Tämä projektisivu on osittain suojattu muutoksilta.

Wikipedia:Kahvihuone (kaikki)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kommentti Tämä sivu sisältää koosteen kaikista Kahvihuoneen osastoista.


Wikipedian käytön neuvonta


Valokuvan kehys

Sain n. 100 vuotta vanhan valokuvan (rintakuva) henkilöstä liitettäväksi häntä käsittelevään artikkeliin. Valokuvan kehyksessä on valokuvaamon logo ja koristeellinen teksti: Arthur Eder Sortavala. Onko parempi liittää valokuva kehyksineen Wikipedia-artikkeliin vai editoida kehys pois? Arthur Eder kuoli v. 1921. Kaupunkilehmus (keskustelu) 25. heinäkuuta 2021 kello 18.40 (EEST)[]

Voit tallentaa molemmat. Jos kuvalle tulee käyttöä muualla, on valinnanvaraa. --Abc10 (keskustelu) 25. heinäkuuta 2021 kello 18.50 (EEST)[]

Kiitos vastauksesta. Kaupunkilehmus (keskustelu) 30. heinäkuuta 2021 kello 16.51 (EEST)[]

Sukututkijoiden näkökulmasta kehys valokuvaamotietoineen on hyvä säilyttää, koska se auttaa ajoituksessa. Viitteenä Valokuvataiteenmuseon palvelu http://kukakuvasi.valokuvataiteenmuseo.fi/ --Salsara (keskustelu) 26. elokuuta 2021 kello 17.38 (EEST)Salsara--Salsara (keskustelu) 26. elokuuta 2021 kello 17.38 (EEST)[]

Valokuva tekijänoikeuden alaisesta julkisesta teoksesta

Latasin ensimmäistä kertaa Commonsiin valokuvan tekijänoikeuden alaisesta patsaasta (löytyy haulla "Eino Leino rintakuva") ja olen ladannut sen myös Leino-artikkeliin. En onnistu millään saamaan kuvan yhteyteen tekijänoikeus-huomautusta, joka koskee näitä teoksia ja jossa viitataan teossiteerauksia koskevaan lakipykälään. Olen yrittänyt katsoa mallia monesta taideteos-kuvasta tai siis niiden yhteydessä olevista mallinneista. Mutta ei onnistu, menee sähläämiseksi.

Mitenkähän tämä juttu hoidetaan? Kyselee --Amanuenssi 11. elokuuta 2021 kello 19.48 (EEST)

@Htm voisi tietää. Tämä voisi olla sopivampi paikka keskusteluun: Kahvihuone (tekijänoikeudet). ---raid5 11. elokuuta 2021 kello 20.02 (EEST)[]
Kuvat tekijänoikeussuojan alaisista teoksista ladataan tänne Wikipediaan, eikä niitä voi käyttää artikkeleissa kuvituskuvina vaan ainoastaan teosartikkelissa. Tästä oltiin aiemmin hyvin tarkkoja, mutta jotkut ovat lipsuneet, eikä siihen ole puututtu. Leino-artikkeliin kirjoittamastasi tekstistä puuttuu lähde. --Abc10 (keskustelu) 11. elokuuta 2021 kello 20.19 (EEST)[]
Vastasin nyt täällä: Valokuvat tekijänoikeuden alaisista taideteoksista pitää tallentaa suomenkieliseen Wikipediaan, esim. tällä toiminnolla. Wikimedia Commonsiin voi tallentaa valokuvia vain sellaisista taideteoksista, joiden tekijänoikeus on rauennut syystä, että tekijän (=kuvanveistäjä) kuolemasta on kulunut vähintään 70 vuotta (ja joiden tekijänoikeutta ei ole palautettu URAA-sopimuksen perusteella. Siirsin valokuvan tänne fi-wikiin ja laitan kohta Commonsiin tallennettuun versioon poistopyynnön. Tallenna siis vastaisuudessa tänne "paikallisesti" valokuvat "tuoreista" patsaista. Tuota GDFL-lisenssiä ei muuten enää hyväksytä kaikissa Wikimedian projekteissa lähes missään tiedostomuodoissa, joten sen käyttöä kannattanee välttää ja tyytyä CC-lisenssiin. Ja vielä: sitaattioikeuden perusteella käytettävää taideteoskuvaa ei voi käyttää kuvituskuvana artikkelissa Eino Leino, mutta voit lisätä valokuvan artikkeliin Sofia Saari tai Kajaanin patsasluetteloon. Kuvaa rintakuvasta on tässä. Kun tallennat valokuvan suomenkieliseen Wikipediaan, teossiteerauskin onnistuu taideteos-mallineella. -- Htm (keskustelu) 11. elokuuta 2021 kello 20.29 (EEST)[]

Käännetty artikkeli(n alku), neuvot tervetulleita

Olen uusi täällä. Loin artikkelin Semele (oratorio) englanninkielisestä kääntämällä. Miten noiden viitteiden kuuluisi olla? Kopioin ne nyt vain suoraan alkuperäisestä, pitikö jotain muuta tehdä? Entä sen ilmentäminen, että kyseessä on käännös? Katsoin ohjeet ja laitoin Kielet-linkin sekä muokkaustietoihin sepustuksen, mistä teksti on, mutta jäin epävarmaksi. Tarkoitus on artikkelia myöhemmin laajentaa. --KaisaNuolioja (keskustelu) 13. elokuuta 2021 kello 01.53 (EEST)[]

Tekijänoikeuksien kannalta riittää, että mainitsee muokkausyhteenvedosta "käännetty englanninkielisestä artikkelista Semele (Handel)". Mutta tietysti artikkeliin itseensä olisi ihan muuten huomaavaista lisätä käännös-malline (Malline:Käännös). Tarkemmat ohjeet löytyvät täältä: Ohje:Artikkelien kääntäminen. Viitteissä kannattaa ainakin alkuun panostaa siihen, että ne ovat selkeät eli kuka tahansa artikkelin lukija osaa merkinnän perusteella tarkistaa lähde. Olet käyttänyt englanninkielisiä viitemallineita, nekin tulevat näkyviin, mutta meillä on ne myös suomeksi, ohjeet täällä: Wikipedia:Merkitse lähteet. --PtG (keskustelu) 13. elokuuta 2021 kello 18.19 (EEST)[]

Luokka:Israelilaiset runoilijat

Nyt heräsi kysymys runoilija Rahelista ja luokituksesta. Hän on kuollut 1931. Lähde pitää häntä israelilaisena, samoin jotkut Wikipediat luokittelevat hänet israelilaiseksi, mutta oliko sellaista identiteettiä ennen Israelin valtion syntyä? Varsinkaan ihmisellä, joka suurimman osan elämästään asui muualla kuin nykyisen Israelin alueella. Sanon ennen kuin kukaan ehtii, että Suomikin syntyi vasta 1917, mutta suomen kieli ja suomalainen identiteetti olivat jo sitä ennen olemassa. --Abc10 (keskustelu) 17. elokuuta 2021 kello 09.25 (EEST)[]

Tekstin piilotus

Miten saa jotain tekstiä näkyviin vain tietyille käyttäjille? Esimerkiksi koodilla <div class="vk_administrators_info"></div> saa tekstiä näkyviin vain VK-vastaaville. Mutta miten saa tekstiä näkyviin esim. pelkästään ylläpitäjille, seulojille tai hyväksytyille käyttäjille? Testitarkotuksessa muutin oman hiekkalaatikkoni sisällön näkyviin vain VK-vastaaville. --40bus (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 16.19 (EEST)[]

Tyhjentämällä tekstin ja pyytämällä ylläpitoa piilottamaan version. En tiedä onko varmempia teknisiä keinoja. --Höyhens (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 19.28 (EEST)[]

Sivujen kääntäminen englanniksi

--Marjaana Auranen (keskustelu) 30. elokuuta 2021 kello 16.13 (EEST)[]

Hei!

Taistelen nyt meidän pelisivujen kääntämisestä englanniksi - pitäisi olla tehnyt 500 muokkausta?! Wikipediassa. Onko tähän joku oikotie vai pitääkö oikeasti alkaa tehdä muokkauksia randomisti sinne ja tänne? Aiemmin myös englanniksi käännetty sivu hylättiin, koska pitäisi olla reliable sources, mutta miten todistan tämän muuten kuin pelin nettisivujen lisäämisellä? (myöskään tämän Draft: Skábma - Snowfall videogame -sivun nimeä ei saa muutettua).

Eli olen hieman puun ja kuoren välissä: uutta sivua ei hyväksytä ja suomenkielistä sivua ei anneta kääntää. Hyvät neuvot ovat tervetulleita!

T. Marjaana A.

Vielä julkaisemattoman pelin jota ei ole laajalti käsitelty mediassa ei ole katsottu täyttävän englanninkielisen Wikipedian merkittävyyskäytännön kriteereitä, joten vaikka kääntäisit sivun suomesta, se päätyisi todennäköisesti kuitenkin poistoon.--Fotogurachan (keskustelu) 31. elokuuta 2021 kello 09.11 (EEST)[]
Tämmöisenä lisäneuvona että jos haluaa mainostaa jotakin niin kannattaa mainostaa muualla kuin Wikipediassa. --Höyhens (keskustelu) 31. elokuuta 2021 kello 12.41 (EEST)[]

Kuinka saa yhteyden muutoksen tehneeseen henkilöön tekemättä asiasta julkista?

(Siirretty Ylläpitäjien ilmoitustaululta. --Lax (keskustelu) 6. syyskuuta 2021 kello 12.29 (EEST))[]

Eräälle sivulla tekemäni korjaus on poistettu. Mielstäni poisto ei ollut aiheellinen. Kuinka voin ottaa yhteyttä muutokseni poistaneeseen henkilöön ja esittää hänelle perusteluni alkuperäiselle muutokselle ilman, että teen asiasta julkisen? Minulla ei ole tarvetta julkiseen pätemiseen. En myöskään halua aloittaa juupas-eipäs-muutoskierrettä, joka tuskin päättyy kohdaltani onnellisesti. --Dm5 (keskustelu) 5. syyskuuta 2021 kello 11.41 (EEST)[]

Vasemmasta valikosta löytyy kohta "Lähetä sähköpostia tälle käyttäjälle". Ei tule julkiseksi. --Lax (keskustelu) 5. syyskuuta 2021 kello 11.46 (EEST)[]
Kiitos, heti löytyi! --Dm5 (keskustelu) 5. syyskuuta 2021 kello 17.34 (EEST)[]

Muokkaa linkkejä -toiminto muuttunut

En onnistunut linkittämään oikein artikkelia James A. Lindsay jonka pohjan oli kopsannut Helen Pluckrose - artikkelista. Voisiko joku vilkaista? Muokkaa linkkejä on juuri muuttunut erilaiseksi.Toivo ja Toivo (keskustelu) 5. syyskuuta 2021 kello 14.57 (EEST)[]

Ei toiminto ole muuttunut mihinkään. Olit itse laittanut artikkelin loppuun kielilinkin englanninkieliselle sivulle Helen Pluckrose, joka ilman alun kaksoispistettä menee vasemman laidan interwikilinkiksi. Korjasin tuon että voit nyt itse korjata artikkelin sellaiseksi kuin halusit.--Fotogurachan (keskustelu) 5. syyskuuta 2021 kello 15.03 (EEST)[]
Kiitos. Nöyrästi kirjaan alan asiantuntijoiden ylivoimaisuuden.Toivo ja Toivo (keskustelu) 5. syyskuuta 2021 kello 15.21 (EEST)[]

Toistuvan mallineen luominen

Tein sivulle Amina (Muhammedin äiti) tietolaatikon, joka sisältää artikkelisarjan. Sen on tarkoitus täydentyä. Wikipedia sisältää mystisiä mallineita kaarisulkeiden ja tunnussanan kera, jotka tuottavat kokonaisen tällaisen tietolaatikon. Onko sellaisen tekeminen isokin juttu, ja missä olisi asiaa koskevaa kurssitusta? Toivo ja Toivo (keskustelu) 5. syyskuuta 2021 kello 22.48 (EEST)[]

Tuon näköisiä mallineita kutsutaan pystynavigaatiomallineiksi. Tuolla linkittämälläni sivulla on valmispohja ja ohjeet esimerkkeineen sellaisen mallineen tekoon. Tuota pohjaa ei kuitenkaan ole pakko käyttää, ja tuo luomasi linkkilaatikko kelpaa ihan myös tuollaisenaankin mallineeksi. Malline luodaan Malline-nimiavaruuteen, esim. sivulle Malline:Muhammed, johon voi sitten viitata haluamissaan artikkeleissa aaltosulkeiden avulla näin: {{Muhammed}} --Atraie (keskustelu) 5. syyskuuta 2021 kello 23.03 (EEST)[]
Kiitos, näillä ohjeilla onnistui! Toivo ja Toivo (keskustelu) 6. syyskuuta 2021 kello 14.07 (EEST)[]

Sisennys

Jos sama käyttäjä kirjoittaa saman otsikon alle kaksi peräkkäistä kommenttia, pitääkö toinen sisentää? --40bus (keskustelu) 9. syyskuuta 2021 kello 08.33 (EEST)[]

Jos kommentoi omaa kommenttiaan, se on varmaan hyvä sisentää. Ei kai siitä muutenkaan ole suurta haittaa, ja tuskin siitä sakotetaan. --Abc10 (keskustelu) 9. syyskuuta 2021 kello 08.52 (EEST)[]
Mutta jonkun toisen käyttäjän on tarkoitus vastata myöhemmin sekä alkuperäiseen kommenttiin että kommentin kommenttiin. Siksi sisennyksestä ei ole hyötyä, enkä käytä sitä. --40bus (keskustelu) 9. syyskuuta 2021 kello 08.56 (EEST)[]
No miksi sitten kysyt, jos päätös on jo tehty ja pitää? --Abc10 (keskustelu) 9. syyskuuta 2021 kello 09.16 (EEST)[]
Ihan kun vain halusin tietää, onko tapani oikein. --40bus (keskustelu) 9. syyskuuta 2021 kello 09.45 (EEST)[]

Mallineen luontipyyntö ei tullut sivulle

Miksi mallineen luontipyyntö Euroopan valtioiden rekisterikilvistä ei tullut sivulle Wikiprojekti:Mallineet/Mallineiden luontipyynnöt/2021, vaikka en näe pyyntösivun nimessä yhtään kirjoitusvirhettä? --40bus (keskustelu) 9. syyskuuta 2021 kello 09.04 (EEST)[]

Vastaus: koska en ollut luonut sivua. --40bus (keskustelu) 9. syyskuuta 2021 kello 09.06 (EEST)[]

Neuvontapaneelin kautta lähetetty kysymys sivusta Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti) (11. syyskuuta 2021 kello 16.10)

Tervehdys. Olen uusi näillä sivuilla. Askarruttaa, mistä löytyy "lähetä"-nappi. --Hoohoo52 (keskustelu) 11. syyskuuta 2021 kello 16.10 (EEST)[]

”Julkaise muutokset” -nappi lähettää viestin tai muokkauksen Wikipediaan. --Linkkerpar 11. syyskuuta 2021 kello 18.29 (EEST)[]

Salasanat

Kannattaako listata käyttäjäsivun alasivulle omien tunnusten salasanoja? --40bus (keskustelu) 11. syyskuuta 2021 kello 23.15 (EEST)[]

Ei. Anr (keskustelu) 11. syyskuuta 2021 kello 23.30 (EEST)[]
On vähän pakko, kun vaihdan tämän 40bus-tunnuksen salasanan. --40bus (keskustelu) 11. syyskuuta 2021 kello 23.31 (EEST)[]
Ei todellakaan ole mikään pakko. Käytä vaikka KeePassia tai muuta vastaavaa. Anr (keskustelu) 11. syyskuuta 2021 kello 23.35 (EEST)[]

Taikasana

Onko olemassa sellaista taikasanaa , joka toimisi muuten kuin taikasana {{PAGENAME}}, mutta sisällyttäisi sivulla näkyvään sanaan myös nimiavaruuden nimen, eikä pelkästään sivun nimeä? Esimerkiksi {{PAGENAME}} laittaa tämän sivun muotoon Kahvihuone (Wikipedian käytön neuvonta), kun taas tämän kysymäni taikasana laittaisi sen muotoon Wikipedia:Kahvihuone (Wikipedian käytön neuvonta). Onko siis tällaista olemassa? --40bus (keskustelu) 12. syyskuuta 2021 kello 14.03 (EEST)[]

FULLPAGENAME, kts. esim. Ohje:Malline. --Anr (keskustelu) 12. syyskuuta 2021 kello 14.07 (EEST)[]
Keskustelusivut se kuitenkin muuttaa muotoon Keskustelu:Wikipedia:Kahvihuone (Wikipedian käytön neuvonta) eikä muotoon Keskustelu Wikipediasta:Kahvihuone (Wikipedian käytön neuvonta). (siis silloin jos laittaa Keskustelu:{{PAGENAME}}) --40bus (keskustelu) 12. syyskuuta 2021 kello 14.12 (EEST)[]
Sitä varten on vastaavasti {{TALKPAGENAME}}. 01miki10 (keskustelu) 12. syyskuuta 2021 kello 14.17 (EEST)[]
Se taas näyttää sen muodossa Keskustelu:Keskustelu Wikipediasta:Kahvihuone (Wikipedian käytön neuvonta), jos kirjoittaa Keskustelu:{{TALKPAGENAME}}). --40bus (keskustelu) 12. syyskuuta 2021 kello 14.27 (EEST)[]
Pitää kirjoittaa pelkkä {{TALKPAGENAME}} ilman nimiavaruutta, koska kyseinen taikasana tuottaa oikean nimiavaruuden automaattisesti. Brewster239 (K/M) 12. syyskuuta 2021 kello 14.40 (EEST)[]

Miten rekisteröitynyt käyttäjä voi luoda uuden tunnuksen?

Hei, miten rekisteröitynyt käyttäjä pystyy luomaan uuden tunnuksen ollessaan sisäänkirjautuneena? Eli siis niin, että lokissa näkyy

Esimerkkikäyttäjä (keskustelu) loi tunnuksen Esimerkkikäyttäjä2 (keskustelu)

eikä

Käyttäjätunnus Esimerkkikäyttäjä2 (keskustelu) luotiin

? --40bus (keskustelu) 12. syyskuuta 2021 kello 16.00 (EEST)[]

Toiminnot:Luo tunnus --Anr (keskustelu) 12. syyskuuta 2021 kello 16.05 (EEST)[]
Ei liity aiheeseen, mutta miten saa esim. käyttäjätunnuksia näkymään lokeissa joillain tietyillä väreillä? Esimerkiksi miten saa oman käyttäjätunnukseni näkymään lokeissa punaisena? --40bus (keskustelu) 12. syyskuuta 2021 kello 16.25 (EEST)[]
Lisäämällä CSS:ään koodin a.mw-userlink[title="Käyttäjä:40bus"] { color: red; }. 01miki10 (keskustelu) 12. syyskuuta 2021 kello 17.55 (EEST)[]
Yritin saada Pxosin nimen muutettua punaiseksi koodilla a.mw-userlink[title="Käyttäjä:Pxos"] { color: red; }, mutta se ei muuttunut. --40bus (keskustelu) 13. syyskuuta 2021 kello 11.27 (EEST)[]
Saattaa johtua siitä, että common.css-sivullasi on rivien lopussa pisteet, joita ei pitäisi olla. Brewster239 (K/M) 13. syyskuuta 2021 kello 11.53 (EEST)[]
Pitäisi saada Lentokonefanin nimi näkymään näin: a.mw-userlink[title="Käyttäjä:Lentokonefani"] { style="font-size:200%">Lentokonefani}, eli siis 100% isompana. --40bus (keskustelu) 13. syyskuuta 2021 kello 14.18 (EEST)[]
Laitat vaan font-size:200%; sinne aaltosulkujen väliin. Kannattaa ladata selaimelle vaikka Web Developer -niminen lisäosa (firefox/chrome) niin voit lennosta muokkailla css-määrityksiä ja näet vaikutukset saman tien. Anr (keskustelu) 13. syyskuuta 2021 kello 14.35 (EEST)[]
Miten saa jonkun käyttäjätunnuksen näkymään eri tavalla? Esim. jos oma tunnukseni näkyisikin muodossa "40 bus"?--40bus (keskustelu) 13. syyskuuta 2021 kello 14.51 (EEST)[]
Esim. näiden ohjeiden pohjalta onnistuisi. Anr (keskustelu) 13. syyskuuta 2021 kello 15.02 (EEST)[]

Miten voi muuttaa muokkausyhteenvetoja?

Hei, miten voi muuttaa muokkausyhteenvetoja jälkeenpäin? Ainakin ylläpitäjät voivat piilottaa niitä. --40bus (keskustelu) 13. syyskuuta 2021 kello 11.32 (EEST)[]

Niitä ei periaatteessa voi muuttaa. Asiasta voi lukea täältä. Brewster239 (K/M) 13. syyskuuta 2021 kello 11.39 (EEST)[]

Viitteiden numerointi väärä Katanppää-luokka -sivua muokatessa.

(Onko tämä oikea paikka tälle keskustelulle?)

Korjasin linkkejä HS artikkeleihin Katanpää-luokka-sivulla. Jostain syystä lähteiden viitteiden numerointi on väärä tekstissä sivua muokatessa. Tämän näkee helposti kun ensin tarkistaa viitteen numeron ennen muokkausta ja vertaa sitä avattuaan artikkelin muokattavaksi. Toisella, satunnaisesti valitulla, sivulla ei näyttänyt olevan samaa ilmiötä, eli näköjään Kantanpää-sivuun liittyvä ongelma?

Esim. juuri ennen Lähdeluetteloa on viimeisessä lauseessa viite 7. Kun avaan artikkelin muokattavaksi, niin viite onkin numero 4. Lähdeluettelossa numerointi on oikea eikä muutu.

Tämä ei estänyt viitteiden muokkaamista ja se vaikutti toimivan oikein. On vain vähän hankala etsiä viite juoksevasta tekstistä, kun numerointi ei pidä paikkaansa.

Asiasta toiseen, olisi aika kätevää jos linkkien osoitteita saisi muutettua Lähdeluettelosta, eikä tarvitsisi etsiä viitettä tekstissä.

Jontew (keskustelu) 13. syyskuuta 2021 kello 17.59 (EEST)[]

Viitteiden numeroinnin muuttuminen kuvaamallasi tavalla esiintyy näköjään vain muokattaessa visuaalisella muokkaimella, wikitekstiä muokatessa sitä ei esiinny. Kun muokkaa artikkelin tekstiä visuaalisella muokkaimella, ohjelma käsittelee tietolaatikkoa muusta tekstistä erillisenä lohkona, jonka muokkaaminen pitää ilmeisesti valita erikseen. Koska ohjelma katsoo tietolaatikon varsinaisesta artikkelitekstistä erilliseksi lohkoksi, se - sijoittaessaan muokkaustilassa tekstiin lähdeviitteiden numeroita - numeroi ensin ne viitteet, jotka on määritelty artikkelitekstissä ja vasta niiden jälkeen ne, jotka on määritelty tietolaatikossa (lähde/viiteluettelossa viitteet 2, 3 ja 4). Sanoisin niin, että numerointi on ihan oikein, se vain näyttää muokkaustilassa erikoiselta. Jos wikitekstiä muokatessa muokkaa vain yhtä osiota, viitenumerointi näyttää esikatselussa vain ne viitteet, jotka on määritelty muokattavassa osiossa. Silloinkaan viitteiden numeroinnissa ei ole mitään varsinaista vikaa. --- Linkkien osoitteet voi muuttaa vain siellä, missä ne ovat. Tuossa artikkelissa lähdeviitteet on merkitty ref-tageilla tekstiin ja Malline:Viitteet generoi niistä viiteluettelon alapuolellensa. Siellä ei ole mitään luetteloa, jos katsoo artikkelin wikitekstiä, vaikka wikitekstin muokkaustilassa. -- Htm (keskustelu) 13. syyskuuta 2021 kello 20.50 (EEST)[]
Jos viitteitä haluaa muokata ikään kuin "luettelossa", ne pitää määritellä artikkelin loppuun Viitteet-mallineen sisään. Tuo on selvitetty täällä. Silloin viitteet-malline on hiukan eri muotoinen, sen sisälle laitetaan lähdeviitteet viitemallineisiin kuten lisättäessä ne tekstiinkin, jokaiselle viitteelle annetaan nimi ja tekstissä viitteen paikalle laitetaan vain sen nimi. Kaikki lähdeviitteet ovat peräkkäin, pois teksitn joukosta ja niitä voi päivittää haluamallasi tavalla. Olisi suotavaa, että viitteet merkitään vain joko tekstin sekaan tai Lähteet-osioon, eikä käytettäisi molempia tapoja sekaisin. -- Siirsin Katanpää-luokka -artikkelin viitteet loppuun. --Htm (keskustelu) 13. syyskuuta 2021 kello 23.18 (EEST)[]
Kyllä, koska wikitekstiä muokatessa ei ole laisinkaan numerointia. Minuntapaiselle henkilölle, joka löytää rikkinäisen linkin ja haluaa korjata sen visuaalisella muokkaimella koska niin harvoin tulee päivitettyä wikipediaa, se että numerointi ei täsmää luettelon kanssa tekee kynnyksen lähteä korjaamaan linkkiä aika paljon korkeammaksi. Jos muokkaan esim. Maanpuolustuskorkeakoulu-sivua, niin viitteiden numerointi täsmää myös muokkaustilassa. Mikäli muokkaan vain yhtä osiotta, niin viitenumerointi on edelleen sama. Olettettavasti koska visuaalinen muokkain avaa aina koko sivun. Noh, ei ollut tarkoitus jankata. Sain kaksi linkkiä korjattua eilen, eikä nyt ole aikomustta muokata lisää.
Kiitos avusta! Tuo on minun mielestä loogisempi tapa. Mutta nyt niitä ei voi muokata visuaalisella muokkaimella. Eilen viitettä klikatessa tekstissä avautui lomake jossa viitteen eri kentät olivat muokkattavissa. Tai ei ainakaan aukea minulle, kun klikkaan Lähteet osiossa. Tekstissä viitteelle tulee teksti että viitettä voi vain muokata wikitekstitilassa. --Jontew (keskustelu) 14. syyskuuta 2021 kello 16.21 (EEST)[]
Jos artikkelin lopussa viitemallineen sisällä olevia linkkejä ei voi muokata visuaalisella muokkaimella, niin sitten pitää vain rohkeasti avata artikkeli muokkausta varten wikitekstitilassa. Minusta viitemallineissa olevat tiedot ovat selvästi esillä. Muokkaa vain sitä kohtaa, joka on väärin, vanhentunut linkki tms. Ja Wikipediastahan ei voi hävittää mitään vahingossa tai edes tahallaan. Jos tallennuksen jälkeen huomaa, että pieleen meni, niin oman muokkauksensa voi (sivuhistorian puolella) kumota ja artikkeli on entisellään. --Htm (keskustelu) 14. syyskuuta 2021 kello 21.30 (EEST)[]

Miten voi jättää sivun esikatselutilaan?

Miten voi jättää sivun esikatselutilaan niin, että sitä ei pysty tallentamaan? Pitääkö olla joku väärinkäyttösuodatin, joka estää sivun tallentamisen? --40bus (keskustelu) 14. syyskuuta 2021 kello 10.06 (EEST)[]

Lokimerkintöjen piilottaminen tarkkailulistalta

Keskustelu siirretty Sekalaista kahvihuoneesta keskustelusta Trollien kitkeminen, koska käsiteltävä aihe ei enää liittynyt alkuperäiseen keskusteluun. ---raid5 14. syyskuuta 2021 kello 17.03 (EEST)[]

Miten tarkkailulistalta saa pois suojaus- ja poistolokitapahtumat? Välillä tarkkailulista täyttyy ilmoituksista, joissa uusi käyttäjä on siirtänyt kaikki kahvihuoneet ja jonkun käyttäjän sivut. Sen jälkeen tarkkailulista täyttyy punaisista linkeistä, vaikka poistin sivut tarkkailulistalta. ---raid5 11. syyskuuta 2021 kello 21.32 (EEST)[]

Tarkkailulistan yläreunassa on (vakio Vector-ulkoasu) laatikko "aktiiviset suodattimet" ja siinä on vakiona valittuna lokimerkinnät. Kun sen poistaa käytöstä, niin ne saa piiloon. Suodatinvalinnat saa tallennettua vakioasetuksiksi aktiiviset suodattimet -kohdan oikeasta reunasta jossa on roskalaatikko ja kirjanmerkki -ikonit, klikkaamalla sitä kirjanmerkkiä. Zache (keskustelu) 12. syyskuuta 2021 kello 05.25 (EEST)[]
﹫Zache: Kiitos. En löytänyt millään lokimerkintää. Menin asetuksiin ja väliaikaisesti poistin valinnan ”Käytä käyttöliittymää ilman JavaScriptiä”, jolloin lokimerkinnän sai pois. Minun mielestäni ulkoasu on selkeämpi ilman JavaScript-asetusta, lisäksi lokimerkinnät ovat nyt piilossa. ---raid5 12. syyskuuta 2021 kello 15.17 (EEST)[]
Saako lokimerkinnät piilotettua pysyvästi? ---raid5 13. syyskuuta 2021 kello 17.07 (EEST)[]
Saako lokimerkinnät piilotettua pysyvästi common.css-tyylisivulla? ---raid5 14. syyskuuta 2021 kello 15.22 (EEST)[]
Saa. Esimerkiksi näin. https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Käyttäjä:Zache/vector.css&oldid=19998113 Zache (keskustelu) 14. syyskuuta 2021 kello 17.41 (EEST)[]
Kiitos, sehän toimii. Jostain syystä viimeisimpien muutosten lukumäärä ei vähentynyt samalla. Menin asetuksiin ja poistin JavaScriptin väliaikaisesti, poistin muuttuneesta tarkkailulistan näkymästä lokimerkinnät, lopuksi taas JavaScript pois päältä. Käytän tarkkailulistaa ilman JavaScript-asetusta selkeyden vuoksi. Joten lukumäärä ei muutu oikeaksi. Olisiko mahdollista saada asetuksiin valintaa lokimerkinnöille, jolloin vaikutus olisi pysyvä? ---raid5 14. syyskuuta 2021 kello 18.25 (EEST)[]
Viimeisimpien muutosten lukumäärä ei muutu siksi, että tuo vain piilottaa lokirivit. Se ei siis poista niitä. Tuosta kommenttisi loppuosasta, niin en ymmärtänyt millaista asetusta yrität "Olisiko mahdollista saada asetuksiin valintaa lokimerkinnöille, jolloin vaikutus olisi pysyvä?" tällä saada. Zache (keskustelu) 14. syyskuuta 2021 kello 20.51 (EEST)[]
Tarkkailulistan asetuksissa on valintoja, joilla voidaan näyttää tai poistaa näkyvistä erilaisia muutoksia tarkkailtavissa sivuissa. Arvelin, että nämä asetukset vaikuttavat lisäksi muutoksien lukumäärään, joka päivittyy tarkkailulistan toimintosivulla. Esimerkiksi näin: ”Näytettävät muutokset: Piilota lokimerkinnät tarkkailulistalta”. ---raid5 14. syyskuuta 2021 kello 21.10 (EEST)[]
Raid5, yritin pingata sinua tuolla tekniikkapuolella osiossa: Hei me ihmetellään, eli sinilinkit punaisina, mutta unohdin ettet tue pingiä. --Linkkerpar 14. syyskuuta 2021 kello 21.27 (EEST)[]
Kiitos ilmoituksesta, yksittäinen kommentti saattaa jäädä huomaamatta. Seuraan kyllä kahvihuoneita, mutta en lukenut aiemmin kyseistä keskustelua. Poistin kaikenlaiset ilmoitukset häiriköinnistä johtuen (kiitosloki). ---raid5 14. syyskuuta 2021 kello 22.06 (EEST)[]
Vaatii koodimuutoksen, mutta voit kirjoittaa palautetta niiden filtterien tekijöille esim tänne https://www.mediawiki.org/wiki/Talk:Edit_Review_Improvements/New_filters_for_edit_review Zache (ks. keskustelu Is there a way to block out user creation logs? ) (keskustelu) 15. syyskuuta 2021 kello 09.45 (EEST)[]
Luin linkin keskusteluita. On hyvä tietää, että MediaWikiin voi lähettää palautetta. Harkitsin kommenttini jättämistä, mutta palautteeni ei taida liittyä merkittävään virheeseen. ”New filters for edit review are in maintenance mode. Major bugs will be fixed but no improvements are scheduled for now.” Yritän pärjätä common.css-tyylisivun koodilla, sen avulla tarkkailulistan ulkoasu on nyt selkeämpi ja muutoksia on helpompi seurata. ---raid5 15. syyskuuta 2021 kello 21.04 (EEST)[]

