Wikipedia:Kahvihuone (kaikki)

Tämä sivu sisältää koosteen kaikista Kahvihuoneen osastoista.

Wikipedian käytön neuvonta

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Wikipedian käytön neuvonta

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Wikipedian käytön neuvonta!

Wikipedian käyttöön liittyvä neuvonta ja käyttöongelmia koskevat avunpyynnöt. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 42 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Tutustu myös seuraaviin ohjesivuihin:
Sisällysluettelo
Sanasto

Lajiteltavan taulukon päivämääräjärjestys

Miten päivämääräjärjestyksen saisi toimimaan lajiteltavassa taulukossa. Tapaus Siikakankaan lentokentän muistomerkki tällä kertaa. --Aulis Eskola (keskustelu) 29. maaliskuuta 2024 kello 13.32 (EET)

Date table sorting: Malline:Dts.-- Htm (keskustelu) 29. maaliskuuta 2024 kello 14.31 (EET)

@Ipr1: Kiitos tuon hyödylliseksi osoittautuneen mallineen luomisesta tänne! Sen löytymistä helpottaisi, jos lisäisit sen Luokan:Aikamallineet lisäksi luokkaan lajittelumallineet. Elikkäs jos näitä lajittelevia mallineita on vielä sinun jäljiltäsi muita, jotka eivät siinä luokassa ole, niin nyt olisi sopiva aika täydentää mallineiden luokkia. Terveisin Htm (keskustelu) 29. maaliskuuta 2024 kello 14.45 (EET)

Kiitos - mallineesta ja artikkelin editoinnista :) Aulis Eskola (keskustelu) 29. maaliskuuta 2024 kello 23.35 (EET)

Kansalaisuuden merkitseminen

Miten se kansalaisuus merkitään? Näinkö  Suomi, vain näin Suomi, vaiko näin Suomi? Erillaisia merkintätapoja tuntuu olevan liikkeellä.🤔 Tietäjä pro (keskustelu) 8. huhtikuuta 2024 kello 07.38 (EEST)

Lippuja ei ole tavattu käyttää, kun urheilija-artikkeleissa. Sitten noista jäljelle jäävistä, linkillä tai ilman, nii oikeestaa ihan sama ainakin mun mielestä. Pietiboii (keskustelu) 8. huhtikuuta 2024 kello 07.54 (EEST)

Kansalaisuus merkitään linkillä artikkeliin Suomi, jos on erityistä syytä mainita (syntymäpaikasta ei käy ilmi, kaksoiskansalaisuus). Yleensä Suomea ei ole tapana linkittää henkilötiedoissa. raid5 9. huhtikuuta 2024 kello 02.48 (EEST)

Miten lisään uuteen artikkeliin esiintymän kohteesta?

Olen Wikipedian teknisemmällä puolella vielä aloittelija, ja pähkäilen parhaillaan, miten saan lisättyä uuteen luomaani artikkeliin esiintymän kohteesta? Olen luonut kaksi henkilöstä kertovaa, uutta artikkelia, mutta en osannut määritellä niitä Punaisten linkkien naiset -kuukausikilpailun ohjeen mukaan naisiksi: "esiintymä kohteesta (P31) arvo on ihminen (Q5) ja sukupuoli (P21) arvo on muu kuin mies (Q6581097), koiras (Q44148) tai transmies (Q2449503)." (Oletan, että tämän esiintymän puutteen johdosta artikkelit eivät myöskään näy kisakoosteessani.) Matildamato (keskustelu) 10. huhtikuuta 2024 kello 16.10 (EEST)

Tuolla on ohje viime vuodelta: Artikkelin linkittäminen Wikidataan. Linkitin yhden luomasi artikkelin Wikidataan ja joku muu on linkittänyt ne muuta artikkelit. --Linkkerpar^keskustelu 10. huhtikuuta 2024 kello 16.35 (EEST)

Kiitos, tämä olikin selkokielinen ohje verrattuna aikaisempaan löytämääni! Sain käytyä muokkaamassa tietoja. Matildamato (keskustelu) 10. huhtikuuta 2024 kello 19.35 (EEST)

Neuvontapaneelin kautta lähetetty kysymys sivusta Alfa-sukupolvi (17. huhtikuuta 2024 kello 19.47)

Miten poistan tekemäni wikipedia sivun --Erikhaa11 (keskustelu) 17. huhtikuuta 2024 kello 19.47 (EEST)

Sen voi vain ylläpitäjät tehdä. Poistoa voi kuitenkin pyytää laittamalla sivuun Pikapoisto-mallineen sopivalla poistoperusteella. Luurankosoturi ✉️ 17. huhtikuuta 2024 kello 20.25 (EEST)

Neuvontapaneelin kautta lähetetty kysymys sivusta Käyttäjä:Ville Paija/Hiekkalaatikko (19. huhtikuuta 2024 kello 16.09)

Terve, mikä on helpoin tapa luoda info-boksi? Ohje vaikuttaa todella monimutkaiselta koodihommalta. Terveisin Ville Paija --Ville Paija (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 16.09 (EEST)

Tarkoitatko ihan uutta tietolaatikkoa vai sellaisen lisäämistä artikkeliin. Vastaan nyt jälkimmäiseen: Muokkaustilan yläosassa on Lisää-valikko, josta löytyy Malline-kohta. Paina sitä ja tulevan näkymän kenttään laita artikkelin aiheen aihealue. Kun se tulee vastaan, niin paina sitä ja täytä kaikki kohdat, jotka saat täytettyä. Jos kuitenkin haluat luoda kokonaan uuden tietolaatikon, niin kerro minkä, niin ohjeistan lisää. Luurankosoturi ✉️ 19. huhtikuuta 2024 kello 16.17 (EEST)

Kiitos. 85.76.2.39 28. huhtikuuta 2024 kello 23.08 (EEST)

Kysymys neuvontapaneelin kautta (1. toukokuuta 2024 kello 22.58)

Iltaa Muokattaessa sivuehdotusten mukaan ja aiheen ollessa linkitys tekee jonkinmoinen robotti ehdotuksia, eikä tekstiä voi itse muokata ennen kuin julkaisee robotin tekemät muutokset. Saako tämän botin pois päältä? --Mustakahvi (keskustelu) 1. toukokuuta 2024 kello 22.58 (EEST)

Kielenhuolto

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Kielenhuolto

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Kielenhuolto!

Kaikki kielenhuoltoon (oikeinkirjoitus, merkitsemiskäytännöt, kirjoitusasu) liittyvä keskustelu. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 21 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

"Paperi"

Julkisessa kirjoittelussa ja myös Wikipediassa törmää joskus sanaan "paperi", kun puhutaan tieteellisestä artikkelista. Se lienee alkujaan lähtöisin konekäännöksestä tai laiskan kääntäjän kynästä ja levinnyt sitten sen enempää ajattelematta laajempaan käyttöön. Suosittelen vakiintunutta termiä "artikkeli", jota käytettäessä asia ei sotkeennu paperintutkimukseen tai ainakin lukija erikseen miettimättä ymmärtää, mitä kirjoittaja haluaa sanoa. --abc10 (keskustelu) 12. maaliskuuta 2024 kello 08.13 (EET)

Joo. Jos halutaan vielä kuvata artikkelin luonnetta, voidaan käyttää lisäksi sanoja tutkimus tai katsaus. --Nitraus ^(wikinät) 12. maaliskuuta 2024 kello 08.30 (EET)

Epävirallisemmassa käytössä paperi on ollut esim. tutkijapiireissä ja yliopistomaailmassa jo vuosia. Ei ole konekäännös. 195.237.90.72 14. maaliskuuta 2024 kello 20.14 (EET)

Niin on ollut. Parempikin termi kuitenkin on olemassa ja sitä kannattaa käyttää. --Nitraus ^(wikinät) 14. maaliskuuta 2024 kello 20.20 (EET)

Kyllä tiedän että on ollut, mutta kun kääntää tekstiä Wikipediaan tai muuten käyttää englanninkielisiä lähteitä ja sinne jää "paperi", käännös on konemainen ellei koneella tehty, eikä ole ajateltu loppuun asti. Konemaista tekstiä syntyy myös siksi että monen tieteenalan käyttökieli on englanti, eivätkä kaikki osaa enää ajatella äidinkielellään suomella. Suosittelen lukemaan hyvää suomenkielistä teksti, että kielen taju säilyy eikä siitä tule paperista. --abc10 (keskustelu) 14. maaliskuuta 2024 kello 20.28 (EET)

Paperi on vaan paperi, mutta paremman käännöksen puutteessa kai se on paras käytettävissä oleva. Yleisesti ottaen paheksun syvästi konekäännöksiä, koska niiden käyttö ohjaa lukijoitamme ja myös käyttäjiämme hoono soome -kielelle. Pitiköhän tähänkin ottaa vielä kantaa.. --Höyhens (keskustelu) 17. maaliskuuta 2024 kello 18.52 (EET)

”Kuntakuva”

Eräisiin kunta-artikkeleihin (Eura, Inari, Koski Tl ja Sulkava) on ilmestynyt väliotsikoita ”Kuntakuva” ja ”Kunnalliset asiat”. Kuntakuvan alla on mm. kylät, kunnallisten asioiden alla mm. väestötiedot, eli ongelma ei ole vain kielenhuollollinen vaan myös tiedon organisointia koskeva. Minusta jaottelu on keinotekoista, eikä sellaista sanaa taida edes olla kuin ”kuntakuva”. Tai on merkityksessä ”yleisön mielikuva kunnasta”, vrt. yrityskuva ja maakuva, mutta sitä ei artikkeleissa tarkoitettane. Yritettäneen tarkoitaa ”kunnan visuaalisia ominaispiirteitä” ja sekoitetaan siihen sitten monenlaisia asioita, jotka yhtä hyvin kuuluisivat jonkin muun otsikon alle. ”Kunnalliset asiat” taas voivat kai olla mitä tahansa asioita, joita kunnan hallintoelimet käsittelevät. Avaan keskustelun aiheesta. Kotivalo (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 08.32 (EET)

Vaikuttaa kömpelöltä ja epäloogiseltakin. Kemi, Riihimäki, Lohja ja Joensuu ovat ilmeisesti ostaneet saman pohjan. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 08.47 (EET)

@Jjanhone: Kotivalo (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 08.47 (EET)

Jos malliartikkeleita kaivataan, niin Huittinen, Pietarsaari, Uusikaupunki, Lapinjärvi, Halikko, Haaga (kauppala), Uskela ovat pienistä kaupungeista menneet artikkeliarvioinneista läpi --Zache (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 09.24 (EET)

Kiitos keskustelun aloittamisesta @Kotivalo:. Pitää paikkansa, että olen saanut viime vuosina kunta-asiakkaita, joiden artikkeleita olen muokannut. Hyvän kunta-artikkelin mallia etsin suositelluista artikkeleista ja tämä kuntakuva(kaupunkikuva) ja kunnalliset asiat ovat lähtöisin Turusta. Kaupunkikuvasanaa ei mielestäni voi käyttää kunnasta, ja tarkistin kyllä, että kuntakuvasana on ylipäätään olemassa. Jos kaupunkikuvan kuntavastineeksi sopisi paremmin jokin muu sana, niin kertokaa. :) Jos Turun tarjoama otsikointimalli ei ole tällä hetkellä suositellun käytännön mukainen, voisiko sen a) muokata kuntoon tai b) tiputtaa pois suositeltujen artikkelien joukosta? Jjanhone (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 09.25 (EET)

Osioiden nimien tulisi kuvata sitä asiaa, jota osiot käsittelevät. Kuntakuva/ kaupunkikuva ovat siinä mielessä huonoja osionimiä, samoin "kunnalliset asiat". Ne eivät kuvaa osioiden sisältöä ja vaikuttavat mainoshötöltä. Yleensä artikkelin kirjoittajan pitäisi soveltaa osioiden asiasisältöä osion otsikointiin. Wikipediassa on paljon sisältöä, on hyvin jäsenneltyä ja huonosti jäsenneltyä. Mysö suositelluissa artikkeleissa voi olla sellaista, joka ei ole suositeltavaa. -- Htm (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 09.51 (EET)

Myös toinen suositeltu artikkeli Pietarsaari käyttää sanoja kaupunkikuva ja kunnalliset asiat. Jjanhone (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 09.53 (EET)

Kaupunkikuva on kaupunkimaantieteellinen termi (https://tieteentermipankki.fi/wiki/Nimitys:kaupunkikuva), joka tarkoittaa rakennetun ympäristön tai kaupunkiympäristön visuaalista ulottuvuutta eli varsinaisesti rakennetun ympäristön maisemaa. Kuntakuvalla varmaan yleensä tarkoitetaan internetin perusteella sitä, minkälaisena toimijana kunta nähdään. Eli liittyy enemmän mielikuviin ja markkinointiin, kun taas kaupunkikuva on enemmän maantieteellinen termi. --PtG (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 10.02 (EET)

Olisiko siis ok käyttää samaa sanaa myös kunnista? Vai voiko kaupunkikuva olla vain kaupungeilla? Jjanhone (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 10.22 (EET)

Yleisessä suomalaisessa ontologiassa, joka on Wikipedian sanastolähteitä kuten Kielitoimiston sanakirja ja Tieteen termipankkikin, kaupunkikuva on maisema-käsitteen alakäsitteitä. Sitä ei voi järkevästi käyttää ei-urbaanista kohteesta. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 10.39 (EET)

Sanalla kaupunki on kaksi eri merkitystä. Se on kunnallishallinnollinen muoto, mutta viittaa myös tiheään rakennettuun ympäristöön. Pirkkalan keskusta on esimerkiksi hyvinkin kaupunkimainen, vaikka kunta ei ole ottanut käyttöön sanaa 'kaupunki' kunnallishallinnossaan. Tiheään rakennettua ympäristöä se on kuitenkin, jolloin kaupunkikuva olisi täysin oikeutettu. Toki joidenkin pienempien kuntien keskustaajama ei ole kovinkaan tiheään asuttu. Ehkä joku rakennettu ympäristö voi olla jossain tapauksissa korvaava määritelmä, mutta sana kaupunki ei ole tässä merkityksessä 'kunnallishallinnollinen alue'. --PtG (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 10.46 (EET)

Hmm, eikö noissa pääsääntöisesti se otsikointi menisi ihan siten, että korvaa sen päätasolla "kuntakuva" otsikon nimellä "Maantiede" ja siirtää RKY-alueet kulttuuri-otsikon alle? -- Zache (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 15.09 (EET)

Riippuu artikkelin sisällöstä. Ei kaikissa kaupungeissa ja kunnissa ole samaa sisältöä. Esimerkiksi Kouvolassa ei ole ollenkaan arkkitehtuuria.-- Htm (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 21.07 (EET)

Joo, monesti vaikuttaisi tuota kuntakuvaa käytetyn merkityksessä kunnan luonnonympäristö, ilmasto, kylät ja kulttuuriympäristöt (toki ei aina ihan samalla tavalla). Mutta kyllähän nuo kuntakuvat pitäisi poistaa artikkeleista. Kunnalliset asiat samalla jakaa hallintoon, palveluihin ja muihin osiohin. --PtG (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 22.13 (EET):::: Pietarsaari-artikkelissa termiä kaupunkikuva on tosiaan käytetty "oikein", koska viittaa siihen rakennettuun ympäristöön. --PtG (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 10.05 (EET)

Myös Kielitoimiston sanakirjassa kaupunkikuva on ja nimenomaan edellä mainitussa merkityksessä. Kuntakuvaa sanakirja ei tunne. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 10.07 (EET)

Tämä "ostaminen" on vapaaehtoistyön motivaation tappajana pelottavan tehokasta. Lopetan ainakin osaltani kaikkien ostettujen kuntien julkisten palvelujen (kuten koulujen, terveysasemien, museoiden, kirjastojen jne) ja muistomerkkien dokumentoinnin sekä kuvittamisen. Tehkööt ne myös sellaiset tahot, jotka maksua vastaan työstöjä tekevät! Voisiko / pitäiskö yhteisön saada esimerkiksi luokittelun (Luokka:Artikkelia on mukattu maksua vastaan, tai jotain vastava?) avulla näkyviin kooste artikkeleista, jossa on ostettua sisältöä? Ja perin outoa, jos samalla on artikkelirakenteita ryhtdytty myymään ohi yhteisön käytäntöjen. - Hmm. Toki ja ehkä kilpailukykyisemmällä korvauksella voisivat monet muutkin wikipedistit osaavat artikkeleja kasata, ja sisällöltään viitseliäämmin... --Paju (keskustelu) 29. maaliskuuta 2024 kello 21.35 (EET)

Mikähän lie ostettua sisältöä? Onko minun tekemäni sellaista? Iivarius (keskustelu) 22. huhtikuuta 2024 kello 22.56 (EEST)

Wikipediassa on piilotettuja luokkia, Luokka:Piilotetut luokat, joiden tarkoitus on enemmän palvella wikipedian kehittämistä ja ylläpitoa kuin olla osa näkyvää tietosanakirjaa. Esim. Luokka:Mahdollisesti elävät henkilöt, Luokka:mahdollisesti vanhentuneita väittämiä sisältävät artikkelit. Näihin verraten piilotetu luokka tälle teemalle voisi olla aihe, josta voisi ainakin keskustella. --Urjanhai (keskustelu) 26. huhtikuuta 2024 kello 11.46 (EEST)

Mainituista artikkeleista nykyään olemassaoleva kunta on ainoastaan Lapinjärvi. Oletteko sitä mieltä, että ko. artikkelin rakenne on paras mahdollinen kunta-artikkeleille? Jjanhone (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 09.36 (EET)

En tiedä muista, mutta minusta on huono puolustus katsoa esimerkkiä jostain artikkelista ja apinoida sitä. Wikipediassa ei ole "suositeltuja otsikointimalleja". Artikkelimalleja on, mutta niitäkin tulee käyttää järjen kera. Kaupungeista on Wikipedia:Artikkelimalli/Kaupunki. Esitit kysymyksen "Jos Turun tarjoama otsikointimalli ei ole tällä hetkellä suositellun käytännön mukainen, voisiko sen a) muokata kuntoon tai b) tiputtaa pois suositeltujen artikkelien joukosta?" Mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja on muitakin.-- Htm (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 10.01 (EET)

Toin tähän keskusteluun toisen aiheen (kunta-artikkelien rakenne) kertomalla, mistä sana kuntakuva on ammennettu. Ehkä otsikoinnille pitäisi avata ihan oma ketjunsa, sillä se ei ole enää kielenhuoltoa. Jjanhone (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 10.25 (EET)

Otsikon pitää selkeästi ilmaista, mistä se kertoo. "Kuntakuva" ei ole sellainen vaan paljon parjattua konsulttikieltä. Sanan alle voi lisätä melkein nmitä tahansa, joten lukijaa auttaa, että otsikko muutetaan täsmälliseksi, kuten jo Koski Tl:ssä näytetään muutetun. Sama koskee sanaparia "Kunnalliset asiat". --abc10 (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 09.49 (EET)

Yhdyn huomioihin yllä. Otsikoiden pitää vastata sisältöä ja käytettyjen käsitteiden vakiintunutta merkitystä. Esimerkiksi, niin kuin yllä tuotiin esiin, "kaupunkikuva" ( = likimain kaupungin rakennettu ympäristä on yksi asia ja esim. "maakuva" ( = likimain maan imago) on toinen, ja kumpikin merkitys on vakiintunut. Artikkelimallejakin voi pyrkiä kehittämään, mutta samalla on ilmeistä artikkelien kunkin hetkinen sisältö vaihtelee. Joskus tällaista kunta-artikkelin malliesimerkkin luomista yritettiin joukkoistettuna vapaaehtoisponnistuksena, mutta tämä kaatui siihen ettei kellään ollut resursseja tarvittavaan vapaaehtoistyöhön. Laadukkaita artikkeleita ja kaikkiin artikkeleihin syystemaattisesti lisättyjä osioita sekä muiden Wikipedioiden (esim. dr) artikkelimalleja vertailemalla artikkelimallia voisi kenties kehittää, mutta se vaatisi ilman muuta työpanosta. Optimitilanteessa tähän voisi ehkä hakea rahoitusta vaikka kuntaliitolta. --Urjanhai (keskustelu) 26. huhtikuuta 2024 kello 12.00 (EEST)

Tanskan sanan "kone" sävy

Kun tanskan ymmärrykseni kulkee pääosin ruotsin kautta, en tunnista "konen" sävyä. Onko se vaimo, rouva, nainen, muori, eukko vai mikä? Laitoin siihen nyt "vaimo", joka ehkä sopii aikakauteen monimerkityksisenä. Mutta tanskantaitoinen voisi kertoa tarkemmin. --abc10 (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 09.19 (EET)

En osaa juuri tanskaa, mutta tämän perusteella sana on sävyltään neutraali ja voi tarkoittaa naista, vaimoa tai rouvaa. -93.106.9.217 30. maaliskuuta 2024 kello 21.01 (EET)

Huomasin että norjassakin on sama sana. Ruotsissa se on muodossa "kona", joka oli sekin minulle outo, mikä johtunee siitä että se on arkaainen [1]. Kiitos ip:lle. Vaimo sopii varmaan sen vastineeksi kuvatekstiin. --abc10 (keskustelu) 30. maaliskuuta 2024 kello 21.26 (EET)

Kaupunkiartikkelien rakenne ja otsikot

Kielenhuoltokeskustelussa tuli esille Kaupunkien artikkelimalli. Sitä ei ole päivitetty kymmeneen vuoteen, joten olisiko syytä muokata sitä? Yritysartikkeleissa Historia-kappale esitetään useimmiten ensimmäisenä, mutta tässä mallissa se on vasta kolmantena: 1 Maantiede, 2 Kaupunkikuva ja nähtävyydet, 3 Historia, 4 Hallinto, 5 Talous, 6 Liikenne, 7 Väestö, 8 Palvelut, 9 Kulttuuri, 10 Urheilu, 11 Lähteet, 11.1 Viitteet ja 12 Aiheesta muualla. En ole osallistunut artikkelimallien muokkaukseen, joten ennenkuin siihen puuhaan ryhdyn, varmistan, onko se sallittua, vai liittyykö hommaan kenties jotain äänestyksiä? Jjanhone (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 13.59 (EET) (Siirretty käytäntö-kahvihuoneesta)

Artikkelimalleja ei "päivitetä" . Jos mallissa ei ole mitään vikaa, niin ei ole korjattavaakaan. Yritys- ja kaupunkiartikkeleiden asioita ei tarvitse esittää samassa järjestyksessä. Tarkat mallit ovat tarpeen vain, jos laitetaan botti tekemään artikkeleita. -- Htm (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 14.34 (EET)

Mallin muokkaamisella tarkoitin otsikoiden järjestyksen lisäksi myös niiden alla olevien esimerkkien täydennystä. Otsikoissa pistää silmään se, että nähtävyydet ja kulttuuri ovat kovin kaukana toisistaan, yleensähän ne liittyvät toisiinsa. Mallissa ei ole myöskään määritelty paikkaa kuuluisille kaupunkilaisille tai ystävyyskaupungeille, joita monessa artikkelissa näkee. Tiedonhaku artikkeleista helpottuu, jos niiden rakenne on edes suurinpiirtein samanlainen.Jjanhone (keskustelu) 26. maaliskuuta 2024 kello 10.24 (EET)

Pingaan mukaan @Quadriplegia & @Anr, jotka ovat joskus kaupunkimallia muokanneet. Jätin pingaamatta wikipedistit, jotka eivät ole vuosiin muokanneet. Jjanhone (keskustelu) 26. maaliskuuta 2024 kello 10.31 (EET)

Olisi hyvä, jos et kirjoittaisi kaupunkiartikkelimalliin tekstiä, joka vaikuttaa artikkelimallin kehittämistä koskevalta keskustelulta. Sitä varten on artikkelin keskustelusivu. Kaupunkiartikkelimalliin ei myöskään luontevasti kuulu keskustelu siitä, mitä osioita voisi olla artikkeleissa, jotka eivät ole kaupunkeja. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 26. maaliskuuta 2024 kello 10.53 (EET)

Tässä kooste tekemistäni muutoksista, jotka kumottiin. Jjanhone (keskustelu) 26. maaliskuuta 2024 kello 11.00 (EET)

Palautin muutokset. Jos on tarkoitus keskustella kaupunkimalline kehittämisestä, niin sitten keskustellaan ensin ja muokataan vasta sitten, kun on päätyy konsensukseen niitä, mitä mallissa on tarpeen muokata. -- Htm (keskustelu) 26. maaliskuuta 2024 kello 11.01 (EET)

Nähtävyydet ja kulttuuri käsittelevät mielestäni kuitenkin aika lailla eri asioita. Osioiden sisältö riippuu aika lailla kaupunkien koosta ja luonteesta. Nähtävyydet sopisi mielestäni matkailun kanssa samaan osioon. Osio "Tunnetut kaupungissa syntyneet ja vaikuttaneet henkilöt" voisi sisältää myös kulttuuri-osiossa olevan kuuluisten kirjailijoiden ja taiteilijoiden tiedot. Kulttuuriosiosta voisi arkkitehtuurin jne. siirtää kaupunkikuvaan, jossa voisi olla myös kaupungin kuvaukset kirjallisuudessa, näytelmissä ja elokuvissa. Ystävyyskaupungit ovat yleensä pieni osio ja se voisi olla omana osionaan jossain loppupuolella, toisaalta yhteistoiminta ystävyyskaupunkien kanssa on kaupungin oma projekti ja voisi olla myös osiossa Hallinto. -- Jokaisesta Suomen kaupungista on jo artikkeli, joten ihan tyhjästä niitä ei tarvitse tehdä. Ja koska tämä on vapaasti muokattava tietosanakirja, niin lienee syytä totuttautua siihen ajatukseen, että mallin mukaiseen artikkeliin voi tulla myöhemmin suuriakin muutoksia. Artikkelimalli on vain malli, se on tarkoitettu ohjeeksi, ei pakollisesti noudatettavaksi. Jos tämän mallin tarve johtuu siitä, että kaupungit haluavat palkata jonkun tekemään itsestään kattavan artikkelin, niin artikkelimallin ohjeluonne ja Wikipedian vapaa muokattavuus täytyy muistaa ottaa huomioon. Wikipedian näkemys hyvästä kaupunkiartikkelista lienee hiukan erilainen kuin asianomaisen kaupungin markkinointipuolen näkemys. Kaupunkien omat verkkosivut muuttuvat vähintään viiden vuoden välein niin perusteellisesti, että kestää aikansa, ennen kuin sieltä löytää tarvitsemaansa tietoa. Nykyään on muotia sijoittaa sivuille isoja vaihtuvia kuvia ja varsinaisen tekstin joutuu kelaamaan jostain sivun alareunasta. Noilla verkkosivuilla on myös luvattoman paljon katkenneita linkkejä. Wikipediassa onneksi minnekään johtamattomat linkit erottuvat punaisina, joten turhalta klikkailulta välttyy. -- Htm (keskustelu) 11. huhtikuuta 2024 kello 02.56 (EEST)

Nuo olivat tärkeitä varauksia. Nyt on tämänhetkinen tilanne ja tosiasia että eri artikkeleissa on erilaisia jäsennysratkaisuja ja sisältöjen kattavuus ja laajuus vaihtelee, ja eri aikaisissa hyvissä tai laadukkaissakin artikkeleissa on erilaisia ratkaisuja. Ja oikeastaan nykyinen jäsennys on vain lähtökohta. Erityisesti, niin kuin ehdin jo aiemmassa keskustelussa tylempänä ja tässä alempana, pitäisoi verrata muihin wikeihin, ja laadukkaisiin artikkeleihin tässä ja muissa wikipedioissa, "oikeisiin" tietosanakirjoihin ym. ym. ja pohtia, voidaanko (suuria?) kaupunkeja ja (kaiken kokoisia) kuntia yleensä käsitellä samalla artikkelimallilla (ehkä voidaankin, ehkä ei, vrt. kommenttiani alempana). Tämä olisi silloin yksi kehitysprojekti ja kunkin artikkelin täydentäminen sen nykytilassa toinen. Itse näkisin että artikkelimallia ei luoda niinkään teoreettisella pähkäily6llä vaan testaamalla koko ajan konkretian ja onnistuneiden käytännön ratkaisujen kanssa. Esim. de-wikissä oli ainakin joskus hyvä artikkelimalli. Siihen voisi sitten ripustaa osioita niin kuin koristeita joulukuuseen järjestyksessä. (Tai myös botilla excel-taulukkoon tai wikidataan). --Urjanhai (keskustelu) 26. huhtikuuta 2024 kello 12.34 (EEST)

Tuo on musta ihan ok järjestys. Melkein voisin siirtää historian viimeiseksi, kuten usein on tietosanakirjoissa, joissa on tekstiä niin paljon, että sen joutuu jakamaan osioihin. Historiaosuus toki on monissa kunta-artikkeleissa ensimmäisenä, mikä taas varmaan johtuu siitä, että monet muokkaajat pitävät osiosta ja siksi, koska siihen usein löytyy helposti asiaa yhteenvetäviä lähteitä. Mutta musta olisi oleellista ensin määrittää, mistä artikkeli kertoo. Olisi esimerkiksi hassua aloittaa eläinartikkeli tiedolla siitä, että kuka eläimen on löytänyt ja myöhemmin vasta päästäisiin kuvaamaan eläintä. Yritysartikkeleissakaan ei välttämättä olisi väärin aloittaa siitä, että mitä yritys tekee nykyään kuin sillä, mitä vaikkapa Nokia teki 160 vuotta sitten. --PtG (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 22.09 (EET)

Eri ihmiset etsivät eri tietoja. Esimerkiksi yrityksen nykyasiat ovat usein tuttuja, jahaetaan tietoja, miten yrityksestä on tullut juuri se mikä se on. Jyräsit eräässä artikkelissa tämän järjestyksen, enkä käynyt kinaamaan, mutta asia jäi vaivaamaan, koska kuulun niihin, joista historia on kiinnostavampi kuin kunnan hallinto tai vaikkapa saaren pinta-ala. --abc10 (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 22.20 (EET)

En väitä, etteikö muakin kiinnostaisi historia useasti enemmän kuin saaren pinta-ala. Talous esimerkiksi kiinnostaa henkilökohtaisesti vähiten. Mutta historiaosiokin alkaa usein, että "nykyisen Suomen alueen...", jolloin olisi loogista ensin kertoa, että mistä alueesta tässä nyt puhutaan. Tämä ei liity kiinnostukseen. --PtG (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 22.33 (EET)

