Maanviljelyskoulu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Maanviljelyskoulu oli aiemmin Suomessa toiminut maatalousalan oppilaitos.

Maanviljelyskoulu 1930-luvun Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maanviljelyskoulun tarkoituksena oli antaa itsenäisiksi maanviljelijöiksi ja työnjohtajiksi aikoville henkilöille maataloudellista ammattiopetusta ja käytännöllistä harjaantumista maataloudessa.[L 1] Maanviljelyskoulu voitiin sijoittaa vain valtion omistamalle tilalle.[1]

Maanviljelyskoulu oli maataloushallituksen valvonnan alainen ja sen toimintaa valvoi paikallinen johtokunta, johon asianomainen maanviljelys- tai talousseura ja maataloushallitus valitsivat kumpikin yhden jäsenen ja yhden varajäsenen kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja johon kolmantena jäsenenä kuului koulun johtaja.[1]

Opetus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maanviljelyskoulun oppikausi kesti kaksi vuotta, ja se jakaantui harjoittelujaksoon sekä tietopuoliseen jaksoon harjoitteluineen.

Harjoittelujakso[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harjoittelujaksolla, joka kesti yhden vuoden, tuli oppilaiden suorittaa kaikkia tilalla esiintyviä töitä sekä saada tietopuolista alkeisopetusta kuutena talvikuukautena keskimäärin kaksi tuntia päivää kohti seuraavissa aineissa:

 äidinkieli ja kirjoitus, laskento, alkeispiirustus ja mittausoppi,
 luonnontieteiden alkeet ja terveysoppi sekä maataloudellisten ammattiaineiden perusteet.

Tämän lisäksi oppilaille annettiin kesäkauden kuluessa sopivina aikoina ammattiopetusta selittelyjen muodossa tai retkeilyjen yhteydessä.[1]

Tietopuolinen oppijakso[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tietopuolisella oppijaksolla annettiin opetusta seuraavissa aineissa:

 maanviljelysoppi, maanviljelyksen talousoppi ja maatalouskirjanpito,
 kotieläinhoito-oppi, maitotalousoppi, metsäoppi, puutarhaoppi, rakennusoppi,
 yhteiskuntaoppi, kansantalous, maatalouspolitiikka, terveysoppi,
 luonnontieteet, laskento ja mittausoppi sekä kenttämittaus ja vaakitus,
 piirustus ja äidinkieli.

Opetukseen voitiin sisällyttää muitakin yleistä kansalaissivistystä kohottavia aineita.[1]

Pääsyvaatimukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päästäkseen oppilaaksi kouluun tuli hakijan olla 18 vuotta täyttänyt ja esittää seuraavat todistukset:[1]

  • todistus siitä, että hän on hyvämaineinen;
  • todistus, ettei häntä vaivaa tarttuva tauti ja että hänellä muutenkin on hyvä terveys;
  • todistus siitä, että hän on suorittanut ylemmän kansakoulun oppikurssin
  • holhoojan suostumus, jos hän on vajaavaltainen;
  • todistus, että hän on vähintään yhden vuoden ajan ottanut osaa maataloustöihin.

Koulun tietopuoliselle jaksolle voitiin ottaa lisäoppilaaksi henkilöitä, jotka olivat suorittaneet vähintään yhden kesäkauden valvonnanalaisen harjoittelun sekä pääsytutkinnon niissä aineissa, joita harjoittelujaksolla oli luettu.[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Hakkila, Esko (toim.): ”Maanviljelyskoulu”, Lakiasiain käsikirja, s. 610. Porvoo: Werner Söderström Oy, 1938.

Lakiviitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Asetus maanviljelyskouluista (30.12.1927).