Pesäpalloilija Miska Mäkiviita

Hei,

Piti kysyä täältä kun en ole täysin varma hänen merkittävyydestään. Kyseinen pesäpalloilija on siis pelannut yhden ottelun pääsarjassa joten oma käsitykseni on se että merkittävyys riittää, mutta toisaalta en haluaisi luoda artikkelia joka lopulta poistetaan. Löysin lähteitä muutenkin sen verran, että pystyisin artikkelin luomaan. Vertaan myös Iivari Vihantoon, joka oli pelannut kaksi pääsarjaottelua, kun loin artikkelin ja edes merkittävyyskeskustelua ei koskaan aloitettu. Mikä on yhteisön näkemys? Knuutson273 (keskustelu) 23. syyskuuta 2021 kello 20.57 (EEST)[]

Kielenhuolto


"Kuollut nimi"

Artikkelissa on otettu käyttöön omaperäinen termi "kuollut nimi", joka kuuluu kielitieteessä nimistöntutkimukseen. Tietääkseni sitä ei käytetä ihmisen entisestä nimestä, en ainakaan löytänyt hakukoneella enkä ole tavannut sellaista käytäntöä, vaan nyt on tehty oma keksintö. Pyytäisin kannanottoja asiaan, jo ennen kuin ilmausta aletaan suosia laajemmin. Suomessa on vakiintunut ilmaus "entinen nimi". --Abc10 (keskustelu) 9. elokuuta 2021 kello 13.58 (EEST)[]

Englanninkielistymisille on vain pärjättävä. Voi sen vaihtaa deadnameksikin, jos se sinua mieluummin kiehtoo. Iivarius (keskustelu) 9. elokuuta 2021 kello 14.20 (EEST)[]
Tietosanakirjassa on ihmisen entisestä nimestä tai entisistä nimistä järkevää käyttää termiä "entinen nimi". Monet ihmiset ovat muuttaneet nimiään itse ja monien nimet ovat muuttuneet heidän tahdostaan riippumatta. Tieto siitä, miksi joku on nimeään muuttanut, etenkään lähteettömänä, ei ole tarpeellinen ainakaan määritelmälauseessa. --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 9. elokuuta 2021 kello 15.10 (EEST)[]
Minustakin "entinen nimi" on hyvä ilmaus. En edes ymmärrä, mitä "kuollut nimi" tarkalleen ottaen tarkoittaa, ja vielä vähemmän suomenkieliseen tekstiin tulee sekoittaa englanninkielisiä sanoja. Muutenkin me voimme vastustaa englannin kielen vaikutusta, ei siihen tarvitse alistua. Suomi on rikas kieli itsessään. Quutar (keskustelu) 15. elokuuta 2021 kello 23.12 (EEST)[]
"Deadname" on englanninkielinen ilmaus, jota sukupuoltaan korjanneet käyttävät väärän sukupuolen nimestä, jolla heitä on nuoruudessaan kutsuttu. en:Deadnaming --Tappinen (keskustelu) 17. elokuuta 2021 kello 17.46 (EEST)[]
Se tuli esille yllä linkitetyssä artikkelissa. Ihmisillä on nimenmuutoksiinsa erilaisia syitä, mutta niitä ei tarvitse eritellä terminomaisesti, vaan käytetään vakiintunutta termiä, joka on selkeä ja ymmärrettävä, ja selitetään tekstissä nimenmuutoksen syy, jos tarpeen. Tietysti nyt kun aiheesta keskustellaan julkisuudessa, helposti mennään virran mukana, mutta kun jossakin vaiheessa asianomaisten ei enää tarvitse eikä heillä ole haluakaan korostaa omaa sukupuoltaan ja sen muutoksia, se voi alkaa tuntua termin käyttäjistä itsestäänkin syrjivältä. Suomen kielelle on ominaista sukupuolineutraali kielenkäyttö ('hän') ja pyrkimys ammatti- ym. nimikkeiden neutraalistamiseen (-tar). --Abc10 (keskustelu) 17. elokuuta 2021 kello 17.58 (EEST)[]
Tätä englanninkielistä nimitystä selostetaan lyhyesti tässä: [1]: ”deadnamen”, eli entisen ”kuolleen” nimen. --Urjanhai (keskustelu) 17. elokuuta 2021 kello 18.01 (EEST)[]
Olen samoilla linjoilla Abc10:n, Quutarin ja MG:n kanssa. Vaikkei toinen anglismi syntyisin olekaan paras ilmaus, niin ainakin aiemmin, alunperin, entinen, vuoteen xxxx asti ja [vuosina] xxxx-yyyy ovat ihan riittäviä suomenkielisiä ilmauksia kestä tahansa nimenvaihtajasta. Ja todellakin suomen sukupuolineutraalit persoonapronominit ja ammattinimikkeet välttävät muuten enimmän osan ongelmista, joita enwikin muokkaajilla on. Eikö erimielisyyttä perinteisesti ole ollut enemmänkin siitä, käytetäänkö artikkeleissa ihmisen aiemmasta urasta silloista nimeä, vai aina uusinta? --J. Sketter (keskustelu) 20. elokuuta 2021 kello 09.08 (EEST)[]
Komppaan termiä 'entinen nimi' tai 'ent. xxx'. Yksilö on saanut nimeään vaihtaa, joten tässä on jo vakiintunut käytäntö. 193.166.253.150 20. elokuuta 2021 kello 09.11 (EEST)[]
Joo ei nimi voi kuolla. --Höyhens (keskustelu) 22. elokuuta 2021 kello 09.37 (EEST)[]
Vaikka entinen nimi (ent.) käy minullekin ihan hyvin. Kunhan pääsee tällaista turhanaikaisista ongelmista. Mutta sallittakoon, jos joku käyttää sopivuuden rajoissa ja nimissä jotain muutakin järkevää ilmausta.--J. Sketter (keskustelu) 22. elokuuta 2021 kello 23.44 (EEST)[]
Sellainen hyvä arkipäivän havainto on, että englanninkielinen idiomi varsin harvoin sanasta sanaan käännettynä kääntyy kunnolliseksi suomeksi. Siksi vakiintunut suomenkielinen ilmaisu on parempi kuin kymmenen kömpelöä käännöstä. Tässä nimenomaisessa tapauksessa asiaan vaikuttaa sekin, että anglosaksisessa kielenkäytössä sanalla dead on arkisempi merkitys kuin suomen sanalla kuollut. Siksi sanat eivät ilman muuta edes käy toistensa synonyymeiksi. Joissain tapauksissa ilmaisu "käytöstä poistunut" voi olla täsmällisempi kuin "entinen". -- Gronroos (keskustelu) 24. elokuuta 2021 kello 10.46 (EEST)[]

Entinen nimi on hyvin sanottu. Ei kaunista suomen kieltä ole järkeä englannistaa liikaa. Korkki74 (keskustelu) 24. elokuuta 2021 kello 22.39 (EEST)[]

"Ent." pitäisi varmaan olla aukikirjoitettuna entiseltä nimeltään. Esim. "Jaakko Puunhaara (entiseltä nimeltään Jaakko Pitkäsääri)". Muuten joutuu lisäämään kieliopillisia muuttujia, kuten "Jaakko Puunhaara (jonka entinen nimi oli Jaakko Pitkäsääri)". Ei kai täällä Wikipediassa niin vähän tilaa ole, että oikeakielisiä ilmauksia pitää typistää? --J. Sketter (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 05.52 (EEST)[]

En jyrkästi vastusta lyhenteitä alussa, koska lukijana sitä etsii asiaa, ja jos alku ennen asiaa on täynnä monenmoisia selityksiä ja lisäyksiä, voi lukeminen jäädä siihen. --Abc10 (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 08.31 (EEST)[]
Kyllähän lyhenteitä pitäisi välttää, mutta tässä tapauksessa niille on hyvä perustelu. --Höyhens (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 13.54 (EEST)[]

Syntymänimi

Tässä yhteydessä on hyvä huomauttaa virheellisestä sanasta "syntymänimi", joka on samanlainen anglismi kuin kuollut nimi. Käytetään vakiintuneita ilmauksia "entinen" ja "alkuperäinen". Tarve asian esiin tuomiselle syntyi, kun samasta aiheesta käytäntö-kahvihuoneessa aloitetussa keskustelussa tarjottiin syntymänimeä. Niin kauan kuin suomen kieli on hengissä, yritetään käyttää sitä mieluummin kuin teennäisiä anglismeja. --Abc10 (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 14.22 (EEST)[]

Ja suomen kielen pitämiselle hengissä näkyy olevan ilmeinen tarve, kun suomenkielistä wikipediaakin tehdään. --Höyhens (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 19.15 (EEST)[]

Tampereen ratikka -uutisesta

Etusivulla on seuraavanlainen uutinen: Raitioliikenne Tampereella alkoi toimia virallisesti. Mielestäni se tulisi vaihtaa muotoon Tampereen Ratikan liikennöinti alkoi virallisesti (päivämäärä). Nykyisellään se viittaa siihen, että kyseessä voisi olla jokin vikatila. Myös viralliseen nimeen tulisi viitata. Tohtisiko joku etevämpi muokata tuota? --Osmo Lundell juttusille? 25. elokuuta 2021 kello 19.38 (EEST)[]

Yritäpä sinä! Etköhän sentään osaa.. --Höyhens (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 20.05 (EEST)[]

Ravinto ja ravinne

Meillä on ravinto -aiheisia artikkeleja aika monia, jotka väistämättä menevät osin päällekkäin. Kuten ruoka, ravinto, ravinne, ruokavalio jne. Mitä esim. artikkelin ravinto pitäisi käsitellä ja mitä ei? Onko niin, että ihmiset ja eläimet tarvitsevat ravintoa ja kasvit ravinteita? Mitä sitten liikuntakyvyttömät sienet ja liikuntakykyisiksi miellettävät arkeonit, bakteerit ja alkueliöt nauttivat? Ameeba käyttää ravinnokseen koppakuoriaisia, mutta bakteeriviljelmälle annetaan... ravinteita? --J. Sketter (keskustelu) 28. elokuuta 2021 kello 20.54 (EEST)[]

Ravinnon ja ruoan ero taitaa olla varsin mielenkiintoinen. Kielitoimiston sanakirjan mukaan ruoka on "ihmisten t. eläinten ravinto vars. syötäväksi varattuna t. valmistettuna." Eli toisinsanoen ravinto on biologinen termi, joka tarkoittaa ainetta, jolla eliö pärjää hengissä. Ruoka taas on syötäväksi varattua ravintoa eli ravinto muuttuu ruoaksi, kun se varataan tai valmistetaan syötäväksi. Näkisin, että artikkelimielessä näiden ero on se, että ravinto käsittelee enemmän biologiaa ja ruoka sitten taas on varsin moninainen aihe, johon kuuluisi ruoan valmistusta, politiikkaa, kulttuurihistoriaa ja kaikkea muuta mitä ruokaan liitetään. Ruokavalion näkisin taas enemmän sellaisena ravitsemustieteellisenä terminä. Näissä on tietysti päällekkäisyyttä, mutta niin on varsin monessa muussakin aiheessa. Tuosta ravinto/ravinne kysymyksestä en ole varma. Ravinne on joka tapauksessa kemiallinen aine (alkuaine tai yhdiste) ja ravinto enemmän konkreettisempi aine. --PtG (keskustelu) 29. elokuuta 2021 kello 00.07 (EEST)[]
Aivan niin. Ravinto koostuu ravintoaineista eli ravinteista ynnä mahdollisesti jostain turhasta. Tänne kirjoittaminen selvästi selkeyttää joskus ajatuksia. Kiitokset. --J. Sketter (keskustelu) 29. elokuuta 2021 kello 01.19 (EEST)[]
Kielitoimiston sanakirja sanoo, että ravinne on varsinkin kasvien käyttämä ravintoaine [2]. Kasviravinteistahan puhutaan, ja ruukkukasveja ruokkiessani lorautan nestettä kasteluveteen pullosta, jonka kyljessä lukee Kukkaravinne. Akvaariokalojen ruokinnassa taas puhutaan ruoasta eikä ravinteesta. --Abc10 (keskustelu) 29. elokuuta 2021 kello 08.02 (EEST)[]
Kaipaisin tähän hieman enemmän biologista määritelmää, sillä tuo sanakirjan lyhyt kuvaus on musta varsin suppea, mitä tarkoittaa "varsinkin". Sikiönkin kohdalla puhutaan siitä, että se saa ravinteensa istukan kautta [3], [4]. --PtG (keskustelu) 29. elokuuta 2021 kello 10.05 (EEST)[]

Kun Twitter löysi tiensä Wikipediaan

Enpä ole aiemmin tullut nähneeksi tällaista siteeraamista artikkelissa. Missä menee hyvän maun raja? Kuinka usein twiittejä ylipäätään siteerataan sellaisenaan, sen sijaan, että viesti kirjoitettaisiin auki epäsuorasti? Näitä varten on olemassa Wikisitaatit. --Coen (keskustelu) 2. syyskuuta 2021 kello 00.42 (EEST)[]

Missä mielessä "hyvän maun raja"? Voihan ihmisten kommentteja siteerata suoraan, toki silloin kuuluisi käyttää lainausmerkkejä. Ja joskus on ihan hyväkin ehkä siteerata suoraan kuin epäsuorasti. Tässä tapauksessa tuo ei kyllä ole oikeasti suora lainaus, joka varmaan olisi "25% suomalaisista maksaa työllään koko p*skan – sinun vasemmistosi ei kuulu maksajiin". --PtG (keskustelu) 2. syyskuuta 2021 kello 10.18 (EEST)[]
Ja kun se on saanut huomiota muuallakin kuin twitterissä, ei sen poisto ole välttämätöntä. Sen referoinnilla lienee tarkoitus antaa kuva lausujastaan, mene tiedä, pikemmin kuin twiittauksen kohteesta. --Abc10 (keskustelu) 2. syyskuuta 2021 kello 10.31 (EEST)[]
Lainaus ei ole ihan sanatarkka. Alkuperäinen oli pidempi, eikä siinä ollut asteriskia. Siksi lainausmerkit eivät käy. Korjasin aiempaa muokkausta, josta ei lainkaan käynyt ilmi, mistä asiasta henkilö oli puolueen puheenjohtajaa arvostellut. Mietin kyllä, olisiko asian voinut ilmaista toisin sanoin niin, että ydinviesti välittyy mutta alatyyliltä vältytään. Arvioin, että menisi liiaksi omaksi tutkimukseksi arvailla, mitä osaa julkisesta taloudesta lausuja tarkoitti, mitä hän tarkoitti maksamisella jne. Päätin lopulta olla tulkitsematta, etenkin kun tyylilaji näytti olevan osa ydinviestiä. Sekin kävi mielessä, että onko henkilön juuri tämä yhteiskunnallinen näkemys ylipäätään mainitsemisen arvoinen. Päädyin siihen, että tällä kertaa on, kun kyseessä on henkilö, joka on ollut merkittävän puolueen eduskuntavaaliehdokkaana ja jonka mielipiteitä eri aiheista mukaanlukine tämä on toimituksellisesti uskottavissa lähteissä laajasti kuvattu. Jos olisi oltu ihan mainitun primäärilähteen varassa, asian olisi voinut sivuuttaa ehkä kokonaan, niinkuin monet ns. kohuista. En ole silti lopputulokseen täysin tyytyväinen, ja jos jollain on esittää asiallisempi mutta ei sievistelevä muotoilu, niin hyvä olisi. Puolueen perustamista koskevan pohdinnan olisi jossain tilanteessa saattanut poistaa kokonaan. Tässä se näyttää kuitenkin kytkeytyvän artikkelissa muualla viitattuun liiketoimintaan ja keskusteluun kansallisen rahapelimonopolin asemasta ja ulkomailta käsin toimivien yritysten pyrkimyksistä markkinoida pelejään suomalaisille, niin säilytin.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 2. syyskuuta 2021 kello 12.22 (EEST)[]
Joo, katsoin tuon lisäyksen ja kyllä se ehdottomasti paransi artikkelia, sillä se alkuperäinen maininta oli aikalailla irrallinen huomautus. Nytkin periaatteessa voisin vielä kaivata, että mihin Valavuori tuossa viittaa. Oliko siinä taustalla joku Anderssonin twiitti? --PtG (keskustelu) 2. syyskuuta 2021 kello 14.57 (EEST)[]
Kyllä alatyyliset osat pitäisi laittaa lainausmerkkeihin vaikka kokonaisuus ei olisikaan sanatarkka lainaus. Myös jos merkitys on epäselvä lainausmerkit olisivat paikallaan. -Uusimies (keskustelu) 2. syyskuuta 2021 kello 17.24 (EEST)[]
Jos poliitikko puhuu "sosiaaliturvalla loisivista elintasosurffareista", niin pitäisikö hyvän maun nimissä kirjoittaa että "arvosteli turvapaikanhakijoita"?
Minusta tuossa Valavuoren artikkelissa on vähän vääristelty koko tokaisua. Kysehän ei ollut arvostelusta vaan nettitermein ns. servauksesta eli jauhotuksesta. Anekdootin jättäminen kertomatta poistaa koko lisäyksen merkityksen, joka kertoo henkilön persoonasta. Ilmeisesti juttu on kuitenkin niin mehukas että uusisuomi.fi on tehnyt siitä uutisen. --Mikko Paananen (keskustelu) 2. syyskuuta 2021 kello 15.40 (EEST)[]

Suomalainen yritys VS Suomessa toimiva yritys

Joissakin yrityksiä käsittelevissä artikkeleissa käytetään termiä "suomalainen yritys" vaikka se on kokonaan ulkomaisessa omistuksessa. Saattaa olla yrityksen puolelta pyrkimystä "sinipesuun" eli suomalaisuuden korostamiseen. Itse olen ruvennut korjaamaan sanonnan muotoon "Suomessa toimiva (kansainvälinen) yritys" kuten Hartwall tai Valtra. Sehän saattaa työllistää hyvinkin suuren määrän suomalaisia. Mutta rajatapauksiksi taitaa jäädä sellaiset, joissa suomalaisilla on pieni omistusosuus, kuten Telia Company. Vai onko ratkaiseva tekijä kuitenkin se, mikä on yrityksen kotipaikka (Nordea, Kotipizza Group) ? Lisäksi tämä sama rajankäynti tulee luokassa Suomalaiset yritykset. --Kospo75 (keskustelu) 6. syyskuuta 2021 kello 18.49 (EEST)[]

(Poistin tästä vastaukseni, en osallistukaan tähän keskusteluun.) -- Rakkaus-muki-2 (keskustelu) 7. syyskuuta 2021 kello 17.14 (EEST)[]

Kotipaikka olisi siis mielestäsi ratkaiseva seikka? Ihmettelen näkemystä, että omistuspohja (jos on yli 50%) ei vaikuttaisi asiaan, kun se yllä olevissa esimerkeissäkin on mukana. Siinä tapauksessa Nordea muuttui yhdessä päivässä suomalaiseksi, kun pääkonttori tuli Helsinkiin 2018. Valtaosa sen omistuksesta lienee kuitenkin ulkomailla tai on "kasvotonta". --Kospo75 (keskustelu) 7. syyskuuta 2021 kello 14.53 (EEST)[]
Ei tartte sanoa kumpaakaan. Ylikansallinen riittää hyvin, ellei jostain halua sanoa että alun perin suomalainen tai mikä sitten alun perin onkin. --Höyhens (keskustelu) 7. syyskuuta 2021 kello 20.03 (EEST)[]
Kyllähän tuo nyt on varsin laajalle levinnyt käytäntö, että konsernin kansallisuudeksi katsotaan se valtio, johon konsernin emoyhtiö on rekisteröitynyt. Etenkin pörssiyhtiöiden omistus on hajallaan pitkin maailmaa ja merkittävä osa omistuksesta on finanssisijoituksia, joilla ei haluta vaikuttaa yhtiön toimintaan. Siten Nokia on suomalainen, Telia ruotsalainen, Nordea suomalainen jne. Maayhtiöt sitten toimivat sijaintimaidensa lainsäädännön alaisina. Esimerkiksi Nordean tapauksessa asia on hyvinkin selvä, koska koko konsernia valvoo Suomen Finanssivalvonta ja se on Suomen lain mukaisen talletussuojan piirissä. Eritoten silloin, kun on tarkoitus vältellä veroja, konsernien omistusketjuissa on saattaa olla valtava määrä lenkkejä ja tytäryhtiöt omistavat toisiaan ristiin. Omistuspohjalta asian selvittäminen on de facto mahdotonta (vaikka Tilastokeskus uskotteleekin tekevänsä omistuspohjaista luokitusta). Esimerkiksi yrityksen X omistus voi olla vaikkapa A:lla Luxemburgissa, B:llä Jerseyllä, C:llä Kanadassa ja D:llä Caymansaarilla, B ja C voivat omistaa A:n ja koko roskan taas holdingyhtiö Z, jonka omistus voi olla missä vain. Sitten on pari muutakin juttua: Ensinnäkin, omistusoikauden jakauma on eri asia kuin määräysvallan jakauma. Yhtiöillä voi olla useita eri määräysvallan tuottavia osakesarjoja. Toisaalta hallintarekisteri, eli anonyymi omistus, sotkee kuvion sekin. Esimerkiksi suomalaisen StoraEnson näkyvä omistus ja määräysvalta menevät aika tasan Suomen ja Ruotsin välillä, mutta osakkeista puolet ja määräysvallasta kuudennesta on hallintarekisterissä. Ei voi tietää, minkämaalainen omistus todella on. --Gronroos (keskustelu) 7. syyskuuta 2021 kello 23.22 (EEST)[]
Kiitos kun selkiytit pointtini. Minun olisi täytynyt vielä käydä selventämään konserniyrityksen ja maa- tai tytäryhtiön kotipaikkakäytännön välistä eroa. Alkoi maistua liikaa työltä. Tein pikapäätöksen, että en wikipedioi talousasioita lainkaan. —- Rakkaus-muki-2 (keskustelu) 8. syyskuuta 2021 kello 00.47 (EEST)[]
Minusta oli hyvä että otit esille myös tuon hallintarekisterin, jossa olevien osakkeiden omistajien kotimaa on täysin pimennossa. Kyse on usein huomattavan suuresta omaistajaosuudesta.-- Htm (keskustelu) 8. syyskuuta 2021 kello 05.30 (EEST)[]

Keskellä jonkin pituutta

Onko hyvää suomea sanoa, että jokin on ”keskellä jonkin pituutta”? Ilmaisu tuntuu loogiselta, mutta sen käyttökerrat ihmisen kirjoittamilla sivustoilla ovat laskettavissa yhden käden sormilla. ”Keskellä kilven pituutta” ja ”keskellä putken pituutta” ovat näitä harvoja esimerkkejä, ja kaikki ovat tekniikan alalta. Google-haku ”keskellä sen pituutta” löytää vain konekäännettyjä roskasivuja. Onko kyseessä siis jonkinlainen spatiaalinen anglismi? Ilmaisu on hyödyllinen: vaikka ”keskellä putkea” on vielä ymmärrettävä, esimerkiksi ”keskellä harjua” ei kerro, missä suunnassa jokin on keskellä. Jos kyseessä on anglismi, onko olemassa kotoperäistä ilmaisua, joka on yhtä täsmällinen? --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 13. syyskuuta 2021 kello 17.39 (EEST)[]

Minä sanoisin "jnk keskellä pituussuunnassa". --Savir (keskustelu) 13. syyskuuta 2021 kello 17.51 (EEST)[]
Tuo on tosiaan Google-haun perusteella paljon käytetympi. Harju-sanan yhteydessä sitä tosin ei näy käytetyn. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 13. syyskuuta 2021 kello 17.59 (EEST)[]
Roskasivuista löytää helposti erikielisiä versioita, ja tanskaksi ”keskellä sen pituutta” on ilmeisesti käännetty ”midt i sin længde”. Tässä muodossa tanskankielistäkään ilmaisua ei ole käytetty roskasivujen ulkopuolella. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 13. syyskuuta 2021 kello 17.57 (EEST)[]
Pituus eli lengdi tarkoittaa jossain slangissa pullapitkoa, joten ehkä siinä yhteydessä "keskellä pituutta" on tajuttavampi. --Höyhens (keskustelu) 13. syyskuuta 2021 kello 20.18 (EEST)[]
"(jonkin) puolivälissä"? Vai onko siinäkin akseli epäselvä? — surjection??⟩ 16. syyskuuta 2021 kello 14.37 (EEST)[]
Tuo on sitä normaalisuomea, jota puhuttiin ja kirjoitettiin ennen kuin englannin hyöky iski. Myös "puolimatkassa" (Kielitoimistonsanakirja). -Abc10 (keskustelu) 16. syyskuuta 2021 kello 16.33 (EEST)[]

Pohjois-Irlannin pääministeri?

Kirjoitin tästä jo artikkelin keskustelusivulle, mutta laitan nyt tännekin. Mielestäni siis Pohjois-Irlannin ensimmäinen ministeri pitäisi siirtää nimelle Pohjois-Irlannin pääministeri, koska nimitystä pääministeri vaikuttaa olevan suomenkielisissä lähteissä yleisempi (ks. esim. [5][6][7][8]). Tällöin voitaisiin puhua myös varapääministeristä eikä kömpelösti vara- ensimmäisestä ministeristä. Lisäksi koska kyseessähän on duumviraatti, eli pääministeri ja varapääministeri ovat nimikkeistään huolimatta yhdenvertaisia, voisi ottaa mallia en-wikin artikkelista (en:First Minister and deputy First Minister of Northern Ireland) ja laittaa nimeksi jopa Pohjois-Irlannin pääministeri ja varapääministeri. --Qwerty12302 (kesk | muok) 18. syyskuuta 2021 kello 15.33 (EEST)[]

Joo, kannatan siirtoa. --PtG (keskustelu) 18. syyskuuta 2021 kello 15.57 (EEST)[]

Kysy vapaasti


Nikolai Sinebrychoffin allekirjoitus

Nikolai Sinebrychoff allekirjoitus.png

Artikkelin Nikolai Sinebrychoff mukaan Sinebrychoff ei koskaan oppinut ruotsia tai suomea vaan asioi aina venäjäksi. Miksi hän sitten kirjoitti nimensä latinalaisin kirjaimin? JIP (keskustelu) 14. elokuuta 2021 kello 22.17 (EEST)[]

Hyvä kysymys tämäkin. Periaatteessa Sinebrychoff on voinnut osata jotain muuta latinalaisilla aakkosilla kirjoitettavaa kieltä (Venäjän keisarikunnassa monet sivistyneistöön kuuluneet osasivat saksaa), mutta yksinkertaisempi selitys lienee, että tuo allekirjoitus ei välttämättä ole aito tai ei ainakaan hänen omakätisesti kirjoittamansa, vaikka tiedoston kuvaussivu niin antaa ymmärtää. En äkkisältään löytänyt ainakaan Googlella mitään tarkempaa tietoa allekirjoituksen alkuperästä (yhdessä vanhassa tiedotteessa on epämääräinen maininta "Nikolai Sinebrychoffin allekirjoituksesta").
Olen kirjoittanut Nikolai Sinebrychoff -artikkelin, ja huomasin nyt, että kielitaitoa koskevassa kohdassa olin ehkä vähän ylitulkinnut lähdettä, joten paransin sitä nyt (muutin myös allekirjoitukseen liittyvää kuvatekstiä). Artikkelin lähteenä olevan Biografiakeskuksen artikkelin mukaan "kielitaidoton" Sinebrychoff joutui käyttämään veljeään tulkkina asioidessaan suomalaisten kanssa. Lienee kuitenkin itsestäänselvää, että Nikolain käyttämä kieli on ollut venäjä. Kielitaidottomuus tarkoittanee mainitussa asiayhteydessä Suomessa puhuttujen kielten taidon puuttumista. Täällä on myös lyhyt maininta Sinebrychoffin kielitaidosta. --Risukarhi (keskustelu) 15. elokuuta 2021 kello 20.57 (EEST)[]
Voisin helposti kuvitella, että Sinebrychoff olisi bisnessyistä opetellut kirjoittamaan nimensä (joka oli eräänlainen tavaramerkki) maassa käytetyillä kirjaimilla, vaikka ei olisi muuten kieliä osannut. -87.95.18.199 16. elokuuta 2021 kello 21.34 (EEST)[]

Mikä on tämä varhainen suomalainen tieteisromaani?