Sanoisin, ewttä on syytä ainakin vertailla muiden Wikipediouiden (mahdollisia) artikkelimalleja ja niiden mukaan tehtyjä esimerkiksi kelpaavia artikkeleita meillä ja muualla juuri jäsennyksen suhteen pikemmin kuin lähteä räiskimään fiilikseöllä. Ehkä voisi myös katsoa oikeista pai netuista tai muista artikkelitietosanakirjoista. Ja voisi myös arvioida, voidaanko vai ei samaa artikkelimallia käyttää (suurille) kaupungeille ja (ylipäätän ka8iken kokoisille) kunnille yleisesti. Esm. kaupunkikuvan todettiin ylempänä olevassa keskustelussa tarkoittavan jotain sen suuntaista kuin vaikka "Maisemat ja kulttuuriympäristöt" (ja tämä muuten oli vihkoina ilmestyneen Suomen kartaston V laitoksen yhden vihkon nimikin). Ja esim. tämä otsikko mahdollisesti saattaisi sopiakin yhtä lailla isoille kaupungeille kuin kaiken kokoisille kunnillekin. Ja voisi arvoida, löytyisikö muutoinkin vastaava kaikkiin sopiva runko vai olisiko syytä erottaa (suuret?) kaupungit ja kunnat yleensä. Ja itse asiassa tuleekin heti mieleen, että voisiko resim. tuon Suomen kartaston V laitoksen jäsentelyä soveltuvin osin käyttää (tietysti siitä paljon voisi jäädä poiskin tai asettua eri tavoin). --Urjanhai (keskustelu) 26. huhtikuuta 2024 kello 12.22 (EEST)

Artikkelin nimen käännöksen heittomerkit johdannossa

En tiedä olenko oikeassa kahvihuoneessa, mutta anyways. Olen nähnyt, että tehdään artikkeleja ulkomaisilla kielillä. Hyvin simppeli esimerkki, olisi vaikka artikkeli car. Kun halutaan laittaa aiheelle suora? suomennos, millaisia heittomerkkejä siinä käytetään? " vai ' vai jotain ihan muuta? Esimerkiksi car olisi siis "auto" tai 'auto'. Olen nähnyt tapauksia, joissa heittomerkkejä käytetään eritavalla. En löytänyt vastausta ohjeesta tai sitten en vain huomannut. Toinen esimerkki artikkelissa Magen David Adom, jossa johdannossa on "Punainen Daavidinkilpi", miksi siinä on tuollaiset heittomerkit eikä erilaisia, kuten '? Pietiboii (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 19.06 (EEST)

Kun kerrotaan sanan merkitys suomeksi, on tapana ympäröidä se puolilainausmerkillä eli heittomerkillä: Kielitoimiston ohjepankki. --abc10 (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 19.34 (EEST)

Näin arvelinkin, kiitos tiedosta. Pietiboii (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 19.38 (EEST)

Meillä on kielimalline, jota käytetään esimerkiksi paikannimissä: Car (suom. auto). -- Htm (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 20.13 (EEST)

Se tuottaa virheellisesti kursivoidun sanan. Jossain ohjeiden uumenissa lukee, että Wikipediassa noudatetaan Kielitoimiston ohjeita, joten malline pitäisi korjata eli ottaa kursivointi pois. --abc10 (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 20.30 (EEST)

Totean tähän vielä sen, että suomen kielessä ei periaatteessa kuuluisi käyttää "tällaisia lainausmerkkejä" tai 'tällaisia puolilainausmerkkejä', vaan ”tällaisia kaarevia lainausmerkkejä” ja ’tällaisia kaarevia puolilainausmerkkejä’. Kummankaanlaisia merkkejä ei ole myöskään oikein kutsua heittomerkeiksi; heittomerkki on ' tai ’, mutta vain silloin, kun sitä ei käytetä lainausmerkkinä. --Qwerty12302 (kesk | muok) 19. huhtikuuta 2024 kello 21.57 (EEST)

Tämä taitaa olla totta, kiitos muistutuksesta! Haasteena on vain kaarevien lainausmerkkien uupuminen suomenkielisestä tietokonenäppäimistön asemoinnista, jolloin käyttäjät - allekirjoittanut mukaan lukien - ovat valinneet helpomman tien. Kysymys: Oletko käyttänyt esimerkiksi J. Korpelan verkkosivustolta löytyvää suomenkielistä virtuaalista näppäimistöasettelua, jolla nuo kaarevatkin merkit saisi kätevämmin käyttöön? Esimerkki Suomalaisen monikielisen näppäimistön kaavio ja selityksiä, jonka saanee käyttöön tarvittavan näppäimistöajurin lataamisella. Tällöin esimerkiksi kaarevat lainausmerkit (”) saisi arkinäppäimistölle. - Aiemmalla, nykyisin harvemmin käyttämälläni koneella on muutamia J. Korpelan sivuston kautta löytyneitä näppäimistöasetteluja, muun muassa kyriilisen tekstin kirjoittamiseksi, mutten ollut muistanut uudemmalle apparaatille noita latailla. - Jos artikkelimaakareilla ja kielenhuoltajilla on käytännöllisiä suosituksia hyviksi toimintatavoiksi, paas vinkkejä jakoon vaan! --Paju (keskustelu) 27. huhtikuuta 2024 kello 15.38 (EEST)

﹫Paju: Jos käytät joskus Macia, niin kaarevien merkkien kirjoittaminen onnistuu kolmella näppäimellä: ⇧ Shift·⌥ Opt·2 → ” ja ⇧ Shift·⌥ Opt·' → ’. Merkit löytyvät myös Wikipedian muokkaustilan alapuolen välimerkeistä käyttöjärjestelmästä riippumatta. raid5 28. huhtikuuta 2024 kello 02.48 (EEST)

Ystävällismielinen @Qwerty12302: --Paju (keskustelu) 27. huhtikuuta 2024 kello 15.40 (EEST)

Kyllä, käytän juuri tuota näppäimistöasettelua, minkä lisäksi olen tehnyt siihen eräitä omia muutoksiani. Kaareva heittomerkki/puolilainausmerkki on AltGr + [pilkku], ja kaareva lainausmerkki on AltGr + Shift + 2. Windowsille on saatavilla MSKLC, jonka avulla voi tehdä omia näppäimistöasetteluja. Silloin harvoin kun tien päällä tulee pakottava tarve tehdä kännykällä muokkaus, jossa tarvitsee näitä merkkejä, Androidin Gboard-näppäimistöstä ne löytyvät myös varsin näppärästi. --Qwerty12302 (kesk | muok) 27. huhtikuuta 2024 kello 17.27 (EEST)

Kysy vapaasti

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Kysy vapaasti

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Kysy vapaasti!

Kysymykset asioista, jotka eivät liity Wikipediaan. Wikipediaa koskevat keskustelut kuuluvat kahvihuoneen muihin osastoihin. Jos tarvitset apua Wikipedian käyttämiseen, voit pyytää sitä neuvonnasta. Valitse kysymyksellesi mahdollisimman kuvaava otsikko! Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 30 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Peruskoulu USA:ssa

Kuinka monivuotinen on Yhdysvaltain peruskoulu? 46.132.74.252 1. helmikuuta 2024 kello 12.33 (EET)

Oppivelvollisuus-artikkelin mukaan ainakin oppivelvollisuuden alku ja loppu on osavaltiosta riippuen 5–8-vuotiaasta 15–18-vuotiaaseen. Luurankosoturi ✉️ 1. helmikuuta 2024 kello 12.43 (EET)

Puulämmitteinen kerrostalo

Onko Suomessa puulämmitteisiä kerrostaloja? 109.240.96.239 11. helmikuuta 2024 kello 10.33 (EET)

Ei juurikaan. Puulämmitteinen kerrostalo voi olla vain vanha puusta rakennettu, noin vuosilta 1920-1959 ja kerroksia on 2 tai 3. 1980-luvun alusta yleistyivät sähköpatterit, jotka eivät maksa juuri mitään, joten pelkällä puulämmityksellä ei lämpiä juurikaan vanhoja puukerrostaloja. Huoneistokohtaiset sähkölämpöpatterit ovat siis siinä puulämmityksen (esim. huoneen nurkan pönttöuunit) rinnalla apuna. Käyttöveden lämmittämiseen tarvitaan nykyaikaisessa asumisessa joka tapauksessa lämminvesivaraaja, joka perustuu sähköön kun vettä ei enää keitetä vesipadassa jonka alla olisi tuli. --37.33.152.233 11. helmikuuta 2024 kello 10.38 (EET)

Ei enää. Vanhat kivikerrostalot, korkeammatkin kuin parikerroksiset, olivat tietysti puulämmitteisiä, ja jos kiertelee Helsingin keskustaa tai käy arvoasuntojen myyntinäytöissä, niissä voi vielä nähdä kakluuneja, jotka voivat olla käytössä tai ainakin käyttökunnossa. Mutta lämmitys on keskuslämmitys, vesi kiertää mukavasti pattereissa omia aikojaan. --abc10 (keskustelu) 11. helmikuuta 2024 kello 11.25 (EET)

Wien

Mikä on Wienin suhteellinen osuus Itävallan koko asukasluvust? 46.132.74.122 12. helmikuuta 2024 kello 15.52 (EET)

Pikaisella laskutoimituksella (Wienin asukasluku jaettuna koko maan väkiluvulla) = 23%. Pietiboii (keskustelu) 12. helmikuuta 2024 kello 15.56 (EET)

Kuntopyörä

Milloin ja missä kuntopyörä keksittiin? 46.132.74.122 12. helmikuuta 2024 kello 15.53 (EET)

Englanninkielisestä Wikipediasta löytyy artikkeli gymnasticon. Olisikohan tuo suomeksi vaikka "voimistaja"? Patentti on myönnetty Lontoossa, joten kai tuo on brittiläinen keksintö vuodelta 1796. Vähintään se täyttää nykyisenkin määritelmän, missä liike-energia muuttuu paikallaanpysymisvoimaksi. --Pxos (keskustelu) 12. helmikuuta 2024 kello 17.41 (EET)

Vanhat almanakat

Onkohan missään netissä saatavilla digitaalisesti vanhoja (esim. 1900-luvun) Yliopiston almanakkoja? Kiinnostaisi erityisesti tietää, miten nimipäivät eri päivillä ovat muuttuneet. --40bus (keskustelu) 21. helmikuuta 2024 kello 13.00 (EET)

Kansalliskirjaston sivuilta löytyy vuosille 1833–1939. –Anr (keskustelu) 21. helmikuuta 2024 kello 13.09 (EET)

Ja onko sen jälkeen missään? Kiinnostaisi esim. tietää, mikä nimi oli kalenterissa 26. tammikuuta ennen vuotta 1995, jolloin nykyisin sen päivän ainoa nimi Joonatan tuli sille päivälle. --40bus (keskustelu) 21. helmikuuta 2024 kello 13.12 (EET)

https://almanakka.helsinki.fi/nimipaiva/nimipaivauudistukset/ –Anr (keskustelu) 21. helmikuuta 2024 kello 13.23 (EET)

Ennen kuin Joonatan sai nimipäiväpaikan kalenterista vuoden 1995 alusta lukien, 26.1 nimipäivää viettivät Raine ja Raino, joiden nimipäivä siirtyi lokakuun ensimmäiselle päivälle (1.10) Lähde: [2]--Ville Siliämaa (keskustelu) 4. maaliskuuta 2024 kello 00.10 (EET)

Talvisodan aikaiset polttopuut

Hakaniemen torista oli joskus kuva jossa oli valtavat pinot noin puoli metrisiä polttopuita sodan ajalta. Tästä löytyy Googlen kuvahaulla huonosti. Mitä puulajia ne polttopuut olivat? Järjestään koivua vai myös havupuita? 37.33.221.87 21. helmikuuta 2024 kello 13.05 (EET)

En tiedä. Tosin HSY:n artikkelissa "Mikä on paras puulaji polttoon?" jossa puhutaan puun lämpöarvosta, on virke "[i]tse asiassa koivun suosiminen polttopuuna on melko uusi ilmiö". Motti.fi:n sivulla (Energian käyttö Suomessa, lähteet 1917-2007) kerrotaan, että noin satisen vuotta sitten valtaosa metsästä hakatusta puusta oli polttopuuta. Jos miettii, millaista puuta Suomessa kasvoi ja ajattelee myös sitä, että saha- ja kirvesmiehet tuskin jättivät havupuita kaatamatta ja etsivät vain luonnonkauniita koivikoita hakattavaksi, voisi tehdä oletuspäätelmän, että Hakaniemen torin puupinot olivat sekapuuta. Voi olla, että kysymystä "Eikö teillä ole koivuklapeja?" ei olisi juuri kuullut 1940-luvulla. --Pxos (keskustelu) 21. helmikuuta 2024 kello 13.44 (EET) Ehkä koivu kiinnosti jo isoisiämme. Kommentin viim. virke yliviivattu jälkeenpäin. --Pxos (keskustelu) 21. helmikuuta 2024 kello 17.39 (EET)

Wanha valokuva kertoo: [3] ja [4] .-- Htm (keskustelu) 21. helmikuuta 2024 kello 14.54 (EET)

Siihen, kuinka uusi ilmiö koivupuun suosiminen on, löysin kuitenkin hieman aikaperspektiiviä HS Aikakoneen Hesarista (8.1.1952, sivu 12), jossa on useita myynti-ilmoituksia nimenomaisesti koivuhaloista, joten on niille ollut kysyntää jo 1950-luvulla, kun kerran tarjotaan peräti rautatievaunulasteittain koivuhalkoja ostettavaksi. Vielä olisi kiva saada tietää, kuinka suuri hintaero koivuhaloilla (HeSa: 2 150 mk/m3 per 1952) ja havu-/sekapuuhaloilla on ollut. --Pxos (keskustelu) 21. helmikuuta 2024 kello 17.39 (EET)

Kuusta. Juttelin vuosia sitten erään metsäalan ammattilaisen kanssa muista asioista, ja hän siinä sivussa kertoi, että eteläsuomalaiset laajat kuusikot on aikanaan istutettu helsinkiläisten polttopuun tarpeisiin. Hakaniemen torin pinojen puut eivät olleet puolimetrisiä vaan metrin mittaisia, koska polttopuun mittayksikkö on motti. --abc10 (keskustelu) 21. helmikuuta 2024 kello 15.39 (EET) edit:helsinkiläsiten --21. helmikuuta 2024 kello 18.02 (EET)

Hauskaa, kun tässä on kolme eri vastaustyyppiä: minun vastaukseni perustuu hajanaisista lähteistä tehtyyn päättelyyn (oma tutkimus). Htm on etsinyt kysyjän kaipaamia kuvia ja kehottanut lukijaa katsomaan niistä itse (lähteistys). Abc10:n vastaus perustuu muistinvaraisten kuulopuheiden tuottamaan itsevarmuuteen (ITE-tieto). Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella lähde! Löysin vielä Hesarin artikkelin vuosien 1945–1946 energiapulasta (Tuomo Väliaho: 14 astetta sisällä... / Helsingin Sanomat 30.10.2022.) --Pxos (keskustelu) 22. helmikuuta 2024 kello 14.19 (EET)

Jotain hauskuutta pitää olla. Muutenhan tämä olisi liian puisevaa.-- Htm (keskustelu) 22. helmikuuta 2024 kello 14.27 (EET)

Vastauksessani ei ollut mitään hauskaa vaan pelkkää kuivaa asiaa. Nokkava kommenttisi siltä osin kuin se kohdistui minuun, on juuri sellaista ilkeilyä, jota joudun vähän väliä tiettyjen käyttäjien suunnasta kokemaan. Mistä sinä "tiedät", että kyse on muistinvaraisuudesta? – Motti on mitta, josta voit lukea vaikka Wikipediasta luotettavaa tietoa, jos se ei ole muuten tuttu. – Ennen kuin painat Julkaise muutokset -nappia kommentin kirjoitettuasi, lue se ja mieti, onko siitä hyötyä Wikipedialle tai sen tekijöille. Kuten aika ajoin olen todennut, pilkanteko saattaa tuottaa kyllä lausujalleen endorfiinikiksejä, monille muille ei, ja mädättää Wikipediaa. Joku rohkea ylläpitäjä voisi poistaa kommenttisi turhana ja häiriköivänä. --abc10 (keskustelu) 22. helmikuuta 2024 kello 14.56 (EET)

Motti-wikilinkkisi vie sotatermisivulle, oikea linkki on Motti (tilavuusmitta). Hakaniemen torin halkojen pituutta arvioitaessa kannatta ottaa huomioon, että halon pituus on (tavallisesti) yksi metri. -- Htm (keskustelu) 22. helmikuuta 2024 kello 15.12 (EET)

Pahoittelen että se vei väärälle sivulle. Halkojen pituudesta: mielestäni yritin sanoa "metri" ("Hakaniemen torin pinojen puut eivät olleet puolimetrisiä vaan metrin mittaisia"). --abc10 (keskustelu) 22. helmikuuta 2024 kello 17.10 (EET)

Niinhän kirjoitit, mutta tilavuusmitta-artikkeli ei välttämättä ole paras lähde. Uskon toki, että tiedät minkä mittaisia halot ovat.-- Htm (keskustelu) 22. helmikuuta 2024 kello 17.16 (EET)

En nyt oikein ymmärrä mitä ajat takaa, mutta kysyjä puhui puolimetrisistä haloista, ja minä korjasin sen metrisiksi (kukaan muu ei huomannut tai ei ainakaan korjannut) virhettä. Halot tehtiin usein mottitalkoilla, jolloin arvattavasti halon pituus on metri. Voit jatkaa hiusten halkomista yhdessä entisen ylläpitäjän kanssa. Katson että tein hyvää työtä vastatessani kysyjälle. Kahden muun mielestä en tehnyt. Tämä ei ole tietosanakirja-artikkeli vaan kahvihuone / kysy vapaasti, ja usein täällä linkataan eteenpäin jollekin wikisivulle, jolla on lähteitä (ellei ole lähteetön, mikä joidenkin mielestä ei ole ongelma). Toivottavasti kysyjä kuitenkin on saanut kaipaamansa tiedon. --abc10 (keskustelu) 22. helmikuuta 2024 kello 17.43 (EET)

Kommenttini oli hyvä. Osa lukijoista ei osaa lukea kriittisesti. Tein selvemmäksi, että käsityksesi siitä, että halkopinot ovat vain kuusta, perustuu sanojesi mukaan kuulopuheisiin. Motti on linkitetty väärään artikkeliin, vaikka kumpikin sanan merkitys on minulle tuttu. Teet tietosanakirjaa hyvin varmalla asenteella ja kuitenkin panet lukuisiin artikkeleihin lähdepyyntöjä ja jopa olet korjannut olemassa olevia lähteitä oikeista vääriksi perustuen vain omiin fiiliksiisi. Olet ITE-tietosanakirjan tekijä, mikä selviää hyvin siitä, miten vastaat kysymykseen itsevarmasti. Kyllä pilkan on syytä osua oikeaan puuhun. Kommenteistani oli hyötyä. Sinun kommenteistasi on haittaa. Lukijoiden pitää ymmärtää, millainen tietosatukirja Wikipedia on ja millaisia tietosatusetiä täällä on. --Pxos (keskustelu) 22. helmikuuta 2024 kello 15.15 (EET)

Toistan nyt varmuuden vuoksi (muita lukijoita varten), että tämä sivu ei ole tietosanakirja-artikkeli, ja jos jossain on virallinen käytäntö, että tällä sivulla olevat tiedot on lähteistettävä riippumattomin lähtein, olisi mukava saada siitä tieto, niin että kaikki voivat sitä noudattaa. Tieto eteläsuomalaisista kuusikoista ei ole muistinvarainen, eli syytöksesi on väärä. Artikkeleita kirjoittaessani merkitsen lähteet, joten syyttelysi on asiaton. Linkitin väärään Motti-artikkeliin, mitä pahoittelen toistamiseen. Sinun vastauksesi Kahvihuoneissa ja kirjoittamasi artikkelit on varmastikin lähteistetty huolellisesti. Uskon niin kunnes toisin todistetaan. --abc10 (keskustelu) 29. helmikuuta 2024 kello 09.42 (EET)

Todistettu toisin: Pxosin lähteetön kommentti ja tuorein artikkelinaloitus on vuodelta 2019 ja lähteetön. --abc10 (keskustelu) 1. maaliskuuta 2024 kello 14.48 (EET)

M.O.T.T.I. (Minkä otit toisin todistettavaksi, ilopilleri.) Keikarilla ei ole kuin vaatteensa. --Pxos (keskustelu) 1. maaliskuuta 2024 kello 22.04 (EET)

Tasa-arvolaki

Milloin Suomeen tuli virallinen tasa-arvolaki? 46.132.53.190 22. helmikuuta 2024 kello 19.26 (EET)

Tasa-arvolaki tuli artikkelinsa mukaan voimaan 1. tammikuuta 1987. --VynedJ (keskustelu) 22. helmikuuta 2024 kello 19.39 (EET)

Anja Hatakka

Onko viimeinen alkuperäisessä Tuntematon Sotilas elokuvassa mukana ollut näyttelijä [[Anja Hatakka]] yhä elossa ja missä hän asuu? 109.240.96.246 24. helmikuuta 2024 kello 07.11 (EET)

Anja Hatakka oli ainakin vuonna 2016 elossa.[5] Olettaisin että tieto olisi päätynyt lehdistöön jos hän olisi kuollut. --Linkkerpar^keskustelu 24. helmikuuta 2024 kello 07.20 (EET)

Hitaan valotusajan fiilis

Nykyisin kun kännykät kameroineen on saaneet jalansijaa aikalailla niin miten voisi toteuttaa sen että olisi hitaan valostusajan fiilis kuvassa? -ei pelkkiä räpsyjä. --Aguilus (keskustelu) 24. helmikuuta 2024 kello 18.44 (EET)

Osta oikea kamera, jossa on valotusajan säätö, ja kameralle jalusta. Valmiisiin ”liian teräviin” kuviin saa epäterävyyttä kuvankäsittelyohjelmien motion blur- (liike-epäterävyys) ym. blurraussäätimillä. Kotivalo (keskustelu) 25. helmikuuta 2024 kello 16.46 (EET)

Kyllä halvoissakin nykykännyköissä on usein tila, jossa voi säätää valotusaikaa ("ammattilainen" tms).

Taustan sumeaksi saa aukolla, joka löytynee kovimmista kännyköistä - tai sitten voi käyttää esim. makro-kameraa kännykän monista kameroista. Monissa halvoissakin kännyköissä on 2-3 eri kameraa + selfie-kamera vielä päälle. Aulis Eskola (keskustelu) 25. helmikuuta 2024 kello 17.52 (EET)

Vanhat kelikamerakuvat

Onko missään saatavilla Suomesta vanhoja verkko- ja kelikamerakuvia? Esimerkiksi vuoden jokaiselta päivältä ympäri maata. Kiinnostaisi nähdä kuvia paikoista, joissa on lunta vielä myöhään keväällä silloin kun lunta vielä on. --40bus (keskustelu) 25. helmikuuta 2024 kello 18.31 (EET)

Sotilasarvon menettäminen

Viimeisenä armahduksenaan Sauli Niinistö palautti vantaalaismiehelle tykkimiehen sotilasarvon. Jos miehistön jäsen tuomitaan menettämään sotilasarvonsa, mikä hänestä tulee tämän jälkeen? Alokas? Alitykkimies? Poistetaan kokonaan reservin vahvuudesta? Gwafton (keskustelu) 28. helmikuuta 2024 kello 16.43 (EET)

En tiedä vastausta, mutta nykyisen rikoslain mukaan alinta sotilasarvoa ei enää voi menettää. Muutos astui voimaan 1.1.2001. --Silvonen (keskustelu) 28. helmikuuta 2024 kello 16.59 (EET)

Paqui One Chip challenge

Voiko Suomessa ostaa tai tilata mistään noita Paqui One Chip challenge sipsejä eli niitä supertulisia sipsejä, jotka sisältävät tätä maailman tulisinta Caroline Reaper chiliä? 109.240.83.244 29. helmikuuta 2024 kello 16.05 (EET)

Ruokavirasto on määrännyt ne pois Suomen markkinoilta terveydelle haitallisina. Mutta onko ne oikeasti edes tulisia, kun usean videon lopussa sanotaan "No Reaction!"--Elastul (keskustelu) 2. maaliskuuta 2024 kello 11.07 (EET)

Oppikoulu ruotsissa

Oliko myös Ruotsissa aikaisemmin keskikoulusta ja lukiosta koostunut oppikoulu kuten Suomessa oli? 193.210.194.97 1. maaliskuuta 2024 kello 14.51 (EET)

Ja, det fanns det. Keskikoulua vastasi realskola. Peruskoulu Ruotsiin tuli vuodesta 1962 lähtien. -176.72.71.184 8. maaliskuuta 2024 kello 22.25 (EET)

Tv-lähetysten alku Ruotsissa

Milloin Ruotsissa alkoivat säännölliset televisiolähetykset? 86.115.89.148 9. maaliskuuta 2024 kello 19.54 (EET)

1956. -176.72.71.184 9. maaliskuuta 2024 kello 22.39 (EET)

Ultra Bran mediatioedote

Mistähän voisi löytä Ultra Bran meidatiedotteet Sinä päivän kun synnyimme -lkokoelmalevyn julkaisusta vuodelta 2017? Muistikuvani mukaan siinä mainittiin tietoja levyn kappaleisiin liittyen, koita ei levyn kansissa ole mainittu. 91.154.226.220 10. maaliskuuta 2024 kello 01.18 (EET)

Lakkautetut koulut ja kaupat Pohjois-Savossa

Miten voin saada tietoa yllä olevasta aiheesta Lumiukko 7 (keskustelu) 13. maaliskuuta 2024 kello 16.17 (EET)

Luetteloita lakkautetuista oppilaitoksista vuosilta 2004-2021 löytyy ainakin Tilastokeskuksen sivuilta: [6]. Sitten esimerkiksi Pohjois-Savon vanhoista kansakouluista löytyy meiltä luettelo (Luettelo Pohjois-Savon kansakouluista). Entisistä oppilaitoksista kertovia artikkeleita myös luokassa Luokka:Entiset suomalaiset oppilaitokset, mutta sieltä joutuukin etsiskelemään tietyn alueen kouluista kertovat artikkelit, kun luokkaan ei ole luokiteltu niitä maakunnittain. Edit: Näköjään ainakin kansakoulut on luokiteltu maakunnittainkin, eli sieltä selaamaan. Terv. --Ville Siliämaa (keskustelu) 14. maaliskuuta 2024 kello 03.43 (EET)

Tampereen viemäriverkoston kartta

Olen kysynyt tätä aikaisemminkin. Sain vastaukseksi, että viemäriverkosto on digitaalisessa PISARA paikkatietojärjestelmässä. Miten tähän järjestelmään sitten pääsee käsiksi? Siitä ei tahdo edes löytyä mitään tietoa. 91.159.78.13 18. maaliskuuta 2024 kello 20.22 (EET)

Ehkä se on poistettu julkisuudesta. Lue päivän lehtiä, niin arvaat miksi. Ihan huvikseni ihmettelen kiinnostusta viemäriverkostoon. --abc10 (keskustelu) 18. maaliskuuta 2024 kello 21.55 (EET)

Arpaonnen ennustaminen

Kotiin tuli kirjekuorellinen Sorkka-arpoja (nimi muutettu). Kuoressa on viisi arpalipuketta, arpoja on yhteensä 420 tuhatta ja palkintoja on jaossa 84 225 kappaletta, eli keskimäärin joka viides arpa voittaa eli jokaisessa kuoressa on todennäköisesti yksi voittava arpa, jolla saa vähintään hetken kelluvan heijastimen. Miten lasketaan todennäköisyyksiä enemmänkin? Päätin osallistua arvontaan, ja aionkin avata uuden arvan joka viikko ikään kuin "kevätkalenterina" seuraavan viiden viikon aikana. Mikä on todennäköisyys, että viidestä arvastani yksikään ei voita tai että peräti kaksi arpaa voittaa – oletuksilla, että kaikki on satumaisesti jakaantunutta eli yleiset normaalijakelun ehdot pätevät kaikkialla ja iankaikkisesti lukuunottamatta postinkulkua? --Pxos (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 18.53 (EET)

Pikaisesti osittain päässä laskien mutkia oikoen ja siksi ei ihan tarkalleen oikein, mutta 4/5 potenssiin viisi eli noin kolmasosa ensimmäiseen, ja 4/5*4/5*4/5*1/5*1/5 eli noin 0,02. Saattoi toki mennä väärinkin. –Anr (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 23.20 (EET)

Joo siis oleellista on se voittamattomien arpojen määrä, mutta käytännössä se ei muutu paljonkaan kun niitä repii pieniä määriä. Kysymyksessähän ei itse asiassa olekaan täsmällinen luku "joka viides arpa voittaa". Sikäli Anr:n vastaus näyttää oikealta. Sorkka-arvathan on muuten tietääkseni pussitettu niin että joka lähetyksessä on vähintään yksi oikein. --Höyhens (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 09.29 (EET)

Anr-kertotaulu ei oikein aukea oikein minulle. Jos puhutaan satunnaisjakautuneesta pallomerestä, niin eikös kaikkien tapausten yhteenlaskettu todennäköisyys ole 1? Siis se, että kirjekuoressa olevilla arvoilla voittaa 0...5 palkintoa. Jos siis 0:n tod.näk. on ~0,328 ja 2:n tod.näk. on 0,02, niin mikä on tod.näk. voittaa täsmälleen yksi palkinto? Ei kai se voi nyt olla 4/5*4/5*4/5*4/5*1/5? Toisaalta jos Sorkka-arvoissa on harrastettu voitonsijoittelua, niin hommahan kai on helppo. Lähetetään 84000 kirjettä, joissa jokaisessa on arpanippu, jolla voi voittaa varmasti vähintään yhden palkinnon. Silloin jää 225 palkintoa yli, jolloin voidaan olla ehkävarmoja, että 225 kuoressa 84000:sta on enemmän kuin yksi arpajaisvoitto. Tässä tapauksessa minun kannattaa noudattaa "avaa 1 arpa per viikko" -menettelyä vain siihen saakka, kunnes löydän minulle varmistetun voittoarvan. Sitten jännitys lakkaa ja voin avata kaikki jäljellä olevat arvat samantien, koska niissä ei enää suurella tod.näk:llä ole toista voittoa. --Pxos (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 14.19 (EET)

Koska voitot voivat tulla eri järjestyksissä, pitää vielä kertoa 4/5*4/5*4/5*4/5*1/5-tyyppinen kertolasku mahdollisten järjestyksien määrällä. Jos siis halutaan laskea todennäköisyys saada viidestä arvasta tasan n voittoa, kaava on $\left({\frac {4}{5}}\right)^{5-n}\cdot \left({\frac {1}{5}}\right)^{n}\cdot {5 \choose n}$. Tällöin todennäköisyydet ovat: 0 voittoa 0,32768, 1 voitto 0,4096, 2 voittoa 0,2048, 3 voittoa 0,0512, 4 voittoa 0,0064, 5 voittoa 0,00032 ja kaikki yhteensä 1. Brewster239^(K·M) 20. maaliskuuta 2024 kello 15.18 (EET)

Brewster239 korjasikin. 4/5*4/5*4/5*4/5*1/5 voitaisiin ajatella todennäköisyytenä sille että neljä ensimmäistä arpaa eivät voita ja juuri se viides arpa voittaisi. Mutta jos sinne viiden arvan kuoreen onkin laitettu varmuudella yksi voittava arpa, niin silloin kahden voiton todennäköisyys per kuori olisi toisinsanoen todennäköisyys sille että neljästä ”pallomerestä” nostetusta arvasta yksi voittaa ja pallomeressä olisi siis 225 voittavaa arpaa ja voittamattomia sitten 420000–84225. –Anr (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 15.52 (EET)

Koska haen sekä teoriaa että rautalankaa, niin varmistan vielä. Jos kyse on juuri satunnaistamattomasta Sorkka-arpanipusta, niin todennäköisyydet ovat seuraavat: a) 0 voittoa = 0, b) vähintään 1 voitto = 1, c) enemmän kuin yksi voittava arva nipussa ≈ 1/1492. Niinkö? Eli onhan tuossa tosiaan marginaalinen jännityspotentiaali, jota ei voi volteissa mitata. Joka puolestoistatuhannes kirjeensaaja voittaa varmasti toisenkin palkinnon. --Pxos (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 16.18 (EET)

a) ja b) joo, näin sen näkisin. C-kohdasta: ”enemmän kuin yksi voittava nipussa” tarkoittaisi että niistä neljästä oikeasti satunnaisesti valitusta arvasta 1 tai 2 tai 3 tai 4 voittaa. Sen vastatapahtuma (komplementtiko olisi se hieno sana sille?) olisi 0 voittoa niistä neljästä. Ja todennäköisyys tuolle vähintään yksi voitto niistä neljästä olisi 1–P(ei yhtään voittoa) [P()=todennäköisyys]. Laskut jätän muille. –Anr (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 17.20 (EET)

Sorkka-kirjeessäni oli täsmälleen yksi voittava arpa ja tasan neljä arpaa eivät tuottaneet voittoa. Arvelisin, että voittamani esineen (kivempi kuin heijastin) arvo on suurin piirtein viitisen euroa, postinhukkaamiskuluihin mennee toinen viitonen ja että näin noin 25 euroa jää jaettavaksi kohde-eläimille ja tavara-arpajaisyhdistyksen toimintahenkilökuntayhtymälle. Noudatin suunnitelmaa: kun voitto löytyi, avasin heti jäljellä olevat muut arvat. Nyt kohti uusia veikkailuja! --Pxos (keskustelu) 10. huhtikuuta 2024 kello 18.10 (EEST)

Lukon numerokoodi

Kadonneen avaimen takia jouduin murtautumaan omaan kellariini. Kokemuksesta viisastuneena ostin numerokoodilla toimivan lukon. Siinä on valittavana kolme numeroa. Murtovaras ei varmaan ihan heti keksi oikeaa, mutta montako vaihtoehtoa niillä saadaan aikaan? --abc10 (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 21.23 (EET)

Jos kolminumeroisen yhdistelmälukon jokaisessa kolmessa rullassa on valittavana yksi kymmenestä numerosta (0–9) ja kaikki yhdistelmät ovat mahdollisia, niin yhdistelmät voidaan laskea seuraavasti: 10³ = 10×10×10 = 1000. Eli tuhat mahdollista kombinaatiota. --VynedJ (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 21.39 (EET)

Kiitos tiedosta. Asetin satunnaisen numerosarjan, missä ei ole mitään logiikkaa eikä se liity mihinkään. Voin nukkua yöni rauhassa. --abc10 (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 21.55 (EET)

Noiden mekaanisten numerolukkojen kanssa tuli lapsena räpellettyä - ihan kokeilleksani, miten helppoja ne on avata, jos on rauhaa ja viitseliäisyyttä kokeilla koodit läpi. Toinen laittoi koodin ja rupesin kelaamaan luku luvulta koodeja läpi.

