Tämä projektisivu on osittain suojattu muutoksilta.

Wikipedia:Kahvihuone (kaikki)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kommentti Tämä sivu sisältää koosteen kaikista Kahvihuoneen osastoista.

Sisällysluettelo


Wikipedian käytön neuvonta


Viiteluettelo

Onkohan hyväksyttävää tiivistää pitkiä lähdeluetteloita näin: <small>{{viitteet|sarakkeet}}</small>? Isolla tarkoitan esimerkiksi tällaista: Dihydrotestosteroni#Lähteet. Näyttäisi paremmalta. Tietenkin jos ei, niin sitten ei. Kysehän on vain tyyliseikasta. 5-HT2AR (keskustelu) 26. marraskuuta 2019 kello 11.27 (EET)

Voi pienentää fonttia. Stryn (keskustelu) 26. marraskuuta 2019 kello 11.32 (EET)
Onko tähän mitään muuta "oikeaoppisempaa" keinoa/mallinnetta, kuin yllä kuvattu tapa? 5-HT2AR (keskustelu) 26. marraskuuta 2019 kello 12.08 (EET)
Meillä oli joskus viitteet-mallineessa fontin säätö pienemmäksi (Keskustelu_mallineesta:Viitteet#Attribuutit), mutta se poistettiin keskustelun perusteella, ja näemmä siellä ei kannatettu pienempää fonttia, vaan että kaikki olisi samankokoisia. Stryn (keskustelu) 26. marraskuuta 2019 kello 12.41 (EET)
Antaa asian sitten olla, jos siitä on jo kerran kiistelty. 5-HT2AR (keskustelu) 26. marraskuuta 2019 kello 13.54 (EET)

Käännösartikkelin lähdeluettelo

Kääntämääni artikkeliin Veren ääriin ilmestyi kommentti, että on epäselvää onko kirjalähteisiin tutustuttu vai onko lähteet vain kopioitu englanninkielisestä wikipediasta.

Tässä asiassa ei ole mitään epäselvää. Ei, en ole lukenut tietenkään kääntämäni artikkelin kirjalähteitä. Käytin kääntämiseen wikipedian tarjoamaa työkalua, joka on rakennettu artikkelien kääntämistä varten. Olen ottanyt kääntäessäni tavaksi tarkistaa verkkolähteet.

En löytänyt tähän hätään nyt ohjeistusta käännösartikkeleista, vaikka muistankin lukeneeni sellaisen ennen ensimmäistä käännöstäni. Onko käännösartikkelissa hyväksyttävää käyttää alkuperäisen artikkelin lähde- ja viiteluetteloa? --Ta eis heauton (keskustelu) 30. joulukuuta 2019 kello 10.47 (EET)

Viestiin vastattu toisaalla. --Ta eis heauton (keskustelu) 30. joulukuuta 2019 kello 13.46 (EET)

Viitteiden ja lähteiden muotoilu

Samaiseen artikkeliin tuli pyyntö muokata lähteet ja viitteet fi.wikipedian käytäntöjen mukaisiksi. Käsittääkseni lähteet noudattavat kuitenkin täysin ohjeistusta. Seuraavat ohjeista:

Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää ns. Harvard-järjestelmää, jolloin lähteeseen viitataan sulkujen sisällä lähteen kirjoittajan sukunimellä ja julkaisuvuodella.

ja

Usein on hyödyllistä ylläpitää erillistä lähdeluetteloa, jossa määriteltyihin lähteisiin voidaan viitata ref-tageilla. Tällöin viitteet voidaan sijoittaa vaikkapa Lähteet-otsikon alaotsikoksi (===Viitteet===). Esimerkiksi lähteenä käytetyn kirjan tarkat tiedot voidaan kertoa lähdeluettelossa, jonka jälkeen teokseen voidaan viitata ref-tagien avulla lyhyesti kirjoittajan sukunimellä, julkaisuvuodella ja sivunumerolla.

Näin olenkin toiminut. Ymmärrän, että suomenkielisessä wikipediassa on muodostunut yleiseksi tavaksi lisätä viitemallineen mukainen lähdeviite tekstin sekaan. Se vaikeuttaa kuitenkin ainakin minulle huomattavasti artikkelin kirjoittamista. Olen tyytyväinen, että on olemassa käyttämäni mielestäni huomattavasti selkeämpi ja kirjoittajaystävällisempi vaihtoehto. Samaa käytäntöä olen käyttänyt esimerkiksi artikkelissa Malli Cajander ja siivotessani artikkelia Talvisota.

Mikä käytännössäni siis on varsinaisesti pielessä? --Ta eis heauton (keskustelu) 30. joulukuuta 2019 kello 10.51 (EET)

Olet jo aloittanut keskustelun artikkelin keskustelusivulla, jonne kommentoin ongelmia. Keskusteluja on tapana käydä yhdessä paikassa. --Abc10 (keskustelu) 30. joulukuuta 2019 kello 11.03 (EET)
Keskustelua on myös tapana käydä ystävällisessä hengessä. Se ei nyt viestinnästäsi välity. En huomannut kommenttejasi ennen tänne kirjoittamistani. Lisäksi käännösartikkeleita koskevaan kysymykseeni ei ole tullut vastausta. Olen nyt ilmeisesti tullut nyt siihen kohtaan, jossa useimmat wikipediaan kirjoittavat luovuttavat - ensimmäisiin henkilökohtaisiin ikäviin viesteihin.--Ta eis heauton (keskustelu) 30. joulukuuta 2019 kello 11.27 (EET)
Jos koet asialliset kommenttini epäystävällisinä, toivottavasti joku toinen jatkaa ja mieluummin yhdessä paikassa, jotta voimia ei tarvitse hajottaa. --Abc10 (keskustelu) 30. joulukuuta 2019 kello 11.46 (EET)

Mitkä ovat kelvollisia lähteitä?

Haluaisin lisätä artikkeliin Timo T. A. Mikkonen seuraavan tiedon: Timo T. A. Mikkosen vanhemmat olivat Erkki Antero Mikkonen (1921–1947) ja Anna Kristina Mikkonen (omaa sukua Vakkilainen; 1918–1998). Tiedot löytyvät sukututkimussivustolta täältä, täältä ja täältä. Samalta sivustolta löytyvät myös Mikkosen isänpuoleisten isovanhempien tiedot. Tiedoille saa tukea hautakivestä otetuista valokuvista eli tästä ja tästä. Tämä nettijuttukin on samassa linjassa edellisten lähteiden kanssa. Kelpaavatko tällaiset lähteet Wikipediaan, ja miten viittaukset niihin tulisi artikkelin tekstiin sijoittaa? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 31. joulukuuta 2019 kello 17.13 (EET)

Geni.com ei ole oikein sopiva lähde, sillä sen on käyttäjien ylläpitämä avoin alusta. Vertautuu Wikipediaan, jota ei voi myöskään käyttää lähteenä. Enwikin ohjesivulla Geni.com mainitaan pääsääntöisesti epäluotettavana lähteenä. Eli musta ei pidä käyttää. --PtG (keskustelu) 31. joulukuuta 2019 kello 17.50 (EET)
Onko mitään tarvetta lisätä vanhempia, jos he eivät ole tunnettuja? --AJuurikkala (keskustelu) 31. joulukuuta 2019 kello 18.52 (EET)
Muistelisin, että Mikkosen vanhemmat on mainitu jossain ihan luotettavaksi katsotussakin lähteessä, tai ainakin selostettu perheen vaiheita muutamalla lauseella.--Urjanhai (keskustelu) 31. joulukuuta 2019 kello 19.40 (EET)
Tuolla on mainittu isän nimi mutta hänen isovanhempansa kasvattivat hänet ja hän ei halunnut kuullakaan äidistään. Iltalehti: Timo T.A. Mikkosen traaginen lapsuus: Kasvoi ilman vanhempia, televisio toi lohtua. --Linkkerpar 31. joulukuuta 2019 kello 20.28 (EET)
Niin, juuri tuon Iltalehden jutun tietoja ja Seiskan juttujen kuvissa näkyvän hautakiven kaiverruksia yhdistelemällä asioista saa selkeän kuvan. Homma ei taida mennä silloin kuitenkaan ehkä ihan Wikipedian yleisen tyylin mukaan... --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 31. joulukuuta 2019 kello 20.45 (EET)
Jos artikkeliin joutuisi yhdistämään tuollaisia tiedonmurusia uuden tutkimuksen kieltoa uhmaten, se on yleensä aika hyvä merkki siitä, että tiedot eivät ole artikkelissa edes tarpeen. -Ochs (keskustelu) 31. joulukuuta 2019 kello 21.11 (EET)
Jutusta saa sellaisen kuvan että vanhemmilla ei ollut suuri rooli hänen elämässään. --Linkkerpar 31. joulukuuta 2019 kello 21.19 (EET)
Ochsin kanssa samaa meiltä. Nyt artikkelissa jo mainitaan itseasiassa oleelliset tiedot. Isän kokonimi ja syntymäaika ja äidin nimi ja syntymäaika ovat sivuseikkoja, jotka eivät tuo käytännössä lisäarvoa. --PtG (keskustelu) 31. joulukuuta 2019 kello 22.08 (EET)
Mitä oleellista tietoa artikkeliin voisi sitten oikein lisätä? Epäilenpä, ettei Mikkosesta oikein kunnolla löydy juuri mitään sellaista ei-triviatietoa, jota artikkeli ei jo sisältäisi. Pystyykö tällaisesta verraten suppeasta artikkelista millään luomaan hyvää tai jopa suositeltua artikkelia? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 1. tammikuuta 2020 kello 15.56 (EET)
Ainakin, kun hän on kirjoittanut useamman muistelmatyyppisen kirjan, niin niitä ei näyttäisi vielä käytetyn. Tarkistamatta en osaa nyt sanoa, olisiko hänestä myös muiden kirjoittamia kirjoja. Tai sitten käsittelyä television historiasta Suomessa kertovissa kirjoissa.--Urjanhai (keskustelu) 1. tammikuuta 2020 kello 16.36 (EET)
Väitöskirjassa on Mikkosen nimi 41 kertaa, mutta en tutkinut sen tarkemmin. Muuta hänestä kirjoitettua ei löytynyt. --Abc10 (keskustelu) 1. tammikuuta 2020 kello 17.46 (EET)
Kansallisbiografiasta löytyi näköjään vain isoisä: [1].--Urjanhai (keskustelu) 1. tammikuuta 2020 kello 16.38 (EET)
En tunne Mikkosta tarpeeksi hyvin, jotta tietäisin, mitä tietoja tästä erityisesti puuttuu. Se on ihan totta, että henkilöstä, josta ei ole kirjoitettu varsinaista elämäkertaa, voi olla vaikea kirjoittaa ihan suositeltua artikkelia. Mutta nopeasti katsottuna Mikkosen ura käsitellään loppujen lopuksi melko lyhyesti. Nyt mainitaan vain käytännössä juontaminen, mutta miten Mikkonen päätyi televisioon ja eri ohjelmiin. Miksi ohjelmat lopetettiin? Tekikö Mikkonen ohjelmissa muutakin kuin juontohommia? --PtG (keskustelu) 1. tammikuuta 2020 kello 18.03 (EET)
Juuri näin. HA- ja SA-statukset ovat tällä hetkellä utopiaa, koska ei ole elämäkertaa, josta löytyisi kunnolla nykyistä syvällisempää tietoa. Minä laajensin artikkelin lupaavaksi pääasiassa iltapäivälehtien tiedonmurusista, joita julkaistiin paljon Mikkosen kuoltua. Sekin oli kova homma, pistin artikkeliin suurin piirtein kaiken mitä vain löytyi. --Sblöbö (keskustelu) 1. tammikuuta 2020 kello 21.06 (EET)
Tuolla Abc10:n linkittämässä väitöskirjassa vaikuttaisi olevan Mikkosesta ja tämän julkisuuskuvasta M-Show’n aikaan noin 40 sivua asiaa. --PtG (keskustelu) 1. tammikuuta 2020 kello 22.50 (EET)
Väitöskirjassa on Mikkosesta tosiaan vaikka mitä sellaista, mitä muualta ei kunnolla löydy. Asiaa on kieltämättä melko lyhyeltä ajanjaksolta 1970-luvulta, mutta hyvä niinkin; Mikkonen ja M-Show toivat suomalaiseen televisioon silloin selkeästi uusia ja ainutlaatuisia asioita. Väitöskirja sopii mielestäni siis mainiosti artikkelissa käytettäväksi lähteeksi.--Juhani Velhonheimo (keskustelu) 2. tammikuuta 2020 kello 00.00 (EET)
Jos tuolta kerää tietoa, pitää varoa, ettei M-Show'n aika korostu artikkelissa liiaksi. Väitöskirjan avulla M-Show'sta itsessään pystyisi hyvin luomaan artikkelin. Noin muuten tämä keskustelu on jo hetken ollut käytännössä vertaisarviointi ja siinä mielessä väärässä paikassa. --Sblöbö (keskustelu) 2. tammikuuta 2020 kello 00.05 (EET)

Malline väri

Laitoin artikkelissa Iranin presidentinvaalit 2013 tietolaatikkoon kartan, jonka kuvatekstissä käytin värimallinetta. Kaikki muut värit sain toimimaan paitsi keltaisen, mikä siinä on vikana? --Suomalta (keskustelu) 9. tammikuuta 2020 kello 23.43 (EET)

Ei ole keltaista mallineessa, ”kullankeltainen” on. --Anr (keskustelu) 9. tammikuuta 2020 kello 23.50 (EET)
Kiitos, nopeasta vastauksesta. Olkoon oranssi paremman puutteessa. --Suomalta (keskustelu) 10. tammikuuta 2020 kello 00.09 (EET)

Peter DeBoer

Yksi artikkeliin Peter DeBoer lisäämäni väliotsikko ei näytä siltä kuin pitäisi. Voiko joku auttaa?Knuutson273 (keskustelu) 15. tammikuuta 2020 kello 19.37 (EET)

Kielenhuolto


Onko Dumas'ta oikein?

Onko oikein kirjoittaa "Piirustus Dumas'ta noin vuodelta 1800" vai "Piirustus Dumas'sta noin vuodelta 1800"? Kyse artikkelista Thomas Alexandre Dumas. –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 27. marraskuuta 2019 kello 00.50 (EET)

Jälkimmäinen on oikein. Jos edelliseen lisäisi "esittää", se olisi oikein koska se on partitiivi eli osanto. Marguerite Durasissa sen sijaan loppu-s ääntyy, joten taivutus on toinen, vaikka äkkinäinen luulisi, että menee saman kaavan mukaan kuin Dumas. --Abc10 (keskustelu) 27. marraskuuta 2019 kello 07.27 (EET)
Kiitos! –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 27. marraskuuta 2019 kello 22.39 (EET)

viidessijaiselle latinalaisperäinen adjektiivi?

Tiedän neljälle ensimmäiselle sijaisuussanalle latinalaisperäiset termit:

  • primaarinen, sekundaarinen, tertiaarinen, kvaternaarinen/kvartaarinen

Onko viitoselle olemassa vastaavaa? Jos on, mikä se on? Onko se:

  • kvinaarinen/kvinäärinen
  • kvintaarinen/kvintäärinen
  • kvitennaarinen/kvitennäärinen
  • kvintennaarinen/kvintennäärinen
  • jotakin aivan muuta?

Englanniksi sana on "quinary", mutta suomihan ei aina taivu englannin tavoin, joten se, että voiko tuota quinarya pitää osviittana suomen vastaavalle, voidaan olla montaa mieltä.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 29. marraskuuta 2019 kello 16.30 (EET)

Ainakin kvartäärigeologia on vakiintunut ilmaisu, samoin tertiäärikausi mutta kun geologiassa kvartäärikausi tarkoittaa uusinta ajanjaksoa, jota nyt eletään, niin geologian avulla ei taideta päästä pidemmälle.--Urjanhai (keskustelu) 29. marraskuuta 2019 kello 19.26 (EET)
Keskustelun jälkeen näkyy tulleen uusi artikkeli Proteiinien kvaternäärirakenne. Kun googlasi, niin muodolle kvaternaari löytyi myös suomenkielien lähde juuri tässä yhteydessä ([2]). Sille on lähde, ja näköjään siis kahdella eri alalla sana on vakiintunut eri muodossa. --Urjanhai (keskustelu) 3. joulukuuta 2019 kello 00.15 (EET)
Hämmentävästi tuossa kirjoitusasut eroavat toisistaan. Itse asiassa tuo latinankielisten termien kääntäminen englannin kautta vähän epäilytttää. Toisaalta eri aloilla tämäntapaiset termit ehkä voivatkin vakiintua eri muodoissa. Olisiko tästä jotain yleisempää suositusta?--Urjanhai (keskustelu) 3. joulukuuta 2019 kello 00.26 (EET)
Wikisanakirja kyllä tuntee kvinaarisen eli kvinäärisen. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 29. marraskuuta 2019 kello 19.39 (EET)
Tässä sivun alareunassa vähän apuja. Kannattaa harkita minne niitä kirjoittaa, jos on tarkoitus että lukija ymmärtää. Näiden sanojen lähtökieli ei ole englanti, joten kannattaa harkita myös käyttääkö sitä sanojen mallina. --Abc10 (keskustelu) 29. marraskuuta 2019 kello 19.53 (EET)

Englanniksi on myös toinenkin muoto: "quintary". Se tukisi muotoa "kvintaarinen/kvintäärinen" [3].--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 4. joulukuuta 2019 kello 10.31 (EET)

Joka perustuu latinan järjestyslukuun quintus [4]. --Abc10 (keskustelu) 4. joulukuuta 2019 kello 10.53 (EET)

Yhtiö ja yritys

Miksi Wikipediassa käytetään sanaa yritys yhtiön sijaan? Yhtiö on selvästi parempi ja kuvaavampi. Ei kukaan puhu esim. taloyrityksestä, jos on kyse taloyhtiöstä. Sama juttu levy-yhtiössä, ei levy-yritys. Voisiko Wikipedian yritykset vaihtaa yhtiöiksi? --Surehelms (keskustelu) 30. marraskuuta 2019 kello 22.47 (EET)

Tosiasiassa Wikipediassa käytetään molempia sanoja, joten kysymyksesi on jotenkin outo. Ehkä voit täsmentää mitä sivua ja tekstinpätkää tarkoitat. – Yhtiö ja yritys eivät ole sama asia. Yritys on sellainen, joka harjoittaa liiketoimintaa, siihen ei tarvita yhtiötä vaan ihan yhdellä ihmiselläkin voi olla omissa nimissään yritys. Yhtiö taas on tietynlainen henkilöiden yhteenliittymä (usein yritystoimintaa varten, mutta voi olla muuhunkin tarkoitukseen, kuten taloyhtiö kiinteistön hallintaa varten). --Jmk (keskustelu) 30. marraskuuta 2019 kello 22.55 (EET)
Aiheesta löytyy aiempikin keskustelu. -Ochs (keskustelu) 30. marraskuuta 2019 kello 23.25 (EET)

Blueprintin suomenkielinen vastine

Laajennan artikkelia A Hard Day’s Night ja kaipaan pientä käännösapua. AllMusicin arvostelussa albumista sanotaan: "The one every group throughout the ages has used as a blueprint". Mikä mahtaa olla suomenkielinen vastine tuolle blueprintille? Hahmotelma, suunnitelma, pohjapiirustus? Sinikopiotahan se kirjaimellisesti tarkoittaa, mutta kyseessä on kuvainnollinen termi. --Sblöbö (keskustelu) 15. joulukuuta 2019 kello 11.38 (EET)

Tuossa kontekstissa esim.: "...jota jokainen yhtye kautta aikojen on käyttänyt mallinaan/esikuvanaan/lähtökohtanaan." -Ochs (keskustelu) 15. joulukuuta 2019 kello 12.08 (EET)
Liian laimea ehkä on "josta kaikki myöhemmät yhtyeet ovat saaneet vaikutteita". Lähteen väite "every group throughout the ages" on aika vahva yleistys. --Abc10 (keskustelu) 15. joulukuuta 2019 kello 12.44 (EET)

Kantasuomalaiset kirjaimet l. aakkoset.

Millähän hakusanalla löytyisivät, siis kirjaimet joita on ollut käytössä ennen niiden nykyisenlaista muotoansa?Olikos ne kanta germaaniset,vai olenko ihan hakoteilläs? –Kommentin jätti 91.157.42.25 (keskustelu)

Ks. Abckiria ja Suomen kielen historia. Ipr1 (keskustelu) 18. joulukuuta 2019 kello 23.17 (EET)
Tarkoittaakohan kysyjä fraktuuraa? Se ei tosiaan ole mitenkään suomalainen keksintö. -Ochs (keskustelu) 18. joulukuuta 2019 kello 23.20 (EET)

Ratkaisu-sana markkinointihengessä

Yritykset myyvät mielellään ostajille ratkaisuja. Sanalla on myönteinen sisältö, eli asia ratkeaa kun ostat meiltä ratkaisun. Visma-yrityksen artikkelissa kaikki sen tuotteet tarjoavat ratkaisuja (tosin muutin sitä miedommaksi). Ymmärrän kyllä, jos sanaristikoihin tarjotaan ratkaisuja. --Kospo75 (keskustelu) 27. joulukuuta 2019 kello 13.49 (EET)

Kaiken markkinointihenkisen kielen voi korjata normaalikieleski - ja pitääkin korjata, koska Wikipedia ei mainosta. lSamoin kaikki kuuluisat ja tunnetut. Useimmista tunnetuista en ole kuullutkaan. --Abc10 (keskustelu) 27. joulukuuta 2019 kello 13.55 (EET)
Ratkaisu-termi on yritysten markkinointijargonia, joka ei tosi asiassa kerro (juuri) mitään puheena olevasta asiasta. "Ylivoimaiset ratkaisut" voisi kieltää yritys-, tuote- ym. artikkeleissa.
Sanaa voi toki käyttää joskus asiallisestikin Kotuksen mainitsemissa tapauksissa:
  • lopputulos ym.
  • matemaattisen yhtälön ratkaisu
  • ongelman ratkaisu. --Huhdanjo (keskustelu) 27. joulukuuta 2019 kello 17.01 (EET)
Housuratkaisu. --Höyhens (keskustelu) 30. joulukuuta 2019 kello 11.46 (EET)

Swazimaa vai Eswatini?

Useissa eri kielisissä wikipedioissa eteläinen afrikkalainen kuningaskunta nimeltään Swazimaa on muodossa Eswatini tai pitänyt Swazi-alkuisen sanan [5]]. Olen sitä mieltä että nimestä pitäisi tehdä laaja äänestys kuten on tutkitusti tehty muiden maiden nimenmuutoksessa wikipediassa. Hyvä esimerkki on oli kiistelty Suriname vai Surinam esimerkkinä.Eswatini on Swazimaan kuninkaan päätös muuttaa kuninkaskunnan nimi Swazimaasta Eswatiniksi. Swazimaa on yleisempi nimi ja se on helpoimpi lausua kuin Eswatini. Toki maan virallinen nimi on ollut Umbuso weSwatini kuten se on virallisesti swazinkielellä.

Kun puhutaan kansasta niin kumpi termi Eswatini taipuu suomeksi vaikemman kaavan mukaan kuin nykyinen swazimaalainen tai swazi? Mikä olisi vaihtoehto swazimaalaiselle? Eswatiniläinen? Pitäisikö swazit korvata termillä eswatinit? Uskon että Eswatini vakiintuu kansainvälisessä käytännössä tulevaisuudessa ja tuskin Swazimaa palauttaa nimensä Swazilandiksi paikallisessa swazinkielessä. Swaziland on englanninkielinen nimi kuten muodossa Swazimaa suomenkielinen. Vanhoissa Atlaksissa ja historian kirjoissa nimi oli muodossa Svasimaa. Onko siis tarvetta muutta Swazimaa suomenkielisessä wikipediassa Eswatiniksi? --84.248.82.78 11. tammikuuta 2020 kello 22.36 (EET)

Swazimaan kuningas voi päättää maan omakielisen virallisen nimen. Ei sitä, mitä nimeä suomeksi käytetään. Kotimaisten kielten keskus listaa maaluetteloon Swazimaan ja ilmoittaa Eswatinin rinnakkaisnimeksi.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 11. tammikuuta 2020 kello 22.41 (EET)
Onko siis Suomenkielinen wikipedia tässä poikkeus? Ei ole ja pieni vilkaisu että termi Eswatini on muissa wikipedioissa jo käytössä [6]. TuoKotimaisten kielten keskuksen päätös on tietenkin hyvä ottaa huomioon mutta on myös hyvä ottaa huomioon miten muut wikipediat asian ilmaisevat. En tiedä mikä on ollut ranskan, englannin, norjan, puolan, yksinkertaisen englannin ja kiinan kielisten wikipedioiden motiivi käyttää Eswatiniä mutta tuskin Swazimaan kuninkaan oma henkilökohtainen muokkaus historia näissä wikipedioissa! Totesin vain että kumpi termi Swazimaa vai Eswatini tulee olemaan artikkelin otsikossa? Keskustelu:Swazimaa artikkelissa oli alkaallinen. Kuninkaaseen vedottiin mutta hän tuskin päättää tai kieltää onko Swazimaa parempi termi kuin Eswatini suomenkielisessä wikipediassa mutta kuten totesin ranskan, englannin, norjan, puolan, yksinkertaisen englannin ja kiinan kielisten wikipediat käyttää otsikko tasolla termiä Eswatini. --84.248.82.78 11. tammikuuta 2020 kello 23.03 (EET)
Wikipediathan perustuvat wikipedian ulkopuolisiin luotettaviin riippumattomiin lähteisiin, eivät toisiin wikipedioihin. Se, miten kukin Wikipedia asioita ilmaisee, perustuu siihen, miten kunkin wikipedian kielelellä olevat luotettavat riippumatomattomat lähteet asioita ilmaisevat. Suomen kielen tapauksessa nimistölähteenä on Kotus ym. Muissa kielissä periaate on sama, mutta tapa käsitellä nimiä voi kunkin kielisissä lähteissä vaihdella tai mahdolliset muutokset voivat edetä eri tahdissa. Joskushan tapahtuu muutoksia esim. maiden nimissä tai tavassa ilmaista nimiä (esimrerkkinä vaikka kiinalaisten nimien translitterointi). Silloin kuitenkaan muutoksista ei päätä Wikipedia, eikä se tee niitä ensimmäisenä. --Urjanhai (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 10.18 (EET)
Laitetaan tähän vielä varmemmaksi vakuudeksi Kotuksen linkki. --Abc10 (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 12.07 (EET)
Tuossahan sanotaan nyt "aaltoviva erottaa toisistaan rinnakkainimet", mutta haulla Eswatini tulee näkymä, jossa on Swazimaa ensin. Mutta ei ole tietysti sanottu, että tämä olisi muuttumaton. Naapurimaistahahan esimerkiksi Betšuanamaa on nykyään Botswana. --Urjanhai (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 14.03 (EET)
Asiasta on turha keskustella tai äänestää. Me käytämme valtioiden nimissä Kotimaisten kielten keskuksen kantaa, joka nyt on että "Kotimaisten kielten keskus suosittaa, että Swazimaasta voi yleiskielisissä yhteyksissä käyttää edelleen vakiintunutta sovinnaisnimeä Swazimaa. Sen käyttöä tukevat ymmärrettävyys ja kielen ja kansallisuuden nimitykset swazi, swazit." Ja vaikka nimet olisivat joskus täysin rinnakkaisiakin, parempi pitäytyä vanhassa ja tutussa, joka kaikista kartoistakin löytyy. Suomessahan käytetään monesta muustakin valtiosta sovinnaisimeä, joka poikkeaa maan omakielisistä nimistä. --Savir (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 12.53 (EET)
Tähän tulee vielä sekin että esim. kielen nimi swahili on kai kielellä itsellään "kiswahili", mutta joskus on päädytty lainaamaan tämä nimi ja muita tämän kieliryhmän kielten sanoja muihin kieliin ilman etuliitettä. Joskus tämä käytäntö voi hyvinkjin muuttua, mutta sitä päätöstä ei tee wikipedia. Aika ajoinhan tällaisissa käytännöissä tapahtuukin muutoksia, esim. kiinalaisten nimien oikeinkirjoiitus tai monet muuttuneet maiden nimet (ks. Keskustelu:Swazimaa). Tai toinen esimerkki: [7], sekin voi joskus muuttua, jos toisenlainen käytäntö vakiintuu (niin kuin uutinenkin sanoo).--Urjanhai (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 13.55 (EET)
Referoitko tuota HS-linkkiä, koska se on sallittu vain digilehden tilaajille. --Abc10 (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 14.09 (EET)
Japani on muuttanut myös ennglanninkielisessä tiedotuksessaan japanilaiset henkilönnimet järjestykseen sukunimi - etunimi, jossa ne ovat aina olleet japanin kielessä, kun tähänastinen käytäntö on esittää japanilaiset nimet länsimaisilla kielillä järjestyksessä etunimi - sukunimi. HS ei kuitenkaan ainakaan vielä ilmoita siirtyvänsä käytäntöön, vaikka jotkut englanninkieliset mediat näin ovat jo tehneetkin. Vertailukohtana mainitaan kiinalaiset ja korealaiset nimet, jotka länsimaisilla kielillä on jo ennestäänkin esitetty alkukielen tapaan muodossa sukunimi etunimi. Lisäksi mainitaan unkarilaiset nimet, jotka myös unkarin kielessä ovat järjestyksessä sukunimi - etunimi, mutta käännetään silti muissa länsimaisissa kielissä toisinpäin, ja indonesialaiset nimet, jossa mahdollisten useampiosaisten nimien kaikki osat ovat HS:n mukaan etunimiä, ja islantilaiset nimet, joissa jälkiosa on patronyymi.--Urjanhai (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 14.21 (EET)
Kotus julkaisi oman uutisensa tänään: Japaninkieliset henkilönnimet. --Silvonen (keskustelu) 13. tammikuuta 2020 kello 11.49 (EET)