Tässä SpaceBattles-foorumin viestiketjussa eräs käyttäjä mainitsee 1900-luvun alun suomalaisen tieteisromaanin, jossa suomalaiset nousevat maailman herroiksi metallivedystä tehtyjen panssarivaunujensa ansiosta. Olisi kiinnostavaa tietää, mikä teos on kyseessä. On mahdollista, että se on joku tässä Nuoren Voiman artikkelissa mainituista teoksista, mutta mikään niistä ei suoraan vastaa kyseistä kuvausta. Tiedän, että Wikipediassa on ainakin pari henkilöä, jotka tuntevat vanhaa suomalaista kirjallisuutta hyvin, joten ehkä joku tämän teoksen osaa täällä tunnistaa. --Prospero One (keskustelu) 15. elokuuta 2021 kello 22.00 (EEST)[]

Ehdottaisin, että kysyisit Vesa Sisätöltä. Iivarius (keskustelu) 9. syyskuuta 2021 kello 13.59 (EEST)[]
Kas, hyvä vinkki, saatanpa kysyäkin. --Prospero One (keskustelu) 17. syyskuuta 2021 kello 16.11 (EEST)[]

Suomenkielinen .edu-sivusto

Onko olemassa yhtään suomenkielistä sivustoa, joka käyttää .edu-verkkotunnusta? --40bus (keskustelu) 19. elokuuta 2021 kello 20.31 (EEST)[]

Jottet kysyisi tätä enää kolmatta kertaa, niin lue tämä artikkeli ja tulokset siellä olevan linkin takaa. Ei ainakaan 2016 ollut suomalaisia IP:tä käyttäviä sivustoja. Stryn (keskustelu) 19. elokuuta 2021 kello 21.43 (EEST)[]
Humanistinen ammattikorkeakoulu käytti verkkotunnusta humak.edu, mutta siirtyi .fi-domainiin vuoden 2009 tienoilla. Vanhat sivut arkistoituna Wayback Machinessa --91.153.55.148 5. syyskuuta 2021 kello 01.52 (EEST)[]
Miksi .edu-tunnusta käytetään niin vähän täällä? --40bus (keskustelu) 7. syyskuuta 2021 kello 22.48 (EEST)[]
Koska sitä ei myönnetä muille kuin amerikkalaisille korkeakouluille. --91.153.55.148 8. syyskuuta 2021 kello 15.32 (EEST)[]

Gravis espanjassa ja portugalissa

Käytetäänkö espanjassa ja portugalissa gravista (`)? Artikkeli graviksesta ei mainitse espanjasta ja portugalista yhtään mitään, mutta olen jostain lukenut, että gravista käytettäisiin myös niissä kielissä. --40bus (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 10.35 (EEST)[]

Artikkelissa mainitaan portugali, kun tarpeeksi pitkälle lukee. Espanjaa ei sattunut silmään, eikä espanjankielisissä teksteissäkään näytä olevan. --Abc10 (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 14.35 (EEST)[]
Olen kyllä yli 100-prosenttisen varma, että espanjassa käytetään gravista. --40bus (keskustelu) 7. syyskuuta 2021 kello 22.49 (EEST)[]
Sitten espanjankielinen Wikipedia on väärässä. Siellä sanotaan, että gravikselle ei ole mitään käyttöä nykyespanjassa. Joskus aiemmin on voinut olla käytössä. Ja toisaalta katalaanissa on käytössä, ja katalaania puhutaan myös Espanjassa. --PtG (keskustelu) 7. syyskuuta 2021 kello 23.58 (EEST)[]

Ü:n aakkostaminen

Miksi Ü-kirjain aakkostetaan yleensä Y:n eikä U:n kohdalle, vaikka se on U:n, ei Y:n tarkkeellinen vastine? --40bus (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 13.59 (EEST)[]

Se on Y:n vastine. Ei Ä:kään ole A:n tarkkeellinen vastine vaan ihan oma kirjaimensa. --Abc10 (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 14.36 (EEST)[]
"Tarkkeellinen vastine" on kirjain, johon on lisätty tarke niin, että kantamerkki säilyy samana. Esim. U + ¨= Ü, joten se on U:n tarkkeellinen vastine, jota voidaan myös sanoa treema-U:ksi. --40bus (keskustelu) 26. elokuuta 2021 kello 08.27 (EEST)[]
Aaakostus taitaa vaihdella kielittäin. Englanninkielisisissä yhteyksissä Ä:llä alkavat asiat saatetaan aakkostaa A:lla alkavien asioiden joiukkoon. Monissa kielissä myös kirjainpareja käsistelllään aakkostuksessa yhtenä kirjaimena. Esimerkiksi hollannin kielessä tällainen kirjainpari on IJ, joka tuottaa oikeinkirjoituksen IJsselmeer, unkarissa taas erilaiset s-, z- ja c-kirjaimista koostuvat kirjainparit ovat esim. sanakirjoissa omina osioinaan. Ja suomessa V ja W aakkostetaan samaan, mutta esim. saksassa ja englannissa erikseen.--Urjanhai (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 15.40 (EEST)[]
V:n ja w:n voi monikielisessä aineistossa aakkostaa myös erikseen, ja esimerkiksi Wikipediassa on näin toimittukin (ks. Aakkostus: vieraat kirjaimet Kielitoimiston ohjepankissa). Kielitoimiston ohjeissa on kyllä paikoitellen ikävää tulkinnanvaraisuutta: esimerkiksi viron õ kehotetaan aakkostamaan kuten ö, mutta pitäisikö portugalin õ sitten tunnistaa portugaliksi ja aakkostaa kuten o? Aakkostavilta ohjelmistoilta ei pitäisi vaatia kielentunnistusta. --Silvonen (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 16.16 (EEST)[]
Onko niin, että espanjan kirjainyhdistelmissä güe ja güi ei ole saksan ja viron Ü-kirjainta, vaan U, jonka päällä on osoituspisteet? --40bus (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 16.28 (EEST)[]
Se on ihan totta, että Ü ei espanjassa ole oma kirjaimensa, minkä seurauksena espanjalaisissä sekä katalaaniyhteyksissä olisi varmaan loogisempaa aakkostaa u:hun. --PtG (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 17.06 (EEST)[]
Miksi espanjassa ei voi olla kirjainyhdistelmiä qua ja quo, toisin kuin esim. ranskassa ja italiassa? --40bus (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 17.11 (EEST)[]
Ei ole espanjassakaan mitään esteitä. Kirjainyhdistelmät gua ja güa vaan äännetään eri tavalla. --PtG (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 17.19 (EEST)[]
Mutta miksi espanjassa sitten "vesi" on agua, mutta ranskassa ja italiassa aqua? --40bus (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 22.33 (EEST)[]
Ranskassa se on kyllä eau. Latinaksi vesi on aqua, ja ranska, italia ja espanja ovat kaikki kehittyneet latinasta. Kieliin vain syntyy alueellisia eroja, kun ihmiset alkavat puhua eritavoin ja ottavat vaikutteita muista lähellä asuvista ihmisistä. Vähän mahdoton kysymys vastata, miksi joku sana on nimenomaan kehittynyt nykyiseen muotoonsa. --PtG (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 22.45 (EEST)[]
Kirjoitusasuthan ovat syntyneet kun joku jossakin on miettinyt, miten jotain kieltä kuuluisi kirjoittaa, ja eri tapauksissa samaa äännettäkin on saatettu päätyä merkitsemään erilaisella kirjaimella tai kirjainyhdistelmällä joko toisilleen läheistä sukua olevissa tai ei mitään sukua keskenään olevissa kielissä.--Urjanhai (keskustelu) 26. elokuuta 2021 kello 09.04 (EEST)[]
Espanjassa ei myöskään ole kirjaimia Á, É, Í, Ó, ja Ú, vaan ne ovat A, E, I, O, ja U, joiden päällä on painomerkki. Painomerkkikirjaimet eivät voi myöskään koskaan esiintyä sanan alussa. --40bus (keskustelu) 26. elokuuta 2021 kello 12.00 (EEST)[]
Kuka tuo on: Álvaro Saborío? --Lax (keskustelu) 26. elokuuta 2021 kello 14.55 (EEST)[]
Tässäkin tulee sem että miten saksalaiset, virolaiset ja espanjalaiset aakkostavat, ja miten suomen kieliyhteisössä tämän sumplimme. Suomessahan esiintyy esim. sukunimeä Myller ja sukunimeä Müller, ja silloin on luontevaa aakkostaa ne samaan mutta espanjalaiset nimet sikäläisen tavan mukaan.--Urjanhai (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 17.16 (EEST)[]
Luulen että tässä on se syy miksi Ü aakkostetaan suomen kielessä Y:n kohdalle: Nimen kirjoitusasu on vaihdellut ja on haluttu että Müller ja Myller löytyvät samasta kohdasta puhelinluettelosta. Vähän vastaavasti kuin Virtanen ja Wirtanen. --Gwafton (keskustelu) 26. elokuuta 2021 kello 16.06 (EEST)[]
Ohjelmistlta ei toki voi oikein vaatia, mutta kieliopillisestihan tuossa on looginen ero. Viron õ on oma kirjaimensa, mutta portugalin õ on o, jolla on tarke. --PtG (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 17.20 (EEST)[]
Aakkostavien ohjelmien tuotokset pitäisi ihmisen aina oikolukea. Täydellisessä maailmassa ohjelma tietenkin tunnistaisi kielen. Jos se ei tunnista, niin se on huonoutta ja epätäydellisyyttä, jonka kanssa sitten vain pitää elää. --Urjanhai (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 17.22 (EEST)[]

Kaksi pistettä voitosta

Onko jossain jalkapalloliigassa käytetty 2-1-0-pistejärjestelmää, jossa voitosta saa kaksi pistettä, vielä pitkälle 2000-luvun puolelle? --40bus (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 18.16 (EEST)[]

En tiedä. Brasiliassa oli kauan sitten sellainen systeemi, että voitosta sai kolme pistettä vain mikäli voittajajoukkue teki vähintään kolme maalia. --Höyhens (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 19.30 (EEST)[]

Liechtensteinissa vai Liechtensteinissä

Saako sana Liechtenstein etu- vai takavokaaliset taivutuspäätteet? Siis onko esim. yksikön inessiivi Liechtensteinissa vai Liechtensteinissä? Minä käytän aina etuvokaalisia muotoja. --40bus (keskustelu) 27. elokuuta 2021 kello 08.32 (EEST)[]

Sanoisin että Liechtensteinissa, koska maan nimi ääntyy suomeksi suurin piirtein "Likhtenštain". Silloin se menee oikein vokaalisoinnun mukaan. --Gwafton (keskustelu) 27. elokuuta 2021 kello 09.34 (EEST)[]
Oikein. Täältä löytyy taivutussuositus: Maat, pääkaupungit ja kansalaisuudet. --Silvonen (keskustelu) 27. elokuuta 2021 kello 10.34 (EEST)[]
Vastaavasti onko se Heathrowin vai Heathrow'n? Käytän aina muotoa Heathrowin. --40bus (keskustelu) 27. elokuuta 2021 kello 10.37 (EEST)[]
Heathrow’n. Tähänkin löytyy vastaus Kotuksen julkaisuista: Nimien taivutus: vieraskieliset nimet. --Silvonen (keskustelu) 27. elokuuta 2021 kello 10.43 (EEST)[]
Sanassa Liechtenstein on vain neutraaleja vokaaleja (e, i), joten sen pitäisi taipua etuvokaalisena. Sana Heathrow päättyy konsonanttiin, joten sen päätteen pitäisi olla -in. --40bus (keskustelu) 27. elokuuta 2021 kello 10.48 (EEST)[]
Näissä mennään ääntämyksen eikä kirjoitusasun mukaan. Kannattaa lukea kunnolla tuo linkittämäni ohje, jos viralliset suositukset kiinnostavat. --Silvonen (keskustelu) 27. elokuuta 2021 kello 15.10 (EEST)[]
Olen vain tottunut ajattelemaan kirjoitusasun mukaan. Ovatko Liechtensteinissä ja Heathrowin siis väärin? --40bus (keskustelu) 27. elokuuta 2021 kello 15.34 (EEST)[]
Ovat, kuten niissä ohjeissa sanotaan. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 28. elokuuta 2021 kello 00.30 (EEST)[]
Kun ajattelen sanoja mielessä, ajattelen niitä ikään kuin ne lausuttaisiin aivan samalla tavalla kuin kirjoitetaan (W muuttuu V:ksi, Q G:ksi, C joko K:ksi tai S:ksi, Å Ä:ksi ja suomen kieleen kuulumattomat tarkekirjaimet niiden tarkkeettomiksi vastineiksi), joten ajattelen niitä muodossa "liekhtenstein" ja "heathrov". Siitä tämä väärin ajatteleminen on syntynyt. --40bus (keskustelu) 7. syyskuuta 2021 kello 15.19 (EEST)[]
Ohje perustuu juuri ääntämykseen, koska toisin kuin suomessa monissa muissa kielissä kyseisen kielen oikeinkirjoitus ei ole (ainakaan suomen kielen) ääntämyksen mukaista. Artikkelissa de:Liechtenstein annetaan ääntämys foneettisilla merkeillä. --Urjanhai (keskustelu) 22. syyskuuta 2021 kello 21.48 (EEST)[]
@40bus: Täsmenteenä, että Q muuttuu tuolla logiikalla K:ksi eikä G:ksi. Quun nimi lausutaan suomeksi /kuu/.--37.33.184.67 22. syyskuuta 2021 kello 22.12 (EEST)[]
@40bus: Å:kaan ei muutu Ä:ksi vaan O:ksi.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 23. syyskuuta 2021 kello 08.57 (EEST)[]
@40bus: Liechtensteinin ääntämyksessä ei ole k:ta. Ääntämys esitetään artikkelissa, ja ch ääntyy kuten saksan sanoissa ich ja durch. En tiedä miten englanninkieliset sen ääntävät, mutta se on väärä kieli ottaa ääntämyksen mallia suomeen. --Abc10 (keskustelu) 23. syyskuuta 2021 kello 09.14 (EEST)[]
Jatkaen edellisestyä: Kun englannikieliset saattavat ääntää vaikkapa nimen "Jyväskylä" muodossa "Dzaivaskaila", niin heidään ääntämykseensä muunkielisissä nimissä ei tietenkään ole luottamista yhtään sen enempää kuin meidän suomalaisten ääntämykseen kun me äännämme eri kielisiä nimiä niin kuin ne kirjoitetaan (esim.- "pectopah"). --Urjanhai (keskustelu) 24. syyskuuta 2021 kello 03.56 (EEST)[]
Kerrotaan vielä Gwaftonillekin, että Liechtensteinin ääntämyksessä ei ole k:ta vaan ch on soinniton palataalinen frikatiivi. --Abc10 (keskustelu) 24. syyskuuta 2021 kello 08.22 (EEST)[]

Rekisterikilvet loppuvat

Nykyinen Suomen rekisterikilpijärjestelmä on aivan onneton, kun jokainen alkukirjain etenee omalla tavallaan ja alkukirjaimia jaetaan loppuun yksi toisensa jälkeen. Voisiko tästä pahimmillaan seurata se, että autojen myynti kääntyisi laskuun, kun saatavilla olevia kilpiä on niin vähän? --40bus (keskustelu) 27. elokuuta 2021 kello 11.12 (EEST)[]

Mitä tarkoitat? Tuon artikkelin mukaan tuosta läänikohtaisesta kilpien jaosta on jo luovuttu.Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 27. elokuuta 2021 kello 11.51 (EEST)[]

Joku minua peremmin kombinatoriikkaa osaava varmaan pystyy korjaamaan, jos menee väärin, mutta esimerkiksi täällä on laskettu että erilaisia muotoa "3 kirjainta ja 3 numeroa" olevia rekisteritunnuksia on 15 625 000. Eivät siis ihan heti lopu.--Nitraus (wikinät) 27. elokuuta 2021 kello 12.34 (EEST)[]
Normaaleissa autojen kilvissä vain 23*23*23*900, eli 10 950 300, koska kirjaimia D, Q, W, Å, Ä ja Ö sekä numeroita 1-99 ei käytetä. --40bus (keskustelu) 27. elokuuta 2021 kello 12.36 (EEST)[]
Miksi kirjaimia D, Q ja W ei käytetä? Voihan numeroita ainakin 10-99 käyttää. Mun tutul ainakin on sellainen rekisterikilpi, jonka numero-osa on 10. Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 27. elokuuta 2021 kello 14.58 (EEST)[]
Kaikki kilvet, joissa on kirjaimia D, Q ja W ja/tai numeroita 1-99 (lukuunottamatta perävaunujen D- ja W-alkuisia kilpiä) ovat erityiskilpiä, joita ei jaeta normaalisti. Eli siis niitä, joita kutusutaan nimellä vanity plate. --40bus (keskustelu) 27. elokuuta 2021 kello 15.03 (EEST)[]
On noita rekisteri vielä paljon. Wikipedian artikkelien mukaan Suomessa on asukkaita 5 541 309 ja niistä pyöristettynä on 18 vuotta täyttäneitä on 80 % eli autoja käyttäisi 5 541 309 x 0.80 on pyöristettynä 4 433 047. Aika kauaksi aikaa rekisterikilvet riittävät, kun vielä miinustetaan tuosta kaikki eläkeläiset, jotka eivät enää käytä autoa, perheet, jotka käyttävät vain yhtä autoa ja 18 - eläkeläinen ikäiset, joilla ei ole autoa esim. kun heillä ei ole ajokorttia jostain syystä tai heillä ei ole varaa autoon. Melkein kolme kertaa suurempi on tuo laskemasi luku ja jos Suomessa joskus tulee asumaan noin monta autoa käyttävää ihmistä niin rekisterikilpijärjestelmä on varmasti jo ehtinyt kehittyä. Luurankosoturi(­­­­­­­­-=≡~≈) 29. elokuuta 2021 kello 13.54 (EEST)[]
Vuoden 2020 lopussa Suomessa oli 6 926 137 rekisteröityä ajoneuvoa [9]. Jos kasvu jatkuu samana (2,1 prosenttia/vuosi), rekisteröityjen ajoneuvojen määrä yltää 40busin mainitsemaan lukuun laskelmieni mukaan noin 17 vuodessa. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 29. elokuuta 2021 kello 14.09 (EEST) Edit: tuohon sisältyvät myös esimerkiksi moottoripyörät, joilla on erilaiset rekisteritunnukset, joten laskelmallani ei ole merkitystä, vaikka se olisi oikein. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 29. elokuuta 2021 kello 14.20 (EEST)[]
Katso täältä, niin saat selville kaiken. Viisi alkukirjainta (A, H, T, U ja V) on jo jaettu loppuun ja lisää jaetaan loppuun lähivuosikymmeninä. Hitain läänintunnuskirjaimista (A, B, E, H, I, K, L, M, O, R, S, T, U, V, X ja Z) taitaa olla Z, joka kestää ehkä 2040-luvulle asti. Ei-läänintunnuskirjaimista (C, F, G, J, N ja Y) nopein on F ja hitain Y, joka jaettaneen loppuun vasta 2050-luvun lopulla tai 2060-luvun alussa. Tässä saattaa käydä siis näin, että, lopulta jaetaan vain ei-läänintunnuskirjaimia läänintunnuskirjainten ollessa jaettu jo loppuun. --40bus (keskustelu) 29. elokuuta 2021 kello 16.09 (EEST)[]
Anglismia. Suomeksi niitä kutsutaan erityiskilviksi. -- Htm (keskustelu) 29. elokuuta 2021 kello 14.01 (EEST)[]
Noista numeroista 1-99: kaikkiin autoihin ei mahdu ns. pitkä kilpi, joten sille saa (kun asia on todettu ja merkitty ajoneuvon tietoihin) lyhyen kilven[10] , jossa kirjaimet ja numerot ovat eri rivillä. Vakiuttaa olevan käytössä esim. maastureissa. Lyhyt kilpi ei lienne varsinainen erikoiskilpi, koska kirjaimia ja numeroita ei saa itse valita. -- Htm (keskustelu) 29. elokuuta 2021 kello 14.30 (EEST)[]
Vsnhat rekisteritunnukset käytetään uudestaan, eli eivät ne mene auton mukana hautaan. Sitten jos jokaisella on kolme autoa ja tunnukset loppuvat, kilpijärjestelmä uusitaan, kuten on tehty ennenkin. --Abc10 (keskustelu) 29. elokuuta 2021 kello 15.28 (EEST)[]

Suomenkielinen .gov-sivusto

Onko mahdollista luoda suomenkielinen .gov-sivusto? --40bus (keskustelu) 29. elokuuta 2021 kello 19.10 (EEST)[]

Ei niissä kielirajoituksia käsittääkseni ole, mutta .gov-verkkotunnuksia voivat rekisteröidä vain Yhdysvaltain liittovaltion, osavaltioiden tai paikallishallinnon edustajat. (Viime vuoteen asti huijaaminenkin onnistui suht vähällä vaivalla, mutta nykyään vaaditaan vähän enemmän todisteita[11].) --Silvonen (keskustelu) 29. elokuuta 2021 kello 19.37 (EEST)[]
Miksi .gov-sivustoa ei voi rekisteröidä muille kuin Yhdysvaltain viranomaisille? --40bus (keskustelu) 29. elokuuta 2021 kello 19.59 (EEST)[]
Alun perin oli ajatuksena, että minkä tahansa maan viranomaiset voisivat rekisteröidä .gov-verkkotunnuksia, mutta ilmeisesti Yhdysvallat halusikin sitten Internetin kehityksen rahoittajana varata tämän ylätason tunnuksen itselleen. Vuoteen 2003 .gov oli vain liittovaltion käytössä, mutta sen jälkeen myös osavaltiot ja paikallishallinto ovat voineet käyttää sitä. Tästä kerrotaan artikkelissa en:.gov. --Silvonen (keskustelu) 30. elokuuta 2021 kello 06.02 (EEST)[]
Olen kyllä nähnyt tunnuksen uk.gov, joka oli eurooppalainen tunnus. --40bus (keskustelu) 30. elokuuta 2021 kello 08.23 (EEST)[]
Ettet tarkoittaisi gov.uk? --Otrfan (keskustelu) 30. elokuuta 2021 kello 08.35 (EEST)[]
En, vaan uk.gov. --40bus (keskustelu) 30. elokuuta 2021 kello 08.38 (EEST)[]
Ei ole sitten ollut eurooppalainen tunnus. --Otrfan (keskustelu) 30. elokuuta 2021 kello 08.49 (EEST)[]
Mitä suomenkielisen .gov-sivuston saaminen vaatii? --40bus (keskustelu) 30. elokuuta 2021 kello 11.09 (EEST)[]
Ihmettä. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 30. elokuuta 2021 kello 12.45 (EEST)[]
Taitaa olla valemuisto. Tunnusta uk.gov ei löydy ainakaan nyt nimipalvelusta eikä Googlen indeksistä, mutta gov.uk on Britannian hallinnon käytössä. --Silvonen (keskustelu) 30. elokuuta 2021 kello 18.07 (EEST)[]
Briteissä esiintyy joitakin muitakin päätteitä uk-päätteen edellä samalla tavoin. En nyt tosin muista enää tarkemmin että mitä.--Urjanhai (keskustelu) 22. syyskuuta 2021 kello 21.55 (EEST)[]
Esiintyi. Tilanne muuttui 2014. Tarkemmin tässä. Esim. bbc.co.uk > bbc.com --Abc10 (keskustelu) 23. syyskuuta 2021 kello 08.53 (EEST)[]

Laki miehitetyssä Saksassa

Kenraalieversti Alfred Jodl allekirjoittaa Saksan ehdottoman antautumisen 7. toukokuuta 1945, jonka jälkeen Saksa lakkaa olemasta valtiona. Seuraavana päivänä Hans jää rysän päältä kiinni yrittäessään varastaa Fritzin polkupyörän jossain päin miehitettyä Saksaa. Minkä lain mukaan Hans tuomitaan? Sovelletaanko tuomiossa Saksan lakia, vaikka valtiojärjestelmää ei enää ole, riippuuko käytäntö kyseisen alueen miehittäjävaltiosta vai onko meininki täysin villiä, eli asia hoidetaan niin sanotusti paikallisesti sopimalla, jolloin Hans-parka saattaa saada vihaiselta väkijoukolta kuulan kalloonsa? --Gwafton (keskustelu) 30. elokuuta 2021 kello 11.23 (EEST)[]

Valtioudesta en tiedä, mutta ainakin Karl Dönitz toimi Saksan valtakunnanpresidenttinä 23. toukokuuta 1945 saakka. Vyörykkä (keskustelu) 30. elokuuta 2021 kello 11.26 (EEST)[]
Lakkasiko Saksa olemasta? Käsittääkseni silloinen hallinto lakkasi, mutta valtio lienee enemmän kuin vain hallintonsa. Eng wikissä on enemmän [[12]]. Sjmantyl (keskustelu) 31. elokuuta 2021 kello 10.05 (EEST)[]
Lait eivät lakkaa olemasta ennen kuin säädetään uudet lait, ja syyttäjä- ja tuomioistuinlaitoskin varmaan pysyivät pystyssä. Tunnetusti miehittäjät eivät aina piittaa laeista, mutta tuskinpa miehittäjillä on aikaa pohtia polkupyörävarkautta, joten uskoakseni Fritz sai muutaman D-markan sakot. --Abc10 (keskustelu) 31. elokuuta 2021 kello 10.25 (EEST)[]
Saksan lainsäädäntö jäikin näköjään (soveltuvilta osin) voimaan antautumisen jälkeen. Antautumisesta puhutaankin sotilaallisena antautumisena siten että valtiorakenteet jatkoivat olemassaoloaan, mikä on mielenkiintoinen tieto. Englanninkielisessä Wikipediassa on erillinen artikkeli jossa käsitellään Saksan valtion historiallista jatkumoa. --Gwafton (keskustelu) 1. syyskuuta 2021 kello 10.01 (EEST)[]
Molemmat artikkelit olisivat merkittäviä suomenkielisessä Wikipediassa. ---raid5 1. syyskuuta 2021 kello 18.51 (EEST)[]

Tropical disturbance suomeksi

Mikä on englannin kielen sana tropical disturbance suomeksi? Trooppinen säähäiriö? --40bus (keskustelu) 30. elokuuta 2021 kello 12.03 (EEST)[]

Suurin piirtein. --Minilammas (keskustelu) 30. elokuuta 2021 kello 18.29 (EEST)[]

Varjele rannat!

Tätä kirosanaa tai ehkä pikemmin loitsua olen kuullut lapsudessani paljon. Onko muilla havaintoa? --Höyhens (keskustelu) 31. elokuuta 2021 kello 21.43 (EEST)[]

"Qu" pitkän vokaalin edellä

Onko missään kielessä sanaa, jossa olisi qu pitkän vokaalin edellä? --40bus (keskustelu) 7. syyskuuta 2021 kello 22.29 (EEST)[]

Tulee nyt esimerkiksi mieleen englannin "queen".--37.33.134.45 7. syyskuuta 2021 kello 22.31 (EEST)[]
Eli siis quaa, quee, quii ja quoo. --40bus (keskustelu) 7. syyskuuta 2021 kello 22.41 (EEST)[]
Enwiktionarystä oli helppo hakea: [13][14][15]. 188.238.20.241 8. syyskuuta 2021 kello 14.32 (EEST)[]
Onko englannin kielessä muita kuin queen? --40bus (keskustelu) 9. syyskuuta 2021 kello 09.30 (EEST)[]
On ainakin queer. --Farma3110 (keskustelu) 11. syyskuuta 2021 kello 17.31 (EEST)[]

Britannian käsipallo

Miksi käsipallo ei ole niin suosittua Isossa-Britanniassa kuin se on esim. Saksassa ja Ranskassa? --40bus (keskustelu) 7. syyskuuta 2021 kello 22.42 (EEST)[]

Sisälajit eivät ole siellä muutenkaan kovin suosittuja... --40bus (keskustelu) 9. syyskuuta 2021 kello 08.33 (EEST)[]

Sveitsin liittyminen EU:hun

Miksi Sveitsi ei ole liittynyt EU:hun, vaikka kaikki sen naapurimaat ovat? Sveitsihän ei kuulunut edes YK:hon ennen vuotta 2002. --40bus (keskustelu) 9. syyskuuta 2021 kello 11.36 (EEST)[]

Oletettavasti kyse on [liittoutumattomuus-politiikka], joka on toiminut pitemmän aikaa. Sjmantyl (keskustelu) 14. syyskuuta 2021 kello 12.46 (EEST)[]
Onko siis mahdollista, että Sveitsi liittyy seuraavien vuosikymmenten aikana EU:hun? --40bus (keskustelu) 20. syyskuuta 2021 kello 08.30 (EEST)[]
On mutta erittäin epätodennköistä mm. edellä mainituista syistä. Oikaisen vielä että naapurimaista Liechtenstein ei ole EU:n jäsen, vaan Euroopan talousalueen, ETAn kuten Norja ja Islantikin. --Höyhens (keskustelu) 20. syyskuuta 2021 kello 11.11 (EEST)[]
Mitä Sveitsi voisi tehdä, jotta se olisi vuonna 2050 EU:ssa? --40bus (keskustelu) 21. syyskuuta 2021 kello 13.31 (EEST)[]

Johdin -ttAA

Johtimen -ttAA (-ttaa, -ttää) voi liittää mihinkä tahansa substantiiviin (sekä yleis- että erisnimiin) ja luoda uuden sanan. Esimerkiksi autottaa, lautasettaa, reiättää, puheettaa, ketuttaa, sammakottaa, saukottaa, Sauli Niinistöttää, matittaa, maijattaa, jopa seiskattaa. Mutta miten sen liittää eri tavalla lausuttaviin erisnimiin? Esimerkiksi Illinois, joka lausutaan "ilinoi". Onko se illinois'ttaa? Olen itse keksinyt sanan crewettää, joka viittaa Crewen kaupunkiin Englannissa ja sen jalkapalloseuraan. Sana Crewe lausutaan [kruː]. Onko crewettää siis oikein? --40bus (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 09.14 (EEST)[]

Tämän ohjeen mukaan kirjoittaessa konsonanttiloppuiset, mutta vokaaliloppuisesti äännettävät vieraskieliset sanat taivutetan heittomerkillä. Tähänkin luultavasti tuota ohjetta sovelletaan, ja ohjetta noudattaen oikea muoto olisi siis crew’ttaa. Puheessa kuitenkin usein lainataan vierasperäinen sana ja väännetään se suomalaisempaan muotoon. Tällaiset puhekieliset ”crewettää”-tyyliset muodot voivat toki käytössä vakiintua lopulta käytetyksi muodoksi. Sivuhuomiona: rei’ittää lienee oikeampi muoto, reiättämistä ei taideta juuri käyttää. Farma3110 (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 10.34 (EEST)[]
Vastaavasti onko Crewen asukas creweläinen vai crewelainen? --40bus (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 11.15 (EEST)[]
Paitsi että kaupunki on Crewe ei Crew, joten heittomerkkiä ei tule. 'E' on neutraali vokaali, joten se voi yhdistyä kumpaan suuntaan tahansa, joten Crewen tapauksessa sanoisin lusumisen perusteella crewettaa (en kyllä käsitä, mitä tällainen sana tarkoittaa, ei se johdin tee välttämättä sanasta järkevää). Vieraskielisten sanojen taivutus ei ole ihan yksinkertaista: [16], ja monissa tapauksissa kumpikin vaihtoehto käy. Ja sellainen kommentti, että Illinois on sopeutunut suomeen myös luettuna muodossa illinois, joten sitä kannattaa taivuttaa ilman heittomerkkiä illinoisittaa. --PtG (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 12.02 (EEST)[]
Ranskalaisista nimistä: onko siis montpellier'ttaa ja passepartout'ttaa? Ainakin sydneyttää. --40bus (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 12.52 (EEST)[]
Onko se glasgow'ttaa ja middlesbrough'ttaa? --40bus (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 13.47 (EEST)[]
Missäköhän waiheessa keskustelu etenee Keniaan saakka ja Wituun, josta olen parhaimmillani ollut noin 200 kilometrin päässä. --Lax (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 14.37 (EEST)[]
Niinpäs näkyikin olevan. Ajatusvirhe minulta. Creween tuo sääntö ei tietenkään päde. On kyllä totta, että -ttaa-päätteinen muoto ei taida minkään kaupungin nimen kohdalla ylipäätään kovin mielekästä sanaa muodostaa. --Farma3110 (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 15.36 (EEST)[]
-ttAA-päätteen lisääminen paikannimiin on kyllä todella hassua. Loin sana crewettää juuri tämän takia. Onko myös mounteverestittää? --40bus (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 17.52 (EEST)[]

Sananlasku

Artikkelissa sananlasku on erimerkkinä tunnetuista sananlaskuista: "Yksi hullu kysyy enemmän kuin kymmenen viisasta ehtii vastata.". Onko sananlaskun alkuperästä mitään tietoa?--MAQuire (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 17.23 (EEST)[]

Google searchilla termeillä "One fool ten wise men" nousee tanskalainen kansanviisaus. En tiedä onko ensimmäinen... -- Cimon Avaro 11. syyskuuta 2021 kello 16.52 (EEST)[]
Mistä alkuperäinen tanskankielinen versio löytyy? Ruotsi on myös hyvä ehdokas, ja ruotsiksi sananlasku esiintyy ainakin sananlaskukirjassa vuodelta 1865. Ilmeisesti ruotsiksi on myös versio, jossa hullu kysyy enemmän tunnissa kuin viisas ehtii vastata seitsemässä vuodessa [17]. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 11. syyskuuta 2021 kello 17.34 (EEST)[]
Jaakko Juteinin teoksessa Walittuja suomalaisten sanan laskuja (1818) sanonta esiintyy muodossa ”Yksi hullu taitaa enemmän kysyä, kuin yhdeksän wiisasta wastata”, ja Jennifer Speaken The Oxford Dictionary of Proverbs viittaa G. Torrianon italialaisten sananlaskujen kokoelmaan vuodelta 1666 (siinä viisaita on seitsemän). Tämä taitaa olla yleiseurooppalaista kulttuuriperintöä. --Silvonen (keskustelu) 11. syyskuuta 2021 kello 18.31 (EEST)[]
Tätä on kysytty täällä ensimmäisen kerran vuonna 2019. Arkistossa muutama lisävastaus. --Nitraus (wikinät) 11. syyskuuta 2021 kello 18.43 (EEST)[]

Suomen sanoista

Mikän on pisin suomen kielen sana, jossa...

  1. ...jokainen kirjain esiintyy vain kerran?
  2. ...jokainen kirjain on aakkosjärjestyksessä?
  3. ...jokainen kirjain on käänteisessä aakkosjärjestyksessä?
  4. ...jokainen vokaali on aakkosjärjestyksessä?
  5. ...jokainen vokaali on käänteisessä aakkosjärjestyksessä?
  6. ...jokainen konsonantti on aakkosjärjestyksessä?
  7. ...jokainen konsonantti on käänteisessä aakkosjärjestyksessä?
  8. ...jossa on vain yksi vokaali?

--40bus (keskustelu) 11. syyskuuta 2021 kello 13.30 (EEST)[]

Luulen että toiminnastasi olisi Wikipedialle enemmän hyötyä artikkelien kirjoittajana kuin tietokilpailujen järjestäjänä. Ystävällisesti --Abc10 (keskustelu) 11. syyskuuta 2021 kello 13.48 (EEST)[]
Tämä olikin kysymys, johon ei löydy mistään vastausta. --40bus (keskustelu) 11. syyskuuta 2021 kello 13.56 (EEST)[]
Erityisesti #8 kiinnostaa minua. --40bus (keskustelu) 11. syyskuuta 2021 kello 14.06 (EEST)[]

Presidentti Kekkonen vuoden 1981 jälkeen

Olen yrittänyt etsiä netistä presidentti Urho Kekkosesta valokuvia ja uutisfilmejä vuoden 1981 jälkeiseltä ajalta. Hänen hautajaisistaan kuvattua materiaalia löytyy netistä hyvin. Milloin sen sijaan on kuvattu elossa olevasta Kekkosesta viimeiset julkisesti esitetyt kuvat ja filmit?

Seura-lehden verkkosivuilla on julkaistu valokuva, jossa Kekkonen kävelee Seurasaaressa avustajansa kanssa 26. tammikuuta 1982 eli presidentti Mauno Koiviston virkaanastujaisia edeltävänä päivänä. Jäikö tämä kuva viimeiseksi Kekkosesta otetuksi? Muistan joskus - varmaankin 1990-luvulla - nähneeni televisiossa pätkän filmistä, jossa hauraan oloinen Kekkonen kävelee ja kompastuu kadun reunakiveen. Hän oli filmiä kuvattaessa erittäin todennäköisesti jo luopunut presidentin tehtävistään. Milloinkahan tämä filmi on kuvattu?