Tuollainen lukko aukeaa ilman väkivaltaa viimeistään reilussa tunnissa kokeilemalla koodeja läpi. 5 sekuntia * 1000 kokeilua = puolisentoista tuntia. Aulis Eskola (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 22.46 (EET)

Kaikki on murrettavissa aikanaan. raid5 19. maaliskuuta 2024 kello 22.52 (EET)

Hyvin suunnitellussa lukossa viive pitenisi jokaisen väärän yhdistelmän jälkeen. Jo ajan kaksinkertaistuminen joka yrityksellä tekisi arvaamisen hyvin vaikeaksi. Oikea asukas ei varmaankaan tekisi kuin yhden tai kaksi väärää arvausta. Savir (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 10.28 (EET)

Kiire lienee murtovarkaillakin, kun järki loppuu niin voima alkaa, mikäli kohde on riittävän houkutteleva. Samoin suorituskykyisissä salausmenetelmissä pitkä murtoaika ei ole eduksi. Tiedon merkityksellisyys saattaa vähentyä ajan kuluessa. Salasananhallintaohjelmien avausviive ja useamman avausyrityksen jälkeen laitteen salauksen tyhjennystoiminto on kierrettävissä, mutta hankaloittaa tavallisia murtautumisia. raid5 21. maaliskuuta 2024 kello 00.02 (EET)

Jos murtomies haluaa jotain kellarista niin ei sillä ole tiirikat mukana vaan pulttisakset millä aukeaa mikä tahansa riippulukko alle kahdessa sekunnissa. Lukon laadulla ja yhdistelmien määrällä on lähinnä vaikutusta vain siihen että taloyhtiön nuorimmat eivät huvikseen availe sitä. Muistan lapsuudesta kun tuli kokeiltua kellarin lukkoja joista halvimmat lähti auki lukkopesää ruuvimeisselin kärjellä vääntämällä. --2001:999:48C:95F4:3D37:2F2C:DBD4:B1F7 25. huhtikuuta 2024 kello 13.25 (EEST)

Ja sama maalaisjärjellä tai mitä sitten onkaan, kun vaihtoehdot on 000 ... 999 niin tuhathan niitä. –Anr (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 23.22 (EET)

Matematiikka ei kuulu vahvuuksiini. Bensatankillisen hinnan osaan arvioida: 50 x 1,987 on noin sata euroa. Toivottavasti meni oikein.--abc10 (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 10.12 (EET)

Kerran Hesan rautatieasemalla huomasin pyörätelineessä yksinäisen lukon ilman pyörää. Minulla meni puoli minuuttia avata lukko jossa oli 4 kiekkoa joissa numerot 1-6. --RicHard-59 (keskustelu) 24. huhtikuuta 2024 kello 13.56 (EEST)

Arvaan että lukko oli vanha eikä numerosarjaa ollut koskaan vaihdettu. Varovasti kääntämällä löytyi oikea kohta. Omistajaparka: ensin vietiin pyörä, sitten vielä lukkokin. --abc10 (keskustelu) 24. huhtikuuta 2024 kello 18.10 (EEST) edit: 25. huhtikuuta 2024 kello 15.17 (EEST)

Wikipedian ulkonäkö

Miksi suomen kielinen wikipedia on erinäköinen kuin muilla kielillä? Suomen kielinen sivu täyttää 16:9 näytön kokonaan kun taas muilla kielillä sivut ovat keskitetty keskelle jättäen paljon tyhjää tilaa sivuille. 82.181.12.161 20. maaliskuuta 2024 kello 02.39 (EET)

Johtuu ulkonäköaseuksista. Eri kielisissä Wikipedioissa on erilaiset oletusulkoasut. Suomenkielisessä on Vanha Vektori. Sisäänkirjautuneet käyttäjät voivat valita viidestä eri vaihtoehdosta itselleen sopivimman. Muita malleja: Vektori, MinervaNeue, Monobook ja Ajaton. -- Htm (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 03.08 (EET)

Asetusten Ulkoasu-kohdasta pääsee "järjestelmänlaajuiselle asetukselle", josta voi valita kohdan "Vanha vektori", jolloin muut Wikipediat näyttävät samalta kuin suomenkielinen. -abc10 (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 10.21 (EET)

Itsellä on käytössä Modern monen vuoden takaa.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 20. maaliskuuta 2024 kello 10.36 (EET)

Eräissä Wikipedian sisarprojekteissa tilanne on muuten päinvastainen. Wikisanakirjassa suomenkielinen versio on ottanut käyttöön uuden ulkoasun, kun taas esimerkiksi englannin- ja ruotsinkielinen eivät ole. Wikisitaateista suomen- ja ruotsinkielinen käyttävät uutta ulkoasua, englanninkielinen vanhaa. --Risukarhi (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 16.00 (EET)

Minerva on imho optimoitu mobiililaitteiden kapeille ruuduille (joita on nykyään >70% sivunlatauksista). Artikkelin tekstiä on hankala lukea jos menee liian leveäksi. Perinteisissä työpöytäselaimen skineissä on reunat lykätty täyteen valikoita ja artikkeleihin rakenneltu erilaisia laatikoita alkuun, jolla saadaan tekstiä kavennettua. Minervassa on valikot poistettu ja kaikki sisältö laitettu kapeaksi ruudun keskelle, mikä matkii sitä miltä sivun taitto näyttäisi kännykän ruudulla. Samalla artikkeleissa olevat leveät taulukot pakottavat vierittämään sivuttain, jos niitä haluaa lukea. --Mikko Paananen (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 19.50 (EET)

Tämä on muuten aiheuttanut joissain artikkeleissa vaikeuksia niissä wikipedioissa jotka tuota uutta tyyliasua käyttävät (mm. englanninkielinen wikipedia) koska taulukot, jotka oli alunperin suunniteltu leveää selainikkunaa varten, ahtautuvat nyt paljon kapeampaan tilaan, mikä tekee artikkeleista vaikeampia lukea. JIP (keskustelu) 28. huhtikuuta 2024 kello 16.26 (EEST)

kiitos

kiitokset wikipedisteille. -ei ole kysymys. -intuitio. --Aguilus (keskustelu) 24. maaliskuuta 2024 kello 21.41 (EET)

Soittaminen Neiti Ajalle

Minä vuonna keksittiin ensimmäisen kerran tapa soittaa "Neiti Ajalle" jos halusi tietää mitä kello on? Ja mistä tulee tämä soittamisen kallis hinta liittymästä riippumatta? 46.132.7.204 25. maaliskuuta 2024 kello 09.38 (EET)

Artikkelissa Neiti Aika kerrotaan jotain historiasta. --Jmk (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 09.42 (EET)

Kallis hinta tulee siitä että palvelun tuottaminen ja ylläpitäminen ei ole ilmaista joten jostain ne rahat on siihen saatava. Jos palvelu on puhelinyhtiön tuottama niin toinen vaihtoehto olisi leipoa kulut muihin yhtiön perimiin maksuihin mutta tässä on ilmeisesti ajateltu että on reilumpaa taikka helpompaa jos kulut peritään suoraan niiltä jotka palvelua käyttävät. --2001:999:48C:95F4:3D37:2F2C:DBD4:B1F7 25. huhtikuuta 2024 kello 13.37 (EEST)

Offline-sanakirja?

Hei! Tietäisikö joku mitään ilmaista offline-tilassa toimivaa suomi-englanti-suomi sanakirjaa, joka toimisi macilla? 130.232.171.112 4. huhtikuuta 2024 kello 14.08 (EEST)

Valitettavasti en, mutta eikö perinteinen paperinen sanakirja kelpaa? --Qwerty12302 (kesk | muok) 4. huhtikuuta 2024 kello 14.39 (EEST)

Se on aika painava kantaa mukana. 130.232.170.137 19. huhtikuuta 2024 kello 13.08 (EEST)

Lataa Wikisanakirja koneellesi. Kaikki kieliversiot kun lataat niin saat muitakin kuin fi-en-sanakirjan. Tapoja lienee paljon. Kiwix lienee yksi vaihtoehto. –Anr (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 13.15 (EEST)

MacOS:n mukana tulee sisäänrakennettu sanakirja jossa on myös suomi-englanti-suomi -vaihtoehto. Ymmärtääkseni toimii myös offline. --2001:999:48C:95F4:3D37:2F2C:DBD4:B1F7 25. huhtikuuta 2024 kello 13.30 (EEST)

Puhuttu sisältö Macilla

Käytän Macin Käyttöavun automaattiääntä kuunnellakseni pdf-muotoisia tekstejä esikatselu-ohjelmalla. Jostain syystä englanninkielisiä tekstejä kuunnellessa ohjelma lukee ajoittain joitain osia tekstistä suomenkielisen äänen rallienglannilla. Käyttöavun asetuksista ei löydy valikkoa mitä kieltä käytetään, ja tätä tapahtui vaikka laitoin suomenkielisen äänen väliaikaisesti pois käytöstä. Osaisiko joku sanoa voiko esim. tekstin kieltä määritellä jostain tai muutoin saada ohjelman puhumaan oikeaa kieltä? 130.232.224.30 9. huhtikuuta 2024 kello 18.43 (EEST)

Genrejen elinvoimaisuudesta/uhanalaisuudesta

Onko olemassa jotakin virallista tai epävirallista tahoa, joka analysoisi musiikin (tms.) genrejen elinvoimaisuutta tai uhanalaisuutta?
Jos itse pitäisi tehdä analyyseja, sanoisin, että suomalainen kansanmusiikki olisi erittäin uhanalainen genre musiikissa ^{(äärimmäisen uhanalainen olisi ehkä kärjistämistä, ehkä)}, pop ja rock olisivat puolestaan selvästi elinvoimaisia genrejä.
Jazz puolestaan itsessään olisi elinvoimainen genre, mutta sen alagenreissä olisi kaikensorttisia elinvoimaisista aina äärimmäisen uhanalaisiin ja lopulta "kuolleisiin" alagenreihin.
Osaatteko arvioida, olisiko jokin olemassaoleva kokonainen genre tällä hetkellä äärimmäisen uhanalainen?--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 11. huhtikuuta 2024 kello 00.02 (EEST)

Musiikki, elokuvat yms. haihatukset ovat ihmisen taiteellista toimintaa, jota ei voi tarkastella tai luokitella luonnontieteiden keinoin. Toisin sanoen en ymmärrä kysymystäsi lainkaan. Kotivalo (keskustelu) 11. huhtikuuta 2024 kello 08.28 (EEST)

Ymmärtääkseni tässä haetaan vastaavaa kuin sillä, että meemit takavuosina selitettiin kulttuurigeeneiksi. Joskus eri alan käsitteistöllä voi selittää jotain, joskus ei. Vaikkapa, että jotain kansanmusiikin muotoa ei enää tavattaisi luonnossa, mutta tarhattuna ja korkein kustannuksin sitä saataisiin pidettyä hengissä. Erona tässä on, että kuollut genre voidaan kulttuurissa palauttaa mutta lajeja ilmeisesti ei. Eli sikäli analogia ei loppuun saakka toimi. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 11. huhtikuuta 2024 kello 09.02 (EEST)

Ilmeisesti kuitenkin voidaan: uhanalainen kieli, kuollut kieli. Ja esimerkiksi artikkalissa Vatjan kieli sanotaan, että "vatja on äärimmäisen uhanalainen kieli". Kieli on kulttuuria. Yhtälailla kai muidenkin kulttuuriin liittyvien asioiden tarkasteluun voidaan käyttää "luonnontieteellisiä" keinoja. @Kotivalo:--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 11. huhtikuuta 2024 kello 16.18 (EEST)

Millä tavalla uhanalaisia? Suosio aaltoilee, jos tarkastellaan konsertteja ja äänityksiä ym. julkisuutta eli myyntiä. Kuka tietää mitä kukin kotonaan tai kellarissaan laulaa, soittaa. Minulla on meneillään pienimuotoinen sävellyskausi, mutta en ole varma, miten paljon siinä on muualta lainattua. Sanoitus on omaa ja mukailua. Genre on ralli. --abc10 (keskustelu) 11. huhtikuuta 2024 kello 08.50 (EEST)

Populaarikulttuurissa tällaista on ehkä hieman hankala määritellä, mutta esimerkiksi erilaiset kulttuuriperintösäätiöt listaavat myös uhanalaista kulttuuriperintöä. Britanniassa on esimerkiksi käsitöiden punainen lista, jossa käytetään nimenomaan luonnontieteiden sanastoa, jos uhanalaisuus sellaiseksi katsotaan. Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloista ”Kiireellistä suojelua vaativan aineettoman kulttuuriperinnön luettelo” on tarkoitettu uhanalaisen kulttuuriperinnön suojelemiseksi. Sieltä löytyy kyllä myös musiikkityylejä. Populaarimusiikissa on tottakai joitakin alatyylejä, jotka ovat aina olleet marginaalia, ja osa tyyleistä liittyy suoraan tiettyyn ajanjaksoon ja paikkaan, eikä niitä varsinaisesti sellaisenaan voida sanoa säilyneen. --PtG (keskustelu) 11. huhtikuuta 2024 kello 09.43 (EEST)

Bernadotte-suku

Milloin Bernadotte-suku tuli Ruotsissa valtaan? 86.115.95.143 13. huhtikuuta 2024 kello 10.06 (EEST)

Eikö jo Bernadotte-artikkelin ensimmäisessä virkkeessä sanota, että vuonna 1818, vai tajusinko jotain väärin? --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 13. huhtikuuta 2024 kello 10.10 (EEST)

Kuun epäsäännöllisyys

Ihmetystä aikanaan aiheutti jo vuosien väliset nousemisajat. Kuu oli korkealla etelässä 27. heinäkuuta 2018 keskiyöllä (kuuluisan kuunpimennyksen aikaan). Sitten muutama vuosi myöhemmin, lähes päivälleen sama aika, sama kuunvaihe ja sama kellonaika: kuu vasta nousi matalalla horisontista.

Enemmän aiheuttaa päänraavintaa kumminkin se, että sama pätee näköjään päivienkin välillä. Kuljen ulkona lyhyen matkan aina öpaut tähän aikaan, ja jollen väärin muista, eilen Kuu oli korkealla taivaalla tähän aikaan. Tällä hetkellä kun kirjoitan, se on hyvin matalalla horiontissa. Ja ihan kuin se yhtäkkiä kulkisi paljon matalampaa kiertorataa kuin eilen. Kiinnostaisi ihan inhimmillinen tieto tähän kymysykseen. ~JakeNorthernlynx (♯ · ♭ · ♮) 24. huhtikuuta 2024 kello 23.20 (EEST)

Kysymykseni kuuluu siis näin: "miksi"/"miten se on mahdollista"? ~JakeNorthernlynx (♯ · ♭ · ♮) 24. huhtikuuta 2024 kello 23.29 (EEST)

Täällä on hieman tietoa. Kuun korkeus taivaalla vaihtelee kuukauden mittaan paljon, ja toisaalta vaihtelua on myös pidemmässä 18 vuoden jaksossa. Peräkkäisinä päivinä erot eivät kuitenkaan ole suuria, joten luultavasti muistat väärin. Myös ympäristön maastonmuodot ja rakennukset saattavat vääristää korkeushavaintoja. -176.72.91.228 25. huhtikuuta 2024 kello 15.37 (EEST)

Vihtori ja Klaara

Wikipedian mukaan Teuvo Tulio ohjasi elokuvan Vihtori ja Klaara (Teuvo Tulion elokuva) yhdysvaltalaisen sarjakuvan Vihtori ja Klaara pohjalta. Kysyikö Tulio tähän mitään lisenssiä sarjakuvan tekijöiltä vai tekikö hän tuotantonsa omin päin? Miten sarjakuvan tekijät tähän suhtautuivat? JIP (keskustelu) 28. huhtikuuta 2024 kello 16.24 (EEST)

Suomi on sodassa

Milloin Suomen tasavallan presidentti saa sanoa, että maa on sodassa. Nykyinen presidentti käytti termiä "olemme asemasodassa". Tästä on parisen viikkoa; olin juuri mielessäni toivottamassa hänelle onnea, mutta jäi tekemättä. Stubb oli jo silloin presidenttinä. --212.116.51.241 30. huhtikuuta 2024 kello 01.33 (EEST)

Ja tämä on todellakin käyttäjän Höyhens tekemä kysymys, ja tiedän, että olen tunnistettavissa myös henkilönä. --Höyhens (keskustelu) 30. huhtikuuta 2024 kello 01.41 (EEST)

Sotatila saatetaan voimaan presidentin asetuksella. Paitsi että nykyään sitä kuuluu sanoa sievästi puolustustilaksi, varmaan jostain sanamaagisesta syystä. Tosiasiassa virallista sotaa edeltää jo tai sen asemasta voidaan käydä sijaissotaa tai jotain matalampaa konfliktia, jota ei vielä sanota sodaksi. On minusta ihan ok, että presidentti toteaa tämän, jolloin kukin vaikuttaja voi laskeskella omia liiketoimiaan sen suhteen, kummalle puolelle kannattaa asemoitua. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 30. huhtikuuta 2024 kello 08.48 (EEST)

Tosiaankin hän käytti ilmaisua "olemme asemasodassa" jo vaalikampanjan aikana ja uudestaan nyt virassa ollessaan. Lausunnot, varsinkin jälkimmäisen, voisi hyvällä tahdolla ehkä tulkita niinkin, että "tarkastelemamme tilanne, Ukrainan ja Venäjän sota, on asemasotavaiheessa". Hän ei siis aivan suoraan sanonut, että Suomi olisi sodassa. Ehkä presidentin pitäisi tarkemmin miettiä sanavalintojaan - ero lausumien varovaisuudessa juristitaustaiseen Niinistöön verrattuna on suuri. Ukrainan sodassa on toki lännen osalta selviä sijaissodan piirteitä. Presidentin asetus puolustustilasta pitää muuten saattaa viikon sisällä eduskunnan hyväksyttäväksi, eli ei sitä presidentti aivan yksinään voi päättää. -176.72.91.228 1. toukokuuta 2024 kello 15.34 (EEST)

Milloin kissat pohjolaan kesyinä.

En kysy ilveksistä. Mutta toli jossain hajateltua että käärmeitäkin teki suomalaisissa kodeissa kissan virkaa aikoina menneinä. Mutta oliko kissoja kuinka varhoin esi-isillä ja äideillä. Sinänsähän on pohjoiseenkin sopeutuneita paksukarvaisia kissoja, mutta kuinka tuoreen jalostuksen kautta? -- Cimon Avaro 1. toukokuuta 2024 kello 20.50 (EEST)

Radiohiiliajoituksen perusteella Pohjolan vanhin kissa eli Ruotsissa 520–90 eaa. [7] Jos Wikipediaan on luottaminen, Suomeen kissat tulivat ehkä yli tuhat vuotta myöhemmin, ”noin vuosien 800 ja 1000 välillä”. Toisaalta Ruotsissakin ajateltiin, että kissat olisivat saapuneet maahan vasta ajanlaskun alun jälkeen, kunnes Pohjolan vanhin kissalöytö tehtiin vuonna 2011. Sekä Suomen että Ruotsin kohdalla voi joka tapauksessa sanoa, että kissoja on ollut rautakaudelta asti. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 2. toukokuuta 2024 kello 00.10 (EEST)

Brysseli Wikisanakirjassa

Koska en ole Wikisanakirjassa, niin kommentti tänne: Sanakirja.org sanoo olevansa kopio Wikisanakirjasta, ja sen sivulla lukee että kaupungin "Bryssel" vaihtoehtoinen kirjoitusmuoto on "Brysseli" ja synonyymi "Rysälä". Wikisanakirjan Bryssel-artikkelista ei noita kuitenkaan löydy. Onko ne hävitetty historiasta vai onko joku päässyt muokkaamaan Sanakirja.orgin sivua? --abc10 (keskustelu) 4. toukokuuta 2024 kello 12.53 (EEST)

Englanninkielisessä Wikisanakirjassa on sivu Rysälä, jossa sanan kerrotaan olevan suomenkielinen lempinimi Brysselille. Itse en ole kyllä törmännyt tuohon ikinä missään. --Risukarhi (keskustelu) 4. toukokuuta 2024 kello 13.36 (EEST)

Kun hain tuota kommenttiani varten muotoa "Brysseli" Googlella, se antoi Sanakirja.orgin ja jonkun muun, mutta uudella hakukerralla virhemuoto oli hakukoneelta sensuroitu. Tekoäly oli tarkistanut tuloksen ja noteerannut virhepainaman. Kun tekoäly alkaa jyllätä, tulevaisuus tuntuu kylmältä ja kolkolta. --abc10 (keskustelu) 4. toukokuuta 2024 kello 13.59 (EEST)

Minäkin luulin Rysälää ensin vitsiksi, mutta on sitä näköjään humoristisesti mediassakin käytetty. -86.114.239.249 5. toukokuuta 2024 kello 16.53 (EEST)

Käytännöt

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Käytännöt

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Käytännöt!

Keskustelua Wikipedian käytännöistä ja ehdotuksia uusiksi käytännöiksi. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 21 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Työn sankari-palkinnon poisto

Koska sotarikollinen ja kansanmurhaaja v.putin on palauttanut työn sankarin takaisin "ruski mirin" käyttöön em. omiinsa, ja venäjän toimiin liittyen, vaadin SuomiWikin lopettavan ilmauksen ja palkinnon ironisen käytön.

Vastaavasti täällä voitaisiin jakaa rautaristejä tai muita vastaavia palkintoja, jos tätä jatketaan. En löytänyt aiheesta aiempaa keskustelua, mutta jos sitä on, niin pahoittelen tätä. Kantani kuitenkin on sama kuin edellä. J~fiwiki (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 04.50 (EET)

Tuon palkinnon nimi on kyllä aina tuntunut vastenmieliseltä. Talvipäivänseisaus (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 07.26 (EET)

On siitä keskusteltu, mutta ehkä keskustelut eivät ole enää tallella. Muistan että sitä vastustettiin, ja minullekin sitä on taidettu tarjota mutta jostain syystä en löydä tarjousta. --abc10 (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 07.37 (EET)

Outoa ettet löytänyt keskustelua, ei kauan tarvinnut hakea: ehdotin itse poistoa kolme vuotta sitten. Keskustelu oli paria poikkeusta lukuun ottamatta jokseenkin asiallista ja kuoli sitten. --abc10 (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 07.39 (EET)

Itse teksin siten, että korvaisin Malline:työnsankariWiki-nimen vaikka nimellä malline:wikisankari jos palkinnon nimi häiritsee ja ehkä mitalin pohjan voisi myös ottaa jostain muualta kuin stahanovilaisesta työnsankari palkinnosta (jaettu kaiketi 1930-1937). Noin muuten sanoisin, että palkinnot ja tunnustukset ovat tärkeitä ja tuo ko. tunnustus on yksi fiwikin vanhemmista ja noin ylipäätänsä kannatan palkinnon jakamisen jatkamista. -- Zache (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 09.23 (EET)

1. kannatan ainakin jotenkin tuon palkinnon jatkamista 2. palkinnot ovat tärkeitä ja merkityksellisiä ja niitä ei saa unohtaa Pietiboii (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 09.46 (EET)

Aiemmin viitatussa keskustelussa mainittiin sopivista kuva-aiheista palapelin pala, jonka sisältävä palkitsemismalline kai olikin jo olemassa. Toinen mainittu ahkeruuden symboli, jota on käytetty muissakin joukkoistetuissa hankkeissa, on työmuurahainen. Sopiva nimikin varmaan löytyisi. Sen puoleen palkintoa voisi hyvin jatkaa jossain muodossa. --Urjanhai (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 10.04 (EET)

Voi sen palkinnon nimen, kuvan ja selostuksen muuttaa, kunhan huolehditaan, että jo jaettujen palkintojen tilalle ei ilmaannu mitään virheilmoituksia. --Lax (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 10.11 (EET)

Ajatettelen itse, että jo jaettuihin palkintoihin ei koskettaisi vaan tehtäisiin uusi malline jota siirryttäisiin käyttämään. --Zache (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 10.14 (EET)

Olen samalla kannalla. Historia ei muuttuisi, mutta voitaisiin mennä eteenpäin. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 20.02 (EET)

Kannatan Talvipäivänseisaus (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 21.13 (EET)

Kannatan myös tätä. --Osmo Lundell juttusille? 11. huhtikuuta 2024 kello 19.51 (EEST)

Palkintoa en poistaisi, mutta sen nimen voi muuttaa. Tuo on ihan mukava pikku tunnustus tässä paikassa, jossa kiitokset ja arvostuksenosoitukset ovat noin muuten valitettavan harvinaisia. --Kärrmes (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 14.21 (EET)

Ilmoitan jatkossakin tahtovani työnsankaripalkintoja nykyisillä arvomerkeillä. Joskin toki seuraavan saamiseen menee aikaa. Iivarius (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 19.39 (EET)

Hienoa, jos näin on. Itsekin kommari. --176.72.27.235 5. helmikuuta 2024 kello 19.45 (EET)

Mun in lea. Iivarius (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 19.58 (EET)

Työn sankari -palkinto pitäisi lakkauttaa siksikin, että sen saaminen on selvistä kriteereistä huolimatta täysin sattumanvaraista. Esimerkiksi itse en ole palkintoa koskaan saanut aidosti yhteisön myöntämänä, vaikka olen yksi ahkerimmista muokkaajista. Kerran myönsin sen piruuttani itse itselleni, jolloin muudan minuun muutoinkin aggressiivisesti suhtautuva ylläpitäjä otti palkinnon myönnön omiin nimiinsä päästen jälleen osoittamaan, että toimin tässäkin moitittavasti. Palkinnot, kuten muukin inhimillisyys, leikkimielisyys ja sosiaalisuus, eivät ole Wikipediayhteisön vahvuusalueita ja pitäisi siksi lopettaa. Kotivalo (keskustelu) 6. helmikuuta 2024 kello 08.23 (EET)

Pelkkiin vahvuuksiin keskittyminen on heikkoutta. --Lax (keskustelu) 6. helmikuuta 2024 kello 09.47 (EET)

Palkinnon nimen voi muuttaa työnsankarin palkinnoksi.[8] [9][10] --Thi (keskustelu) 6. helmikuuta 2024 kello 19.09 (EET)

Suomeksi on perinteinen kannustuslausahdus ilman poliittisia kytkentöjä: "Ahkeruus on ilomme", jos halutaan jatkaa muuten samanhenkisellä linjalla. --abc10 (keskustelu) 6. helmikuuta 2024 kello 19.14 (EET)

Säilytetään. Ehdotettu poistoperuste on poliittinen. Wähäwiisas (keskustelu) 9. helmikuuta 2024 kello 19.59 (EET)

Jaa, kyllä se palkinto on poliittinen, ei sen poistoperuste. --abc10 (keskustelu) 9. helmikuuta 2024 kello 20.41 (EET)

Mitä poliittista on 15 000 muokkauksessa? Noin yleensä tietysti, minun muokkauksenihan ovat kiihkotapaluterilaista homosaatiota. Iivarius (keskustelu) 9. helmikuuta 2024 kello 22.43 (EET)

