikainen prosessi. Uskoontullut ihminen kastetaan seurakunnassa upottamalla, ja hän liittyy samalla paikallisen seurakunnan jäseneksi. Helluntaiherätyksessä nähdään tärkeäksi, että jokainen uskova saa kokea myös Pyhän Hengen kasteen henkilökohtaisesti. Se on yleensä tunnepitoinen kokemus, johon liittyy usein kielilläpuhumisen armolahjan saaminen.[23]

Helluntaiherätyksellä on Juhannuskonferenssi-nimiset kesäjuhlat juhannuksena Keuruun Ison Kirjan alueella. Iso Kirja on Suomen helluntaiherätyksen raamattukoulu ja kristillinen kansanopisto. Opistolla voi suorittaa sekä lyhyitä kursseja että pitempiä useamman vuoden opintokokonaisuuksia.

Koska helluntaiherätys on Suomessa melko suuri liike, on sen jäsenten joukosta noussut myös eräitä julkisuuden henkilöitä, kuten Mika Poutala, Toimi Kankaanniemi, Sari Essayah, Keijo Leppänen, Mika Niikko sekä McLaren-formulatallin lääkärinä toiminut Aki Hintsa.lähde? Julkisuuteen on liikkeen saarnaajista ja julistajista noussut varsinkin Niilo Yli-Vainio (1920–1981).

Suomen helluntaiseurakuntia

Maantieteelliset jäsenmäärät

Katso myös

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta helluntailaisuus.

Lähteet

  • Ahonen, Lauri K.: Suomen Helluntaiherätyksen historia, Päivä Oy, Gummerus, 1994, ISBN 951-622-603-5
  • Helluntaiherätys-sivusto: http://www.helluntaiseurakunnat.fi/
  • Lehmuskoski, Juhana: Yksi kaste, Rv, Hämeenlinna, 1982,ISBN 951-605-761-6
  • Bell, Armas M. von: Oppi ja elämä, Myllykoski, 1957
  • Ruohomäki, Jouko: Karismaattisuuden kutsu, Aikamedia, Keuruu, 2009, ISBN 978-951-606-829-2
  • Heino, Harri: Mihin Suomi tänään uskoo, WSOY, Helsinki, 1997, ISBN 951-0-27265-5
  • Mäkilä, Petri: Helluntailainen – klassisen helluntailaisuuden teologinen ihmiskäsitys, Kuva ja sana, 2010, ISBN 978-951-585-240-3
  • Räntilä, Kari M.: Hyvät Satamat. Suomen kristillisten kirkkojen ja yhteisöjen opinkäsityksiä, SR-Kustannus, 1995, ISBN 952-9529-15-5
  • toim. Havupalo, Pekka, Launonen, Leevi: Suomen helluntaiseurakuntien uskon pääkohdat, Suomen Helluntaikirkko ja Aikamedia Oy, Vihanti, 2014, ISBN 978-952-252-114-9

Viitteet

  1. ↑ Lauri K. Ahonen, s. 10–15
  2. ↑ Jouko Ruohomäki, s. 66–69
  3. ↑ Helluntaiherätys maailmassa
  4. ↑ Helluntailainen, s. 13, 24, 26–28, 28–29
  5. ↑ Mihin Suomi tänään uskoo, s. 83
  6. ↑ Hyvät satamat, Valter Luoto, s. 36, 44–45
  7. ↑ Helluntailainen, s. 22,32
  8. ↑ Mihin Suomi tänään uskoo, s. 84
  9. ↑ a b c d e f g h i j k l m n Patrick Johnstone, Operation World, 2001, OM Publishing.
  10. ↑ http://www.pewforum.org/Christian/Evangelical-Protestant-Churches/Pentecostal-Resource-Page.aspx
  11. ↑ Burgess, Stanley, M: Encylopedia of Pentecostal and charismatic Christianity. New York: Routledge, 2006.
  12. ↑ Maailmanlaajuinen helluntailiike nykyisin
  13. ↑ Lauri K. Ahonen, s. 27–31.
  14. ↑ Suomen uskonnonvapauslaki, 3§
  15. ↑ Lehmuskoski, s. 50–51
  16. ↑ Lehmuskoski, s. 82–89
  17. ↑ Armas von Bell, s. 53.
  18. ↑ Lehmuskoski, s. 30–32, 35
  19. ↑ Lehmuskoski, s. 66–70
  20. ↑ Suomen helluntaiseurakuntien uskon pääkohdat, s. 25
  21. ↑ Lehmuskoski, s. 25
  22. ↑ Suomen helluntaiseurakuntien uskon pääkohdat, s. 26
  23. ↑ Antturi, Kai – Kuosmanen, Juhani – Luoto, Valtter: Helluntaiherätys tänään, s. 83–84. RV-Kirjat, 1986.
  24. ↑ Kuosmanen, Herätyksen historia, s. 281.
  25. ↑ Kuosmanen, Herätyksen historia, s. 282.


Kirjallisuutta

  • Ahonen, Lauri K.: Suomen helluntaiherätyksen historia. Vapaan teologisen seuran julkaisuja. Hämeenlinna: Päivä, 1994. ISBN 951-622-603-5.

Aiheesta muualla

Virallisia sivuja

Liikkeen ulkopuolisia sivuja

Kriittisiä näkökulmia

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Helluntaiherätys&oldid=17264558”