Omega-3-rasvahapot

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Omega-3)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruokien rasvat
Fat structural formulae.svg
Katso myös
Makrillissa on erityisen paljon ihmiselle käyttökelpoisia omega-3-rasvahappoja.

Omega-3-rasvahapot ovat monityydyttymättömiä rasvahappoja, joiden hiiliketjun ensimmäinen kaksoissidos metyyliryhmän päästä laskettuna on kolmannessa hiili-hiili-sidoksessa.

Sydänterveyttä edistäviin pitkäketjuisiin omega-3-rasvahappoihin kuuluvat muuan muassa kalassa ja maaeläinten lihassa esiintyvät dokosaheksaeenihappo (DHA), eikosapentaeenihappo (EPA) ja klupanodoni- eli dokosapentaeenihappo (DPA)[1].

Klupanodonihappo muuntuu elimistössä EPA:ksi hyvällä hyötysuhteella[2]. Lisäksi myös 3 prosenttia ravinnon sisältämästä alfalinoleenihaposta muuntuu EPA:ksi. Joidenkin ihmisten elimistö pystyy tuottamaan alfalinoleenihaposta myös DHA:ta, mutta muunnoksen hyötysuhde jää 1–9 prosenttiin.[3][4]

Omega-3-rasvahapot säilyvät kypsennettävässä ravinnossa parhaiten, jos sen kypsentää friteeraamisen ja pannulla paistamisen sijaan höyryttämällä, keittämällä tai uunissa[5][6].

Saanti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Meriperäisten omega-3-rasvahappojen keskimäärin saanti on 163 milligrammaa päivässä, ja se vaihtelee maittain välillä 5–3 886 mg[7]. Vegaaneilla on todettu alhaisia veren eikosapentaeenihappo- (EPA) ja dokosaheksaeenihapon (DHA) pitoisuuksia[8].

Saantisuositukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalarasvan sisältämä dokosaheksaeenihappo DHA edistää sydämen, aivojen ja silmien terveyttä.

Suomen Sydänliitto suositti vuonna 2010, että EPA:ta ja DHA:ta tulisi saada 2 000 kcal:n päivittäisellä energiankulutuksella vähintään 200 milligrammaa vuorokaudessa. Kyseisen määrän saa noin puolesta teelusikallisesta kalanmaksaöljyä,[9] 13 grammasta makrillia tai 55 grammasta kirjolohta.[10] Lisäksi liitto suositteli, että monilla ihmisillä omega-3-rasvahappojen esiasteena toimivaa alfalinoleenihappoa sisältäviä elintarvikkeita nautittaisiin niin paljon, että niistä saisi 2 000 milligrammaa alfalinoleenihappoa vuorokaudessa, mikä vastaa noin kahta ruokalusikallista rypsiöljyä. Kyseisestä määrästä alfalinoleenihappoa syntyy elimistössä 0–180 milligrammaa DHA:ta ja alle 75 milligrammaa EPA:ta[11][12].

Sydäntautipotilaiden ja muihin riskiryhmiin kuuluvien tulisi saada sydänliiton mukaan EPA ja DHA -rasvahappoja vähintään 1 000 milligrammaa vuorokaudessa[13], mikä vastaa 67:ää grammaa makrillia tai 274:ää grammaa kirjolohta tai 1,5:tä ruokalusikallista kalanmaksaöljyä. Sydänliitto varoitti lisäksi, ettei kasviöljyjen käytön pitäisi olla suhteettoman runsasta kalanrasvan saantiin verrattuna, koska kasviöljyjen sisältämä linolihappo (LA) vähentää alfalinoleenihapon muuntumista EPA:ksi ja DHA:ksi.[13]

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan vuoden 2016 suositus elimistölle käyttökelpoisten omega-3-rasvahappojen osuudesta oli noin puolet pienempi eli sen mukaan riitti, että nautitaan kaksi kala-ateriaa viikossa, joista vähintään toinen sisältää rasvaista kalaa. Lisäksi piti nauttia päivittäin omega-3-rasvahappojen esiastetta alfalinoleenihappoa sisältäviä ruoka-aineita esimerkiksi seuraavasti: leivän päällä sukupuolesta riippuen 6–9 teelusikallista margariinia, ruokalusikallinen öljyä salaatin kanssa ja ruoanvalmistukseen pehmeitä rasvoja sisältävää rasvaa kuten kasviöljyä tai margariinia.[14] Omega-3-rasvahappojen osuuden ravinnon kokonaisenergiamäärästä tuli olla noin 1 %, eli 2 000 kcal energiankulutuksella 2 000–3 000 milligrammaa omega-3-rasvahappoja.[15].