Jokainen inhimillisyyden osoitus Wikipediassa on loppujen lopuksi vain inhimillinen virhe, joten jossakin toisessa keskustelussa mainittu palkintojenjakamiseen kehitetty kasvoton ja hengetön algoritmi, joka seuraa käyttäjien muokkausten lukumäärää ja lähettää virtsanpylvään eli kusitolpan saavuttamisen johdosta sopivasti päin helvettiä huonosta englanninkielestä transwikissä suomennetun yleisen onnittelusähkösanoman käyttäjälle aivan riippumatta siitä, kuinka kertakaikkisen loistamatonta hänen askartelunsa on tahi ei ole, olisi eri hyvä ratkaisu yleisellä tasolla erilaisten itsetehtyjen palkintoviritelmien saamisen tai saamattomuuden aiheuttamiin ongelmiin. --Pxos (keskustelu) 10. helmikuuta 2024 kello 22.54 (EET)

 Säilytettävä Jos sen nykyinen versio sirppeineen ja vasaroineen sattuu olemaan sopimaton, ei se tarkoita sitä, että sitä pitäisi kokonaan lakkauttaa. Sitten sitä vaan modataan ja annetaan ehkä uusi nimi sille. Mutta en kannata kokonaan lakkauttamista.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 10. helmikuuta 2024 kello 23.14 (EET)

Tarkennuksena aloitukseeni se, että nykytodellisuuden vuoksi jossa kyseinen nimitys on jälleen otettu tällä hetkellä tuntemattoman suuruiseksi laajenevan sodan aloittajan ja Suomenkin vihollisekseen nimeämän tahon käyttöön, pidän sen ironistakin käyttöä nykytilanteessa sopimattomana. Aktiivisuuspalkintojen jakoa kannatan jos niiden nimi ei assosiodu tyyliin "Ansioitunut kansanmurhaaja" tai "Jaksavin joukkoraiskaaja".--J~fiwiki (keskustelu) 15. maaliskuuta 2024 kello 12.52 (EET)

 Säilytettävä, mutta ainakin visuaalista symboliikkaa voisi ajantasaistaa. Taannehtivasti jo ansaitut (vaikka ei aina myönnetyt) ahkeruuspalkinnon saajat voisivat valita, käyttävätkö jo ansaittujen palkintojen visuaalisena muotona kommarisymboliikkaan viittaavia "klassisia" työnsankarin symboleja, vai uudempaa visuaalista asua, kunhan sellainen saadaan sovittua. Minusta tuo aikansa symboliikka oli melko hauska vielä muutamia vuosia sitten, vaikkei noita virtuaalipalkintoja toisaan ole systemattisesti jaettu. - Voisi varmaan botin panna näitä seuraamaan, ja muutaman kerran vuodessa Wikipedia Suomi tarjota kakkukahvit edelliskuukausina merkkipaalun saavuttaneille. Tietosanakirjan artikkelit kun ovat aikalailla koko yhdistyksen ytimessä, vaikkei määrä saisi olla ainoa mittari... Seuraavaan vuosisuunnitelmaan: osakohdakseen palkitseminen, niit tulisi botti tehtyä ja muutamat kakkukahvit vuosisuunnitelmaan kirjattua! Voisi ottaa käyttöön jo tänä vuonna, ja laittaa ansaittuja merkkipaaluja jakoon, kakkukahvikutsun kera! Jos virtuaalipalkinnon nimeä muutetaaan, aikanaan wikipalkinnoksi en sitä haluaisi kutsuttavan. - Yhtä tarpeellisena kuin visuaalisen kuvaston päivittämistä en näe palkinnon uudelleennimeämistä. Mahdollinen puurtajapalkinnon uusi nimi voisi olla, jos se halutaan muuttaa, esimerkiksi Wikipedian ahkeruuspalkinto tai jotain senkaltaista. - Analogiana visuaalisen asun päivittämistarpeelle voisi olla esimerkiksi ulkomaiden valtionpäämiehille diplomatian osana myönnetyn Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristin ketjun hakaristien vaihtaminen aikoinaan havuteemaksi. - Hmm. Uudempi sota on korostanut halua irtautua neuvostoideologian ja sen aikakauden hirmutekojen muistosta. Paljolti samantapaisia hirmuvallan metodeja nämä tuota uskonkulissia esilletuovat sotarikolliset käytännössä toistavat. --Paju (keskustelu) 29. maaliskuuta 2024 kello 19.20 (EET), 6*työnsankari, jolla myös 5 000 uuden artikkelin tuotosraja ylittynee lähipäivinä (pikkukuohari jo varattuna, pashan ja pääsiäisleivonnaisten seuraksi, heh)

Hyvin kirjoitettu. Asiasta keskusteltiin jo muutamia vuosia sitten, ja kirjoitin tuolloin oman näkemykseni. Pääpiirteissään olen edelleen samaa mieltä. Mielestäni nykyinen palapelimitali on ihan hyvä, mutta jos se koetaan ongelmalliseksi, en vastusta uudenkaan kuvan käyttöön ottamista. Sirpin ja vasaran poisto oli symbolin poliittisuuden vuoksi järkevää. Wikipedian virallisena linjana on puolueettomuus, joten poliittisten tunnuskuvien käyttö osana Wikipedian puolivirallista palkintojenjakoa ei ole kauhean viisasta. Sama pätee kaikkiin poliittisiin ja uskonnollisiin symboleihin, ei pelkästään ääriliikkeiden tunnuksiin. Palkinnon nimen vaihtamista en pidä tarpeellisena. Missään nimessä palkinnon jakamista ei pidä kokonaan lopettaa, mutta sen ulkomuoto ja nimi voidaan vaihtaa, jos se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. Pajun ehdotus Wikimedia Suomen tarjoamista kakkukahveista on erittäin kannatettava. Kakkukahvin voisi varmaan halutessaan kuitata myös pienimuotoisena lahjakorttina, jos matka Helsinkiin on logistisesti haastava. Miihkali ^{(K • M)} 29. maaliskuuta 2024 kello 19.40 (EET)

Työn sankari on työn sankari eikä anneta Stalinien ja Putinien pilata hyvää ideaa. Sirppi ja vasara ovat hyviä työkaluja mutta ne nyt voi poistaa siitä merkistä sekaannusten välttämiseksi. --Höyhens (keskustelu) 6. huhtikuuta 2024 kello 15.27 (EEST)

Täysin samaa mieltä. Ei tällä ole mitään tekemistä nykyvenäjän tekojen kanssa. Muutenkin maailmassa on liian vähän (huonoakin) huumoria joten annetaan tämän olla täällä. Rajoja vois ehkä hiukan muuttaa esim merkkiperusteisemmaksi. T: vasta puolessavälissä ekaa mitalia. Korkki74 (keskustelu) 6. huhtikuuta 2024 kello 16.54 (EEST)

Me jotka olemme syntyneet ja viettäneet nuoruutemme Neuvostoliiton aikana emmekä ole (olleetkaan) kommunisteja, emme pääse irti siitä, että "työn sankari" on diktatuurin leimaama sanapari, jota emme halua mitalina rintapieleemme. Pahoittelen että puhun suulla suuremmalla, mutta en tosiaankaan ole yksin. Silmiensä avauduttua Marja-Leena Mikkola kirjoittaa Parnassossa 2/2011 (jonka vuosikertojen sivuja olen viime ajat selaillut) omasta 1970-luvun Neuvostoliitto-kuvastaan, että se oli "naiivi, naurettava ja varmasti paheksuttava". Ymmärrän kyllä poliittista huumoria, mutta huumori tässä sanaparissa ei avaudu minulle. Wikipedian humoristien huumorintajusta saa lähes päivittäin ikäviä esimerkkejä. --abc10 (keskustelu) 6. huhtikuuta 2024 kello 18.04 (EEST)

Kannattaa puhua vaan ihan omasta puolestaan eikä monikossa "me", olen syntynyt Neuvostoliiton aikaan, mutta en Neuvostoliitossa. Minulla ei ole mitään työnsankari palkintoa vastaan, mutta olen huomannut että Wikipediassa ei kannata huumoria viljellä :P. --Linkkerpar^keskustelu 6. huhtikuuta 2024 kello 18.14 (EEST)

Huumori ei kuulu Wikipediaan. Kyseessä taisi olla kuninkaallinen me-pronominin käyttö: Kuninkaallinen me.--MAQuire (keskustelu) 6. huhtikuuta 2024 kello 18.41 (EEST)

Joidenkin on mahdotonta pysyä asiassa, mikä ei tietysti yllätä tässä kieroutuneen huumorin projektissa. Ei ole ensimmäinen kerta kun lähdet tulkitsemaan kommenttia oman ajatustapasi mukaan etkä lue sitä sellaisena kuin sen kirjoitin. Kiitos ettet sentään nyt syyttänyt valehtelusta. --abc10 (keskustelu) 6. huhtikuuta 2024 kello 20.02 (EEST)

Nyt puhut ilmeisestikin itsestäsi ja tuosta kommentista johon vedit mukaan Marja-Leena Mikkola mielipidekirjoituksen jossa hän arvostelee Parnassossa Neuvostoliittoa, vaikka tässä puhutaan Työn sankari-palkinnosta Wikipediassa. --Linkkerpar^keskustelu 6. huhtikuuta 2024 kello 20.22 (EEST)

Otin Mikkolan esimerkiksi siitä, että silmät voivat avautua, mutta jotkut aikalaiset eivät vieläkään näe neukkusymboleissa mitään ongelmaa, toiset taas kuten Mikkola, näkivät lopulta sen todellisuuden kaiken hutun takana. Puhumattakaan siis nuorisosta, joka ei näe niissä ongelmaa, eivätkä jotkut natsisanastosakaan ongelmaa. --abc10 (keskustelu) 7. huhtikuuta 2024 kello 21.46 (EEST)

Eittämättä olisi mielenkiintoista tietää miten asennoiduttaisiin jos palkinnon nimi olisi Arbeit Macht Frei ? -- Cimon Avaro 8. huhtikuuta 2024 kello 00.11 (EEST)

Karnevalisointi ja vitsiksi vääntäminen on yksi tapa käsitellä kansanmurhaa. Jotain koomista natsiläpässä on, paitsi sitten huvittavuus muuttuu, kun tulee tunne, että esittäjä tai yleisö saattavat olla tosissaan. Outo ja ristiriitainen tunne ainakin minulle tulee myös, kun jossain tekstissä, siinä missä normaalisti olisi oksettavaa konsulttipöhinäviestintää, heitetäänkin silmille vaikkapa joku "suuri harppaus". Silloin miettii, onko tuossa tekstin todellisen kirjoittajan hiljaista vastarintaa ja kaksoisviestintää vai sanojansa täydellistä historiantajuttomuutta. Neuvostoliiton Stahanov-kultti, tilastojen väärentäminen ja mustan selittäminen valkoiseksi ei enää samalla tavalla itseä naurata, kun on selvää, että se on edelleen totta ja tulee ajatus, että se voi olla uhka ihan omallekin olemassaololle eikä vain tapa ihmisiä jossain kaukana. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 8. huhtikuuta 2024 kello 07.59 (EEST)

Koska käytäntö-kahvihuoneessa puhutaan yleensä aina muusta kuin käytännöistä, osallistun minäkin taas keskusteluun. Herr Matthäus kirjoitti törmänneensä "suureen harppaukseen" (artikkeli aiheesta) tekstissä ja mietti, onko kyseessä ilkeys vai tyhmyys eli käytetäänkö termiä tarkoituksellisesti (yksöis- tai kaksoismerkityksin joko puolesta tai vastaan) vai historiantajuttomasti. Nykyään pitää muistaa, että nettiavusteinen tajunta voi myös tuottaa tyhmyyksiä. Jos Oggole translateen panee jostain muusta kontekstista löytämänsä ja neutraaliksi kokemansa englanninkielisen termin "great leap", se suomentuu suureksi harppaukseksi. Ei liene poissuljettua se, että englanninkielistä konsylttytekstiä käännetään koneellisesti suomeksi, koska se on helppoa. Silloin tekstin sekaan tullee väistämättä termejä, joiden valintaan eivät ole osallistuneet lainkaan tekstintuottajan omat aivot. Tuo Hanlonin partaveitsi lienee hieman vanhentunut, koska perinteisesti tyhmyys ja ilkeys ovat vaatineet ihmisen panosta. Olemme jo ajassa, missä ei voida sanoa, että jokin teksti on kokonaan ihmisen tuottamaa. Iltapäivälehden verkossa oli vähän aikaa sitten viihdeartikkeli Ruotsin prinsessa Made:sta. "Svenska hovet" oli lehtijutussa suomennettu termillä "Ruotsin tuomioistuin" ja "hovexpert" olikin "oikeusasiantuntija". Sain itse samat tulokset Gyyglestä. Suomalainen toimittaja ei liene kuullutkaan sanaa "hovi" vaan on ajanut vain ruotsinkieliset lehtijutut käännöskoneen läpi. Mutta onneksi myös (laajan tekstin, yli 30 sanaa) lukeminen kuulemma vähenee maailmassa, joten silloin kun kelvoton teksti ei enää kohtaa surkeaa lukijaa, ollaan eräänlaisessa uudessa optimitilanteessa. --Pxos (keskustelu) 10. huhtikuuta 2024 kello 19.33 (EEST)

”Tämä on pieni askel ihmiselle, suuri harppaus ihmiskunnalle”. --Thi (keskustelu) 10. huhtikuuta 2024 kello 22.13 (EEST)

Tuohon mitaliin voisi vaikka kirjoittaa (venäjänkielisen tekstin ja Neuvostoliiton lyhenteen sijaan) vaikka "Ahkeruus on ilomme" latinaksi. Sirpin ja vasaran sijaan symboliksi vaikkapa kannettava tietokone ja kännykkä tai kamera... Nauhan ankean harmaan taustavärin punaisella raidalla voisi vaihtaa virkistävämmäksi. 15 000:n muokkasten monikertamitaleihin vastaava virkistävä "facelift", kulkuvälineiden uudistamisen terminologiaa lainatakseni. (Ihmisten kosmeettisten operaatioiden kannattajaksi en tällä kommentilla ryhdy). --Paju (keskustelu) 27. huhtikuuta 2024 kello 15.08 (EEST)

Pikaisellakin hakemisella ehdotetulla lausumalla olisi sittenkin poliittisia kytkentöjä. Ja Finna-haun perusteella tätäkin läppää olisi sitten toistettu sekä yhteys ymmärtäen että ymmärtämättä. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 27. huhtikuuta 2024 kello 16.45 (EEST)

Ja vielä väitin ehdotuksessani, että "ilman poliittisia kytkentöjä". Siinä meni sekin. Kiitos tiedosta. --abc10 (keskustelu) 27. huhtikuuta 2024 kello 18.33 (EEST)

Jos latinaa haluaa käyttää koristeena, ehdotan uudeksi korulauseeksi "Lorem ipsum dolor sit amet". Se säilyttäisi alkuaikojen teekkarihuumorin hengen eikä loukkaisi kovin monta. --Pxos (keskustelu) 27. huhtikuuta 2024 kello 18.47 (EEST)

Tai vaikka Concordia res parvae crescunt. -- Cimon Avaro 27. huhtikuuta 2024 kello 18.49 (EEST)

Silloin mitalin kääntöpuolelle pitää myös lyödä teksti "discordia maximae dilabuntur". --Pxos (keskustelu) 27. huhtikuuta 2024 kello 18.54 (EEST)

Taistelujen luokittelu vuosittain

Monessa vuosiluku-luokassa (esim. 1941) suuri osa luokan artikkeleista käsittelee yksittäisiä taisteluja. Olisikohan paikallaan tehdä taisteluille erilliset vuosittaiset luokat (esim. vuoden 1941 taistelut), aivan kuten muiden muassa kirjoille ja elokuville on omat vuosiluokkansa? Tällaisen uuden luokitustason tekeminen olisi hyvin suuri työ, joten ajattelin ensin kysyä muiden näkemyksiä. Entä olisiko tällaista hanketta mahdollista jotenkin edesauttaa botilla, vai onko yksinkertaisinta vain käydä käsipelillä jokainen vuosiluokka läpi ja valita kustakin luokasta taistelu-alaluokkaan soveltuvat artikkelit. --Miihkali ^{(K • M)} 10. maaliskuuta 2024 kello 18.42 (EET)

Kannatettava ehdotus. Tällaiset luokittelut onnistuu tosiaan myös botilla eli ei tarvitse luokitella käsin. Pohdintaa:

Meillä on luokassa Taistelut ja sen alaluokissa 1538 artikkelia sekä luokassa Sotilasoperaatiot ja sen alaluokissa 417 artikkelia. Taisteluartikkelien lukumäärä vuosisadoittain tai -kymmenittäin:

• 2000: 28, 1900: 377 (1910/1930/1940: 296), 1800: 208, 1700: 59, 1600: 39, 1500: 35, 1000–1400: 38

Suurin alaluokittelun tarve lienee siis ainakin ruuhkaisille taisteluvuosille 1914–1918/1939–1945: yht. 279 kpl taisteluartikkelia noina vuosina.

Yksi huomioitava asia on, että täällä on jo luokassa Konfliktit joitain vuosiluokkia v. 2000–2020 konflikteille, esim. Vuoden 2008 konfliktit. En-wikissä näyttäisi kaikki taistelut ja sotilasoperaatiot olevan juurikin konfliktivuosiluokissa: Conflicts in 1941. Siellä on myös aina tuon konfliktivuoden yläluokkana 1941 in military history, johon on luokiteltu muita kuin varsinaisia taisteluita tai operaatioita. Halutaanko me erillinen luokka pelkille taisteluille eli esim. ehdottamasi Vuoden 1941 taistelut vai pitäisikö kaikki konfliktit, taistelut ja operaatiot ym. pitää yhdessä luokassa? Esimerkiksi:

• Vuoden 1941 konfliktit?
• Vuoden 1941 sotilasoperaatiot ja taistelut?
• Vuosi 1941 sotahistoriassa tai Vuoden 1941 sotahistoria?

--Atraie (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 02.46 (EET)

Vuoden se-ja-se sotahistoria kuulostaa omaan korvaani järkevimmältä. Vuosittaiset sotahistorialuokat voisi edelleen luokitella kahteen luokkaan: vuosilukuluokkaan ja uuteen sotahistoria vuosittain -luokkaan, joka taas olisi sotahistorian alaluokka. Miihkali ^{(K • M)} 11. maaliskuuta 2024 kello 09.16 (EET)

Hyvä ehdotus. Pietiboii (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 19.13 (EET)

Kuulostaa tosiaan hyvältä. Tuollaiset keskitetyt luokat ovat varmaan selkein ratkaisu ja jos joskus luokka paisuu suurella määrällä eri aiheiden artikkeleita, niin kaipa sitä voi sitten jatkaa alaluokalla sen vuoden taisteluista yms. --VynedJ (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 19.38 (EET)

Loin luokat Sotahistoria vuosittain, Vuoden 1914 sotahistoria ja Vuoden 1915 sotahistoria, ja siirsin botilla niihin artikkelit. Jos näyttää ok:lta, niin voin näin alkuun tehdä samoin ainakin vuosiluokille 1916–1918 ja 1939–1945, joissa on yhteensä nelisensataa artikkelia siirrettävää. Täältä löytyy PetScan-linkit em. siirrettävistä artikkeleista. Esimerkiksi tässä luokissa "1944" ja "Sotahistoria" (tai sen alaluokissa) olevat artikkelit. --Atraie (keskustelu) 18. maaliskuuta 2024 kello 17.11 (EET)

Näyttää mielestäni oikein hyvältä. Miihkali ^{(K • M)} 18. maaliskuuta 2024 kello 18.43 (EET)

Luokittelin sittenkin lopulta vain ne, jotka ovat joko luokan Taistelut tai Sotilasoperaatiot alaluokissa ja jotka olivat jossain vuosiluokassa ja muodostivat yli 5:n artikkelin joukkoja per vuosi. Eli jätin luomatta alle 5:n artikkelin luokat. Näin luokiteltavaa muodostui yhteensä 572 kpl; ks. Luokka:Sotahistoria vuosittain (muokkaukset). Jouduin siis muuttamaan alkuperäistä suunnitelmaa, kun melkein heti ilmeni, että on hieman epäselvää, mitä kaikkea sotahistoria oikeastaan pitää sisällään. Sillä tähän palautukseen liittyen ja muutenkin siis huomasin, että Sotahistoria-luokan alaluokissa on paljon myös sotien seurauksia (esim. Itävalta-Unkarin hajoaminen), sotien aikana tapahtuneita ja niihin vahvasti liityviä tapahtumia (Romanovin perheen murha) ja sotiin johtaneita konflikteja tai muita tapahtumia (Huittisten meijerikahakka, Sarajevon laukaukset). Siksi ainakin näin alkuun luokittelin vain Taistelut- ja Sotilasoperaatiot-luokissa olevat artikkelit, koska niiden joukossa ei tainnut juuri olla epäselvyyksiä, joten ne oli helppo siirtää botilla. Eli sotiin liittyvät sopimukset, neuvottelut, marssit ja sotarikokset jne. jätin bottiluokittelun ulkopuolelle ainakin toistaiseksi. Toki jos niiden luokitteluun saavutetaan konsensus, niin sitten voin niitäkin siirrellä botilla. Jos joku haluaa selata niitä läpi, niin tässä alkuun 108 artikkelia, joihin kaikkiin täsmäävät seuraavat kohdat: ne ovat 1) vuosiluokissa, joille loin "Vuoden x sotahistoria" -alaluokan, 2) Sotahistoria-luokan alaluokissa, 3) eivät ole luokiteltu taisteluiksi tai sotilasoperaatioiksi ja 4) eivät vielä ole "Sotahistoria vuosittain" -luokan alaluokissa. Tuo lista päivittyy automaattisesti aina, kun joku luokittelee jonkun noista artikkeleista "Sotahistoria vuosittain" -luokan alaluokkiin. --Atraie (keskustelu) 26. maaliskuuta 2024 kello 00.05 (EET)

Kiitos. Noitahan voi lisätä myös käsipelillä tapauskohtaisen harkinnan myötävaikutuksella, jos jokin artikkeli on vähän sellainen rajatapaus, ettei ole selvää kuuluuko se vuotuisiin sotahistorialuokkiin. Miihkali ^{(K • M)} 7. huhtikuuta 2024 kello 11.47 (EEST)

Kaupunkiartikkelien rakenne ja otsikot

<siirretty kielenhuolto-kahvihuoneeseen. Asia ei koske käytäntöjä eikä niitä ole tarkoitus luoda.>

Viittaukset Wikipediaan

Ennen saamaani estoa viimeisin kiista, josta kolmen vuorokauden esto seurasi oli Mikko Paanasen kumous [11]. Yhteenvedossa hän ilmoittaa viittauksen Wikipediaan olevan hyväksyttävä eli onko käytäntö muuttunut? --131.228.2.16 2. huhtikuuta 2024 kello 07.54 (EEST)

Paanasen muokkausyhteenveto on sekava, mutta Wikipediaa ei voi käyttää itsensä lähteenä. -- Htm (keskustelu) 2. huhtikuuta 2024 kello 09.40 (EEST)

Voinko siis poistaa kyseiset lähteet artikkkelista ilman uhkaa estosta kuten jo kertaalleen sain.--131.228.2.16 2. huhtikuuta 2024 kello 11.33 (EEST)

Et. Tarkoitus on, että artikkelin kehittämisestä keskustellaan ja päästään yksimielisyyteen. -- Htm (keskustelu) 2. huhtikuuta 2024 kello 12.51 (EEST)

Meinaat siis, että lähdekäytäntö korvataan tässä tapauksessa konsensuksella....eli siten IP käyttäjien ei kannata osallistua Wikipedian muokkaamiseen, koska käytännöt koskevat ainoastaan IP käyttäjiä ja rekisteröityneet voivat tehdä mitä tahansa vetoamalla konsensukseen, jonka luovat viime kädessä rekisteröityneet muokkaajat.--131.228.2.16 2. huhtikuuta 2024 kello 14.10 (EEST)

Htm Mihin sitä konsensusta tarvitaan, kun virallisen käytännön mukaan Wikipediassa käytetään vain luotettavia lähteitä, ja p.o. lähteet (rkka.ru ja rkkawwii.ru) käyttävät lähteenä Wikipediaa? Kyse on tästä Keskustelu:Ukrainan 72. prikaati ja muistakin artikkeleista, joissa noita lähteitä on käytetty. Joudun varmaan tämän kysymyksen takia vaikeuksiin, mutta jos on olemassa käytäntö, että Wikipediaa käyttäviä lähteitä voikin käyttää, haluaisin vastaisuuden varalle mustaa valkoisella. En osaa venäjää, joten en voi tutkia mainittuja lähdesivuja. Tähän asti kelvottomat lähteet on poistettu ilman keskusteluja ja konsensuksia. --abc10 (keskustelu) 8. huhtikuuta 2024 kello 12.30 (EEST)

Niin siis käsittääkseni on myös olemassa sellaisia lähteitä, jotka käyttävät muun ohessa Wikipediaa lähteenään, mainittakoon esim. Niemelän ym. Sienten biologia, jossa on commons-kuvia. Jos voi osoittaa, että jonkin tällaisen lähteen tieto onkin muualta kuin Wikipediasta, sitä voi mielestäni käyttää. --Höyhens (keskustelu) 8. huhtikuuta 2024 kello 12.42 (EEST)

Paanasen muokkausyhteenveto on edelleen sekava. Wikipediaan ei saa viitata eli käyttää itsensä lähteenä. Konsensus tarvitaan siihen, onko käytetty ulkopuolinen lähde luotettava vai ei. -- Htm (keskustelu) 8. huhtikuuta 2024 kello 14.20 (EEST)

Ainoa tapa osoittaa noiden Wikipediaan viittaavien lähteiden sopivuus lähteiksi on osoittaa tietojen olevan jostain muualta kuin Wikipediasta eli silloin kykenee käyttämään jotain muuta lähdettä kuin Wikipediaa.--2A03:5342:F:6:0:0:0:3 8. huhtikuuta 2024 kello 15.46 (EEST)

Vastaukset ovat sellaisia itsestään selvyyksiä, joita en tarvinnut asiaa kysyessäni. Jos/Kun Paananen ei kommentoi, hänhän ei ole kommentoivaa käyttäjätyyppiä, asia jää sillensä, vai? Paanasella eivät sekavia ole ainoastaan yhteenvedot. Jos katsoo hänen muokkauksiaan, niistä ei saa rivinvaihtoinen selvää mikä on lähteestä, mikä ei. Kirjoitusvirheitäkin niissä on, vaikka niitä välillä joku yrittää korjata. Outoa etteivät Wikipedian kirjoitusvirheiden ja lähteiden syynääjät ole puuttuneet niihin. Entäpä jos ylläpitäjä käy wikipediaan perustuvia lähteitä siivoilemassa, niin rahvas voi sen jälkeen ryhtyä talkoisiin? --abc10 (keskustelu) 8. huhtikuuta 2024 kello 17.30 (EEST)

Minäkään en osaa venäjää, joten en täysin pysty sanomaan noiden sivustojen luotettavuudesta. Kuitenkin rkka.ru-sivuston (esim. [12]) lopussa lukee, että lähteenä on käytetty muun muassa Wikipediaa. Tämän perusteella en pitäisi sivustoa luotettavana.--Puppe100 (keskustelu) 9. huhtikuuta 2024 kello 09.31 (EEST)

Enpä voi minäkään auttaa kun toi teksti onkin ukrainaa jota en osaa eikä venäjää. Toisenkieliseen Wikipediaan ei kylläkään tietenkään pidä linkittää ikään kuin se olisi lähde. --Höyhens (keskustelu) 10. huhtikuuta 2024 kello 16.47 (EEST)

Mielestäni artikkelista voisi poistaa nykyisellään aika paljon, koska kokonaisia kappaleita on ilman lähteitä. Ketä fiwikissä kiinnostaa lähteistömätön tarinointi jonkun sotilasyksikön NL:n aikaisesta (70-vuoden takaisesta) historiasta? Eli ainakin 1/3-1/2 artikkelista voi saksia pois. Rajusti karsien ehkä voisi koota ukrainalaisen prikaatin kompaktimman ja järkevähkön tietosanakirja-artikkelin. Hyvin lähteistetty kappaleen tai parin mittainen artikkeli on satakertaa parempi kuin nykyinen sekava tarina.--Paju (keskustelu) 28. huhtikuuta 2024 kello 01.25 (EEST)

﹫Paju: Muokkaa rohkeasti: ”Huonon kirjoituksen voit korvata omalla loisteliaalla sanankäytölläsi.” Tarkistettavuus: ”Lähde on ilmoitettava lisättäessä uutta tietoa artikkeliin, muutoin kuka tahansa saa kyseenalaistaa tai poistaa tiedot. Velvollisuus ilmoittaa lähde on tiedon lisääjällä, ei poistajalla.” raid5 28. huhtikuuta 2024 kello 02.21 (EEST)

Olisi kuvainnollisesti miljoona artikkelia joita voisi selkeyttää tai panna alulle. Olen kiinni Ukrainan nykypäivässä; mm. panemassa alkuun runsaan 460 ukrainalaisen kaupungin kymmenentä viimeisestä nimikettä. Lisäksi venäläisten liitopommi- ja dronehyökkäysten kohteena olevista (entisistä kaupunkityyppisistä taajamista, taajamatyyppi poistui UA:ssa 1/2024) isoista taajamista olisi hyvä värkätä artikkeleita esim. Harkovan ja Zaporižžjan alueilla, esim. Harkovan alueella päivittäin 5-10 ilmahälyytystä. Noista tulee väkeä hissukseen Suomeenkin. Monet mediat kirjoittavat väärin esim. tällä viikolla SBU:n droneiskun kohteena olleen venäläisen sotilastukikohdan nimen, eli senkin voisi aloittaa, että jatkouutisointi korjautuisi (mediamokia oikovat pikkuartikkelit ovat jo vuodesta 2013-2014 ollut yksi Ukraina/Venäjä-artikkelien motivaattori).--Paju (keskustelu) 28. huhtikuuta 2024 kello 13.17 (EEST)

Hienoa, Käyttäjä:Paju, että jaksat. Minulla tuli vähäksi aikaa stoppi aiheen artikkeleiden kirjoittamisessa. En käy enempää analysoimaan syitä, niitä on enemmän kuin yksi, mutta tarkoitus on jatkaa. --abc10 (keskustelu) 28. huhtikuuta 2024 kello 16.07 (EEST) edit: korjasin sisennysvirheen, jonka vuoksi kiitos kohdistui valitettavasti väärälle tunnukselle. 29. huhtikuuta 2024 kello 09.56 (EEST)

Kiitos Abc10, jaksan välillä muokata. Lepo tekee toisinaan hyvää, sitten taas jaksaa. raid5 28. huhtikuuta 2024 kello 21.14 (EEST) edit yliviivattu ansioton kiitos raid5 29. huhtikuuta 2024 kello 23.11 (EEST)