Norjan fylket vai läänit, osa X

WPK:n eräs inkarnaatio, joka on nyt jo estetty, on muutellut läänejä fylkeiksi ja siirtänyt jopa luokan. Estonkiertomuokkauksina ne voisi suoraankin kumota, mutta tarkistan nyt vielä täällä, kun asiasta ollaan hieman erimielisiä sivulla Keskustelu:Norjan fylket. Aiheesta on kielenhuoltokahvihuoneessa keskusteltu vuonna 2012. Kotus käyttää ainakin täällä sanaa lääni. -Ochs (keskustelu) 14. tammikuuta 2020 kello 22.42 (EET)

Lisäsin kaksimielisyyttä mainitulla keskustelusivulla. Sama tuolle muuten, mutta hallintoyksikkönä olen käsittänyt fylken olevan suomenkinkielinen termi. Enkkuwiki on viimeinen mihin tällaisissa kannattaa luottaa, kun siellä on amerikkalainen toimituskunta joka ei tahdo ymmärtää Euroopan asioita. WPK:n inkarnaatioiden muokkauksia ei kannata hyväksyä eston kiertona, koska ne ovat eston kiertoa vaikka osuisivat oikeaankin. Tosin se taas potkii hieman vastaan käytäntöä jonka mukaan tulee käydä kiinni asiaan eikä keskustelijaan. --Höyhens (keskustelu) 14. tammikuuta 2020 kello 23.13 (EET)
Kun Roosevelt II tuli Amerikan presidentiksi, hänellä oli yhteys eurooppalaisista ensimmäisenä Unkariin. "Unkarihan on siis tasavalta?" - "Ei kun kuningaskunta." - "Vai niin, kuka on maanne kuningas?" - "Ei meillä ole kuningasta. Meillä on valtionhoitaja." - "Valtionhoitaja? No hän on varmaankin kenraali!" - "Ei vaan amiraali." - "Jopas jotakin. No teilä lienee sitten hyvin vaikutusvaltainen laivasto!" - "Ei, ei meillä ole laivastoa. Ei meillä ole edes merenrantaa." - "Anteeksi, en kyllä mitenkään ymmärrä eurooppalaista ajattelutapaa." --Höyhens (keskustelu) 14. tammikuuta 2020 kello 23.21 (EET)
Onko muuten varma, ettei tuon kotuksen kirjan yhtenä lähteenä ollut muiden muassa Wikipedia? @Abc10: --Urjanhai (keskustelu) 15. tammikuuta 2020 kello 09.46 (EET)
Ei ne käytä Wikipediaa lähteenä, vaan lähinnä hakevat vinkkejä, mitä kannattaa ajatella ja etsiä. Kyllä siellä tiedetään mikä Wikipedian laatu ja taso on :] --Abc10 (keskustelu) 15. tammikuuta 2020 kello 10.38 (EET)

Kysy vapaasti


Vokaalit

Onko englannissa yhtään sanaa, jossa Y ääntyy vokaalina sanan alussa? Kaikissa sanoissa, joissa Y on konsonantin edellä sanan alussa, se ääntyy "wai". Kalifornialaisen Yrekan kaupungin ääntämysasu on {{IPA[waɪriːkə]}} (wy-REE-ka), mutta miksi se ei yhtä hyvin voisi olla {{IPA[aɪriːkə]}} (y-REE-ka)? Minä haluaisin kovasti tietää. --40bus (keskustelu) 28. marraskuuta 2019 kello 22.30 (EET)

yttrium, yperite, yclept. --Jmk (keskustelu) 28. marraskuuta 2019 kello 22.42 (EET)
Myös ytterbium, ylang ylang ja ywis (vanh.). Eivät ihan englannin keskeisintä sanastoa. Sellaisia sanoja, joissa y ääntyisi 'ai' sanan alussa, ei taida olla. -Ochs (keskustelu) 28. marraskuuta 2019 kello 23.12 (EET)
ypointing, ynambu. -Ochs (keskustelu) 28. marraskuuta 2019 kello 23.55 (EET)
Siis an yttrium atom, an ylang ylang oil. --40bus (keskustelu) 29. marraskuuta 2019 kello 10.57 (EET)
Sana "oil" on englannissa unkountaabeli, joten siihen ei tule epämääräistä artikkelia, vaikka sellainen onkin tuohon pantu asian demonstroimiseksi. Vaikka y olisikin täysvokaali, niin artikkeliin se ei vaikuta, kun artikkelia ei käytetä tuolla tavalla tuossa. --Pxos (keskustelu) 30. marraskuuta 2019 kello 17.00 (EET)
Kyllä: an yttrium atom, koska /ˈɪtriəm/. --Makevonlake (keskustelu) 1. joulukuuta 2019 kello 09.27 (EET)
Onko englannissa sitten yhtään sanaa, jossa Y ääntyy vokaalina toisen vokaalin edellä? --40bus (keskustelu) 31. joulukuuta 2019 kello 19.58 (EET)
Sanoja, joissa y ääntyy ennen vokaalia diftongina, löytyy helposti: byelection, cyan, dyer jne. Sanoja, joissa y ääntyisi ennen vokaalia ɪ:nä, en löytänyt. -Ochs (keskustelu) 31. joulukuuta 2019 kello 20.47 (EET)

Kirjaimet ja aurinko

Kysymyksiä kirjaimista ja auringosta.

Kirjainyhdistelmät

  1. Onko suomessa yhtään yhdistämätöntä sanaa, jossa on sekä U- että Ä-kirjaimet?
  2. Onko missään maailman kielessä yhtään sanaa, jossa on kirjainyhdistelmä "quu" tai "quy"?
  3. Onko suomessa yhtään sanaa, jossa on kirjainyhdistelmä "sj" tai "js"?
  4. Onko missään maailman kielessä yhtään sanaa, jossa on kaksi kaksoiskonsonanttia peräkkäin?
  5. Onko englannissa yhtään sanaa, jossa on kirjainyhdistelmä "uo" jonkun muun kirjaimen kuin Q:n jälkeen?
  6. Onko englannissa yhtään sanaa, jossa U-kirjain ääntyy [u], ei [u:], [ju], [ju:] tai [ʌ]?

Kiitos. --40bus (keskustelu) 1. joulukuuta 2019 kello 19.01 (EET)

1 https://fi.wiktionary.org/wiki/vulgääri
2: en:Quy, https://nuuchahnulth.org/services/quuasa-program , https://www.lamelif.com/quu
3: asianajaja voisi mahdollisesti olla jossain suomen lounaismurteessa "asjaajaja" (viron sana, mutta tarkoittaa siellä jotain muuta). Erisnimistä Kilpisjärvi. Yleisnimistä hammasjuuri (ei vaadittu, ettei saa olla yhdyssana)
4 tämän mukaan viroksi: jäääär ("jään reuna"), töööö ("työyö"), kuuuurija ("moon explorer", mikähän olisi oikea suomennos, vertaa: [8], "kuututkija"?) Googlaamalla löytyy myös: Maaäär ([9]).
5: https://en.wiktionary.org/wiki/duo
6: en:Bull (tarkistettu sanakirjasta Cassel Consice english dictionary)
--Urjanhai (keskustelu) 1. joulukuuta 2019 kello 21.05 (EET)
6. Noitahan on ihan tavallisiakin sanoja, kuten verbit pull, push ja put. -Ochs (keskustelu) 1. joulukuuta 2019 kello 22.54 (EET)
2. Kun laitat nuo en-wiktionaryn hakukenttään, kaikenlaista löytyy. Wikisanakirjan tietoihin ei aina ole luottamista, mutta sen kautta voi löytää luotettavampien lähteiden äärelle. -Ochs (keskustelu) 1. joulukuuta 2019 kello 23.23 (EET)
4. Kaksoiskonsonantteja siis kysyttiin, ei vokaaleja, joita ylempänä ehdotetaan. Tarkoitetaanko siis ääntö- vai kirjoitusasua? Foneettisesti kaksi peräkkäistä geminaattaa tuskin voisivat molemmat olla klusiileja, mutta varmaan ammppa-, enntte-, ollsso- tai illkki-tyyppiset sanat olisivat kohtuullisella vaivalla äännettävissä. Eli veikkaan että tällaisia jostain kielestä löytyy. Jos puhutaan kirjoitusasusta, kymrin kielessä voisi olla hyvät mahdollisuudet. Siinä ovat digrafit dd, ff ja ll, jotka merkitsevät vain yhtä äännettä kukin. -Ochs (keskustelu) 2. joulukuuta 2019 kello 00.17 (EET)
4: Luin näköjään huolimattomasti, mutta kun kymri tuli puheeksi, niin Llanfairpwllgwyngyllgogerychwyrndrobwllllantysiliogogogoch. Nimi tosin lienee matkailutäyksi keksitty, oikea alkuperäinen nimi oli lyhempi, mutta ehkä jokin "oikea" sanakin löytyy.--Urjanhai (keskustelu) 2. joulukuuta 2019 kello 09.05 (EET)
4. Englanninkielisen wikipedian mukaan keskiatlaksentamazightissä on miinusta tarkoittava sana /qːlː/, joka koostuu siis pelkästään kahdesta geminaatasta. Kyseisessä kielessä on muutenkin paljon konsonantteja ja vokaalittomia sanoja. --130.231.195.73 2. joulukuuta 2019 kello 10.34 (EET)
3. Entä sellainen sana, josssa "sj" tai "js" olisi sanan vartalossa, esim. jos mustikka olisikin musjikka. Tuli myös mieleen, onko sellaista yhdistämätöntä sanaa, jossa olisi kolme samaa kirjainta peräkkäin ilman yhdysmerkkiä sanan vartalossa, esim. jos merkitty olisikin merkittty. --40bus (keskustelu) 2. joulukuuta 2019 kello 18.45 (EET)
3. Kun kysyttiin "suomessa" eikä "Suomessa" niin sv:Kajsaniemi ei käy. Murremuodoista löytyy edellä esitetty "asja" (yleiskielellä "asia"). Jokin vierassana tai erikoisterminologian sana voisi periaatteessa olla mahdollinen mutta en tiedä löytyykö.--Urjanhai (keskustelu) 2. joulukuuta 2019 kello 20.33 (EET)'
4. Pilkki voisi olla myös pillkki. --40bus (keskustelu) 3. joulukuuta 2019 kello 12.16 (EET)
6. Entä sanan lopussa? --40bus (keskustelu) 9. joulukuuta 2019 kello 12.45 (EET)
Shoe, wow and show.--Puppe100 (keskustelu) 9. joulukuuta 2019 kello 17.06 (EET)

7. Onko missään maailman kielessä yhtään yhdistämätöntä sanaa, jossa olisi kolme samaa kirjainta peräkkäin yksikön nominatiivimuodossa? --40bus (keskustelu) 3. tammikuuta 2020 kello 22.36 (EET)

Auringonnousut ja -laskut

  1. Onko missään maapallolla paikkoja, jossa aurinko nousee ennen kuin vuorokausi vaihtuu? Esim. Novaja Zemljassa voisi olla näin, koska Venäjä ei käytä kesäaikaa.
  2. Näkeekö auringon nousu- ja laskuajat mistään sekunnin tarkkuudella?

Kiitos. --40bus (keskustelu) 1. joulukuuta 2019 kello 19.01 (EET)

2. Stellarium-ohjelmalla näkee Auringon nousun ajankohdan aika tarkkaan, varmaankin lähes sekuntien tarkkuudella useiden vuosien päähän. Sillä näkee myös muuta: mm. kuun ja muiden planeettojen sijainti taivaalla, satelliittien välähdysten ajankohtia ja tähtien sijainnit. 5-HT2AR (keskustelu) 2. joulukuuta 2019 kello 08.22 (EET)
1. Tosiaankin tuolla suunnalla esim. Vorkutassa aurinko nousi 14. heinäkuuta 2019 klo 23.05. -Ochs (keskustelu) 2. joulukuuta 2019 kello 09.33 (EET)

Etelä-Afrikan ja Botswanan presidentit

Etelä-Afrikan ja Botswanan presidentit ovat hallitusten päämiehiä, joiden on nautittava parlamentin luottamusta. Miten heidän asemansa eroaa pääministeriydestä? 109.240.131.130 18. joulukuuta 2019 kello 06.44 (EET)

He ovat myös valtionpäämiehiä. --PtG (keskustelu) 18. joulukuuta 2019 kello 07.50 (EET)
Kerropa tarkemmin. 109.240.109.84 18. joulukuuta 2019 kello 09.19 (EET)
Jos en-wikin tiedot pitävät paikkansa, Etelä-Afrikan presidentillä on monia valtaoikeuksia, joita pääministereillä ei yleensä ole. Hän nimittää korkeita virkamiehiä ja tuomareita, voi jättää lain vahvistamatta, on armeijan ylipäällikkö jne. Presidentti saa valtiovierailuilla myös valtionpäämiestason kunnianosoitukset. -Ochs (keskustelu) 18. joulukuuta 2019 kello 19.37 (EET)
Juttelin Osmo Soininvaaran kanssa sellaisesta järjestelmästä, että presidentti olisi sekä maan että hallituksen päämies mutta vastuussa eduskunnalle. Hän sanoi, että sehän merkitsisi vain sitä, että alettaisiin kutsua pääministeriä presidentiksi. Ilmeisesti Etelä-Afrikan vuoden 1984 muutos, jossa pääministerin virka lakkautettiin ja toimeenpanovalta siirrettiin valtiolliselle presidentille, josta toisaalta tehtiin parlamentista riippuvainen, ei merkinnyt ihan ainoastaan tuota. 109.240.176.96 28. joulukuuta 2019 kello 15.32 (EET)

Mitä merkitsisi tuollainen muutos Suomessa? 109.240.176.96 28. joulukuuta 2019 kello 15.32 (EET)

Oliko Viron järjestelmä, jossa riigivanem oli valtionpäämies, vastaava kuin Etelä-Afrikan ja Botswanan nykyiset systeemit? 109.240.176.96 28. joulukuuta 2019 kello 15.38 (EET)

-pi

Onko suomen kielessä verbin yksikön kolmannen persoonan lopussa esiintyvällä "-pi" -päätteellä mitään kielellistä funktiota? Esimerkiksi "lähteepi", "saapuupi". Muuttaako se merkitystä mitenkään vai onko se vain erikoinen tapa käyttää yksikön kolmatta persoonaa? JIP (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 16.43 (EET)

Ei se alun perin ole muuta kuin yksikön 3. persoonan preesensin tunnus (VISK). Tietysti nyt kun se on jäänyt murteelliseksi ja vanhahtavaksi, niin sillä on se funktio, että sillä saa aikaan murteellisen ja vanhahtavan vaikutelman. --Jmk (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 16.55 (EET)
Sehän on kai vanha 3. persoonan pääte, joka on pudonnut matkan varrella pois tarpeettomana. Sama kuin viron kielen b. Kun se on yleiskielestä poistunut, se kai väistämättä tuottaa stadilaistuneessa kansanosassa sellaisen "nunnuka"-ilmiön eli antaa ymmärtää, että puhuja on itäsuomalainen alkuihminen. Itse olen ymmärtänyt, että sitä käytetään enimmäkseen yksitavuisissa sanoissa (syöpi, tuopi). Varsinkin "saapuupi" kuulostaa jotenkin keinotekoiselta, mutta tyyliseikoista eipi sovi kiistellä. --Pxos (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 17.00 (EET)
Kaksitavuisissa vartaloissa heikko muoto -vi tuntuisikin luontevammalta (lähteepilähtevi ja saapuupisaapuvi). Mutta varmasti tässäkin on murre- ja aikakausieroja. "Alkuperäinen" muoto on toki ollut jotain muuta. Vrt. esim. veps. lähteb [10]. --Jmk (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 17.06 (EET)
Niin kuin yllä viitatussa lähteessä sanottiinkin, niin -vi saattaa esiintyä runokielessä tai sananparsissa ja -pi murteissa, ja murrevaikutteita on myös runoissa ja joskus laulujenkin sanoissa: "apina jos niin paljon muuttuupi, johan siitä hullukin suuttuupi". Toinen yllä viitattu lähde taas sanoo: "vahinko tulee helposti viisaallekin, ellei muotoja kotoisen murteensa varassa vankasti hallitse. Parempi on pysytellä niistä erossa kuin käyttää niitä väärin".--Urjanhai (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 17.28 (EET)
On yksi sana, jossa itse soisin piippailun vielä pysyvän ja olenkin sitä itse satunnaisesti viljellyt: voi(pi). Sanan preesens ja imperfekti ovat yleiskielessä samanlaiset. Jos preesens olisikin "voipi", niin persoonapäätteetöntä imperfektiä ei tarvitsisi sitten korvata toisella sanalla. --Pxos (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 17.43 (EET)
Minusta runollinen tai karjalainen -vi ja runollinen tai itäsuomalainen itäsuomalainen -pi täytyy hyväksyä kirjakielenä, sanoo nyt tämä fennomaani ajattelematta sen enempää. Olen käynyt kouluni -60-luvulla, jolloin sallittiin paljon enemmän poikkeamia anglismeista, joka liittyy tähän tai on liittymättä. Puhun samalla ihan muuta toisen henkilön kanssa, mutta yritän sen olla häiritsemättä asialllista keskusteluanne eiku keskusteluamme. --Höyhens (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 21.08 (EET)
Alkuperäinen kysymys koski merkitystä. Voi olla, että -pi-pääte mielletään osaksi muita suomen kielen erilaisia päätteitä (-kin, -han), jotka pehmentävät ilmaisua, ja -pi liittyy niiden seuraan, vaikka onkin erilainen. Esimerkiksi: "–Olitko eilen baarissa? –Saatoinhan minä siellä käväistä. / –Lähdetkö tänä iltana taas baariin? –Saatanpa lähteäkin. / –Tuleeko se Jaana-vosu taas samaan pöytään? –Saattaapi se tulla." --Pxos (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 21.27 (EET)

Ihmisen habitus

Onko maailmassa yhtään järveä, saarta, puistoa tai rakennusta, joka olisi suoraan jonkun tietyn ihmisen muotoinen? --40bus (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 22.00 (EET)

Suuret ihmishahmon muotoiset patsaat, kuten Vapaudenpatsas, joiden sisälle pääsee, voitaisiin ehkä laskea rakennuksiksi. Muuten kysymykseen voi vastata turvallisin mielin ei, vaikka kysymyksenasettelua väljennettäisiin kysyjän ehkä tarkoittamaan muotoon "muistuttaako jonkin kohteen ilmakuva jonkun ihmisen siluettia". Hyvä kysymys tällä palstalla on sellainen, jonka selvittely tuottaa ahaa-elämyksiä sekä kysyjälle, vastaajille että muille lukijoille. Tämä ei tuottanut. -Ochs (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 22.39 (EET)
Entä sellainen rakennus, jonka pohjakuva olisi ihmisen muotoinen? --40bus (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 22.49 (EET)
Käykö kaksiuloitteinen? Tekolampi Neitokainen muistuttaa Suomi-neitoa.--Htm (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 23.10 (EET)
Suomi-neito ei ole ihminen. --40bus (keskustelu) 25. joulukuuta 2019 kello 15.22 (EET)
Eri puolilla maapalloa taitaa olla maanpintaa muokkaamalla piirrettyjä isoja ihmisfiguureja. Tällaisia ovat ainakin Nazcan linjat, mutta taitaa olla muuallakin.--Urjanhai (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 23.24 (EET)
Näille on nimikin: Geoglyfi, ja niitä tosiaan on muutamassa muussakin paikassa (ks. linkit artikkelissa ja ao. luokka).--Urjanhai (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 23.26 (EET)

Eniten ensikertalaisia mestaruusjoukkueessa

Suomen jääkiekon MM-joukkueessa 2019 oli 18 ensikertalaista, kun he voittivat maailmanmestaruuden. Onko millään toisella maalla ollut joukkueessaan yli 20 ensikertalaista mestaruusvuonnaan jääkiekon MM-sarjassa?--109.240.244.182 26. joulukuuta 2019 kello 17.54 (EET)

Suurten ikäluokkien sukupuolijakauma

Hämärästi muistelen kuulleeni sellaista, että sodan jälkeen syntyvyyden noustessa nousee erityisesti poikien syntyvyys. Sikäli loogistahan tuo olisi, että sodassa kuolee enimmäkseen miehiä. Suuret ikäluokat olisivat siis poikkeuksellinen sukupolvi miesten suhteellisestikin tavallista suuremman ja naisten suhteellisesti tavallista pienemmän osuuden johdosta. Onko näin? 109.240.72.236 27. joulukuuta 2019 kello 07.37 (EET)

Miten aiemman sukupolven kuolleiden sukupuolijakauma voi mitenkään vaikuttaa seuraavan sukupolven syntyneiden sukupuolijakaumaan? JIP (keskustelu) 27. joulukuuta 2019 kello 17.33 (EET)
En muista ainakaan missään nähneeni tuollaista selitystä, enkä muista edes nähneeni tietoa, että tuolloin Suomessa olisi syntynyt suhteessa enemmän poikia kuin muulloin. Muistan kyllä että yleisesti miehiä ja naisia syntyy hiukan eri suhteessa, mahdollisesti miehiä hiukan enemmän, minkä kuitenkin miesten suurempi kuolleisuus tasoittaa iän myötä. Jotain eroa voi tietysti olla tai sitten ei. Kirjallisuutta aiheesta on aivan varmasti ja sieltä voi tarkistaa, onko jotain eroa ollut. On myös olemassa ilmiö nimeltä epigenetiikka, jonka kautta ympäristötekijät voivat tuottaa jotain geenien toimintaan liittyvää vaikutusta seuraavaan sukupolveen, mutta en muista nähneeni sitä mainitun Suomen suurten ikäluokkien yhteydessä (epigenetiikka on aika uusi tutkimusala). Eräs esimerkki, jota on tutkittu on toisen maailmansodan aikaan Hollannissa ollut nälänhätä, jolla on todettu epigeneettisiä vaikutuksia seuraavassa sukupolvessa joidenkin ravintoon liittyvien sairauksien tms. esiintyvyydessä. --Urjanhai (keskustelu) 27. joulukuuta 2019 kello 17.54 (EET)
Suomessa poikien osuus on noin 51,1.[11] Minäkin olen lukenut tuosta että Hollannissa sodan jälkeen syntyneissä joiden äidit ovat ennen raskauttaan kärsineet nälästä lapsille olisi tullut terveydellisiä vaikutuksia. Tämän löysin aika helposti "Isovanhempiemme huonot kokemukset voivat näkyä geenitasolla epigeneettisinä vaikutuksina jopa kolmanteen sukupolveen saakka", mutta muistelen että olen jostain muualtakin lukenut siitä. En kyllä usko että sodalla olisi mitään vaikutusta lasten sukupuoleen. --Linkkerpar 27. joulukuuta 2019 kello 23.15 (EET)
Sadan (viime) vuoden syntyvyystilastojen keskiarvo on sellainen, että tuhannesta elävänä syntyneestä 513 on poikia [12]. Suomen välilukutilastot alkavat vuodesta 1750, josta on kiittäminen kuningas Fredrik I:stä. Syntyneiden sukupuolijakauma ilmaistaan usein niin, että sataa syntynyttä tyttöä kohden syntyy 105 poikaa. Miesten kuolleisuus on alusta asti suurempi kuin naisten sodista riippumatta ja sen seurauksena ikäluokissa on miesenemmistö aina tuonne 56-vuotiaisiin asti [13], jolloin naisten osuus ikäluokasta menee ohi miesten osuudesta. Naisenemmistön määrä jatkaa kasvuaan, mitä vanhempiin ikäluokkiin mennään. Tämä lienee seurausta naisten pidemmästä elinajasta.
Syntyneiden poikien ja tyttöjen määrän suhde on teollisuusmaissa suurin piirtein samaa luokkaa, esimerkiksi Ranskassa suhde on sama kuin Suomessa, Espanjassa ja Itävallassa ero on suhdeluku on 107 poikaa sataa tyttöä kohden.[14] Tilastokeskuksen mukaan jo 52-vuotiaiden ikäluokassa enemmistö on naisia[15]. Tuossa aiemmin oli, että 57 vuotiaiden ikäluokassa vasta muuttuu naisenemmistö; siinä saattaa olla tilastointitavassa eroa eli lasketaanko mukaan maahanmuuttajat, joista enin osa on miehiä [16] ja muutosikäluokka 57-vuotiaat kuvaa koko väestöä. Muutosikäluokka on 52-vuotiaat, jos lasketaan vain Suomessa syntyneet, onko näin, ei kerrota.
Mielenkiintoinen ja hämmentävä oli myös taannoin T&T:ssä julkaistu uutinen siitä, että hedelmällisyysklinikoilla oli todettu hedelmöittyineissä munasoluissa olevan yhtä paljon poikia ja tyttöjä; kyseessä olivat 3-6 vuorokauden ikäiset alkiot, joita tutkittiin rutiininoamisesti. Koska syntyneiden määrässä jakauma ei ole tasainen, on päätelty, että tyttöalkioiden kuolleisuus on suurempi kuin poika-alkioiden. Vinoumaa ei tutkimuksen mukaan selitä kulttuurierot tai valikoivat abortit [17].--Htm (keskustelu) 28. joulukuuta 2019 kello 00.27 (EET)
Jossainhan nuo vuosittaisetkin tilastot varmaan ovat, mistä tuon voi tarkistaa, mutta ilman faktoja tuollaista vaikutusta ei voi millään olettaa. --Urjanhai (keskustelu) 28. joulukuuta 2019 kello 17.54 (EET)
En-wikissä on käsitelty asiaa melko hyvin lähteistetysti ja pätevän tuntuisesti, eikä siellä sotia mainita minkäänlaisena tekijänä. Vaikka esim. maailmansotien jälkeen väestössä oli suhteessa enemmän naisia kuin yleensä, suhde korjaantui entiselleen seuraavaan sukupolveen mennessä, ilman että tyttöjen ja poikien syntyvyyssuhteen tarvitsi mitenkään muuttua. -Ochs (keskustelu) 29. joulukuuta 2019 kello 12.42 (EET)

Instagramin pikareaktiot

Saako Instagramin pikareaktiot pois käytöstä jotenkin? Ne alkavat nimittäin käydä hermoilleni. Jo neljä kertaa on käynyt niin, että kun selaan stooreja, niin kun swaippaan vahingossa vähänkään ylöspäin, näytölle tupsahtavat pikareaktiot ja jos olen ollut yhtään aatoksissani, on vastaanottajalle mennyt pikareaktion emoji, pahemmassa tapauksessa sellainen, jonka ei ollut tarkoitus mennä hänelle. Koen siis Instagramin stoorien pikareaktiot haitallisina.--37.219.160.150 29. joulukuuta 2019 kello 01.54 (EET)

Vuosiloma Ruotsissa

Suomessa käsittääkseni useimmilla työpaikoilla on vuosilomaa vain viisi viikkoa. Entä Ruotsissa? 109.240.130.148 29. joulukuuta 2019 kello 14.38 (EET)

