Siirry sisältöön

Olympialuokkien soutu

Wikipediasta
Olympialuokan pariairokaksikko.

Olympialuokkien soutu eli olympiasoutu, klassinen soutu tai ratasoutu on perinteikäs soutu-urheilun muoto. Nimensä mukaisesti olympialuokkien soutu on olympialaji, ja soutu onkin ollut mukana kesäolympialaisissa lähes niiden alusta lähtien. Olympiasoutua harrastetaan yli 100 maassa ja kaikissa maanosissa.[1]

Lajin olympialaistaustaan viittaava perinteinen nimi suomen kielessä on olympialuokkien soutu tai olympiasoutu erotukseksi muista soutulajeista. Lajia kutsutaan usein myös lyhyesti souduksi sellaisissa yhteyksissä, joissa sekaannuksen mahdollisuutta ei ole. Perinteisen olympiasoudun rinnalle uudeksi olympialajiksi otetaan vuodesta 2028 alkaen rannikkosoutu. Tämän seurauksena olympialaisiin liittyvissä yhteyksissä lajista on alettu käyttää myös nimitystä klassinen soutu tai ratasoutu erotukseksi rannikkosoudusta.

Erilaiset soutuluokat ja veneet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olympialuokan venettä voi soutaa veneluokasta riippuen yksi, kaksi, neljä tai kahdeksan soutajaa. Airovaihtoehtoja on kaksi. Pariairosoudussa (sculling) kullakin soutajalla on kaksi noin 2,9 metrin mittaista airoa, yhden airon soudussa (sweep rowing tai rowing) taas yksi noin 3,75 metrin pituinen airo joko veneen oikealla tai vasemmalla laidalla. Olympialuokan soudussa kilpaillaan kevytrakenteisilla ulkohankaveneillä, joiden runkomateriaalina on nykyään useimmiten hiilikuitu. Pääasiallinen kilpailumatka on 2 000 metriä.[1]

Nykyiset miesten luokat ovat yksikkö 1x, pariairokaksikko 2x eli kaksi soutajaa ja kummallakin kaksi airoa, perämiehetön kaksikko 2- eli kaksi soutajaa ja kummallakin vain yksi airo, pariaironelonen 4x, perämiehetön nelonen 4- ja kahdeksikko (8+) sekä kevyt pariairokaksikko (LM2x), jossa soutajien keskipaino on tasan tai alle 70 kilogrammaa.

Nykyiset naisten luokat ovat yksikkö 1x, pariairokaksikko 2x, perämiehetön kaksikko 2-, pariaironelonen 4x, perämiehetön nelonen 4- ja kahdeksikko (8+) sekä kevyt pariairokaksikko (LW2x), jossa soutajien keskipaino on tasan tai alle 57 kilogrammaa.

Perämiehellisessä kaksikossa (2+), kevyessä perämiehettömässä nelosessa (LM4-) ja perämiehellisessä nelosessa (4+) on ennen kilpailtu olympialaisissa, mutta nämä luokat on poistettu olympiaohjelmasta. Lisäksi kevyiden luokkien pariairokaksikot on poistettu olympiaohjelmasta. Kevyt pariairokaksikko oli ohjelmassa viimeistä kertaa vuonna 2024 Pariisin kesäolympialaisissa. Kevyet luokat korvataan rannikkosoudun rantasprintillä vuoden 2028 Los Angelesin kesäolympialaisissa.[2]

Olympialaisissa soudettavat veneluokat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Olympialuokat ratasoudussa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Miesten yksikkö (M1x)
  • Naisten yksikkö (W1x)
  • Miesten perämiehetön kaksikko (M2-)
  • Naisten perämiehetön kaksikko (W2-)
  • Miesten pariairokaksikko (M2x)
  • Naisten pariairokaksikko (W2x)
  • Miesten perämiehetön nelonen (M4-)
  • Naisten perämiehetön nelonen (W4-)
  • Miesten pariaironelonen (M4x)
  • Naisten pariaironelonen (W4x)
  • Miesten kahdeksikko (M8+)
  • Naisten kahdeksikko (W8+)

Ei-olympialuokat ratasoudussa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Miesten kevyt yksikkö (LM1x)
  • Naisten kevyt yksikkö (LW1x)
  • Miesten kevyt pariairokaksikko (LM2x)
  • Naisten kevyt pariairokaksikko (LW2x)
  • Miesten kevyt pariaironelonen (LM4x)
  • Naisten kevyt pariaironelonen (LW4x)
  • Miesten perämiehellinen kaksikko (M2+)

Kansainvälinen soututoiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Soudussa kilpaillaan kesäolympialaisissa joka neljäs vuosi. Olympiasoudussa järjestetään vuosittain maailmanmestaruuskilpailut aikuisille (lukuun ottamatta olympiavuosia, jolloin MM-lähtöinä soudetaan vain olympialaisten ulkopuolelle jäävät veneluokat), alle 23-vuotiaille ja alle 18-vuotiaille. EM-kilpailut sen sijaan soudetaan joka vuosi.[1]

Soutu on ollut olympialaisten ohjelmassa jo vuoden 1896 Ateenan olympialaisissa, mutta soutukilpailut jouduttiin perumaan huonon sään vuoksi.[3] Kilpailut pystyttiin järjestämään seuraavan kerran vuoden 1900 Pariisin kesäolympialaisissa. Eräs merkittävimmistä yksittäisistä ratasoutuveneellä käytävistä soutukilpailuista on Cambridge–Oxford-soutukilpailu Thamesjoella.

Suomen soututoiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Soutu ja suomalaiset

Suomessa olympialuokkien soutua voi harrastaa kilpailu- ja harrastemielessä noin 10 seurassa eri puolilla maata. Kotimaassa järjestetään vuosittain Suomen-mestaruuskilpailuiden lisäksi useita kansallisia kilpailutapahtumia. Suomen mestaruuksista kilpaillaan 2 000 metrin matkalla ja 500 metrin sprinteillä. Suomen menestynein soutaja on Pertti Karppinen. Hän voitti olympiakultaa yksikkösoudussa vuosina 1976, 1980 ja 1984. Tuoreimmat soudun arvokisamitalistit ovat pariairokaksikkoa soutaneet Minna Nieminen ja Sanna Stén, jotka saavuttivat olympiahopeaa Pekingistä 2008[4]. Suomessa on järjestetty soudun maailmanmestaruuskilpailut vuonna 1995 Tampereella Kaukajärven soutustadionilla. Vanhin edelleen järjestettävä suomalainen soutukilpailu on Turussa pidettävä Aurasoutu, joka järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1927.

  1. 1 2 3 Olympiasoutu – Suomen Melonta- ja Soutuliitto ry melontajasoutuliitto.fi. Viitattu 13.11.2023.
  2. Final bow for lightweights in Paris as rowing weight classes disappear | NBC Olympics www.nbcolympics.com. Viitattu 25.3.2026. (englanniksi)
  3. Olympedia – Rowing at the 1896 Summer Olympics www.olympedia.org. Viitattu 25.3.2026.
  4. Olympiasoutu – Suomen Melonta- ja Soutuliitto ry melontajasoutuliitto.fi. Viitattu 13.11.2023.