Entä minkä verran Kekkosesta kerrottiin tiedotusvälineissä ajantasaista tietoa vuoden 1981 jälkeen? Minulla on hämärä muistikuva siitä, että vähän ennen Kekkosen kuolemaa tiedotettiin julkisesti, että hänen terveydentilansa oli varsin heikko.

Oliko niin, ettei Kekkonen osallistunut kertaakaan presidentti Koiviston isännöimiin itsenäisyyspäivän juhliin presidentinlinnassa? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 11. syyskuuta 2021 kello 16.44 (EEST)[]

Ei kai Kekkonen esiintynyt lainkaan julkisuudessa eroilmoituksensa jälkeen. Yle Areenassa on edelleen katsottavissa dokumentti Urho, joka sisältää loppupäässään joitain valokuvia Kekkosesta tämän eläkevuosina Tamminiemessä. Kuvat ovat yksityiskokoelmista ja ennen dokumentin ensiesitystä vuonna 2016 niitä ei oltu nähty julkisuudessa. Kuvien ajoitusta ei dokumentissa tosin mainita, mutta luulisin, että ne ovat myöhäisimmät (tähän mennessä) julkaistut kuvat Kekkosesta. --Risukarhi (keskustelu) 11. syyskuuta 2021 kello 20.17 (EEST)[]

Enharmoniaa yms.

Linkki Ultimate Guitariin

Kun olen selaillut sointuja erilaisiin biiseihin, olen huomannut sellaisen ilmiön, että esimerkiksi tuolla Ultimate Guitarissa olevissa joissakin soinnuissa on erikoinen käytäntö, jossa soinnun pohjasävelinä käytetään juurisäveliä (C, D, E, F, G, A ja B [B on tässä tapauksessa H]) ja viittä ensimmäistä ylennystä (F#, C#, G#, D# ja A#). Eli pointti on se, että ylennyksiä käytetään alennuksien tilalla virheellisesti: Esimerkiksi c-mollikappaleessa saattaa esiintyä soinnut G#6, D# ja A#7, vaikka oikeasti siinä pitäisi olla Ab6, Eb ja Bb7. Mistä tällainen ylennysten "ryöstökäyttö" on saanut alkunsa ja missä musiikkipiireissä sitä esiintyy eniten?--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 11. syyskuuta 2021 kello 21.01 (EEST)[]

Taas mutua, mutta tuntuu, että etenkin amerikkalaiset rock-kitaristit tekevät noin.--37.33.157.237 12. syyskuuta 2021 kello 15.30 (EEST)[]

Cielito Lindo

Tämän on esittänyt suomeksi Eino Grön nimellä "Twistaa Patricia". Mutta onhan joku laulanut tätä "Tuon Sierra Morenan kauniin señoritan nyt tahtoisin kanssani tanssiin.." Kuka ja milloin? En kysyisi jos tietäisin. --Höyhens (keskustelu) 12. syyskuuta 2021 kello 11.14 (EEST)[]

Eugen Malmsten --Abc10 (keskustelu) 12. syyskuuta 2021 kello 11.51 (EEST)[]
Vastaus siis on "Oh senorita, Eugen Malmstén ja Rytmi Pojat v. 1938". Laulu alkaa vasta kohdalla 0:48. Ihana. --Abc10 (keskustelu) 12. syyskuuta 2021 kello 11.58 (EEST)[]
Kiitos! --Höyhens (keskustelu) 13. syyskuuta 2021 kello 14.56 (EEST)[]

Piste, josta on lyhin keskimääräinen etäisyys kuvion rajoille.

Intuitiokin kertoo, että janan keskipiste on piste, josta on keskimäärin lyhin etäisyys janan kaikkiin pisteisiin. Sama pätee ympyrän keskipisteeseen. Mutta mitenkähän lasketaan esim. suorakulmaisen kolmion (sisällä oleva) piste, josta on keskimäärin lyhin matka kolmion rajojen pisteisiin. Ei taida olla sama kuin painopiste? --Jarmo Turunen (keskustelu) 13. syyskuuta 2021 kello 14.58 (EEST)[]

Yritin määrittää sellaisen janan keskimääräisen pituuden, jonka toinen pää on origossa (x,y) = (0,0) ja toinen pää saa arvoja välillä (1,0)...(1,2). Janan pituus r = 1/cos(k), jossa k on janan ja x-akselin välinen kulma. k saa arvoja välillä 0...arctan(2) = 1.1071 rad eli n. 63.4 astetta. Toisaalta on myös r = neliöjuuri(1+y^2). Näistä kahdesta yhtälöstä laskin janan pituuden keskiarvon kaavoilla
Sain kuitenkin eri arvot 1.3039 ja 1.4789. Onkos tässä joku periaatteellinen tai muu virhe keskiarvojen laskemisen välillä?--Jarmo Turunen (keskustelu) 18. syyskuuta 2021 kello 12.51 (EEST)[]
En täysin seurannut ajatusta. Mutta eikös tuossa integroida ihan erilailla "pyyhkäisten", kun käytetään eri parametrejä. Pyyhkäiseekö kumpikaan noista "lineaarisesti" pitkin analysoitavaa käyrää?! Mielestäni eivät ainakaan molemmat, intuitio sanoisi niin. --Aulis Eskola (keskustelu) 22. syyskuuta 2021 kello 21.12 (EEST)[]

Tietosanakirjasarjoja tarjolla

(Keskustelu siirretty tähän sekalaista-kahvihuoneesta. --Risukarhi (keskustelu) 13. syyskuuta 2021 kello 17.06 (EEST))[]

Muistan aiemmin jonkun surreen tietosanakirjasarjojen menemistä roskiin. Nyt olis tarjolla Tampere-Kangasala-suunnalla mm. Uusi tietosanakirja ja muutama uudempikin sarja. Jos ei ketään kiinnosta, sarjat lähtevät ensi viikolla paperinkeräykseen muuttotilanteessa. --Aulis Eskola (keskustelu) 9. syyskuuta 2021 kello 21.15 (EEST)[]

Eikö kannattaisi mielummin viedä lähimpään divariin? --Velivieras (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 15.30 (EEST)[]
Ehkä Suomesta löytyisi vielä jokin divari, joka ottaisi noita vastaan. Suurin osa lakkasi 10-15 vuotta sitten moisen kannattamattoman toiminnan. Iivarius (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 15.39 (EEST)[]
Ottaako joku divari muka moisia vielä vastaan?! Vievät hurjasti tilaakin. --Aulis Eskola (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 15.40 (EEST)[]
Todennäköisimmin ei. Iivarius (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 15.57 (EEST)[]
Jep, divarit tuskin ottavat vastaan. Kukaan ei niitä osta, vievät paljon tilaa ja noita varmaan tarjotaan koko ajan, kun siivotaan vanhoja hyllyjä. Hyväntekeväisyyskirppikset ottavat varmaan vastaan, mutta niihinkin niitä tulee koko ajan, joten niissäkin saattaa päätyä kierrätykseen. --PtG (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 16.45 (EEST)[]
Jos Wikipedia kävisi messuilla niin, niitä voisi kerätä rekvisiitaksi. Niistä voisi tehdä esim pöytiä ja telineitä. --2001:14BA:1AE8:1300:8BC:207F:D1CE:77B7 10. syyskuuta 2021 kello 17.10 (EEST)[]
Nyky"kysyntä" noissa on tosiaan ns. kirjatuunauksessa eli askartelu- tai käsityömateriaalina. Jos haluaa, niin voi kysellä jos joku kyseisen aiheisia kursseja järjestävä olisi kiinnostunut. --J~fiwiki (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 17.53 (EEST)[]
Ainakin pääkaupunkiseudulla monissa kirjastoissa on kirjanvaihtohyllyjä, joihin kuka tahansa voi käydä jättämässä omia kirjojaan toisten poimittaviksi. Tietosanakirjasarjoja en ole tosin niissä nähnyt. Voi olla, että paljon hyllymetritilaa vievät isot teossarjat eivät ole niitä kaikista tervetulleimpia. --Risukarhi (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 18.01 (EEST)[]

Tämä keskustelu tulisi siirtää Kysy vapaasti -osastoon, sillä se ei liity Wikipediaan mitenkään. --Risukarhi (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 18.01 (EEST)[]

Siirsin. --Risukarhi (keskustelu) 13. syyskuuta 2021 kello 17.07 (EEST)[]

Lontoo vs. London

Miksi Britannian London suomennetaan Lontooksi, mutta Kanadan Londonia ei? --40bus (keskustelu) 14. syyskuuta 2021 kello 09.19 (EEST)[]

Kyseessä on eksonyymi eli vakiintunut tapa kirjoittaa nimi toisin kuin sen omakielinen nimi. Sitä ei välttämättä vakiinnu täältä katsoen vähemmän merkityksellisille paikkakunnille. Tästäkin kuten kielenkäytöstä yleensä löytyy lisätietoa Kotuksen eli Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 14. syyskuuta 2021 kello 09.45 (EEST)[]
Eli siis siksi näin, koska Kanadan London ei ole Suomessa niin tunnettu kuin Lontoo, vaikka ansaitsisi olla. --40bus (keskustelu) 14. syyskuuta 2021 kello 10.34 (EEST)[]
Asiaan liittyy käytännöllisiä ja historiallisia syitä. Aiheesta voi lukea verkosta löytyvästä Kotuksen julkaisusta Eksonyymit – suomenkielisten ulkomaiden paikannimien oikeinkirjoitusopas.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 14. syyskuuta 2021 kello 10.46 (EEST)[]
Paikannimiä ei enää kotoisteta vaikka olisivat kuinka tunnettuja, politiikka on kansainvälistymisen ja kielitaidon lisäätymisen vuoksi muuttunut. Kotoistus koskee historiallisia nimiä, kuten Lontoo, Tukholma, Viro, Tallinna jne. London siis pysyy Londonina ansioistaan huolimatta. --Abc10 (keskustelu) 14. syyskuuta 2021 kello 10.50 (EEST)[]
Suomalaisten kielitaito tosin vähenee, sillä uudet sukupolvet eivät osaa muita kieliä kuin englantia. Iivarius (keskustelu) 14. syyskuuta 2021 kello 11.50 (EEST)[]

Tavu

Onko tavu puhutun kielen vai kirjoitetun kielen yksikkö? Olen aina ajatellut, että kirjoitetun kielen. --40bus (keskustelu) 16. syyskuuta 2021 kello 12.38 (EEST)[]

Joko luit artikkelin tavu? Anr (keskustelu) 16. syyskuuta 2021 kello 17.01 (EEST)[]
Siinä lukee, että puhutun, mutta silti minun mielestäni kylä kirjoitetun kielen. --40bus (keskustelu) 16. syyskuuta 2021 kello 17.14 (EEST)[]
"Puhuttua kieltä" voidaan myös kirjoittaa. Ilmaisulla haetaan usein erotusta esim. elekielestä, viittomakielestä, formaalista kielestä ja symbolisesta ilmaisusta. Mutta joskus sillä tarkoitetaan kirjaimellisesti kieli-imaisun tuottamista puhumalla. --Aulis Eskola (keskustelu) 22. syyskuuta 2021 kello 20.57 (EEST)[]

Kirjainyhdistelmätaulukoiden generointi

Löytyykö mistään sivustoa, joka antaisi mahdollisuuden generoida kaikki mahdolliset kirjainyhdistelmät tietyillä parametreillä luettelevia taulukoita? Esimerkiksi, jos halutaan näyttää kaikki kahden kirjaimen yhdistelmät, joissa on joko A, B tai C, se menee näin:

...... A B C
A AA AB AC
B BA BB BC
C CA CB CC

--40bus (keskustelu) 18. syyskuuta 2021 kello 19.39 (EEST)[]

Kävisikö esmes (https://planetcalc.com/3757/)? Googlesta hakusanoilla 'combinator generator online'. Sjmantyl (keskustelu) 22. syyskuuta 2021 kello 09.50 (EEST)[]

Tiedostojen koon seuranta

Miten saadaan selville henkilökohtaisella tietokoneella olevista tiedostoista selville ne, joiden koko on viimeksi muuttunut? Esimerkiksi jos lisätään Microsoftin Wordissa Tools-valikossa olevaan AutoCorrect-toimintoon uusi sanakorjaus, niin pitäisi saada selville mihin tiedostoon muutos on tallentunut. --Jarmo Turunen (keskustelu) 19. syyskuuta 2021 kello 06.36 (EEST)[]

Huonosti. Kaikista tiedostoista et käytännössä mitenkään. Rajatusta joukosta, kuten projektista, saat kunhan otat jonkun versio kontrolli [[18]] ohjelman käyttöön. Sjmantyl (keskustelu) 22. syyskuuta 2021 kello 09.53 (EEST)[]

Jos tulet vaimoksi minulle..

..nimisen kansanlaulun on Georg Ots esittänyt suomeksi. Mistä sen löytäisi alkukielellä? --Höyhens (keskustelu) 22. syyskuuta 2021 kello 10.56 (EEST)[]

Ei heti löytynyt, mutta vironkielinen nimi on "Kui tuled minule mehele". Jätän etsimisen vaivan sinulle. --Abc10 (keskustelu) 22. syyskuuta 2021 kello 11.31 (EEST)[]
Wau, arvelin ettei kukaan löydä tuotakaan! Kiitos! --Höyhens (keskustelu) 22. syyskuuta 2021 kello 15.50 (EEST)[]

Aterimet: haarukka vasemmassa, veitsi oikeassa kädessä

Olen oppinut pienestä pitäen, että kun ruokaillaan, haarukkaa pidetään vasemmassa ja veistä oikeassa kädessä. Tämä on oikeakätisesti ihan loogista, sillä oikeakätisellä on oikea käsi luonnollisesti vakaampi kuin vasen ja veitsellähän tehdään ruokaillessa se "suurempi" työ (pilkotaan ruoka), kun haarukalla vain pidetään ruoka paikallaan ja nostetaan suuhun. Vasenkätisellähän se tietysti kuuluisi mennä toisin päin, eli haarukka oikeaan käteen ja veitsi siihen vakaampaan, eli vasempaan käteen. Mutta olen nähnyt, että monet pitelevät aterimia nurin päin, eli haarukka on epäloogisesti siinä vakaammassa kädessä, vaikka veitsellä tehdäänkin se suurempaa vakautta vaativa homma. Onko haarukan ja veitsen (ja lusikan) pitelemisestä jokin tietty ruokailuetiketti, joka ohjeistaa tätä hommaa? Ja onkohan se kuinka yleistä, että aterimet ovat nurin päin? Itse siis olen oikeakätinen, ja haarukka on vasemmassa ja veitsi oikeassa kädessä. (En edes osaisi syödä aterimet nurin päin.)--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 24. syyskuuta 2021 kello 10.17 (EEST)[]

Aterinten käyttö on aika kulttuurisidonnaista, mutta varmaan nuoremmissa piireissä vapautumassa kaavoista. Tosin en ole perehtynyt ruokakulttuuriin syvällisesti, mutta olen ollut illallisilla eräässä suurlähetystössä, jossa osa vieraista napsi ruokaa suuhun sormin. Suomessa sellaista ei tietenkään katsottaisi hyvällä. --Abc10 (keskustelu) 24. syyskuuta 2021 kello 10.51 (EEST)[]
Vasenkätisyyttä on pidetty kehityshäiriönä, ja jopa saastaisena ominaisuutena. Suomessakin ainakin vielä 1950-60-luvuilla vasenkätisyys pyrittiin kitkemään ja opettamaan pois. Moni on varmasti opetettu käyttämään aterimia oikeakätisen lailla. Käytösetikettikin lienee niin vanhoja peruja ettei historiansa vuoksi periaatteessa jousta kätisyyden mukaan. --193.111.119.176 24. syyskuuta 2021 kello 11.14 (EEST)[]
Mä niin tykkään thaimaalaisesta tavasta pitää haarukkaa vasemmassa ja lusikkaa oikeassa kädessä ja lastata ruokaa suuhun sen vakaamman käden eli oikean työkalulla (pysyy suun ympäristö ja rintamuskin siistimpänä). Kokonaista pihviä syödessä tästä luonnollisestikin joutuu lipsumaan. --Lax (keskustelu) 24. syyskuuta 2021 kello 13.06 (EEST)[]

Gridiron football suomeksi

Mikä on gridiron football suomeksi? Halstarijalkapallo? --40bus (keskustelu) 24. syyskuuta 2021 kello 21.16 (EEST)[]

Termille ei varmaan ole suomalaista vastinetta. Sanallahan ei siis viitata yksittäiseen lajiin, vaan Amerikassa kehittyneisiin jalkapallon versioihin, joita pelattiin alkujaan kentällä, jossa on ruudukko. Halstarista se nimensä on saanut. Mutta amerikkalaisen jalkapallon kentässä on nykyään enää vaakaviikoja, kun aiemmin siinä oli myös pystyviivoja. --PtG (keskustelu) 25. syyskuuta 2021 kello 09.44 (EEST)[]

Käytännöt


Sakkotuomiot henkilöartikkeleissa

Herätänpä huomiota kyselemällä, onko päädytty jonkinlaiseen yhteiseen linjaan vähäisten ja vain iltapäivälehtimainintoja saaneiden sakkotuomioiden mainitsemisessa henkilöartikkeleissa (ei poliitikko) vuonna 2013 käydyn keskustelun myötä tai sen jälkeen? Tuli vaan mieleeni äskettäisestä muokkauksesta erään viihdetaiteilijan artikkeliin [19]. Vastaava, joskin silloin ylettömästi rönsyilevä maininta samasta sakosta kumottiin keskustelun tuloksena jo vuonna 2012. Viimeisimmässä muokkauksessa on tosin lisäksi se ongelma, että siinä mainitaan oikeuteen joutuminenkin eli pelkkä epäily. --Lax (keskustelu) 16. elokuuta 2021 kello 19.20 (EEST)[]

Maikkarin uutiset kuuluu myös iltapäivälehtisarjaan tässä tapauksessa. Voisi ajatella, että odotettaisiin ensin ainakin sitä, että syyte tulee julkiseksi. -- Htm (keskustelu) 16. elokuuta 2021 kello 22.27 (EEST)[]
Entäs nuo vanhat sakot? --Lax (keskustelu) 16. elokuuta 2021 kello 22.36 (EEST)[]
Jos tarkoitat Volasen vanhoja sakkoja niin en aio pissiä omaan vihtaani esittämällä yhtään mitään niiden suhteen. Noin yleisesti ottaen täällä ei ole mitään yhteistä linjaa, mitä tulee artikkeleiden aiheiden erilaisiin tuomioihin ja niiden julkipanoon. Semmonen kanta minulla on, että pyrin osaltani siihen, että artikkeleissa eivät sakkotuomiot korostu liikaa suhteessa artikkelin muuhun sisältöön. -- Htm (keskustelu) 16. elokuuta 2021 kello 22.55 (EEST)[]
Mielestäni ei ole tarvetta kertoa liian yksityiskohtaisesti, esimerkkinä lukuisat seurustelut ja erot juoruineen. Jos tuomiot liittyvät henkilön rikolliseen uraan, niin tulisi kertoa luotettavien lähteiden mukaan neutraalisti. Mutta ei mielipiteelläni oikeastaan ole vaikutusta, yritän välillä siivota ylimääräisiä. ---raid5 16. elokuuta 2021 kello 23.04 (EEST)[]
Minä olen samoilla linjoilla Raid5:n kanssa. Ilmeisesti ei kuitenkaan mikään suurrikollinen ole kun selvisi sakoilla ;). --Linkkerpar 17. elokuuta 2021 kello 03.51 (EEST)[]
Ja sitten minä muokkasin rohkeasti. -- Htm (keskustelu) 17. elokuuta 2021 kello 07.11 (EEST)[]
Varmaankaan ei ole tarpeellista linkittää jokaista vastaavaa muokkausta (löytynee lisää), mutta tämä muokkaus liittyy tulevaan oikeudenkäyntiin, ainakin sisältö tulisi kirjoittaa toisin. Jos löytyy konsensus miten toimitaan (ei sensuroida, neutraalius, artikkelin sisällön tasapaino), niin jatkossa muokkaus ja perusteleminen on helpompaa. Käytäntö ”Uutisia voi käyttää Wikipedian lähteenä, mutta mikä tahansa uutinen ei kuulu tietosanakirjaan. Juuri tapahtuneita asioita ei tietosanakirjassa korosteta kuten uutisissa.” (Tämä ei ollut vastaus pelkästään Htm:lle, linkissä vastaavanlainen muokkaus.) ---raid5 17. elokuuta 2021 kello 17.34 (EEST)[]
Mä suoritin tuohon viimeksi havaittuun lisäykseen Htm:n esimerkin mukaisen toimenpiteen. Ei ole ihme ja kumma, että tuomiota odottavia epäilyitä kirjataan artikkeleihin vielä tiukemmilla kriteereillä kuin sakkotuomioita, mutta edelleen kaipaisin lisää mielipiteitä myös sakkotuomioiden mainitsemisesta, minkä aloituksessani yritin nostaa pääasiaksi. Ja ne mielipiteet voivat olla muutakin kuin musta-valkoisia... Kuten Raid5 yllä toteaa, selkeyttäisi se sitten toimintaa jatkossa. Toistaiseksi on todettu siihen suuntaan, että mainitseminen on ok, kunhan eivät korostu liikaa suhteessa muuhun sisältöön. --Lax (keskustelu) 17. elokuuta 2021 kello 20.06 (EEST)[]
Minusta keskenerästen juttujen kanssa pitäisi olla paljon varovaisempi kun niiden joista on tullut tuomio. Esimerkiksi tuohon Koskelan teinisurma artikkelin on jo monta kertaa haluttu laittaa syytettyjen nimet vaikka juttun käsittely on vielä kesken ja syytetyt ovat kai vieläkin alaikäisiä. Esimerkiksi tässä Ior Bock taposta epäilty todettiin syntakeettomaksi mielentilatutkimuksessa, vapautettiin ja karkoitettiin. En tiedä että onko hänen nimeä missään julkaistu, ei ole ainkaan sattunut silmään. Sakkotuomioita annetaan usein pienistä rikoksista jotka eivät edes ylittäisi uutiskynnystä jos sakon saanut ei olisi jo ennestään tunnettu. --Linkkerpar 17. elokuuta 2021 kello 23.42 (EEST)[]
Kriteerinä pitäisi kaiketi olla se, onko sakkotuomio ja siihen johtaneet tekemiset tai tekemättä jättämiset oleellista sisältöä artikkelin aiheen elämästä ja urasta. Ei Wikipedia ole ip-lehtien toisiopalvelin. Se, että jotain jätetään pränttäämättä Wikipediaan ei välttämättä ole sensurointia eikä kenenkään suojelua, vaan toimituksellista arviointia ja valintaa. Wikikelvollisten lähteiden puute on usein joissain Linkkerparin viittaamissa nimenpaljastusjutuissa oleellinen este sille, miksi ei jotain infoa jätetä artikkeliin. - Sakkotuomioiden maininnasta artikkeleissa tulisi olla yhtenäinen linja, jonka takana on riittävästi joukkovoimaa, jotta ei muokkaaminen ei menisi sodaksi tai poikisi kaikenmaailman herjauskampanjoita. -- Htm (keskustelu) 18. elokuuta 2021 kello 00.13 (EEST)[]

Deadname

Päädyinpäs tovin Elliot Page -muokkaussotaa (erityisesti elokuvien rooliluetteloissa) seuranneena löytämään enkkuwikistä tällaisen ohjeen: Gender identity, jossa todetaan:

”In articles on works or other activity by a living trans or non-binary person before transition, use their current name as the primary name (in prose, tables, lists, infoboxes, etc.), unless they prefer their former name be used for past events. If they were notable under the name by which they were credited for the work or other activity, provide it in a parenthetical or footnote on first reference; add more parentheticals or footnotes only if needed to avoid confusion.”

Käytännön mukaan ns. kuollutta nimeä tulisi siis käyttää korkeintaan selventävässä alaviitteessä, ei listauksissa. Pitäisikö lanseerata myös fiwikin puolelle? --Coen (keskustelu) 20. elokuuta 2021 kello 02.13 (EEST)[]

Monastihan henkilöartikkeleja muutetaan nimenvaihdoksen jälkeen uudelle nimelle ja artikkelin teksti muutetaan noudattamaan uutta nimeä, joten ei tässä ole sen suhteen mitään uutta. Sen sijaan itse henkilöartikkelin ulkopuolella, esimerkiksi jostain tietyn ajankohdan tapahtumasta kertovassa artikkelissa käytetään nimeä, joka on ollut käytössä sillä tapahtumahetkellä. Mutta kun mennään siihen, että pitäisikö käytöstä poistunutta nimeä kutsua entiseksi nimeksi tai kuollutnimeksi tjv:ksi, niin ei yksittäisillä ihmisillä voi olla valtaa moisiin termivalintoihin. Tuskin minäkään saisin tahtoani läpi, jos kieltäisin käyttämästä sukunimi- ja etunimi-termejä nimistäni ja vaatisin sukunimeäni kutsuttavan omanimeksi ja etunimeäni papinpaskomaksi. --Lax (keskustelu) 20. elokuuta 2021 kello 07.33 (EEST)[]
Nimen käytöstä esimerkkinä vaikka Laila Hietamies (nyk. Hirvisaari) artikkeleissa P. E. Svinhufvudin muistosäätiön kirjallisuuspalkinto ja Kirjallisuusvuosi 2001. Ei binäärittömien tapauksessa ole mitään syytä poiketa muista nimenmuutoksista. En nyt jaksanut katsoa, miten Wachowskeihin liittyvissä artikkeleissa on toimittu; toivottavasti ei ole kovin sekaista. --Lax (keskustelu) 20. elokuuta 2021 kello 07.39 (EEST)[]
Se on minusta paras, että henkilöstä käytetään kaikissa artikkeleissa siinä kuvatun tapahtuman aikaista nimeä, eikä kierrellä vaihtelemassa etu- tai sukunimiä nimenvaihdoksen jälkeen. Elokuva-artikkelissa siis käytetään sitä nimeä, joka näkyy elokuvan alku- tai lopputeksteissä. Nimien vaihtelu olisi liian suuri urakka sukunimeään vaihtaneiden urheilijoiden ja muiden kohdalla, ja yhtenäinen käytäntö on paras. Joskus voisi laittaa sulkuihin (nyk. N) -tyyppisen selvennyksen, jos vanha nimi on kovin tuntematon. --Savir (keskustelu) 20. elokuuta 2021 kello 09.49 (EEST)[]
Kannatan ehdottomasti, että otamme käyttöön saman linjauksen kuin en-wikissä. --Elena (keskustelu) 20. elokuuta 2021 kello 15.08 (EEST)[]
Ero kuolleella nimellä ja vaihdetulla nimellä on, että henkilö ei ole koskaan ollut identiteetiltään sama kuin hänen kuollut nimi. Ei ole esimerkiksi koskaan ollut sellaista henkilöä kuin Jere Nyström, vaikka nimi on saatukin korjattua oikeaksi vasta jälkikäteen. Sen sijaan Marja-Liisa Hämäläinen on ollut identiteetiltään ennen avioliittoaan sama kuin nimensä.--MAQuire (keskustelu) 20. elokuuta 2021 kello 15.24 (EEST)[]
Bullshit. Nimi ja identiteetti eivät ole sama asia. Jokaisella on ainakin Suomessa se nimi, jonka huoltaja on päättänyt antaa, halusi sitä itse tai ei tai kuvasi se ihan mitä tahansa. Tervapääskykin on tervapääsky vaikka identiteetti on kaukana pääskystä. --Lax (keskustelu) 21. elokuuta 2021 kello 13.15 (EEST)[]
Ei pidä paikkaansa, niinkuin itsekin tiedät Jere Nyström on hypännyt aika hyviä korkeushyppytuloksia vaikka keskustelussa koititkin sen mitätöidä. Onko Jade Nyström edes kilpaillut kertaakaan? Jos täällä aletaan historiaa salailemaan niin sitten saa lähteä myös Kimmo Laihot, Jare Tiihoset, Lordin jäsenten nimet jne. Ihan sama asia jos aletaan mielivaltaisesti muuttamaan lähteistettyjä tietoja. Korkki74 (keskustelu) 24. elokuuta 2021 kello 22.36 (EEST)[]
"Deadname" on täysin mielivaltainen sääntö, josta on tehty jonkinlainen ihmisoikeuskysymys. Siitä ettei henkilöä saa yhdistää mitenkään vanhaan nimeensä, seuraa myös käytännön ongelmia.
Miten voidaan edes lähteistää mitään, jos lähteissä on esillä henkilön vanha nimi, ja sitä ei saa mitenkään ilmaista artikkelissa? Tästä voi syntyä mielenkiintoisia kysymyksiä tulevaisuudessa, kun nykyisin vielä kaikki tietävät Jeren olevan sama henkilö kuin Jade. Jos Jere Nyströmiä ei ole ikinä ollut olemassa, miksi hänestä kertovia juttuja on laitettu lähteeksi Jaden artikkeliin. Olen sitä mieltä että Jere Nyström on sama henkilö kuin Jade, eikä tämän identiteetti (wikimääritelmän mukaan) ole muuttunut mitenkään.
Aiheesta oli juuri kiista suurimmassa Star Wars wikissä, Wookieepediassa.[20] Wikin säätöjen mukaan nimet kirjoitetaan siinä muodossa kuin ne lukevat lopputeksteissä tai muissa krediiteissä. Kuitenkin eräs taiteilija, jonka nimi oli Amy, on nykyisin Robin. LGBT-aktiivien mukaan vanhaa nimeä ei saa olla esillä missään artikkelissa, eikä edes uudelleenohjauksena. Kuitenkin hänen piirtämikseen listatuissa sarjakuvissa ja keräilykorteissa on tekijäksi ilmoitettu toisenniminen henkilö. --Mikko Paananen (keskustelu) 21. elokuuta 2021 kello 01.44 (EEST)[]

Aiheesta keskustellaan kielenhuollon kahvihuoneessa, joten ehkä parempi jatkaa sitten siellä eikä avata uutta keskustelua. --Abc10 (keskustelu) 20. elokuuta 2021 kello 08.11 (EEST)[]

Siellä keskustellaan nyt ilmeisesti siitä, käytetäänkö vanhasta nimestä termiä "kuollut nimi" vai "entinen nimi". Tässä keskustellaan siitä, miten ja missä vanhaa nimeä käytetään tai ei käytetä. --Elena (keskustelu) 20. elokuuta 2021 kello 15.08 (EEST)[]
Turha levitellä samaa aihetta moneen paikkaan. --Abc10 (keskustelu) 20. elokuuta 2021 kello 15.50 (EEST)[]
Coenin kysymykseen voi helposti vastata kieltävästi; ei meidän pidä seurata Enwikin jokaista löyhäpäistä käytäntökirjausta.
Muunsukupuoliset toki haluavat arvostusta keksimällä sanoja ja termejä, jotka kuvaavat heitä ja vain heitä. Ei siinä mitään. Se on inhimillistä nostaa omaa arvoaan ja haluta enemmän. Mutta tämä pieni (1 % ?) vähemmistö ei koskaan pääse päättämään tästä. Samaan aikaan kun Wikipedia pyrkii pois sukupuolittavista ilmauksista, niin muunsukupuolisten itsekäs aktivismi herättää lähinnä ärtymystä. Henkilöartikkelissa pitää edelleen käyttää johdonmukaisesti voimassa olevaa nimeä ja alussa kertoa aiemmat nimet, mutta kenenkään ei pidä juosta Wikipediaa päivittelemässä mitään muita artikkeleja. Sillä se on historian vääristämistä. Lax on yllä esittänyt yhden konkreettisen esimerkin.
MAQuiren kommentin luen niin, että ihmisen "identitetti" riippuisi hänen etunimestään, että onko se Jane vai Tarzan, tai vaikkapa Jenna-Petteri. Eli kumpaan kahdesta heterosukupuolesta hänet yhdistetään. Miehiin vai naisiin (paitsi Jenna-Petteri, joka avoimesti julistautuu kuluvansa muunsukupuolisiin). Se on OK. Mutta Nyström kyllä oli Jere Nyström siihen asti kunnes hän (ehkä) haki itselleen uutta tunnistetietoa digi- ja väestötietovirastolta. --J. Sketter (keskustelu) 21. elokuuta 2021 kello 03.41 (EEST)[]
Henkilö on saanut muuttaa nimeään aiemminkin. Tämän kirjaamiseen on vakiintunut käytäntö. Jos joku haluaa poikeata tästä perustelkoon miksi. Jotta histoaa voi seurata, kannatan termiä 'ent -' 'entinen -' tai 'aiemmin Hlo_Henkilö'. Sjmantyl (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 10.52 (EEST)[]
Yllä on nyt esitetty argumentteina Wikipedistien henkilökohtaisia mielipiteitä. Kuitenkaan sitä, mitä Wikipediassa on ja mitä ilmaisutapoja käytetään, ei riipu Wikipedistien henkilökohtaisista mielipiteistä, vaan siitä mitä hioljattaisissa, luotettavissa riippumattomissa lähteissä on ja mitä ilmaisutapoja ne käyttävät, olimmepa me asiasta mitä mieltä tahansa tai mitään mieltä ylipäätään siitä, miten meidän näkemyksemme mukaan asiat kuuluisi ilmaista. Ei jonkun Wikipedistin mahdollinen ärtymys tai näkemys siitä, miten asioiden pitäisi olla, säätele, mitä Wikipediassa on, vaan se mitä on ja miten asiat ilmaistaan ko. aihetta käsittelevissä luotettavissa, riippumattomissa, hiljattaisissa lähteissä. Onko siis esimerkikiksi hiljattaisten, luotettavien riippumattomien lähteiden kanta kaikissa tapauksissa sama vai eri? Mehän emme sitä täällä päätä vaan katsomme lähteistä.--Urjanhai (keskustelu) 20. syyskuuta 2021 kello 20.59 (EEST)[]