Korjasin sisennysvirheen, pahoittelen saamaasi ansiotonta kehua. --abc10 (keskustelu) 29. huhtikuuta 2024 kello 09.56 (EEST)

﹫Abc10: Ei se mitään, kehu tuntui hetken hyvältä, vaikka sitten muuttuikin parilla näppäimen painalluksella aiheettomaksi. raid5 29. huhtikuuta 2024 kello 23.19 (EEST)

Käytäntöehdotus: Palautettavat ylläpitäjät

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Tuli tässä mieleeni uusi, loistava käytäntöehdotus: "palautettavat ylläpitäjät".
Hommahan menisi niin, että ylläpito-oikeutensa menettäneestä käyttäjästä äänestettäisiin palautusäänestyksessä, halutaanko hänet palauttaa ylläpitäjäksi. Ylläpito-oikeuksien palauttamiseen vaadittaisiin 58% kannatus, ja tätä voisi käyttää vain niihin käyttäjiin, jotka on äänestetty pois ylläpitäjistä äänestyksellä.--37.33.205.157 7. huhtikuuta 2024 kello 23.25 (EEST)

En näe tarvetta. Kyllähän ylläpito-oikeutensa menettäneestä ylläpitäjästä voidaan halutessa järjestää uusi ylläpitäjyysäänestys. --Kärrmes (keskustelu) 7. huhtikuuta 2024 kello 23.28 (EEST)

Ideani onkin se, että aiemmin ylläpitäjänä olleen olisi helpompi saada oikeutensa takaisin kuin sellaisen, joka otetaan ensimmäsitä kertaa ylläpitäjäksi. Tässä toki täytyisi sopia se, että tällaista ylläpito-oikeuksien palautusäänestystä ei saisi käynnistää ennen kuin jokin tietty vähimmäisaika on kulunut ylläpito-oileuksien poistoäänestyksestä. Uusien ylläpitäjäin äänestyksessä vähimmäisaika on kolme kuukautta ennen kuin saa aloittaa uuden. Tässä se voisi olla pidempi, esimerkiksi kuusi tai vaikkapa jopa yhdeksänkin kuukautta.--37.33.205.157 8. huhtikuuta 2024 kello 13.09 (EEST)

Ei ole syytä laittaa yhteisön vanhoja päätöksiä kummittelemaan tuolla tavalla. Vaikka saattaisinkin ilahtua eräästä ”ylläpitäjän palautuksesta”, en todellakaan halua, että se tapahtuu millään erityissäännöillä. Jos ei 75 prosentin kannatus täyty, silloin hyväkin entinen ylläpitäjä saa pysyä entisenä. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 8. huhtikuuta 2024 kello 13.56 (EEST)

Samaa mieltä kuin Paranaja. --Höyhens (keskustelu) 8. huhtikuuta 2024 kello 14.30 (EEST)

Hyvin sanottu. --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 12. huhtikuuta 2024 kello 00.27 (EEST)

En kannata sitä, että aiempi ylläpitäjä saisi oikeutensa helpommin kuin kokonaan uusi. --Kärrmes (keskustelu) 8. huhtikuuta 2024 kello 14.47 (EEST) kommenttia muokattu. --Kärrmes (keskustelu) 8. huhtikuuta 2024 kello 16.27 (EEST)

Hyvin sanottu. --Osmo Lundell juttusille? 12. huhtikuuta 2024 kello 00.20 (EEST)

Jos oikeudet on menetetty väärinkäytösten johdosta, mielestäni kynnys oikeuksien palautukselle pitäisi olla korkeampi kuin pystymetsästä nostetun ylläpitäjäkandidaatin nostolle. Tämä on vain minun mielipiteeni. Eri asia jos oikeudet on menetetty esimerkiksi inaktiivisuuden johdosta. Kuten allekirjoittaneen kohdalla oli. Mutta olen tietysti jäävi tämmöisessä tapauksessa. -- Cimon Avaro 12. huhtikuuta 2024 kello 03.31 (EEST)

Vastaehdotus, säädetään sellainen että jos on äänestyksellä menettänyt ylläpitäjäoikeutensa, niitä ei voi saada enää koskaan takaisin. Uusia tuoreita näkökulmia voisi olla hyödyllistä saada ylläpitotoimintaankin. Tämä elinikäinen ylläpitäjyys ja byrokratiuskielto koskisi luonnollisesti vain sellaisia ylläpitäjiä jotka ovat oikeutensa menettäneet juurikin äänestyksellä. -- Cimon Avaro 13. huhtikuuta 2024 kello 18.14 (EEST)

Täydennys: Mikäli oikeudet on menettänyt in-aktiivisuuden tai in-telligensin vuoksi, niitä ei koskaan saa takaisin. Lisäksi koko avioliitto mitätöidään niin, että todetaan, että väärin- tai vähänkäytettyjä oikeuksia ei ole koskaan ollutkaan. Damnatio memoriae. Hassua ajatella jotain kynnyksiä tai säädöksiä. Wikipedian päätökset perustuvat konsensukseen tai sen puutteeseen. Jos joku ex-tyypin ylläpitäjä yhteisön mielestä on kamala tyyppi ennen ja jälkeen viraltapanon, eiköhän ainakin osa järkevistä käyttäjistä kykene kertomaan jyrkän mielipiteensä vihdasta tai vastaan aina kun siihen tulee tilaisuus. Tuollaiset äänikynnykset tai peräti kieltomääräykset kaventavat yhteisön keskustelumahdollisuuksia tai päätöksentekovaltaa, mikä on helppo tai vaikea nähdä riippuen näkijästä. Sitä paitsi vahingonilon tuottamista ei ole syytä rajoittaa: mikäpä muutamille mukavampaa kuin huomata, että joku onneton poispotkittu typerys asettuu uudestaan ehdolle eli menee nyrkkeilykehään ilman hammassuojia. --Pxos (keskustelu) 13. huhtikuuta 2024 kello 18.30 (EEST)

Cimon Avarolle luettavaa: Wikipedia:Liiallista konservatiivisuutta olisi hyvä välttää, samoin liiallista liberaalisuutta. Ehdotuksesi on mielestäni äärimmäisen konservatiivinen ja rangaistushaluinen. Olen aikaisemminkin sanonut, muistaakseni jossakin ylläpitoäänestyksessä, että vanhojen virheiden ei tulisi enää useamman vuoden jälkeen painaa vaakakupissa niin paljoa, ja niitä ei tulisi pitää niin ylitsepääsemättöminä, että torppaisi pysyvästi mahdollisuuden saada edistyneempiä oikeuksia, joko takaisin tai sitten uutena. Muista myös Wikipedia:Oleta hyvää tahtoa.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 14. huhtikuuta 2024 kello 11.13 (EEST)

Vastustan. Äänestys ratkaiskoon, ja jos joskus aiemmin äänestyksessä poistettu ylläpitäjä saa luottamuksensa takaisin voitokkaan äänestyksen muodossa, niin tervetuloa takaisin vain. Miksi heidät pitäisi ehdoin tahdoin sulkea pois, vaikka halua heidän uudelle ylläpitäjäkaudelleen olisi? Uusia ja tuoreita näkökulmia ylläpitoon on mahdollista saada ihan vain sillä, että valitaan uusia ylläpitäjiä. En näe tuolla mitään asiayhteyttä. --Kärrmes (keskustelu) 14. huhtikuuta 2024 kello 18.54 (EEST)

Tämä on aika ongelmallinen juttu. Wikipediassa on poistettu neljä ylläpitäjää äänestyksellä. Syitä poistoihin ovat olleet:

• työkalujen käyttämättömyys ja muut, ylläpitotyökaluihin liittymättömät ongelmat
• asiaton keskustelukäyttäytyminen (kaksi käyttäjää, toisella suorat henkilökohtaiset hyökkäykset ja kunnianloukkaukset; toisella "harmaalla alueella" liikkuminen ja muu kyseenalainen kommentointi eri keskusteluissa, ts. keskustelukäytäntöjen rajojen "venyttäminen")
• toisten henkilötietojen paljastaminen

Eli missään noista ei ole ollut syynä työkalujen varsinainen väärinkäyttö. Osa voisi noista palata takaisin ylläpitäjiin esimerkiksi muutaman vuoden kuluttua, osa taas ei missään nimessä, ainakaan ennen kuin on selvästi osoitettu, että vanhat ongelmat on korjattu. Tämän vuoksi on vähän kom sii kom saa, että äänestyksellä oikeutensa menettänyt saisi oikeutensa 17 prosenttiyksikköä matalammalla kannatuksella kuin uusi kandidaatti. Cimon Avaron vastaehdotus on kuitenkin äärimmäisen typerä, pelkkää rankaisemista. Ylläpito-oikeuksien poistoäänestyksen ei kuitenkaan kuuluisi olla mikään rangaistus, mutta niitä on selvästi käynnistetty myös rangaistustarkoituksissa.

Tämän vuoksi lienee parempi pitää nykyinen tapa käytössä, mutta samalla kuitenkin olen sitä mieltä, että ylläpitoäänestyksissä kuuluisi olla inan matalampi kannatusvaatimus.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 14. huhtikuuta 2024 kello 11.03 (EEST)

Kertaalleen poistuneille ja poistetuille tiukemmat rajat. Kaikille luonnetesti ja määräaikainen pesti. --abc10 (keskustelu) 14. huhtikuuta 2024 kello 21.15 (EEST)

Jos ehdotan sinua ylläpitäjäksi, niin suostutko, vaikka näistä määräaikaisuus ei olisi valintaperuste? raid5 15. huhtikuuta 2024 kello 00.02 (EEST)

Tarkoititko, että luonnetesti tehtäisiin jatkossa kaikille eikä ainoastaan ilkeille ylläpitäjille? raid5 16. huhtikuuta 2024 kello 02.26 (EEST)

Lopputulos

• 37.33.205.157 ehdotti, että ylläpito-oikeuksien palauttamiseen vaadittaisiin 58 prosentin kannatus.
• Cimon Avaro ehdotti keskustelussa , että äänestyksessä poistettuja ylläpito-oikeuksia ei voi saada koskaan takaisin.
• Abc10 ehdotti keskustelussa entisille ylläpitäjille uudessa äänestyksessä tiukempia rajoja, ylläpitäjäehdokkaille testejä ja ylläpitäjyyden määräaikaisuutta.

Ehdotukset eivät saaneet keskustelussa kannatusta. -- raid5 22. huhtikuuta 2024 kello 00.55 (EEST), --Zache (keskustelu) 22. huhtikuuta 2024 kello 10.27 (EEST)

Tubettajien merkittävyys

Tubettajien merkittävyys tuntuu ihmetyttävän täällä vuodesta toiseen, joten sen merkittävyyskäytäntö olisi hyvä saada kuntoon. Mm. täällä on keskusteltu siitä, milloin tubettajia voidaan pitää merkittävinä. Ensisijaisesti kysymys on siinä, onko tilaajamäärä vai aiheen käsittely riippumattomissa lähteissä enemmän merkittävää. Useimmiten enemmistö kääntyy jälkimmäisen rinnalle, jolloin tänne ei voitaisi tehdä artikkeleita massiiviisia tilaajamääriä omaavistakaan tubettajista. Suomalta linkkasi tuolla keskustelusivulla englanninkielisen Wikipedian omaavan käytännön/poistoperusteet tubettajille 1, jonka mukaan tilaajilla ei ole mitään väliä, vaan tarvittaisin riippumattomia lähteitä merkittävyyden tueksi. Itse kallistun tälle kannalle. Mitä täällä ollaan mieltä? Pietiboii (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 16.58 (EEST)

Tuo en-wikin linkki on YouTube-wikiprojektin käytäntö, mitä ei ilmeisesti ole virallistettu sen ulkopuolella varsinaiseksi käytännöksi, mutta linkissä on luetteloituna poistoäänestyksiä joissa on hävitetty ihan 20 000 000 tilaajan tubettajistakin kertovia artikkeleita. Omakin kantani on ollut jo pitkään, että hyvät lähteet ovat tärkeämpiä kuin tilaajamäärä ja tämän osalta tubettajia tulisi käsitellä kuin muitakin julkisuuden henkilöitä. Tilaajamääriä koskevat rajat ovat aina mielivaltaisia, koska niihin vaikuttaa niin monet asiat kuten kanavan kieli, kohdeyleisö ja aihe. Jos tilaajamäärien perusteella todetaan merkittävyys voidaan saada laaduttomia artikkeleita, joiden ainoat lähteet ovat linkkejä YouTube-videoihin ja niistä vedettyihin päätelmiin. Tuollaisten artikkelien mielekkyys on kyseenalaista ihan tietojen tarkistettavuuden vuoksi. Tilaajamäärät voivat muuttua aikaa myöten eivätkä erityisemmin kerro kuinka sitoutuneita seuraajat ovat, niitä voi myös manipuloida ostamalla seuraajia (botit). Nykyisellään tilanne on vähän kuin jos kirjailijoille ei olisi koskaan luotu merkittävyysrajaa vaan jokainen arvioitaisiin yksittäistapauksena sen mukaan, kuinka paljon kyseisen kirjailijan kirjoja lainataan kirjastoista. Loppuhuomautuksena, suuri osa suomenkielisen Wikipedian tubettajista on merkittäviä jotain muuta reittiä kuten kustannetun kirjan, kansanedustajuuden tai muun ansion kautta eli Wikipedian tubettajaluokissa tulee aina olemaan suhteellisen matalan tilaajamäärän tubettajia. --Suomalta (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 17.35 (EEST)

Tubettajien merkittävyydestä tulee tosiaan aika ajoin keskustelua. Mielestäni riittävän laajan lähdekäsittelyn edellyttäminen on hyvä lähtökohta, koska se on yleinen merkittävyyden vaatimus. Kuten Suomalta toteaa, tilaajamäärä ei voi yksinään tehdä aiheesta merkittävää. Ehkä suuri tilaajamäärä suhteessa kohdeyleisöön tai aiheeseen voisi tukea merkittävyyttä mutta ei takaisi sitä. Jos tästä keskustelusta saadaan jokin lopputulos, sen voisi kirjoittaa merkittävyyden suuntaviivoihin.--Puppe100 (keskustelu) 21. huhtikuuta 2024 kello 16.23 (EEST)

Kannatan tuota laajan lähdekäsittelyn edellyttämistä, aiheesta riippumattomissa lähteissä tietysti. -- Htm (keskustelu) 22. huhtikuuta 2024 kello 10.42 (EEST)

Jos tekstiä haluttaisiin suuntaviivoihin, kuuluisiko muotoilusta järjestää äänestys tai jotain, vai voiko nykyään suuntaviivoja muokata rohkeasti? -- Cimon Avaro 23. huhtikuuta 2024 kello 08.27 (EEST)

Suuntaviivat-sivu sisältää asioita joista ollaan äänestetty poistoäänestyksissä ja siinä on esimerkkiartikkeleita joista poistoäänestyksistä on ollut 70% kannatus suuntaan tai toiseen. Itse en näe varsinaisesti syytä muuttaa tätä. Olen myös aavistuksen verran skeptinen sen suhteen, että lähteiden vaatiminen merkittävyyden todisteeksi olisi ollut ongelmana tubettajien kanssa (ts. vaikka katsojamäärillä argumentoidaan niin niitä poistetaan katsojamääristä huolimatta jos lähteitä ei ole tueksi) Varmaan jos haluttaisiin vaikuttaa asioihin niin ehkä ohjeen siitä miten kiinnostuneet pystyy kirjoittamaan riittävän hyvän artikkelin olisi hyödyllisempää kuin suuntaviivoihin lisääminen. (vrt musiikki ja Wikipedia:Bändiopas) --Zache (keskustelu) 23. huhtikuuta 2024 kello 08.47 (EEST)

En ole erityisesti perehtynyt siihen, miten ja millä perusteilla suuntaviivoja on muokattu. Varmaankin konsensukseen perustuvan lopputuloksen voisi sinne laittaa. Lisäksi jos löytyy tubettajien poistoäänestyksiä, niin niistä saisi esimerkkejä merkittävyyden arviointiin.--Puppe100 (keskustelu) 23. huhtikuuta 2024 kello 19.09 (EEST)

Nopeasti kun katsoin, niin vähintäänkin kohtuullisesti fiwikin tubettajat on lähteistetty. Noin muuten, niin ehkä todennäköisempi ongelma kuin että onko aiheet merkittäviä on se, että ei tunnisteta mitkä ovat mahdollisesti merkittäviä ja kirjoittajat ovat usein varsin kokemattomia ja/tai nuoria niin ne eivät osaa kertoa sitä Wikipedian haluamalla tavalla. ( = perustella lähteillä ). Esimerkkinä vaikka Paqpa joka poistettiin 20 kertaa epämerkittävänä kunnes tein sen Planin muokkaustapahtuman yhteydessä jossa tapahtumaan osallistuneet nuoret tekivät mm. listan henkilöistä jotka puuttuivat wikipediasta ja joiden pitäisi heistä olla siellä. --Zache (keskustelu) 22. huhtikuuta 2024 kello 10.52 (EEST)

Ongelma on, että vain muokkaajien nuoruudessa ollut nuorisokulttuuri kuten demoskene vaikuttaa heistä merkittävältä. Nykyistä lasten- ja nuortenkulttuuria sen sijaan vähätellään. Paqpa poistettiin monta kertaa, koska kohdeyleisö on lapset ja esimerkiksi Koululaisen haastattelua ei noteerattu lähteenä, koska lehti on suunnattu koululaisille, eikä vanhoille ukoille. --MAQuire (keskustelu) 22. huhtikuuta 2024 kello 15.26 (EEST)

Yleinen keskustelu rikosten ja katoamisten merkittävyydestä

En nyt todellakaan halua että keskustellaan yksittäistapauksista vaan objektiivisista yleispätevistä kriteereistä. Nämä ovat aiheita jotka ovat pahiten hakuammuntaa artikkelien merkittävyyskeskusteluissa. Hyvin usein edetään intohimot edellä. Ja kummasti yhtä usein ollaan itsepintaisesti säilyttämässä jotain tai itsepintaisesti poistamassa jotain, kuin nyt kulloinkin intohimot ohjaavat. Hakisin objektiivisia yleispäteviä mitattavissa olevia kriteereitä joihin voisi vedota kumpaankin suuntaan. Usein olen ollut sitä mieltä itse ettei rikoksia tarvitsisi kovin lavealla siivilällä päästää wikipediaan, mutta oman mielipiteeni ei tässä pitäisi olla ohjaavana, vaan se että saataisiin johdonmukaiset periatteet jolla artikkelit olisivat yhteismitallisia. Rehellisesti hieman kuitenkin sormi suussa sen suhteen että onko edes teoriassa mahdollista löytää kriteereitä joilla voisiin kovin erilaisia rikoksia ja katoamistapauksia punnita? Miten on? -- Cimon Avaro 23. huhtikuuta 2024 kello 08.21 (EEST)

Nämä ovat hankalia asioita, koska on hirveän hankala vetää tarkkoja rajoja. Uutisaiheissa ei oikein voi mennä ihan suoraan perussäännön mukaan eli käsitelläänkö aihetta huomattavan laajasti. Monia uutisaiheita, kuten päivän säätä, käsitellään varsin laajasti. Pääsääntönä itse voisin ajatella, että rikos/katoaminen on merkittävä, kun sitä käsitellään laajasti jossain ei-uutislähteessä, sitä käsitellään laajasti usean vuoden ajan tai tapahtumasta on selkeitä yhteiskunnallisia tai kultuurellisia seurauksia (siitä seuraa esim. uusia toimintatapoja, poliittisia päätöksiä tai siihen viitataan vaikkapa kulttuurituotteissa). Usein siis käytännössä rikoksen merkittävyys ratkeaa oikeasti vasta muutaman vuoden päästä. Toki jos jotain tapausta seuraa usean päivän erikoisuutislähetyksiä ja useiden viikkojen keskustelu yhteiskunnan tilasta, niin voidaan nopeastikin todeta tapauksen olleen merkittävä. --PtG (keskustelu) 23. huhtikuuta 2024 kello 08.42 (EEST)

Ehkä olisi hieman elämälle vieras pääsääntö. Ehkä automatia jota voitaisiin soveltaa sen suhteen että mitä ei ainakaan voida poistaa. -- Cimon Avaro 23. huhtikuuta 2024 kello 08.51 (EEST)

Nimenomaan tuo usean vuoden ajan käsittely osoittaa tapauksen merkittävyyden. Valitettavasti toisinaan menee jonkun aikaa ennen kuin selviää, oliko joku suuriakin tunteita kuohuttanut tapahtuma sittenkin lopulta päivänkohtainen. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 28. huhtikuuta 2024 kello 16.35 (EEST)

Omaelämäkerta lähteenä

Onko artikkelin henkilön itsensä kirjoittama, Otavan julkaisema elämäkerta tai muistelma hyvä lähde tai sellainen, että sillä voi lähteistää suurimman osan koko artikkelista. Pietiboii (keskustelu) 26. huhtikuuta 2024 kello 16.21 (EEST)

Ei ole, kaivataan mielellään rinnalle muita lähteitä myös. --Zache (keskustelu) 26. huhtikuuta 2024 kello 16.23 (EEST)

Kiitos nopeasta vastauksesta. Pietiboii (keskustelu) 26. huhtikuuta 2024 kello 16.25 (EEST)

Miksipä enimmäkseen ei? Iivarius (keskustelu) 26. huhtikuuta 2024 kello 16.26 (EEST)

Voi käyttää selvissä faktoissa, esimerkiksi työvuosistaan X:n yliopistossa, puolisostaan (nimi, vuodet), mutta jos muistelee 20 vuoden takaista keskustelua nykyisen vihamiehensä kanssa, on syytä liittää siihen maininta, että "N. kirjoittaa muistelmissaan". --abc10 (keskustelu) 26. huhtikuuta 2024 kello 17.40 (EEST)

Jos henkilö tunnetaan yleisesti epäluotettavana kertojana, niin sitten ehkä ei. Mutta muutoin miksi ei. Iivarius (keskustelu) 26. huhtikuuta 2024 kello 18.08 (EEST)

Ihmisen muisti on tunnetusti valikoiva vaikka ei tunnettaisi "yleisesti epäluotettavana kertojana". Kun ei kaikkea voi kirjata jonnekin arkistoon, niin en voi linkittää, mutta tässä kevään aikana luin juuri eräistä muistelmista, joiden muistikuvat poikkesivat jyrkästi muiden kirjoittamista. Kyllä niihin muistoihi on turvallisempaa merkitä "X:n mukaan". --abc10 (keskustelu) 26. huhtikuuta 2024 kello 18.23 (EEST)

Sattui eteen mainio esimerkki muistelmien epäluotettavuudesta: Johannes Virolainen kertoo omissa muistelmissaan että presidentti Kekkonen olisi tilannut 20.6.1979 Yleltä ajan antaakseen tärkeän tiedonannon, ja Virolaisen mukaan Ylessä oli yritetty estellä puheen filmaamista, jolloin (Virolaisen mukaan) Kekkonen olisi raivostunut. Todellisuudessa presidentin kanslia oli jakanut Kekkosen tiedotteen julkisuuteen, ja Yle halusi sen filmille. Työvuorossa ollut tuolloinen Ylen politiikan toimittaja Seppo Heikki Salonen oikaisee Virolaisen muistelmien kohdan Kanavassa (2/2024, s. 66): Yle päin vastoin halusi lausuman filmille mutta pelkäsi presidentin kansliapäällikön Perttusen estelevän, sillä Kekkonenhan oli tuolloin jo heikossa kunnossa. Se kuitenkin saatiin: "vihainen valtionpäämies suostui lukemaan tekstinsä", sanoo Salonen. Salosen oikaisussa on pieni virhe: hän puhuu Mäntyniemestä. --abc10 (keskustelu) 29. huhtikuuta 2024 kello 09.31 (EEST)

Tätä olen itsekin pohtinut artikkelin Alexander Dubcek kohdalla. Suurin osa viittauksista vie 1990-luvun alussa julkaistulle viralliselle omaelämänkerralle, joka on kirjoitettu silloin kun Dubcek oli vielä elossa ja aktiivinen toimija Tsekkoslovakian kommunismin jälkeisen politiikan kentällä. Esimerkiksi Yksityishenkilö-osuus on kuin suoraan vaalikirjasta, mikä lähde aika pitkälle onkin. Toisaalta Dubcekin elämän aikajanan lähteistämiseksi omaelämänkerta sopii mielestäni ihan kohtuullisesti. Vaarana on tosin, että lähteen positiivinen katse kohdehenkilöönsä tarttuu myös wikipedistiin. Saimuri (keskustelu) 29. huhtikuuta 2024 kello 12.58 (EEST)

Täsmennyssivun lähteistäminen, kun se sisältää punalinkkejä

Keskustelu liittyy Abc10:n keskustelusivulla käytyyn Täsmennysartikkelit ilman varsinaisia artikkeleita -keskusteluun.
Esmierkkitäsmennyssivu: Rosenhane (melkein kaikki linkit olivat ensin punaisia)

Jos aloitetaan täsmennyssivu, joka sisältää pelkkiä punalinkkejä, niin pitäisikö niiden punalinkkien tiedot lähteistää tai ainakin syntymä- ja kuolinvuosi ja suuremmat "väitteet"? Jos kerran syntymä- ja kuolintiedoille vaaditaan lähde, niin eikö ne silloin pitäisi tuollaisissa lähteistää, kun missään muualla ei vielä toistaiseksi kerrota niitä tietoja, että ne voisi lähteistää. Tuollaisille suuremmille "väitteille" voisi olla esimerkkinä tuolla Rosenhane-täsmennyssivulla yhden henkilön kohdalla oleva salanimi. Luurankosoturi ✉️ 2. toukokuuta 2024 kello 18.32 (EEST)

Ei kait sellaista pelkkää punalinkkistä täsmennyssivua kannata edes alkaa lähteistämään. Joka haluaa tuollaisen tehdä, niin jokainen voi sen Hiekkalaatikkoonsa tehdä valmiiksi, jos aikoo ne jossain vaiheessa sinilinkiksi tehdä. Sitten vasta julkaista tuo täsmennyssivu, muuten poistoon, kun ei johda mihinkään.--Elastul (keskustelu) 3. toukokuuta 2024 kello 06.42 (EEST)

Kannattaako tällaista keskustelua edes aloittaa, jos tilanne on jo ohi. Toisaalta keskeneräistä työtä ei kai yleensä arvostella. Joskus voi olla helpompi muokata rohkeasti eli tehdä ensin punalinkkinen täsmennyssivu, jolloin linkit (artikkelien nimet) tulee luotua ja sitten vasta luoda artikkelit.--131.228.2.15 3. toukokuuta 2024 kello 07.02 (EEST)

Tilanne ei sinänsä ole ohi, koska ei ole kauaakaan siitä, kun yksi pelkkiä punalinkkejä käsittävä täsmennyssivu poistettiin. Sivu oli ollut olemassa jo kauan. Niitä voi olla muitakin. On käsittääkseni kyseenalaista, kannattaako pelkkää punalinkkisivua edes tehdä. Viitataanko tähän punalinkkisivuun muilta sivuilta? Jos ei, niin mihin sitä sivua tarvitaan? Se, että täsmennyssivun punaisille linkeille on lisätty lähde, ei kaiketi ole kiellettyä. Täsmennyssivuja ei yleensä ole lähteistetty. Se ei ainakaan ole vaatimus. -- Htm (keskustelu) 3. toukokuuta 2024 kello 07.45 (EEST)

Tarkennusta asiaan: Kyseinen illalla tekemäni täsmennyssivu Rosenhane ei sisältänyt pelkkiä punalinkkejä, vaan siinä oli yksi seitsemän vuotta sitten tehty artikkeli. Jos olisin arvannut punaisten linkkien aiheuttaman huolen, olisin tietysti tehnyt artikkelit ensin ja täsmennyssivun sitten. Tein kuitenkin muut artikkelit seuraavana päivänä. Asioilla tuskin on keskinäistä yhteyttä, mutta olin kyseenalaistanut punalinkkiasian esiin nostaneen käyttäjän aloittaman artikkelin "Markus Päiviö", joka sitten poistettiinkin. Jatkettaneen samalla linjalla, eli punaisia linkkejä voi olla, eikä lähteitäkään tarvita. Pelkkiä punaisiakin linkkejä voi mielestäni olla, jos täsmennyssivu on tarpeen esimerkiksi artikkeleissa esiintyvien saman nimisten henkilöiden erottelemiseksi. Ja tietysti kun artikkelit aloitetaan, täsmenteelliset nimet ovat valmiina, jolloin ei tarvitse jälkikäteen korjata täsmenteeettömälle nimelle tehtyjä lukemattomia linkkejä, kuten on joskus käynyt. Ne joutuu tekemään käsin, sillä vaikka halukas botti olisikin, se ei osaa erotella korjattavia nimiä. --abc10 (keskustelu) 3. toukokuuta 2024 kello 08.52 (EEST)

En sanonutkaan, että olisi sisältänyt pelkkiä punalinkkejä. Tuossa keskustelunavauksessani puhun yleisesti ja tuossa pienessä tekstissä on suluissa täsmennys. Luurankosoturi ✉️ 3. toukokuuta 2024 kello 13.39 (EEST)

Koska linkitit keskustelusivulleni ja sen otsikossa lukee "Täsmennysartikkelit ilman varsinaisia artikkeleita", halusin täsmentää. --abc10 (keskustelu) 3. toukokuuta 2024 kello 14.25 (EEST)

Adelsvapen.com

Onko kyseinen sivusto Wikipediaan hyväksyttävä lähde? Sivusto ilmoittaa etusivullaan toimivansa Wikipedian toimintatapojen mukaisesti eli kuka vain voi muokata ja lisätä tietoa sivustolla etusivu.--Kippari1 (keskustelu) 4. toukokuuta 2024 kello 22.41 (EEST)

Käytännöstä Tarkistettavuus voit katsoa suuntaviivoja lähteiden hyväksyttävyyteen, mikäli jokin sivusto askarruttaa. raid5 4. toukokuuta 2024 kello 23.13 (EEST)

Tekijänoikeudet

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Tekijänoikeudet

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Tekijänoikeudet!

Keskustelua Wikipedian tekijänoikeuksista. Tällä sivulla on yleistä keskustelua Wikipediasta ja tekijänoikeuksista. Yksittäisten sivujen ja kuvien tekijänoikeusongelmat ratkaistaan sivujen ja kuvien keskustelusivuilla. Wikipedian plagiointia muissa medioissa käsitellään omalla sivullaan. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 35 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Tutustu myös seuraaviin ohjesivuihin:
Tekijänoikeudet Wikipediassa
Tiedostojen käyttösäännöt
Tekijänoikeusneuvoston lausuntoja

Vain henkilökohtaiseen käyttöön

Kysyin aiemmin tällä palstalla, miksei Wikimedia hyväksy valokuvia, joissa on merkintä "NC" eli ei-kaupalliseen käyttöön. Vastauksena oli, että Wikimedia kannatttaa (suuryritysten) vapauksia. Näin Wikimedia polkee valokuvaajien toiveita. Monilla sivustoilla on parempia kuvia kuin Wikimediassa, koska useat kuvaajat eivät halua viedä tuloja puoliammattilaisilta tai ammattilaisilta, joten sivustoilla on NC-merkintä. Tämä oli johdatus aiheeseen.