Myös Ruotsissa vuosiloman vähimmäispituus on viisi viikkoa, ks. en:List of minimum annual leave by country. --Silvonen (keskustelu) 29. joulukuuta 2019 kello 15.41 (EET)

Niemimaat

Mikä on nykyisin maailman suurin niemimaan ja sen muuhun mantereeseen yhdistävän kannaksen kokoero? --40bus (keskustelu) 31. joulukuuta 2019 kello 19.59 (EET)

Kysymys pitäisi määritellä täsmällisemmin. Tarkoitatko esim. suhteen niemimaan pinta-ala/kannaksen leveys suurinta arvoa? Ja mitkä maa-alueet voidaan katsoa niemimaiksi? Jos määriteltäisiin Afrikka Euraasian niemimaaksi, niin eiköhän siitä irtoaisi. Vai kelpaisiko se enää, kun väliin on tehty Suezin kanava? -Ochs (keskustelu) 31. joulukuuta 2019 kello 20.56 (EET)
Ehdoan Eurooppaa noin keskustelun avaukseksi. --Höyhens (keskustelu) 1. tammikuuta 2020 kello 01.10 (EET)
Eurooppa ei ole niemimaa. Ja minä tarkoitan juuri suhteen niemimaan pinta-ala/kannaksen leveys suurinta arvoa. --40bus (keskustelu) 1. tammikuuta 2020 kello 17.08 (EET)
Olisivatko Peloponnesos ja Krim sitä mitä haetaan?--Urjanhai (keskustelu) 1. tammikuuta 2020 kello 17.43 (EET)
Erinomaisia ehdokkaita ainakin. Jos Wikipedian tietojen perusteella karkeasti lasketaan, mainittujen suhteiden arvoksi tulee n. 3 400 km kummallekin, Peloponnesokselle ehkä hieman isompi arvo. -Ochs (keskustelu) 2. tammikuuta 2020 kello 17.13 (EET)
Malakan niemimaalla arvoksi tulee noin 4120 kilometriä. --PtG (keskustelu) 2. tammikuuta 2020 kello 18.29 (EET)
Mistä kohtaa mitattuna? Malakan niemimaalla ei ole kovin selvää kohtaa, mistä niemimaa alkaa, ja kapein kohta on keskellä niemimaata. Fi- ja en-wikeissä on eri pinta-alat, ja monessa muussa ei ole alaa ilmoitettu lainkaan. -Ochs (keskustelu) 4. tammikuuta 2020 kello 17.13 (EET)
Pinta-alaksi otin Britannican 181 300 neliökilometriä ja sitten jostain Kran kannaksen kapein kohta 44 kilometriä. --PtG (keskustelu) 4. tammikuuta 2020 kello 17.29 (EET)
Ajattelisin alkuperäisen kysymyksen niin, että pinta-alaksi voidaan laskea vain mittauskohdan (kapeimman kannaksen) "jälkeinen" ala. Luulen, että se on Malakan niemimaan tapauksessa huomattavasti pienempi kuin tuo luku. -Ochs (keskustelu) 4. tammikuuta 2020 kello 19.06 (EET)
Ja jos se ei kelpaa, niin Uuden-Seelannin Pohjoissaaren luoteiskulma on Northlandin niemimaa tai Pohjois-Aucklandin niemimaa. Se on vähän suurempi kuin 13 286 neliökilometrin Northlandin alue. Kannas Aucklandin keskustassa on pienimillään hieman reilun kilometrin. --PtG (keskustelu) 4. tammikuuta 2020 kello 17.29 (EET)
Tuota suhdetta on vaikea päihittää. Korkeintaan voi saivarrella, että Uuden-Seelannin Pohjoissaari ei ole manner. -Ochs (keskustelu) 4. tammikuuta 2020 kello 19.06 (EET)
Kannattaa huomata, että tässä käytetty suhdeluku (pinta-ala / kannaksen leveys) ei ole skaalainvariantti, eli se riippuu paitsi niemimaan muodosta, myös sen koosta. Jos niemimaa kannaksineen skaalataan 10-kertaiseksi, niin pinta-ala kasvaa 100-kertaiseksi ja kannaksen leveys 10-kertaiseksi eli suhdeluku kasvaa 10-kertaiseksi. Näin ollen suhdeluku suosii suurikokoisia niemimaita. – Ilmeinen vaihtoehtoinen luku olisi (pinta-ala / kannaksen leveyden neliö), joka olisi skaalainvariantti. Tämä suhdeluku kuvaisi nimenomaan niemen muotoa suhteessa kannakseen, ja voisi olla suuri melko pienilläkin niemillä, jos ne ovat muodoltaan hyvin "irtonaisia". --Jmk (keskustelu) 4. tammikuuta 2020 kello 19.14 (EET)
Jos, niin Afrikka menee kyllä samaan tyyppiin mutta tunnetaan yleisemmin maanosana. Maanosat kuitenkin ovat enemmän historiallisesti sopimuksenvaraisia, etenkin tietysti Eurooppa.--Urjanhai (keskustelu) 1. tammikuuta 2020 kello 17.44 (EET)

Deadly force suomeksi?

Onko tuolle mitään vastinetta suomenkielisessä sotilassanastossa? Muistan kyllä lukeneeni jostain PV:n ohjekirjasta, että suljetulle sotilasalueelle tunkeutuvan henkilön saa viimeisenä ratkaisuna yrittää pysäyttää laukauksella tunkeutujan alaruumiiseen, mutta en muista että tälle olisi ollut mitään erityistä nimitystä. --Prospero One (keskustelu) 2. tammikuuta 2020 kello 14.40 (EET)

Esim. tämän dokumentin sivuilla 185–186 kuvaillaan erilaisia voimankäyttötilanteita ja käytetään kyllä termiä "ei-tappava voima", mutta "tappava voima" tai "kuolettava voima" eivät tunnu kuuluvan puolustusvoimien sanastoon. Virallisesti taistelutilanteessakaan ei ole tarkoitus tappaa vihollista, vaan "tehdä toimintakyvyttömäksi". Esim. täällä (s. 31): "Vihollista ammutaan, kunnes haluttu vaikutus on saavutettu. Vihollisen saa harvoin toimintakyvyttömäksi vain yhdellä osumalla." Taidatkos sen tuon eufemistisemmin sanoa. -Ochs (keskustelu) 2. tammikuuta 2020 kello 17.00 (EET)
Linkittämäsi ohjeen sivun 185 itsepuolustusosiossa mainitaan ”kuolettava voima”, mutta ei tämä termi mitenkään yleisessä käytössä ollut varusmieskoulutuksessa. --Silvonen (keskustelu) 3. tammikuuta 2020 kello 07.08 (EET)
Englanninkielisessä Wikipediassa on aiheesta artikkeli Deadly force, ja tämä linkki olikin äsken otsikon sisässä. --Pxos (keskustelu) 2. tammikuuta 2020 kello 23.38 (EET)
'Voimankäyttö' on ainakin poliisin käyttämä termi. ref: poliisi.fi Tuollakaan ei tehdä eroa tappavan voiman ja tappamattoman välillä. [[18]] määrittää 'Voimankäyttövälineeksi' myös ampuma-aseen, joten luulisin 'voimankäytön' sisältävän 'Leathal force':. Sjmantyl (keskustelu) 10. tammikuuta 2020 kello 10.52 (EET)

Kolmosten ulkonäöt

Kolmosesta on olemassa ainakin kahdennäköisiä versioita:

  • yläosa pyöreä niin kuin alaosakin
  • yläosa samanlainen kolmiomainen kuin kirjaimessa Z, mutta alaosa pyöreä

Ovatko nämä numeron 3 kirjoitetut variantit eri koulukuntien versioita ja onko noilla jokin tietynlainen historia?--37.219.44.28 2. tammikuuta 2020 kello 23.48 (EET)

Erihän ne. Mistä kysymys nousi?--MAQuire (keskustelu) 2. tammikuuta 2020 kello 23.50 (EET)
Siitä, kun tuota kolmiomaista kolmosta näkee enemmän vanhemmissa teksteissä ja uudemmissa on aika usein taas tuo pyöreämpi muoto. Molemmat ovat olleet kiistatta käytössä samanaikaisesti, mutta kolmiomaisen variantin käyttö on tänäpäivänä varmaan jotain 38%, kun ennen se oli noin 50%, näin uskallan veikata.--37.219.44.28 3. tammikuuta 2020 kello 00.53 (EET)
Ok. No tuo jälkimmäinen ei edes ole numero: Ʒ.--MAQuire (keskustelu) 3. tammikuuta 2020 kello 00.59 (EET)
Googlasin ”kello”, ja kuvahaussa kuudes numeroitu kello oli sellainen, jossa on tuo z-kolmonen. Kun englanniksi googlaa ”clock”, heti ensimmäinen on tuollainen. Ip-käyttäjä taitaa kyllä puhua ihan kolmosnumeron erilaisesta fonista, ei Ʒ-kirjaimesta. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 3. tammikuuta 2020 kello 01.53 (EET)
Eli miten nämä sitten liittyy Wikipedian käyttäjiin siten, että neljä päivää Wikipediassa ollut ihminen alkaa meiltä tivaamaan aiheesta? Vaikuttaa vandalismilta tai trollaukselta.--MAQuire (keskustelu) 3. tammikuuta 2020 kello 02.03 (EET)
@MAQuire: Tämä on "kysy vapaasti" -kahvihuone ja tänne saa esittää mitä tahansa kysymyksiä, jotka eivät liity Wikipediaan. Sillä ei ole väliä, onko kysymyksen esittäjä anonyymi vai rekisteröitynyt eikä sillä, kauanko käyttäjä on ollut Wikipediassa. Rikot ylläolevalla kommentillasi käytösohjetta Wikipedia:Oleta muilta hyvää tahtoa leimaamalla minut, kysymyksen esittäjän välittömästi trolliksi. Koetetaan nyt pysyä aiheessa eikä mennä off-topiciin.--37.219.44.28 3. tammikuuta 2020 kello 02.42 (EET)
On aika kohtuutonta, että kun esittää kysymyksen, josta haluaa tietää, ruvetaan epäilemään trolliksi. Onko täällä vallan näin? Toivoisin MAQuirelta vankat perusteet siitä, mikä tekee kysymyksestäni trollausta. Täällä sanotaan selvästi, että ilman perusteluja esitetyt väärinkäytösepäilyt tai käyttäjän toimintaan kohdistuvat syytökset ilman todisteita ovat henkilökohtaisia hyökkäyksiä.--37.219.44.28 3. tammikuuta 2020 kello 15.29 (EET)
Yllä esitetty kysymys on täysin asiallinen ja juuri sellainen, joita tällä sivulla saa kysellä. Lattapäisestä kolmosesta on hyvin lyhyt maininta en-wikissä en:3#Flat-topped_3, mutta ilman lähdettä. --Jmk (keskustelu) 3. tammikuuta 2020 kello 15.35 (EET)

Olympiakaupunkien väkiluvut

Mikä on asukasluvultaan pienin

  • a) valtio
  • b) kaupunki,

jossa on joskus järjestetty olympialaiset? Kerro sekä kesä- että talviolympialaisista. Helsingissä ei siis järjestetty olympialaisia vuonna 1940, mutta jos olisi järjestetty, ne olisivat olleet oikea vastaus. --40bus (keskustelu) 5. tammikuuta 2020 kello 22.40 (EET)

Talviolympialaisista a) Norja b) Squaw Valley? -Ochs (keskustelu) 5. tammikuuta 2020 kello 22.57 (EET)
Entä kesäolympialaisista? --40bus (keskustelu) 5. tammikuuta 2020 kello 23.02 (EET)
Pitäisi varmaan miettiä kisojen ajankohdan väkilukuja. A-kohtaan Suomi lienee oikea vastaus, b:hen Saint Louis, Antwerpen tai Helsinki tässä todennäköisyysjärjestyksessä. -Ochs (keskustelu) 5. tammikuuta 2020 kello 23.06 (EET)
Artikkelin sv:Stockholms historia mukaan Tukholman väkiluku oli vuonna 1910 noin 340 000, kun taas artikkelin Helsinki mukaan Helsingin väkiluku oli vuonna 1950 noin 369 000. Näin ollen Tukholma lienee ollut vuoden 1912 kesäolympialaisten aikaan hieman pienempi kuin Helsinki vuonna 1952. Koko Ruotsin väkiluku oli 1900-luvun alussa jo yli viisi miljoonaa (sv:Sveriges historiska befolkning) eli suurempi kuin Suomen 1950-luvulla. Toisaalta artikkelin en:History of Athens mukaan Ateenan väkiluku oli vuoden 1896 kesäolympialaisten aikaan vain 123 000, joten se kuuluu listalla Tukholmankin edelle. Artikkelin en:Demographic history of Greece mukaan koko Kreikan väkiluku oli tuolloin vajaat kuusi miljoonaa. Artikkelista en:History of St. Louis en löytänyt tietoa kaupungin väkiluvusta 1900-luvun alussa, mutta vuonna 1890 se oli jo 452 000. Artikkelin en:Timeline of Antwerp mukaan Antwerpenin väkiluku oli vuonna 1910 noin 362 000, joten vuonna 1920 se on saattanut olla hieman suurempi kuin Helsingin 1952.
Veikkaan siis, että kesäolympialaisten osalta kaupunkien kolmen kärki on Ateena < Tukholma < Helsinki, valtioiden kolmen kärki taas lienee Suomi < Ruotsi < Kreikka. --Risukarhi (keskustelu) 6. tammikuuta 2020 kello 17.45 (EET)
Ajattelin Saint Louisin kohdalla varsinaista kaupunkia, joka on tuota metropolialuetta huomattavasti pienempi. Vaikeahan näitä on verrata, kun väkiluvut riippuvat siitä, mitä alueita kaupunkeihin katsotaan kuuluvan. -Ochs (keskustelu) 6. tammikuuta 2020 kello 20.21 (EET)
Olen melko varma, että Saint Louisin kohdalla mainittu vuoden 1890 väkiluku tarkoittaa itse kaupunkia eikä metropolialuetta. Saman artikkelin osiossa en:History of St. Louis#Sub-urbanization and population loss mainitaan, että kaupungin väkiluku saavutti kaikkien aikojen huippunsa 1950-luvun alussa, jolloin se oli noin 880 000. Sen jälkeen väkimäärä on pudonnut lähes kolmasosaan, koska alueliitoksia ei ole tehty ja asukkaat ovat valuneet naapurikuntien puolelle. Se on sinänsä totta, että jos halutaan huomioida metropolialueet, niin kaikki vertailu muuttuu paljon hankalammaksi. --Risukarhi (keskustelu) 6. tammikuuta 2020 kello 21.10 (EET)
Miksi tällainen ehto? Entä jos joku tietää vastauksen jompaankumpaan. Miksi on välttämätöntä tietää molempiin vastaus, että saa vastata?--MAQuire (keskustelu) 5. tammikuuta 2020 kello 23.20 (EET)
Küsi julgesti.--Urjanhai (keskustelu) 6. tammikuuta 2020 kello 16.43 (EET)
evvvk. --Lax (keskustelu) 5. tammikuuta 2020 kello 23.57 (EET)

Palazzo

Palazzo on italian kielen vastine palatsille, mutta mistä tulee "palazzo pants" tarkoittaen erittäin väljälahkeisia (naisten) housuja?--RicHard-59 (keskustelu) 6. tammikuuta 2020 kello 16.18 (EET)

Olisikohan haaremihousut. --Abc10 (keskustelu) 6. tammikuuta 2020 kello 16.39 (EET)
Haaremihousuista kerrotaan kai artikkelissa Salwar kameez. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 6. tammikuuta 2020 kello 17.01 (EET)
Ilmeisesti haaremihousuissa on lahkeiden alapäässä rinksukat, kun taas palazzo pantsit ovat auki alhaalta. Enwikissä on erikseen artikkelit Palazzo pants, Harem pants ja Shalwar kameez. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 6. tammikuuta 2020 kello 17.09 (EET)
Täällä väitetään, että nimi johtuu siitä, että housut ovat hyvin tilavat, kuten palatsitkin. Mene ja tiedä. Italian palazzo tarkoittaa muuten nykyään paitsi palatsia myös mitä hyvänsä isoa rakennusta, kuten tavallista kerrostaloa. -Ochs (keskustelu) 6. tammikuuta 2020 kello 20.41 (EET)

Kirjakerho ja ISBN

Mulla on tässä käsissäni Simo Hämäläisen Kätkäläinen, nimilehdellä isoin kirjaimin "UUSI KIRJAKERHO Helsinki" ja lehden toisella puolella "ISBN 951-54-0248-4 Amer-yhtymä Oy Weilin+Göösin kirjapaino Espoo 1980". Mitään ei mainita esim. toisesta painoksesta tai uusintapainoksesta. Ilmeisesti kuitenkin teos on julkaistu jo 1978 ja tunniste on ISBN 951-35-1572-9. Onko tämä kirjakerhosysteemi jotenkin esimerkiksi tekijänoikeusasioissa omassa asemassaan vai mistä on kysymys? --Höyhens (keskustelu) 7. tammikuuta 2020 kello 14.01 (EET)

Osaisiko joku esimerkiksi Kirjallisuusprojektiin osallistuvista selittää? --Höyhens (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 22.41 (EET)
Tällaisessa teoksen julkaisusarjaan liittämisessä uusi ISBN lienee normaali menettely. En ymmärrä mitä tekemistä ISBN:llä ja tekijänoikeuksilla olisi keskenään. Ne säilyvät tekijällä, vaikka hän olisikin sopinut uudesta julkaisusta. -Ochs (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 22.46 (EET)

Montaako eri eritettä ihminen tuottaa?

Onko näillä kaikilla edes nimeä? --93.106.52.66 7. tammikuuta 2020 kello 15.51 (EET)

Virtsa, uloste, sylki, sappi, mahaneste, haimaneste, siemenneste, valkovuoto, maito, hiki, lima, korvavaha, hormonit, tulehduseritteet jne. Onhan noita. Jos erite ymmärretään jonkin rauhasen tuottamaksi aineeksi, virtsa ja uloste eivät sellaisinaan tietysti ole eritteitä vaan sisältävät niitä. Verikin mainitaan joskus eritteeksi. -Ochs (keskustelu) 7. tammikuuta 2020 kello 23.59 (EET)
Ööhhmmm. Mitenkähän se huono artikkelimme tosiaan määritellään? On sisäeritteet eli hormonit ja ulkoeritteet kuten paska, jonka viimeksi mainitun voi sikäli mieltää yhden elimen tuottamaksi että se on peräsuolen erite.. Ei kai näitä voi laskea kun joka kerta kunkin rauhasenkin erite on erilaista samallakin lajilla ja lajin yksilöllä. Jostain syystä monet kielilinkitkin viittaavat lähinnä sanoihin, jotka tarkoittavat eritystä eikä eritettä sinänsä. Joku viisaampi esim. biologi voi yrittää vastata. Mutta meillä ei siis ole tällä haavaa artikkelia eritys. Kiitokset terävästä huomiosta kysyjälle. --Höyhens (keskustelu) 8. tammikuuta 2020 kello 01.33 (EET)
Totta, tuohan oli kansakoulun luonnontiedon kirjassa, joten meidän tavallisten tallaajienkin pitäisi tuo tietää. --Urjanhai (keskustelu) 9. tammikuuta 2020 kello 21.02 (EET)
Kun nyt tuli puheeksi, niin miten muuten tuo "kuona-aine", onko se olemassa jossain muussa todellisuudessa kuin uskomushoitoja markkinoivassa näennäistieteessä? --Urjanhai (keskustelu) 9. tammikuuta 2020 kello 21.04 (EET)
Se varmaan riippuu siitä, miten kuona-aine määritellään (missään sitä ei varmaan ole varsinaisesti määritelty). Tokihan keho poistaa itsenäisesti esimerkiksi ureaa sekä energia-aineenvaihdunnan sivutuotteita hiilidioksidia ja typpeä. Jonkun määritelmän mukaan nämä voisivat olla kuona-aineita, mutta tosiaan pääosin termiä käytetään erilaisten detox-kuurien ja muiden vastaavien markkinoimisessa. --PtG (keskustelu) 9. tammikuuta 2020 kello 22.21 (EET)
Tieteen termipankin mukaan kuona-aine tarkoittaa samaa kuin englannin excretion [19], josta kertova enwikin artikkeli on yhdistetty fiwikin erite-artikkeliin. Enwikin mukaan excretion sisältyy laajempaan käsitteeseen metabolic waste, joka wiktionaryn mukaan on suomeksi kuona-aine. Termipankin mukaan erite on englanniksi secretion [20], josta ei ole artikkelia fiwikissä. Pahasti sekaisin on nämä. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 9. tammikuuta 2020 kello 22.38 (EET)
Interwiki- ja joskus vielä niiden peruina vanhoihin interwikiliitoksiin perustuvat wikidataliitokset voivat joskus olla epäluotettavia, eikä wikipediaankan ole aina luottamista paitsi jos tiedon vahvistaa varmasti luotettava ulkoinen lähde. Tieteen termipankki myös on varmaan katsottava luotettavaksi.--Urjanhai (keskustelu) 10. tammikuuta 2020 kello 19.39 (EET)

Kirjoitettu diftongi

Voiko sanoa "kirjoitettu diftongi"? Se tarkoittaa sitä, että sanassa on kaksi eri kirjoitettua vokaalia peräkkäin samassa tavussa.

Esimerkiksi englannin sanassa poor on kirjoitettaessa pitkä vokaali, mutta äännettäessä diftongi. --40bus (keskustelu) 8. tammikuuta 2020 kello 09.53 (EET)

Mielestäni ei. Diftongi on fonetiikan käsite, joten yhtä vähän mielekästä olisi puhua "kirjoitetusta väljästä takavokaalista" tai "kirjoitetusta soinnittomasta sibilantista". Jos sanan samaan tavuun on kirjoitettu kaksi vokaalia peräkkäin, siinä toki monissa kielissä myös yleensä äännetään diftongi. Mutta esimerkiksi englannin sanassa bean on vain yksi tavu, mutta siinä ei äännetä diftongia vaan yksi vokaali: [bi:n]. Samoin esim. ranskan haut tai saksan sie. -Ochs (keskustelu) 8. tammikuuta 2020 kello 12.33 (EET)
Minä olen aina ajatellut diftongia ortografian käsitteenä. --40bus (keskustelu) 8. tammikuuta 2020 kello 14.35 (EET)
On täysin mahdollista ajatella väärin. Iivarius (keskustelu) 8. tammikuuta 2020 kello 15.41 (EET)
Koulussa ne taidettiin opettaa vain suomen kielen tunnilla, ja suomen kielen oikeinkirjoitus on lähes foneettinen. Silloin ei ehkä erikseen mainittu, että tarkoitettiinkin kirjaimin merkittyjä äännnettyjä asioita. Muiden kielen opetuksessa koulussa en ainakaan (enää) muista kuulleeni sanaa diftongi.--Urjanhai (keskustelu) 9. tammikuuta 2020 kello 20.55 (EET)
Ajattelet väärin. Esimerkiksi englannissa diftongi au voi kirjoituksessa olla ow tai ou, diftongi ai i, ye tai y ja diftongi ou ou, o tai ow. 109.240.36.246 15. tammikuuta 2020 kello 02.28 (EET)

Omakotiasukkaiden osuus helsinkiläisistä

Kuinka suuri osa helsinkiläisistä asuu omakotitaloissa? 109.240.72.186 9. tammikuuta 2020 kello 02.42 (EET)

Tämän mukaan (s. 71) Helsingin asunnoista 7,7 % sijaitsi vuonna 2018 "erillisissä pientaloissa". Koska asuntokunnat tällaisissa ovat keskimäärin suurempia kuin kerrostaloissa, voisi arvioida, että noin 10 % helsinkiläisistä asuu omakotitaloissa tai vastaavissa. Tarkempaa tietoa etsiessä. -Ochs (keskustelu) 9. tammikuuta 2020 kello 22.38 (EET)

Vanha mainos televisiossa

Muistan nuoruudestani yhden hauskan mainoksen, jossa mies sanoi toiselle miehelle: Mikä sua pännii? Jäikö frukost syömättä? jonka jälkeen mies nauraa ilkeällä tyylillä. Löytyykö tätä mainosta Youtubesta?--109.240.244.182 9. tammikuuta 2020 kello 20.48 (EET)

Luonnonuskonnot

Mikä on maailman asukasluvultaan suurin kaupunki, jossa yli 50 prosenttia asukkaista on luonnonuskonnon kannattajia? --40bus (keskustelu) 10. tammikuuta 2020 kello 18.36 (EET)

Suosittelen katsomaan wikipediasta ja / tai googlesta.--Urjanhai (keskustelu) 10. tammikuuta 2020 kello 19.31 (EET)
En löydä tietoja. Minä haluan tietää. Voisiteko auttaa? --40bus (keskustelu) 10. tammikuuta 2020 kello 21.19 (EET)
Kysymyksesi on kummallisesti aseteltu ja siihen tuskin löytyy tarkkaa vastausta (mahtaako tuollaisia kaupunkeja olla olemassakaan). Niissä maissa, joissa luonnonuskontoja merkittävästi harjoitetaan, niitä kai harjoitetaan enemmän maaseudulla kuin kaupungeissa. Tästä listauksesta voi kuitenkin jotain tietoa saada. Togossa olisi sen mukaan 51 % väestöstä alkuperäisuskontojen harjoittajia. Toisissa lähteissä tosin prosenttiluku on vain 33 %. Togon maaseutukaupungeissa voisi siis tärpätä – siitä vain tutkimaan tarkemmin. -Ochs (keskustelu) 11. tammikuuta 2020 kello 00.14 (EET)

Kysymys jääkausista

Onko jääkausien aikana tropiikissakin ollut kylmempää kuin interglasiaalien aikana? 109.240.68.168 12. tammikuuta 2020 kello 17.28 (EET)

Jääkausia on ollut erilaisia, mutta 600–750 miljoonaa vuotta sitten oli erityisen kylmä, jolloin jäätikköjä oli nykyisen tropiikinkin alueella: [21]. -Ochs (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 22.30 (EET)
Noita linkitetyssä artikkelissa olevia karttoja katsottaessa on syytä muistaa, että mantereet ovat tuon jälkeen seilaneet eestaas toisiinsa verrattuna ja myös pohjois-eteläsuunnassa useampaankin kertaan, eivätkä ole välttämättä olleet samoilla leveyspiireillä kuin nyt, joten "nykyinen tropiikki" (johon artikkelikin vähemmän selkeästi kyllä viittaa) ei ole kovin relevantti asia tässä yhteydessä. Kartat esittävät suurpiirteisesti alueita, joilla on kyseisiltä ajanjaksoilta peräisin olevia kivilajeja, jotka ovat syntyneet jäätikkösedimenteistä. Toisaalta eri puolilla maailmaa on laajoja alueita, joilla ei ole kyseisillä ajanjaksoilla syntyneitä kivilajeja, vaan uudempia tai vanhempia (kuten Suomessa). Siten kivilajien esiintyminen ei suoraan kuvaa muinaisten jäätiköiden esiintymistä. Se on kyllä totta että noihin aikoihin (600–750 miljoonaa vuotta sitten) on ollut pitkä harvinaisen kylmä jakso. Asiaa on aika monipuolisesti selitetty artikkelissa en:Cryogenian (vastaava suomenkielinen artikkeli Kryogeenikausi ei paljon asiaa selvennä). Englanninkielisestä artikkelista myös hyvin käy ilmi, että asiassa on vielä paljon epävarmuuksia ja erilaisia tulkintoja. Kylmää on joka tapauksessa ollut, koska keskustellaan siitä onko edes päiväntasaajan tienoilla ollut avovettä, vai ovatko kaikki meret olleet jäässä. On siinä leviä varmaan viluttanut! --AB (keskustelu) 15. tammikuuta 2020 kello 07.34 (EET)

Kysymys alkoholin anniskelusta

Espoon Tapiolassa toimivat Guido's Pizza ja Subway fyysisesti samoissa tiloissa mutta erillisinä ravintoloina. Ravintoloilla on eri tiskit mutta varsinainen syöntialue on yhteinen. Guido's Pizza anniskelee alkoholia, Subway ei. Saako ostaa ruoan Subwaysta ja alkoholijuoman Guido's Pizzasta ja sitten nauttia ne yhtäaikaa? JIP (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 20.32 (EET)