Kielikello ja muut tyylioppaat

Onko tästä olemassa jonkin suomalaisen tyylioppaan neuvoja? Tarkoitan Kielitoimiston ja Kielikellln kaltaisia palveluja. --Miihkali (KM) 24. elokuuta 2021 kello 22.50 (EEST)[]

Kielikellosta (kotimaisen kielenhuollen keskuksen lehti) löytyi vähän liippaavaa [[21]] 193.166.253.150 25. elokuuta 2021 kello 10.42 (EEST)[]
Eli syntymänimi kun puhutaan täsmällisesti syntymässä saadusta nimestä ja entinen nimi kattaa laajemmin kaikki aikaisemmat nimet. --Zache (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 11.59 (EEST)[]
Jos ei löydy täsmällisempiä suosituksia, niin kannatan Zachen viestiinsä tiivistämää käytäntöä. Siitä, millä nimellä viitataan transihmisten henkilöhistoriaan, ei taida olla vakiintuneita suosituksia eikä tuo Kielikellon artikkelikaan siihen vastaa, joten en ota asiaan vahvasti kantaa. Intuitio sanoisi, että asia on arvioitava tilannekohtaisesti. --Miihkali (KM) 25. elokuuta 2021 kello 12.36 (EEST)[]
"Syntymänimi" on väärä sana, koska esimerkiksi Suomessa syntynyt lapsi saa ainoastaan sukunimen, etunimen antamiselle on usean kuukauden aikaraja. Amerikassa kaikki on toisin. Olisi hyvä pitäytyä oikeissa käsitteissä. --Abc10 (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 13.17 (EEST)[]
Ei millään pahalla, mutta Wikipediaa kirjoitetaan lähteiden pohjalta, ei käyttäjien omien aivoitusten ja mieltymysten perusteella. Kuten tuossa yllä todettiin, Kielikello on Kielitoimison virallinen lehti. --Miihkali (KM) 26. elokuuta 2021 kello 10.25 (EEST)[]
Kielikellon määrittely, että syntymänimeä voidaan käyttää tässä merkityksessä sisältää ymmärryksen, että eihän se nimi nyt ihan syntymässäkään tule. Ihan käyttökelpoinen termi se on silti. Sellainen tarkennus, että syntymässä ei Suomessa saada sukunimeäkään, vaan sekin on etu- ja sukunimilaissa määrätty ilmoitettavaksi asiaksi. Useinkin sattuu että vanhemmilla on eri sukunimi.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 26. elokuuta 2021 kello 10.48 (EEST)[]
Sukunimen osalta laki on ilmeisesti muuttunut, sillä aiemmin lapsi sai äitinsä sukunimen, ja jos halusi toisen nimen, se piti erikseen muuttaa. --Abc10 (keskustelu) 26. elokuuta 2021 kello 12.33 (EEST)[]
Syntymänimen osalta Kielikellon artikkeli käsittelee sukunimeä, ei etunimeä, ja etunimestä ei sanota mitään. --Abc10 (keskustelu) 26. elokuuta 2021 kello 12.36 (EEST)[]
Etu- ja sukunimilaki on tosiaan melko uusi. Aiemman sukunimilain (1985) muotoilu oli, että lapsi saa syntyessään sen sukunimen, joka vanhemmilla on. Jos lapsen vanhemmilla oli eri sukunimi, sukunimi piti ilmoittaa. Sitä ei tarvinnut erikseen muuttaa. Jos ei ilmoittanut mitään, lapselle tuli se sukunimi, joka äidillä oli, kun lapsi ilmoitettiin väestörekisteriin. Sen verran tarkennan vielä, että Kielikellon artikkelissa pääpointti toki on sukunimi mutta otetaan kantaa etunimiasiaankin eli "On kuitenkin hyvä huomata, että sanaa voidaan käyttää myös alkuperäisen etunimen tai alkuperäisten etu- ja sukunimien kokonaisuuden merkityksessä."--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 26. elokuuta 2021 kello 12.56 (EEST)[]
Sukunimilaki oli jo ennen vuotta 1985, enkä muista ulkoa mitä siinä sanottiin. Etsin sen kun näiltä muilta askareilta ehdin. Kas kun en tuota mainitsemaasi lausetta kiireessä lukiessani huomannut. Anglismit hiipivät jo Kielitoimistonkin väen kieleen. Kielitoimiston sanakirja ei syntymänimeä tunne, joten voi olla että kirjoittaja on nuori ja syntymänimi livahtanut hänen kieleensä huomaamatta. --Abc10 (keskustelu) 26. elokuuta 2021 kello 13.52 (EEST)[]
Valitaanko täällä nykyään lähteet kirjoittajan iän perusteella? Kieli muuttuu. Esimerkiksi muutama vuosi sitten sai paljon huomiota suosituksiin tehty muutos: "alkaa juoksemaan" on nykyään käypää suomea, vaikka se meikäläisen korvaan kuulostaakin ihan hirveältä. Muuttuvista suosituksista ei tarvitse pitää eikä niitä tarvitse itse noudattaa Wikipedian ulkopuolella. Wikipedia kirjoitetaan lähteiden pohjalta, ei anonyymien käyttäjien spekulaatioiden pohjalta. KOTUS on Suomen johtava asiantuntijataho kielenhuollon suhteen. --Miihkali (KM) 26. elokuuta 2021 kello 14.00 (EEST)[]
Kannattaa panna merkille että snaa ei ole Kielitoimistons sanakirjassa, kuten jo edellä totesin, joten kyse on yksittäisen henkilön kielenkäytöstä. Pahoittelen jos loukkaannuit viittaamisesta kirjoittajan mahdolliseeen ikään. On kuitenkin totta että eri ikäiset ihmiset käyttävät erilaista kieltä. Kielenkäytön erojen sen havaitsemisesta ei siten pitäisi kovasti pahoittaa mieltään. Nuorten aikuisten ja hyvin nuorten kielenkäytössä vittu on välimerkki. Oma ikäpolveni ei sitä käytä. Tosin voi olla että sen nykyiset käyttäjät vanhetessaan siistivät kieltään. --Abc10 (keskustelu) 26. elokuuta 2021 kello 14.13 (EEST)[]
En loukkaantunut, joten ei ole anteeksi pyydettävääkään. Asiani ydin oli se, että Wikipediaa kirjoitetaan lähteiden pohjalta. Kielikello ei ole paras mahdollinen lähde (vaikkapa se Kielitoimiston sanakirja olisi parempi), mutta on se kuitenkin maan johtavan asiantuntijajärjestön lehti. Ei tuonne QA-palstalle ihan kuka vain pääse kirjoittamaan, vaikka inhimillisiä virheitä toki sattuu kaikille. Mielestäni Wikipedian artikkelien sisältö ja niitä koskevat yleisluontoisemmat linjaukset pitäisi, aina kuin mahdollista, perustaa lähteisiin. Kuten sanoin, Kielikello ei ole paras mahdollinen lähde, mutta on se kuitenkin paras, jota tässä keskustelussa on toistaiseksi esitetty. Wikipedian käyttäjien henkilökohtaisiin mieltymyksiin perustuva konsensuskeskustelu pitäisi olla se viimeinen vaihtoehto, johon turvaudutaan, jos oikeasti ei löydy mitään kunnollista lähdettä, jota käyttää päätöksenteon pohjana. --Miihkali (KM) 26. elokuuta 2021 kello 16.08 (EEST)[]
Kielitoimiston sanakirjasta löytyy varttuneemman väen piirissä etunimestä syntymänimen sijaan käytetty, ja aikanaan täsmällisesti hallinnollista nimenantoprosessia kuvannut, mutta pelkästään etunimeä merkitsevä ristimänimi. Ymmärrän, että se saattaa olla ongelmallinen, kuten nykyään sanotaan.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 26. elokuuta 2021 kello 15.00 (EEST)[]
Aivan kuin olisit lukenut ajatukseni, se on tosiaan ollut käytössä. Se on samalla tavalla ongelmallinen kuin syntymänimi: syntyessä ei (Suomessa ja yleisesti muuallakaan kuin kai Yhdysvalloissa) lapsella ole nimeä. Toisaalta osaa lapsista ei kasteta eli ristitä. "Alkuperäinen nimi" väistää molemmat ongelmat. Vanhaa sukunimilakia ei muuten löytynyt enää verkosta, joten pitäisi kaivaa esiin vanha lakikirja (ennen vuotta 1983). --Abc10 (keskustelu) 26. elokuuta 2021 kello 16.04 (EEST)[]
On kuitenkin hyvä huomata, että sanaa voidaan käyttää myös alkuperäisen etunimen tai alkuperäisten etu- ja sukunimien kokonaisuuden merkityksessä.” Joten kyllä siellä sanottiin myös etunimestä jotain. Anr (keskustelu) 26. elokuuta 2021 kello 14.03 (EEST)[]
Kas kun et huomannut että seuraavassa kommentissani jo kerroin että totta totisesti. En ole siis ainoa kaihisilmäinen. --Abc10 (keskustelu) 26. elokuuta 2021 kello 14.13 (EEST)[]
Tämä kuulostaa konsensukselta. -- Rakkaus-muki-2 (keskustelu) 26. elokuuta 2021 kello 22.58 (EEST)[]
Ei kuulosta. Keskustelussa on esitetty monta eri mielipidettä ja on aika hassua väittää että "tämä kuulostaa konsensukselta" kirjoittamatta auki sitä, mitä "tällä" tarkoitetaan. Minusta henkilön mikä tahansa nykyistä nimeä aikaisempi nimi on "entinen" lukuun ottamatatta naimattomana ollessa ollut nimi, joka voidaan merkitä "o.s.". Anglismeille tiukka ei. --Htm (keskustelu) 26. elokuuta 2021 kello 23.17 (EEST)[]
Ilmaisin kantani näin. Olen pahoillani jos tein sen liian epämääräisellä tavalla. Yritän jatkossa viestiä täydellisen yksiselitteisesti. Jos en pysty siihen jätän viestimättä. —- Rakkaus-muki-2 (keskustelu) 26. elokuuta 2021 kello 23.50 (EEST)[]
Jos asiassa ei nähdä konsensusta, niin varmaan asiasta pitänee järjestää äänestys tahi muu eskalaatio. Sjmantyl (keskustelu) 27. elokuuta 2021 kello 08.43 (EEST)[]
Ei huonoa kieltä voi äänestyksen kautta ottaa käyttöön. --Abc10 (keskustelu) 27. elokuuta 2021 kello 08.49 (EEST)[]
Se on jo käytössä ympäri Wikipediaa, eikä siihen edes ole tarvittu äänestystä. --Lax (keskustelu) 27. elokuuta 2021 kello 10.00 (EEST)[]
Lyhenteet ovat kivoja, ja lyhenteiden "ent." ja "o.s." lisäksi olen tässä kohtaa käyttänyt joskus lyhennettä "alk." ilmaisemaan alkuperäistä nimeä (tosin se sopii hyvin myös muihin olioihin kuin ihmisiin). Eikä edes ole itse keksimäni vaan kirjallisuudesta löydetty. --Lax (keskustelu) 27. elokuuta 2021 kello 10.00 (EEST)[]
En ole lukenut keskustelun kaikkia terminologiaa koskevia yksityiskohtia läpi, mutta yleisesti ottaen mielestäni en-wikin käytäntö on hyvä, ja kannatan sen mukauttamista myös tänne. Aihe vaikuttaa aiheuttavan kiistoja, joten käytännön tarkentaminen olisi ajankohtaista. --Epiq (keskustelu) 29. elokuuta 2021 kello 19.37 (EEST)[]
Käytäntö, että henkilön nimi tai aiempi nimi on henkilöartikkelissa merkittävä tieto, on aika täsmällinen ja tarkka. Sen muuttaminen ja kriteerien laatiminen, missä kaikissa tapauksissa ja millaisilla edellytyksillä nimeä ei saisikaan kertoa ja miksi, vasta kiistoja aiheuttaisikin.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 29. elokuuta 2021 kello 19.45 (EEST)[]
Pitääkö siitäkään välittää, onko henkilön vanha tai nykyinen nimi wikipediakriteerien mukaan merkittävä? --Höyhens (keskustelu) 30. elokuuta 2021 kello 12.00 (EEST)[]
Naisilla useimmiten muuttuivat nimet jonnekin 1970–1980-luvulle asti jos pitäisi olla ollut myös ennen nimen muutosta wikimerkittävä niin saisi kaikki aiemmat nimet melko varmaan poistaa, eli aletaanko pitää äänestyksiä että onko henkilö wikimerkittävä vanhalla nimellä? Vielä nykyäänkin osa naisista haluaa vaihtaa nimensä avioliitossa ja osa aviopareista ottaa yhdistelmänimen. Aletaanko seuraavaksi miettiä että saako kirjailijan lapsuudesta puhua jos se ei liity hänen fiktiivisiä teoksia käsittävään tuotantoonsa? Joskus oli ”suomettumista”, olisiko tämä sitten ”wikittymistä”? --Linkkerpar 30. elokuuta 2021 kello 14.30 (EEST)[]
Sitaatti asiantuntijalta: "Vuonna 2017 vain 1,9 prosenttia pareista valitsi naisen nimen. Miehen nimen taasen otti 66,1 prosenttia naimisiin menneistä, ja omat sukunimensä säilytti 31,9 prosenttia pareista". [22]. Kuva Helsingissä voi olla toinen kuin Kempeleessä. --Abc10 (keskustelu) 30. elokuuta 2021 kello 15.11 (EEST)[]
Mitenkähän "asiantuntija" on mahtanut laskea yhdistelmänimet? Tuoreempien lukujen summaksi tulee 99,9 % ja vanhempien 100,0 %, ja toimittaja taasen toteaa, että "tai ottaa puolison nimen joko sellaisenaan tai nimeen yhdistettynä, niin kutsuttuna kaksoisnimenä", eli tuossa otetaan sekä miehen että naisen nimi mutta toisaalta säilytetään oma nimi, jolloin summa voisi olla jopa yli sata prosenttia, kun kaksoisnimi sopii kaikkiin kategorioihin. "Asiantuntija" lainausmerkeissä siksi, ettei jutussa puhuta mitään asiantuntijuudesta ja minäkin olen töissä eräässä julkisessa organisaatiossa mutta en silti kutsu itseäni sille kuuluvissa asioissa asiantuntijaksi. --Lax (keskustelu) 31. elokuuta 2021 kello 08.11 (EEST)[]
Vähättelemättä sinun asiantuntijuuttasi kerron, että kyseiset numerot on antanut Digi- ja väestötietoviraston asiantuntija, kehityspäällikkö Juha Lempinen, jota on kuultu asiantuntijana muun muassa erästä hallituksen lakiesitystä laadittaessa (luettelo asiantuntijoista). Jos hänen laskelmassaan on virheitä, hänelle kannattaa lähettää postia (etunimi.sukunimi@dvv.fi). Laita mukaan tähän keskusteluun. Virastoissa ja laitoksissa on yleensä julkisten lausuntojen antajiksi nimetty oman erikoisalansa asiantuntijat. Kerro sitten täällä, mitä hän vastasi. --Abc10 (keskustelu) 31. elokuuta 2021 kello 09.07 (EEST)[]
En minä tiedä, onko hänen laskelmissaan virheitä, eikä se minua aivan mahdottomasti kiinnostakaan, kun minä en niitä tähän keskusteluun mukaan tuonut. Mutta kiitokset asiantuntijuuden täsmentämisestä; se selvensi toista hämäräksi jäänyttä puolta tuossa asiassa. --Lax (keskustelu) 31. elokuuta 2021 kello 12.18 (EEST)[]

Kielitoimisto

Päädyttiikö tässä johonkin tulokseen? Sjmantyl (keskustelu) 14. syyskuuta 2021 kello 12.49 (EEST)[]

Kysyin asiaa Kotuksesta. Vastauksen pitäisi tulla 10 päivän sisällä. --Miihkali (KM) 14. syyskuuta 2021 kello 13.06 (EEST)[]
Tässä vastaus kokonaisuudessaan: ”Kotimaisten kielten keskuksen kielen- ja nimistönhuollolla ei ole suositusta tämäntyyppisestä nimenkäytöstä, eikä tiedossamme myöskään ole, onko olemassa vakiintunutta käytäntöä. Kyse on hyvin henkilökohtaisesta asiasta, johon sisältyy paljon affektiivisuutta. Yleisellä tasolla voi miettiä, onko mitään tilannetta, jossa aiempi nimi olisi relevantti. Jos puheena oleva ihminen ei ole julkisuuden henkilö, ei aiemmalla nimellä ole yleensä merkitystä. Jos hän taas on julkisuuden henkilö, ovat luultavasti myös molemmat nimet (vanha ja nykyinen) jo yleisön tiedossa. Molemmissa tapauksissa vanhan nimen ilmaiseminen voi siten olla identifioimisen kannalta turhaa. Ensisijaisesti voi siis lähteä siitä, että käytetään sitä nimeä, jota henkilö itse haluaa käyttää. Esim. elokuvasta kertovassa artikkelissa käytettäisiin ensisijaisesti näyttelijän nykyistä nimeä; lisäksi hänestä voi ehkä puhua myös roolihahmon nimen kautta. Entinen nimi mainittaisiin vain, jos muussa tapauksessa olisi epäselvyyden tai sekaannuksen vaara. Kaikkiaan ratkaisu on mietittävä tapauskohtaisesti. Parhaita asiantuntijoita tässä nimikysymyksessä ovat ne ihmiset, joilla on omakohtaista kokemusta sukupuolenkorjauksesta ja nimenvaihdosta. Siksi mielipidettä kannattaisi tiedustella esim. transihmisiä edustavista järjestöistä.” Eli lyhyesti: asiasta ei ole suosituksia tai vakiintunutta käytäntöä, vaan asia on harkittava tapauskohtaisesti. Kotuksen vastauksen identifikaatiota koskeva huomio ei mielestäni kosketa Wikipediaa, jonka tyyli pyrkii tietynlaiseen ajattomuuteen ja yleispätevyyteen. Artikkeleissa kerrotaan myös itsestäänselvyydet, jos ne ovat keskeisiä (”lumi on valkoista”), ja toisaalta tunnetutkin anekdootit voivat jäädä pois, mikäli ne ovat epäolennaisia (esim. erilaiset julkkisjuorut). Tilanne on eri vaikkapa uutismedioissa, joiden viestintä yleensä olettaa, että yleisö on pääpiirteissään tietoinen viimeaikaisista tapahtumista. Pääpiirteissään olen kuitenkin Kotuksen kanssa samaa mieltä, eli asiasta ei kannata laatia kaikkia käyttäjiä velvoittavia ja kaikkiin artikkeleihin ulottuvia sääntöjä, vaan päätökset on tehtävä tapauskohtaisesti. --Miihkali (KM) 19. syyskuuta 2021 kello 19.53 (EEST)[]

Täyskielto

Enkkupediasta vielä terveisiä: "If a living transgender or non-binary person was not notable under a former name (a deadname), it should not be included *in any page* (including lists, redirects, disambiguation pages, category names, templates, etc), even in quotations, even if reliable sourcing exists." Voisimmeko ottaa saman käytännön myös fi-pediaan?Jjanhone (keskustelu) 15. syyskuuta 2021 kello 10.41 (EEST)[]

Sitten samaa pitäisi noudattaa myös avioitumisen myötä tai muista syistä nimeään vaihtaneiden kohdalla, jos he eivät ole olleet merkittäviä aiemmalla nimellään. Tasa-arvoa. Aloitetaanko Leena Harkimosta? Paasikivi sentään on jo kuollut. --Lax (keskustelu) 15. syyskuuta 2021 kello 11.05 (EEST)[]
Tehdäänkö näin en-Wikipediassakaan? Yleisesti Wikipedian tulisi heijastaa luotettavissa ja riippumattomissa lähteissä ilmenevää todellisuutta ja tapoja ilmaista asioita eikä muotoilla sääntöjä omin päin.--Urjanhai (keskustelu) 15. syyskuuta 2021 kello 18.00 (EEST)[]
Tätä samaa olen itsekin miettinyt. En kannata erivapauksia. Nykyinen linja on hyvä. --Kärrmes (keskustelu) 20. syyskuuta 2021 kello 19.30 (EEST)[]
Nythän ei ole kysymys siitä mitä me yksittäisinä Wikipediaa muokkaavina henkilöinä mahdollisesti satumme kannattamaan tai ei, tai edes siitä, sattuuko meillä olemaan johonkin asiaan joku henkilökohtainen mierlipide vai ei, vaan sitä, miten asioita ilmaisttan Wikipedian ulkopuolisessa maailmassa esiintyvissä luotettavissa ja riippumattomissa lähteissä. Me emme täällä laadi omia oikeinkirjoitussääntöjäkän, vaan pyrimme tekemään erei asiat niin kuin ne muuallakin tehdään, ja sama koskee tapoja ilmaista erilaisia asoita.--Urjanhai (keskustelu) 20. syyskuuta 2021 kello 19.58 (EEST)[]
Sitä juuri tarkoitan. Tehdään yhdenmukaisesti juuri niin kuin muidenkin entisten nimien kohdalla täällä, kuten Lax tarkoitti. --Kärrmes (keskustelu) 20. syyskuuta 2021 kello 20.30 (EEST)[]
Yhdenmuikaisesti tehdään tietenkin vain silloin jos hiljattaiset, luotettavat, riippumattomat lähteet tekevät yhdenmukaisesti. Nyt siis kysymys on, että tekevätkö ne, eikä siitä mikä on meidän itse kunkin mahdollinen henkilökohtainen mielipide, miten niiden tulisi meidän mielestämme tehdä.--Urjanhai (keskustelu) 20. syyskuuta 2021 kello 20.44 (EEST)[]
Tarkistettavuus-käytännössä lähteiltä edellytetään hyvämaineisuutta ja luotettavuutta. On vaikea ajatella, että hyvämaineisuus säilyisi, jos entiseksi nimeksi ilmoitettaisiin lähteessä sellainen, mikä ei sitä oikeasti ja kirjoittajien tietämän mukaan olisi.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 20. syyskuuta 2021 kello 21.15 (EEST)[]
Lähinnä on kai kysymmys siitä, ilmoitetaanko se vai ei.--Urjanhai (keskustelu) 20. syyskuuta 2021 kello 22.14 (EEST)[]
Encyclopedia Britannica ja Merriam-Webster lienevät alan vakavasti otettavat hyvämaineiset mallit.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 20. syyskuuta 2021 kello 22.31 (EEST)[]
Se, että jokin lähde ei ilmoita jotain asiaa, ei ole vielä riittävä peruste jättää sitä pois Wikipediasta, sillä Wikipedia yhdistää tietoja eri lähteistä eikä ole yksittäisen tai muutamien yksittäisten lähteiden vanki. Eri asia voi olla sitten, jos useat luotettavat, toisistaan riippumattomat lähteet erikseen julistavat, että he eivät julkaise jotain tietynlaista tietoa, eli jos poisjättäminen ei ole vain lähdeteoksen tekijän valinta tilan rajallisuuden vuoksi vaan selkeä kannanotto. --Lax (keskustelu) 21. syyskuuta 2021 kello 10.36 (EEST)[]
Jos ymmärrän englantia, ei vaikuta hyvältä idealta. --Höyhens (keskustelu) 15. syyskuuta 2021 kello 14.17 (EEST)[]
Tämä transsukupuolisten deadname-käsite rinnastuu minusta rituaaliseen puhtauteen ja sanatabuihin. Sellaiset ovat tärkeitä joissain uskonnoissa ja kulteissa, ja etenkin Amerikassa voidaan sellaisille asioille olla herkkiä, mutta asioita ja puhetapoja ei pitäisi yrittää istuttaa suomenkieliseen kulttuuriin pelkästään siksi että Amerikasta käsketään. --Savir (keskustelu) 15. syyskuuta 2021 kello 21.14 (EEST)[]
Mielestäni en-Wikipedian käytäntö on täysin ajankohtainen ja asiallinen. Se, että jokin asia on pinnalla amerikkalaisessa diskurssissa ei vähennä ilmiön merkittävyyttä muissa konteksteissa. Transsukupuolisia ihmisiä on kaikkialla maailmassa ja heidän kokemuksensa voivat olla hyvinkin identtisiä, vaikka maantieteellistä välimatkaa olisi paljon. Mielestäni käytäntöjen muokkaamisen perustana on aivan asiaankuuluvaa käyttää myös eettisiä perusteita. Deadnamen käyttö ja julkinen levittäminen voivat pahimmassa tapauksessa vaikuttaa henkilöön jopa hengenvaarallisesti. Vaikka jokin asia olisi fakta, ei sen levittämiselle välttämättä ole mitään eettisiä tai moraalisia perusteita. --TSavolainen (keskustelu) 15. syyskuuta 2021 klo 22.33 (EEST)
Miksi nimi pitäisi salata Wikipediassa, jos se on luettavissa muualta luotettavista julkisista lähteistä? Väestörekisteritietojahan Wikipediaan ei kaiveta. Ei pitäisi esittää perusteettomia väitteitä hengenmenon vaarasta. Sama riski voi olla kenellä tahansa nimensä vaihtaneella, lähinnä rikollisilla. Kukapa lainkuuliaista nimenvaihtajaa uhkailisi. Amerikkalainen kulttuuri ei oikein istu Eurooppaan. Tyhjästä julkisuuteen ilmestyneen henkilön menneisyyden salailu vaikuttaisi omituiselta. --Abc10 (keskustelu) 16. syyskuuta 2021 kello 08.23 (EEST)[]
Eräs lainkuuliaisten nimenvaihtajien ryhmä maailmanlaajuisesti ovat lainkuuliaiset todistajansuojeluohjelmiin joutuneet. Muitakin varmaan on. --Urjanhai (keskustelu) 20. syyskuuta 2021 kello 13.05 (EEST)[]
Hyvä huomio! --Höyhens (keskustelu) 20. syyskuuta 2021 kello 16.09 (EEST)[]
Todistajansuojeluohjelmassa olevien nimet tuskin ovat saatavissa julkisesti hyväksyttävässä lähteessä niin kuin Wikipediassa edellytetään.--Linkkerpar 20. syyskuuta 2021 kello 16.17 (EEST)[]
Pointti oli siinä että lainkuuliaisetkin kansalaiset voivat esim. muuttaa nimiään tai heillä voi olla hyväksyttäviä syitä pitää joitain tietojaan ei-julkisina. Kaikki nimensä muuttajat eivät siis ole rikollisia. Todistajansuojeluohjelmassa olevat ovat näistä ei-rikollisista ja lainkuuliaisaista vain yksi erikoistapaus. --Urjanhai (keskustelu) 20. syyskuuta 2021 kello 19.15 (EEST)[]
Keskustelussa viitatun uuden amerikkalaisen käytännön tarkoitus ei ole suojella ihmisiä. Kyseisen käytännön esimerkkitapauksena olevan henkilön artikkelista selviää, että käytännön kannattajille ei ole mikään ongelma kertoa henkilön transtaustaa pitkästikin. Englanninkielisessä wikipediassa henkilöartikkelit jopa luokitellaan omaan luokkaansa sen perusteella. Näinhän ei tehtäisi, jos tarkoitus olisi millään tavalla suojella ihmisiä tai välittää heidän turvallisuudestaan tai yksityisyydestään. Itse asiassa koko käytäntö edellyttää jo sinänsä osoittelevan listan pitämistä ihmisistä, joiden aiemman nimen mainitseminen heidän elinaikanaan olisi tabu. Kyse on Savirin kuvaamasta rituaalisesta eleestä. --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 16. syyskuuta 2021 kello 08.57 (EEST)[]
Toisaalta yleisesti on käytäntö Wikipedia:Artikkelit elävistä henkilöistä. Sen perusteella kaikkea vähemmän tärkeää (kuten esim. lasten ikiä, nimiä ja syntymäaikoja) ei vältttämättä ole tarpeen kertoa etenkään ei-julkisuiden henkilöistä. Ylipäätään on vähän epäkohteliasta tykittää mitä tahansa henkilöitä miten tahansa ja ikään kuin asettua heidän yläpuolelleen päättämään heidään puolestaan. Sitäkin voi miettiä ja koettaa ehkä johtaa muista käytännöisstä, missä tapauksissa tällainen yläpuolelle asettuminen tai vaikka "rituaaliksi" määrittely omana uutena tutkimuksena ja yksittäisen wikipedian käyttäjhän henkilökohtaisena mielipiteenä on tarpeellista, ja mikä on silloin se, mikä tällaista yläpuolelle asettumista vaatii. Viittaan kommentteihin ylempänä, mukaanlukien siellä lainattu, tätä varten pyydetty Kotuksen arvio. --Urjanhai (keskustelu) 20. syyskuuta 2021 kello 13.00 (EEST)[]
Eihän neutraali esittäminen toisaalta ole myöskään sitä, että henkilöistä kerrotaan sokeasti niin kuin he haluaisivat itsestään kerrottavan – muuten varmaan useimmat Wikipediassa olevat rikolliset, diktaattorit sun muut haluaisivat varmaan artikkeleitaan siistittävän. Kun tehdään tietosanakirjaa, on tarkoitus levittää tietoa eikä pimittää sitä. Tämä pitää tietysti sisällään normaalin toimittamisen ja esitettävän tiedon valikoinnin, mutta kategoriset, uskonnonomaisiin tabuihin perustuvat kiellot istuvat vapaan tietosanakirjan periaatteisiin huonosti. Wikipediaa ei sensuroida kenenkään suojelemiseksi. Vertaisin tätä lähinnä muslimien tapaan liittää ”(SAAS)” mainintoihin profeetastaan, joka on rajattu muslimien itsensä ja luultavasti etupäässä toisille muslimeille kirjoittamiin teksteihin, ja jonka käyttö tietosanakirjassa ei siksi olisi normaalia asiatyyliä. --Louhikärmes (keskustelu) 25. syyskuuta 2021 kello 03.04 (EEST)[]
No ei kuulosta kyllä hyvältä tämä ehdotus. --4shadoww (keskustelu) 25. syyskuuta 2021 kello 03.35 (EEST)[]

Rajavartiolaitos

Onko oikeasti tarkoitus nimetä Suomen rajavartiolaitos ->Rajavartiolaitos, koska samaa noudattaen esimerkiksi Suomen puolustusvoimat pitäisi nimetä Puolustusvoimiksi jne....? Nyt näyttää olevan hukassa se että fi Wikipedia on suomenkielinen vaan ei suomalainen tietosanakirja. Rajavartiolaitoksesta, jos kirjoitetaan artikkeli niin sen pitäisi keskittyä laitokseen yleensä eikä Suomen rajavartiolaitokseen.Vain harvat maat sisällyttävät virastojensa ja organisaatioidensa nimiin maan nimen.--2A03:5342:F:6:0:0:0:3 24. elokuuta 2021 kello 11.56 (EEST)[]

Pitää olla Suomen rajavartiolaitos ja Ruotsin rajavartiolaitos jne. Paitsi että Kustbevakning tuntuu olevan yleisemmin suomeksi Ruotsin rannikkovartiosto... --Aulis Eskola (keskustelu) 24. elokuuta 2021 kello 19.45 (EEST)[]
Kuten Eskola sanoi. Ensimmäinen on Suomen kielellä sekä kv. yleistermi, että kotimainen erisnimi - ja toinen muissakin maissa käytössä oleva erisnimi (tark. maan X asevoimat) Aika selkeästi tietosanakirjassa, jossa käsitellään rinnakkain muidenkin maiden rajavartiolaitoksia ja puolustusvoimiksi nimettyjä asevoimia pitää eri valtioiden laitokset erottaa toistaan maatunnuksella. --J. Sketter (keskustelu) 25. elokuuta 2021 kello 06.02 (EEST)[]
Käytetäänkö ylipäätään suomeksi sanaa "puolustusvoimat" yleisesti muiden maiden asevoimista? Täsmenne "SuOmen" on tarpeen vain, jos tätä nimitystä käytetään suomeksi muidenkin maiden yhteydessä. On kyllä kai "US defence force" mutta se on englantia.--Urjanhai (keskustelu) 26. elokuuta 2021 kello 11.41 (EEST)[]
[23], [24], [25], [26]. --Lax (keskustelu) 26. elokuuta 2021 kello 15.04 (EEST)[]
Nimitystä käytetään Suomessa vakiintuneesti mm. Ruotsin, Norjan ja Israelin asevoimista. Ja Japanin vastaavista tunnetusti nimitystä "itsepuolustusvoimat" (kiitos maan hullunkurisen perustuslain). Esim. Luokka:Asevoimat maittain->Luokka:Ruotsin asevoimat->Ruotsin puolustusvoimat -> "Ruotsin puolustusvoimat (ruots. Försvarsmakten) on valtiopäivien ja hallituksen alainen viranomainen, jonka tehtävänä on ...". Mutta kyse onkin siitä, miten meidän itse pitää nimetä artikkelit Suomen tasavallan presidentti, Suomen eduskunta ja Suomen puolustusvoimat. Vaikka suomenkielestä pidänkin, mielestäni kaikki nämä voisivat alkaa sanalla Suomi. --J. Sketter (keskustelu) 26. elokuuta 2021 kello 15.29 (EEST)[]
Voisi tietenkin ajatella että vain itsellä on puolustusvoimat, muilla sitten hyökkäysvoimat. Mut kun tämä on suomenkielinen eikä Suomen Wikipedia, on syytä käyttää yleisesti käännöksissä tavattavia nimityksiä. --Höyhens (keskustelu) 27. elokuuta 2021 kello 18.58 (EEST)[]
Suomen historia opettaa, kumpi täällä on tarpeellisempi. --Abc10 (keskustelu) 30. elokuuta 2021 kello 15.13 (EEST)[]

Azerin kääntäminen

Aloitin keskustelun tästä aiheesta Azerbaidžanin presidentin İlham Əliyevin keskustelusivulla, mutta toisen käyttäjän (järkevästä) ehdotuksesta jatkankin sitä täällä. En tiedä päädytäänkö tässä mihinkään, mutta kokeillaan nyt ainakin.