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan kalaa kannattaa syödä suositusten rajoissa, jotta ihminen saisi riittävästi omega-3-rasvahappoja[16]. Dioksiinin ja PCB:n vuoksi Ruotsin elintarvikevirasto suosittelee, että lapset ja nuoret naiset söisivät Itämeren lohta, taimenta tai silakkaa enintään kaksi kolme kertaa vuodessa. Evira sallii yksi tai kaksi kertaa kuussa, jos kerta-annos on vain 100 grammaa.[17] Poistamalla nahan saa pois kolmanneksen kalan dioksiineista ja PCB:stä. Kasvatetussa kalassa niitä on vain vähän, koska kasvatusrehua valvotaan.[16] Kuluttaja-lehden mukaan Itämeren lohessa on kymmenkertainen määrä ympäristömyrkkyjä kasvatettuun loheen verrattuna.[18] Toisaalta lohen EPA- ja DHA-rasvahappopitoisuus on puolittunut kymmenessä vuodessa, koska kasvatettuja lohia ruokitaan nykyään pitkälti kasviksilla kalaöljyn ja -jauhon sijaan. Siksi norjalaisestakaan lohesta ei enää saa hyviä rasvahappoja paremmin kuin kirjolohesta. Samalla tosin dioksiini- ja PCB-pitoisuudet ovat vähentyneet.[18]

Harvardin yliopiston tiedotuskeskus esitti vuonna 2008, ettei ihmisen elimistö pystyisi valmistamaan eikosapentaeenihappoa EPA:ta eikä dokosaheksaeenihappoa DHA:ta kasviperäisestä alfalinoleenihaposta, ja suositteli sen vuoksi rasvaisen kalan säännöllistä syöntiä tai vaihtoehtoisesti levistä uutetun EPA:n ja DHA:n nauttimista[19]. Lääkäriseura Duodecimin vuonna 2016 julkaisemassa artikkelissa todettiin, että ihmisen elimistö pystyy valmistamaan alfalinoleenihaposta sekä EPA:ta että DHA:ta.[14]. Keskimäärin 7–8 % alfalinoleenihaposta muuntuu elimistössä biologisesti aktiivisiksi omega-3-rasvahapoiksi. Siitä vain alle puolet muuntuu EPA:ksi. Vain 0–9 % alfalinoleenihaposta muuntuu DHA:ksi, eli kaikkien elimistö ei kykene valmistamaan alfalinoleenihaposta DHA:ta.[20][21] Vegaaneilla todetaankin usein alhaisia veren EPA- ja DHA-pitoisuuksia[22].

Lähteet ravinnossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dokosaheksaeenihappo (DHA), eikosapentaeenihappo (EPA) ja klupanodonihappo (DPA) ovat ihmiselle käyttökelpoisia omega-3-rasvahappoja. DHA:ta ja EPA:a syntyy vesien mikrolevissä, joista ne leviävät ravintoketjuun. Niitä esiintyy eniten turskan maksasta valmistetussa öljyssä, jonka DHA-pitoisuus on 16 painoprosenttia ja EPA-pitoisuus 11 painoprosenttia[23]. Kalat sisältävät DHA:ta 0,1–3,4 % ja EPA:a 0,1–1,5 %. DHA:ta ja EPA:a on eniten mädissä[24] sekä rasvaisissa kalalajeissa kuten makrillissa, ankeriaassa ja sillissä.[25]

DPA:ta esiintyy äidinmaidon[26] lisäksi runsaasti esimerkiksi naudanaivoissa ja lohessa[27]. Nurmella ruokitun naudan liha nostaa sekä elimistön DPA- että EPA-pitoisuuksia[28]. Myös DHA:ta esiintyy äidinmaidossa, ja tutkijat ovat esittäneet, että sitä pitäisi lisätä äidinmaidonkorvikkeisiin[29].