Subwaysta saa ostaa syötävää, Guido’s Pizzan anniskeluoikeuksista en tiedä. Olen pyrkinyt syömään siten, että pureskelen ruoan hyvin, sitten nielaisen enkä huuhtele sitä juomalla. Ruoka sulaa silloin paremmin ja maut erottuvat selkeämmin. Tietysti tämä on henkilökohtainen asia, jokainen tekee omalla tavallaan. ---​r​a​i​d​5 (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 21.49 (EET)
"Nauttia ne yhtäaikaa" tarkoittaa tietenkin että juoma nautitaan ruoan kanssa palan painikkeena, ei että ne työnnetään suuhun fyysisesti yhtäaikaa. JIP (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 21.57 (EET)
Mielestäni näin tosiaan kannattaa tehdä. ---​r​a​i​d​5 (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 22.20 (EET)
Kysymys koskeekin sitä, saako ruoan ostaa yhdestä ravintolasta ja alkoholijuoman toisesta, jos ravintolat ovat samoissa tiloissa. JIP (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 22.37 (EET)
Kunhan pysyt anniskelualueella eli tässä tapauksessa kai ravintolan sisällä, ei pitäisi olla ongelmaa. Subwaytä tai viranomaisia ei kiinnosta, mihin subisi kuskaat tai minkä kanssa sen syöt. -Ochs (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 22.40 (EET)
Voit ostaa, kunhan muistat käyttäytyä asiallisesti (niin kuin aina) ja Ochsin huomion anniskelualueella pysymisestä. Asiakkaan kannalta on varsin hyvä tuollainen tarjonta. Taidanpa syödä jotakin kun puhut ruoasta. ---​r​a​i​d​5 (keskustelu) 13. tammikuuta 2020 kello 01.35 (EET)

Lumeton talvi

Siirretty sivulta Keskustelu:Ilmastonmuutos#Lumeton talvi.--Urjanhai (keskustelu) 13. tammikuuta 2020 kello 16.35 (EET)

Johtuuko ilmastonmuutoksesta että täällä etelä suomessa ei ole lunta.--Parantaja g (keskustelu) 13. tammikuuta 2020 kello 15.42 (EET)

Se, että nyt ei ole lunta, johtuu säätilasta. Jos taas vaikka kolmemenkymmenen vuoden liukuva keskiarvo tms. siitä, onko etelä-suomessa talvella lunta vai ei, on muuttunut vaikka 90 vuodessa, niin se saattaa mahdollisesti johtua ja luultavasti johtuukin ilmastonmuutoksesta. Tämä taitaa kuitenkin olla pikemminkin osastoon Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti) kuuluva kysymys.--Urjanhai (keskustelu) 13. tammikuuta 2020 kello 16.31 (EET)

Harry Potter hahmojen suomenkieliset nimet

Hei. Voisiko joku selvittää onko seuraavilla Harry Potter kirjoissa, elokuvissa ja peleissä mainituilla hahmoilla suomenkielistä vastinetta? Hahmot ovat Brian Gagwilde, Heliotrope Wilkins, Phyllida Spore, Edessa Skandenberg, Fytherley Undercliffe, Antonia Creaseworthy, Elizabeth Burke, Vindictus Viridian, Amrose Swott, Dilys Derwent, Eupraxia Mole, Quentin Trimble, Dexter Fortescue, Basil Fronsac, Walter Aragon, Mordicus Egg ja Brutus Scrimgeour. Varmuudella tiedän että Scrimgeour on suomeksi Rymistyir ja Fortescue on Vahvahqo, mutta onko muilla nimillä suomennettua vastinetta?--Kruununoksa (keskustelu) 14. tammikuuta 2020 kello 10.49 (EET)

Spore on Itiö, Derwent on Derwent, Trimble on Tytinä. --Nitraus (wikinät) 14. tammikuuta 2020 kello 21.57 (EET)
Luetteloa Harry Potter -sarjan hahmoista voisikin mielellään kehittää siten, että se käsittäisi myös alkukieliset nimet. Sieltä voinee kuitenkin hakea noita kysymiäsi nimiä, josko ne ovat säilyneet muuttamattomina. Ei tosin liene takeita, että luettelon kaikki nimet ovat varmasti suomalaisista käännöksistä. --PeeKoo 15. tammikuuta 2020 kello 16.32 (EET)

Kanadan ja Yhdysvaltain rajasta

Onko Kanadan ja Yhdysvaltain rajalla rajavyöhykket? 109.240.36.246 15. tammikuuta 2020 kello 02.05 (EET)

Entä Yhdysvaltain ja Meksikon rajalla? 109.240.36.246 15. tammikuuta 2020 kello 09.52 (EET)
Vyöhyke, jolla rajaviranomaisilla on oikeus suorittaa rajavalvontaa, esim. tehdä tarkastuksia, ulottuu peräti sata mailia sisämaahan kaikista Yhdysvaltain rajoista ja rannikoista. Tämä on kiivaan väittelyn kohde, koska kansalaisoikeusjärjestöjen mielestä Yhdysvaltain perustuslaki kieltää mielivaltaiset pysäytykset ja tarkastukset. Noin 2/3 Yhdysvaltain väestöstä asuu kyseisellä vyöhykkeellä. Meksikon rajan lähellä on vaihtelevassa määrin erilaisia aitoja, jotka saattavat estää rajan lähestymisen aivan rajalle saakka, mutta en löytänyt tietoa, että laissa olisi määritelty rajan läheisyyteen alue, jolla olisi liikkumisrajoituksia kuten Suomessa. -Ochs (keskustelu) 15. tammikuuta 2020 kello 12.41 (EET)

Porkkalan vuokra-alue

Kuinka paljon vuokraa NL maksoi Suomelle Porkkalasta?109.240.36.246 15. tammikuuta 2020 kello 11.26 (EET)

Artikkelissa Porkkalan vuokra-alue on lähteistetty tieto: "Neuvostoliitto maksoi alueesta vuokraa viisi miljoonaa Suomen markkaa vuodessa." -Ochs (keskustelu) 15. tammikuuta 2020 kello 12.05 (EET)
Viisi vanhaa miljoonaa tekisi mummonmarkoissa 50 000 markkaa, eli euroissa vajaa 10 000 euroa, ja siihen joku inflaatiokorjaus.--Urjanhai (keskustelu) 15. tammikuuta 2020 kello 12.10 (EET)
Tämän laskurin mukaan tuo summa vuonna 1944 vastasi ostovoimaltaan nykyistä 919 000 euroa, mutta vuonna 1956 enää nykyistä 156 000 euroa, ellei summaa sitten tarkistettu jollain indeksikorotuksella. -Ochs (keskustelu) 15. tammikuuta 2020 kello 12.48 (EET)
Rauhansopimuksessa on vuokra määrätty kiinteästi Suomen markkoina. – Sen sijaan Suomen maksamat sotakorvaukset on määrätty kultaan sidottuina dollareina, eli 300 miljoonaa dollaria kukin arvoltaan 1/35 unssia kultaa. (Jos dollarin kulta-arvo olisi devalvoitu, olisi maksettava määrä dollareina noussut vastaavasti.) --Jmk (keskustelu) 15. tammikuuta 2020 kello 14.35 (EET)

Wikipedian ei tarvitse noudattaa Suomen lakeja, jos ne menevät ristiin amerikan kanssa. Miten Facebook?

Olen oppinut vuosikymmenen mittaan, että Wikipedia-sivusto ei suomenkielisenäkään noudata ensisijaisesti Suomen lakeja vaan sen osavaltion Yhdysvalloissa, jossa Wikipedian asiat ovat. Päteekö tämä muutettavat muuttaen myös Facebookin, ja jos ei, niin miksi ei? Iivarius (keskustelu) 15. tammikuuta 2020 kello 20.08 (EET)

Wikipedia on Floridasta, mutta olikos Facebook Kaliforniasta? --Höyhens (keskustelu) 15. tammikuuta 2020 kello 20.10 (EET)
Ainakin Wikipediaan kirjoittavat Suomen kansalaiset ovat Suomesta.--Urjanhai (keskustelu) 15. tammikuuta 2020 kello 20.23 (EET)
Kyllä Facebook on saanut sakkoja Britannian tietosuojaviranomaiselta ja EU.n komissiolta ja poistanut vihaviestejä Saksan antamien sakkojen pelossa, joten kyllä yhtiö näköjään joutuu bisnessyistä ottamaan huomioon muidenkin maiden lakeja, koska sillä on asiakkaita näissä maissa. Tässä olisi Suomellekin tilaisuus tasapainottaa valtion budjettia: kyllä kunnon sakko naamakirjalle päihittäisi peltipoliiseista kertyvät rovot helposti. -Ochs (keskustelu) 15. tammikuuta 2020 kello 23.59 (EET)
Ongelmaa helpottaisi jos fiwikiä ylläpidettäisiin Suomen valtion rajojen sisällä sijaitsevalta palvelimelta (tai vähintään EU:n sisällä). Ipr1 (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 00.12 (EET)
Yksi säätiön servereistä on Amsterdamissa [22].--Htm (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 07.04 (EET)
Puhtaasti faktapohjalta Wikipedia sai syntynsä Floridassa, mutta laillisena entiteettinä se perustettiin San Fransiscossa eli Kaliforniassa, jossa sen päämaja nykyisinkin majailee. -- Cimon Avaro 16. tammikuuta 2020 kello 10.06 (EET)

Luoko

Mikä on luoko? Onko se se, minkä niittokone jättää vai se, minkä elokone jättää? Tätä pohdittiin aihepiiriä muokanneiden käyttäjien keskustelussa, mutta kaikki keskusteluun osallistuneet taisivat olla liian nuorta (sic!) sukupolvea hallitakseen vanhaa sanastoa tarkasti ja täsmällisesti. Veikatiin kuitenkin niittokonetta.--Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 09.34 (EET)

Kielitoimiston sanakirjan mukaan se on maassa kuivumassa oleva heinä, eli niittokoneen jäljestä olisi kysymys. Viljahan sidottiin saman tien lyhteiksi ja kuivattiin lyhteinä. Suurin piirtein samaa kuin luoko tarkoittaa karho. -Ochs (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 10.17 (EET)
Silloinhan oikeastaan se, minkä elokone tai haravakone jättää, on sitten se karho (tai ainakin heinän kohdalla, viljan osalta en tiedä, onko sille omaa sanaa).--Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 11.21 (EET)
Ja olen sentään ajanut sekä niittokonetta että haravakonetta että istunut elokoneen päällä sitä ajettaessa.--Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 11.24 (EET)
Sen verran oikeastaan pitäisi vielä tehdä kirjallisuustutkimusta, että pitäisi käsitellä viljan seiväskuivatus. Siinä siis lyhteitä tekevä itsesitoja jätettiin käytöstä, eikä myöskään elokoneen jäljiltä enää tehty lyhteitä, vaan vilja kasattiin kuivumaan seipäille siten kuin heinäkin käyttäen apuna elotalikkoa. Seipäiltä se koottiin heinäkärryyn, jossa olivat korkeat laidat eli rehdot ja ajettiin makasiiniin (joissakin murteissa suuli), jossa vilja puitiin puimakoneella eli tappurilla. Lyhteitä en ole koskaan enää nähnyt tehtävän, vaan viimeisin käytetty tekniikka ennen leikkuupuimuria on ainakin tuntemillani alueilla ollut viljan seiväskuivatus. Toki sittenkin viljaa on pitänyt kuivata vielä myös kuivurissa. --Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 11.34 (EET)
Tuohon liittyen löytyi tämä. Minulle oli uusi tieto, että viljaakin on kuivatettu seipäillä. Näköjään viljan seiväskuivatus ja lyhteet eivät myöskään sulkeneet toisiaan pois. -Ochs (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 15.50 (EET)

Wikipedian kadonnut palvelin

Wikipedialla oli ennen palvelin Los Angelesissa. Minä ainakin näin kerran artikkelista Wikipedia, että yksi sen palvelimista sijaitsi Los Angelesissa. --40bus (keskustelu) 17. tammikuuta 2020 kello 10.24 (EET)

Käsitykseni mukaan tietoja säilytetään hajautetusti eri tietokoneilla ympäri maailmaa. --Höyhens (keskustelu) 17. tammikuuta 2020 kello 11.18 (EET)
Täältä löytyy tietoa. -Ochs (keskustelu) 17. tammikuuta 2020 kello 11.21 (EET)

Ateneum Helene-elokuvassa

Elokuvassa Helene nähdään kuinka Helene Schjerfbeck käy Helsingin Ateneumissa katsomassa omaa näyttelyään. Kohtauksessa jossa Ateneum näkyy ulkoapäin kaikki ihmiset ja autot näyttävät kuin suoraan 1910-luvulta, eivät nykypäiväisiltä. Miten tämä oli kuvattu? Oliko koko Ateneumin ympäristö suljettu kuvauksia varten joiksikin päiviksi vai oliko tämä tehty erillisellä lavastuksella tai jotenkin digitaalisesti? JIP (keskustelu) 20. tammikuuta 2020 kello 12.14 (EET)

Tässä ei suoraan sanota, miten Ateneumin kohdalla meneteltiin, mutta ainakin Senaatintori on todella tyhjennetty joksikin aikaa ja kuvattu aidolla tapahtumapaikalla. Nykyaikana on toki mahdollista poistaa kuvista digitaalisesti ajankuvaan kuulumattomia yhsityiskohtia. -Ochs (keskustelu) 22. tammikuuta 2020 kello 08.55 (EET)

Kostua

Miksi sana "kostua" tarkoittaa hyötymistä? Mistä tämä sanonta tulee? --188.238.38.135 22. tammikuuta 2020 kello 10.06 (EET)

Käytännöt


Artikkelin aiheen lihavointi ja wikilinkit

Wikipedian Artikkelin rakenne -ohjesivun mukaan "Määritelmässä artikkelin aihe, usein sama kuin artikkelin nimikin, lihavoidaan." Olen lisännyt lihavoinnin muutamaan artikkeliin, jossa on ollut wikilinkkejä lihavoitavalla alueella. (esimerkki) Muokkaukseni on kumottu ja kerrottu, että lihavointia ja linkitystä ei tule käyttää samaan aikaan. Mikä tässä siis on käytäntö? Jätetäänkö artikkelin aihe (nimi) lihavoimatta tekstin alusta, jos siihen on lisätty wikilinkkejä? --KorsoTV Uusi (keskustelu) 22. joulukuuta 2019 kello 18.39 (EET)

en:MOS:LINKSTYLE kohta 3. Mielummin ei molempia samaan aikaan ja yleensä pelkkä linkitys on parempi. --URunICon 22. joulukuuta 2019 kello 19.03 (EET)
Artikkelin aihetta ei alussa linkitetä vaan lihavoidaan. Ennen sen saattoi tarvittaessa myös kursivoida, kuten en.wikissä, mutta "jotkut" äänestivät sen pois. Paha juttu. --Abc10 (keskustelu) 22. joulukuuta 2019 kello 21.03 (EET)
Tarkennuksena että ei käytetä tuplatehostetta (lihavointi + kursivointi). Ipr1 (keskustelu) 22. joulukuuta 2019 kello 21.37 (EET)
Tarkennuksena: "Ennen sen saattoi tarvittaessa myös kursivoida, kuten en.wikissä, mutta "jotkut" äänestivät sen pois. Paha juttu." --Abc10 (keskustelu) 22. joulukuuta 2019 kello 22.28 (EET)
Ohje:Artikkelin rakenne, yksinkertaistaa ja siistii merkittävästi artikkeleita kun ei liioitella tehosteiden kanssa. Ipr1 (keskustelu) 22. joulukuuta 2019 kello 23.17 (EET)
Ohjehan on selvä ja hyödyllinen, ja siitä varmaan seuraa yleisesti tässä kannatusta saanut vastaus alussa esitettyyn kysymykseen, mutta tämä kursivointikysymys on nähdäkseni jossain määrin eri asia, koska siinä on esimerkiksi fi- ja en-wikeissä päädytty eri valintaan perusteluilla, jotka eivät varmasti kummatkaan edusta mitään "liioittelua tehosteiden kanssa" vaan yksinkertaisesti eri perusteluja, joista toisessa wikissä on päädytty toiseen ja toisessa toiseen. Vastaavia eroja on monia muitakin. Silloin voi aivan hyvin toisellekin valinnalle edelleen olla asiallisiakin perusteluja. Tietysti voi olla myös eroja kielialueittaain esim. merkintätavoissa wikipedian ulkopuolella tai sitten ei. Tässä keskustelussa tämä on kuitenkin sivupolku tai niin haluttaessa oma eri keskustelunsa.--Urjanhai (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 00.16 (EET)
Muistelen myös kuten ylläolevat, että ei linkityksiä alussa olevan lihavoidun otsikon sisään. Itse olen tällaisissa artikkeleissa usein tehnyt niin, että mahdollisimman pian johdannon jatkuessa lihavoinnin päätyttyä toistan luontevalla tavalla ne sanat, jotka haluan linkittää ja näin tarpeellinen linkitys saadaan johdantoon lihavoinnin ulkopuolelle. Usein nämä sanat toistuvat aika pian johdannon alussa jo valmiiksikin. --Urjanhai (keskustelu) 22. joulukuuta 2019 kello 22.19 (EET)
Juurikin näin. Ja artikkelin aihe artikkelin alussa siis lihavoidaan aina eikä siihen käytetä muita tehosteita. En tosin ole kumonnut, jos joku on linkittänyt lihavoidun aiheen, mikäli sitä ei muuten pysty luontevasti linkittämään, mutta lähtökohtana pitää olla kuitenkin se, että linkit ovat muualla kuin lihavoiduissa sanoissa. --Lax (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 14.00 (EET)

Tiedustelu. Wikipedia lähde- ja tarkistettavuuskäytännöistä

Minulla ja Ylläpitäjä-käyttäjä:Nitrauksella on ollut viime aikoina kiistaa erään luettelo artikkelin lähteistä ja viitteistä. Ylläpitäjä-käyttäjä:Nitraus väittää että olisin itse käyttäjänä tietoisesti rikkonut Wikipedian lähde- ja tarkistettavuuskäytäntöjä. Yritin tiedustella Ylläpitäjä-käyttäjä:Nitraukselta mistä löydän Wikipedian lähde- ja tarkistettavuuskäytäntöjä ja hän poisti viestin omalla keskustelusivulla kokonana. Syy oli Häiriköinti. Jokainen voi katsoa sen oliko kyseinen viesti todella häiriköintiä. Linkki löytyy täältä [23]. Nyt kyseisin Kahvihuoneessa yleisesti mistä löytyy Wikipedian lähde- ja tarkistettavuuskäytännöt? Toivoisin saavani tähän asiaan vastauksen. --84.248.82.78 5. tammikuuta 2020 kello 15.11 (EET)

Täältä: Wikipedia:Merkitse lähteet ja Wikipedia:Tarkistettavuus --TuomoS (keskustelu) 5. tammikuuta 2020 kello 15.45 (EET)
Kiitoksia. Ylläpitäjä-käyttäjä:Nitraus olisi voinut kyllä itse näyttää mistä käytännöistä hän viittasi kun otti asian esille mutta itsekin löysin tuon googlen kautta. Minusta linkitys olisi aina parempi jos joku käyttäjä vetoaa käytännöihin koska ne ovat monen alasivun mittaisia pitkiä tekstejä. --84.248.82.78 5. tammikuuta 2020 kello 15.56 (EET)

Netissä olevat kuva- ja äänilähteet ja ajan myötä katoavat nettilähteet?

Netissä on runsaasti dokumenttifilmejä, haastatteluita, katkelmia uutislähetyksistä ynnä muuta sisältöä, joissa on monesti sellaista tietoa, jota haluaisin liittää artikkeleihin. Kuinka soveliasta on käyttää tällaista materiaalia lähteinä? Ovatko esimerkiksi Ylen Areenan tai Elävän Arkiston filmi- ja audioaineisto riittävän virallista lähdeaineistoksi Wikipediaan? Miten puolestaan lienee sellaisten YouTube-videoiden laita, jotka ovat katkelmia vaikkapa suomalaisista tv-ohjelmista ja joiden yhteydessä mainitaan, mistä lähetyksestä katkelma on tallennettu?

Toinen kysymys: Monilta nettisivuilta saa luotettavaa tekstiaineistoa helposti lähteiksi Wikipediaan. Usein vain käy niin, että artikkelien vanhimpia nettisivulinkkejä avatessaan kohtaa sen tosiasian, että lähteenä käytettyä sivua ei ole enää olemassa. (Näin käy toisinaan myös YouTube-videoiden kanssa.) Miten suuri ongelma tämä on Wikipedian luotettavuuden ja tarkistettavuuden kannalta? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 6. tammikuuta 2020 kello 14.24 (EET)

Ainakin Yle Areenassa taitaa yleensä olla mainittuna, kauanko ohjelma on katsottavissa. Se voi silloin auttaa arvioimaan linkin käyttökelpoisuutta. --Urjanhai (keskustelu) 6. tammikuuta 2020 kello 16.38 (EET)
Tottakai lähdeaineiston häviäminen on lievä ongelma, mutta nykyään netissäkin on liian laajoja arkistoja, että monet merkittävät sivut säilyvät muualla tallessa (erityisesti Internet Archive). Video- ja äänimateriaaliin käy mielestäni samat kriteerit kuin muihinkin lähteisiin. Jos ohjelma on selvästi asian suhteen luotettava, sen käyttäminen ei sinällään ole väärin. Toki tällaiset lähteet saattavat kadota nopeammin ja olla myöhemmin vaikeammin tarkistettavissa. Musta lähteiden katoamisen ongelmallisuutta painotetaan ehkä liikaa. Kirjoitushetkellä kirjoittaja ilmoittaa päivän, jolloin on lähteen tarkistanut, ja siihen pitäisi pystyä luottamaan. Ei kirjalähteitäkään saa välttämättä helposti käsiinsä, jos käyttää vaikka jotain ulkomaalaista kirjallisuutta. Lisäksi on ihan oikeissa tietokirjoissakin verkkolähteitä, jotka ovat kuolleet ajat sitten. Eivät nekään muutu epäluotettaviksi sen jälkeen. --PtG (keskustelu) 6. tammikuuta 2020 kello 18.55 (EET)
Pitkiin videoihin/nauhoitteisiin olisi varmaan suotavaa laittaa selite-kenttään kohta tai alue, jossa viitattu asia sanotaan (tyyliin 3:10-3:30), kuten englanninkielisessä Wikipediassa neuvotaan: linkki. Itse olen välttänyt helposti katoavia lähteitä ja suosinut tieteellisiä julkaisuita ja kirjoja ISBN-, PMID- ja DOI-koodeineen aina kun mahdollista. Monia muualta kadonneita nettisivuja ja videoita on arkistoitu mm. https://archive.org/ -sivulle, kuten muut jo mainitsivat. 5-HT2AR (keskustelu) 7. tammikuuta 2020 kello 05.05 (EET)
Jep, videoihin ehdottomasti jokin aikamääre, mistä kohtaa tieto löytyy. --PtG (keskustelu) 7. tammikuuta 2020 kello 17.59 (EET)
Lisätään tähän vielä huomio, että kun on vanhentunut linkki, niin joskus tilanne on se, että sivun osoite sivuston alla onkin vain muuttunut, ja sama sivu saattaa löytyy saman sivustoon alla muuttuneella osoitteella. Siksi kannattaa usein nähdä hiukan vaivaa tarkistamalla mahdollinen uusi osoite ja lisäämällä se ennen kuin suoraan laittaa arkistolinkin. Näppituntumalla oppii varsinkin tuntemiensa aihepiirien ja sivustojen osalta usein arvioimaan voisiko ehkä olla kysymys tästä. Joskus kuitenkin myös sivuston sisältö on muuttunut, ja silloin voi joutua tarkistamaan, vastaako se, mitä sivulla on nyt, sitä mitä on artikkelissa. Joskus uusi sivusto voi olla päivitetympi ja laajempi, joskus taas uudessa on vähemmän tietoa kuin vanhassa. Silloin voi arkjistolinkkiäkin tarvita. --Urjanhai (keskustelu) 7. tammikuuta 2020 kello 06.43 (EET)
Tämä on siis vasta viime vuonna oppimani sanan Lähderutto lievempi muoto. --Höyhens (keskustelu) 8. tammikuuta 2020 kello 01.38 (EET)
Artikkeli Linkkirutto on jo olemassa. Mainitsen tämän ihan vaan jos joku näitä keskusteluita lukeva oli aikeissa väsätä yllä olevasta lähderutosta artikkelin. 5-HT2AR (keskustelu) 9. tammikuuta 2020 kello 16.46 (EET)
Yksityishenkilöiden videot eivät taida kelvata lähteeksi. Julkaisijan pitää olla ns. virallinen kanava. Nyt Timo T. A. Mikkosen artikkeliin lisättiin Evergreens2-nimisen käyttäjän Vimeo-sivustolle lataamia videoita: [24] --Sblöbö (keskustelu) 9. tammikuuta 2020 kello 06.18 (EET)
Nehän ovat tekijänoikeusrikkomuksia, eikä niitä pidä linkittää Wikipediaan. Oikeudet ovat ainakin tuotantoyhtiöllä ja kanavalla. --Abc10 (keskustelu) 9. tammikuuta 2020 kello 08.13 (EET)
Aiheesta muualla -osioissa on paljon linkkejä muuhun copyrightin alaiseen tekstiin. Myös lähdeviitteet ovat täynnä tekijänoikeuksellista materiaalia. Ei linkittäminen sinänsä voi olla kiellettyä. --Höyhens (keskustelu) 13. tammikuuta 2020 kello 10.09 (EET)
Puhe on eri asiasta. Linkittämistä tekijänoikeuden loukkaamiseen kannattaa välttää. --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 13. tammikuuta 2020 kello 14.57 (EET)
Eivät kai ne tässä ole ongelma, vaan laittomasti upatut videot, kuten dokumentit, joita esimerkiksi YouTube on pullollaan. Siksi ne linkit lakkaavat toimimasta, koska videot ilmoitetaan tekijänoikeusrikkomuksiksi ja poistetaan. Usein näkee myös hämäriä sivustoja, jotka jakavat pdf-kirjoja ilmaiseksi niille, jotka uskaltavat antaa korttitietonsa. Onko näiden ja vaikkapa Sci-Hubin käyttö lähteenä Wikipediassa kiellettyä, vai saako muokkaaja hankkia lähdeaineistonsa mitä kautta tahansa? --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 13. tammikuuta 2020 kello 15.10 (EET)
Täällä Wikipedian ohjeissa lukee että "tekijänoikeuksia loukkaaviin sivuihin ei pidä linkittää." Maksumuurin takana olevien julkaisuiden tai kirjojen kaivaminen Scihubin tai LibGenin kautta, mutta näihin sivuihin suoraan linkittämättä jättäminen taas on eri asia, joka sekin tosin on tekijänoikeusrikkomus. 5-HT2AR (keskustelu) 13. tammikuuta 2020 kello 17.58 (EET)
Verkkosivuja arkistoidaan wayback machinen kaltaisiin palveluihin josta niitä voi etsiä jälkikäteen mutta aina ei ole näissäkään arkistoituna. Ipr1 (keskustelu) 18. tammikuuta 2020 kello 06.09 (EET)

Selkokielinen suomenkielinen Wikipedia?