Luin äskettäin läpi erään tutkimuksen. Siinä oli paljon tärkeää asiaa kahteen Wiki-artikkeliin, joita muokkasin kauan. Lopulta huomasin, että erään pystysuuntaan präntätyn tekstin joukossa oli teksti "For personal use only." Sitten googlasin, mikä on Wikipedian kanta tällaisiin pyyntöihin, jotka käsittääkseni ovat samaa kuin "NC". Enpä löytänyt yhtään Wikipedian tai Wikimedian sääntöä asiasta. Suomenkaan copyright-sivulla ei ollut mainintaa tekstistä "personal use only". Tosin Afganistanin kohdalla mainittiin: Article 39 permits reproductions of published works "for personal use only". Lisäksi yhdellä arkistosivulla oli lausunto: "Because this free is restricted to personal use only, which is forbidden on Wikimedia Commons." Onko siis tulkintani oikein, että mitään tekstejä, joissa on merkintä "for personal use only", ei saa käyttää Wikipediassa?

Toinen kysymys: Wikimediassa on googlehaun perusteella valtavasti "for personal use only" -kuvia, valtionjohtajia myöten, kuten Barack Obama ym. ja Kamala Harris. Miksi Wikimedia pitää tällaista porsaanreikää vaikka toisaalta polkee kuvaajien tuloja suuryhtiöiden eduksi? Wikimedialta ei kannata asiaa kysyä, koska se on asiaan osallinen ja sieltä tulee yleensä vastaus, että Wikimedia on aina oikeassa ja minä kysyn typeriä. Jari Rauma (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 12.33 (EET)

"For personal use only" ei rajoita lähteenä käyttämistä. Ylipäänsä mitään sivuja ei voi kopioida Wikipediaan, ellei niiden tekijänoikeussuoja ole poistunut tai ilmoiteta että voit kopioida vapaasti. Ymmärrän niin, että lausekkeella yritetään sanoa, ettei tekstiä voi monistaa esimerkiksi opetuskäyttöön, mitä opettajat kuulemma tekevät minkä ehtivät. --Abc10 (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 12.43 (EET)

Yksi jatkokysymys ja yksi vastaus Jari Raumalle:

1.) Vastatakseni tähän, niin tarvitsen tarkemman linkin jotta siitä selviää mitä tarkoitat seuraavalla: arkistosivulla oli lausunto: "Because this free is restricted to personal use only, which is forbidden on Wikimedia Commons."

2.) Yhdysvaltain valtion työntekijöiden työssään tekemät teokset ovat tekijänoikeusvapaita. (ks. en:Copyright status of works by the federal government of the United States)

--Zache (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 12.52 (EET)

Tarkempi osoite oli sivun kohdassa 164. Jari Rauma (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 13.52 (EET)

Lyhyt muisti: kohteissa 162-163. Jari Rauma (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 13.54 (EET)

Ero siis tekstiin on se, että tekijänoikeus suojaa muotoa eikä sisältöä tai ideoita tai ajatuksia. Wikimedia Commonsiin ei voida kopioida suoraan ohjelmasta otettua kuvaa joka on Play tai Appstoressa (ts. kyseessä on suora kopioi). Ero lähteenä käyttämisessä on se, että kun käytetään jotain lähteenä niin asia kerrotaan omin sanoin. --Zache (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 14.04 (EET)

Hyvin vastattu vaikeaan aiheeseen. Tosin täytyyhän siihen laittaa lähdeosoite.

Minulla olisi toinenkin mielenkiintoinen juttu samasta aihepiiristä. Erään asiantuntijan tällä sivustolla on lausunto kalasta, joka on maailman yleisin makean veden kalalaji (2 lajia joita kirjallisuudessa kuitenkin yleensä käsitellään yhtenä: moskiittokala). Sen mukaan tutkijat olivat huolestuneita lajin maailmanlaajuisesta käyttäytymisestä. Lajista on nimittäin tullut noin 40 vuden maassaolon jälkeen vitsaus Australiassa. Miten tällaisia tekstejä voi referoida, jotka kieltävät minkään osankaan julkaisemista. Sivuston kohdassa "Contact Us" on vain kirjepostiosoite (Australiassa) sekä puhelinnumero. Jari Rauma (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 14.53 (EET)

Käytetään lähteenä kuten mitä tahansa muutakin lähdettä käytetään. Ei lähteenä käyttäminen tarkoita "minkään osankaan julkaisemista" sellaisenaan. --Nitraus ^(wikinät) 8. helmikuuta 2023 kello 15.03 (EET)

Ilmeisesti Wikimedia Foundationilla on jokin palvelu, joka tähdätty yrityksille ([13]). Tuo varmaan on syy miksi Commons ei hyväksy kaupallisen käytön rajoituksia ([14]). FAQ. Ipr1 (keskustelu) 9. huhtikuuta 2024 kello 16.44 (EEST)

Commons perustettiin vuonna 2004, ja yksi sen ideoijista, en:Erik Möller kirjoitti tuolloin sähköpostilistalla näin: All material in the commons would have to be licensed under one of several licenses, not necessarily the FDL, but all allowing at the very least free distribution and commercial use. // There would be NO fair use material on commons.wikimedia.org. Todennäköisesti lisenssivaatimuksista pidettiin jonkinlainen keskustelu tai äänestys Commonsin perustamisen aikoihin. API-palvelua myyvä Wikimedia Enterprise perustettiin 17 vuotta myöhemmin. Jos jossain vaiheessa oltaisiin päätetty, että Commonsissa alettaisiin sallia myös ei-kaupallinen sisältö, niin sellainen materiaali olisi todennäköisesti hyvin helppo erottaa muusta sisällöstä ja tarjota vain rajoituksetonta sisältöä ostajille. Tosin ainakaan tällä hetkellä kyseinen API-palvelu ei sisällä Commonsia, enkä tiedä onko sen koskaan tarkoitus sitä sisältääkään. kyykaarme (keskustelu) 11. huhtikuuta 2024 kello 12.21 (EEST)

Ja siis ylipäätänsä Wikimedian idea on koota yhteen sellaista aineistoa jota saa käyttää ja tavoite on olla se perustaso joka on saavutettavissa kaikille. Tämä pitää sisällään muokkaamisen sekä edelleenkäytön mukaan lukien kaupallisen hyödyntämisen. --Zache (keskustelu) 11. huhtikuuta 2024 kello 17.06 (EEST)

hyväksyn Käyttöehdot. T: Anne Luukkonen 87.95.33.185 11. huhtikuuta 2024 kello 16.49 (EEST)

Seuran logo

Voiko seuran (tässä tapauksessa Ilveksen) vanhempaa logoa ladata Commonsiin? Onko siis mitään mallinetta, joka tekee siitä hyväksyttävää. Fair usen lisäksi.

Etenkin vuosien 1948-1960 versio kiinnostaisi. (https://www.ilveshistoria.com/seura/tunnukset-ja-varit/) Xәkim (keskustelu) 15. heinäkuuta 2023 kello 23.15 (EEST)

Yleensä jos niissä on jotain muuta kun yksinkertaista tekstiä niin ne on poistettu sieltä. Jos on epävarma että säilyykö siellä ja logo on täällä niin ei kannata siirtää. --Linkkerpar^keskustelu 15. heinäkuuta 2023 kello 23.32 (EEST)

Äänitiedosto

Voiko Yleisradion arkistoista löytyvää 1950-luvulla nauhoitettua haastattelua ladata commonsiin? Xәkim (keskustelu) 25. heinäkuuta 2023 kello 13.01 (EEST)

Ei voi, koska tekijänoikeudet säilyvät 70-vuotta tekijän kuolemasta, niin hyvin suurella todennäköisesti 1950-luvun nauhoitetut haastattelut ovat tekijänoikeuden alaisia. -- Zache (keskustelu) 25. heinäkuuta 2023 kello 15.56 (EEST)

Eikös pelkän äänitteen tekijänoikeudet ole voimassa vain 70 vuotta tallentamishetkestä? Ja sävellyksillä on sitten se 70 vuotta säveltäjän kuolemasta. Tuolla ainakin puhutaan 70 vuodesta: https://operight.fi/artikkeli/musiikki/aanitteen-tuottajan-suoja Eli vuonna 1952 äänitetty haastattelu pitäisi olla jo vapaa? --Zunter (keskustelu) 28. heinäkuuta 2023 kello 13.33 (EEST)

Commonsiin tallennettaessa pitää huomioida sekä itse äänitteen että sen mahdollisesti sisältämän teoksen (esim. musiikin) tekijänoikeustilanne. Tässä tapauksessa oleellinen kysymys lienee, onko nauhoitettu haastattelu teos? Jos ei ole, silloin siihen ei ole varsinaista tekijänoikeutta ja lähioikeus on tosiaan rauennut ennen vuotta 1953 julkaistuilla äänityksillä. --Risukarhi (keskustelu) 29. heinäkuuta 2023 kello 00.32 (EEST)

Tai enpäs olekaan varma, olisiko lähioikeuden kesto tässä tapauksessa 50 vai 70 vuotta. Tuo 70 vuoden sääntö mainitaan tekijänoikeuslain pykälässä 46, jossa puhutaan julkaistuista äänitallenteista, mutta tallennettujen radio- ja tv-lähetysten lähioikeudet on määritelty erikseen pykälässä 48, ja niitä koskee vain 50 vuoden suoja. Jos kyseessä on Ylen itse julkaisema äänitallenne sen omasta radiolähetyksestä, niin en osaa sanoa kumman pykälän mukaan se menee. --Risukarhi (keskustelu) 29. heinäkuuta 2023 kello 00.53 (EEST)

Kyseessä on tämä haastattelu: https://areena.yle.fi/podcastit/1-50417417 Xәkim (keskustelu) 29. heinäkuuta 2023 kello 23.29 (EEST)

Kuvien tallennuksesta

Oon aika pihalla, niin voiko esim IMDb:stä tallentaa elokuvien postereita ja käyttää niitä sitaattioikeudella niiden omissa artikkeleissa tai pitääkö sen olla joku muu sivusto mistä kuvan tallentaa tms. Oon kyllä tutkinu tuota Tiedostojen tallentaminen -wikipedia ohjesivua, mut en siltikää tajua asiasta mitään. Jos joku viisaampi vois auttaa. Pietiboii (keskustelu) 19. elokuuta 2023 kello 11.11 (EEST)

Mun käsittääkseni sivulla ei ole väliä, kunhan on mahdollisimman hyvä kuva. En kyllä tiedä saako tekijänoikeutta rikkoneilta sivuilta ottaa, mutta olen hyvin varma, että IMDb:stä voi ottaa tuollaisia kuvia. Luurankosoturi ✉️ 19. elokuuta 2023 kello 13.21 (EEST)

Minä olen ottanut kuvia vain sieltä mistä ne saa tallennettua kuvaa hiiren oikeaa nappulaa klikkaamalla ja valitsemalla ”tallenna kuva”. Googlen kuvahaulla löytää aika hyvin, ja sen tuloksista voi etsiä tarkemmin taas kuvaa hiiren oikealla nappulalla klikkaamalla ja valitsemalla ”etsi kuvaa Googlella” tjs. (minulla on käyttöjärjestelmä englanninkielinen), ja voi etsiä kuvasta parempia versioita ja samakaltaisia jolloin voi löytyä parempia. On sellaisia selaimenlaajennuksia joilla saa suunnilleen kaikilta sivulta tallennettua kuvat, mutta varmuuden vuoksi en ole niitä käyttänyt. --Linkkerpar^keskustelu 19. elokuuta 2023 kello 13.40 (EEST)

Minulla ei ole valintaa ”etsi kuvaa Googlella”, ei edes sinnepäin. Ehkä se on selainohtainen tai sitten joku lisäke, jonka olet tallentanut tai hyväksynyt? Mitä selainta käytät hakuun? --Abc10 (keskustelu) 19. elokuuta 2023 kello 14.08 (EEST)

Varmaankin selaimesta kiinni. Minä käytän yleensä Chromea, FireFoxissa ei näköjään toimi, mutta siinä voi kuvan retuuttaa hakutuloksista hakukenttään niin kun Chromessakin. Tuo DuckDuckGo löytää monesti sellaista mitä Google ei tarjoa. --Linkkerpar^keskustelu 19. elokuuta 2023 kello 14.53 (EEST)

Käytän joskus Duckia, mutta tulokset ovat usein kaukana siitä mitä haen, vielä kauempana kuin Googlessa. --Abc10 (keskustelu) 19. elokuuta 2023 kello 15.02 (EEST)

Joo, hakutulokset ei ole samaa luokkaa kun Googlella, mutta kuvahaku toimii aika hyvin. DuckDuckGo on minulle ollut sellanen hätävara jos Googlella ei löydy niin joskus sillä on löytynyt. Tosin Googlellakin hakutulokset ovat viime vuosina huonontuneet siitä mitä ne aiemmin olivat kun pitää tehdä aina vaan enemmän voittoa. Usein pari ensimmäistä sivua on täynnä wikin klooneja, tai muuten kelvottomia sivuja jotka eivät käy lähteeksi. --Linkkerpar^keskustelu 19. elokuuta 2023 kello 15.11 (EEST)

Vivinho

File:Vivinho.jpg copyright Facebook - Facebook  –Kommentin jätti 103.208.221.134 (keskustelu)

Pitäisi tietää mitä siinä Brazilian edeltävässä tekijänoikeuslaissa sanotaan valokuvista jotta asiaan osaisi ottaa kantaan. Sellainen huomio kuitenkin mikä noissa FB-ketjuisssa on jäänyt sanomatta on, että kuva ei taida olla tekijänoikeuden kannalta valokuvateos Suomessakaan vaan tavallinen valokuva. --Zache (keskustelu) 24. huhtikuuta 2024 kello 14.36 (EEST)

Ei kai kuvaan voi soveltaa Brasilian tekijänoikeuslakia, jos kuvaa ei ole Brasiliassa koskaan julkaistukaan. Ja vaikka Brasilian tekijänoikeuslakia voitaisiin soveltaa, sen perusteella kuvaa kai voisi käyttää korkeintaan portugalinkielisessä Wikipediassa mutta ei muualla. Eli kai tuo Commonsista tulisi poistaa joka tapauksessa, kun nyt tiedosto on Commonsin kautta muissakin Wikeissä. --Farma3110 (keskustelu) 24. huhtikuuta 2024 kello 15.36 (EEST)

Jos ymmärsin oikein, niin kuvaaja on tallentanut valokuvan Photoshelter -nimiseen tallennuspalveluun, joka on tarkoitettu valokuvaajille. Verkkosivulla sanotaan: "All photographs and illustrations that appear on the site are copyright of their respective owners". Sieltä sitten joku on napannut kuvan ja tallentanut sen Commonsiin. Brasilia liittyy asiaan sillä tavoin, että valokuva on otettu Rio de Janeirossa. Photoshelter ilmoittaa osoitteekseen New Yorkin. Kuvaaja on pyytänyt valokuvan poistoa Commonsista jotenkin sähköpostitse. Se ei onnistu, vaan hänen tulisi tehdä poistopyyntö saamiensa ohjeiden mukaan Commonsissa. En tiedä, voiko poistopyynnön tehdä IP:llä vai pitääkö olla käyttäjätunnus. Tamminen on saanut neuvon ottaa yhteyttä Foundationin Legal-osastolle ja sen hän on tehnyt. Brasilian tekijänoikeuslaista en tiedä mitään, mutta ei olisi tavatonta, että maiden tekijänoikeuslait eroavat esim. Suomen tai muiden EU:n maiden lainsäädännöstä. Kuvaajan asuinpaikka ei välttämättä ole ratkaiseva, vaan julkaisupaikka. Uskoisin että Foundationin Legal on tässä tapauksessa pätevin paikka ratkaista ongelma. Jos he tulevat siihen tulokseen, että kuvaa ei olisi saanut julkaista Commonsissa, se todennäköisesti poistetaan, Foundationin toimesta. -- Htm (keskustelu) 24. huhtikuuta 2024 kello 16.56 (EEST)

Tein poistopyynnön, sillä tuo kuva lienee tekijänoikeuden alainen ainakin Yhdysvalloissa, jos valokuvaajan antamia tietoja uskotaan (julkaistu 2006 jälkeen). Antti T. Leppänen (keskustelu) 24. huhtikuuta 2024 kello 18.59 (EEST)

Tekniikka

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Tekniikka

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Tekniikka!

Keskustelua Wikipedian teknisistä yksityiskohdista. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 35 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Tutustu myös seuraaviin ohjesivuihin:
Sanasto (termien selityksiä)

Karttapaikan kartta ei aukea

Jos muutaman pävän ei Geohackista ole Karttapaikan kartta auennut, ei yleensä mikään paikkalinkki/ koordinaatit esim. Sibelius-monumentti. Jotain vikaa, herja:
Not found The URL you have requested, https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi, doesn't seem to actually exist. Perhaps the webserver has temporarily become confused, or the link you've followed doesn't actually lead somewhere useful? You might want to look at the list of tools to find what you were looking for. If you're pretty sure this shouldn't be an error, you may wish to notify the project administrators about the error and how you ended up here.

?? --Htm (keskustelu) 12. maaliskuuta 2024 kello 13.42 (EET)

Taulukon sijoittelu

Onko Wikipedian omaan koodiin perustuvia taulukkoja mahdollista siirtää artikkelin oikeaan laitaan (tai keskelle), kuten kuvien kohdalla on mahdollista tehdä? Viittaan erityisesti tähän taulukkoon, mutta tiedosta olisi toki hyötyä myös muissa projekteissa. --Miihkali ^{(K • M)} 15. maaliskuuta 2024 kello 22.42 (EET)

align="right" sille ensimmäiselle taulukon määrittelyriville. –Anr (keskustelu) 15. maaliskuuta 2024 kello 22.47 (EET)

Tai style="float:right" (https://www.mediawiki.org/wiki/Help:Tables/en). –Anr (keskustelu) 15. maaliskuuta 2024 kello 22.51 (EET)

Keskitys ei onnistu noilla tavoilla. Taulukon voisi laittaa center-tagien sisälle, mutta center-tagia ei enää tueta html5:ssä. style="margin: 0 auto; näyttäisi toimivan. Muitakin tapoja varmastikin on, esim. div-tagi sopivilla määreillä taulukon/taulukoiden ympärille, mutta sama css siinäkin ideana. –Anr (keskustelu) 15. maaliskuuta 2024 kello 23.23 (EET)

Hienoa. Kiitos. Miihkali ^{(K • M)} 16. maaliskuuta 2024 kello 09.26 (EET)

Botti hakee arkistosta kumottuja lakeja

Voiko InternetArchiveBottia estää hakemasta arkistosta vanhentuneita ja kumottuja lakeja? Ne antavat väärää tietoa tiedonhakijalle. Esimerkkinä eläinsuojelulain arkistoversio, joka ei enää ole voimassa, kun vuonna 2023 on säädetty Laki eläinten hyvinvoinnista (693/2023). --abc10 (keskustelu) 16. maaliskuuta 2024 kello 09.41 (EET)

TOinen ongelma on että botti hakee arkistolinkin, vaikka osoite sinänsä on muuten oikein, mutta finlexin osoitteesta on poistettu www. --abc10 (keskustelu) 16. maaliskuuta 2024 kello 09.48 (EET)

Botilla on myös rasittava tapa merkitä toimivia linkkejä kuolleiksi, mikä ilmenee esimerkiksi artikkelin Margery Lawrence historiasta. Miihkali ^{(K • M)} 16. maaliskuuta 2024 kello 10.49 (EET)

Tämän kautta voi ilmoittaa virheellisesti kuolleiksi merkatuista sivuista: https://iabot.wmcloud.org/index.php?page=reportfalsepositive

Ilmoitin tuon sivun nyt sinne. Jostain syystä botti haki sivulle 404-virheen. Olisko ollut jossain kohtaa alhaalla sivut? Stryn (keskustelu) 16. maaliskuuta 2024 kello 11.22 (EET)

En usko, että se on ollut alhaalla. Botti on harrastanut kyseisen sivuston virheellistä merkkailua jo useita vuosia, ja kuten kuvasta näkyy, olen joutunut peruuttamaan botin tekemiä muutoksia toistuvasti. En tietenkään voi sulkea pois sellaista vaihtoehta, etteikö sivusto saattaisi säännöllisen epäsäännöllisesti olla hyvin lyhyitä aikoja nurin esimerkiksi huoltotöiden vuoksi, ja botti sitten tarttuisi kärppänä näihin tilaisuuksiin. Itselläni ei ole koskaan ollut mainitun sivuston kanssa ongelmia. Kiitos joka tapauksessa neuvosta ja ilmoituksen tekemisestä. Miihkali ^{(K • M)} 16. maaliskuuta 2024 kello 11.29 (EET)

Olen jo aiemmin ilmoittanut virheellisesti arkistoiduista Finlex-linkeistä botille, mutta niitä tulee lisää. Joku teknisiä asioita enemmän ymmärtävä voisi pyytää botin ajajaa jättämään Finlexin sikseen. --Nitraus ^(wikinät) 16. maaliskuuta 2024 kello 11.42 (EET)

Olisin ilmoittanut sinne Finlexin virheellisistä arkistohauista, mutta se vaati sähköpostiosoitettani. Mitä sille minun osoitteeni kuuluu, jos haluan kertoa botin vääristä toimista. Lisäksi alan englanninkielinen termistö ei avaudu minulle. Jos joku siellä aktiivisemmin puuhasteleva viitsisi tehdä lukijoille palveluksen, moni voisi olla kiitollinen, ettei saa valheellista tietoa. --abc10 (keskustelu) 16. maaliskuuta 2024 kello 11.44 (EET)

Mikset loisi esim. Googleen uutta sähköpostia feikkitiedoilla kuten tännekin laitoit käyttäjänimen oikean nimesi sijasta? Luurankosoturi ✉️ 17. maaliskuuta 2024 kello 17.19 (EET)

En näe mitään tarvetta minkäänlaisen sähköpostiosoitteen antamiseen. Joku joka on ollut siinepäin muutenkin yhteydessä varmaan voi välittää tiedon. --abc10 (keskustelu) 17. maaliskuuta 2024 kello 17.36 (EET)

Tarvitseeko oikeasti sähköpostiosoitteen? Eli voisiko joku luotettava käyttäjä varmistaa tämän? 195.237.90.72 17. maaliskuuta 2024 kello 20.41 (EET)

Miksei häneen voi luottaa? Mikset itse varmista? Jos tarvitsee käyttäjätunnuksen etkä aio sellaista luoda, niin mitä teet sillä tiedolla? Luurankosoturi ✉️ 18. maaliskuuta 2024 kello 00.22 (EET)

Joo, tarvitsee sähköpostin. Luurankosoturi ✉️ 18. maaliskuuta 2024 kello 00.23 (EET)

Ilmoitin tästä samasta ongelmasta sivulle en:Wikipedia:Link_rot/URL_change_requests#finlex.fi ja nyt siellä kerrottiin, että InternetArchiveBotin ei tästä lähtien enää lisätä arkistolinkkejä finlex.fi-sivuille. 2001:14BA:9C94:9A00:F888:D658:E5A8:2223 18. maaliskuuta 2024 kello 05.53 (EET)

Kummittelemaan jäänyt linkitys, mutta missä?

Artikkelinimellä bulava oli aiemmin artikkeli, joka käsitteli erästä ohjusta sen Nato-jargonin mukaisella kutsumanimellä. Koska tuo sana tarkoittaa perusmerkityksessään nuijapäistä valtikkaa useissa itäisen Keski-Euroopan maissa, siirsin aiemman sisällön nimelle Bulava (ohjus). Loin artikkelinimellä bulava uuden artikkelin tietystä valtikkamuodosta, eli hetkä aiemmin uudelleenohjauksen luoma ohjaussivu muuttui artikkeliksi. Sitten yritin korjata kaikki ohjusta tarkoittavat bulavalinkitykset oikeaan osoitteeseen. Erityisesti malline:Neuvostoliiton ja Venäjän mereltä laukaistavat ohjukset osoitti useista muista ohjusartikkeleista sisällöltään muuttuneeseen bulava-artikkeliin. Muutin mallineessa olleen linkin uudelle ohjusartikkelin nimelle. Se ei ratkaissut pulmaa kuten yleensä. Jäi haaste: vaikka olen mielestäni kaikki väärät ohjaukset vaihtanut bulava (ohjus) -artikkeliin, jotenkin bulava-artikkeliin on jäänyt kummittelemaan (Tänne viittaavat sivut -haun mukaan) yhä jonkinlainen piiloyhteys 12 ohjusartikkelista. En löydä niistä minkään wikikoodista linkkiä bulava-artikkeliin. Missä linkityskummitus luuraa ja saataisiin katoamaan? Mitä tarttis tehdä?--Paju (keskustelu) 3. huhtikuuta 2024 kello 15.48 (EEST)

Linkitys bulavaan on jotenkin piilevästi yhä mukana tuossa mallineessa malline:Neuvostoliiton ja Venäjän mereltä laukaistavat ohjukset. Jos mallineen muuttaa kommentiksi ohjusartikkelissa, esim. P-15 Termit, tätä ohjusta ei enää näy bulava-artikkelin Tänne viittaavissa sivuissa. Kun mallineen palauttaa, väärä linkitys on kadonnut. Jotenkin muutos päivittyy vasta mutkan kautta... Eli käyn vuovaamassa mallineen hetkeksi kommentiksi muissakin väärin näkyvissä... --Paju (keskustelu) 3. huhtikuuta 2024 kello 16.04 (EEST)

Yleensä kannattaa odotella, tunti tai pari, tai päivä ja katsoa sitten uudestaan mitä näkyy jos mitään. –Anr (keskustelu) 3. huhtikuuta 2024 kello 16.07 (EEST)

Tallenna artikkelit tekemättä niille mitään. Moskit hävisi listalta sillä menetelmällä. --abc10 (keskustelu) 3. huhtikuuta 2024 kello 16.09 (EEST)

Mallineen linkitys siis korjattu yli 1,5 vrk sitten ja odoteltu ennen avunpyyntöä... Uudelleentallennus artikkeleissa (tein kommentin piiloonvuovauksen ja palautuksen kautta) auttoi. Yhden yhä kummittelevan käyttäjäsivun ohjausta en tohdi päivittää. Vanhojen viikkokisojen artikkelilistoissakin noita linkkejä vanhalle nimelle on, mutten taida viitsiä etsiä ja korjailla. Mutta aktiiviset artikkelit nyt ok. Kiitos kommenteista! --Paju (keskustelu) 3. huhtikuuta 2024 kello 16.43 (EEST)+ 16.47 (EET)

Miksi muokkaukseni odottaa arviointia?

Phabricator
Task T361940

Tein täsmmennyssivun San Ramón, jonka siirsin nimelle San Ramon ja tein kielenhuoltoa. Kaksi jälkimmäistä muokkausta odottavat arviointia, vaikka olen tietääkseni automatisoitu, eikä sivun luonti vielä aiheuttanut tuollaista tarvetta. Miksi? --abc10 (keskustelu) 4. huhtikuuta 2024 kello 14.48 (EEST)

Oma arvaus on, että koodi bugitti eikä se merkannut tuota siirtoa arvioiduksi. Se uusin muutos ei tullut automaattisesti arvioiduksi, koska siellä oli se edellinen odottava muutos (sivun siirto) pohjalla. --Zache (keskustelu) 4. huhtikuuta 2024 kello 14.54 (EEST)

Minulla on käynyt usein niin että kun olen jotain tehnyt artikkelille niin se on jäänyt odottamaan arviointia, en ole sitä jäänyt miettimään vaan hyväksynyt oman muokkaukseni ;). --Linkkerpar^keskustelu 4. huhtikuuta 2024 kello 14.59 (EEST)

Minulle ei ole käynyt, siksi kysyin. Siis tekniikka ei pelaa vaan tekee virheitä. Ok. --abc10 (keskustelu) 4. huhtikuuta 2024 kello 15.46 (EEST)

Siirsin äsken arvioidun sivun Hyvinvointiala HALI, joka muuttui siirrossa arviointia odottavaksi. Selasin siirtolokin tuoreimpien sivujen muutoshistorioita ja siirtoja tehneiden käyttäjien oikeuksia, ja huomasin, että tätä on tapahtunut muillekin ainakin 4. huhtikuuta 2024 kello 11.47 lähtien muttei vielä 3. huhtikuuta 2024 kello 21.58. --Atraie (keskustelu) 5. huhtikuuta 2024 kello 01.32 (EEST)

Edit Recovery

Tämä kun saattanee joitakin kiinnostaa. Wikipediaan on nyt lisätty muokkauksen palautustoiminto (”Edit Recovery”, kts. mw:Help:Edit Recovery). Ominaisuuden saa päälle omista asetuksista (Asetukset->Muokkaus->”Enable the Edit Recovery feature”). Tuon avulla tallentamattomat muutokset on palautettavissa (sivulta Toiminnot:EditRecovery) vaikka vahingossa sulkisi välilehden tai selaimen. Muutokset on tallennettu selaimen muistiin, eli ne on palautettavissa vain sillä koneella/selaimella millä alun perin sivua muokattiin. Pikaisella testauksella näyttäisi tallentavan keskeneräisen muokkauksen tuonne vaikka ei olisi mitään muutoksia vielä edes tehnytkään. Itse ainakin usein avaan sivun muokkaustilaan ja sitten vain suljen välilehden jos en tehnyt muutoksia tai tekemäni muutokset olivat niin pieniä etten jaksa tallentaa. Myös tuonne tallentuneen muokkauksen saaminen pois tuolta ei ainakaan itselläni tällä hetkellä oikein toimi. –Anr (keskustelu) 8. huhtikuuta 2024 kello 16.37 (EEST)

Muokkausyhteenvedot tekoälyllä?

