Soutu

Soutu on ikivanha veneen kuljetustapa pitkin vesistöjä. Vesistöjen välisillä taipaleilla ja koskipaikoissa soutamisen sijaan on käytetty veneen työntöä ja hinaamista. Soutuvene on usein muita kulkuvälineitä käytännöllisempi vesistöisellä alueella liikkumiseen. On ollut pitkiä kirkkoveneitä, joita soutamaan on tarvittu useita airoparillisia väkeä. Vielä enemmän soutajia on käytetty antiikin kaleerilaivoissa, joita käytettiin sota-aluksinakin. Tuulivoima on ollut iät ja ajat soutajien apuna. Varsinaisen uhan soutuperinteelle vesiliikenteessä on aiheuttanut ensin suurilla merillä höyrykone ja sittemmin pienveneilyssäkin polttomoottori.

Kilpasoutu

Olympialuokan perämiehetön nelonen.

Urheilussa soutu jaetaan tavallisesti ratasoutuun (olympialuokkien soutu), coastal-soutuun, sisäsoutuun ja puuvenesoutuun.

Olympialuokat

Ratasoudussa eli olympialuokkien soudussa kilpaillaan kevytrakenteisilla veneillä 2 000 metrin matkalla ja 500 metrin sprinteillä. Suomenkielinen nimi viittaa lajina ratasoutuun, johon kuuluu sekä olympialasissa mukana olevat veneluokat sekä ei-olympialuokat. Englannin kielinen nimi lajista on flat water rowing (erotuksena coastal-soutuun) ja englanniksi olympialuokilla viitataan vain olympialaisten kilpailuohjelmassa oleviin veneluokkiin.

Nykyiset miesten luokat ovat yksikkö 1x, pariairokaksikko 2x "eli kaksi soutajaa ja molemmissa käsissä airo", perämiehetön kaksikko 2- "kaksi soutajaa ja vain yksi airo soutajaa kohden kädessä", pariaironelonen 4x, perämiehetön nelonen 4- ja kahdeksikko (8+) sekä kevyt pariairokaksikko (LM2x), jossa keskipaino on tasan tai alle 70 kilogrammaa.

Nykyiset naisten luokat ovat yksikkö 1x, pariairokaksikko 2x, perämiehetön kaksikko 2-, pariaironelonen 4x ja kahdeksikko (8+), sekä kevyessä sarjassa, jossa soutajien keskipaino on alle 57 kilogrammaa, kevyt pariairokaksikko (LW2x).

Myös perämiehellissä kaksikossa (2+), kevyessä perämiehettömässä nelosessa (LM4-) ja perämiehellisessä nelikossa (4+) on ennen kilpailtu olympialaisissa, mutta nämä luokat on poistettu olympiaohjelmasta. MM-kilpailujen ohjelmassa on myös miesten ja naisten kevyt yksikkö (LM1x ja LW1x).

Soutu on ollut olympialaisten ohjelmassa 1900 Pariisin kesäolympialaisista lähtien. Maailmanmestaruuskilpailut järjestetään joka vuosi. Eräs merkittävimmistä yksittäisistä soutukilpailuista on Cambridge–Oxford-soutukilpailu Thamesjoella.

Suomalaisia olympiakilpaveneluokan kilpaseuroja:

• Espoon Soutajat ry - Esbo Roddare rf (Espoo)
• Helsingin Soutuklubi ry, HSK (Helsinki)
• Hämeenlinnan soutajat ry, HmlS (Turenki)
• Ikaalisten Soutajat ry (Ikaalinen)
• Jämsänjoen Soutuveikot ry, JSV (Jämsänkoski)
• Lappeenrannan soutajat ry, LS (Lappeenranta)
• Nesteen Soutajat ry, NS (Raisio, Porvoo)
• Pargas Roddklubb rf (Parainen)
• Soutuseura SMARK ry (Helsingin soutuseurat Akademiska Roddklubben ja Soutumiehet yhdistivät voimansa, 2010)
• Sunilan Sisu ry, SuSi (Sunila)
• Takon Soutajat ry, TAKO (Tampere)
• Turun Akateemiset Soutajat ry, TAS - Åbo Akademiska Roddare rf, ÅAR (Turku)
• Turun Soutajat ry, TS - Åbo Roddare rf, ÅR (Turku)
• Vuoksen Soutajat ry, VS (Imatra)
• Valkeakosken Vesiveikot ry, VVV (Valkeakoski)

Puuvenesoutu

Puuvenesoutua on Suomessa harjoitettu iät ja ajat myös kilpailumielessä, mutta lajia alettiin toden teolla kilpailumielessä laajamittaisesti harjoittaa Sulkavalla 1970-luvulla. Vuosittainen Sulkavan soudut onkin maailman suurimpia yksittäisiä soututapahtumia. Puuvenesoudussa kilpailumatkat vaihtelevat kahden ja 58 kilometrin välillä. SM-kisat järjestetään kahden, kymmenen, 30:n ja 58:n kilometrin matkoilla.

Pienissä puuveneissä soutuluokat ovat yksinsoutu, vuorosoutu, jossa toinen soutaa ja toinen meloo, sekä parisoutu, jossa kaksi soutaa yhtä aikaa. Veneet ovat vanerisia, enintään 6,5 metriä pitkiä. Liikkuva penkki on sallittu.

Kirkkovenesoutua Jyväsjärvellä kesäkuussa 2022.

Kirkkoveneet ovat 12-metrisiä, vanerisia, kilpailukäyttöön tarkoitettuja veneitä. Venekunnassa on 14 soutajaa ja perämies. Veneissä on liikkuvat penkit. Kirkkoveneitä käytetään myös retkisoutuun. Tällöin veneissä on useimmiten kiinteät, perinteisen malliset penkit.

Sisäsoutu

Sisäsoutu on ergometrilla eli soutulaitteella tapahtuvaa soutua, Sisäsoutukilpailuissa käytetään Concept 2 -soutulaitetta, joka näyttää soutajan soututehon vauhtina 500 metriä kohden, kalorien kulutuksena tai watteina. Sisäsoutu on perinteinen harjoitusmuoto. mutta myös kilpailutoimintaa on. Lajissa järjestetään vuosittain Kansainvälisen soutuliiton viralliset arvokilpailut.

Coastal-soutu

Sisäsoutulaite

Coastal-soutu on rannikko-olosuhteissa kilpailtava soutumuoto, jossa kilpaillaan leveämmillä ja vakaammilla veneillä. Laji on yksi kolmesta Kansainvälisen Soutuliiton (World Rowing) virallisista kilpailulajeista ja ehdolla Los Angelesin olympialaisiin 2028.

Katso myös

• Soutu ja suomalaiset

Aiheesta muualla

• Suomen melonta- ja soutuliitto