Joidenkin ihmisten elimistö kykenee myös muuntamaan hyvin pienen osan nautitusta alfalinoleenihaposta (ALA) DHA:ksi ja EPA:ksi. Runsaasti alfalinoleenihappoa sisältäviä ravintoaineita ovat pellavansiemenöljy, hamppuöljy, rypsiöljy ja saksanpähkinä. Muita lähteitä ovat muut ruokaöljyt, pellavansiemenet, paahdettu rouhittu pellava ja hampunsiemenet.[15][30][31] Pähkinöissä on yleensä runsaasti alfalinoleenihappoa, mutta maapähkinä tekee tästä poikkeuksen.

Keskivertosuomalainen saa 80 % DHA:sta, EPA:ta tai niiden esiasteista rypsiöljystä ja 20 % kalasta. Koska vain noin 0–9 % kasviöljyn alfalinoleenihaposta muuntuu elimistölle käyttökelpoiseksi DHA:ksi ja 3 % elimistölle käyttökelpoiseksi EPA:ksi,[32][33] suomalaisten saamasta elimistölle käyttökelpoisesta DHA:sta on arviolta 100–78 prosenttia peräisin kalasta ja 0–22 prosenttia rypsiöljystä ja EPA:sta vastaavasti 89 prosenttia kalasta ja 11 prosenttia rypsiöljystä.

Runsaasti EPA:a, DHA:ta ja DPA:ta sisältäviä ruoka-aineita
Lähteet: Elintarviketietopankki Fineli, Nutrition & Dietetics 2007[34], Möller Oy[35]
Ruoka-aine Pitoisuus aineessa
Kalanmaksaöljy 24 000 mg/dl
Makrilli 4 830 mg/100 g
Suomessa myyty kirjolohifilee (v. 2014) 1075 mg/100 g
Siika 756 mg/100 g
Silakka 709 mg/100 g
Lammas 143 mg/100 g
Nauta 129 mg/100 g
Sika 58 mg/100 g
Broileri 47 mg/100 g
Eniten DPA:ta sisältävät ruoka-aineet
Lähde: DPA Nutrient List. National Nutrient Database for Standard Reference Release 27[27]
Ruoka-aine Pitoisuus aineessa
yhdysvaltalainen viljelty lohi 393 mg /100 g
naudan ruho aivoineen 384 mg /100 g
Eniten alfalinoleenihappoa sisältävät raaka-aineet (ALA)
lähde: Fineli[15]
Ruoan raaka-aine pitoisuus aineessa
mg / 100 g
Pellavansiemen kokonainen 22 813
Rypsiöljy 10 876
Rypsiöljy kylmäpuristettu 10 000
Saksanpähkinä 9 080
Ruokaöljy keskiarvo 8 999
Hampunsiemen kokonainen 7 810
Ruokaöljy teollisuuskäyttöön 7 673
Leivontamargariini 80 % juokseva, keskiarvo 7 500
Soijaöljy 7 322
Kasvirasvalevite 70 % keskiarvo 5 160
Margariini 60 % keskiarvo 4 549
Oregano, kuivattu 4 180
Margariini 40 % keskiarvo 2 921
Paistoöljy palmu-, palmuydin- ja rypsiöljyseos 2 894

Terveysvaikutukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ravinnon omega-rasvahapot vaikuttavat laaja-alaisesti hyvinvointiin ja terveyteen. EPA ja DHA osallistuvat erityisesti hermoston kehitykseen sekä verenkiertoelimistön ja immuunijärjestelmän toimintaan[36]. Omega-3-rasvahapot osallistuvat myös esimerkiksi verisuoniston ja rauhasten toimintaan ja kehitykseen sekä auttavat alentamaan kolesterolia.[37] Omega-3-rasvahapot auttavat sydämen kammioita ylläpitämään vakaata rytmiä ja suojaavat sydäntä vahingollisilta rytmihäiriöiltä. Ne ehkäisevät vaarallisten verihyytymien muodostumista verenkierrossa. Omega-3-rasvat alentavat myös veren triglyseridejä, jotka ovat verenkierrossa yleisimpiä rasvaa kuljettavia hiukkasia.[19] Omega 3 -rasvahapot vähentävät tulehdusta hiirillä, mutta tulokset eivät ehkä päde ihmisiin[38]. Omega 3-rasvahappoja sisältävä kalarasva on osoittautunut tehokkaimmaksi reumakipuja lievittäväksi ruokavaliohoidoksi[39].