Onko missään ollut harkinnassa tai suunnitteilla tekoälyn käyttöä siihen, että se kirjoittaisi automaattiset muokkausyhteenvedot esim. kaikkien ip:eiden ja ei-automaattiseulottujen käyttäjien tekemiin muokkauksiin, myös niihin, joihin on kirjoitettu manuaalinen muokkausyhteenveto? Ainakin ChatGPT osaa kirjoittaa pääsääntöisesti hyviä ja tiiviitä muokkausyhteenvetoja, kun kysymyksen asettaa huolellisesti. Se olisi hyvä tapa havaita kaikki sotkemiset jo uusien muokkausten listasta ja estäisi myös harhaanjohtavat muokkausyhteenvedot. --Savir (keskustelu) 10. huhtikuuta 2024 kello 12.24 (EEST)

Edellytys "jos kysymyksen asettaa huolellisesti" nostaa kynnyksen tavoittamattomiin korkeuksiin, sillä jo yleinen ohjeiden lukeminen on monille mahdotonta. --abc10 (keskustelu) 10. huhtikuuta 2024 kello 13.57 (EEST)

No valitsee sellaisen botin, jolle yleinen ohjeiden lukeminen on mahdollista. Tekoälybotteja tosiaan voi olla huonojakin, niin tuolta osin pitää olla tarkkana, että lopputuloksesta on enemmän hyötyä kuin haittaa. En tiedä, kannattaako alkuperäisiä muokkausyhteenvetoja korvata, vaan lisätä sen lisäksi tekoäly-yhteenveto, koska joskus muokkaajien muokkausyhteenvedot ovat hyödyllisiäkin.--MAQuire (keskustelu) 10. huhtikuuta 2024 kello 14.12 (EEST)

Niin, ajattelin että ensin olisi muokkaajan oma yhteenveto ja sen perässä esimerkiksi suluissa tai hakasulkeissa tekoälyn kirjoittama yhteenveto. Minä käytin ChatGPT:n kanssa kysymystä: "Kirjoita alle 10 sanan mittainen Wikipedian muokkausyhteenveto, kun tämä tietosanakirjan teksti: " - - - " muutettiin täksi tekstiksi: " - - - ". Kun käytin sitä tähän sotkentaan, se kirjoitti muokkausyhteenvedon "Muokattu henkilön tiedot virheellisiksi ja epäasiallisiksi." Savir (keskustelu) 10. huhtikuuta 2024 kello 15.59 (EEST)

Kokeilin samalla tavalla omaan muokkaukseeni, ja ChatGPT:n vastaus oli "Muokattiin Danica McKellarin taustatietoja, lisättiin tietoja hänen tietokirjoistaan ja näyttelijänurastaan aikuisena sekä korjattiin pieniä oikeinkirjoitusvirheitä." No ei ihan huonosti tekoälyltä, vaikka ei ehkä kovin täsmällistäkään. Ehkä tekoäly tunnistaisi ainakin selvät sotkut, mutta varmaan sitä olisi helppo huijata, eli ei kannata pelkästään siihen luottaa. Olisi se kuitenkin edistysaskel - nykyäänhän ainakin omiin asiallisiin muokkauksiini ilmestyy silloin tällöin merkkaus "seulottavat", "virheellinen wikikoodi" ym. ilman mitään järkevää syytä. -217.140.214.237 10. huhtikuuta 2024 kello 17.28 (EEST)

Tuollaisia erillisiä merkkauksia yhteenvetokentän jälkeen tuottaa Wikipedian oma väkä-äly. Näinköhän jossain vaiheessa Abuse Filter -mekanismi voitaisiin korvata älykkäämmällä? Kenkä tietää. --Pxos (keskustelu) 10. huhtikuuta 2024 kello 18.22 (EEST)

Hakusivun valinnat muuttuneet: ”ns12” ja ”ns4”

Phabricator
Task T362458

Ohjesivulla Sisällys on haku (Hae Wikipedian käytäntöjä ja ohjeita), jossa valittavina kohtina on ”ns12” ja ”ns4”. Mitä ne tarkoittavat? raid5 18. huhtikuuta 2024 kello 23.35 (EEST)

ns = namespace. Ne on niitä avaruuksia. Lisää Mediawikin sivulla Help:Namespaces. ns12 on Ohje-avaruus ja ns4 Wikipedia-avaruus. -- Htm (keskustelu) 18. huhtikuuta 2024 kello 23.57 (EEST)

Kiitos vastauksesta ja linkistä. Lyhenteet säästävät tilaa avaruudessa. Totun muutokseen kohta. raid5 19. huhtikuuta 2024 kello 00.30 (EEST)

Mulla ne näkyy ihan selkokielellä "Ohje" ja "Wikipedia". Sain nuo ns12 ja ns4 näkyviin vain, kun selasin ko. sivun muokkaushistoriaa taaksepäin. Chrome. Firefoxilla ne näkyy näköjään ihan lukutilassa. Outoa. -- Htm (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 00.35 (EEST)

Uusin Firefox ESR näyttää sivulla lyhenteet eristetyllä välilehdellä (vastaa kirjautumattomuutta) ja Safarilla. Voisin kokeilla muilla selaimilla, mutta ne pitäisi ensin päivittää. raid5 19. huhtikuuta 2024 kello 00.47 (EEST)

Se on bugi mw:Extension:InputBox-lisäosassa, tai todennäköisesti lisäosaa ei oltu päivitetty kun mediawiki oli mennyt eteenpäin. Tiketillä phab:T362458 on jokin korjaus, mutta odottaa että menee arvioinnista läpi ja päätyy tuotantoon. --Zache (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 05.38 (EEST)

Ok. Kiitos tiedosta. Arvelin, että toisella selaimella toistuva tilanne voisi johtua Wikipedian tekniikasta. raid5 19. huhtikuuta 2024 kello 23.20 (EEST)

Korjaus meni nyt läpi vertaisarvioinnista ja julkaistiin. Se tulee käyttöön kun uusi mediawiki versio pyörähtää tuotantoon asti. --Zache (keskustelu) 6. toukokuuta 2024 kello 00.23 (EEST)

Mobiilimuokkaukset

Miksiköhän mobiililaitteella ei pääse muokkaamaan mitään, mikä on artikkelssa varsinaisen leipätekstin jälkeen. Eritoten luokkien lisäys, muutos ja/tai poisto olisi tarpeen ja miksei myös joskus tulis tarve lisätä joku malline. EskoG-67 (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 10.22 (EEST)

Kokeile painaa sivun otsikon alapuoleisen työkalupalkin oikeassa reunassa olevaa kolmea pistettä ja sieltä "Edit full page". Sen pitäisi antaa muokata sivua koko pituudeltaan. Ainakin itselläni tuon samaisen palkin muokkaa-painikkeesta voi muokata vain artikkelin ensimmäistä kappaletta. --VynedJ (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 15.16 (EEST)

Ihan alhaalla on linkki työpöytä, jota painamalla pääsee muokkaamaan kuin tietokoneella.--MAQuire (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 15.20 (EEST)

Vaihda wikitekstimuokkaimeen muokkausnäkymän oikeasta yläkulmasta. Pietiboii (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 18.54 (EEST)

Wikitekstimuokkaimen käyttöönotto ei vaikuta tuohon kyseiseen ongelmaan. --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 30. huhtikuuta 2024 kello 17.48 (EEST)

Vaikuttaahan; menet alimman alaotsikon kohdalle puhelimella visuaalisessa tilassa. Se ei anna mahdollisuuksia muokata luokkia tai lopussa olevia mallineita - vaihda wikitekstiin niin antaa. Pietiboii (keskustelu) 30. huhtikuuta 2024 kello 19.11 (EEST)

Jos siis pelkistä luokista puhutaan niin kyllä, mutta wikitekstimuokkain ei auta siinä että muokkauspainiketta painamalla ei voi muokata muita osioita artikkelista kuin vain alkua ennen alaotsikoita. --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 30. huhtikuuta 2024 kello 19.42 (EEST) edit: eli muokkaispainikkeesta ei voi muokata koko artikkelia vaan pelkästään osaa ennen alaotsikkoja. Tietokoneella muokkauspainikkeesta voi muokata suoraan koko artikkelia. Jos haluaa puhelimella muokata koko artikkelia suoraan, joutuu käyttämään toimintosivua apuna. --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 30. huhtikuuta 2024 kello 19.48 (EEST)

Pieni ongelma eräissä kahvihuonearkistoissa

Toisessa kahvihuoneessa on eräs käyttäjä jakanut linkin arkistoituun sivuun Wikipedia:Kahvihuone (uutiset)/Arkisto 20, ja huomasin siellä sellaisen pienen ongelman, että yhden keskustelunavauksen ("Feminism and Folklore 2023", osio 21) ympärillä jostain syystä olevien kehysten "div"-merkinnät ilmeisesti katkaisevat samalla myös {{Arkisto}}-mallineen toiminnan, joten koko sivun loppuosa jää sinisen arkistolaatikon ulkopuolelle. Sama juttu sivulla Wikipedia:Kahvihuone (uutiset)/Arkisto 21. Lähinnä tuo lienee esteettinen haitta, mutta voisi sen kai silti korjata jotenkin. --Risukarhi (keskustelu) 25. huhtikuuta 2024 kello 15.20 (EEST)

En tiedä, hoituiko tuo nyt oikeaoppisesti, mutta nähdäkseni onnistuin korjaamaan ongelman. Kertokaa, jos hajotin jotain. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 25. huhtikuuta 2024 kello 15.31 (EEST)

Hyvä, sehän kävikin helposti. --Risukarhi (keskustelu) 25. huhtikuuta 2024 kello 16.07 (EEST)

@Atraie: Voisiko botti korjata joskus Lint-virheitä arkistoista? raid5 26. huhtikuuta 2024 kello 00.30 (EEST)

Tiedosto-etuliite

Fi-wikissä on kymmeniätuhansia artikkeleita, joiden wikikoodissa on prefiksi "Kuva:", "File:" tai "Image:". Onko jossain sovittu tai ohjeistettu, että ne käydään käsin muuttelemassa muotoon "Tiedosto:"? Tietosanakirjasisällön ja ulkoasun kannaltahan tämä on nollamuokkaus, koska mikään ei muutu. Käsin muuttamisella saadaan kyllä takuuvarmasti aikaan virheitä. Jos muutos on tarpeen, olisiko fiksumpaa käyttää jotain konetta? --Jmk (keskustelu) 4. toukokuuta 2024 kello 22.48 (EEST)

Kysymyksesi on mielenkiintoinen ja vastaan, että tiedossani ei ole tällaista ohjeistusta, päin vastoin naollamuokkaukset ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä. Asiaan löyhästi liittyen, niin olen tallentanut tänne suomenkieliseen Wikipediaan, pääosin patsaprojektiin liittyen, jokusen valokuvan taideteoksesta tai muistomerkistä ja kuvaa tallennettaessa sen prefiksiksi tulee käsittääkseni ihan itsestään "tiedosto" ja se sijaitsee Tiedosto-avaruudessa. Olen tallennellut myös Wikimedia Commonsiin joitakin valokuvia, joita olen liittänyt täällä fi-wikissä artikkeleihin. Commonsissa tallennetut tiedostot saavat prefiksikseen "file". Kuvia artikkeliin liittäessä olen ihan vaan copypastennut tiedostonimen ja liittänyt sen sellaisenaan, joiloin virheiden syntymisen mahdollisuus on aika lähellä nollaa. Joissain tapauksissa täällä nyt kuvatiedoston prefiksi on "kuva", tai "image". Mistähän se on peräisin? Esimerkiksi mainitsemasi esimerkki eli valokuva Albert Edelfeltin patsaan paljastustilaisuudesta on tallennettu tänne fiwikiiin prefiksillä "tiedosto", mutta kun se on liitetty artikkeliin, siihen on muutettu "kuva". Miksi, en tiedä. Olen ollut myös huomaavinani, että Commonsin kuvia, joissa on prefiksi "file" on muokattu niin, että prefiksi on "tiedosto". Käytännössä on ihan sama mitä tiedostonimen edessä lukee, jälkiosa eli tiedoston varsinainen nimi on ratkaiseva. Parhaassa tapauksessa artikkelissa, jossa on runsaahkosti kuvia, on käytetty kolmea erilaista prefiksiä. On tietysti harmillista, jos tulee kirjoitusvirheitä, tässäkin sepustuksessani niitä varmaan on. Mutta vähemmällä pääsisi, jos antaisi prefiksin alun perin olla sellainen kuin se on. -- Htm (keskustelu) 5. toukokuuta 2024 kello 00.50 (EEST)

Kun käyttäjä takertuu taas minun tekemääni virheeseen tai itse asiassa näppäimistön (=kone), kai minun on pakko kommentoida: Jos haluaa tutustua Tiedosto-etuliitteen keskusteluhistoriaan, voi aloittaa vaikka tästä ja ihmetellä, mihin botin käynnistäminen on unohtunut. Teknikon taidoilla voi löytää Tiedosto-sanasta lisää keskusteluja. Ohjeessa painotetaan sanaa Tiedosto. Ongelma paljastuu, jos on tarpeen etsiä kuvatekstejä varsinkin pitkästä artikkelista. Jos kaikissa kuvissa olisi sama sana, oli se sitten mikä tahansa, ongelmaa ei olisi. Ihminen ei ole kone, siksi syntyy kirjoitusvirheitä. Niiden pilkkaaminen on sanonko mitä. Jos haluaa välttää virheitä, on paras olla tekemättä mitään. Kirjoitusvirheet näkee helposti, tyylivirheitä ei. --abc10 (keskustelu) 5. toukokuuta 2024 kello 09.32 (EEST)

Kuten hyvin näkyy keskustelunavaukseni ei ole yksilöity keneenkään eikä sisällä mitään pilkkaamista. Kysymys on tekninen, onko etuliitteiden muuttelusta sellaista hyötyä, että sitä on mielekästä tehdä käsityönä. Vaikutus tietosanakirjaanhan on parhaimmillaan pyöreä nolla (ei muutosta), tosiasiassa keskimäärin negatiivinen (rikkoutuvat linkit). Kun keskustelunavausta ei ole keneenkään yksilöity, niin tokihan siitä voi älähtää kuka tahansa, joka kokee tekevänsä sellaista linkkejä rikkovaa nollatuotoksista muuttelutyötä. Älähdysten sijaan kiintoisampaa olisi saada kommentteja tekniikkaa tuntevilta käyttäjiltä. Ehkä voisi kiinnittää huomiota Htm:n kommenttiin: "vähemmällä pääsisi, jos antaisi prefiksin alun perin olla sellainen kuin se on". Näinhän se on ja silloin ne eivät rikkoudukaan, jos niihin ei kosketa. --Jmk (keskustelu) 5. toukokuuta 2024 kello 11.34 (EEST)

Keskustelun aloittajan kommentti on reaktio kirjoitusvihreeseeni: [15] --abc10 (keskustelu) 5. toukokuuta 2024 kello 12.25 (EEST)

Wikikoodia sotkevien kirjoitusvirheiden huomaamiseen on kaksi vaihtoehtoa: esikatselu ja jälkikatselu. -- Htm (keskustelu) 5. toukokuuta 2024 kello 12.55 (EEST)

Probleemaa ei ole, kun homma hoidetaan epänollamuokkauksen yhteydessä. Ei tuosta haittaakaan minusta ole. Pietiboii (keskustelu) 5. toukokuuta 2024 kello 12.29 (EEST)

Turisen vielä patsastaulukoista: jostain syystä on tullut minulle mieleen katsoa, ovatko taulukkojen kuvat Commonsista (=vapaasti käytettäviä kuvia) vai fiwikistä (sitaattikuvia tekijänoikeuden alaisista taidetoksista). Prefiksistä näkee tiedostoa avaamatta, mistä tiedosto on kotoisin, jos kukaan ei ole sorkkinut prefiksiä. Patsastaulukoissa on yli 8200 patsas/muistomerkki/laattakuvaa nyt ja laskemattomat mukaan lukien arviolta yli 9000. --Htm (keskustelu) 5. toukokuuta 2024 kello 13.08 (EEST)

Prefiksi tosin ei ole kovin luotettava tapa tarkistaa kuvan alkuperää, kun Commons-kuvan voi lisätä artikkeliin suoraan prefiksillä "Kuva", tai "Tiedosto". Esim. muokkaus. Silloin Commonsista peräisin oleva kuva ei ole prefiksillä "File", vaikka kukaan ei olisi sorkkinut prefiksiä. --Farma3110 (keskustelu) 5. toukokuuta 2024 kello 14.53 (EEST)

Niin, tuossa muokkauksessa on alkuperäinen prefiksi "file" muutettu "kuvaksi", tallennettu ja poistuttu sen enempää katsomatta, miten kävi. Lisäksi visuaalinen muokkain tunkee taulukkoon väärän kuvakoon ja ylimääräisiä määreitä. -- Htm (keskustelu) 5. toukokuuta 2024 kello 15.00 (EEST)

No joo, esimerkkimuokkaus saattoi olla huonosti valittu. Pointti silti pätee, eli Commons-kuvan voi aivan hyvin lisätä artikkeliin prefiksillä "Kuva" tai "Tiedosto", joten pelkän prefiksin perusteella ei voi sanoa onko kuva lisätty artikkeliin Commonsista vai onko kuva tallennettu fiwikiin. --Farma3110 (keskustelu) 5. toukokuuta 2024 kello 16.29 (EEST)

Näinhän se on. Mä itse tosiaan kopsaan suoraan enkä muuttele. --Htm (keskustelu) 5. toukokuuta 2024 kello 16.32 (EEST)

Palataan itse asiaan eli Filen, Imagen ja Kuvan muuttamiseksi Tiedostoksi. Neljä ja puoli vuotta sitten Jmk ehdotti, että muutos tehtäisiin botilla ja antoi hyvät ohjeetkin. Hän tai kukaan muukaan ei pannut toimeksi. Olisiko nyt aika, niin eivät käyttäjät tekisi muutoksia käsin? Joku? --abc10 (keskustelu) 5. toukokuuta 2024 kello 19.48 (EEST)

Uutiset

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Uutiset

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Uutiset!

Uutisia ja tiedotteita ajankohtaisista aiheista, jotka koskevat Wikipediaa, Wikimedia Suomi -yhdistystä tai yleisesti Wikimedia-toiminnan asioita sekä keskustelua uutisista ja tiedotteista. Keskustelut, joihin ei ole tullut uusia kommentteja 45 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Tutustu myös seuraaviin ohjesivuihin:
Wikipedia:Medianäkyvyys
Wikipedia:Uutiskirjeet

Tasa-arvovaltuutetun lausunto 2024 aiheesta deadname Wikipediassa

Huomasin, että Suomen tasa-arvovaltuutettu on antanut lausunnon otsikolla "Sukupuoli-identiteettiä koskeva tieto Wikipediassa)" (TAS/525/2023, annettu 22.01.2024). Asia koskee haamunimeä eli "deadnamea". Panen linkin myös artikkelikeskusteluun. --Pxos (keskustelu) 12. maaliskuuta 2024 kello 12.40 (EET)

Kiitos tästä tiedosta. --Paju (keskustelu) 25. huhtikuuta 2024 kello 15.37 (EEST)

Wikipedian lukutaitotapahtuma

Wikipedian lukutaito-aiheinen muokkaustilaisuus on keskiviikkona 24. huhtikuuta 2024 Helsingin keskustakirjasto Oodissa, ryhmätila 4:ssa (2. kerros) klo. 17. - 20.00. Tapahtumassa työstetään, päivitetään ja luodaan yhdessä Wikipedian lukutaito-aiheita. Tervetuloa! --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 17. huhtikuuta 2024 kello 10.15 (EEST)

Iltalehden artikkeli Samu Haberista

Onkohan tässä artikkelissa mainittu tieto peräisin Wikipediasta, vai onko taas sekoitettu Wikipedia ja Internet keskenään niinkuin Seela Sellan tapauksessa. --HenriHa (keskustelu) 17. huhtikuuta 2024 kello 12.51 (EEST)

Jostain Haber-artikkelin historiasta löysin maininnan pituudesta, mutta siinä oli 190 cm. En jaksanut kelata sitä muokkaushistoriaa kokonaan läpi alusta asti, mutta ainakin tuo tieto siellä on joskus ollut. Voi se puuttuva kolme senttiäkin jostain löytyä.-- Htm (keskustelu) 17. huhtikuuta 2024 kello 12.54 (EEST)

Vote now to select members of the first U4C

You can find this message translated into additional languages on Meta-wiki. Please help translate to your language

Dear all,

I am writing to you to let you know the voting period for the Universal Code of Conduct Coordinating Committee (U4C) is open now through May 9, 2024. Read the information on the voting page on Meta-wiki to learn more about voting and voter eligibility.

The Universal Code of Conduct Coordinating Committee (U4C) is a global group dedicated to providing an equitable and consistent implementation of the UCoC. Community members were invited to submit their applications for the U4C. For more information and the responsibilities of the U4C, please review the U4C Charter.

Please share this message with members of your community so they can participate as well.

On behalf of the UCoC project team,

RamzyM (WMF) 25. huhtikuuta 2024 kello 23.20 (EEST)

Sekalaista

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Sekalaista

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Sekalaista!

Sekalaista-kahvihuoneessa keskustellaan kaikesta Wikipediaan liittyvästä, joka ei sovi muihin kahvihuoneen osastoihin. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 21 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Linkkiehdotustoiminto?

Onko Linkkiehdotustoiminto sellainen toiminto, että se ehdottaa uusille käyttäjille sanoja, jotka pitää linkittää? Tänne on viime aikoina ilmaantunut muutamia uusia tunnuksia, joiden linkitykset eivät ole välttämättä tarpeellisia. Mielestäni linkittäjän pitäisi olla kokenut käyttäjät, jotta hän ymmärtää mitä tekee, jos tässä menetelmä on se, että hyväksy tai hylkää. --abc10 (keskustelu) 12. huhtikuuta 2024 kello 16.18 (EEST)

Mielestäni koko ominaisuutta ei tarvittaisi, vaan ohjestettaisiin käyttäjiä suoraan itsenäiseen ja opettavaisempaan muokkaamiseen myös linkitysten saralla. Virheitä tulisi vähemmän, käyttäjät säästyisivät huomautuksilta ja seulojat virheellisten linkkien seulonnalta. Pietiboii (keskustelu) 12. huhtikuuta 2024 kello 16.22 (EEST)

Ilmeisesti kyllä, esitin marraskuussa tekniikan kahvihuoneessa kysymyksiä sen toiminnasta (Miten linkkiehdotustoiminto toimii?). Huomasin tuolloin, että seulontajonoon tuli paljon linkkiehdotustoiminnon ehdotuksia ja ilmeisesti yksittäinen käyttäjä voi ilman rajoituksia muokata niin montaa artikkelia kuin haluaa. Laskin tuolloin muistaakseni jonkun käyttäjän lisänneen linkkejä 20 artikkeliin muutamassa minuutissa. Toiminto ei tunnu edes suosivan artikkeleita, joissa ei ole linkkejä ollenkaan tai on todella vähän suhteessa artikkelin pituuteen ja väärät osumat ovat yleisiä... --Suomalta (keskustelu) 12. huhtikuuta 2024 kello 17.09 (EEST)

Maantietoartikkelien karttaikkunat

Toisinaan huomaan tietolaatikoiden karttaikkunoissa virheitä, esimerkiksi järvellä Iisvesi–Virmasvesi–Rasvanki on karttaikkunaan korostettuna myös viereinen järvi Niinivesi. Toisinaan puuttuu karttapohjasta koko järvi. Minulta on mennyt se ohi, jottana mihin näistä voisi "reklamoida"?--J Hokkanen (keskustelu) 16. huhtikuuta 2024 kello 14.11 (EEST)

@J Hokkanen: Rajat tulevat näkyviin silloin kun OpenStreetMap:iin on järvelle merkitty Wikidata-kohde. Tein jonkinnäköisen ohjeen sivulle Wikiprojekti:Maantiede/mapframe-kartat, sitä saa muokata vapaasti selvemmäksi. Sen jälkeen kun Wikidata-tunnisteen on lisännyt OSM:iin, niin siinä on parin päivän viive että arvo päivittyy Wikipedian karttaan. Jos järvessä on ylimääräisiä osia, niin se johtuu tuossa Iisvesi–Virmasvesi–Rasvanki+Niinivesi -tapauksessa siitä, että ne kaikki on piirretty OSM:iin yhdeksi järveksi ja ne pitäisi jakaa osiin. Tuo kuitenkin menee hiukan ohi mun osaamisesta, niin mun pitää OSM:n editoinnista kysyä jotalin muulta että osaisin neuvoa. --Zache (keskustelu) 16. huhtikuuta 2024 kello 17.43 (EEST)

Kiitos, katsotaan ensin ja sitten korjataan itse.--J Hokkanen (keskustelu) 16. huhtikuuta 2024 kello 19.36 (EEST)

Wikipediakopiot.

Tun tuostakin törmää mielenkiintoiseen lähteeseen joka tarkemmalla syynillä paljastuu wikipedian kopioksi. Näitä ovat mm. peoplepill, dbpedia ja muita. Olisi mukava saada näistä hyväluettelo, jotta niitä tietää välttää lähteenä. --C.Colérus (keskustelu) 17. huhtikuuta 2024 kello 11.37 (EEST)

Englanninkielisessä Wikipediassa on luettelo Reliable sources/Perennial sources, jossa on kaikki osoitteet. raid5 17. huhtikuuta 2024 kello 23.02 (EEST)

Kiitos. C.Colérus (keskustelu) 18. huhtikuuta 2024 kello 10.34 (EEST)

Ainakin sieltä löytyy joitakin epäluotettavia lähteitä. raid5 18. huhtikuuta 2024 kello 22.17 (EEST)

Kuvan luvat

En puutu asiaan enempää, mutta joku kuvalupia käsittelevä katsokoon nuo Micronas-artikkelin kuvan ristiriitaiset lupa-asiat "ELKA=elinkeinoelämän kuva-arkisto owns this picture and it has given permission to use this in the article from https://yksa.disec.fi/Yksa4/id/156691018093100#tab/basic with UploadWizard" / Creative Commons CC0 1.0. --abc10 (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 16.25 (EEST)

Naisten yliopistot?

En-wikissä on en:Category:Women's universities and colleges mikä on siitä jännä että otsikon alle menevät sekä amerikkalaisten colleget että vanhojen brittiyliopistojen kuten Cambridgen colleget. Pitäisikö meillä olla tuollainen luokka ja jos niin miten nimettäisiin? Naisten yliopistot? Naisille suunnattu korkeakouluopetus? Tai vain Naisten koulutus, ja Tyttökoulut siihen alaluokaksi? --Tappinen (keskustelu) 20. huhtikuuta 2024 kello 10.38 (EEST)

Luokka Naisten korkeakoulut (de:Kategorie:Frauenhochschule) voisi olla mahdollisimman kattava korkeamman asteen oppilaitoksille. Muissa Wikipedioissa on noiden yläpuolella jotain Naiset ja koulutus -nimisiä yläluokkia. --Suomalta (keskustelu) 21. huhtikuuta 2024 kello 13.45 (EEST)

Kiitos. Luon tuon ja laitan samalle tasolle kuin Luokka:Tyttökoulut; niille voi keksiä yhteisen yläluokan jos siltä tuntuu. --Tappinen (keskustelu) 21. huhtikuuta 2024 kello 13.56 (EEST)

Linkkiehdotustoiminto 2

Viime yönä jälleen uudella käyttäjätunnuksella Peltivati tehtiin 22 artikkeliin pääosin tarpeettomia linkityksiä [16]. Ehdotan uudestaan toiminnon poistamista uusilta käyttäjätunnuksilta. Käyttäjä näyttää aiemmin perehtyneen ainakin jossain määrin Wikipediaan, koska osaa käyttää viitemallineita. Linkitys en.wikipediaan sen sijaan on virhe [17]. --abc10 (keskustelu) 21. huhtikuuta 2024 kello 09.53 (EEST)

Linkkiehdotustoiminto ei varmaankaan ehdottele en-wikiin linkittämään, mutta paljon tarpeettomia linkityksiä kyllä tulee. Esimerkiksi teosluetteloihin kustantajien arikkeleihin linkitykset on aika turhia ja tarpetonta ylilinkitystä. En usko että tälläiset työkalut helpottaisivat uusien käyttäjien kiinnittymistä wikipediaan, mutta näillä saadaan kyllä wikipedian ikiliikkuja pyörimään, kun toiset linkittävät ja toiset poistavat tarpeettomia wikilinkkejä, niin siihen käytetty aika on pois oikeasti kehittävästä työstä. --Linkkerpar^keskustelu 21. huhtikuuta 2024 kello 10.16 (EEST)

Pitää ilmeisesti vastedes kirjoittaa niin että kenellekään takuuvarmasti ei tule ymmärrysvaikeuksia, jos kommentistani saa tahattomasti sen käsityksen, että väitin linkkiehdotustoiminnon ehdottavan linkityksiä en.wikipediaan. Paljon on kuitenkin matkan varrella tullut eteen tahallistakin väärin ymmärrystä. Kummasta nyt mahtoi olla kysymys? --abc10 (keskustelu) 21. huhtikuuta 2024 kello 11.04 (EEST)

Osionimi on "Linkkiehdotustoiminto 2". Joku voisi kuvitella, että koko huomautuksesi koskee linkkiehdotustoimintoa. -- Htm (keskustelu) 21. huhtikuuta 2024 kello 12.17 (EEST)

Kannatan linkkiehdotustoiminnon rajoittamista nykyisestä, jos nyt ymmärsin alkuperäisen ehdotuksen oikein, että toiminto halutaan poistaa uusilta käyttäjätunnuksilta. Jos rajan pitää perustua johonkin olemassa olevaan rajaan, niin automaattiseulotuille toiminnon voisi jättää ja vähemmän automaattiseulotuille ei. --Lax (keskustelu) 21. huhtikuuta 2024 kello 11.14 (EEST)

Kannatan itsekin toiminnon rajaamista. On seulontajonon kannalta kestämätöntä, että kuka tahansa voi tehdä rajoittamattoman määrän linkityksiä ilman että toiminto lopulta pakottaa siirtymään itsenäiseen harkintaan. Turhia ja virheellisiä linkkejä tulee aivan liikaa, ominaisuuden mainossivun (mw:Help:Growth/Tools/Add_a_link) mukaan noin 75 % menee oikein eli joka neljäs on virheellinen. Täällä mw:Help:Growth/Tools/Newcomer_Tasks#s-link kerrotaan, että päivittäisten linkitystehtävien määrää voi rajoittaa wikikohtaisesti. Alkuun olisi hyvä saada rajaksi vaikka edes kolme päivittäistä artikkelimuokkausta per käyttäjä, jos koko toimintoa ei haluta suorilta käsin kieltää. Toiminnon ideana on linkkaamieni sivujen mukaan tutustuttaa uusia käyttäjiä siihen, että Wikipediaa voi muokata vapaasti. Sitä tarkoitusta ei ainakaan automaattiseulotuille rajaaminen edistäisi, vaikken itsekään pidä tuota mielekkäänä enkä vastustaisi mikäli koko toiminto poistettaisiin. --Suomalta (keskustelu) 26. huhtikuuta 2024 kello 13.17 (EEST)