Lainaan tässä alkuun minua neuvoneen käyttäjän Epiqin mietteitä Üzeyir Hacıbəyovin keskustelusivulta, jonka löysin sopivasti sattumalta . (Jos Epiq näet tämän, ei ole tosiaan pakko taas liittyä mukaan, kunhan annan kunnian tekstin kirjoittajalle.)

  • "Parin kirjaimen lausumisen oppii puolessa minuutissa, mutta jos kaikki nimet "translitteroidaan" miten sattuu, kukaan ei ota selvää mikä henkilön oikea nimi on ja niitä pitää kaivella eri paikoista. Hölmöä lukijoiden aliarvioimista ja tiedonhaaskausta".

Ei ne latinalaistetut venäläisten nimet ole yhtään sen "oikeampia". Yritä etsiä venäläisistä lähteistä latinalaistetulla versiolla. Siinä sitä kaivelemista sitten. Ne versiot on meidän käyttöön tarkoitettu. Heillä on omansa, se aito ja oikea. En tiedä miksi ei voisi olla sama periaate muun muassa kirjaimessa Ə. Se on vieras suomalaisille, eikä varmaan koskaan tule sen tutummaksi (toisin kuin Ü). Lyhyt maininta: Itselläni on varsin ei-suomalainen nimi, ja vaikka puhdas latinalaisten kirjainten versio houkuttelee aina silloin tällöin, se houkutus lakkaa siihen kun mietin kuinka takkuista olisi joka kerta lisätä että "se lausutaan näin ja näin". Helpompi kirjoittaa pikkuisen erilailla, kuulla kun lausutaan lähemmäksi totuutta, ja kertoa erikseen tarvittaessa, miten se puhtaimillaan kirjoitettaisiin. Se on joka tapauksessa jo irrallaan "lähteestään", jolloin tarkoitus on jo eri. Ei suomalaisilla myöskään ole azeriaksenttia, eikä tietämystä mitä nimet tarkoittaa (eikä tarvikaan, ei semmoiseen ole juuri kenelläkään aikaa.) Eri asiayhteys = hieman eri muoto.

Ja jos varsinkin nyt puhutaan Wikipediasta erikseen: ei se alkuperäinen mihinkään koloon katoa. Lisää vain heti ensimmäiseen lauseeseen sulkuihin oikean version. Samoin kun on mm. niissä venäläisissä nimissä se kyrillinen versio. Mielestäni mielummin niin päin.

Eli esimerkkeinä: İlham Əliyev -> Ilham Älijev, Üzeyir Hacıbəyov -> Üzejir Hadžebäijov (tai Hadžibäijov), Nəriman Nərimanov -> Näriman Närimanov.

Vielä loppuun: Aikaisemmin keskustelussani Epiqin kanssa, hän mainitsi, että vertaukseni itse maan Azerbaidžanin (Azərbaycan) kirjoitustyylistä ei ole hyvä esimerkki. No, ei varmasti paras. Mutta jos käytettäisiin samaa periaatetta, mitä aikaisemmin lainaamassani tekstissä, eikö meidän pitäisi muuttaa tuo alkuperäiseen muotoon? Se sitten lausuttaisiin Azarbaykan/Azerbaykan, mutta ainakin olisi oikeessa muodossaan, eikä aliarvoitaisi ihmisiä. Ja vaikka samalla Espanja --> España.

En tiedä onko tässä tekstissä ajatukseni parhaimmillaan, ja jäikö kenties jotain sanomatta. Olkoon tämä aloitus, johon toivottavasti joku tarttuu, ja voimme käydä jonkun muotoisen keskustelun. En yritä ärsyttää ketään, vaikka edellinen pätkä siltä vaikuttaakin. Haluan todellakin, että alkuperäisiä versioita nimistä kunnioitetaan, eikä vesitetä täysin. Mutta ymmärrän samalla todellisuuden, eli sen, että suomalaiset eivät tule sisäistämään varsinkaan aikaisemmin mainitsemaani azerikirjainta. Jos sitä käytetäisiin paljon muualla, sitten ehkä. Olen aina avoin muuttamaan mieltäni, enkä poissulje sitä tässäkään. Mutta tämä edelleen vaikuttaisi minulle hyvältä idealta. Keskustellaan asiasta? Xäkim (keskustelu) 31. elokuuta 2021 kello 01.18 (EEST)[]

Onko tällaiselle azerin kielen kirjoitusasun suomalaistamiselle olemassa joku lähteistettävissä oleva vakiintunut käytäntö jossakin eli käyttääkö joku suomenkielinen media tällaista?--Fotogurachan (keskustelu) 31. elokuuta 2021 kello 09.19 (EEST)[]
Azerissa kaikki vieraskieliset nimet yritetään kirjoittaa niin kuin ne äännetään azerissa, esim. Marti Axtisaari, Arya İnkeri Makkonen, Corc Uoker Buş. Tämä on perua ajalta, jolloin azeria kirjoitettiin kyrillisin kirjaimin. Suomessa ja suomenkielisessä Wikipediassa näin ei tehdä. Myöskään venäläisiä nimiä ei suomessa kirjoiteta ääntämyksen mukaan, vaan ne translitteroidaan. Latinalaisilla kirjaimilla kirjoitettuja nimiä ei translitteroida. Lyhyt vastaus: ei. --Esamatti1 (keskustelu) 31. elokuuta 2021 kello 09.50 (EEST)[]
Nykyään olen samaa mieltä Xäkimin kanssa. Artikkelin nimeksi sopisi paremmin Ilham Alijev, jonka voi johdannossa täsmentää erikoismerkeillä. Ja leipätekstissä taas siirtyä normaaleihin merkkeihin. Ilhan Alijevia ovat käyttäneet ainakin Yle, Hesari ja joku joka suomentaa Europarlamentin asiakirjoja [27] (2021) [28] (2018) [29] (2009). Sama pätenee jokaiseen Ə -nimeen, sillä en ole suomenkielisessä tekstissä nähnyt kirjainta käytettävän kuin täällä Wikipediassa. Azerbaidzanin presidentti on sen verran usein mediassa uutisoitava henkilö, ettei pitkään tarvitse turvautua oikeaoppiseen tranlitterointiin, vaan tarjolla on pian käytännöllisempi ja yleinen kirjoitusasu. --J. Sketter (keskustelu) 31. elokuuta 2021 kello 10.32 (EEST)[]
Yhden diktaattorisukunimen voin hyväksyä poikkeuksena. Vaan mitenpä ajattelet "suomentaa" esim. azerin kirjaimet ğ, x ja ı? Miten suomalainen toimittaja tai Wikipedian käyttäjä osaa "suomentaa" esim. nimet Xədicə İsmayılova, Mircəfər Bağırov? Ei mennä kävelemään hyllyvälle suolle eikä kaiveta verta nenästä. --Esamatti1 (keskustelu) 31. elokuuta 2021 kello 10.42 (EEST)[]
Miten suomenkielinen lukija osaa ääntää nuo nimet? Eivät kaikki suomalaiset toki ranskaakaan osaa kunnolla ääntää mutta noissa on vaikeaa päästä edes lähelle. --Lax (keskustelu) 31. elokuuta 2021 kello 12.22 (EEST)[]
Ei osaakaan, mutta ei Wikipedia silti voi käyttää täysin itse keksittyjä lähteettömiä muotoja kuten Xäkim näyttää ehdottavan.--Fotogurachan (keskustelu) 31. elokuuta 2021 kello 13.03 (EEST)[]
Käsittääkseni ne äännetään [xædi’d͡ʒæ ismajɯ’lova], [mird͡ʒæfæ’r baɣɯ’rov]. Kyllä siinä pitää olla jonkinlaiset tiedot azerin fonologiasta ja ortografiasta, eikä niitä Pihtiputaan mummo osaa ääntää, vaikka ne kirjoitettaisiin "suomeksi" millä tavalla tahansa. --Esamatti1 (keskustelu) 31. elokuuta 2021 kello 13.05 (EEST)[]
”Ääntää” taitaa olla tässä väärä sanavalinta: tarkoitat varmaankin ”lukea ääneen”, koska monia muitakaan kieliä ei taideta yleisesti ottaen osata ääntää oikein. Minä olen myös suomenkielinen lukija, ja osaan ääntää ne. Jos nimien kirjoitusasu halutaan päättää ääneenlukugallupin perusteella, leikkuriin lähtevät varmaankin myös Nguyễn Thị Hồng Bích ja Þuríður Jónsdóttir. --Epiq (keskustelu) 31. elokuuta 2021 kello 16.19 (EEST)[]
Vastaavanlainen keskustelu taitaa toistua kerran kahdessa vuodessa, ja lopputulos on aina sama. Ei kyllä missään nimessä ryhdytä en-wikin linjoille: siellä saatetaan jokainen nimi kirjoittaa vähän eri tavalla, kun seurataan johdonmukaisten standardien sijaan yksittäisiä lähdetekstejä. Tuloksena on käsittämätön määrä ylimääräistä työtä, kiistoja ja älytön kirjoitusasujen sekametelisoppa. Suomenkielinen Wikipedia pesee tässä englanninkielisen mennen tullen. Jos on olemassa jokin vakiintunut käytäntö, jonka mukaan azerinkieliset nimet kirjoitetaan suomeksi (yksittäinen Hesarin tai Ylen artikkeli ei käy lähteeksi), niin siirrytään sitten siihen, mutta sellaista en ole toistaiseksi nähnyt. Kotuksen kanta taitaa olla, että suositaan alkuperäisiä kirjoitusasuja ja kansainvälisiä standardeja. En aivan ymmärrä, miksi kirjain ə herättää näin suuria intohimoja. Jos se ryhdytään ”translitteroimaan”, niin sitten kyllä translitteroidaan myös yhtä lailla turkkia. --Epiq (keskustelu) 31. elokuuta 2021 kello 16.19 (EEST)[]

Pieniä ongelmia laatuarvioinneissa

Olen huomannut, että kun artikkeli valitaan lupaavaksi artikkeliksi, monet artikkelit valitaan lupaaviksi vaikka ne ovat täynnä virheitä ja teksti ei ole käytäntöjen mukaista. Myös monet artikkelit, jotka valitaan lupaaviksi artikkeliksi, eivät kuukausiin päädy Lupaavat artikkelit -listaan. Eikö tämä hieman riko lupaavien artikkelien ideaa? –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 31. elokuuta 2021 kello 21.46 (EEST)[]

Tarvitaan lisää henkilöitä arvioimaan artikkeleita ja ilmaisemaan mielipide jotta ei pääse seulasta läpi. Ipr1 (keskustelu) 31. elokuuta 2021 kello 22.13 (EEST)[]
Totta. Pitäisi olla käytäntönä, että lupaavaksi artikkeliksi pääsee vain Wikipedian kirjoituskäytäntöä seuraavat artikkelit. Esimerkiksi useissa englanninkielisistä lähteistä käännetyissä artikkeleissa olen huomannut, kuinka sanoja ja termejä on suomennettu väärin (muun muassa yleinen virhe historia-artikkeleissa on se, että puhutaan "sotilaan moraalista" (soldier's morale), vaikka termillä tarkoitetaan sotilaan taistelutahtoa. Olen korjannut muun muassa tätä virhettä useita kertoja. –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 31. elokuuta 2021 kello 23.41 (EEST)[]
Eikös tähän ole hyvin helppo vaikuttaa osallistumalla arviointiin? Lisäksi voi keskustella ongelmallisiksi havaitsemiensa artikkeleiden keskustelusivuilla tarkemmin niiden puutteista. Nyt tässä on hieman yleistyksen makua. Mitä tarkalleen ottaen ovat ne käytännöt, joita lupaaviksi valituissa artikkeleissa rikotaan? — Rakkaus-muki-2 (keskustelu) 1. syyskuuta 2021 kello 00.17 (EEST)[]
Päinvastoin; henkilöiden, jotka ymmärtävät Wikipedian käytännöt hyvin ja ymmärtävät kielen tärkeyden lupaava artikkeli -ehdotuksen saaneessa artikkelissa, tulisi juuri aktiivisemmin osallistua laatuarviointeihin. Lupaavan artikkelin pitäisi olla kirjoitettu hyvin ja seurata Wikipedian tyylioppaan käytäntöjä. Näin ei useissa lupaaviksi valituissa artikkeleissa ole kuitenkaan tehty. Lisäksi monet lupaaviksi valitut artikkelit puuttuvat lupaavat artikkelit -sivulta. –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 1. syyskuuta 2021 kello 02.05 (EEST)[]
Systeemi toimii siten, että muokkaajat lisäävät artikkelit käsin lupavat artikkelit sivulle, koska valitun artikkelin lisääminen oikeaan paikkaan ei onnistu automaattisesti. Käytännössä se ongelma johon tässä viittaat on, että systeemi tarvitsisi enemmän aktiivisia arvioijia. Käytännössä siten, että yksittäisten sivujen kohdalla niiden tulo arviointiin olisi paremmin niiden henkilöiden tiedossa jotka ovat ko. aihepiiristä kiinnostuneita. Esimerkiksi enwikissä, wikidatassa jne on wikiprojektikohtaisia notifikaatioita jos wikiprojektiin kuuluva sivu menee arviointiin tai jos wikiprojektiin liittyvää ominaisuutta on ehdotettu jne. Zache (keskustelu) 1. syyskuuta 2021 kello 04.33 (EEST)[]
Tuohon puuttuvat artikkelit -ongelmaan voisi toimia sellainen, että luotaisiin botilla päivitettävä sivu esim. Wikipedia:Lupaavat artikkelit/Luokittelemattomat, jota päivitettäisiin esim. tämän Petscan-haun (28 kpl kirjoitushetkellä) avulla. Sitten lisättäisiin Wikipedia:Lupaavat artikkelit -sivun "Lupaavat artikkelit aihealueittain" -kohtaan linkki [[Wikipedia:Lupaavat artikkelit/Luokittelemattomat|Luokittelemattomat]]. Tällöin sieltä ei koskaan puuttuisi yksikään lupaava artikkeli, ja muokkaajat voivat sitten siirtää luokittelemattomia oikeisiin aihealueisiin. --Atraie (keskustelu) 1. syyskuuta 2021 kello 17.52 (EEST)[]
En ymmärrä mikä tässä on päinvastoin, sillä juuri laatuarviointeihin osallistumista ehdotan. Lisäksi asiaa auttaisi, jos esittäisit heikoiksi havaitsemasi artikkelin keskustelusivulla täsmällisesti, mikä juuri tässä artikkelissa tarkalleen on pielessä. Tyylioppaassa on erittäin monta kohtaa. Ylimalkainen ”ei ole tyylioppaan mukainen” ei juurikaan auta artikkelin ongelmien korjaamisessa, tai kirjoittajaa havaitsemaan omia virheitään. Tuskin kukaan tarkoituksella virheitä tehtailee. (Edit - Tarkoitan tämän kommentin positiivisena. Ainakin itse suhteellisen aloittelevana kirjoittajana arvostan tarkkaa palautetta. Sellainen kehittää. Esimerkiksi käyttämilleen anglismeille sokeutuu nopeasti. On mahtavaa, jos joku osoittaa ne, sillä se auttaa kehittymään kirjoittajana. Esimerkiksi omaa ilmaisuani Wikipediaan kirjoittaminen on skarpannut paljon. Se onkin yksi syistä, miksi ylipäätään kirjoitan artikkeleita. Laatiarvioinneissa ei pidä olla liian lepsu. Toisaalta lupaavat artikkelit -ohjesivulla myös kerrotaan, että lupaavien artikkelien ei ole tarkoituskaan olla täydellisiä.) -- Rakkaus-muki-2 (keskustelu) 1. syyskuuta 2021 kello 07.40 (EEST)[]
Kaipaisin tässä keskustelussa myös konkretiaa niistä useista puutteista, joita lupaavissa artikkeleissa on (tai viimeaikoina valituissa; siellä on monia vanhoja LA-artikkeleita, jotka ovat pahasti vanhentuneita). Jos useat LA-artikkelit eivät noudata tyyliopasta, niin haluaisin kuulla, että mitkä ovat suurimmat ongelmat ja mitkä artikkelit ovat ”täynnä virheitä”. Ei virheistä pääse eroon, jos ei tiedä tehneensä virhettä. --PtG (keskustelu) 1. syyskuuta 2021 kello 11.01 (EEST)[]
Olen samaa mieltä. Vanhempiakin puutteellisia artikkeleita olisi helppo korjailla, jos olisi tiedossa täsmälliset ongelma-artikkelit ja niiden ilmeisimmät virheet. Laatukeskustelu tarvitsee selvästi lisää ihmisiä. Aion tämän keskustelun perusteella osallistua siihen jatkossa. Ensin tutustun kuitenkin tarkasti kriteereihin. Olisi mielestäni myös hyvä, jos esimerkiksi lupaavien artikkelien ohjeen keskustelusivulla käytäisiin läpi, mitkä lupaaviksi valitut artikkelit ovat hyviä esimerkkejä kriteerien täyttymisestä juuri tällä hetkellä. Olen ymmärtänyt, että kriteerit ovat vuosien varrella itse asiassa kiristyneet löystymisen sijasta. -- Rakkaus-muki-2 (keskustelu) 1. syyskuuta 2021 kello 11.35 (EEST)[]
Sivuhuomiona, vaikka monet ovatkin eri mieltä, mä en näe erityistä kiristymistä tapahtuneen lupaavien kriteereissä vuosikausiin. Alussa ehkä siinä haettiin jonkin aikaa sitä linjaa, mutta yleisesti se linja on kyllä musta ollut sen jälkeen varsin tasainen. Jossain määrin on jopa ollut löystymistä, sillä nykyään ei ihan kaikissa toissijaisissa tyyliseikoissa olla niin pilkun tarkkoja (kuten vaikkapa lähteiden olemista mallineissa). --PtG (keskustelu) 1. syyskuuta 2021 kello 17.03 (EEST)[]
Minä valitin aktiivisesti kiristymisestä, ja osin sen tähden pitkälti aloinkin jättää lupaava-arvioinnit ajan puutteessa. Mutta minusta tämä kiristymistendenssi vallitsi suurinpiirtein vuosina 2011-2013/2014, ja niin ääneensanotut kriteerit kuin de facto -tasokin on sen jälkeen pysynyt ennallaan jo vuosia, ja jälkimmäinen pikemminkin parin viime vuoden aikana tullut alas, koska paitsi että pikkutarkimmat arvioijat ovat joko lopettaneet tai vähentäneet arviointeja, myös ylipäänsä yhteisön innokkaiden kehittäjien määrä on tippunut niin vähiin, että laatuarvioinnit seisovat ja roikkuvat, ja viime aikoina minusta tosiaan on ollut aistittavissa, että jos muutaman ihmisen läheskonsensus saadaan, se todetaan olevaksi asiaintilaksi helpommin. Iivarius (keskustelu) 1. syyskuuta 2021 kello 17.27 (EEST)[]
Ehkä sellainen käytäntö voisi olla hyvä, ettei keskustelun aloittaja arkistoi keskustelua. Silloin ne tosin roikkuisivat vielä nykyistäkin pitempään. --Miihkali (KM) 1. syyskuuta 2021 kello 17.36 (EEST)[]
En kannata tota. Musta keskustelun aloittajatkin on noin yleensä arkistoineet keskusteluja varsin tyydyttävällä tavalla. En ole ainakaan itse huomannut suurempia väärinkäytöksiä sen suhteen. J.K Nakkila (keskustelu) 6. syyskuuta 2021 kello 22.22 (EEST)[]
Ainakin joukkojen taistelutahdosta kirjoitettaessa termi on hyväksyttävä: ”moraali 2. henkinen ryhti, henkinen kestokyky. Tykistötuli mursi joukkojen moraalin.[30] --Silvonen (keskustelu) 1. syyskuuta 2021 kello 08.54 (EEST)[]
Yleiskielessä moraali kuitenkin viittaa muuhun kuin taistelutahtoon, lähinnä se viittaa ykköspykälän selitykseen. Kakkosestakaan en löydä taistelutahtoa. Englannissa on kaksi sanaa moral ja morale, joista jälkimmäinen on sanakirjan mukaan taisteluhenki, sotilaallinen moraali (ei: tahto), eikä se ole yhteydessä siviiliyhteiskunnan moraaliin, joka on hyvin toisenlainen. Sotilaallinen moraali on joustava ja aina riippuvainen näkökulmasta eli siitä, kuka moraalista puhuu. --Abc10 (keskustelu) 1. syyskuuta 2021 kello 10.21 (EEST)[]
Eiköhän tuolla tarkoiteta nimenomaan moraalia englannin sanaa morale vastaavassa merkityksessä. Gummeruksen suuri sivistyssanakirja (2001, s. 285): ”2 henkinen voima, kestävyys, kunnia Pataljoonan moraali joutui koetukselle”. Vrt. Merriam-Webster: ”2 a : the mental and emotional condition (as of enthusiasm, confidence, or loyalty) of an individual or group with regard to the function or tasks at hand; b : a sense of common purpose with respect to a group : esprit de corps”. Oxfordin sanakirjan mukaan ”the amount of confidence and enthusiasm, etc. that a person or a group has at a particular time”. Eli ei tuo englanninkaan morale pelkkää taistelumotivaatiota merkitse, vaan siihen liittyy myös laajempi ryhmään kuulumisen, yhteishengen ja asiaan uskomisen mielikuva. Eikä sekään liene pelkkää sattumaa, että suomenkielisten sanakirjojen esimerkit liittyvät juuri sodankäyntiin. MOT Sanakirjojen mukaan englannin sana morale on suomeksi ”moraali, henkinen ryhti, taistelutahto”. Esimerkkinä annetaan ”Morale among the troops is low. Joukkojen moraali on heikko.” Lähteiden perusteella sanan ”moraali” käyttö sotilasjoukon ryhmähengen tai taistelutahdon merkityksessä on vakiintunutta suomea. --Miihkali (KM) 1. syyskuuta 2021 kello 11.13 (EEST)[]
Siihen englannin sanaan viitataan, mutta on ikävää, että suomessa ei erotella yleistä eettisiin arvoihin perustuvaa moraalia ja kontekstisidonnaista sotimisen "moraalia", josta näemme esimerkkejä jokaisessa sodassa. Jätän aiheen syvällisemmän pohdinnan toisiin yhteyksiin. MOT sisältää ilmeisesti WSOY:n Suursanakirjan hivenen muokattuna ja yhdistettynä Kielitoimiston sanakirjan sanastoon. Vai pohjautuiko se Gummeruksen sanakirjoihin. --Abc10 (keskustelu) 1. syyskuuta 2021 kello 12.15 (EEST)[]
En minäkään sanaa moraali käytä taistelutahdon merkityksessä, se särähtää korvaani vähän turhan anglistisena. Eikä sekään varmaan mitään haittaa, jos joku artikkelien kielenhuollon yhteydessä mahdollisuuksien mukaan suomalaistaa sivistyssanoja, sitaattilainoja tai muuten vain epätarkkoja ilmauksia. Asiani ydin oli tässä se, että lähteiden perusteella moraalin sotilaallinen sivumerkitys näyttäisi vakiintuneen suomen yleiskieleen. Kyse ei toisin sanoen ole käännösvirheestä. --Miihkali (KM) 1. syyskuuta 2021 kello 12.25 (EEST)[]
Varsin suuri osa laatuarviointiin tuoduista teksteistä on osin tai kokonaan minun kirjoittamiani. Jos niissä on puutteita, ongelma-artikkelit voi lyhyin kommentein listata vaikka keskustelusivulleni. Mielelläni kehitän tekstejäni eteenpäin, jos vain osaan. Laatuarviointien keskeisin ongelma on juuri siinä, ettei niihin kauheasti osallistuta, tai jos osallistutaan, annetaan hyvin ylimalkaista palautetta, jonka pohjalta artikkelia ei ole mahdollista kehittää eteenpäin. Totta on se, että laatuarviointeihin tuodaan melko satunnaisesti artikkeleja, joten arvioinnista menee läpi suhteellisen lyhyitä perustason artikkeleja ja toisaalta laatustatuksen ulkopuolelle jää huomattavasti parempia ja pitempiä artikkeleja. Tähän olisi ratkaisuna tietysti se, että tuotaisiin artikkeleja johdonmukaisesti arviointiin, mutta kun niihin nykyisiinkään laatukeskusteluihin ei tahdo riittää osallistujia, vaan ne arkistoidaan tuloksettomina kommenttien puutteen vuoksi. Jos sinulla Sullay on suinkin mielenkiintoa osallistua laatuarviointeihin, niin kannustan tekemään niin samoin tein, sillä tiimi on tällä hetkellä tosi pieni. Ihan mielenkiinnosta kysyn myös, että kun ensimmäisessä viestissäsi kirjoitat ”täynnä virheitä ja teksti ei ole käytäntöjen mukaista”, niin tarkoitatko virheillä asiavirheitä vai kielellisiä puutteita? --Miihkali (KM) 1. syyskuuta 2021 kello 09.18 (EEST)[]
Tässä on tärkeää keskustelua. Onkinpahan siten, että me tarvitsisimme enemmän porukkaa työstämään Wikipediaa, muuallakin kuin tässä asiassa. Esimerkkinä mainitsen nyt vain projektit. En tiedä miten niitä tänne saatanehe. --Höyhens (keskustelu) 1. syyskuuta 2021 kello 09.37 (EEST)[]
Voisin tässä oikeastaan kysyä, että mikä on etiketti muiden käyttäjien pingaamisen suhteen. Kuten yllä todettiin, laatuarvioinnit jäävät usein hiljaisiksi ja pannaan pakettiin puolinaisen konsensuksen jälkeen. Jälkimmäiseen olen syyllistynyt joskus itsekin, mikä aina epäilyttää, koska se voi joidenkin silmään näyttää junttaamiselta. Oikeasti syy on siinä, että voi mennä viikkoja, ettei kukaan kommentoi. Joku esimerkiksi esittää kysymyksen tai parannusehdotuksen, ja kun siihen reagoidaan, niin alkuperäinen kysyjä tai ehdottaja ei enää koskaan palaa kuittaamaan. Joskus on erilaisissa äänestyksissä nähty tilanteita, kun äänestyksen aloittaja käy pyytämässä ihmisiä äänestämään. Tähän on kokemukseni mukaan kuitenkin moni käyttäjä suhtautunut kielteisesti, se on kai koettu kinuamiseksi tai jopa painostukseksi. Eli miten tulisi vaikkapa menetellä tilanteessa, jossa käyttäjä A toteaa artikkelissa olevan virheen X, käyttäjä B korjaa virheen ja mainitsee tästä keskustelusivulla, mutta käyttäjä A ei koskaan palaa kertomaan, onko hän nyt tyytyväinen? --Miihkali (KM) 1. syyskuuta 2021 kello 19.04 (EEST)[]
Mun mielestä on ihan ok pingata tapauksissa, jossa käyttäjien toimivia muutoksia on tehty eikä alkuperäisestä kommenista käy ilmi ihan suoraan, kannattaako muutosten jälkeen. Mutta sitten tosiaan sellainen useiden käyttäjien keskustelusivulle tehtävä markkinointi on pikkasen ärsyttävää. Eli toisin sanoen kommentin täsmentämistä varten pingaaminen on ok (samaahan tehdään välillä muissakin keskusteluissa). --PtG (keskustelu) 3. syyskuuta 2021 kello 21.04 (EEST)[]
Toisena kommenttina voisin tunnustaa, että en jaksa kovinkaan ahkerasti päivittää sitä lupaavat artikelit -luettelointia, koska se on todella epäkäytännöllinen. Ja väittäisin, että suuresti lähinnä Wikipedia-muokkaajien ilon aihe. --PtG (keskustelu) 1. syyskuuta 2021 kello 11.01 (EEST)[]
Kolmantena kommenttina: Joskus aina käyn niitä kielenhuollollisesti läpi ja esitän havaitsemiani ongelmia. Se on kuitenkin pitkissä artikkeleissa aikaa vievää työtä, johon pitää varata myös voimia. Useimmiten vastaanotto on hyvä, ja on käyty hedelmällisiä keskusteluja. --Abc10 (keskustelu) 1. syyskuuta 2021 kello 12.39 (EEST)[]
Samaa mieltä. Pääsääntöisesti lupaavissa artikkeleissa kehityskeskustelu on hyvää, joten sinänsä niiden laatuarviointi on artikkelia kehittäviä. --PtG (keskustelu) 1. syyskuuta 2021 kello 17.06 (EEST)[]

Novellien luokittelu

Kuinka luokittelemme novellit? Menevätkö ne kirjallisuuden vuosiluokkiin (esim. Luokka:Vuoden 1936 kirjat), tehdäänkö niille rinnakkainen luokitusjärjestelmä (Luokka:Vuoden 1936 novellit) vai jonkinlainen yleisempi luokitusjärjestelmä (Luokka:Kauhunovellit)? --Miihkali (KM) 1. syyskuuta 2021 kello 11.53 (EEST)[]