Psyyke[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan veren korkea EPA- ja DHA-pitoisuus ovat yhteydessä parempaan aivoverenkiertoon[40]. Omega 3 -rasvahappojen on ajateltu myös lievittävän lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia. Vuonna 2009 julkaistussa suomalaistutkimuksessa havaittiin kuitenkin, ettei omega 3 -rasvahappoja nauttineen lukemisvaikeuksista kärsineen koululaisryhmän kehitys poikennut plaseboryhmästä[41].

Sydänterveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Omega 3 -rasvahapot alentavat veren triglyseridipitoisuutta ja ehkäisevät verisuonitukoksia[42].

Vuonna 2014 julkaistiin laaja ja perusteellinen tutkimuskatsaus kansainvälisen tutkijaryhmän toimesta, jonka johdossa oli Cambridgen yliopiston kansanterveyslaitoksella työskennellyt sydän- ja verisuonisairauksiin erikoistunut epidemiologi. Tutkimus laadittiin Britannian sydänsäätiön toimesta, ja siihen koottiin 72 siihen mennessä julkaistua tutkimusta, joihin oli osallistunut yhteensä yli puoli miljoonaa koehenkilöä.[43] Tuloksena oli, että runsaimmin omega 3-rasvahappoja saaneilla esiintyi 13 prosenttia tavallista vähemmän sydän- ja verisuonisairauksia. Omega-3-rasvahappojen suojaava vaikutus liittyi etenkin kalassa, aivoissa ja lihassa esiintyvään klupanodonihappo DPA:han sekä myös dokosaheksaeenihappo DHA:han ja eikosapentaeenihappo EPA:an, kun taas kasviperäisellä alfalinoleenihapolla ei ollut kovinkaan suurta suojaavaa vaikutusta[44]. Myös elimistön rasvakudoksen EPA- ja DHA-pitoisuus korreloivat negatiivisesti sydän- ja verisuonisairastavuuden kanssa[45].

Omega-3-rasvahappojen uskotaan ehkäisevän myös sydämen hengenvaarallisia rytmihäiriöitä[46].

Laaja vuoden 2005 yhdysvaltalainen, lähes 280 000 sydänpotilaan kaksoissokkokoe-tutkimuksien katsaus toteaa, että omega-3-rasvahapot ja statiinit laskivat parhaiten sydäntauti- ja muuta kuolleisuutta.[47]

Laajan, 18 600 potilaan JELIS-kalaöljytutkimuksen mukaan statiinien lisähoitona annettu EPA ei merkittävästi vähentänyt kuolleisuutta tai kuolettavia sydänkohtauksia suhteessa verrokkiin. EPAa saaneiden ei-kuolettavat sydänkohtaukset ja rintakipukohtaukset vähenivät kuitenkin merkittävästi verrattuna verrokkiryhmään, jotka saivat pelkästään statiineja.[48]

Jotkin tutkijat pitävät veren omega-rasvahappotasojen mittausta hyvänä sydän- ja verisuonisairauksien riskin mittarina.[49][50]

Diabetes[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laaja 4 500 henkilön viisitoistavuotinen seurantatutkimus ei havainnut DHA- tai EPA-rasvahappojen saannin vähentävän tyypin 2 diabetesriskiä.[51] Sen sijaan ensimmäisen elinvuoden aikana nautittu kalanmaksaöljy näyttäisi vähentävän riskiä sairastua ykköstyypin diabetekseen[52].