Onko aikaisemmin ollut puhetta suomenkielisen selkokielisen Wikipedian perustamisesta? Kuinka sellaisen voisi perustaa? Olisin kiinnostunut kirjoittamaan selkokielisiä artikkeleita. Niko Tersa (keskustelu) 10. tammikuuta 2020 kello 22.54 (EET)

En ole koskaan kuullut suunnitelmista perustaa suomenkielinen simple-wiki. Wikikirjoissa on kuitenkin Wikijunior-projekti. jni (k) 13. tammikuuta 2020 kello 09.02 (EET)
Suomessa tuotetaan merkittävissä määrin selkokielistä kirjallisuutta, ja tätä kautta on paljon ammattitaitoisia selkokielisten tekstien tuottajia. Sen puolesta ajatus ei olisi mahdoton, jos riittävää kiinnostusta löytyisi. Mutta kuka tai ketkä pystyisivät tai olisivat tilaisuudessa viemään ajatusta eteenpäin? Ja syntyisikö tarpeeksi sisältöä? Tai voisiko hankkeelle saada tukea esim. joko Wikimediasäätiöltä tai muualta? Olisiko Wikimedia Suomi kiinnostunut asian tutkimisesta? Sieltä voisi ainakin kysyä tai pyytää arviota. --Urjanhai (keskustelu) 13. tammikuuta 2020 kello 09.17 (EET)
Toisaalta tuo yllä viitattu Wikijunior näyttää toteuttavan osittain samaa tehtävää pienemmissä palasissa. Jos selkokielinen suomenkielinen Wikipedia lähtisi joskus toteutumaan, niin samoja sisältöjä luultavasti voisi käyttää molemmissa. Silloin voisi ehkä kannattaa toisena vaihtoehtona tuolta kaivaa esiin, ketkä tekevät Wikijunioria, ja neuvotella yhteistyömahdollisiukksista heidän kanssaan.--Urjanhai (keskustelu) 13. tammikuuta 2020 kello 09.24 (EET)
Jos kiinnostusta riittää, ei kukaan estele. Aluksi tarvittaisiin varmaankin teknistä apua jostain hautomosta tms. --Höyhens (keskustelu) 13. tammikuuta 2020 kello 10.06 (EET)
Joskus ollut WMFI:n rahoituksenhakulistalla mukana, mutta ei ole siitä ilmeisesti edennyt. Stryn (keskustelu) 13. tammikuuta 2020 kello 13.56 (EET)
Silloin tuo Wikijunior oikeastaan taitaa täyttää hyvin samantapaista tehtävää hiukan suppeammissa puitteissa.--Urjanhai (keskustelu) 13. tammikuuta 2020 kello 14.29 (EET)

Edeltäjä-seuraaja -mallineen merkitys

Mikä merkitys edeltäjä-seuraaja -mallineella on esim. artikkeleissa, joissa jo käytetään valtionjohto -mallinetta? Koen hölmönä pistää käytännössä samat tiedot kahteen eri paikkaan artikkelia, esim. Alexander Stubb. Voisiko vain suoraan ottaa pois, ja antaa valtionjohto-mallineen sisällä jo olevien tietojen jäädä ensisijaiseksi?

Oma ehdotukseni on, että valtionjohto-mallineeseen tulisi varsinaiset valtiolliset tehtävät, esimerkiksi ministerinsalkut ja kansanedustajuudet – kun taas tittelit, kuten kokoomuksen puheenjohtajuus voisi laittaa artikkeliin alas edeltäjä-seuraaja-mallineen sisään. Tämä rajanveto helpottaisi sitä uhkaa, että tietyissä artikkeleissa Valtionjohto-malline paisuu koko artikkelin mittaiseksi. --Jepse (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 11.58 (EET)

Kaikki edeltäjä–seuraaja-nimet voisi minustakin ihan hyvin poistaa kaikista tietolaatikoista. Muutenkin tietolaatikoihin ahdetaan täällä liikaa tavaraa, kuten pitkiä luetteloita viihdepalkintoehdokkuuksista. --Savir (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 12.23 (EET)
Enpä sano tähän mitään muuta yleistystä kuin että Suomen kenraalikuvernöörien seuranta kävi EDIT "olisi käynyt" edeltäjä-seuraaja-syntaksin perustella muita menetelmiä helpommin. Ei niitä silti tarvitse moninkertaisina olla. Ai niin, ja joitakin muitakin kuten Sisilian tyranneja seurasin joskus jostain muunkielisestä wikistä. --Höyhens (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 15.50 (EET)
{{Edeltäjä-seuraaja}} voidaan käyttää muuhunkin kuin {{Valtionjohto}}-laatikossa oleviin nimikkeisiin, mutta kuten jo mainittu kyseiseen laatikkoon sijoitetaan jo muutenkin liikaa tavaraa. Edeltäjä/seuraaja tuossa on valtionjohto-laatikossa on sikäli turhaa koska laatikon pitäisi kertoa artikkelin aiheesta (kyseisestä henkilöstä), ei arvonimestä/tittelistä/asemasta. Monista muista henkilötietolaatikoista vastaava on jo poistettu aikoinaan. Ipr1 (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 00.18 (EET)

Keskustelu mallineesta:Henkilö/muusikko ja viihdepalkintoehdokkuudet

Mallineen keskustelusivulla on aloitettu keskustelu tuossa yllä sivumennen mainitusta asiasta eli viihdepalkintoehdokkuuksien tarpeellisuudesta henkilö/muusikko-mallineessa. --Htm (keskustelu) 17. tammikuuta 2020 kello 07.41 (EET)

Huomasin että keskustelua on käyty myös ainakin Ohjaaja-mallineessa. Kahvihuone sopisi paremmin kuin kaikkien eri mallineiden keskustelusivulla. Mielestäni. --Abc10 (keskustelu) 17. tammikuuta 2020 kello 08.36 (EET)

Tällä hetkellä tuo "ehdokkuudet" on ainakin seuraavissa mallineissa:

Ja ehdotuksena poistaa tuo mallineesta, leipätekstiin sen voisi jättää jos se koetaan tarpeelliseksi mutta tuollaista pitkää listaa ei olisi enää henkilötietomallineessa. Perusteinta poistamiselle ainakin: 1) ehdokkuus ei ole palkinto 2) ehdokkaana voi olla monille palkinnoille eri kategorioissa (huomattavan pitkä luettelo).

Esimerkki miten pitkiä nuo ehdokkuudet ovat, artikkelissa Johnny Depp on vain osa ja siltikin se on melko pitkä. Ipr1 (keskustelu) 17. tammikuuta 2020 kello 10.20 (EET)

Minä kannatan ehdokkuuksien poistamista tietolaatikosta. Ehdokkuudet ovat tosiaankin yleensä varsin vähäpätöisiä saavutuksia, ja niitä on useimmilla moninkertainen määrä voittoihin nähden. Ehdokkuuksien päätarkoitus taitaa olla julkisuuden saaminen palkinnoille ja palkintolähetyksille. --Savir (keskustelu) 17. tammikuuta 2020 kello 11.58 (EET)
En muista että olisin noita montakaan kertaa laittanut. Minusta niitä ei tarvita. --Linkkerpar 17. tammikuuta 2020 kello 12.20 (EET)
Ehdokkuuksia on monenlaisia. On sellaisia ehdkkuuksia, joilla ei ole sen kummempaa merkitystä. Mut sit jos suomalainen elokuva on Oscar-ehdokkaana, sen voi varmaan mainita artikkelissa. Ei tarvita tietolaatikosa tietenkään. --Höyhens (keskustelu) 17. tammikuuta 2020 kello 16.36 (EET)
Tässä kai kysytäänkin ehdokkuuksista nimenomaan tietolaatikossa, jossa ne ovat turhia. Varsinaisia palkintojakaan ei kaikkia tarvitse tietolaatikossa luetella vaan vain tärkeimmät, jos niitä on enemmän kuin vaikka kolme. Leipätekstissä on perinteisesti osuus palkinnoille, jossa siinäkään ei tarvitse luetella kaikkia ehdokkuuksia, vaan joku tärkein. Varsinkin amerikkalaisten teollisuuselokuvien artikkelit on ladattu täyteen kaikenlaista mainos- ja triviatietoa, eikä niissä juuri puhuta itse elokuvasta. Ehkä niistä ei ole mitään puhuttavaa. --Abc10 (keskustelu) 17. tammikuuta 2020 kello 18.48 (EET)
Artikkelin leipätekstissä voi edelleen kertoa ehdokkuuksista, tarkoitus on karsia niitä tietolaatikoista. Ja nyt etenkin kyseessä henkilötietoja koskevat laatikot, elokuvan tietolaatikoissa noita ei edes ole käytetty. Ipr1 (keskustelu) 17. tammikuuta 2020 kello 23.20 (EET)

Jos päädytään poistamaan ehdokkuudet tietolaatikosta, niin voisiko sen tehdä siististi botilla, joka ei sotke tuoreita muutoksia eikä tarkkailulistaa? Muokkaaja poistaa jäljelle jäävät ehdokkuudet muiden muutosten yhteydessä? Mielestäni tämä olisi hyvä tapa muissakin massamuutoksissa. ---​r​a​i​d​5 (keskustelu) 17. tammikuuta 2020 kello 22.37 (EET)

Jossei haluta häivyttää tietoa joistain artikkeleista, niin käsin joutunee poistaa, sillä joissain artikkeleissa ehdokkuudet on kirjoitettu vain tietolaatikkoon muttei ollenkaan leipätekstiin, ja botilla ei liene helppo siirtää ehdokkuuksia tietolaatikosta leipätekstin sekaan. Tosin muistaakseni tätä tietojen "häivytystä" on aiemminkin harjoitettu, kun on tehty joihinkin mallineisiin muutos, jossa mallineen sivulla joku parametri on muutettu toimimattomaksi, jolloin mallineeseen täytetty tieto on poistunut artikkeleista kokonaan näkyvistä tilanteissa, joissa se täytetty tieto ei ole löytynyt leipätekstissä. 85.156.64.153 17. tammikuuta 2020 kello 22.48 (EET)
Luultavasti joutuu käsin tarkistamaan mitä sinne laatikkoon on laitettu, jos on vaikka lähde, jota käytetään muuallakin artikkelissa mutta lähteen tiedot ovat tietolaatikon yhteydessä -> ei rikota viittausta. Ipr1 (keskustelu) 17. tammikuuta 2020 kello 23.20 (EET)
”– joissain artikkeleissa ehdokkuudet on kirjoitettu vain tietolaatikkoon muttei ollenkaan leipätekstiin –” Tietolaatikon sisältö on tiivistelmä artikkelin tiedoista. Tämä tuntuu olevan hankalaa, joten en poista ehdokkuuksia (jos tulee käytännöksi) muokatessani tietolaatikkoa, ellei parametria tehdä kokonaan toimimattomaksi (vertaa: pituus, MusicBrainz…). Kenties useissa artikkeleissa on tietolaatikon ehdokkuudet lähteistetty siten, että poistaminen tekisi viittausvirheen. Olisiko jotakin arviota määrästä tai esimerkkiä, sillä en ole tällaiseen kiinnittänyt huomiota? ---​r​a​i​d​5 (keskustelu) 18. tammikuuta 2020 kello 18.00 (EET)
En ole havainnut mutta en sulje pois vaihtoehtoa että siellä olisi jokin lähde, aina löytyy jokin artikkeli joka yllättää.. Mieluusti laittaisin vain kentän pois käytöstä sen suurempia muutoksia itse artikkeleihin jos se sopii muille ihmisille. Ipr1 (keskustelu) 19. tammikuuta 2020 kello 01.44 (EET)
No, löytyi ainakin yksi artikkeli: Ilari Aalto. Ipr1 (keskustelu) 19. tammikuuta 2020 kello 02.27 (EET)
En tiedä boteista mitään, mutta haittaako mitään, jos pienempi osa tietolaatikosta on lähteistetty ja botti jättää ne väliin? Sen jälkeen ne korjattaisiin manuaalisesti, lopuksi mallineesta poistettaisiin parametri ehdokkuudet. ---​r​a​i​d​5 (keskustelu) 19. tammikuuta 2020 kello 13.52 (EET)
Lähinnä siis mietin jos sama lähde on muualla artikkelissa käytössä jossain merkityksessä. Ehdotuksia otetaan vastaan.. Ipr1 (keskustelu) 19. tammikuuta 2020 kello 15.17 (EET)
"Tietolaatikon sisältö on tiivistelmä artikkelin tiedoista." Totta, noinhan sen pitäisi olla, mutta valitettavasti näin ei kuitenkaan aina ole toimittu. Tässä esimerkkihaku (syötä Haku-toimintoon) havainnollistamaan asiaa:
hastemplate:Näyttelijä insource:/ehdokkuudet.*[^}].*Emmy/ -insource:/'''.*Emmy/
Tuossa haussa on 29 kpl Näyttelijä-mallinetta käyttävää artikkelia, joissa on tietolaatikossa mainittuna Emmy-palkintoehdokkuus, mutta joissa Emmy-ehdokkuutta ei ole mainittu lainkaan leipätekstissä. Jos siis ehdokkuudet-parametri otettaisiin pois käytöstä, niin noista 29:sta artikkelista katoaisi kokonaan näkyvistä Emmy-ehdokkuudet. Tai jos ehdokkuudet-parametri poistettaisiin noista 29:sta artikkelista kokonaan botin avulla, niin lopputulos olisi edelleen sama eli tietoa katoaa artikkelista. Jos taas nuo esimerkin Emmy-ehdokkuusmaininnat halutaan säilyttää artikkeleissa, niin ne joudutaan siirtämään tietolaatikosta leipätekstin sekaan käsin, minkä jälkeen ehdokkuudet-parametri voidaan poistaa käytöstä ilman, että artikkeleista katoaa relevanttia tietoa. 85.156.64.153 19. tammikuuta 2020 kello 18.09 (EET)
Yksi kohta kysymyksessä onkin tuo onko ehdokkuus ylipäänsä säilytettävää tietoa vai tarpeetonta triviaa (ehdokkuus ei ole palkinto). Melko varmasti on merkittäviäkin ehdokkuuksia mutta sitten on aika turhiakin. Ipr1 (keskustelu) 20. tammikuuta 2020 kello 02.28 (EET)

Taiteilijanimi/lempinimi

Mihin kohtaan henkilön nimeä taiteilijanimi/lempinimi sijoitetaan? Oikeastaan siis tuleeko se heti ensimmäisen nimen jälkeen, vai ennen sukunimeä, eli esim. Simo ”Sipe” Johannes Santapukki vai Klaus Untamo ”Klasu” Järvinen? Mielestäni jälkimmäinen vaikuttaisi selkeämmältä, mutta aiemman kaltaisiin tapauksiin törmää toisinaan. Vai vaikuttaako tähän järjestykseen joku tekijä, jolloin molemmat ovat joissain tilanteissa oikein? Ja tarkoitan oikeastaan lähinnä tapauksia, joissa taiteilijanimeä käytetään yleensä yhdessä sukunimen kanssa. --188.238.37.160 18. tammikuuta 2020 kello 08.26 (EET)

Prince tuli tunnetuksi symbolista, jota ei voi lausua.. Eiköhän ole selvää ettei tuossa ole minkäänlaista kielioppisääntöä vaan taiteilijanimi on täysin eri asia. Ipr1 (keskustelu) 18. tammikuuta 2020 kello 08.56 (EET)
Taiteilijanimiä ja lempinimiä ei laiteta täydellisen oikean nimen sisään, vaan ne voi tarvittaessa mainita erikseen. Jos henkilö tunnetaan parhaiten jollain taiteilijanimellään, kuten Prince, se on artikkelin nimenä ja sillä määritelmälause aloitetaan. Lempinimiä harvemmin kuuluu mainita, elleivät ne ole yleisesti tunnettuja, kuten "Litti" Jari Litmasen lempinimenä. Jos kutsumanimi on eri kuin jokin etunimistä, se laitetaan lainausmerkkeihin viimeisen etunimen ja sukunimen väliin. Esimerkiksi Keijo Erik "Keke" Rosberg. --Savir (keskustelu) 18. tammikuuta 2020 kello 12.09 (EET)
Ainakin tuo järjestys esimerkeillä Keke ja Klasu vaikuttaa järkevältä, ja kun mietin, miten kuuluisi menetellä artikkelissa Rauli Badding Somerjoki, niin noin siinäkin oli tehty.--Urjanhai (keskustelu) 18. tammikuuta 2020 kello 12.59 (EET)
Jonkun pitäisi kirjoittaa ohje, jossa selitetään miten sijoitetaan ja muotoillaan artikkelin aiheena olevan henkilön oikea nimi, koko nimi, kutsumanimi, lempinimi, taiteilijanimi, salanimi, kirjailijanimi, alkuperäinen nimi, entinen nimi, tyttönimi, hallitsijanimi, kunnianimi, lapsinimi, omankielinen nimi ym. --Savir (keskustelu) 18. tammikuuta 2020 kello 12.15 (EET)
Onko tästä mitään jo tämänhetkisissä ohjeissa? --Urjanhai (keskustelu) 18. tammikuuta 2020 kello 12.19 (EET)
Artikkelimallin ohjeissa on jotain pientä ohjetta määritelmälauseesta. --Savir (keskustelu) 18. tammikuuta 2020 kello 12.31 (EET)
Mieluummin ei pikkutarkkoja ohjeita, koska joka tapauksessa tulee erimielisyyttä siitä onko kyseessä sala-, lempi-, tyttö-, taiteilija- vai joku muu nimi. Sitten lyödään päähän ja päätä seinään. Jonkinlainen taiteellinen vapaus on hyvä jättää. Sääntöaddiktit rakastavat sääntöjä, mallineita ja automatiikkaa, mutta kirjoittamisen iloakin pitäisi olla. --Abc10 (keskustelu) 18. tammikuuta 2020 kello 12.46 (EET)
Näissähän on myös paljon tapauskohtaisuutta, ja myös muutosta ajan myötä, koska sekin esim. muuttuu, millä nimen muodolla joku henkilö yleisesti tunnetaan. Myös yleisesti säännöt ovat pikemmin yleistettävissä tapauskohtaisista perustelluista ratkaisuista jälkikäteen kuin niinkään spekuloitavissa aukottomasti etukäteen.--Urjanhai (keskustelu) 18. tammikuuta 2020 kello 13.05 (EET)
Eniten nimisekaannuksia näkee kai tietolaatikoissa. Niiden pohjissa on kai edelleenkin joitain puutteita ja ristiriitaisuuksia. --Savir (keskustelu) 18. tammikuuta 2020 kello 15.37 (EET)
@Ipr1 on kiitettävästi yhtenäistänyt mallineita. Tästä olisi hyvä mainita kyseisten mallineiden keskustelusivuilla, ellei sitten ole laajempi tai yleinen ongelma, joka korjaantuu käytäntösivulla. ---​r​a​i​d​5 (keskustelu) 18. tammikuuta 2020 kello 18.16 (EET)
Käytännössä nuo on tarkoitettu nyt seuraavanlaiseti:
  • "nimi" on se yleisesti tunnettu, joka on yleensä artikkelin otsikossa, esim. "Prince"
  • "oikea nimi/koko nimi" on jos oikea nimi on pidempi tai poikkeaa yleisesti tunnetusta, esim. "Prince Rogers Nelson"
  • "alkuperäinen nimi" tarkoittaa alkuperäiskielistä/alkuperäisellä merkistöllä siinä tapauksessa että yleisesti tunnettu nimi on translitteroitu muusta kielestä, jossa voi olla useita eri merkityksellä olevia merkkejä joiden merkitys katoaa translitteraatiossa, muun muassa kiinalaisissa nimillä on lukuisia eri tulkintoja länsimaisilla aakkosilla, ks. Keskustelu:Coco_Lee, myös japaninkielisissä nimissä eri henkilöt voivat käyttää eri kanjia nimensä kirjoittamiseen mutta lausunta ja läntinen kirjoitusasu voivat silti olla samat
  • "taiteilijanimi/lempinimi/salanimi/muut nimet" tulevat (useimmissa) laatikoissa nyt samaan paikkaan jossa kaikki nuo epäviralliset nimet kerrotaan: näille kun ei ole mitään lakiteknistä perustetta (eivät virallisia/lainvoimaisia henkilönimiä) ja jotkut vaihtavat näitä kuin täit paitaa. Näiden ylläpito olisi jotakuinkin mahdotonta kun erilaisia nimiä on niin lukuisia ja ne vaihtuvat usein eikä ole mitään yksiselitteistä sääntöä jne.

Parannuksia saa ehdottaa mutta ei enää niin monia eri kenttiä nimille kuin oli aiemmin, näitä oli huomattavasti enemmän ennen ja käyttö ei ollut läheskään niin selkeää/johdonmukaista kuin nyt mielestäni tuolla tavalla on. Esimerkiksi kenttien nimet voisivat olla toisinkin mutta toistaiseksi noin.

Jos näitä lisä-, liika-, lempinimiä on tarkemmin eriteltävä jossain artikkelissa niin sitten laatikon sijaan lisätään leipätekstiin osio jossa ne eritellään ja määritellään ja historia kerrotaan, mutta moinen taitaa olla yleisesti olla Wikipediaan kuulumatonta merkityksetöntä triviaa ja menee enemmän keltaisen lehdistön juttuihin. Ipr1 (keskustelu) 19. tammikuuta 2020 kello 01.41 (EET)

Tekijänoikeudet


Alvar Cawén ja URAA

Kuvataiteilija Alvar Cawénin (1886–1935) kuolemasta on kulunut jo yli 70 vuotta, joten hänen tuotantonsa tekijänoikeus on ymmärtääkseni Suomessa rauennut. Aiemmin tässä kuussa Eemil Halosen tapauksesta keskusteltaessa tuli kuitenkin ilmi, ettei Commonsiin tule tallettaa kuvia taideteoksista, jos Yhdysvalloissa voimassa olevan URAA-sopimuksen voimaantulon aikaan (1996) tekijän tekijänoikeus on ollut voimassa ja on kulunut alle 95 vuotta taiteilijan kuolemasta. Tästä syystä tallensin Cawénin maalaaman Lapinlahden kirkon rakennuskultuurikohteen alttaritaulun paikallisesti fiwikiin, enkä osallistunut kuvalla Wiki Loves Monuments 2019 urakointiin. Koska Commonsissa näkyy kuitenkin olevan taiteilijan tuotantoa esittelevä kategoria c:Category:Alvar Cawén, kysyn, päättelinkö oikein jolloin tuo Commonsin hakemisto tulisi nimetä poistettavaksi URAA-rikkomuksen vuoksi? Vai onko tässä joku poikkeustapaus ja alttaritaulun valokuvan saisikin tallentaa Commonsiin? (Lisäksi sydäntä särkee Commonsin tietolaatikon kansallisuus "Russian Empire, Finland". Onko osin Venäjän vallan aikana Suomessa eläneistä todellakin tapana merkitä tuo Venäjä esille?)--Paju (keskustelu) 21. syyskuuta 2019 kello 17.40 (EEST)

Commonsin luokassa saattaa olla Cawénin teoksia, jotka on julkaistu ennen vuotta 1924. Ne ovat tekijänoikeudesta vapaita myös Yhdysvalloissa joka tapauksessa. Olet aivan oikeassa siinä, että vuonna 1924 tai sen jälkeen julkaistut teokset ovat URAA:n vaikutuksessa ja ne ovat tekijänoikeudesta vapaita vasta, kun niiden julkaisusta on kulunut 95 vuotta. Commonsissa käytiin keskustelua siitä, pitäisikö URAA:n vaikutuksen alaiset teoskuvat massapoistaa vai ei. Pitkällisen keskustelun ja harkinnan jälkeen päädyttiin ilmeisesti siihen, että ei massapoisteta eikä URAA voi olla ainoa syy poistaa teoskuvaa. Mulla on hämärä muistikuva siitä, että jonkun päivämäärän jälkeen URAA:n vaikuttamia teoskuvia ei enää saanut ladata Commonsiin, mutta aikaisemmin ladattujen kanssa tehtiin kuten edellä selostin.--Htm (keskustelu) 21. syyskuuta 2019 kello 19.16 (EEST) Linkki: lisätietoa URAA:sta.--Htm (keskustelu) 21. syyskuuta 2019 kello 19.20 (EEST)
En löydä sieltä Russian empireä, mutta löydän kyllä tämän korpilahtelaisen taiteilijan Creator-sivulta "suomalainen-venäläinen taidemaalari". Mistään en löydä kohtaa josta sitä voisi muokata, vaikka siinä kynän kuva onkin. --Abc10 (keskustelu) 21. syyskuuta 2019 kello 19.30 (EEST)
Siinä on alun perin ollut finnish painter, mutta nationality-rivi tulee nykyään wikidatasta, jossa on mainittu sekä Suomen että Venäjän kansalaisuus.--Htm (keskustelu) 21. syyskuuta 2019 kello 21.45 (EEST)
Sanoisin kuten Inspector Clouseau: Not anymore.--Htm (keskustelu) 21. syyskuuta 2019 kello 21.50 (EEST)
Minulla on vakava aukko sivistyksessä tässä kohdin, piti käydä en.wikissä. Missähän mahdoin olla silloin kun inspehtori tuon lausahti. --Abc10 (keskustelu) 21. syyskuuta 2019 kello 22.18 (EEST)

Museoiden sisätilojen kuvaaminen ja kuvien tekijänoikeus

Osaako kukaan kertoa tiivistetysti, millaisia ohjeita liittyy kotiseutu- ja kotimuseoiden sisätiloja esittelevien valokuvien julkaisemiseen. Mainitsen esimerkkinä Wiki Loves Monuments 2019 -kohdeluettelon Riuttalan talonpoikaismuseon tai hieman uudempana esimerkkinä Lars Sonckin (1870–1956) suunnitteleman Ainolan (1904) rakennusten interiöörikuvien julkaisemiseen liittyvät seikat. Siis sellaisiin, joissa ei ole ainakaan erillisiä taideteoksia (patsaita, tauluja tms.) pääroolissa. Jos talomuseo on 1800-/1900-lukujen taitteen miljöön esitys, ei kai tekijänoikeutta enää mitenkään rikota? Entä jos tapauksena on Jean Sibeliuksen työhuone Ainolasta tai Ainolan salin kuva? Aihe tuli mieleeni myös uudelleenkuvausta ajatellen, koska mm. Commonsissa on 1910-luvulta peräisin olevan mustavalkoinen sisävalokuva Ainolasta, jossa Aino ja Jean S. istuvat salongin nojatuoleissa pöydän ääressä. Samaisen pöydän, tuolit ja kirjahyllyt ja hirsiseinät kuvasin kesän alussa väreissä, ilman pöydän ääressä istuvia ihmisiä; seinältä puuttuu nykyään taulu joka oli alkuperäisessä kuvassa. Joku pöytä, nojatuoli tai jossain toisessa kuvassa esimerkiksi takka saattaa olla jonkun tunnetun suunnittelijan tekemä 1900-luvun alussa. Ainolan osalta kysyn erityisesti, koskisiko esimerkiksi Lars Sonckin tekijänoikeus myös rakennuksen sisätiloja, kuten mielenkiintoisen näköistä vihreää takkaa ja hirsiseiniä... Muutaman sisäkuvan tallensin jo Aino Sibeliuksen suunnittelemasta Ainolan saunasta (uudelleenrakennettu 1925). --Paju (keskustelu) 23. syyskuuta 2019 kello 02.27 (EEST)