Tarkoitatko nimenomaan yksittäisiä novelleja vai novellikokoelmia? Iivarius (keskustelu) 1. syyskuuta 2021 kello 13.20 (EEST)[]
Yksittäisiä novelleja. Novellikokoelmathan ovat kirjoja. --Miihkali (KM) 1. syyskuuta 2021 kello 13.28 (EEST)[]
Se asia kannattaakin sopia erikseen, mutta mielestäni siihen novelit-luokkaan voisi tehdä alaluokan novellikokoelmat tai sitten pitää ne vain samassa luokassa. On vähän lukijaystävällisyyden kannalta kenkkua jos novellit-luokasta ei löydy kokoelmia mitenkään. --Höyhens (keskustelu) 1. syyskuuta 2021 kello 13.32 (EEST)[]
Hyvä idea, kannatan. --Miihkali (KM) 1. syyskuuta 2021 kello 13.33 (EEST)[]
Kenkkuuden karsimiseksi muistutan, että luokkaankin saa kirjoittaa tekstiä. Jos kokoelmia ei luokasta löydy, voi luokan alkuun kirjoittaa, mistä ne löytyvät. --Lax (keskustelu) 1. syyskuuta 2021 kello 14.14 (EEST)[]
On olemassa luokat Luokka:Antologiat ja Luokka:Novellikokoelmat. --Abc10 (keskustelu) 1. syyskuuta 2021 kello 14.16 (EEST)[]
Sen sijaan että tehdään rinnakkaisia luokkahierarkioita turhan takia voisi pohtia nimeämistä. Eli onko vaikka "Vuoden 1936 kirjalliset teokset" parempi nimeäminen kuin vuoden xyz kirjat/romaanit/novellit/runot/jne. Samoin "kauhuromaanit/kauhunovellit" voisi olla "kauhuteokset" tai "kirjalliset kauhuteokset"? Ipr1 (keskustelu) 15. syyskuuta 2021 kello 18.16 (EEST)[]
Tai ”Vuoden 1936 kirjallisuus”. --Miihkali (KM) 15. syyskuuta 2021 kello 18.27 (EEST)[]
Nimenomaan näin. Kukapa ois viitseliäs henkilö muuttamaan luokkien nimet? Ipr1 (keskustelu) 16. syyskuuta 2021 kello 03.14 (EEST)[]

Altteri-käytännöstä

Olisiko syytä muuttaa Usean käyttäjätunnuksen käytäntöä siten että altterin käyttäjäsivulla on ilmoitettava että kenelle kyseinen altteri kuuluu sekä mahdollisesti varmistus päätunnukselta? Viime aikoina on nimittäin wikipediaan ilmaantunut joitakin "alttereita" huutelemaan puskista mahdollisista käytäntörikkomuksista. --Huusmik • (Onko kerrottavaa? Tekemiseni) 3. syyskuuta 2021 kello 20.29 (EEST)[]

Mielestäni salaisten altterien tekemisen voisi joissakin tapauksissa sallia. Esimerkiksi omalla nimellään kirjoittavat käyttäjät eivät välttämättä halua kirjoittaa artikkeleja kiistanalaisista tai kiusallisiksi kokemistaan aiheista. Sen sijaan sellainen sääntö voisi olla hyvä, että salainen altteri ei saa osallistua mihinkään keskusteluihin, elleivät ne koske nimenomaan ja pelkästään tämän altterin toimintaa. Salaisten altterien täydelliseen kiistämiseen liittyy myös sellainen riski, että alttereita ei enää merkitä alttereiksi. Tosin sukkanukkeja on esiintynyt Wikipediassa viimeiset 20 vuotta ja esiintynee vastakin, niin että tiedä häntä. --Miihkali (KM) 3. syyskuuta 2021 kello 20.38 (EEST)[]
Kyllä mä näen, että altterien käyttö muokkaamiseen on syytä sallia ihan senkin takia, että Wikipediaa muokataan niin laajasti ns. turvattomista maista. Sanotaan vaikka Venäjältä jossa perustellusti voidaan sanoa, että kirjoittamansa takia voi joutua ongelmiin. Tässä on esimerkiksi juttua Hong Kongin tilanteesta [31]
Mut noin muuten voisi olla ihan soveliasta lisätä Wikipedia:Monta käyttäjätunnusta -käytäntöön Ei-hyväksyttäviä käyttötapojen alle, että väärinkäytöksistä syyttely altterien takaa ei ole hyväksyttävää käyttöä alttereille. Zache (keskustelu) 4. syyskuuta 2021 kello 07.20 (EEST)[]
Joo, syyttelyt on tehtävä IP-osoitteella. Vai pitäisikö lopulta alkaa rajoittamaan IP-käyttäjien oikeuksiakin? IP:llä on keskusteluissa huomattavasti enemmän oikeuksia kuin alttereilla. --Otrfan (keskustelu) 4. syyskuuta 2021 kello 07.36 (EEST)[]
Ollaan rajoitettu esimerkiksi IP:llä tehtävää keskustelujen moderointia esimerkiksi ja pistetty IP-avaruuksia kiinni jos niistä tulee häiriköintiä. Zache (keskustelu) 4. syyskuuta 2021 kello 07.50 (EEST)[]
Mutta on oikeus esimerkiksi ottaa kantaa ehdotuksiin. Altterilla sitä ei saa tehdä. --Otrfan (keskustelu) 4. syyskuuta 2021 kello 07.55 (EEST)[]

Vuosilukujen lyhentäminen

Jos kaksi ajanjakson osoittavaa vuosilukua ovat samalta vuosisadalta, voidaanko ne kirjoittaa niin, että jälkimmäinen (ajanjakson lopettava) vuosiluku on ilman kahta ensimmäistä numeroa?

Esim.

2021-2047 → 2021-47

2005-2023 → 2005-23

2074-2079 → 2074-79

1952-1980 → 1952-80

1907-1923 → 1907-23

1832-1865 → 1832-65

Jos ne ovat sen sijaan eri vuosisadoilta, näitä ei lyhennetä. Esim.

1999-2008 → ei 1999-08

2055-2114 → ei 2055-14

--40bus (keskustelu) 7. syyskuuta 2021 kello 15.04 (EEST)[]

Vastaus kysymykseesi löytyy kätevästi omalta keskustelusivultasi. 01miki10 (keskustelu) 7. syyskuuta 2021 kello 15.12 (EEST)[]
Käytäntö on ollut aikaisemmin yleinen suomen kielessä. Painotuotteissa on sovellettu erilaisia tilankäytön minimointikeinoja, ja vuosilukujen lyhentäminen on niistä yksi. Nykyisin ei ole tapana eikä käytäntönä lyhentää, vaikka sitä joskus näkee. Tosin Kielitoimiston ohjepankin mukaan se on yhä hyväksyttyä. Wikipediassa ei. --Abc10 (keskustelu) 7. syyskuuta 2021 kello 15.29 (EEST)[]
Abc10:n linkki taisi mennä väärin, tämä on Kielitoimiston ohjepankin ohjesivu kyseiselle asialle [32]. --PtG (keskustelu) 7. syyskuuta 2021 kello 17.47 (EEST)[]
Ei mennyt. Siellä se on minunkin antamassani linkissä sanottu, kun vierittää alaspäin otsikkoon "Vuosilukujen merkitseminen". --Abc10 (keskustelu) 7. syyskuuta 2021 kello 17.56 (EEST)[]
Niin oli, mutta tuo kohta puhuu musta hieman eri asiasta kuin raja-arvoista, joihin 40bus viitasi. --PtG (keskustelu) 7. syyskuuta 2021 kello 18.15 (EEST)[]

Kääntökäytäntö

Pitääkö muunkielisten mm. yritysten ja järjestöjen nimissä, joissa on yleisnimi(ä), yleisnimet kääntää suomeksi? Esimerkiksi onko kuvitteellinen Car Collectors Association siis Autojen keräilijäyhdistys? --40bus (keskustelu) 9. syyskuuta 2021 kello 12.53 (EEST)[]

Toimitaan sen mukaan, mitä nimeä käytetään suomen yleiskieltä käyttävissä luotettavissa lähteissä: esimerkiksi Luterilainen maailmanliitto, Kansainvälinen olympiakomitea jne. Epäselvissä tapauksissa kysymys lomakkeella tai soittamalla Kotuksen nimineuvontaan.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 9. syyskuuta 2021 kello 13.14 (EEST)[]
Esimerkiksi äsken luomaani artikkelia Automobile License Plate Collectors Association ei kannata kääntää Autojen rekisterikilpien keräilijäyhdistykseksi, koska yhdistys ei ole Suomessa tunnettu, eikä siitä ollut ennen tätä päivää artikkelia missään muussa kieliversiossa kuin enwikissä. --40bus (keskustelu) 9. syyskuuta 2021 kello 13.28 (EEST)[]
Ja jälleen olisi kiva, ettet koettelisi toisten kärsivällisyyttä pitämällä artikkelissa päällekkäisten muokkausten kieltomallinetta päiväkausia, kuten sinulle on aiemminkin sanottu. --Lax (keskustelu) 9. syyskuuta 2021 kello 20.03 (EEST)[]
Pitääkö lehti India Today suomentaa nimelle Intia tänään? --40bus (keskustelu) 13. syyskuuta 2021 kello 11.43 (EEST)[]
Ei, koska se ei ole yleisesti käytössä. Ja etenkään koska emme tiedä mitäisikö se kääntää "tänään" vai "nykyään" tai jotenkin muuten. --Höyhens (keskustelu) 13. syyskuuta 2021 kello 20.06 (EEST)[]
Pitääkö mitään ulkomaisen yrityksen nimeä kääntää suomeksi, jos siitä ei ole artikkelia? --40bus (keskustelu) 21. syyskuuta 2021 kello 18.26 (EEST)[]
Jos North Dakota on Pohjois-Dakota , niin onko en:East St. Louis suomeksi Itä- Saint Louis? --40bus (keskustelu) 24. syyskuuta 2021 kello 23.02 (EEST)[]
Ei ole. Vinkki vastaisen varalle: kun käännetään sanoja kielestä toiseen, kyseessä käännös, kun käännetään takkia, sanotaan takinkääntö. Olethan tutustunut Kielitoimiston sanakirjaan ja paikannimioppaaseen, ja Kotuksen pääsivulta voi etsiä apua moneen ongelmaan. --Abc10 (keskustelu) 25. syyskuuta 2021 kello 08.29 (EEST)[]
Joissain tapauksissa vieraskielisen nimen voi artikkelin tekstissä selittää suomeksi esimerkiksi tyyliin "autokeräilijöiden yhdistys Car Collectors Association". Itse keksittyjä nimikäännöksiä tulisi välttää, varsinkin artikkelien nimissä. --Savir (keskustelu) 9. syyskuuta 2021 kello 13.30 (EEST)[]

Artikkelien kuvituksesta

Hivenen varovaisesti otan esille itseäni askarruttaneen asian. Olen täydentänyt lähinnä taideartikkeleita, joissa kuvitus on oleellinen osa. On kuitenkin itsepetosta ajatella, että pointti koskisi pelkästään taideartikkeleita.

Laajensin artikkelia William Turner. Artikkelissa on taulukkomuotoinen luettelo tärkeimmistä teoksista. Se on erittäin selkeä ja näyttää hyvältä desktop-selaimessa, mutta toimii huonosti kännykällä. Asian voi helposti tarkistaa katsomalla artikkelin sekä tietokoneella että puhelimella. Todellinen asianharrastaja katsoo artikkelin Wikipedia-äpilläkin.

Pähkäilin hieman asian kanssa ja olen kokeillut muutamassa artikkelissa ns. kuluttajaystävällisempää tapaa esittää taiteilijan tyyliä, tuotantoa ja teoksia. Ero aiempaan on oikeastaan tapa käyttää kuvitusta, mutta myös tekstin rakenteessa. Sen sijaan, että sijoittaisin artikkelin loppuun gallerian kokeilin teosgallerioiden harkittua sijoittamista leipätekstin joukkoon. Näin taiteilijan kehityksestä ja erilaisista teemoista saa mielestäni selkeämmän kuvan. Lopputulosta voi tarkastella vaikkapa artikkeleissa Pieter de Hooch ja Utamaro. Myös nämä kannattaa katsoa sekä desktopissa että mobiilissa (ja äpillä).

Käyttämäni tapa ei ole perinteisten käytäntöjen mukainen ja saattaa siksi satuttaa varsinkin kokeneempien wikipedistien silmiä. Mitä mieltä me olemme tästä? -- Rakkaus-muki-2 (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 10.47 (EEST)[]

Hyvä, että muistutit kännykän käytöstä. Tapanani on katsoa kännykällä artikkelia ennen ja jälkeen muokkauksen, kavennan selainikkunaa tai katson erikokoisella näytöllä. En ole kokenut muokkaaja, joten en osaa vastustaa kuvien sijoittelua tietyllä tavalla. Joskus gallery eri asetuksilla sopii (muokkaukseni jälkeen joku sitten muuttaa lisämääritettä) tai sitten {{Monta kuvaa}} pienellä säätämisellä. ---raid5 10. syyskuuta 2021 kello 20.10 (EEST)[]
Jokaisen artikkelisivun viimeisellä rivillä on linkki "Mobiilinäkymä", jota voi myös kokeilla. Jos jokin Wikipedian perustoiminto ei näytä hyvältä mobiilinäkymässä, se toiminto pitäisi yrittää korjata sen sijaan että sitä pitäisi alkaa vältellä. Itse olen usein yrittänyt sijoitella kuvia tekstin viereen ja lomaan niin paljon kuin mahtuu, ja vasta kun ei mahdu, tehnyt gallerian artikkelin loppuun. Pystykuviin kannattaa muuten usein laittaa parametri upright niiden kaventamiseksi, ja joihinkin yksityiskohtia täynnä oleviin vaakakuviin erikoisleveys esim. 350px. --Savir (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 20.20 (EEST)[]
Juurikin näin. En edelleenkään ymmärrä, miten päädyttiin ratkaisuun, että Commons-linkki voi näkyä mobiilikäyttäjille lähdeiden alussa, vaikkei se ole lähde tai sitä ei voi edes käyttää lähteenä.--MAQuire (keskustelu) 10. syyskuuta 2021 kello 20.24 (EEST)[]
Apropoo, nykyisin luokkaa 70 % Wikipedian sivulatauksista tehdään mobiililla. Sen verran kun olen Wikipediaa selannut kännykällä, käytettävyys on yleensä surkea. Tuskin yksikään vakiomuokkaaja tarkistaa artikkelia kännykällä muokkaamisen yhteydessä. Ainakin vilkaisua voitaisiin vaatia lupaavilta tai suositelluilta artikkeleilta.
  • William Turnerissa näyttää olevan pääasiassa samat ongelmat kuin muissakin artikkeleissa mobiililla. Alussa on valtavan pitkä taulukko henkilötietoja, jossa toistetaan tilaa tuhlaillen syntymäaika ja -paikka, jotka lukivat jo aivan artikkelin alussa. Kiinnostaako ketään oikeasti kuva henkilön allekirjoituksesta.
  • Romantiikka-laatikko vie valtavasti tilaa keskeltä artikkelia, eikä siinä ole mitään tietoa. Se on piilotettu ilmeisen turhanpäiväisenä desktop-versiosta, mutta roikkuu keskellä mobiiliartikkelia. (Miksi yleensä on olemassa automaattisesti piilotettuja navigaatioita? Jaksaako joku klikata ne auki.)
  • Teksti ja teosten kuvat ovat täysin luettavissa. Mediawiki osaa muuttaa oikeaan ja vasempaan laitaan sijoitetut kuvat keskitetyiksi.
  • Taulukko tärkeimmistä töistä on täysin lukukelvoton mobiililla. Sama koskee yleensäkin jokaista artikkelia, jossa on taulukoita.
  • Galleria-tagi toimii automaattisesti hyvin myös mobiilissa, koska se muuttaa rinnakkaiset kuvat peräkkäisiksi. Sitä pitäisi ehdottomasti käyttää taulukkojen sijaan. --Mikko Paananen (keskustelu) 12. syyskuuta 2021 kello 05.24 (EEST)[]
Mobiiliapplikaatiossahan tuo henkilömalline on oletuksena suljettu eikä tuota romantiikka-laatikkoa ole ollenkaan näkyvissä. Sivuhuomiona tuollaiset navigaatiomallineet pitäisi siirtää kaikki loppuun. --PtG (keskustelu) 12. syyskuuta 2021 kello 08.37 (EEST)[]
Ehdotin joskus noiden kulttuurisuuntausmallineiden siirtämistä vaakatasoon, mutta ei herättänyt silloin reaktioita. Onkohan muokkaaminen isokin työ? Toinen ongelma on edellä mainittu syntymätietojen toistaminen leipätekstissä, kun ne on jo heti ensimmäiseksi artikkelin alussa (ja tietolaatikossa, jos sellainen on). Ne voisi poistaa turhina, vaikka "johdanto on vain tiivistelmä artikkelista". --Abc10 (keskustelu) 12. syyskuuta 2021 kello 10.20 (EEST)[]
Olemme tästä asiasta harvinaisen samaa mieltä. Aion itse siirtää ainakin Turnerin artikkelin mallineen näillä puheilla sopivalla hetkellä vaakatasoon. Sitten myöhemmin ehkä muitakin, jos sattuvat vastaan. Pystymalline estää artikkelin yläosan kuvituksen ja on väärässä paikassa muutenkin. —- Rakkaus-muki-2 (keskustelu) 12. syyskuuta 2021 kello 21.06 (EEST)[]
Minustakin kaikki taulukkomaiset navigaatiomallineet pitäisi siirtää artikkelien loppuun vaakamallineiksi silloin kun ne vain luettelevat tilaa vievällä tavalla artikkelin äiti- ja sisarartikkeleita eivätkä artikkelin ala-aiheita. Muuntelua ja siirtelyä voisikin alkaa jo tehdä mobiilinäkyvyyden parantamisen varjolla. --Savir (keskustelu) 12. syyskuuta 2021 kello 10.43 (EEST)[]
Pääosin olen samaa mieltä näistä ja Miihkalin huomioista: pystymuotoiset navigaatiomallineet pitäisi lähes poikkeuksetta siirtää artikkelin loppuun; galleriat toimivat mobiililaitteilla hyvin ja niitä pitäisi käyttää mieluummin kuin taulukoita; galleria toimii yleensä paremmin kuin suuri määrä kuvia jonossa päällekkäin; ja tietolaatikoissa on aika usein ylimääräistä tauhkaa, vaikuttaa että niitä joskus täytellään ihan täyttämisen ilosta. Taulukot ovat kyllä joissakin artikkeleissa ihan tarpeellisia, ja on harmi, että monet niistä ovat vieläkin mobiilinäkymässä lukukelvottomia. --Epiq (keskustelu) 12. syyskuuta 2021 kello 11.09 (EEST)[]
Luulisin muuten, että perus wikitablen saisi ihan CSS-säännöillä toimimaan mobiilissa ihan hyvin ja jos joku viitsisi tehdä tsekkauksen miten taulukot erikielissä isoissa wikipedioissa toimivat mobiilissa niin se olisi hienoa. Voisi kuvitella, että jossain niissä olisi valmiit tyylit jotka voisi kopioida fiwikiin. Zache (keskustelu) 12. syyskuuta 2021 kello 11.14 (EEST)[]
Tietyissä artikkeleissa pystynavigaatio toimii hyvin mutta heikommin jos artikkelissa on muita tietolaatikoita (pystysuuntaisia) samaan aikaan. Osa noista pystynavigaatioista myös käyttää täysin erilaisia toteutuksia (eri HTML:ää, eri CSS:ää.. ad hoc taulukoita jne.) ja toimivat ratkaisevasti eri tavoin (ks. ero ennen ja jälkeen mallineessa {{Turun historia artikkelit}}). Eri tavoilla ja tyyleillä eri aikoina tehtyjen asioiden yhteensovittaminen saa repimään hiuksia päästä.. Ipr1 (keskustelu) 16. syyskuuta 2021 kello 03.53 (EEST)[]
Jos käytetään pystynavigaatiota se olisi hyvä olla artikkelin alussa, jotta lukijalla on yleissilmäys aihepiiristä ja voi vaihtaa artikkelista toiseen jos se ei sisällä haluttua aihetta. Vaakanavigaatioihinkin tungetaan aivan liikaa epäolennaisia asioita eli ne eivät automaattisesti paranna asiaa. Karsimalla turhia asioita navigaatioista (sekä pysty että vaaka) käytettävyyttä voitaneen parantaa jo aika paljon. Ipr1 (keskustelu) 16. syyskuuta 2021 kello 03.42 (EEST)[]
Luettelomaiset navigaatiot kuten {{Tour de Wallonien voittajat}} pitäisi olla mieluummin luetteloartikkeleina tai vain wikiluokkien kautta, näitä mielestäni pitäisi karsia pois. Ipr1 (keskustelu) 16. syyskuuta 2021 kello 03.46 (EEST)[]
Ei missään tapauksessa luokkia, kuten olen moneen kertaan asiasta väännettäessä todennut. Ennemmin "liikaa" mallineita kuin "liikaa" luokkia. Lisäksi luokat eivät artikkeleissa taida edelleenkään näkyä mobiililukijoille, mikä on ihan perseestä. Luettelot kyllä toimivat joskus mallineiden korvaajina. --Lax (keskustelu) 16. syyskuuta 2021 kello 10.30 (EEST)[]
Itse sanoisin että luokka on oikea tapa, koska henkilöillä on vain löyhästi kytköksiä toisiinsa. Luettelot joutuvat toisinaan yli-innokkaiden poistojen kohteeksi. Navigaatiomallineessa taas lähteistäminen on kinkkistä ja tuossa esimerkissäkin pitäisi olla lähteet vuosiluvuille. Luokka voidaan lisätä joka tapauksessa, oli sitten malline, luetteloa tai ei. Ipr1 (keskustelu) 17. syyskuuta 2021 kello 05.12 (EEST)[]
Esimerkin vuoksi lisäsin luokat tuolle. Havaitsin samalla, että luettelo on jo olemassa sivulla Tour de Wallonie, navigaatiomallinetta ei ole käytetty kaikissa tapauksissa eikä se näytä olevan edes ajan tasalla. Artikkeleita muokkaavat nähtävästi eivät osaa/uskalla/saa muokata mallineita? Eli ne ovat aina harvojen päivittämiä? Tuokin navigaatio päättyy vuoteen 2014 vaikka kilpailuja on ollut sen jälkeenkin -> täysin turha malline jos se ei pysy ajan tasalla. Ipr1 (keskustelu) 17. syyskuuta 2021 kello 05.21 (EEST) Avasin merkittävyyskeskustelun sivulle Keskustelu mallineesta:Tour de Wallonien voittajat. Ipr1 (keskustelu) 17. syyskuuta 2021 kello 05.29 (EEST)[]
Vahva EI tuollaisille luokille, luokitusperusteiden pitäisi perustua artikkelien keskeisiin ominaisuuksiin. Luokat eivät siis ole luetteloiden korvike, sillä tällaiset voittajaluokat ovat luetteloiden huonoja korvaajia. Ainakin elokuva-alalla luokitus on jo hyvin sekavaa, kun on luokkia kaikille mahdollisille palkintovoitoille. Pidän hieman outona pelkona sitä, että luettelot saattavat joutua yli-innokkaiden poistojen kohteeksi. Onko jotain esimerkkiä tällaisesta? --PtG (keskustelu) 17. syyskuuta 2021 kello 07.51 (EEST)[]
Siinä olet tietysti ihan oikeassa, että tuollaisia mallineita ei osata tai huomata täyttää, joten ne saattavat jäädä helposti päivittämättä. Sama ongelma on kyllä myös luokalla, sillä ei jokainen käyttäjä voi millään tietää, mille kaikille palkinnoille ja voitoille täällä on luotu luokkia. --PtG (keskustelu) 17. syyskuuta 2021 kello 07.59 (EEST)[]
Ainakin tuo Utamaro näyttää huomattavasti paremmalta tuolla tavoin. Esimerkiksi artikklista William Turner teosten yksityiskohdat voisi ehkä siirtää erilliseen artikkeliin (esim. "Luettelo xyz:n teoksista") jossa olisi nuo muut tiedot. Muusikoiden teoksille on yleisesti käytössä diskografia-artikkeleita tätä varten. Ipr1 (keskustelu) 16. syyskuuta 2021 kello 03.26 (EEST)[]

Itse olen lähtenyt siitä, että kun Wikipediaa luetaan hyvin monenlaisilla laitteilla, niin taitonkin pitäisi olla mahdollisimman yksinkertainen ja idioottivarma. Tietokoneesta riippuen käytössä voi olla perinteinen täyskuvanäyttö, laajakuvanäyttö tai jopa television kokoinen pelinäyttö. Erikseen ovat tabletit ja älypuhelimet, joiden omistajat vaihtelevasti käyttävät mobiili- tai työpöytänäkymää. Ja sitten vielä erikseen harvinaisemmat käyttöliittymät, kuten perinteiset kännykät, joissa on jonkinlainen nettiselain, sekä sokeille tarkoitetut puhesynteesiin perustuvat selaimet. Itselläni on käytössä 32"-tuumainen (2560 x 1440 px) tietokoneen näyttö, isohko tabletti jota käytän työpöytänäkymässä ja vanha Nokian kännykkä, jonka käsittelyssä kuvista ei saa selvää mutta tekstistä saa. Olen huomannut, että isolla näytöllä sellaiset artikkelit, joissa on paljon kuvia ja mallineita, tuppaavat menemään sottaisiksi, koska multimedia ei mahdu siihen kohtaan, missä sen tulisi näkyä, vaan pakkautuu jonoksi. Lisäksi on vielä huomioitava se, että halvemmissa ja/tai vanhentuneissa laitteissa ei välttämättä riitä yty näyttämään ongelmitta sellaista sivua, jossa on paljon kuvia ja muita isokokoisia tiedostoja. Ihan jo kirjaston koneillakin Wikipedian pisimmät artikkelit saattavat pätkiä. Itse olen lähtenyt siitä, että jokaiseen (ala)lukuun tulee yksi ja vain yksi multimedia suoraan otsikon alle, ellei ole erityisen painavaa syytä laittaa useampia. Jos kuvia on vähänkään enemmän, ne kannattaa laittaa galleriaan tai monta kuvaa -mallineeseen. --Miihkali (KM) 12. syyskuuta 2021 kello 09.04 (EEST)[]

Mielestäni kuvien määrä riippuu artikkelin aiheesta. Joihinkin riittää vähemmän, joihinkin tarvitaan enemmän. Taide- ja arkkitehtuuriartikkelit ovat niitä, joissa kuvia tarvitaan enemmän. Muuten niistä tulee helposti pelkkiä henkilö- tai rakennustietokoosteita. Taidetta voi tietysti yrittää kuvailla myös sanoin, mutta yksi kuva ja tuhat sanaa jne. —- Rakkaus-muki-2 (keskustelu) 12. syyskuuta 2021 kello 21.12 (EEST)[]
Sivuhuomautuksena: Jo Kalle Kultala sanoi, että yksi kuva valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa, ja nykyaikana se pätee vielä enemmän. Varsinkin arkkitehtuurin havainnekuvien kohdalla sen näkee siinä vaiheessa, kun rakennus valmistuu ja vertaa todellisuutta ja havainnekuvaa. --Abc10 (keskustelu) 12. syyskuuta 2021 kello 22.09 (EEST)[]
Ehkä niinkin, mutta ottaisin mieluummin arkkitehtuurin kanssa riskin valokuvan kuin wikipedistien tuhannen sanan kuvailujen kanssa. Kultalalla olivat mielessä toisenlaiset valheet, ja toteamus oli myös provokaatio. Esimerkiksi kuvaa Guernican taistelusta on hankalaa korvata taitavallakaan sanailulla, sanoi Kalle mitä tahansa. Myös artikkeli sfinkseistä jäisi leijumaan hassusti ilman kuvia. -- Rakkaus-muki-2 (keskustelu) 12. syyskuuta 2021 kello 22.21 (EEST)[]
HTML ei ole sivuntaittoon lainkaan soveltuva eli Wikipedian tekniikka ja selainten käyttö on siinä suhteessa väärä. Varsinaisen taiton tekeminen olisi aivan eri asia ja vaatisi täysin eri tekniikkaa (mm. sivut pitäisi olla painokelpoisessa muodossa kuten PDF tai PostScript). HTML:n tarkoituskaan ei ole olla sivuntaitossa käytetty vaan se jättää useita asioita selaimen ja alustan päätettäväksi tilanteen mukaan. Taitto on siis hieman väärä termi tähän yhteyteen, mutta sivujen rakenteessa on kyllä parantamisen varaa. Juurikin gallerian ja kuvamallineen käyttö on yksi asia, jolla ulkoasua voidaan parantaa sopimaan eri alustoille (eri määrittelyt mobiiliversioon ja työpöytäversioon). Samaa asiaa olen yrittänyt työstää myös vähitellen, ohjeistusta ja artikkelimallien noudattamista pitäisi myös parantaa jotta on yhteisesti käytännöt, jotka soveltuvat mobiililaitteiden lisäksi muille apuvälineille kuten ruudunlukuohjelmille (saavutettavuus).. Ipr1 (keskustelu) 16. syyskuuta 2021 kello 03.26 (EEST)[]
Lisäksi yhtenä riesana ovat erilaiset merkintävirheet, jotka sekoittavat sivun usein ihan selaimesta riippumatta (mm. taulukot väärissä paikoissa, tehosteet vuotavat väärään tekstiin jne.). Osa selaimista käsittelee nuo virheet eri tavoin. Nuo ovat oma ongelmansa aihealueesta riippumatta. Ipr1 (keskustelu) 16. syyskuuta 2021 kello 03.59 (EEST)[]

Yksi ihan taittoteknisesti toimiva ratkaisu on, että otstikon alla on aiheeseen tiukasti liittyy aiheeseen. Tämä näkyy suht hyvin mobiilissa ja jäsentää sisältöä. --Zache (keskustelu) 12. syyskuuta 2021 kello 11.01 (EEST)[]

Etunimiartikkeleista

Pitäisikö samankaltaiset etunimiartikkelit yhdistää? --Bau98 (keskustelu) 23. syyskuuta 2021 kello 10.55 (EEST)[]

Esimerkkeinä Miika ja Miikka, Peder, Peetter, Peeter ja Peter, Pietari ja Pietu sekä Pirita ja Piritta. --Bau98 (keskustelu) 23. syyskuuta 2021 kello 10.58 (EEST)[]
Mun mielestä saavat olla omina artikkeleinaan, koska yhdistettyinä pitäisi esimerkiksi päättää esimerkiksi millä nimellä artikkeli on josta aiheutuu vain säätöä. Zache (keskustelu) 23. syyskuuta 2021 kello 11.05 (EEST)[]
Ei varsinkaan Pietarin tapauksessa... Pietari on suomenkielisillä alueilla sen verran yleinen ja Peter muualla, että luettelosta tulisi tarpeettoman pitkä. Muutenkin on tulkintakysymys kuinka samankaltaisina noi nimet näkee. Miika ja Miikka eivät ole niin harvinaisia nimiä, että niitä kannattaisi mitenkään yhdistää. --Suomalta (keskustelu) 23. syyskuuta 2021 kello 11.20 (EEST)[]

Eläin henkilönä

voidaanko henkilönä pitää paitsi ihmistä myös ihmisen tapaan kommunikoivaa eläintä, esim. Kokoa ja Alexia? voidaanko vastaavasti lisätä Wikipedian henkilöluokkiin eläinyksilöartikkeleita? 109.240.7.81 23. syyskuuta 2021 kello 20.41 (EEST)[]

En minusta. Kielitoimiston sanakirjan mukaan ”henkilö 1. yksityinen ihminen, yksilö, persoona. 2. ihminen taideteoksessa, henkilöhahmo. 3. ihmisen yksilöllinen olemus t. laatu, henkilöys, persoona.” Meillähän on erikseen luokka Eläinten älykkyys, joka ainakin tällä hetkellä on varattu poikkeuksellisen nokkelille yksilöille. (Luokan nimi on sikäli harhaanjohtava, että eläinten älykkyydestä yleisesti ei ole artikkelia.) --Miihkali (KM) 23. syyskuuta 2021 kello 22.23 (EEST)[]
Kuten yllä. Yksittäisistä eläinyksilöistä kyllä mitä ilmeisimmin on artikkeleita ja voi siis olla artikkeleita, esim. Käthy. Sille luokkana näkyy olevan Luokka:Kuuluisat hevoset, jolla yläluokkana luokka:kuuluisat eläimet, jolla yläluokka Luokka:Eläimet kulttuurissa. Eli tämä näkyy olevan se tapa luokitella, jota fi-wikipedia nyt käyttää. Wikidatasta vopi lisäksi katsoa, miten eläinyksilöt on määritelty siellä. Eläinyksilö siis on eläinyksilö, henkilö on vain ihmisyksilöstä käytetty nimitys, eikä sen ilmaisemiseksi että kyseessä on kuuluisa eläinykjsilö tarvita eikä myöskään pidä käyttää käsitettä henkilö---Urjanhai (keskustelu) 24. syyskuuta 2021 kello 03.35 (EEST)[]

Kaivaakohan Iltalehden toimittajat juttujen aiheita Wikipedian kahvihuoneista Kilpamäki, Heini: Tämäkin on tutkittu: Onko lemmikki ”hän” vai ”se”? Iltalehti. 24.9.2021. Ainakin Vauva-lehden keskustelupalstan puheenaiheet tuntuu kelpaavan iltapäivälehtien jutun aiheeksi ;). --Linkkerpar 24. syyskuuta 2021 kello 23.22 (EEST)[]

Tekijänoikeudet


Video YouTubesta muokattuna Commonsiin

Olen parannellut (tai ainakin muokannut) artikkelia Karjalaisten laulu ja haluaisin saada sinne ääninäytteen. Löysin YouTubesta tämän videon, jonka käyttöluvaksi on merkitty "Creative Commons Attribution -käyttölupa (uudelleenkäyttö sallittu)". YouTube itse selventää sen näin eli kyseessä on Nimeä 3.0 Ei sovitettu (CC BY 3.0) -lisenssi. Onko sallittua muuttaa video äänitiedostoksi ja ladata se Commonsiin, kunhan kertoo muutoksesta? Ymmärtääkseni kyllä, mutta haluaisin vielä varmistuksen. Entä mitä ohjelmaa tähän kannattaisi käyttää äänenlaadun puolesta? --Smaug the Golden (keskustelu - muokkaukset - lokit) 4. toukokuuta 2021 kello 03.04 (EEST)[]

@Smaug the Golden: olisi, jos kyseinen kappale olisi tekijänoikeuksista vapaa, mitä kuitenkin epäilen koska ainakin tämän version sovittaja Einari Marvia kuoli vasta 1997. Finnusertop (keskustelu) 9. toukokuuta 2021 kello 04.15 (EEST)[]
Kiitos tiedosta! --Smaug the Golden (keskustelu - muokkaukset - lokit) 9. toukokuuta 2021 kello 09.30 (EEST)[]

Teoskynnys

Ylittääkö artikkelissa Muistolaatta nyt olevassa (ja sen en-iw:ssä ilmeisesti jo sitä ennen olleessa) commonsin talletetussa valokuvassa oleva muistolaatta teoskynnyksen? Kuvittelisen että ylittää, koska muotokuvareliefi epäilemättä on teos.--Urjanhai (keskustelu) 17. toukokuuta 2021 kello 20.01 (EEST)[]

Onhan siinä taiteilija selvästi tehnyt luovaa työtä. --Abc10 (keskustelu) 17. toukokuuta 2021 kello 20.13 (EEST)[]
Pitänee siis jonkun commons - paikallinen -siirtojen kanssa kokemusta omaavan tallentaa kuva paikallisesti. --Urjanhai (keskustelu) 17. toukokuuta 2021 kello 20.41 (EEST)[]
Tehtiinkin jo näköjään.--Urjanhai (keskustelu) 17. toukokuuta 2021 kello 20.48 (EEST)[]

Miten valokuvateos voi olla commonsissa?