Amerikkalaisessa aineistossa diabeettiseen neuropatiaan sairastuneiden diabeetikkojen ALA:n päivittäinen saanti oli merkittävästi vähäisempää (1,25 ± 0,07 g) kuin muiden diabeetikkojen (1,45 ± 0,05 g).[53] Japanilaistutkimuksen mukaan EPA vähensi tyypin 2 diabeteksen munuaisille aiheuttamia komplikaatioita.[54]

Nivelreuma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Omega 3-rasvahappoja sisältävä kalarasva on osoittautunut tehokkaimmaksi reumakipuja lievittäväksi ruokavaliohoidoksi[55].

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Long‐chain omega‐3 fatty acids in red meat. Nutrition & Dietetics, Volume 64, Issue s4 p. S135-S139. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/j.1747-0080.2007.00201.x
  2. A short-term n-3 DPA supplementation study in humans. https://www.researchgate.net/publication/228063887_A_short-term_n-3_DPA_supplementation_study_in_humans
  3. Goyens PL, Spilker ME, Zock PL et al. Conversion of {alpha}-linolenic acid in humans is influenced by the absolute amounts of {alpha}-linolenic acid and linoleic acid in the diet and not by their ratio. Am J Clin Nutr. 2006 Jul;84(1): 44–53 Free Full Text
  4. Willams CM, Burdge G. PubMed Long-chain n-3, PUFA: plant v. marine sources. Proc Nutr Soc. 2006;65(1): 42–50. Review.
  5. Miten lohen eri kypsennysmenetelmät vaikuttavat sen ravintoarvoihin? https://blogs.helsinki.fi/hnfb124-2017/2017/12/01/miten-lohen-eri-kypsennysmenetelmat-vaikuttavat-sen-ravintoarvoihin/
  6. What Is the Healthiest Way to Cook Fish? Healthline. 6.7.2017. Viitattu 11.11.2020. (englanniksi)
  7. Global, regional, and national consumption levels of dietary fats and oils in 1990 and 2010. A systematic analysis including 266 country-specific nutrition surveys.
  8. Hanna Kivimäki: Poikkileikkaustutkimus vegaanien ruoankäytöstä ja ravintoaineiden saannista. PDF.lähde tarkemmin?
  9. Möller Kalanmaksaöljy. Ravintosisältö. https://www.moller.fi/tuote/moller-kalanmaksaoljy/
  10. Fineli.fi-tietokanta. https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet?q=
  11. Goyens PL, Spilker ME, Zock PL et al. Conversion of {alpha}-linolenic acid in humans is influenced by the absolute amounts of {alpha}-linolenic acid and linoleic acid in the diet and not by their ratio. Am J Clin Nutr. 2006 Jul;84(1): 44–53 Free Full Text
  12. Willams CM, Burdge G. PubMed Long-chain n-3, PUFA: plant v. marine sources. Proc Nutr Soc. 2006;65(1): 42–50. Review.
  13. a b Neuvokas perhe – ohjausmenetelmä (pdf) Suomen sydänliitto. Viitattu 28.11.2010.
  14. a b Ursula Schwab: Omega-rasvahapot. Lääkärikirja Duodecim 1.11.2016
  15. a b c Eniten ja vähiten sisältävät elintarvikkeet, Rasvahappo 18:3 n-3 (alfalinoleenihappo) Fineli
  16. a b Kalan syöntisuositukset 27.9.2017. Evira.fi.
  17. Ruotsi varoittaa lohen, taimenen ja silakan syönnistä Yle Uutiset. 12.6.2013.
  18. a b Lohen terveellisyys romahti – Kuluttaja: Hyviä rasvahappoja enää puolet entisestä Iltasanomat. 7.12.2016.
  19. a b Kala ja kalaöljy: Useimmille, mutta ei kaikille hyödyksi. Terve.fi
  20. Goyens PL, Spilker ME, Zock PL et al. Conversion of {alpha}-linolenic acid in humans is influenced by the absolute amounts of {alpha}-linolenic acid and linoleic acid in the diet and not by their ratio. Am J Clin Nutr. 2006 Jul;84(1): 44–53 Free Full Text
  21. Willams CM, Burdge G. PubMed Long-chain n-3, PUFA: plant v. marine sources. Proc Nutr Soc. 2006;65(1): 42–50. Review.