Kuvien julkaisemiselle ei pitäisi olla esteitä, jos museo sallii kuvaamisen. Rakennuksen saa vapaasti kuvata ja kuvia saa käyttää sekä ansio- että muussa tarkoituksessa. Eiköhän kuvausvapaus koske interiöörejäkin, jotka myös ovat arkkitehtien teoksia. Jos interiöörissä on tauluja, huonekaluja tai muita muotoiltuja esineitä jotka ovat tekijänoikeuden alaisia, pitäisi kuvaus- ja julkaisuvapaus täyttyä, jos kuvan päätarkoitus on kertoa rakennuksen sisustasta. Yksinkertainen mutta ehkä vähän karkea tapa arvioida kuvan päätarkoitus on arvioida, kuinka suuri osuus kuvan pinta-alasta on mitäkin. Kiinnostavaa olisi tietää, lasketaanko sisustusarkkitehtuuri arkkitehtuuriin, jolla on laissa poikkeama, vai ei?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 24. syyskuuta 2019 kello 00.58 (EEST)
Onko sillä, salliiko museo kuvaamisen vai ei, mitään merkitystä tekijänoikeuksien kannalta? Siltä kannalta toki, saako kuvata, mutta jos kuva on joka tapauksessa otettu, tekijänoikeuden kannalta sillä, että kuvaa ei olisi saanut ottaa, ei liene mitään eroa? Iivarius (keskustelu) 24. syyskuuta 2019 kello 01.43 (EEST)
Joo näin se menee minunkin käsitykseni mukaan. Ongelma vaan on monessa maassa, että museo ikäänkuin uskottelee ihmisille, että heillä on oikeus esillä olevien objektien tekijänoikeuksiin, vaikka ne ovat rauenneetkin. Beninissä on museoita, joiden seinillä sisätiloissa sanotaan, että jos joku tavataan ottamassa valokuvaa kameralla, joutuu maksamaan 30 000 cfa frangia.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 24. syyskuuta 2019 kello 01.56 (EEST)
En lähtisi Beninissä testaamaan, miten käy. Minulla on eräästä suomalaisesta museosta sisätiloista eräästä yksityiskohdasta kuva, jonka sain luvan kanssa ottaa, kun lupasin, etten julkaise sitä. Olen pohtinut, miten sitova lupaukseni on, tai siis lähinnä onko kiellolle juridisia perusteita. Jouduin siellä sitten henkilökunnan erityisen tarkkaavaisuuden kohteeksi, ja perässäni kulki koko ajan päällystakki, ihan niin kuin täälläkin. --Abc10 (keskustelu) 24. syyskuuta 2019 kello 08.01 (EEST)
Voihan kai olla Suomessakin, vaikka joka maassa tietysti kyseisen maan lainsäädännön mukaan, muitakin perusteita kuin tekijänoikeus kuvaamisen rajoittamiseen. Jos on vierailulla jonkun kotona, niin lupa kuuluu varmaan olla, ja jos on ei-julkisessa tilassa kuten julkisyhteisön tai yksityisen ylläpitämässä museossa, niin voi ehkä olla erilaisia perusteita kieltää tai sallia valokuvaaminen. En kuitenkaan maallikona tunne tarkemmin asiaa, eli että millä eri lainpykälillä voisi asiaan olla vaikutusta.--Urjanhai (keskustelu) 24. syyskuuta 2019 kello 08.20 (EEST)
Esimerekiksi Ateneumissa joskus vuosia sitten muistelisin että valokuvaaminen olisi ollut kieletty, ja siellä varmaan silloin oli esillä sekä tekijänoikeuden alaisia että niistä vapaita teoksia.--Urjanhai (keskustelu) 24. syyskuuta 2019 kello 08.24 (EEST)
Museot kieltävät valokuvauksen usein teosten suojelun takia, eli salamaa tai jalustaa ei saa käyttää. Tällä ei ole mitään tekemistä tekijänoikeuden kanssa. Abc10:n kokemus kertoo siitä, miten vaikeaa museon on itse kuvaamista kieltää, kun kyse on enemmänkin kuvan julkaisemisesta, jota on varsin vaikea kontrolloida nettiaikaan. Museot Beninissä perivät sakon kuvaamisesta koska ne haluavat ansaita sakon perimisellä. Taustalla on tietysti myös se, että ne haluavat saada yksinoikeuden kokoelmistaan otettuihin kuviin. Aikaisemmin museoissa kai ajateltiin myös, että jos kuvia kokoelman teoksista saa ottaa ja julkaista vapaasti, se vähentää kävijöiden määrää. Ja museot halusivat ansaita myymällä netissä olevia kuvia kokoelmista. Nykyisin ollaan kai enimmäkseen aivan toista mieltä. Jos kokoelman kuvia saa julkaista vapaasti, se päinvastoin lisää kävijöitä ja kiinnittää huomion itse kokoelmiin ja teoksiin, joka lienee museon päätehtävä. Olisi kiinnostavaa tietää onko tästä tutkimuksia, vai perustuuko se museon henkilökunnan kokemuksiin. Ja ilmeisesti ansaitseminen kuva-arkistojen kuvilla on todettu niin vähäiseksi, että arvellaan olevan parempi julkaista niitä avointen lisenssien ehdoilla, jolloin kuvat eivät jää "makaamaan" palvelimille.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 24. syyskuuta 2019 kello 10.12 (EEST)
Ainakin Ainolan lipunmyynnissä kerrottiin alkukesällä, että kuvia saa ottaa ja samoin kesällä Ateneumissa, Amos Rexissä, Didrichsenin taidemuseossa, Varkauden taidemuseossa yms, kun kysyessäni kerron, etten käytä salamaa. Näin kysyessäni vastaaja ei käsitykseni mukaan ota kantaa kuvien julkaisemisoikeuteen. Näyttelyissä esitellyistä taideteoksista olen jonkun kuvan sitten paikallisesti julkaissut taideteoskuvana sitaattioikeudella (esim. artikkelissa Meeri Torvinen on kuva taiteilijan muistonäyttelystä Varkaudessa; lisää kuvia tuonnempana, muutama ehkä myös yksityiskokoelmista). Jos esimerkiksi Amos Rexistä julkaisi sisäkuvia, kertoisin mielelläni vaikkapa aulan upean valaisinkaton suunnittelijan (jollei se ole [ja vaikka se olisi] Amos Rexin arkkitehti) samaan tapaan kuin erillisveistosten tai maalausten tekijät. Joissain kotiseutumuseossa jopa kannustetaan kuvien julkaisemiseen ja auliisti tämä luvataan. Ainolan saunan suunnitteli aikoinaan Aino Sibelius, mutten ollut enää yksityiskohtien tasolla, kun sauna oli uudelleenrakennettukin, keksikö hän oivaltavaksi mainitun vesikoururakenteen pihakaivolta suoraan pesutupaan (aikana ennen kuin vesijohdot yleistyivät, toki akvedukteja on ollut jo antiikissa). --Paju (keskustelu) 25. syyskuuta 2019 kello 21.56 (EEST)

Hakkapeliitat siellä täällä eli sitaattikuvien käytöstä

Voiko kuvaa patsaasta käyttää artikkelissa Hakkapeliitat ja/tai sivulla Mariankatu (Lahti)?

Tuli mieleen, että olisikohan mahdollista tehdä sellaista automaattista tarkistusta, joka katsoisi vastaavatko sitaattimallineet tai edes niiden lukumäärä sen kanssa, kuinka monessa artikkelissa tiedostoa käytetään? Se ei takaa sitä, etteikö joku käyttäisi väärin sekä kuvaa että sitaattimallinetta, mutta sillä voisi edes huomata ne tapaukset, joissa kuvaa on levitetty useampaan artikkeliin kuin mitä kuvaan merkityt sitaattimallineet sallivat. -kyykaarme (keskustelu) 21. lokakuuta 2019 kello 23.46 (EEST)

Olisin aika puritaani sitaattikuvien käytön suhteen, niitä ei voi käyttää kuvituskuvana noin. Poisnin nuo kuvat. Olen jostain muualtakin poistanut patsaskuvia sopimattomista paikoista, muistaakseni.--Htm (keskustelu) 22. lokakuuta 2019 kello 00.20 (EEST)
On mahdollista. Tällainen on käytössä jo englanninkielisessä Wikipediassa bottina: en:Wikipedia:Bots/Requests for approval/JJMC89 bot 12. Finnusertop (keskustelu) 25. lokakuuta 2019 kello 17.06 (EEST)

Etusivulla olevan kuvan tekijänoikeus

Eikö tämä muistomerkki ole tekijänoikeuksin suojattu? Yritin googletella noita pykäliä ja käsittääkseni muistomerkit yms 'tekijän kuolemasta 70 vuotta' säännöllä, mutta tämä kyseinen muistomerkki on julkaistu vuonna 1998.

Kauhajoen kaupungin sivuilta " Suomen sodan muistomerkki Harjankylässä paljastus 16.8.1998 Harjankyläläiset pystyttäneet kunnioittaakseen kylänsä esi-isien työtä muistomerkin kiven on etsinyt Pekka Yli-Harja. Kiveen liitetyn laatan tekstin on laatinut Liisa Ruismäki " --Seeggesup? 5. marraskuuta 2019 kello 12.43 (EET)

Käsittääkseni luonnonkivimuodot ovat luonnon muovaamia, eivätkä niitä siten suojaa tekijänoikeudet. Laatan tekstiä ei näy, mutta jos siinä ei ole runoa, se tuskin on tekijänoikeudella suojattu, varsinkin kun sitä ei näy. --Abc10 (keskustelu) 5. marraskuuta 2019 kello 12.51 (EET)
Tästä on tainnut olla muistomerkkiprojektin yhteydessä jotain keskustelua. Mikähän mahtoi olla lopputulema? --Urjanhai (keskustelu) 5. marraskuuta 2019 kello 13.25 (EET)
Komppaan Abc10:ta. Ei taida ylittää teoskynnystä. Jos laatassa on jotain erityisen taiteellista, erityisiä typografisia elementtejä tai reliefi, niin silloin voi pitää teoksena, mutta tässä ei taida sellaista olla.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. marraskuuta 2019 kello 14.46 (EET)
Jossain mainittiin että tarvitsee miettiä olisiko joku muu voinut tehdä saman lopputuloksen ja se että joku muu olisi jostain metsästään tonkinut saman kiven on aika epätodennäköistä. Metallilaatta on vähän erikoisesti tehty kun siinä on isomman laatan päälle niitattu? pienempi joissa teksti on. Se ja teksti näkyy noissa kuvissa -> 1. --Seeggesup? 5. marraskuuta 2019 kello 22.10 (EET)
Löytäjä ei kuitenkaan ole tehnyt kiveä, joten hänellä ei ole siihen lain perusteella tekijänoikeutta. Laatan teksti on kyllä ainakin minun näytölläni ja silmilläni lukukelvotonta, eli kuvassa ei julkaista tekstiä. Enkä oikein näe laatan muotoilussakaan erityistä omaperäisyyttä. --Abc10 (keskustelu) 5. marraskuuta 2019 kello 22.27 (EET)
Mitenkäs Marcel Duchamp ja hänen kuuluisa pisuaarinsa?. Kivi on ilmeisen huolella valittu, ihan samoin kuin sanotaan lähteistetysti esim. kosken Tl veteraanikivestä, jonka valikoi joenpohjasta kuvanveistäjä Martti Vainio. Sommittelua siis on tehty. En kyseenalaista tekijänoikeustulkintaa kun se on asiantuntijan tekemä, mutta onhan tuossa luovaa panosta mukana, vaikka näitä luonnonkivimuistomerkkejä onkin Suomessa satoja.--Urjanhai (keskustelu) 6. marraskuuta 2019 kello 00.05 (EET)
Duchampista: Jos viisisataa taiteentuntijaa on valinnut pisoaarin nykytaiteen teokseksi, joka on eniten vaikuttanut jälkipolviin ja siinä on taiteilijan salanimisigneeraus, se on pakko ottaa taiteena. Jäädään odottamaan, että löytäjän luonnonkivi saa saman arvion, ja muutetaan kuvan sijaintia sen jälkeen. --Abc10 (keskustelu) 6. marraskuuta 2019 kello 08.40 (EET)

Kuva kirjasta?

Artikkelissa Viikingit ja muuallakin on kuva File:Viikinkien reitit Euroopassa.jpg. Se on vuonna 2015 tallennettu valinnalla "Own work". Kuva vaikuttaisi kuitenkin olevan jostain vanhahkosta kirjasta. Täällä varmaan osataan vastata paremmin kuin commonsissa, mitä kuvalle pitäisi tehdä.--Urjanhai (keskustelu) 29. marraskuuta 2019 kello 12.38 (EET)

Se voi olla vanhasta tietosanakirjasta Iso tietosanakirja (1931-1939), koska kartassa käytetään muotoaa "uraalilainen", jota käytetään 1920-luvun Pienessä tietosanakirjassa[25]. @Käyttäjällä Svallis voi olla se käytössään, tai jos jollakulla muulla on, voisi tarkistaa joko artikkelin Viikinkien reitit (tms.) tai sitten kyseisen osan lopussa voi olla karttaliitteitä. Jos hakuammunta osui oikeaan, voi miettiä onko sen tekijänoikeussuoja jo vanhentunut. Joka tapauksessa kielihistoriallisen tutkimukseni perusteella kyseessä on aika vanha kartta. --Abc10 (keskustelu) 29. marraskuuta 2019 kello 14.37 (EET)
Ison tietosanakirjan osassa 15 vuodelta 1939 on artikkeli ”viikinkiretket”, mutta siinä ei ole karttaa edes liitteenä. Tietosanakirjassa vuodelta 1919 ei ole karttaa viikinkiretkistä. Uuden tietosanakirjan osassa 23 vuodelta 1966 on palstan 316 jälkeen värillinen karttaliite viikinkiretkistä, mutta se ei ole tuo jota etsitään. Otavan isossa tietosanakirjassa on osassa 9 (1965) musta-valko-punainen pienoiskartta viikinkiretkistä, mutta se ei ole se mitä etsitään. Eikä kartta ole peräisin kirjasta Historian kartasto (WSOY 1966, 3. painos).--Svallis (keskustelu) 29. marraskuuta 2019 kello 21.13 (EET)
Tuo ei ole kovin vanha, koska tiedot noin kaiken kaikkiaan taitavat olla aika lähellä nykytietämystä, mutta ei kovin uusikaan, kun on esim. "uraalilainen". Itse asiassa se saattaisi voida olla vaikka jostain koulukartastosta.--Urjanhai (keskustelu) 29. marraskuuta 2019 kello 21.48 (EET)
Kivaa salapoliisityötähän tästä toki saadaan, mutta oikeastaan asia on yksinkertaisempi. Kuvan lataajan tulee ilmoittaa todenperäiset tekijä- ja lähdetiedot. Kun hän ne ilmoittaa, voidaan niiden oikeellisuus tarvittaessa tarkastaa katsomalla kyseisestä yhdestä teoksesta, eikä salapoliisityötä tarvita. Kun hän ei niitä ilmoita, ja lähdetiedot ("Own work") ovat ilmeisen valheelliset, niin kuva voidaan sen nojalla poistaa eikä salapoliisityötä tarvita. --Jmk (keskustelu) 29. marraskuuta 2019 kello 22.08 (EET)
Jos on copyright-ongelma tai arvioidaan, että on mahdollista että on, niin silloin on tietysti pakko poistaa. Siltä varalta, ettei olisi copyright-ongelmaa, selvittäminen olisi hyödyllistä, ettei kuvaa turhaan menetettäisi.--Urjanhai (keskustelu) 29. marraskuuta 2019 kello 23.08 (EET)
Historiallinen koulukartasto, josta ensimmäinen painos löytyi v. 1900, ja uusin painos on vuodelta 1961. Muistan hämärästi sen ulkonäön. Sitä näkyy olevan monissa kirjastoissa, ellei jollain ole säilynyt muistona menneiltä ajoilta. Harmillista etteivät kuvien tallentajat merkitse lähdettä. Commonsissa kyllä kytätään minun luokituksiani, mutta todelliset ongelmat aiheuttavat ilmeisesti liikaa vaivaa. --Abc10 (keskustelu) 29. marraskuuta 2019 kello 22.11 (EET)
Kartta on kirjasta Historiallinen koulukartasto. Se on ainakin vuoden 1950 painoksessa, mutta vuoden 1940 painos eroaa joidenkin yksityiskohtien (tekstien) osalta. Kirjoista puuttuu painoksen numero ja painovuosi, joten täytyy luottaa kirjastotietokantaan ja kirjastonhoitaja pitää senkin tietoja epävarmoina. Kirjan ovat toimittaneet kouluneuvos Gunnar Sarva (1879–1952) ja lehtori Jarl Gustafson (1897– ?). Kartat on piirtänyt filosofian maisteri Atle Södergård.--Svallis (keskustelu) 2. joulukuuta 2019 kello 17.36 (EET)
Loistavaa. Södergårdin elämästä ei löydy osumia, mutta Södergård ja Gustafson ovat olleet aktiivisia jo 1930-luvulla, jolloin on ilmestynyt "Skolkarta för Nordens historia" (1933),[26] mutta kummallista kyllä sen nimistä teosta en googlaamalla löytänyt, mutta se on voinut olla jo siinä. Pitäisiköhän kartta varmuuden vuoksi poistaa? --Abc10 (keskustelu) 2. joulukuuta 2019 kello 18.00 (EET)
Jutussa mainittu Skolkarta.. on semmoinen iso rullattava koulukartta.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 2. joulukuuta 2019 kello 18.49 (EET)
Se selittää. --Abc10 (keskustelu) 4. joulukuuta 2019 kello 20.58 (EET)
Atle on Finnan mukaan tehnyt gradun 1929 ja kirjoittanut kirjan Historik över Mariehamns-kvartettens r.f. verksamhet : åren 1936-1946 (ilmestynyt 1948), joten on erinomaisen mahdollista, jopa todennäköistä, ettei hänen kuolemastaan ole kulunut 70 vuotta. Jos nyt arvata pitäisi niin Atlen elinvuodet voisivat olla 1905–1995 [27], tämä olisi hyvin sopusoinnussa gradun vuoden kanssa. Näillä näkymin on tekijänoikeus todennäköisesti voimassa vielä hyvän aikaa. Jos joku haluaa väittää, ettei se ole, niin siihen tarvittaisiin kovaa evidenssiä. --Jmk (keskustelu) 2. joulukuuta 2019 kello 18.56 (EET)
Sama kartta löytyy myös vuoden 1961 painoksesta.--Puppe100 (keskustelu) 4. joulukuuta 2019 kello 18.18 (EET)
Lukeeko siinäkin vielä "Uraalilaiset kielet"?--Urjanhai (keskustelu) 4. joulukuuta 2019 kello 20.52 (EET)
Ei. Siinä lukee "Uraalilainen kantakansa", kuten tuossa kuvassakin.--Puppe100 (keskustelu) 4. joulukuuta 2019 kello 21.59 (EET)
Siis kahdella a:lla? Toisaalta sillä ei enää ole merkitystä montako a:ta siinä on vaan milloin kartantekijän elämä päättyi. Joku jolla on Helsingin Sanoman digitunnus, voisi hakea tietoja kuolinilmoituksista. Nimi kun ei ole aivan Matti Virtanen. --Abc10 (keskustelu) 5. joulukuuta 2019 kello 08.03 (EET)
Kyllä, kahdella a:lla. Kirjan kartta on hyvin todennäköisesti täysin sama kuin kuvassa. En ainakaan erottanut siitä minkäänlaista eroa.--Puppe100 (keskustelu) 5. joulukuuta 2019 kello 10.15 (EET)
Koitin etsiä, mutta en löytänyt. Tosin HS:n Aikakone-haku toimii muutenkin huonosti ääkkösiä sisältävien sanojen kanssa. Tämän sivun mukaan sen vuosina 1905–1995 eläneen Atle Södergårdin muistokirjoitus on julkaistu jossain vuonna 1996 (ilmeisesti Svenska folkskolans vännerin vuosikirjassa SFV-kalendernissa [28]). Heitän villinä arvauksena, että kuolinilmoituskin on ollut jossain ruotsinkielisessä lehdessä. --Risukarhi (keskustelu) 5. joulukuuta 2019 kello 14.18 (EET)
Helsingin yliopiston pääkirjastossa Kaisassa oleva vuosikirja Svenska folkskolans vänner. Kalender 1996 sisältää sivuilla 169–170 Anna-Lisa Enströmin kirjoittaman ruotsinkielisen muistokirjoituksen Atle Södergårdista. Sen mukaan hän syntyi 30. kesäkuuta 1905 Vaasassa ja kuoli 9. syyskuuta 1995 Maarianhaminassa. Södergård toimi opettajana Porvoossa, Helsingissä ja Ahvenanmaalla sekä kansakouluntarkastajana. Päätyönsä ohessa Södergård julkaisi yhdessä Sarvan ja Gustafssonin kanssa Historiallisen koulukartaston (”Historisk skolatlas”) sekä ”en skolkarta för Nordens historia”.--Svallis (keskustelu) 9. joulukuuta 2019 kello 13.19 (EET)
Hyvää salapoliisityötä. Vuodet ovat ne miltä näyttikin ja tulos on se minkä saattoi ennakoida: kartan tekijänoikeudet eivät raukea vielä pitkään aikaan. Laitoin jo 5.12. commonsissa poistolätkän c:Commons:Deletion_requests/File:Viikinkien_reitit_Euroopassa.jpg, joten eiköhän kartta sieltä aikanaan poistu tekijänoikeusloukkauksena. Toki se olisi voitu ja ehkä pitänytkin panna poistoon jo alun perinkin, ilmeisen väärien tekijämerkintöjen vuoksi. --Jmk (keskustelu) 9. joulukuuta 2019 kello 13.26 (EET)
Nyt kuva on poistettu Commonsista.--Puppe100 (keskustelu) 21. joulukuuta 2019 kello 06.18 (EET)
Vielä linkki deletion requestiin. Tekijänoikeuden suoja-aika päättyy, kun on kulunut 70 vuotta tekijän kuolinvuodesta, tässä tapauksessa vapautuminen tapahtuu 1.1.2066.--Htm (keskustelu) 21. joulukuuta 2019 kello 07.40 (EET)
Linkki olikin tuossa ylempänä ennen kuin botti kävi älyvapauttamassa sen. --Pxos (keskustelu) 21. joulukuuta 2019 kello 10.58 (EET)

de la Chapelle poistettavako?

Tiedosto:Knut Richard de la Chapelle, n. 1920.jpg on roikkunut välittömästi poistettavana kohta pari kuukautta (merkitty 28. lokakuuta poistettavaksi viikon kuluttua). Kukaan ei ilmeisesti halua työntää lusikkaansa soppaan. Kyseessä ilmeisesti 1920-luvun valokuva, jonka oikeudet ilmeisesti vanhentuneet ja kuva siten täysin vapaa, riippumatta siitä, että Museovirasto on kuvan julkaistessaan läntännyt siihen jonkun epävapaan lisenssin (NC ja ND). (Jos oikeudet ovat rauenneet, niin ei se asia muutu lisenssejä antamalla.) Asiasta käyty aiempi kahvihuonekeskustelu elokuussa 2019. Asiaa mutkistaa kuitenkin se, että kuvalle ei ole osattu ilmoittaa muita tekijänoikeustietoja kuin se Museoviraston lisenssi, joka taas ei ole vapaa. Mitä tuolle nyt on suunnitelmissa tehdä ja milloin? Täydentääkö joku tiedot kuntoon? Onko kuvan poistamiseen joku muukin syy kuin se, että oikeustietoja ei ole pantu kuntoon? Teoskynnys? Vaaditaanko teoksen tekijän ilmoittaminen, vaikka se ei ehkä ole tiedossa? --Jmk (keskustelu) 21. joulukuuta 2019 kello 16.51 (EET)

Teoskynnys tulee lähinnä kysymykseen, valokuva on kuitenkin studiossa otettu muotokuva. Voi sen poistaa silläkin perusteella, että lisenssi, jolla se julkaistu, ei vapaa (tosin ei tiedossa, miksi siihen on laitettu tuollainen lisenssi, jos kuva on noin vanha).--Htm (keskustelu) 21. joulukuuta 2019 kello 17.06 (EET)
Teoskynnys voi tosiaankin hyvinkin ylittyä, eikä meille ole esitetty tietoa tekijästä taikka tekijän kuolemasta taikka vapaasta lisenssistä, joten varovaisuusperiaatteen mukaisest mää viskasin foton mägelle. Mitään korvaamatonta ei ole menetetty; jos tekijänoikeustilanteesta ilmenee jotain uutta, kuvatiedosto voidaan palauttaa. --Jmk (keskustelu) 21. joulukuuta 2019 kello 18.31 (EET)
Minä muistelen, että tuollaiseen julkiseen, nimenomaan lauantaina esitettyyn pohdintaan oikea vastaus taisi olla "Sinulla ei ole mitään faktuaalista sen tueksi, että Museoviraston pistämä lisenssi ei olisi OK vaan keksit sen päästäsi". --Pxos (keskustelu) 21. joulukuuta 2019 kello 18.04 (EET)
Finnan sivuilla lukee: "ei-kaupallisesti käytettävissä". Joten ei kai tuokaan rajoita kuvan käyttöä wikipediassa? Ei tuossa kuvassa ole mitään ihmeellistä, kuva ei ylitä teos tasoa. Kuva on otettu ennen vuotta 1966, joten se on vapaa.Anna O (keskustelu) 21. joulukuuta 2019 kello 18.27 (EET)
Tänne tallennettavien kuvien tulee olla kaupallisesti käytettävissä. --Nitraus (wikinät) 21. joulukuuta 2019 kello 18.30 (EET)
Ja toisena ongelmana ND-ehto (ei oikeutta tehdä johdannaisteoksia). --Jmk (keskustelu) 21. joulukuuta 2019 kello 18.35 (EET)

Kysymys on siis kuvasta, joka on Finnassa tarjolla [29] lisenssillä CC BY-NC-ND 4.0. --Jmk (keskustelu) 21. joulukuuta 2019 kello 18.37 (EET)

Tässä oppii jotakin uutta, hyvä niin. Jos tuo sama kuva löytyy jostakin muusta lähteestä, vaikka vanhasta kirjasta, sitten kuvan suhteen ei ole pulmia.Anna O (keskustelu) 21. joulukuuta 2019 kello 18.48 (EET)
Se teoskynnys. Jos kyseessä on valokuvateos, niin tekijänoikeuden raukeaminen menee eri säännöillä. Lähtökohtaisesti 70 vuotta tekijän kuolemasta, josta meillä ei ole tietoa. Tai mahdollisesti 70 vuotta siitä, kun teos julkistettiin ilman tekijän nimeä tai nimimerkkiä, mutta milloinkas se sitten tapahtui? --Jmk (keskustelu) 21. joulukuuta 2019 kello 18.53 (EET)
Tuo valokuva ei ylitä teos tasoa, tekijä tuntematon, suoja-aika silloin 25 vuotta valokuvan ottamishetkestä laskettuna, vuoden 1991 pidempi 50 vuoden suoja-aika ei koske ennen vuotta 1966 otettuja valokuvia. Valokuva on otettu joskus 20-luvulla, kuvassa ollut henkilö on kuollut 3.11.1934, jos valokuva olisi otettu vasta vuonna 1934, niin kuva olisi vapautunut 1959.Anna O (keskustelu) 21. joulukuuta 2019 kello 19.20 (EET)

Onecoin-artikkeli

Tommi Vuorinen ent. Maajohtaja väittää suljetussa FB-ryhmässä että "wikipediaan textin ensimmäisenä kirjoittaneella on siihen oikeudet ja hän voi hyvin pitkälle estää muutokset." linkki imgur

Ei liene ihan asia tällä tavoin? Asiasta keskustellaan Murossa. --RicHard-59 (keskustelu) 10. tammikuuta 2020 kello 15.32 (EET)

Tietosanakirjan kopioiminen

Tuli vastaan pari tapausta Ventura Ruiz Aguilera ja Grace Aguilar, joissa on kopioitu vuoden 1909 Tietosanakirjasta lyhyet (noin 20–30 sanaa pitkät) artikkelit Wikipediaan käytännössä sellaisenaan. Matkalla on tehty pari lauserakenteen täydentämistä, esim. lisätty verbi "oli". Ehkä olisi hyvä olla pohdittuna joku linjanveto, minkä verran sanasanaista kopiointia harjoitetaan Wikipediaan alkuperäisen tekijänoikeuden ollessa vielä voimassa (molemmat artikkelit ilmeisesti v. 1951 kuolleen Viljo Tarkiaisen käsialaa eli tekijänoikeus voimassa vuoden 2021 loppuun). Pieniähän nuo tekstinpätkät ovat, mutta kyllä ne teoskynnyksen ylittävät. Meillä oli aikoinaan Wikiprojekti:Tekijänoikeudet 201009, jossa sieltä täältä sanasanaisesti kopioituja tekstinpätkiä jouduttiin korjailemaan tai poistamaan urakalla. --Jmk (keskustelu) 10. tammikuuta 2020 kello 15.37 (EET)