Minusta rajaaminen 3 per päivä on hyvä, kuten Suomalta ehdotti ja en minäkään laittaisi pahakseni jos koko toiminto poistetaan. Miksi nämä kehittäjäryhmät saavat työntää wikipedioihin kaikkea tarpeetonta automaatiota joka työllistää paikallisia, vaivatumatta kääntämään ilmoituksia niiden käyttöönottamisesta wikissä käytettävälle kielelle. Käyttöönoton jälkeen wikin käyttäjät joutuvat käymään pitkät keskustelut ja äänestämään asiasta että toimintoa voidaan rajoittaa, ja vielä sata prosenttisen äänestystuloksen jälkeenkin vääntämään kehittäjäryhmän kanssa että rajotus saadaan aikaan! Tämä olisi parempi kääntää niin että tällaistä automaatiota, ei oteta käyttöön ennen kun siitä on tietotettu kunnolla paikallisella kielellä, paikalliset ovat hyväksyneet käyttöönoton ja mahdollisesti äänestetty käyttöönotosta. Jos tästä olisi kunnolla tiedotettu niin olisin luultavasti vastustanut sitä että toiminto voidaan ottaa käyttöön ilman rajoituksia. --Linkkerpar^keskustelu 26. huhtikuuta 2024 kello 17.31 (EEST)

@Linkkerpar ja muut: Voisiko jatkossa uusi toiminto olla oletuksena pois päältä? Atk:hon perehtynyt ylläpitäjä laittaisi kehittämön onnistuneen tuotoksen heti toimintaan ja muulloin keskusteltaisiin ennen ottamista käyttöön. raid5 26. huhtikuuta 2024 kello 23.30 (EEST)

Niin, tää on kuin taannoinen käännöstyökalu josta onneksi päästiin eroon. Joku tekniikan ylläpitäjä voisi huomioida tämän keskustelun ja ottaa kantaa rajauskysymykseen tai pistää edes jotain alustavaa rajausta päälle. Yksimielisyyshän tuntuu olevan siitä, ettei täysin rajoituksetta tällainen toiminto aiheuta kuin harmia. --Suomalta (keskustelu) 1. toukokuuta 2024 kello 10.32 (EEST)

Malline ei näytä tietoja

Tein artikkelin Zandile Ndhlovu. Malline artikkelissa näytti vielä hiekkalaatikollani tietoja, mutta kun siirsin sen varsinaiseen artikkeliin, niin malline ei enään näyttänyt muuta kun syntymäpaikan. Mallineessa oli kyllä syötetty muutkin tiedot. Näin on käynyt ennenkin ja on sitten pitänyt laittaa tiedot uudestaan mallineeseen. Miksi tämä näytää toimivan näin? Tietääkö kukaan? Tietäjä pro (keskustelu) 23. huhtikuuta 2024 kello 19.35 (EEST)

Taitaa olla konekäännös, et ole merkinnyt käännökseksi. --Linkkerpar^keskustelu 23. huhtikuuta 2024 kello 19.44 (EEST)

Suosittelisin katsomaan tarkemmin. Ei ollut käännös. Tietäjä pro (keskustelu) 23. huhtikuuta 2024 kello 19.51 (EEST)

En syventynyt tarkemmin enkä tiedä niiden vaikutusta, mutta sivun tiedoissa on useita lint-virheitä (Misnested tag with different rendering in HTML5 and HTML4 (verkkoviite), Stripped tags). Muuhun muokkaukseen liittyviä huomioita: Tietolaatikon parametri kansallisuus pitäisi olla kansalaisuus. Tosin onko tarpeellista mainita tässä artikkelissa? Otsikot kannattaa erottaa edellisestä kappaleesta rivinvaihdolla. raid5 23. huhtikuuta 2024 kello 19.48 (EEST)

Lint-virheistä en sitten tiedä yhtään, ja miten kansallisuus ei ollut kansalaisuus? Tietäjä pro (keskustelu) 23. huhtikuuta 2024 kello 19.53 (EEST)

Kananttaa miettiä mitä vikaa on tässä ”Ndhlovu on maan ensimmäinen musta ihoinen naispuolinen vapaasukellus ohjaaja.” tai tässä ”Ndhlovusta tuli vuonna 2023 11th Hour Racingin suurlähettiläs.” Miksi et heronut tuota hiekkalaatikolla paremmmaksi vaan työnsit ilmeisesti raakakäännöksen artikkeliavaruuteen. --Linkkerpar^keskustelu 23. huhtikuuta 2024 kello 19.56 (EEST)

Koska en tiedä mitä pitäisi heronua? Tietäjä pro (keskustelu) 23. huhtikuuta 2024 kello 20.09 (EEST)

Lue ne ääneen ja mieti miten sanot ne, tai miten sanoisit ne suomeksi. Jos olisit kirjoittanut tuon itse siinä ei olisi tuollaista kieltä, mutta nyt olet kääntänyt sen suoraan englannista miettimättä ollenkaan missä järjestyksessä sanat ovat suomessa. --Linkkerpar^keskustelu 23. huhtikuuta 2024 kello 20.18 (EEST)

Toisessa olisin ehkä voinut tehdä paremmaksi, mutta toinen kuulostaa ihan järkevältä. Tietäjä pro (keskustelu) 23. huhtikuuta 2024 kello 20.21 (EEST)

En tiedä mitä tarkoittaa "herominen", mutta ensimmäisessä on kaksi yhdyssanavirhettä, toisessa en näe mitään virhettä ellei sitten suurlähettiläs pitäisi olla pelkkä lähettiläs tai jotain muuta. Artikkelissa on kyllä muualla paljon tekstiä, joka kaipaa kielenhuoltoa. Niin, ja kyllä tuosta "varhaisesta elämästä" pitäisi jo päästä eroon. --abc10 (keskustelu) 24. huhtikuuta 2024 kello 10.19 (EEST)

Jaa mitä "varhaisesta elämässä" on vikana? Tietäjä pro (keskustelu) 24. huhtikuuta 2024 kello 14.50 (EEST)

Törmäsin ilmaisuun "varhainen elämä" ensimmäisen kerran Wikipediassa, ja ilmeni että se on peräisin en.wikipedian artikkeleista. Suomessa se ei ole luonteva, meillähän on kätevä ilmaisu "nuoruus". Varhaisvuosista tosin puhutaan, ja varhais*-alkuisia yhdyssanoja onkin Kielitoimiston sanakirjassa kymmenittäin. Hakukoneella tuli satakunta osumaa "varhainen elämä", lähinnä Wikipedia-kopioita ja konekäännöksiä. --abc10 (keskustelu) 24. huhtikuuta 2024 kello 16.46 (EEST)

Linkkerparin omassakin kommentissa näkyy olevan kielenhuollettavaa ("kananttaa"). Syytä on siis sysissä jos sepissäkin. --abc10 (keskustelu) 24. huhtikuuta 2024 kello 10.41 (EEST)

Tämä ei ole artikkeli, enkä viitsi alkaa korjailemaan kirjoitusvirheitä jotka olen huolimattomuuksissani tehnyt jos kommentin voi kuitenkin ymmärtää. Jotkut kyllä korjailee samaa komeenttia useitakin kertoja, joskus jopa senkin jälkeen kun siihen on vastattu. --Linkkerpar^keskustelu 24. huhtikuuta 2024 kello 11.34 (EEST)

Linkkerparin kommentti näkyy sisältävän salaisen suomen kielen testin. Siinä esiintyy kuvitteellinen verbimuoto "heronut". Sen perusmuoto olisi luullakseni "heroa" tai "herota". Jos sitä taivuttaa muotoon "en tiedä, mitä pitäisi heronua", niin se kertoo kyllä, että riippumatta siitä, tehdäänkö kielenkääntämistä koneella vai koneetta, on selvää, että lopputulos on onneton. --Pxos (keskustelu) 24. huhtikuuta 2024 kello 17.10 (EEST)

Kommenttisi antaa kuvan, että olen täällä jollain kääntäjällä muokkaamassa. Tietäjä pro (keskustelu) 24. huhtikuuta 2024 kello 17.31 (EEST)

Se "heronut" piti olla "hieronut", en edes lukenut kommenttiani sen jälkeen kun kirjoitin sen koska "tiesin" mitä siinä lukee ;). Artikkeleita, varsinkin koneen tekemiä, kanattaa hioa tai hinkata siellä hiekkalaatikossa niin että ne ovat julkaisukelpoisia. --Linkkerpar^keskustelu 24. huhtikuuta 2024 kello 21.17 (EEST)

No nyt en ymmärtänyt. Mitä koneen tekemiä artikkileita? Tietäjä pro (keskustelu) 24. huhtikuuta 2024 kello 21.42 (EEST)

Jos käännät artikkelin käännöskoneella, niin onko se silloin sinun vai koneen tekemä? Eikä tuolla artikkelissa ole edellenkään {{Käännös}} -mallinetta. --Linkkerpar^keskustelu 24. huhtikuuta 2024 kello 21.53 (EEST)

Paitsi, että artikkeli ei ollut edelleenkään käännös. Tietäjä pro (keskustelu) 25. huhtikuuta 2024 kello 07.10 (EEST)

Tietolaatikossa on tulostumattomia merkkejä, jotka sotkevat tulostuksen. Huomasin ne tekstieditorilla. Anr korjasi ”sitovia välilyöntejä pois mallineesta”. Parametriksi on merkitty kansallisuus, joka tulostuu kansalaisuutena. raid5 23. huhtikuuta 2024 kello 20.04 (EEST)

Onko teistä oikeasti hauskempaa veistellä täällä toistaitoisuuudesta, kuin korjata ilmeisiä lapsuksia kuten "Musta merenneitoksi", "Hän luulin"? Aikoinaan ystäväni Albval totesi usein että Jaaha, tehdääs välillä tietosanakirjaa. (Siihen kummasteltuun kohtaan laittaisin, että "11th Hour Racing -järjestön edustaja" - kun luultavasti ei ole ajateltu että on tuntijuoksun yhdestoista lähettiläs.) --Tappinen (keskustelu) 24. huhtikuuta 2024 kello 18.39 (EEST)

Kysymys apuvälineiden tekemistä artikkeleista

Hyödynnän edellä olevaa, vastausta vaille jäänyttä Linkkerparin kysymystä muutettavat muuttaen:

• Jos artikkelin tekemisessä käytetään tekoälyä, onko artikkeli silloin tallentajan (eli muokkaajan) vai koneen tekemä? Ja voiko sitä ylipäätänsä tallentaa Wikipediaan? En.wikipediassa on keskustelun perusteella syntynyt luettelo, jossa tekoäly/kielimallit (ChatGPT ym.) luokitellaan punaisella epäluotettavaksi eikä niitä pitäisi käyttää.
• Toiseksi, onko lähde Wikipedia-mielessä luotettavasti tarkistettu, jos sen kieltä ei ymmärrä, mutta se on käännetty käännöskoneella? Esimerkki: voiko urdunkielisen lähteen merkitä lähteeksi, jos sen on kääntänyt englanniksi Googlen käännöskoneella eikä alkuperäistä lähdettä siis ole tarkistettu, koska sen kieltä ei ymmärretä?
  

Kun elämme tekoälyn aikaa, näihin pitäisi fi.wikipediassakin ottaa kantaa viimeistään nyt ja kirjata se käytäntöihin. (Aiheesta oli käännösten osalta keskustelua, jossa Zache väitti: "Kenelläkään ei ole enää tarvetta ihmisavusteisesti tehdylle tekstille jossa todennäköisesti on virheitä ja joka ei automaattisesti päivity, koska koneet tekee tämän paljon paremmin." [18] En ehtinyt tutkia, johtiko keskustelu mihinkään. --abc10 (keskustelu) 25. huhtikuuta 2024 kello 10.44 (EEST)

Odotan kommentteja eli keskustelua. --abc10 (keskustelu) 25. huhtikuuta 2024 kello 14.38 (EEST)

Apuvälineitä voi käyttää, tulos ratkaisee. Konekäännös ei riitä lähteen ymmärtämiseen. -Uusimies (keskustelu) 25. huhtikuuta 2024 kello 17.58 (EEST)

On konekäännöksiä ja konekäännöksiä. Kokemus osoittaa että Chat GTP:n tarjoama informaatio voi olla milloin vain täyttä hallusinaatiota, esim. tyyliin "Gösta Sundqvist on ohjannut elokuvan Käpy selän alla." Toisaalta näyttää, että AI osaa kääntää tekstejä paremmin kuin esim. Google kääntäjä. Tätä voi jokainen testata niillä kielillä, joita sattuu itse osaamaan. Lähteen ymmärtäminen taas riippuu aiheen ja asiayhteyden ymmärtämisestä, jota esim. Chat GTP:tä käyttävällä Wikipedistillä joko voi olla tai olla olematta. Virheellisiä käännöksiä tehdään usein sanakirjoilla ja puutteellisella kielen osaamisella, ja niitä voidaan yhtä hyvin tehdä tai olla tekemättä Chat GTP:llä. --Urjanhai (keskustelu) 25. huhtikuuta 2024 kello 23.07 (EEST)

Liitän tähän vielä en.wikipedian kommentin tekoälyjen käytöstä ja oman suomennokseni siitä:

»ChatGPT and similar large language models are considered generally unreliable. While ChatGPT has been trained on a vast amount of data and can generate responses based on that training, it often provides inaccurate or fictitious information. Wikipedia:Large language models recommends against using LLMs to write on Wikipedia.
(Suomeksi: ChatGPT:tä ja vastaavia laajoja kielimalleja pidetään yleisesti epäluotettavina. Vaikka ChatGPT:tä on koulutettu suurella datamäärällä ja se voi sen koulutuksen pohjalta antaa vastauksia, se tarjoaa usein epätarkkaa tai tekaistua tietoa. Wikipedia:Large language models suosittelee yleisesti olemaan käyttämättä kielimalleja Wikipedian kirjoitettaessa.)»

--abc10 (keskustelu) 25. huhtikuuta 2024 kello 19.14 (EEST)

Tuo antaa todenmukaisen kuvan kielimallien nykyään tarjoamasta faktatiedosta. Jotain suinne voi olla peruskouluoppikirjan tasoisesti syötetty ja jotain ei, ja useimmista (esim. Suomea koskevista tai ylipäätään vähänkin spesifimmistä) asioista sieltä tulee joutavaa puuta heinää. Toisaalta joskus saattaa tulla käyttökelpoisia käännöksiä annetuista (so. esim. lähteitten) teksteistä, mutta ihan niin kuin yllä esitin, niin vastuu on silti käyttäjällä, käyttipä hän apuvälineebä omaa joko parempaa tai huonompaa kielitaitoaan ja sanakirjaa tai AI:tä. --Urjanhai (keskustelu) 25. huhtikuuta 2024 kello 23.14 (EEST)

Sellainen huomio vielä tähän, että nykyisten kielimallien hallusinointi on niiden ominaisuus eikä siihen sinänsä vaadita huonoa lähdemateriaalia. (esim. [19]) Toki niin mitä kauemmas mennään siitä aihepiiristä millä se on koulutettu, niin sitä todennäköisemmin se hallusinoi ja jos se lähdemateriaali on ollut huonoa, niin kielimallin pullauttama tuloskin on väistämättä huonoa. Mut tämä on vain jotain mikä pitää ymmärtää kun käyttää niitä. --Zache (keskustelu) 26. huhtikuuta 2024 kello 08.48 (EEST)

Suomennan selvyyden vuoksi: englannin hallucinate on oikean sanakirjan mukaan suomeksi 'aiheuttaa aistiharhoja' ja 'olla aistiharhojen vallassa'. Ehkä se kuvaa parhaiten kielimallin tasoa. --abc10 (keskustelu) 26. huhtikuuta 2024 kello 09.38 (EEST)

Wikipedia: Hallusinointi (tekoäly). --Linkkerpar^keskustelu 26. huhtikuuta 2024 kello 09.47 (EEST)

Tekoäly tuottaa tuollaisia suomennoksia. 'Valesisältö' olisi läpinäkyvämpi suomennos. --abc10 (keskustelu) 26. huhtikuuta 2024 kello 10.15 (EEST)

Hölynpölyä tietysti on kuvitelma, että sana hallusinoida olisi tekoälyn keksintöä, kun sana oli esim. 1950-luvulla Hendell-Auterisen ja Jääskeläisen oikeassa sivistyssanakirjassa. Mitä suomennokseen tulee niin MOT:n oikea englannin sanakirja pitää sanoja hallucinate ja hallusinoida toistensa vastineina. Mitä merkitykseen tulee, sana on saanut tekniikassa termimerkityksen, mikä sekään ei ole mitenkään ihmeellistä. Termejä tuntemattomat joskus kuvittelevat kaikenlaista. --Jmk (keskustelu) 26. huhtikuuta 2024 kello 16.41 (EEST)

Ehkä kielimallin tason arvioimisessa mielleyhtymä harhoihin saattaa kuvata enemmän arvion esittäjän viime vuosisadan kielikorvaa. raid5 26. huhtikuuta 2024 kello 23.41 (EEST)

@Abc10 , noin ihan mielenkiinnosta niin oletko itse kokeillut ChatGPT:tä tai Google Geminiä? Lähinnä siis kysyn, että onko sinulla itselläsi omakohtaista kokemusta siitä miten ne toimivat. --Zache (keskustelu) 26. huhtikuuta 2024 kello 15.39 (EEST)

Minusta otsikko "apuvälineiden tekemistä artikkeleista" on epäselvä. Kirjoittamisen apuvälineitähän ovat esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelmat, erilaiset sanakirjat ja käännöskoneet ja nykyisin tekoäly. Kirjoittamisessa on aina ollut apuvälineitä sulka- tai ruokokynistä tms. alkaen. Voidaanko sanoa, että apuvälineet "tekevät" artikkeleita? Koneille ei tekijyyttä tulisi siirtää. Muistan ainakin kymmenen vuotta sitten kuulleeni, että osa journalismista kirjoitetiin jo silloin tekoälyllä, mainittiin esimerkiksi tekoälyllä kirjoitetut uutiset ja urheiluaiheet. Ne varmaan kirjoitetaan jo nykyisin suurelta osin tekoälyllä.

"Jos artikkelin tekemisessä käytetään tekoälyä, onko artikkeli silloin tallentajan (eli muokkaajan) vai koneen tekemä? Ja voiko sitä ylipäätänsä tallentaa Wikipediaan?" Ehdotukseni on, että puhuttaisiin tekijyydestä, jossa tekijä on kirjoittaja, joka on ihminen. Toki tekoälyn, sanakirjan tai käännösohjelman antama tulos voi olla sama kuin kirjoittajan pähkäilemä, mutta julkaistaessaan (ja luovuttaessaan oikeutensa tekstiinsä) henkilö vahvistaa ja ilmoittaa, että on tarkastanut ja tulkinnut tuloksen haluamallaan tavalla. Tekijänoikeus koskee myös käännöstä, jonka oikeus luovutetaan sitä Wikipediaan julkaistaessa.

"Toiseksi, onko lähde Wikipedia-mielessä luotettavasti tarkistettu, jos sen kieltä ei ymmärrä, mutta se on käännetty käännöskoneella? Esimerkki: voiko urdunkielisen lähteen merkitä lähteeksi, jos sen on kääntänyt englanniksi Googlen käännöskoneella eikä alkuperäistä lähdettä siis ole tarkistettu, koska sen kieltä ei ymmärretä?" Kirjoittajan (ja myös tarkastajan) täytyy itse arvioida, onko hän ymmärtänyt ja tarkistanut lähdettä tarpeeksi. Kuten edellä selostin, julkaisemalla lähteen tiedot hän ilmoittaa tämän. Käännöskoneita voi mielestäni käyttää, jos tuntee pari asiaa. Pitää tuntea aihetta ja ymmärtää konteksti. Lisäksi pitää tuntea käännöskoneen mekaaniset virheet (esim. virheet sanajärjestyksessä, väärä sanan käännösvaihtoehto jne).

Näen tekoälyn käytössä Wikipediassa paljon mahdollisuuksia, mutta käyttö on vaativaa ja joskus vaikeaa. Siksi wikipedistejä pitäisi kouluttaa tekoälyn käyttämisen taitoihin ja tekoälyn lukutaitoihin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 26. huhtikuuta 2024 kello 11.08 (EEST)

En huomannut, että kukaan olisi linkannut kielimalleja käsittelevää ohjetta: Ohje:Kielimallit. Siinä on nähdäkseni ihan hyvät perusohjeet, jotka asettaa rajoja vastuulliselle käytölle ja jättää laadun tallentajan vastuulle. En ole itse käyttänyt kielimalleja mihinkään, mutta hyväksyn rakenteen yms. pienimuotoisen hiomisen käyttäjän omalla vastuulla, mutta minkään varsinaisen asiatekstin tuottamiseen noita ei tule käyttää ja käännöksetkin pitää pystyä tarkistamaan. Konekäännöksiä olen käyttänyt ainoastaan erittäin yksinkertaisten kuolintietojen varmistamiseen erikielisiltä sivustoilta, mutta niissäkin olen parhaani mukaan pyrkinyt varmistamaan käännöksen laadun. --Suomalta (keskustelu) 26. huhtikuuta 2024 kello 12.54 (EEST)

Keskustelusivun perusteella se on ehdotus, vaikka itse sivulla asiaa ei olekaan mainittu. Ja siis yhden käyttäjän kirjoittama mielipidekirjoitus. --abc10 (keskustelu) 26. huhtikuuta 2024 kello 14.12 (EEST)

Mielestäni tekoälyä voi hyödyntää muokkausten tekemisessä, mutta sen tuottamaa tekstiä ei voi suoraan tallentaa Wikipediaan. Pitää varmistaa, että tekoälyn luomalle sisällölle on luotettava lähde ja että sisältö on lähteen mukainen. Kielimallit hyödyntävät Wikipedian tekstiä, joten ulkopuolinen lähde on oltava. Yleisen käsityksen mukaan koneen luomalla sisällöllä ei ole tekijänoikeuksia eikä tekijää. Olen Kulttuurinavigaattorin kanssa samaa mieltä siitä, että tekoälyn käyttämisen taitoja ja tekoälyn lukutaitoa pitäisi kehittää niin Wikipediassa kuin sen ulkopuolella. Lisäksi tekoäly kehittyy nopeasti ja muutaman vuoden päästä sen käyttö voi olla aivan toisenlaista.--Puppe100 (keskustelu) 26. huhtikuuta 2024 kello 16.29 (EEST)

Käännöstyökalujen käytöstä sanoisin, että käännöstyökalut ovat kehittyneet viimevuosina niin paljon, että jo nyt suurilla kielillä ihmiset käyttävät niitä niin luonnollisena osana internet surffailuaan eikä kiinnitä sen suuremmin huomiota mikä lähtökieli on, koska sivu käännetään automaattisesti kohdekielelle. Voisin kuvitella, että kohtuullisen tulee myös mahdollisesti muokata (esimerkiksi Wikipedian) tekstiä siten, että systeemi kääntää muokkauksen lennossa kohdekielelle. Mitä tulee kielimalleihin, niin tällä hetkellä ne on parempia palautteen annossa ja olemassa olevan tekstin muokkaamisessa (tiivistä, kerro tärkeimmät seikat, käännä lause, listaa synonyymejä, muunna sanat pienillä kirjaimilla kirjoitetuiksi siten, että lause alkaa isolla kirjaimella ja loppuu pisteeseen... ) kuin tekstin luomisessa siten, että tekstin sisältö olisi luotettavaa. Se, että sisältö tulisi luotettavuuden osalta tulisi ratkaistuksi niin se vaatii jonkun teknisen innovaation, joko merkittävästi isomman kielimallin tai erillaisen ohjelmistoarkkitehtuurin, jota ei tällä hetkellä kenelläkään ole vielä olemassa. Jos käyttää Wikipediaan kirjoittaessa työkaluna kielimalleja, niin lisätyille tiedoille pitää olla kielimallista riippumaton ulkopuolinen lähde. --Zache (keskustelu) 27. huhtikuuta 2024 kello 09.16 (EEST)

Urheiluvedonlyönti sivun linkit?

Onko wikipediaan sopivaa, että kyseinen Urheiluvedonlyönti artikkeli sisältää linkkejä, jotka ovat suomalaisessa lainsäädännössä kiellettyjä? Muutama lähde viittaa affiliate mainontaa tekeville sivustoille (lähteet 6 & 7), jotka mainostavat bonuksia suomalaisille suomenkielellä. Hukka99 (keskustelu) 25. huhtikuuta 2024 kello 13.06 (EEST)

spämmilinkit vuotaa välillä artikkeleihin saakka. Muutenkin artikkeli oli aika lailla lähteetön ja osin markkinointihenkinen niin karsin sitä aika reilulla kädellä josko joku kirjoittaisi sitä jossain välissä uusiksi. -- Zache (keskustelu) 25. huhtikuuta 2024 kello 14.20 (EEST)

Ukrainan pakolaiskriisi: vanhentunut sisältö?

Toivoisin joitain keskustelijoita keskusteluun Malline:Korjattava/päivitys tai Malline:Ajankohtaista sisällyttämisestä artikkeliin Ukrainan pakolaiskriisi. Keskustelusivu on täällä. Mielestäni artikkelissa olisi syytä olla joku huomautus, että sisältö on vanhentunut. Artikkelin alullepanija on kuitenkin poistanut sisällön päivittämistä koskevan pyynnön (mallineen) kahdesti. Esim. Yhdistyneet kansakunnat (sen pakolaisjärjestö) päivittää tietoa nykyisin kuukausittain, vielä viime vuonna päivityksiä tehtiiin useammin. Venäjän ryhdyttyä suoraan uhkailemaan diplomaattiasemassa olleita YK:n pakolaisjärjestön työntekijöitä päivitykset katkesivat toviksi loppuvuonna 2023, ja sivuston muuttumisen jälkeen päivitysväli on ollut noin kuukausi. --Paju (keskustelu) 27. huhtikuuta 2024 kello 13.47 (EEST)

Vaikuttaa siltä, että tässä on kyse artikkelin käänteisestä omistajuudesta. Typerää tuommoinen. Täytyisi todellakin a) päivittää artikkeli mutta vähintään b) lisätä päivitystarpeesta kertova huomio artikkeliin. Iivarius (keskustelu) 27. huhtikuuta 2024 kello 17.47 (EEST)

Paju on siirtänyt omalta keskustelusivultaan käyttäjää koskevan arvostelun artikkelin omalle keskustelusivulle. Ylläpito voisi katsoa, onko se oikein tehty. Huomautan, että Pajua koskevan kommenttipyynnön lopputulos on edelleen voimassa. Keskusteluja on taas siirretty mielen mukaan. --Pxos (keskustelu) 27. huhtikuuta 2024 kello 18.23 (EEST)

Ensinnä: Yliviivasin epätarkan lauseen johdannosta. Toiseksi: Ukrainan pakolaiskriisin tilanne elää koko ajan, eikä ainakaan minulla ole missään vaiheessa ollut aikomusta tuota teema-artikkelia ryhtyä päivittämään. Silti edelläkin artikkelin tilaa koskevan mallineen tarvetta käsittelevää keskustelua, joka siis kuuluu artikkelin yhteyteen, yritetään kääntää tarpeettomasti muuksi. --Paju (keskustelu) 27. huhtikuuta 2024 kello 18.55 (EEST)

Täsmennyssivun ohjeessa luettelon loppuun piste?

Kuuluuko täsmennyssivun ohjeessa luettelon loppuun piste vai ei? Kysyin Abc10:ltä hänen keskustelusivullaan, mutta hiljaista on. Aiemman keskustelun mukaan pistettä ei merkitä luettelon loppuun. raid5 28. huhtikuuta 2024 kello 21.04 (EEST)

Luetteloon ei taida tarvita pistettä kun kyse ei ole kokonaisesta virkkeestä edes. Harvassa paikassa pistettä näkyy. Esim. satunnaisesti valittu täsmennyssivu Circle (täsmennyssivu) ei käytä pistettä ja tuo on se yleinen merkintätapa. Ipr1 (keskustelu) 29. huhtikuuta 2024 kello 12.03 (EEST)

Satunnaisesti valittu täsmennyssivu Circle on luetelma, jossa johdantoilmaus sellaisenaan on täydellinen lause ja luetelmakohdat ovat johdantoilmaukseen liittyviä täsmennyksiä. Piste viimeisen luetelmakohdan perässä oli siis ihan oikein. Kotuksen ohjeessa kaikissa vastaavissa tapauksissa esimerkeissä on piste viimeisen luetelmakohdan jälkeen. Piste on jätetty pois ohjeen viimeisistä esimerkeistä, kun luetelma on ei-virkemäinen ja ilmeisesti irrallaan tekstistä. Silloin loppupistettä ei välttämättä tarvita. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 29. huhtikuuta 2024 kello 12.56 (EEST)

Circleen soveltuu Kotuksen ohjeen kolmas kappale: Jos luetelmakohdat taas ovat johdantolauseen osia tai sen sivulauseita, ne aloitetaan pienellä alkukirjaimella. Tällöin luetelmakohtien jäljessä ei tarvita pilkkua tai puolipistettä, mutta viimeisen perään voi laittaa pisteen. Kotuksen vastaavassa esimerkissä (Tietoturvassa on seuraavat vaihtoehdot: ...) loppupiste on, mutta kyseessä onkin vain esimerkki. Säännössä juuri sanottiin, että pisteen voi laittaa. Ei siis tarvitse. Wikipedian jatkuvasti päivittyvän luonteen vuoksi se on parasta jättää pois, koska käytännössä pisteet olisivat sitten aina väärissä paikoissa. --Jmk (keskustelu) 29. huhtikuuta 2024 kello 14.01 (EEST)

Kiitos vastauksista. Poistin pisteen uudelleen. raid5 29. huhtikuuta 2024 kello 23.03 (EEST)

Onko agronomi agronomi? Ottaako agronomi lisää kahvia?

Tein artikkelin miehestä nimeltä Aino Lindeman‎‎, jota lähteessä tituleerataan agronomiksi, vaikka kerrotaan hänen käyneen vain vuoden mittaisen maanviljelyskoulun Söderkullassa. Tuohon aikaan agronomin tittelin sai sv-wikin ja Uppslagsverketin mukaan vain Mustialasta, myöhemmin Helsingin yliopistosta. Voisiko tuo olla joku myöhemmällä iällä saatu arvonimi? Kotivalo (keskustelu) 4. toukokuuta 2024 kello 08.05 (EEST)

Ei kait näitä jaeta kuin koulutuksen käyneille. Sitä voi väittää tuohon aikaan vaikka ja mitä koulutukseksi eli vähän suurentaa todellisuutta. Maanviljelysneuvos olisi arvonimi minkä voisi saada.--Elastul (keskustelu) 4. toukokuuta 2024 kello 13.31 (EEST)

mikähän eläin toi morakotka tuol Aconcaquan artikkelissa on?

hei, uusi täällä. tuolla olisi joku mysteerieläin mainittuna, jota google tai wikipedia ei tunne: Aconcagua .

pitäisikö se poistaa tai vaihtaa esim. deguhaukkaan https://es.wikipedia.org/wiki/Geranoaetus_melanoleucus Tesnopesno (keskustelu) 5. toukokuuta 2024 kello 03.34 (EEST)

Se on varmaan águila mora eli deguhaukka, käännetty artikkeliin englanninkielisestä nimityksestä mora eagle. Vaihdan sen. Savir (keskustelu) 5. toukokuuta 2024 kello 10.11 (EEST)