  22. Hanna Kivimäki: Poikkileikkaustutkimus vegaanien ruoankäytöstä ja ravintoaineiden saannista
  23. Möller Kalanmaksaöljy. Ravintosisältö. https://www.moller.fi/tuote/moller-kalanmaksaoljy/
  24. Elintarvike - Fineli fineli.fi. Viitattu 11.11.2020.
  25. Raaka-aineluokka: Kalat, Fineli plus Finelin julkaisema makrillin ravintoainetaulukko
  26. "A review of the biologic and pharmacologic role of docosapentaenoic acid n-3" (Nov 2013). F1000Res. 2. doi:10.12688/f1000research.2-256.v2. PMID 25232466. 
  27. a b "DPA Nutrient List." National Nutrient Database for Standard Reference Release 27.
  28. Red meat from animals offered a grass diet increases plasma and platelet n-3 PUFA in healthy consumers. https://www.researchgate.net/publication/46107212_Red_meat_from_animals_offered_a_grass_diet_increases_plasma_and_platelet_n-3_PUFA_in_healthy_consumers
  29. Stewart Forsyth, Sheila Gautier, Norman Salem: The importance of dietary DHA and ARA in early life: a public health perspective. The Proceedings of the Nutrition Society, 11 2017, nro 4, s. 568–573. PubMed:28285606. doi:10.1017/S0029665117000313. ISSN 1475-2719. Artikkelin verkkoversio.
  30. Sami M. Hämäläinen: Hamppuöljyn vaikutus seerumin lipidipitoisuuksiin sekä seerumin lipidien rasvahappokoostumukseen toukokuu 2002. Kuopion yliopisto. Viitattu 21. toukokuuta 2007. (suomeksi)
  31. King's College Review of Nutritional Attributes of Cold Pressed Hemp Seed Oil
  32. Goyens PL, Spilker ME, Zock PL et al. Free Full Text Conversion of {alpha}-linolenic acid in humans is influenced by the absolute amounts of {alpha}-linolenic acid and linoleic acid in the diet and not by their ratio. American Journal of Clinical Nutrition 2006 Jul;84(1): 44–53
  33. Willams CM, Burdge G. Long-chain n-3 PUFA: plant v. marine sources. Proc Nutr Soc. 2006;65(1): 42–50. Review.PubMed
  34. Long‐chain omega‐3 fatty acids in red meat. Nutrition & Dietetics, Volume 64, Issue s4 p. S135-S139. https://onlinelibrary.wiley.com/doi/full/10.1111/j.1747-0080.2007.00201.x
  35. Möller Kalanmaksaöljy. Ravintosisältö. https://www.moller.fi/tuote/moller-kalanmaksaoljy/
  36. Miten lohen eri kypsennysmenetelmät vaikuttavat sen ravintoarvoihin? https://blogs.helsinki.fi/hnfb124-2017/2017/12/01/miten-lohen-eri-kypsennysmenetelmat-vaikuttavat-sen-ravintoarvoihin/
  37. Elina Jyväs: rypsiöljy hoitaa kehoa ja mieltä. Yhteishyvä Ruoka 3/2011.
  38. Kevin L Fritsche: The Science of Fatty Acids and Inflammation123. Advances in Nutrition, 7.5.2015, nro 3, s. 293S–301S. PubMed:25979502. doi:10.3945/an.114.006940. ISSN 2161-8313. Artikkelin verkkoversio.
  39. Reumataudit ja ravinto | Reumaliitto www.reumaliitto.fi. Viitattu 29.10.2020.
  40. Daniel G. Amen, William S. Harris, Parris M. Kidd, Somayeh Meysami, Cyrus A. Raji: Quantitative Erythrocyte Omega-3 EPA Plus DHA Levels are Related to Higher Regional Cerebral Blood Flow on Brain SPECT. Journal of Alzheimer's disease: JAD, 2017, nro 4, s. 1189–1199. PubMed:28527220. doi:10.3233/JAD-170281. ISSN 1875-8908. Artikkelin verkkoversio.
  41. Do fatty acids help in overcoming reading difficulties? A double-blind, placebo-controlled study of the effects of eicosapentaenoic acid and carnosine supplementation on children with dyslexia. January 2009Child Care Health and Development 35(1):112-9. https://www.researchgate.net/publication/23459172_Do_fatty_acids_help_in_overcoming_reading_difficulties_A_double-blind_placebo-controlled_study_of_the_effects_of_eicosapentaenoic_acid_and_carnosine_supplementation_on_children_with_dyslexia