Koetan tsekata nyt tälle päivälle ainakin nuo kaksi tapausta pois copyvio-osastolta. --Höyhens (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 12.02 (EET)
Noi on nyt tuolta osin kunnossa. Hyvä kun huomasit. Eihän tässä pitkää aikaa ole vuoteen 2021, mutta ei kannata ottaa riskiä. Artikkeleihin jäi paljon parannettavaa toki muuten. --Höyhens (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 12.57 (EET)
Hyvin tehty, kiitos! Toivottavasti ei tule enempää suoria kopioita. Voi olla että jossain tekijänoikeusohjeissa pitäisi muokkaajille erikseen muistuttaa Tietosanakirjan tekijänoikeuksista, koska äkkinäisempi voi luulla sen olevan vanhuuttaan vapaata riistaa. Se varmaan päteekin niihin (lyhimpiin) artikkeleihin joiden tekijää ei ole ilmoitettu. Mutta jos artikkelin perässä on tekijän nimikirjaimet niin tekijä on ilmoitettu ja se 70 vuotta kuolemasta pätee. --Jmk (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 13.17 (EET)
Eipä mittään, kyllä näitä kannattaa pitää silmällä. Yhdellä sun toisella voi olla käsitys että noin vanhalla tekstillä ei ole tekijänoikeutta. Laitkin on kerenneet muuttua. --Höyhens (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 15.12 (EET)
Muutaman rivin kopioiminen menee sitaattioikeuden piikkiin. Ihan tietoisesti oli jätetty sillensä. --Abc10 (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 15.23 (EET)
Sitaattioikeutta ei ole tarkoitettu teoksen uudelleen julkaisemiseen sellaisenaan. Olennaista on vetoamisfunktio [30]. Rautalangasta väännettynä esim. Korpelan kirjoituksessa. Esimerkiksi teoksen arvostelemiseksi sitä voi siteerata, mutta silloin ollaan tekemässä omaa teosta (arvostelua), jonka havainnollistamiseksi tarvitaan se sitaatti alkuperäisestä teoksesta. Avauksessa mainituissa kahdessa tapauksessa kuten Aguilera ei ole vetoamisfunktion häivääkään, vaan kyseessä on silkka kopiointi ja uudelleen julkaiseminen. --Jmk (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 15.35 (EET)
Täydensin ohjetta [31]. Kokonaisen artikkelin kopioiminen ei mitenkään mahdu sitaattioikeuteen. --Jmk (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 15.25 (EET)
Korpela ja Jmk eivät ole tekijänoikeusjuristeja vaikka molempien kirjoitelmista sellaisen kuvan voi joku saada. Tarkiainen toistaa muualta lukemiaan tietoa eikä kirjoita omaperäisesti oman tutkimuksensa pohjalta. Tuskin on kumpaakaan kirjailijaa koskaan lukenut, sillä hänen alaansa oli kotimainen kirjallisuus. Jos Tarkiaisen perikunta lähtisi käräjöimään, takuulla häiviäisi. --Abc10 (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 16.25 (EET)
Vetoamisfunktio ei ole Korpelan eikä Jmk:n keksintöä. Asiasta on toki kirjallisuutta ja jopa Wikipedian artikkelista (jonka yllä linkitin) voi siitä lukea. Termipankkiinkin linkitin. Muutakin kirjallisuutta voi lukea ja kyllä se vetoamisfunktio nyt vaan on todellinen asia. Abc10:n omat tyystin perustelemattomat mielipiteet tästä eivät ole relevantteja. --Jmk (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 16.30 (EET)
Lisäksi sitaattioikeudesta on väännetty rautalankaa Wikipedian omassa käytännössä WP:Tekijänoikeus. Tässä pari poimintaa. "sitaatteja ei saa käyttää oman tekstin korvikkeena vaan siteerattua tekstiä tulee käyttää omien ajatustensa perustelemiseen, havainnollistamiseen tai siteerattujen ajatusten arvostelemiseen. - - Wikipediassa siis perusteettoman pitkien sitaattien käyttäminen tai sellaisen artikkelin kirjoittaminen, joka koostuu pääosin vain sitaateista on tämän vuoksi kiellettyä. Myöskään lähdeteosten tekstien kopioiminen vain pienen muutoksin ei tekijänoikeuslain perusteella ole sallittua". – On täysin päivänselvää, että nuo mainitsemani kaksi artikkelialoitusta olivat pelkkää kopiointia, ts. "artikkeli joka koostuu vain sitaateista". Artikkelialoitukset olivat päivänselvästi Wikipedian oman käytännön vastaisia. Toivottavasti käyttäjä Abc10 jatkossa noudattaa Wikipedian tekijänoikeuskäytäntöä. --Jmk (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 16.42 (EET)
Omia mielipiteitä ei pidä käytäntöihin kirjoittaa, ei edes ylläpitäjän oikeudella. --Abc10 (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 16.26 (EET)
Ole hyvä ja selitä täsmällisesti, mikä käytäntöön tehdyssä lisäyksessä ei pidä paikkaansa ja millä perusteella. Olennaisesti kirjoitin vain selvennyksen, että yksittäisen tekstin, jonka tekijä on selvästi ilmoitettu, tekijänoikeus on voimassa sen 70 vuotta kuolemasta. Oletko ehkä eri mieltä suoja-ajan pituudesta? --Jmk (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 16.33 (EET)
Näköjään mitään vastaväitteitä käytäntötekstin selvennykseen ei sitten ollutkaan. --Jmk (keskustelu) 15. tammikuuta 2020 kello 11.17 (EET)
Jäi vielä pari kysymystä, joista en ole täsmälllisesti ottaen selvillä. Tuliko sitaattilainsäädäntö taannehtivasti voimaan ja tuleeko meidän noudattaa Suomen vai Floridan lakeja vai kumpiakin ja miksi. --Höyhens (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 16.21 (EET)
Onko muuten varmasti noin, että saman tietosanakirjan yksittäisten hakusanojen sisältö vapautuu tekijänoikeudesta eri aikaan kirjoittajasta riippuen? Asiahan voisi periaatteessa olla niinkin, että koko kirjan tekijänoikeudet ovat voimassa niin kauan kunnes viimeisenä kuolleen kirjoittajan kuolemasta tulee kuluneeksi se 70 vuotta. Tai sitten jollain muulla tavalla. --Risukarhi (keskustelu) 14. tammikuuta 2020 kello 18.34 (EET)
Esim. tämän perusteella ymmärrän, että jos eri tekijöiden panokset ovat toisistaan erotettavissa, kuten tässä artikkelille on merkitty yksi tekijä, silloin jokainen tekijä määrää itse omasta osuudestaan ja yksittäisen artikkelin suoja-aika riippuu vain sen kirjoittajan kuolinvuodesta. -Ochs (keskustelu) 14. tammikuuta 2020 kello 19.25 (EET)
Lopetan nyt nämä artikkelien tekemiset kun luin tämän. Pahoittelen vaivaa. Siellä on kyllä tekstejä ilman nimikirjaimiakin, mutta vaiva on suurempi kuin hyöty, ja eikähän kenenkään tarvitse kytätä tekemisiäni tältä osin. --Abc10 (keskustelu) 14. tammikuuta 2020 kello 20.20 (EET)
Harkitse nyt vielä vedettyäsi henkeä. Panoksesi täällä on arvokas. --Höyhens (keskustelu) 14. tammikuuta 2020 kello 22.59 (EET)
Jos luulit, että lopetan Wikipediassa kokonaan, niin en sentään, vaan noiden vanhan tietosanakirja-artikkelien hyödyntämisen, koska se on aiheuttanut hengenahdistusta joillekin käyttäjille. Voin kyllä myöntää, että kun Wikipedian ilmapiiri ei ole kannustava vaan poispotkiva, ajatus lopettamisesta on käynyt mielessä vaikka ei ihan vakavasti. Harmittavaa, että hyviä käyttäjiä on täältä potkittu pois, jäljellä on yhä muutamia sellaisia käyttäjiä joiden panoksesta olisi paljonkin sanottavaa, kuten että jos käyttäjät eivät tunnuksellaan uskalla kirjoittaa artikkeleita tai artikkeleihin lisätietoa, mutta vahtivat muiden tekemistä, se osoittaa pelkuruutta, pelkoa joutua kritiikille alttiiksi. Jatkan siis tällä, hyvä Höyhens. --Abc10 (keskustelu) 15. tammikuuta 2020 kello 07.37 (EET)
Hyvä! Ilmapiirissä on toki ainakin ollut parantamisen varaa. --Höyhens (keskustelu) 15. tammikuuta 2020 kello 09.19 (EET)

Malline:PD/Valokuva

Otsikossa mainittu malline aiheuttaa hämmennystä. Mikä merkkipaalu tuo vuosiluku 1966 on? Pitäisikö mallinetta päivittää?--Htm (keskustelu) 18. tammikuuta 2020 kello 22.02 (EET)

Juontaa varmaan ajalta, jolloin malline on tehty, ja kuviteltiin että aika pysähtyy. --Abc10 (keskustelu) 19. tammikuuta 2020 kello 07.50 (EET)
Tai itse asiassa tämä linkki selventää jos selventää. --Abc10 (keskustelu) 19. tammikuuta 2020 kello 07.53 (EET)

Tekniikka


Poistettujen sivujen vertailun tutkiminen tuottaa vakavan sisäisen virheen

Vakava virhe, jonka tyyppi on ”InvalidArgumentException”

Yritin nähdä poistetun sivun revisioiden välisen diffin [32] (vain ylläpitäjille toimiva linkki) niin saan vain punertavan värisen "Sisäinen virhe" lootan jonka sisällä teksti "[XdOQIApAIDEAAKdnkBEAAACK] 2019-11-19 06:48:01: Vakava virhe, jonka tyyppi on ”InvalidArgumentException”" jni (k) 19. marraskuuta 2019 kello 08.53 (EET)

Kappas, näyttäisi vikaa olevan muissakin wikeissä: phab:T237709. Stryn (keskustelu) 19. marraskuuta 2019 kello 08.56 (EET)
Huomasin saman asian noin viikko sitten. Onneksi on mahdollista kuitenkin tutkia yksittäisten versioiden sisältöä, vaikka niiden keskinäisten erojen tarkastelu onkin rikki. Tekstin voi molemmista versiosta kopioida vaikka johonkin teksinkäsittelyohjelmaan ja tehdä siellä kahden asiakirjan välisen vertailun. --Pxos (keskustelu) 19. marraskuuta 2019 kello 15.54 (EET)
Kirjaan muistiin, että tämä sisäinen virhe esiintyi vielä joulukuun alkupuolella (suunnilleen 7.–8. päivä muistaakseni), mutta tänään 11. joulukuuta huomasin, että se on korjattu. --Pxos (keskustelu) 11. joulukuuta 2019 kello 15.06 (EET)

Kumoaminen Wikipedia:Väärinkäyttösuodatin/Virheet ja vastaavilla sivuilla

Miksei rollback ole käytössä tässä flow-kikkareessa? Mikä on paras tapa kumota sotkut kuten tämä teki: [33]? Kumous-työkalu ei toimi kun sotkua on monta muokkausta peräkkäin. Jouduin estämään käyttäjän "suoriltaan" tämän takia enemmän vahingon estämiseksi. @Nitraus ilmeisesti kopioi vanhan tekstin käsipelillä tähän takaisin, mutta onko muuta keinoa? jni (k) 13. joulukuuta 2019 kello 09.49 (EET)

Sain tehtyä sen käyttämällä kumoustoimintoa kaksi kertaa. Ensin piti kumota uudempi sotku ja sitten vanhempi, mutta toisiaan yhdellä kumouksella tuo ei onnistunut. --Nitraus (wikinät) 13. joulukuuta 2019 kello 10.07 (EET)
Ok. Minäkin yritin tuota mutta uudemmallekin sotkulle tuli joku "kumousta ei voi suorittaa" tms. virheilmoitus. Ehkä tein sen samaan aikaan kuin sinä ja törmättiin siinä yhteen. jni (k) 13. joulukuuta 2019 kello 10.23 (EET)
Joo ensimmäisellä kerralla, kun yritin noita kumota, mullekin tuli tuo virheilmoitus. Ehkä kyseessä tosiaan oli päällekkäinen muutos. --Nitraus (wikinät) 13. joulukuuta 2019 kello 10.25 (EET)

Kuuluuko vai ei luettelomerkin jälkeen olla välilyönti?

Siis näin:

* Luettelon rivi

vai näin:

*Luettelon rivi 

Huomasin tuossa sattumalta, että joku käyttäjä sai nollamuokkauksesta moitteita kun oli jossain luettelossa poistanut välilyönnit. Itse muistan joskus muiden muokkausten ohella lisänneeni (tai joskus varmaan poistaneenikin) välilyöntejä, kuitenkin vain yhdenmukaisuuden vuoksi muiden muokkausten yhteydessä, jos samassa listassa on ollut kahta merkintätätapaa, mutta en ole koskaan muuttanut pitkiä yhtenäisiä listoja suuntaan tai toiseen, vaikka usein kyllä olen lisännyt välilyöntejä lyhyisiin listoihin muiden muokkausten yhteydessä. Aloittamissani listoissa olen kai useammin käyttänyt välilyöntiä. Mutta onko mitään ohjetta, sääntöä tai käytäntöä tämän suhteen? Vai saako valita vapaasti? Vai onko tämä taas yksi niistä, joita eri käyttäjät käyvät vuoron perään vaihtamassa edestakaisin? --Urjanhai (keskustelu) 19. joulukuuta 2019 kello 10.16 (EET)

Ongelma on samaa sarjaa kuin se, että tuleeko sisennys-kaksoispisteen jälkeen välilyönti vai ei.--Htm (keskustelu) 19. joulukuuta 2019 kello 10.38 (EET)
Ohjeista en tiedä (mitään) mutta selkeämpi tuo on välilyönnin kera ja niitä myös usein muiden muokkausten yhteydessä muutan välilyönnillisiksi. Koska niillä ei kuitenkaan ole sivun lukijalle mitään merkitystä, niitä ei pidä ryhtyä "nollamuokkauksilla" muuttelemaan. --Lax (keskustelu) 19. joulukuuta 2019 kello 11.03 (EET)
En-wikissä oleva ohjesivu ei kerro mitään asiasta. Ohjelmistoteknisesti näyttää olevan aivan sama, onko sisennysmerkin ja sitä seuraavan tekstin välissä lyönti vai ei, joten lopputulos on sama kummallakin tavalla. Kysymys on kai enemmänkin "koodin puhtaudesta" ja myös eräänlaisesta kooditason kielenhuollosta. Jos ajattelemme, että sanojen välissä on hyvä käyttää välimerkkejä tai välilyöntejä – jokooikein taiväärin – jotta lukeminen sujuvoituu, niin aivan samaan tapaan on varmaankin lukijalle miellyttävämpää, että "alkumerkin" ja tekstin ensimmäisen sanan välissä on väli. --Pxos (keskustelu) 19. joulukuuta 2019 kello 11.14 (EET)
Mitäköhän visuaalinen muokkain tekee tämän kanssa? Sen luulisi aiheuttavan tämänkaltaisia muutoksia.--Puppe100 (keskustelu) 19. joulukuuta 2019 kello 17.07 (EET)
En ole testannut, mutta kyllä tässä varmaan on esiintynyt kumpaakin merkintätapaa jo ennen visuaalistakin muokkainta ja siitä riippumatta.--Urjanhai (keskustelu) 19. joulukuuta 2019 kello 17.46 (EET)
Eikös tämä ole kielenhuoltoasia? Kotuksella on ohje luetelmaan liittyvistä välimerkeistä ja -lyönneistä. --Huhdanjo (keskustelu) 19. joulukuuta 2019 kello 18.04 (EET)
Noilta osin se on kielenhuoltoasia, ja tuossa on hyviä siihen liittyviä ohjeita, mutta itse tässä esitetty kysymys jää tuon kielenhuolto-ohjeen ulkopuolelle, koska nuo kaksi wikitekstin merkintätapaa eivät tuota lukijalle näkyvään tekstiin mitään ulkonäköeroa, vaan kysymys on nimenomaan wikitekstin (enää ei saa sanoa "lähdekoodi") ulkoasusta ja siitä, onko tällaisella wikitekstin loputuotteessa näkymättömän ulkoasun valinnoilla jotain väliä vai ei ja jos niin missä tapauksissa. Yllä useampi keskustelija kertoi suosivansa tässä esitetyssä tapauksessa ja eräissä muissakin vastaavissa selvyyden vuoksi välilyöntejä, vaikka konsensus olikin, ettei muutoksia ole syytä tehdä muurten kuin muiden muokkausten yhteydessä. Erilaisten koodauslähdekoodien yhteydessähän kai on ollut ihanteena että ei olisi ns. "spagettilähdekoodia" vaan pikemminkin loogista rivitystä ja sisennystä sisällön mukaan, niin silloin nämä pohdinnat rinnastuvat pikemmin juuri tämän tapaisiin lähdekoodin sisältövaikutusta tuottamattomien muotoiluvaihtoehtojen kysymyksiin.--Urjanhai (keskustelu) 19. joulukuuta 2019 kello 19.19 (EET)
Miksi ei saa sanoa lähdekoodi? En kyllä ole sanonutkaan, mutta kysyn. --Abc10 (keskustelu) 19. joulukuuta 2019 kello 19.45 (EET)
Aiemmin tästä muokkausnäkymän tekstistä käytettiin Wikipediassa nimeä "lähdekoodi", mutta sitten joku keksi, että nimitys ei olekaan oikea, koska lähdekoodi tarkoittaa vain html-muotoisen sivun lähdekoodia, mutta tämä muokkaustilan teksti muuttuu html-sivuksi vasta mediawikiohjelman välityksellä ja wikisivun varsinainen html-lähdekoodi onkin sen takia eri kuin tämä muokkaustilan teksti, jota ruvettiin sen takia nimittämään wikitekstiksi.--Urjanhai (keskustelu) 19. joulukuuta 2019 kello 23.16 (EET)
Jos klikkaat hiiren kakkosnäppäimellä vaikka tätä keskustelusivua, ja valitset valikosta "View page source", niin tulee näkyviin mediawiki-ohjelman tuottama wikipediasivun html-lähdekoodi, joka on eri näköinen kuin tämä muokkaustilan wikiteksti.--Urjanhai (keskustelu) 19. joulukuuta 2019 kello 23.20 (EET)
Kaipa wikitekstinkin olisi hyvä olla selkeää ja johdonmukaista. Jos tekstissä on palleron ja tekstin välissä välilyönti, on johdonmukaista, että välilyönti on myös wikitekstissä luettelontimerkin ja tekstin välissä.--Htm (keskustelu) 20. joulukuuta 2019 kello 07.48 (EET)
Mutta jos siitä tulee sääntö, syntyy uusi riidanaihe, jonka lopputuloksena joku estetään ja viedään kommenttipyyntöön. Niitä voi tietenkin korjata muun tekemisen ohella. --Abc10 (keskustelu) 20. joulukuuta 2019 kello 08.09 (EET)
Totta puhut.--Htm (keskustelu) 20. joulukuuta 2019 kello 08.11 (EET)
Kokeilin visuaalisella muokkaimella. Luetteloa tehdessä se laittaa välilyönnin, mutta ei lisää välilyöntiä jo tehtyyn listaan. Toisin sanoen visuaalisen muokkaimen ei pitäisi aiheuttaa turhia muutoksia automaattisesti.--Puppe100 (keskustelu) 20. joulukuuta 2019 kello 12.50 (EET)
Totta puhut [34]. --Lax (keskustelu) 20. joulukuuta 2019 kello 13.12 (EET)
Käytännössä tuolla ei ole mitään merkitystä: ensinnäkin wikipedian palvelinohjelmisto generoi HTML:ää wikimerkintöjen perusteella (tuo ei siis jää sivulle noin), jolloin se mahdollisesti poistuu/lisätään, ja toisekseen selain ei juurikaan välitä vaan voi poistaa oman mielensä mukaan merkintöjä kuten välilyöntejä (mikäli CSS-tyylissä ei pakoteta jotain muuta). Ainoa jolla tuossa on minkäänlaista merkityksen kaltaista on muokkaajien oma mieltymys erotella merkkejä selkeyden vuoksi, joka näkyy vain kun tuota katsoo koodina. Jos asiaan jotenkin haluaa vaikuttaa typografisen mieltymyksen mukaan se on tehtävä li-elementille määrittämälle sille haluttu väli (padding) wikipedian CSS:ssä (järjestelmäviestiksi noita tyylisivuja taidetaan täällä kutsua). Loppupelissä esitysmuoto on kuitenkin aina selaimen vastuulla ja onko esim. käyttäjäasetukset estäneet jotain: wikipediaan kirjoittaminen ei vastaa taitto-ohjelman käyttöä. Ipr1 (keskustelu) 18. tammikuuta 2020 kello 05.37 (EET)
Se on juuri näin. Periaatteessahan Wikipediassakin voitaisiin sopia koodaamiskäytännöistä, jotta kaikki kirjoittaisivat yhteneväistä wikikoodia myös koodissa olevien välilyöntien suhteen. Tuskin kellään kuitenkaan on kiinnostusta määritellä tällaisia käytäntöjä. Tässä jäädään siis käyttäjien mieltymyksiin, mikä tarkoittaa sitä, mitä Urjanhai epäilikin. Näitä siirrellään jatkossakin edestakaisin, ja jatkossakin aina joku hermostuu siirtelystä ja syyttää muita sabotoinnista. --PtG (keskustelu) 18. tammikuuta 2020 kello 11.28 (EET)

Edistynyt mobiilimuokkaus

Ilmeisesti tekniselle henkilökunnalle tarkoitettu tiedote muokkauslistojen lopussa "Edistynyt mobiilimuokkaus" antaa väärän kuvan, koska sisältö voi olla mitä tahansa. Joidenkin muokkausten perässä lukee jopa "Mobiilimuokkaus mobiilisivusto-muokkaus Edistynyt mobiilimuokkaus". Vähemmälläkin uskoo. --Abc10 (keskustelu) 31. joulukuuta 2019 kello 10.39 (EET)

Kieltämättä alkaa olla epätarkoituksenmukaista, jos sivuhistoriassa merkkausten termit alkavat muodostua hallitseviksi. Panin ainakin nyt tuon Edistynyt mobiilimuokkaus -merkkauksen maastopukuun, jolloin se pienenee ja katoaa enemmän taustaansa. Se on sama maastoväri kuin muutamassa muussakin, ilmeisesti pelkästään Kehittämön iloksi tehdyssä merkkauksessa, joista ei ole tavalliselle käyttäjälle mitään iloa (vrt. aiemmin levinnyt "HHVM" tai "2017 source edit" tai "MassMessage delivery"). Voisi kenties harkita myös mobiilimuokkauksista kertovien kahden yllä mainitun samantyyppisen merkkauksen kutistamista, jos se on tarpeen. --Pxos (keskustelu) 31. joulukuuta 2019 kello 20.05 (EET) Lisäys: Olimarin keskusteluhistoriasta näkee (marras–joulukuussa 2019) kätevästi tavallisen ja maastopukuisen merkkauksen eron. Pannaanko enemmänkin teknisiä merkkauksia maastopukuun? --Pxos (keskustelu) 31. joulukuuta 2019 kello 20.12 (EET)
Osaiskohan joku vielä kertoa meille uteliaille, jotka emme tiedolla mitään tee, mitä tuo edistynyt mobiilimuokkaus -merkkaus kertoo niille, joille sen on tarkoitus jotain kertoa? --Lax (keskustelu) 31. joulukuuta 2019 kello 21.26 (EET)
Jos niiden on pakko olla näkyvillä kaikille, onhan tuo jo selvää parannusta. Toisaalta sitten tuli mieleen, että jokin versio tuoreissa muutoksissa sisältää nappuloita, joilla saa asioita piiloon tai näkyviin tavallista enemmän. Siihen voisi lisätä napin, jolla noiden näkymistä tarvitsevat saavat ne näkyviin, ja oletuksena ne olisivat piilossa, koska tarvitsevia ei välttämättä ole kovin monta. Ehkä liian radikaali ehdotus, ja joku niitä tarvitseva voisi ottaa kantaa, vai onko tarvitsevia suomenkielisessä Wikipediassa? --Abc10 (keskustelu) 31. joulukuuta 2019 kello 21.33 (EET)
En ole mikään tekniikkaguru, mutta jotain kertonee sekin, että artikkelin Mataristo keskustelusivun historiassa noita merkintöjä näkyy.--Htm (keskustelu) 31. joulukuuta 2019 kello 22.18 (EET)
Niin, voihan se olla uusi sanallinen kehuva kouluarvosana. Kukaan ei saa enää matikasta tai ruotsista viitosta eli femmaa, vaan heille annetaan arvolauseeksi "edistyy opinnoissaan luokalta toiselle". --Pxos (keskustelu) 1. tammikuuta 2020 kello 01.24 (EET)
Mikähän se "ei edistynyt" sitten on? Mobiilimuokkauksena tehty vandalismi, josta jo algoritmikin näkee, että kyseessä on todennäköisesti ongelmallinen sotku? --Urjanhai (keskustelu) 1. tammikuuta 2020 kello 10.42 (EET)
Advanced mobile contributions -sivulta löytyy tarvittavat tiedot. --Crt 1. tammikuuta 2020 kello 11.14 (EET)
Ahaa. Se taisikin siis olla jonkin muokkausasetuksen nimi.--Urjanhai (keskustelu) 1. tammikuuta 2020 kello 11.20 (EET)
Advanced mobile contributions -ominaisuudet pyrkivät parantamaan käyttökokemusta mobiiliversiossa. --Crt 1. tammikuuta 2020 kello 11.27 (EET)

Piirakkadiagrammin värit

Lisäsin artikkeliin Energia Intiassa piirakkadiagrammin Ympyrädiagrammi-mallineella. Sisältö oli tuotu en:Energy in India -artikkelista; siinä oli käytössä Ympyrädiagrammi mallineen esikuva (Pie chart -template). Tuli ongelmia: suomenkielisessä artikkelissa värit tulevat halutunkaltaisesti ympyrädiagrammin seliteosaan, mutta itse piirakkaan jäävät muut värit (jonkun oletusarvon mukaisesti??). Onkohan koodin importtaus jäänyt kesken ja testaamatta värien osalta, vai teinkö jonkun naputteluvirheen sisältöä kääntäessäni? --Paju (keskustelu) 3. tammikuuta 2020 kello 02.33 (EET)

Mainitsen korjanneeni suomennusta tehdessä alkuperäisessä (enkkuwikissä) olleen värien numeroinnin epäjohdonmukaisuuden (joka sotkee tulkintaa). Enkkuwikin artikkelin sisältöä en kuitenkaan ryhtynyt korjailemaan; ettei yksi kuvan tuonti laajenisi liian laajaksi hankkeeksi. Jos ois pellittänyt täällä, ois tuokin tullut varmaan korjattua.--Paju (keskustelu) 3. tammikuuta 2020 kello 02.44 (EET)
@Patamaski: ja @Zache: Pingaan teille, kun Patamaski näkyy tehneen mallineen ja Zache testanneen ainakin joitain graafeja. --Paju (keskustelu) 3. tammikuuta 2020 kello 02.58 (EET)
Siinä oli kaksi erillistä vikaa. Helpompi huomata oli, että {{kaavio}} käytti englanninkielisiä parametreja ja tuossa oltiin käännetty sekin. Toinen vaikeammin huomattavissa oli, että kaavio käyttää kaikissa parametreissa erotinmerkkinä pilkkua ja jos syötteessä on pilkku (esim tässä tapauksessa selitysteksteissä), niin mallineen piti html-enkoodata syöte jotta tekstiässä olevaa pilkkua ei tulkittaisi erotinmerkkinä. Nyt värien pitäisi toimia. (mallineeseen tehdyt muutokset) --Zache (keskustelu) 3. tammikuuta 2020 kello 13.18 (EET)
Kiitos korjauksista. Ainakaan jälkimmäistä en olisi itse osannut korjata. --Patamaski (keskustelu) 3. tammikuuta 2020 kello 14.42 (EET)
Voi olla, että englannin- ja suomenkieliset mallineet eivät jatkossakaan käyttäydy täysin samalla tavalla, koska käänsin mallineen espanjankielisestä wikistä, sillä englannin versio ei näkynyt oikein selaimellani. Värien pitäisi kuitenkin nyt toimia Zachen korjausten ansiosta. --Patamaski (keskustelu) 3. tammikuuta 2020 kello 14.42 (EET)

Suurkiitos korjauksista! Nyt on lyhyttä Energia Intiassa -artikkelia lukevan helpompi nähdä, että vain luokkaa 8 prosenttia (ydinvoima (1,1%), vesivoima (4,1%), muut uusiutuvat (2,9%)) Intian energiantuotannosta oli vuonna 2017 muuta kuin fossiilista. Kun Intiassa ajetaan vahvasti maantieliikenteen siirtymistä sähköajoneuvoihin (2- ja 3- pyöräset ajoneuvot edellä), ei syy ole hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vaan erityisesti kaupunkien pienhiukkaset, jotka tappavat muiden ilmansaasteiden kanssa kansantilastollisten arvioiden mukaan jopa luokkaa miljoona intialaisia vuosittain. Pienhiukkaspäästöjä saadaan sähköautoilla vähennettyä. Kasvihuonekaasupäästöt sen sijaan kaksinkertaistuvat nykyennusteen mukaan 1,3 miljardin asukkaan Intiassa vuoteen 2030 mennessä (ollen silti alle maailman keskiarvon per capita) erityisesti hiilen kulutuksen lisääntymisen ja ajoneuvojen määrän roiman kasvun vuoksi. Ja jos 90% Intian sähköenergiasta tulee fossiilisista, ja ajoneuvojen lukumääräinen kasvu on yli 5 prosentin luokkaa vuodessa, eivät liikenteen kasvihuonepäästöt sähkömopoihin ja -autoihin siirtymisellä vähene. Kun esimerkiksi vesipula ja helleaallot Intiassa vastaavasti nykyennusteiden mukaan lisääntyvät, seuraa monia korvaavia terveyshaasteita...--Paju (keskustelu) 3. tammikuuta 2020 kello 17.08 (EET), yliviivaus kello 23.07 (EET)