Päivän Helsingin Sanomissa on yhdessä uutisessa vuodelta 1951 oleva valokuvateos jossa lukee että Kuva: Wikimedia commons. Ensin mietein, että miten se voi olla siellä, mutta tietyssti jos tekijöboikeuden haltijat ovat antaneeet luvan, niin se on mahdollista. Näin sen kai täytyy ollakin.--Urjanhai (keskustelu) 21. toukokuuta 2021 kello 07.03 (EEST)[]

Kysymykselle parempi paikka on Commons, jossa kuva on ja jossa tunnetaan Yhdysvaltojen tekijänoikeuslainsäädäntö. --Abc10 (keskustelu) 21. toukokuuta 2021 kello 07.50 (EEST)[]
En pääse katsomaan uutista, joten vaikea sanoa, mikä kuva siellä on. Yhdysvalloissa on tietysti myös erilainen lainsäädäntö kuin meillä, ja siellä esimerkiksi ilman tekijänoikeusmerkintää ennen vuotta 1977 julkaistut teokset voivat olla vapaita, [33]. Nykyään Yhdysvalloissakin tekijänoikeus tulee automaattisesti, mutta 1950-luvulla se piti oikeasti jotenkin ilmoittaa. --PtG (keskustelu) 21. toukokuuta 2021 kello 08.08 (EEST)[]
Tämä: C:File:Voluptas Mors.jpg. --Htm (keskustelu) 21. toukokuuta 2021 kello 08.23 (EEST)[]
Taiteilija on siis itse julkaissut valokuvan teoksestaan CC-BY -lisenssillä Flickrissä ja tämä kuva on edelleen kopioitu Wikimedia Commonsiin. --Zache (keskustelu) 21. toukokuuta 2021 kello 09.22 (EEST)[]
Jos nyt puhutaan samasta kuvasta niin Philippe Halsman kuoli 1979 ja Dalikin 1989. --Abc10 (keskustelu) 21. toukokuuta 2021 kello 10.33 (EEST)[]
Niin taiteilija eli valokuvaaja Philippe Halsman ei ole julkaissut mitään Flickrissä, koska hän on ollut vainaa jo 25 vuotta ennen kuin Flick keksittiin. Erään toisen Halsmanin valokuvan yhteydessä Commonsissa on mainittu, että siitä on tehty copyright-ilmoitus, mutta sitä ei ole uusittu ja teoksesta on tullut PD. Commonsia koskevat kysymykset kannatta tosiaan laittaa sinne.--Htm (keskustelu) 21. toukokuuta 2021 kello 18.57 (EEST)[]
Muiden projektien kysymyksiä on täällä eri kahvihuoneissa aina harvakseltaan, kun oikean paikan etsiminen paikan päällä noissa isoissa projekteissa kestäisi sen puoli päivää, missä ajassaa täällä yleensä saa vastauksen, ja kun isoissa englanninkielisissä projekteissa vastaukset artkistoituvatkin nopeasti, niin se vastauksen etsiminenkin veisi silloin vielä yleensä toisen päivän. --Urjanhai (keskustelu) 21. toukokuuta 2021 kello 19.13 (EEST)[]
Kannatan edelleen keskustelua Commonsissa, että saat oikeita vastauksia. --Abc10 (keskustelu) 21. toukokuuta 2021 kello 10.36 (EEST)[]
Vastaus ehti jo tulla täälläkin. Siinä ajassa olisin tuskin ehtinyt etsiä commonsissa paikkaa jossa kysyä.--Urjanhai (keskustelu) 21. toukokuuta 2021 kello 18.45 (EEST)[]

Wikipedian valokuvia Väyläviraston julkaisussa

Näpyttelin sen sekalaista-kahvihuoneeseen otsikolla Väylävirastolta historia-katsaus. Se ei varsinaisesti koske tekijänoikeuksia, vaan kreditoinnin toteuttamista.--Htm (keskustelu) 30. toukokuuta 2021 kello 14.58 (EEST)[]

Kreditoinnin oikeellisuus on tekijänoikeuden osa. Ilman lisenssissä vaadittua tekijyyden mainitsemista kyseessä on ymmärtääkseni tekijänoikeusrikos. Eikun korjausta vaatimaan, (tai kirje avustavalta lainopilliselta neuvonantajalta laskun kanssa.) Vastaava esimerkki: Tässä alkukesällä huomasin yhden maakuntamatkailua edistävän toimijan jättäneen paitsi tekijät, Commonsin (tai wikipedian) mainitsematta kuvalähteistään. Pitää joskus paremmalla ajalla kaapata talteen, ja katsoa onko samaa käytäntöä myös toimijan painetuissa julkaisuissa. --Paju (keskustelu) 5. elokuuta 2021 kello 03.39 (EEST)[]

Kirjastovirman tekstien käyttö - laajahkoa lainaamista ainakin kirjastoartikkeleissa

Vaikuttaisi siltä, että ainakin joissain fiwikin artikkeleissa on käytetty pohjana pohjoispohjalaisen Kirjastovirma-hankkeen verkkosivujen tekstejä. Tämä tuli siis vastaan artikkelia Ylikiimingin kirjasto lähteistettäessä (ja eilen lievempi esimerkki artikkelissa Kalajoen kirjasto). Kirjastovirman teksti oli mainittu IP-tunnuksen alullepaneman tekstin Aiheesta muualla -kohdassa, mutta lähtötilanteessa artikkeli oli lähteistämätön. Avasin hetki sitten keskustelua mahdollisesta tekijänoikeusrikkomuksesta (en vielä lisännyt copyviol-mallinetta) tämän artikkelin keskustelusivulla: Keskustelu:Ylikiimingin kirjasto. --Paju (keskustelu) 2. heinäkuuta 2021 kello 21.52 (EEST)[]

Saamelaisensyklopedian suorat lainaukset

Käyttäjä:Varraloddi on laajentanut useita saamelaisiin liittyviä artikkeleita laajoilla lainauksilla Saamelaisensyklopediasta (muokkaukset). Hän on merkinnyt kyllä lähdeviitteet, mutta laajat suorat lainaukset ovat ilman sitaattimerkkejä tai alkuperäisen tekstin kirjoittajaa. Yhteenvetoihin hän on kirjoittanut, että kyseinen lähde on lisenssiltään on yhteensopiva wikipedian lisenssin kanssa (siis vapaasti käytettävää). Vaatisi varmaankin toimenpiteitä? --Kospo75 (keskustelu) 5. heinäkuuta 2021 kello 14.37 (EEST)[]

Lähde on CC-BY 3.0:aa eli yhteensopiva Wikipedian kanssa eli sitä voi tekijänoikeuksien puolesta tuoda wikipediaan. Aikaisemmassa tapauksessa kun oltiin tuotu ulkopuolisesta vapaasta lähteestä fiwikiin sisältöä oltiin sitä mieltä, että asia pitäisi olla viitteissä selkeästi ilmaistuna ja silloin se tehtiin käyttäen erillistä viitemallinetta {{Tietosanakirja 1909}}
(Esim: {{Tietosanakirja 1909| Osa = 4| Palsta = 1557 | Nimeke = Kreppi | Sisältää = 1 }} -> Kreppi. Tietosanakirja osa 4, palstat 1557. Artikkeli sisältää tekstiä, joka on tuotu tästä tekijänoikeusvapaasta lähteestä. Tietosanakirja-osakeyhtiö, 1912. Teoksen verkkoversio. ) --Zache (keskustelu) 5. heinäkuuta 2021 kello 15.32 (EEST)[]
Muistaakseni se oli sinun mielipiteesi, mutta kun et anna linkkiä, sitä ei voi tarkistaa. Siihen asti (ennen jmk:n rettelöintiä) kukaan ei ollut puuttunut asiaan vaan niitä oli tuotu vapaamuotoisesti. --Abc10 (keskustelu) 5. heinäkuuta 2021 kello 16.13 (EEST)[]

Citypopulationin käytössä lähdeviitteenä korjattavaa

Suomenkielisessä wikipediassa useat käyttäjät vaikuttavat käyttävän saksalaisen yksityishenkilön Citypopulation-verkkosivuston aineistoa mitä ilmeisimmin tekijänoikeuksien vastaisesti. Nostan esiin vahvennettuna kaksi kohtaa, joiden laiminlyönnit vaikuttavat olevan hyvin yleisiä: 1. Yksityishenkilön nimi on aina mainittava ja 2. usein myös aineiston alkuperä, vaikkei herra Brinkhoff kilpailusyistä (huomattavat mainostulot sivustosta) sitä yleensä täsmällisesti, julkaisun tarkkuudella kerro. (Terms of Use)

Monen wikipedistin kirjaamistapa ei mielestäni täytä verkkosivulla editettyjä vaatimuksia, on siis tekijönoikeuksien vastainen!

(englanniksi) "You are free to share (i.e. to copy, to distribute and to transmit) and to remix (i.e. to adapt) the presented population data for non-commercial as well as for commercial use under the condition that »City Population« is referenced as source as follows:
   Thomas Brinkhoff: City Population, http://www.citypopulation.de (or the URL of the specific page)
Instead of labelling the URL, a hyperlink should be used by web media. In other words, the CC BY 3.0 license holds.
In addition, potential copyrights of the original sources (given in the tables' footnotes) must be observed (typically by specifying the source)."

Ollaanko tästä kutakin samaa mieltä? Jos ollaan, voisiko ylläpito tai joku muu lähettää citypopulation.de -viitteitä lisääville keskitetysti jonkun huomautuksen tekijänoikeuksien noudattamisvelvollisuudesta? Tai botilla päivittää fiwikin viitteisiin aluksi herran nimen? --Paju (keskustelu) 29. heinäkuuta 2021 kello 17.47 (EEST)[]

Lisäksi on syytä havaita, että Brinkhoff käyttää eräänä lähteenään wikimediayhteisöön kuuluvaa Wikidataa. (Joka taas usein palautuu wikipedioihin). --Paju (keskustelu) 29. heinäkuuta 2021 kello 17.59 (EEST)[]
Taistelet norsulaumaa vastaan. Asia olisi yksinkertainen jos ongelmana olisi vain Citypopulation. --Abc10 (keskustelu) 29. heinäkuuta 2021 kello 18.09 (EEST)[]
Ymmärränkö oikein, että lähdeviitteessä on mielestäsi tekijänoikeuslainsäädännön mukaan mainittava lähteenä käytetyn sivuston ylläpitäjän nimi? En ole ollut tällaisesta vaatimuksesta tietoinen, mutta en ole mikään tekijänoikeuden asiantuntija. Ehkä tarkoitat kuitenkin sivuston sisällön CC BY 3.0 -lisenssin mukaista jälleenkäyttöä, josta puhutaan tuolla linkkaamissasi käyttöehdoissa? Sehän on kuitenkin eri asia kuin sivuston tietojen käyttäminen lähteenä. Jos asia on kuten väität, meillä taitaa olla kymmeniä tuhansia lähdeviitteitä täällä korjattavana ja paljon isompia ongelmia kuin Citypopulation. --Epiq (keskustelu) 29. heinäkuuta 2021 kello 18.23 (EEST)[]
Pelkät numerot tuskin edes ovat tekijänoikeuksien alaisia teoksia? J.K Nakkila (keskustelu) 29. heinäkuuta 2021 kello 19.21 (EEST)[]
Luettelosuoja? --Abc10 (keskustelu) 29. heinäkuuta 2021 kello 20.01 (EEST)[]
Yksityishenkilö, joka nimeään edellyttää julkituotavan ei ole vain ylläpitäjä, vaan sivuston omistaja ja kokoelman / palvelutuotteen luoja. Siltä on ainakin näyttänyt. Aluksi kai harrasteena, sittemmin ammattimaisesti. Nimen mainitsemalla noudatetaan hyvää viittaamistapaa ja sivuston käyttöehtoja. Mieluiten en käytä tuollaisia harrastajalähteitä lainkaan koska en täällä vapaamuotoista blogia sekalaisin lähtein kirjoita (mielellään en kyllä lähteistä CIA World Factbookiakaan sisällön joskus ulkopoliittisten valintojen tai - nykyään harvemmin - turistinäkökulman vuoksi; tyyliin Latvian tai Liettuan päätuotteina lueteltiin taannoin meripihka! jonka kevennyksen poistaessani fiwikissä syntyi keskustelua :-) ). Suosisin esimerkiksi kansallisen tilastoviranomaisen julkaisuja, ainakin jos maan viranomaisviestintään voi luottaa (ainahan ei voi) ja kielestä saa selvää / esim. tilastoteoksessa mukana edes alkeellisesti tajuamani kieli. Henkilön nimen esilletuonti kertoo lisäksi, ettei takana ole mikään erityisen tieteellisesti korkeatasoinen tai ammattimainen toimija, vaan yksityishenkilö, jonka kokoamassa aineistossa on ainakin toisinaan ollut selviä mokia. Se että kymmenettuhannet kävelevät esimerkiksi jalankulkijana päin punaisia, tai autolla ajavat punaisten valojen läpi ei tee toiminnasta laillista. Laittomuudesta voi seurata rangaistus. Wikipedian tulee organisaationa noudattaa hyvää viittaamistapaa ja toimia asiallisesti. Lisäksi, kun henkilö vielä sivustollaan kertoo käyttävänsä wikidataa lähteenään, muttei tätäkään lähdettä tarkemmin yksilöi (sivuston lähteistys ei ole ihan läpinäkyvää), saatetaan joltain osin viitata wikipediaan (josta monet wikidatan arvot ovat peräisin), joka ei ole suotava tai kelvollinenkaan lähde wikipedian artikkeleille. --Paju (keskustelu) 5. elokuuta 2021 kello 03.29 (EEST)[]

Tekniikka


Muokkaukset pudotusvalikko aina tiellä

Onko mitään konstia päästä eroon tästä ominaisuudesta joka aina putoaa tielle kun aikoo hakea jotain wikipediassa, mutta hosuu hiirenkursorilla ohi. Tuollaisena en kaipaa koko linkkiä ”Muokkaukset”, omat muokkaukset ja Commonsiin tallennetut tiedostot löytää kyllä muutenkin, ja mitään käännöstöitä taas en kaipaa lainkaan. Taas on mennyt käytettävyysasintuntijalta mietintämyssy väärinpäin päähän kun tällaisia haitakkeita luodaan wikikipedistien kiusaksi. Jos siinä olisi vähänkin mietitty niin oikeassa laidassa on selaimessa paljon sellaisia juttuja joita käydään säätämässä vähän väliä hiirellä ja sinne ei kaivata, ainakaan minä en kaipaa mitään tällaisia joita harvemmin tarvitsee, ne löytää vasemmasta laidasta aivan yhtä hyvin ja eivät ole siellä tiellä. --Linkkerpar 13. elokuuta 2021 kello 02.39 (EEST)[]

Ootkos katsonut asetuksista ulkoasuasetuksia? Ainakaa itsellä tuo ei ole mitenkään pudotusvalikkona jos samasta asiasta puhutaan. Tuolla on ainakin jokin asetus että se sopeutuu näyttöresoluutioon eli pienellä resoluutiolla toimii eri tavoin? Ipr1 (keskustelu) 13. elokuuta 2021 kello 05.05 (EEST)[]
Tunnen tuon ongelman omakohtaisesti. Katselen kyllä muokkauksiani silloin, kun etsin jotain kuvatiedostoa, josta pitäisi ottaa mallia, enkä muista tiedoston nimeä. Ei se ihan turha ole... Htm (keskustelu) 13. elokuuta 2021 kello 06.32 (EEST)[]
Se oli asetuksissa. Siellä betaominaisuuksissa oli ”Sisällönkääntäminen” päällä kun en sitä ottanut pois ettei se tarjoile mitään sivujen kääntelyä. Ovat laittaneet sen vihdoin niin ettei se tarjoile että ”Haluatko kääntää sivun jneil.nvk.elfkwief”. vaikka ei olisi sisällön kääntäminen päällä, ja jos oli niin sillon on riesana hilluva pudotusvalikko. Toivottavasti ei enää ikinä tarvitse kuulla mitään koko sisällön kääntämisestä, mutta luulen että siitä ikävä kyllä kuullaan. --Linkkerpar 13. elokuuta 2021 kello 07.09 (EEST)[]

Linkin kirjoitukseen apua

Käsillä olevassa pitkässä linkissä on muun muassa =-merkkejä, joiden arvelen sotkevan sen toimintaa Wikipediassa. Olen joskus merkinyt muistiin hakasulkeita korvaavan koodin, mutta linkissä ei ole niitä vaan lähinnä prosentti- ja =-merkkejä. Millä haittamerkkejä voi korvata? --Abc10 (keskustelu) 15. elokuuta 2021 kello 20.57 (EEST)[]

Olisikohan tuo %3D . Löysin tuolta HTML URL Encoding Reference. --Linkkerpar 15. elokuuta 2021 kello 21.07 (EEST)[]
Kiitos, sieltä löytyi sopiva. Lainausmerkit haittasivat Mailta ja meriltä. --Abc10 (keskustelu) 15. elokuuta 2021 kello 21.26 (EEST)[]

Avaimenkuva koodissa

Mitä ihmettä ovat keltaiset avaimenkuvat koodissa ja lähdeviitteissä, ainakin artikkelissa Rauhalinna?? Kotivalo (keskustelu) 19. elokuuta 2021 kello 07.37 (EEST)[]

Ei minulla ainakaan näy sellaisia. Voisiko olla joku selaimen laajennos? Tai mäkin omia juttuja, etkös sinä käyttänyt mäkkiä? --Linkkerpar 19. elokuuta 2021 kello 07.50 (EEST)[]
Käytän Macbookia, mutten ole tietääkseni asentanut mitään laajennoksia, enkä tuollaisia ole koskaan nähnyt. Koodissa avain korvaa loppuosan viitemallineesta Nimeke-parametrista alkaen, lukutilassa avain killuu nimekkeen alussa. Kotivalo (keskustelu) 19. elokuuta 2021 kello 07.56 (EEST)[]
Ne lähtivät pois pelkällä deletoinnilla. Myös Firefoxissa (Windows) ne näkyivät. --Abc10 (keskustelu) 19. elokuuta 2021 kello 07.57 (EEST)[]
Kiitos, mutta mitä ne o(li)vat?? Kotivalo (keskustelu) 19. elokuuta 2021 kello 08.01 (EEST)[]
Ei hajua. Ihmettelin asiaa lisäilijän keskustelusivulla [34] --Abc10 (keskustelu) 19. elokuuta 2021 kello 08.02 (EEST)[]
Enpä itse uskaltaisi deletoida jotain mistä en mitään tiedä. Tulee mieleen vanha vitsi kun kuorma-auto hajosi ja kuski vastasi autoa tutkivalle apumiehelle: "Kardaani? Mikä kardaani? Heitä se lavalle ja mennään!" Kotivalo (keskustelu) 19. elokuuta 2021 kello 08.08 (EEST)[]
Saa nähdä miten mun käy, kyllä niitä ylimääräisiä kardaaneja on tässä vuosien varrella jatkuvasti ollut. Mutta toinen yhtä vanha on: jos moottoritilasta kuuluu kolinaa, käännä radio kovemmalle. --Abc10 (keskustelu) 19. elokuuta 2021 kello 08.12 (EEST)[]
Firefoxilla ne näkyivät minullakin, Chromiumilla ei, mutta voi olla että nuo palomuurit ja mainosblockerit estivät siiä niiden näkymisen. --Linkkerpar 19. elokuuta 2021 kello 08.56 (EEST)[]
Tarkoittanee maksullista artikkelia. Visuaalinen muokkain nuo lisännee automaattisesti, ottanee ne jostain itä-savon lähdekoodista, tuskin muokkaaja niitä itse lisäilee. Stryn (keskustelu) 19. elokuuta 2021 kello 09.16 (EEST) Edit: turhaan taisin soimata VE:tä, kyllä ne taitaa muokkaaja itse sinne lisäillä, ainakaan en saanut samaa toistettua itse. Stryn (keskustelu) 19. elokuuta 2021 kello 09.19 (EEST)[]
Näyttää muokkaajan lisäämältä merkiltä. Luultavasti kopioi jotain ylimääräistä artikkelin nimikkeen eteen eikä sitten poista sitä artikkelista. Unicodessa on kirjaimien numeroiden lisäksi joukko emojia ja muita symboleja, joista jokin on tullut artikkeliin mukaan. Ipr1 (keskustelu) 19. elokuuta 2021 kello 10.51 (EEST)[]
Muokkaaja lienee vain halunnut vilpittömästi kertoa artikkelin olevan 🔑 maksumuurin takana 🔑. Ihmiset ovat innovatiivisia. --J. Sketter (keskustelu) 20. elokuuta 2021 kello 11.16 (EEST)[]
Kiitos kaikille vastaajille. Aluksi katsoin väärin, että avaimenkuva olisi korvannut loppuosan viitteestä koodissa, mutta tarkemmin katsoen se tosiaan oli vain kuva nimekkeen alussa. En ole ikinä nähnyt värikuvia koodissa ja toivottavasti en enää näekään. Innovatiivisuudesta ei tällainen vanha mainosmies tiedä mitään. Kotivalo (keskustelu) 20. elokuuta 2021 kello 13.49 (EEST)[]
Kuten J. Sketter kirjoitti, niin voisi olla kyse käyttäjän muokkaustavasta. Englanninkielisesssä Wikipediassa on käytössä erilaisia lukkoja: ”registration” / ”limited””subscription””free” (Access indicators for url-holding parameters). PDF-tiedostolle löytyy myös värikäs kuva. ---raid5 20. elokuuta 2021 kello 22.06 (EEST)[]
Lukkoja voisi kyllä käyttää myös täällä. Ne näyttävät niin hyviltä. --40bus (keskustelu) 30. elokuuta 2021 kello 11.40 (EEST)[]
Googlemapsissa oli joskus ainakin sellainen ominaisuus että kun linuxissa kopioi tekstiä jostain html-sivulta painamalla CTRL + c niin mapsiin liitettynä se toisti orjallisesti muotoilut. Joskus tuli mukaan kaikenlaisia ikoneitakin. Tekstit piti joko vain kopioida, muistaakseni, hiirellä maalaamalla (huom. linuxin ominaisuus: tekstiä voi kopioida pelkästään maalamalla sen, ja liittää painamalla hiiren keskirullaa) tai kierrättää linuxin tekstikonsolin kautta että pääsi eroon muotoiluista ja sai vain pelkkää tekstiä. Tuli vain mieleen että pystyykö VE myös samaan joiltain osin. --Linkkerpar 20. elokuuta 2021 kello 22.34 (EEST)[]
Minä en näistä editoreista mitään ymmärrä. Ennen kuin Linkkerpar taas kohta valistaa minua jostain keskustelusivullani. Mutta esillä olevaan tarkoitukseen luulisi sopivan paremmin kuva setelistä tai Visa-kortista. --J. Sketter (keskustelu) 20. elokuuta 2021 kello 22.47 (EEST)[]
Linkkerparin linkki: ”- - - tekstin tai muun datan kopiointi sovelluksesta toiseen voi olla tietoturvaongelma - - -” Olen yrittänyt rajoittaa ongelmaa selaimessa (false: general.autoScroll (mahdollisesti oletus false Linuxissa) • dom.event.clipboardevents.enabled (lisää käyttäjän tunnistamista) • dom.allow_cut_copymiddlemouse.contentLoadURLclipboard.autocopy [Linux]). ---raid5 20. elokuuta 2021 kello 23.24 (EEST) edit selvemmin ---raid5 22. elokuuta 2021 kello 01.30 (EEST) edit yliviivaus selain päivittyi & tekniikka kehittyy liian nopeasti ---raid5 29. elokuuta 2021 kello 16.00 (EEST)[]
Se kopiointi näkyi gmailissa niin että kun kopioin vaikka pätkän jota kommentoin Hesarista jos sen meni vahingossa tekemään niin että käytti näppäimiä niin se kopioi sen sinne fonttia ja kokoa myöten mikä usein näytti koomiselta ja sitten sinne ilmestyi pieniä ankkureita jotka olivat kai toimimattomia linkkejä Hesarin jutusta toiseen ;). --Linkkerpar 21. elokuuta 2021 kello 00.09 (EEST)[]
Siinä ilmeisesti puhuttiin siitä jos menee ssh:lla kokonaan toiselle koneelle ja kopioi tekstiä toiselta koneelta ssh-yhteyden yli toiselle koneelle. En ole pitkään aikaan sellaista (~10 vuotta) harrastanut mutta muistelen että joskus oli jotain hankaluuksia kopioida toiselle koneelle tekstiä. Toikin teksti saattaa olla vanhentunut kun minusta se on aika samanlainen kun jo vuosia sitten. --Linkkerpar 21. elokuuta 2021 kello 00.09 (EEST)[]
Kyllä, SSH mainittiin esimerkkinä ohjelmasta, jonka leikepöydälle kopioitava sisältö voi olla tietoturvaongelma. Osalla mainitsemistani asetuksista on vaikutusta joidenkin sivustojen toiminnallisuuteen, joten niiden käyttöä tulee harkita omiin tarpeisiin (Outlook, Twitter, Facebook, Wordpress). ---raid5 21. elokuuta 2021 kello 00.29 (EEST)[]
Keskustelu on korkeampaa matematiikkaa, mutta kerrotaan nyt humanistin keino välttää ongelmia. Teen uudet artikkelit tekstinkäsittelyohjelmalla. Kopioimani tekstit liitän tekstinkäsittelyohjelmaan muotoilemattomina (Word: ctrl+alt+v; Libreoffice: ctrl+vaihto+v). Jos vahingossa tallentaa kopioidun tekstin pelkällä ctrl+v:llä, Libreofficella on ylimääräisiä roinia joskus mahdoton saada pois deletoimalla, ja koko kopioitu artikkeliteksti pitää siirtää silloin uuteen ikkunaan ctrl+vaihto+v:llä. Vasta tämän version siirrän Wikipediaan. Valmiisiin artikkeleihin kyllä siirrän kopioituja tekstejä ilman muualle tehtyä välitallennusta. En tiedä, tuleeko Wikipediasta piiloroinaa tekstinkäsittelyohjelmaan, mutta varmuuden vuoksi tallennan nekin ilman muotoilua. Ikinä ei tiedä. Liittyiköhän tämä aiheeseen? --Abc10 (keskustelu) 21. elokuuta 2021 kello 08.41 (EEST)[]

Suosituimmat artikkelit

Onko olemassa tilastotietoa siitä, mitkä ovat olleet vaikkapa vuoden 2020 tai kuluvan vuoden suosituimmat artikkelit? --Miihkali (KM) 20. elokuuta 2021 kello 16.22 (EEST)[]

Täällä on yksi tilastopalvelu, joka näyttää artikkelin käyntikerrat. --Savir (keskustelu) 20. elokuuta 2021 kello 17.08 (EEST)[]
Cool. Kiitos. --Miihkali (KM) 20. elokuuta 2021 kello 17.12 (EEST)[]
Tuo sivu ei kylläkään ole ihan täysin 100-prosenttisen oikeellinen. Ainakin Carles Puigdemontin korkea sijoitus johtuu jostain virheestä tai manipuloinnista, minkä voi havaita sivun histogrammista. --Savir (keskustelu) 20. elokuuta 2021 kello 17.20 (EEST)[]

Tunnistamaton toimintosivu

Arvioinnin jälkeen käyttäjä päätyy sivulle, jossa lukee . Kun sitä painaa, tulee ilmoitus "Kyseistä toimintosivua ei ole". --Abc10 (keskustelu) 23. elokuuta 2021 kello 10.05 (EEST)[]

Ehkä tähän ei vastattu, kun en kysynyt mitään vaan ihmettelin. Kysyn nyt, onko siinä virhe, vai onko tarkoituskin päätyä "toimintosivulle jota ei ole"? --Abc10 (keskustelu) 29. elokuuta 2021 kello 08.43 (EEST)[]
Etsiskelee siis toimintosivua Toiminnot:ReviewedVersions. En tiedä mitä on tapahtunut ja minne on hävinnyt. Jossain muualla lienee säädetty jotain. --Anr (keskustelu) 2. syyskuuta 2021 kello 10.47 (EEST)[]
Ehkäpä joku sen "(näytä arvioidut versiot)" joskus poistaa turhien klikkausten välttämiseksi. Jostakin varmaan näkee paljonko sitä klikkaillaan. --Abc10 (keskustelu) 2. syyskuuta 2021 kello 10.55 (EEST)[]
Liittyy siihen, että siivoavat merkittyjen versioiden koodia. Olisikohan, että teksti näkyy sitä varten ettei kukaan ole päivittänyt vielä suomenkielisiä käännöksiä translatewikiin, niin vanhat tekstit joissa on tuo linkki näkyy vielä. --Zache (keskustelu) 2. syyskuuta 2021 kello 12.12 (EEST)[]

Luokittelu

Kysyin viikon kilpailut -keskustelusivulla voisiko tulevan aihealueen Alakulttuurit ryhmitellä uudelleen. Ehdotukseni ei ymmärrettävästi herättänyt innostusta, joten luovuin itsekin ideasta. Luin ohjesivun luokittelusta, mutta mieleen jäi kytemään teoreettinen kysymys tulevaisuutta ajatellen. Jos olisin ryhtynyt työhön, mistä olisi hakenut mallin luokitukselle?

Katsoin seuraavat vaihtoehdot:

  • YSO - Yleinen suomen ontologia siirtää koko luokan nimelle osakulttuurit, joka sisältää vain viisi alaluokkaa. Luokitus on täysin riittämätön.
  • YSO viittaa edelleen Yhdysvaltojen kongressin kirjaston luokitteluohjeeseen, joka on hieman laajempi, mutta edelleen täysin riittämätön.
  • Wikidatan