  42. The Relationship Between Omega‐3 Fatty Acid Intake And Risk Of Cardiovascular Disease – A review of a diet‐disease relationship prepared for Food Standards Australia New Zealand. 2007. https://www.foodstandards.gov.au/consumer/labelling/nutrition/documents/Howe%20et%20al%20-%20n3%20health%20claim_for%20web%20publication%20incl%20Appendix%20A.pdf
  43. Anahad O'Connor: Study Questions Fat and Heart Disease Link 17.3.2014. The New York Times International. Viitattu 18.3.2014.
  44. Rajiv Chowdhury ym.: Association of Dietary, Circulating, and Supplement Fatty Acids With Coronary Risk. Annals of Internal Medicine, 18.3.2014, nro 6. doi:10.7326/m13-1788. ISSN 0003-4819. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  45. James J. DiNicolantonio, James H. O’Keefe: Omega-6 vegetable oils as a driver of coronary heart disease: the oxidized linoleic acid hypothesis. Open Heart, 1.10.2018, nro 2, s. e000898. PubMed:30364556. doi:10.1136/openhrt-2018-000898. ISSN 2053-3624. Artikkelin verkkoversio. en
  46. The Inuit Paradox. How can people who gorge on fat and rarely see a vegetable be healthier than we are? By Patricia Gadsby and Leon SteeleJanuary 20, 2004 https://www.discovermagazine.com/health/the-inuit-paradox
  47. Marco Studer, MD; Matthias Briel, MD; Bernd Leimenstoll, MD; Tracy R. Glass, MSc; Heiner C. Bucher, MD, MPH: Effect of Different Antilipidemic Agents and Diets on Mortality: A Systematic Review. Archives of Internal Medicine, APR 11, 2005, nro VOL 165,, s. 725–729. American Medical Association. (englanniksi)
  48. Yokoyama M., Origasa H., Matzunaki M. et al. Abstract Effects of eicosapentaenoic acid on major coronary events in hypercholesterolaemic patients (JELIS): a randomized open-label, blinded endpoit analysis. The Lancet 2007;369:1090–8
  49. Jabbar R, Saldeen T. A new predictor of risk for sudden cardiac death. Upsala Journal Med Sci Vol. 111, 2006 – Issue 2 169–178
  50. von Schacky C., Harris W. S. PubMed Cardiovascular risk and the omega-3 index. Journal of Cardiovascular Medicine (Hagerstown). 2007;8 Suppl 1:S46-9.
  51. van Woudenbergh GJ, van Ballegooijen AJ, Kuijsten A, Sijbrands EJ, van Rooij FJ, Geleijnse JM, Hofman A, Witteman JC, Feskens EJ.: Eating fish and risk of type 2 diabetes: A population-based, prospective follow-up study.. Diabetes Care, Epub 2009 Aug 12 Numero = 32(11), s. 2021–2026. Artikkelin verkkoversio Viitattu 24.3.2010. (englanniksi)
  52. Kalanmaksaöljy pienentää lapsen diabetesvaaraa. Terveysportti 17.12.2003
  53. Min Tao, Margaret A. McDowell, Sharon H. Saydah, and Mark S. EberhardtRelationship of Polyunsaturated Fatty Acid Intake to Peripheral Neuropathy Among Adults With Diabetes in the National Health and Nutrition Examination Survey (NHANES) 1999–2004. Diabetes Care 2008 31: 93–95 Abstract
  54. Okuda Y, Mizutani M, Ogawa M et al. Long-term effects of eicosapentaenoic acid on diabetic peripheral neuropathy and serum lipids in patients with type II diabetes mellitus. Diabetes Research and Clinical Practice 1996 Sep–Oct;10(5): 280–287 PubMed.
  55. Reumataudit ja ravinto | Reumaliitto www.reumaliitto.fi. Viitattu 29.10.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]