Onko tälle lähde? Jos on, sen voi siirtää artikkeliin. Jo ei, niin vaikka sen keskustelusivulle, jossa se voi ilahduttaa lukijoita. --Abc10 (keskustelu) 3. tammikuuta 2020 kello 17.25 (EET)
On lähteitä, on valinnan vaikeutta kun lähteitä on paljon; teema vaatii malttia ja syventymistä. Tuossa yllä on tänne kuulumatonta paatosta monesta teemasta ja lähteitä olisi sen mukaan kymmenittäin (tai sadoittain). Koko Intian energia-artikkeliin ja sen ympyrädiagrammiin eksyminen oli sivupolku Intian autoteollisuutta käsittelevän artikkelin kehittelystä. Sitäkin teemaa pitänee kehitellä enemmän sopivissa pätkissä hiekkalaatikoilla eikä artikkelissa. Näissä isoissa teemoissa tulee toisinaan yksi jos toinenkin sisällöllinen ja tekninen tenkkapoo ja useampi ristiriitainen lähde ja vertaiswiki vastaan. Esimerkiksi jos lähteistää alkuperäisen ympyrädiagrammin enwikin mukaisesen (öljy-/energiayhtiö) BP:n tilaston sijaan IAEIEA:n energiatilastojen pohjalta (frwikin tapaan), hiilen prosenttiosuus ympyrädiagrammissa pienenee kun kosolti "perinteistä" bioenergiaan (puunpolttoa) tulee mukaan. --Paju (keskustelu) 3. tammikuuta 2020 kello 23.10 (EET), typon korjaus 4. tammikuuta kello 03.35 (EET)
Kerroin käyttäjälle, että kaikki tuon suurkiitoksen jälkeen kirjoitettu on väärässä paikassa. Hänhän saattaa vaikka itse onnistua moderoimaan kommenttiaan, kukapa tietää, tai kukaanhan ei tiedä. --Pxos (keskustelu) 3. tammikuuta 2020 kello 20.11 (EET)
Ihan asiallinen palaute. Yliviivasin enemmistön. Mulla oli jo ennen tänne kirjoittamista jätetty hiekkalaatikolle pitempi raakaversio osittaisine lähteineen. --Paju (keskustelu) 3. tammikuuta 2020 kello 23.10 (EET)

Pyyntö ympyrädiagrammin (mallineen) värien korjaamisesta

Olisi hyvä, jos mallineen väreissä otettaisiin huomioon lukijan mahdollinen värisokeus. ---​r​a​i​d​5 (keskustelu) 3. tammikuuta 2020 kello 21.26 (EET)

Hyvä huomio, joskus olen ajatellut myös tummuuseroja (mustavalkoprinttausta). Keskityin aluksi artikkelipohjan sisällön ristiriitoihin ja teknisiin pulmiin lähtien fiwikin tekstipohjasta ja enkkuwikistä kopioidusta, suomentamastani ympyrädiagrammista. Loogiselta tuntuisi esittää hiili ja öljy ovat mustina tai harmaina, ja olisiko kaasukin fossiilisena joku sävy samalla harmaasävyasteikolla, hmmm... Ydinenergian väri - oli aiemmin punainen? Usein vesivoimaa esitetään sinisellä ja uusiutuvia esitetään vihreän sävyillä. Mutta voisi aurinko (ja tuuli) olla keltainenkin. Kehitellään; väliaikaisesti artikkelissa on kaksi ympyrädiagrammia vierekkäin (eri lähdearvot aiheuttavat poikkeavat piirakat). Pitänee sammuttaa kirkasvalolamppu ja ehkä ottaa aikalisä (jatkaa joku toinen päivä), kun laajoista aiheista ja lähdehauista ideoita & sanottavaa pursuaa yltä kyllin ovista ja ikkunoista. --Paju (keskustelu) 3. tammikuuta 2020 kello 23.10 (EET)
Tämäkin on tekniikkapalstan ulkopuolinen ajatuksenkulku: Artikkelisisältöjen esteettömyydestä mukaan luettuna erilaisten puhegenaraattorien käytön ja värisokeuden huomioiminen - olisi hyvä olla jossain preppausta tai järjestää Oodissa tai muualla joku vuoden 2020 aikana tilaisuus tai kaksi. --Paju (keskustelu) 3. tammikuuta 2020 kello 23.10 (EET)
Mallineen esimerkkikuvissa punainen ja vihreä (saman värin eri sävyt tai eri värit) ovat peräkkäin. ---​r​a​i​d​5 (keskustelu) 3. tammikuuta 2020 kello 23.57 (EET)
Samaa mieltä. Onko mielestäsi 20 oletusväriä ja niiden järjestys hyvä? Voin muuttaa niitä haluamallasi tavalla (tai voit halutessasi tehdä sen itse). Myös esimerkkien värejä voidaan muuttaa, riittäisikö esimerkiksi punaisen vaalentaminen, jolloin se erottuneisi viereisten yhtä tummista vihreästä ja sinisestä? --Patamaski (keskustelu) 4. tammikuuta 2020 kello 00.56 (EET)
Eli en korjannut mallinetta, mutta Intian primäärienergian piirakassa on nyt käytetty eri fossiilisille polttoaineille ja ydinvoimalle peräkkäin harmaasävyjä mustasta valkoiseen. Sitten uusiutuvalle energialle vaalenevaa asteikkoa vesivoiman tummansinisestä bioenergian (polttopuun) sinapinkeltaisen kautta keltaiseen (aurinko- ja tuuli). Värit ovat piirakassa samassa järjestyksessä kuin allaolevassa selitysosassa. Olisikohan nyt parempi ja luettavampi? (Uusi kummallisuus havaittu piirakan lohkojen sävyjen tummuuksia testatessa : Mustavalkoisessa pdf-testitulostuksessa ympyrädiagrammin kentät eroittaa melko hyvin eri sävyinä, mutta selityslaatikot jäivät valkoiseksi. Ilman selityslaatikoiden sävyjä tulosteen tulkinta on haastavampaa, vaikka lukuarvojen ja esiintymisjärjestyksen perusteella vielä mahdollista jälkikäteen.)--Paju (keskustelu) 4. tammikuuta 2020 kello 01.02 (EET)
Muutin nyt mallineen ohjeen (lähes) samaksi kuin tekemässäsi artikkelissa. --Patamaski (keskustelu) 4. tammikuuta 2020 kello 01.18 (EET)
Minullekin pdf-tulostus tuottaa saman ongelman. Se taitaa syntyä {{Seloste}}-mallineesta. --Patamaski (keskustelu) 4. tammikuuta 2020 kello 21.50 (EET)
﹫Patamaski: En ole värisokea, mutta nämä asiat tulivat mieleeni. Keskustelin taannoin erään henkilön kanssa, joka on puna-vihersokea. Hän tarvitsi apua Excelin väreissä, esimerkiksi punaruskea piti muuttaa toiseksi väriksi. Minulle kelpaisivat peräkkäin toistuvat vihreän ja punaisen sävyt, ne näyttävät hienoilta. Jollekin toiselle hahmottaminen voi olla hankalaa tai jopa mahdotonta. En osaa sanoa muuuta kun, että olisi hyvä kiinnittää huomiota: kontrastiin, järjestykseen ja kenties saman tiedon sanalliseen esittämiseen. Hiiren kohdistin sektorin kohdalla näyttäisi vaikka ”Hiili (44,3 %)” ({{Tooltip}}{{Työkaluvihje}}). Voisiko väreissä käyttää jotakin yhtenäistä väriteemaa, joka sopisi mahdollisimman moneen käyttötarkoitukseen? Kiitos Patamaski ja Paju mallineen kehittämisestä. ---​r​a​i​d​5 (keskustelu) 4. tammikuuta 2020 kello 15.04 (EET)
Työkaluvihje olisi hyvä, mutta sen lisääminen vaatisi varmaankin Graph-moduulin muokkaamista, joka tulisi tehdä saksankielisessä wikipediassa. Ympyrädiagrammiin olisi kuitenkin {{Kaavio}}-mallineen ohjeen mukaan mahdollista lisätä arvot suoraan sektoreihin, jolloin piirakan lukeminen saattaisi joissain tapauksissa helpottua. --Patamaski (keskustelu) 4. tammikuuta 2020 kello 22.13 (EET)
Olen itse huono väriteeman suunnittelija, mutta oletusteema on mahdollista tehdä joko niin kuin nyt (20 väriä tulevat aina samassa järjestyksessä) tai niin, että oletusvärit riippuvat sektorien määrästä (tai jopa niiden suuruuksista). Esimerkiksi: Jos sektoreita on pariton määrä, viimeisen sektorin oletusväriksi tulisi valkoinen, jolloin nyt vuorottelevat tummemmat ja vaaleammat sävyt eivät sattuisi siinäkään vierekkäin. --Patamaski (keskustelu) 4. tammikuuta 2020 kello 22.13 (EET)
Exceleissä, powepointeissa ja vastaavissa on paljon enemmän helppolukuisuutta auttavia vaihtoehtoja, kun piirakkaan voi laittaa erilaisia kuvioita tai raidotuksia, tai kunkin sektorin viereen tai sisälle voi laittaa sektorin tietoja tai numeron. Tunteeko kukaan, onkohan jossainpäin wikimediaa kehitelty yksivärisiä RGB-kenttiä kattavampaa valikoimaa editoitavia pintoja ympyrädiagrammin kenttien a) merkitsemiseen tai b) erilaisiin pintakuviointeihin. (Mainitsen vakavasti harkinneeni tälläkin kertaa kuvan tekemistä toisella työkalulla ja tuomista svg, png tai jpg-tiedostomuodossa Commonsin kautta artikkeliin. Näin kirjoitaja pääsisi helpommin haluamaansa lopputulokseen. Nyt keskustelun lähtökohtana olleen, erään suurvallan energiasektoria käsittelevän artikkelin kaltaisissa tapauksissa tulee päivitystarvetta määräajoin, joten katsoin editoitavan diagrammin tutkimisen arvoiseksi.) --Paju (keskustelu) 5. tammikuuta 2020 kello 02.34 (EET)

Malline:ikä (vuosissa)

Mistä löytäisin wikipediassa Malline:Ikä joka laskee iän pelkän vuosiluvun mukaisesti ilman päivämääriä? Onko sellaista Ikä tai Aika mallinetta johon ei tarvitse pistää viikon päiviä tai kuukautta mikäli ne eivät ole tiedossa?--84.248.82.78 5. tammikuuta 2020 kello 17.10 (EET)

{{Syntymävuosi ja ikä}} --Anr (keskustelu) 5. tammikuuta 2020 kello 17.13 (EET)
Kiitoksia. Tuo auttaa paljon. Otsikko on hämäävä joten en tajunnut että tuo on oikea malline. --84.248.82.78 5. tammikuuta 2020 kello 17.28 (EET)

Kansallisgalleria-malline

Autoin tekemään mallinetta Europeana suomeksi ja ajattelin samalla mallilla tehdä mallineen Kansallisgalleria, joka käyttäisi sivun nimeä ja tekisi sen avulla haun Kansallisgallerian sivulla. URL sisältää kuitenkin kiellettyjä merkkejä enkä osaa niitä muuntaa oikeanlaiseksi linkiksi. Malline on sijoitettu sivulle Alfred William Finch ja linkin sisällön tulisi olla

https://www.kansallisgalleria.fi/fi/search?authors[]=Alfred William Finch

. Hakasulut pitäisi saada menemään selaimelle. Innostaisiko jotakuta wikikoodin taivuttaminen sopivaksi? – Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 11. tammikuuta 2020 kello 21.34 (EET)

Korjattu, ja Anr korjasi PAGENAMEn PAGENAMEEksi, jolloin linkki tulostuu kokonaan. Stryn (keskustelu) 11. tammikuuta 2020 kello 21.50 (EET)
Suuret kiitokset, tätä voi sitten alkaa lisäämään Kansallisgallerian taiteilijoiden sivuille! – Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 11. tammikuuta 2020 kello 22.11 (EET)
Lisäilin useita, ja löysin ongelmakohdan: Albert Benois'n hakutermi Kansallisgalleriassa on Albert Nikolajevitsch Benois. Kaiken järjen mukaan mallineen voisi täyttää {{Kansallisgalleria|name=Albert Nikolajevitsch Benois}}, mutta se ei toimi. Vaihdoin muuttujan nimen järjestysnumeroon, mutta lopputulos on sama. Olisiko ideoita? Lisäksi olen alkanut miettimään, että Wikidatan tietoa siitä, että kyseisellä taiteilijalla on teoksia Kansallisgalleriassa, voisi käyttää hyväksi tällaisen linkin tekemisessä. Jopa Wikipedia-artikkelin nimestä poikkeava nimi olisi mahdollista tallentaa Wikidataan. Hmm. – Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 21.22 (EET)
Parametrin pitää olla urlenkoodattuna, niin lisäsin siihen urlenkoodauksen ks. diffi --Zache (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 21.44 (EET)
Mallineessa {{Europeana}} olisi hyvä käyttää https-protokollaa. [35] Selaimessani osoite http://data.europeana.eu/agent/base/59908 ohjautuu osoitteeseen https://www.europeana.eu/portal/en/explore/people/59908-claude-monet.html (TLS 1.3) Lisäksi (molempien) mallineiden käyttämistä helpottaisi {{Dokumentaatio}}. ---​r​a​i​d​5 (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 22.09 (EET)

Sukunimi ja täsmennyssivu aiheuttavat interwikien muodostamisen estävän ristiriidan wikidatassa

Yritin yhdistää Wikidatassa sivut fi:Broms (täsmenyssivu, jonka sisältönä vain sukunimi) ja sv:Broms (olika betydelser) (täsmennyssivu, jossa sisältönä sukunimi ja muita merkityksiä). Yhdistäminen ei onnistunut koska wikidatassa toinen on sukunimi ja toinen täsmennyssivu. Miten kannattaisi toimia, että linkki saataisiin?--Urjanhai (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 21.37 (EET)

Poista ensin toisesta wikidatakohtesta kielilinkit. Yhdistä sivut Wikidatassa ja tämän jälkeen tee poistettu kielilinkki uudestaan. --Zache (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 21.57 (EET)
Kumpikin oli ilman kielilinkkejä, ja kun yritin yhdistämistä wikidatassa, niin tuli virheilmoitus, ettei yhdistäminen onnistu yllä mainitusta syystä, eli kun toisella wikidata itemilla oli ominasisuus sukunimi ja toisella ominaisuus täsmennyssivu (ominaisuuden numero mainittiin virheilmoituksessa, se on tämä: [36]). Ehkä pienimmän riesan tie olisi erottaa sv-wikissä sukunimi ja täsmennyssivu eri sivuiksi. Fi-wikin sivusta ei oikein saa täsmennyssivua, koska pelkkä ruotsinkielisen sanan sananselitys ei kuulu wikipediaan vaan wikisanakirjaan. Tuo erottaminen sv-wikissä sitten mahdollistaisi yhdistämisen wikidatassa kun olisi kaksi itemia, joilla on ominaisuus sukunimi, mikä vasta mahdollistaisi itemien yhdistämisen. Sen takia se ehkä pitäisi tehdä, mikäli sv-wikissä ei sitä pidettäisi huonona. Vai onko muuta keinoa saada interwikit toimimaan ilman että poistaisi wikidadatasta noita ominaisuuksia, jotka siellä ilmeisesti kuuluu olla?--Urjanhai (keskustelu) 13. tammikuuta 2020 kello 03.33 (EET)
Tuo fiwikin sivu on täsmennyssivu.--MAQuire (keskustelu) 13. tammikuuta 2020 kello 04.51 (EET)
Wikidatassa se on sisältönsä perusteella sukunimi, ja voisi ja ehkä tulisikin olla fi-wikissäkin, koska muuta sisältöä kuin sukunimi ei ole odotettavissa.--Urjanhai (keskustelu) 13. tammikuuta 2020 kello 10.03 (EET)
Tämä oikeastaan herättää kysymyksen tulisiko koko ominaisuus, että sukunimestä kertova sivu on täsmennyssivu (silloinkin kun se on vailla muuta sisältöä kuin sukunimi), poistaa fi-wikipediasta, koska muuten wikidata ei näytä lähtevän toimimaan. Tämä näyttäisi puolestaan johtavan tarpeeseen erottaa sukunimisisältö muusta täsmennyssisällöstä Wikipedioissa omiksi artikkeleikseen (s. o. poistaa tilanne, joka on esim. artikkelissa sv:Broms (olika betydelser), fi-wikin artikkelissa fi:Broms ei ole tätä ongelmaa tämän nimen kohdalla, kun muuta sisältöä ei ole, mutta sama ongelma on useiden muiden nimien kohdalla fi-wikissä). Tätä jakamista on fi-wikissä aika paljon tehtykin sekä etu- että sukunimien osalta, mutta ei kattavasti. Itse olen tätä jopa vastustanut tai ainakin tästä pidättynyt, koska sisältö näin hajoaa useamalle sivulle ajatellen pelkkää yhtä wikipediaa, mutta ajatellen laajempaa kokonaisuutta, johon kuuluvat myös wikidata ja muut wikipediat, tämä näyttää perustellulta, koska koneluettavuuden logiikka ja täsmällinen interwikitys eri wikien välillä toimii silloin paremmin, mutta lopputulos ei silti ole arkilogiikankaan vastainen. Silloin myös malline:Täsmennyssivu/sukunimi vaikuttaisi joutavan poistaa, koska se on wikidatan periaatteen: [37] vastainen.--Urjanhai (keskustelu) 13. tammikuuta 2020 kello 10.17 (EET)
Jarru on ainakin jo linkitetty, eikä sitä kannata muuttaa. Sinänsä kiva sukunimi sotilaalle. --Höyhens (keskustelu) 13. tammikuuta 2020 kello 10.18 (EET)
Vaikea sanoa, mikä on sukunimen alkuperä (jarru vai paarma, ehkä sekin jostain löytyisi), mutta ainakin sukunimi Paarma on näköjään suomennettu nimestä Broms.--Urjanhai (keskustelu) 13. tammikuuta 2020 kello 10.52 (EET)
Vakituinen otsikoiden korjailija taitaa olla lomalla, kun tämä saa häiriintymättä olla tuollaisena yleisluontoisena kysymyksenä. Ehkä joku tarkentaa otsikkoa. --Abc10 (keskustelu) 13. tammikuuta 2020 kello 10.39 (EET)
Muutin.--Urjanhai (keskustelu) 13. tammikuuta 2020 kello 10.54 (EET)
Niitä ei ole tarkoitettu yhdistettäväksi ja sen estämiseksi on tehty ominaisuus eri kuin (P1889). Ajatus on, että toinen kuvaa sukunimeä ja toinen täsmennyssivua, ja kielilinkit sitten vastaisivat tätä. – Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 13. tammikuuta 2020 kello 10.58 (EET) (korjasin sisennyksen)
Eli tulisi tehdä niin kuin yllä esitin, että täsmennysivuista, joissa on sisältönä sekä sukunimi (tai etunimi) että muuta sisältöä, tulisi eri wikeissä (sv-wiki, fi-wiki ym.) erottaa sukunimiartikkelit (ja etunimiartikkelit) eri artikkeleiksi, jotta interwikilinkit wikidatassa ja wikidata muutenkin saataisiin toimimaan?
Ja tulisiko myös (niin kuin yllä arvelin) malline:Täsmennyssivu/sukunimi poistaa? Vai riittäkö vain jos jakaa täsmennysivut em. tavalla? Tässähän sivu Broms on saanut wikidatassa automaattisesti oikeat ominaisuudet, eli välttämättä malline:Täsmennyssivu/sukunimi ei ehkä aiheutakaan ristiriitaa, jos täsmennyssisältönä on pelkkä sukunimi (ja joskus kai sovittiinkin, että mallinetta pitäisi käyttää, vain jos sukunimi on sivun ainoa sisältö, mutta tätä näkyy rikottavan)?
Kuitenkin tuo ensimmäinen näyttää olevan kiireisin, jos on niin ettei tuo malline sinällään aiheuta teknisiä ongelmia, joskin se kyllä aiheuttaa haitallista käsitteellistä sekaannusta wikipedian puolella, jos wikipedian mielestä sivu on täsmennyssivu mutta wikidatan mielestä ei.--Urjanhai (keskustelu) 13. tammikuuta 2020 kello 11.18 (EET)
@Susannaanas: onko nyt niin kuin yllä olin ymmärtävinäni?--Urjanhai (keskustelu) 13. tammikuuta 2020 kello 16.25 (EET)

Pitäisin ennallaan jo pelkästään kielilinkkien takia. Vain enwiki linkittää täsmennyssivut erikseen sukunimen ja muiden kesken wikidatassa.--MAQuire (keskustelu) 13. tammikuuta 2020 kello 15.15 (EET)

En pitäisi ennallaan, koska kyse ei ole "pelkästään kielilinkeistä" vaan tietenkin pienen kielialueen wikipedian käyttäjät tarvitsevat joka asiassa jatkuvasti myös muita wikipediota ja wikidataa ja koko wikidatan kautta yhä enemmän jäsentyvää tiedon ekosysteemiä. Silloin ei ole mitään tarvetta olla poistamatta turhia huononnuksia vaan päin vastoin pyrkiä tekemään kokonaisuudesta mahdollisiman käytettävä ja läpinäkyvä. --Urjanhai (keskustelu) 13. tammikuuta 2020 kello 16.24 (EET)
Ja sitäpaitsihan ennallan pitäminen juuri nyt estää kielilinkkien luomisen, kun taas suku- ja etunimien jakaminen omiin artikkeleihinsa mahdollistaisi kielilinkit. Esittäisin siis yhteenvetona, että sukunimet ja etunimet on syytä jakaa eri artikkeleiksi pois täsmennyssivuilta, että saataisiin toimi9vat interwikilinkit.--Urjanhai (keskustelu) 13. tammikuuta 2020 kello 16.51 (EET)
Yleensä tuo vaihto tiputtaa kielilinkit viidestä–kymmenestä yhteen.--MAQuire (keskustelu) 13. tammikuuta 2020 kello 18.00 (EET)
Nyt siis esim. sivu fi:Broms jää ilman kielilinkkiä, koska sivu sv:Broms (olika betydelser) sisältää sukunimen ohella muuta täsmennyssisältöä, ja tämä estää interwikin luomisen. Jos sv-wikissä jaettaisiin sivu sv:Broms (olika betydelser) kahtia sukunimisivuksi (olisiko se nyt sitten sv:Broms (efternamn) vai mikä, en osaa sanoa) ja täsmennyssivuksi (sv:Broms (olika betydelser), niin kummassakin wikissä sukunimisivu saisi kielilinkit. @LPfi: mikä mahtaisi olla sukunimisivun oikea täsmenne sv-wikissä. Vastaavasti fi-wikissä luultavasti on sivuja, joissa on sekä sukunimi että muuta täsmenyssisältöä, ja silloin tämä estää interwikityksen, jos jossain muussa wikissä on samasta nimestä vain sukunimisivu, mutta iw-linkit saadaan, jos sukunimiartikkeli eriytetään.--Urjanhai (keskustelu) 13. tammikuuta 2020 kello 21.42 (EET)
Oikea nimi vaikuttaisi olevan sv:Broms (efternamn). Yleisesti en haluaisi iw:n tai Wikidatan ohjaavan Wikipedia-artikkeleiden sisältöä, mutta tässä tapuksessa en näe erottelussa ongelmaa. Loin tuon sivun, mutta en hoitanut Wikidata-puolta. --LPfi (keskustelu) 13. tammikuuta 2020 kello 23.02 (EET)
Alla ilmeni jotain muutakin asiaan vaikuttavaa, kun ylempänä kommentoin vain tuon yhden wikidata-ominaisuuden pohjalta. Joissain tapauksissa interwikien tai wikidatan yhdenmukaisuuspaine wikipedia-artikkelien sisältöön voi olla ongelma, mutta tämä vaikuttaisi sen suhteen neutraalilta. Erikseen pitää kai kuitenkin katsoa vielä tuo alla viitattu keskustelu. Tällaisissa teknisissä detaljikysymyksissä kun artikkelin sisältövalinnat ovat neutraaleja, toimivuus interwikeissä ja wikidatassa luultavasti parantaa kokonaisuuden käytettävyyttä.--Urjanhai (keskustelu) 14. tammikuuta 2020 kello 07.39 (EET)
Kokemukseni mukaan muissa (paitsi enwiki) sivu luokitellaan täsmennyssivuksi, vaikka siinä olisi vain sukunimiä, eli vain sukunimisivun oleminen jossain muussa wikissä ei tuota ongelmaa, sillä se linkittyy meidän täsmennyssivuun ongelmitta. Ajatus on hyvä, mutta pitäisi saada muitakin wikipedioita mukaan käytäntömuutokseen.--MAQuire (keskustelu) 14. tammikuuta 2020 kello 16.18 (EET)
Nyt voi olla, etten ehdi tutkia tätä enempää, mutta olennaista näyttää olevan se, että kun jotain kautta automaattimaattisesti generoituu tuo wikidata-ominaisuus, joka estää inerwikittämisen, ja kun tuo ominaisuus, joka niin tekee, on hyödyllinen, järkevä ja looginen (ja hienommin sanottuna se on ilmentymä tiedon rakenteisuudesta), niin tavalla tai toisella (aivan täysin sama millä tavalla) tulisi säätää eri wikipedioiden sisällöt niin, että niiden sisällöt jakautuisivat tuon saman rakenteisen logiikan mukaan, joka myös maalaisjärjen kannalta on hyvin selvä ja läpinäkyvä, eli siis että wikidata-itemina on joko reaalimaailman ilmiö sukunimi tai wikidata-itemina on wikimaailman ilmiö "täsmennysivu". Silloin reaalimaailman ilmiöiden linkitystä toisiinsa eri wikipedioiden välillä voi pitää käytettävyyttä edistävänä hyötynä. Täsmennyssivut taas ovat vain kunkin wikipedian sisäisiä aputyökaluja, vaikka täsmennysivuja samasta aiheesta voi olla useissakin wikeissä. Silloin edelleen eri Wikipedioiden muodostaman kokonaisuuden käytettävyyttä tukee parhaiten, jos reaalimaailman ilmiöt linkittyvät toisiinsa. Miten tähän päästään (so. muuttamalla jotain "käytäntöä" vaiko jotenkin muuten) on täysin pragmaattinen ja vapaasti sumplittava käytännön kysymys. Pelkässä yksitäisessä wikipediassahan jaottelun täsmennysivuihin ja esim. sukunimisivuihin säätelee toimituksellinen harkinta, mutta kun mukaan tulee tiedon rakenteisuus, niin logiikkaa joudutaan terävöittämään ja niin myös kannattaa tehdä. Jos rakenteisuus on hyvin toteutettu, niin tämä logiikka on yleensä täysin läpinäkyvää, ja silloin muutos yleensä on toimituksellisesti neutraali ja logiikaltaan suoraan ymmärrettävä. @Susannaanas: hahmotinko nyt oikein? --Urjanhai (keskustelu) 14. tammikuuta 2020 kello 17.14 (EET)

Tähän väliin voinee mainita toissakesäisen samankaltaisen keskustelun: Keskustelu_Wikipediasta:Täsmennyssivu#En-_ja_fi-wikin_sukunimitäsmennyssivut_Wikidatassa Eli lyhyesti: on mahdollista, että myöhemmin joku käy mielivaltaisesti erottamassa ne sukunimisivut toisistaan. 85.156.64.153 14. tammikuuta 2020 kello 00.04 (EET)

Tuon keskustelun olin näkäöjään ehtinyt unohtaa. Tämä vaatiikin sitten laajempaa perehtymistä. Nyt oli vain se fakta, että em. tilanteessa wikidataan tulee tuo ominaisuus, joka estää linkityksen sivujen välillä, jos toisessa sivussa on pelkkä sukunimisisältö ja toisessa sivussa sukunimisisältö plus muuta sisältöä. Joka tapauksessa samaa sisältöä (esim. joku sukunimi) sisältävien sivujen olisi järkevää olla linkitettynä, ja silloin vain pitää katsoa, millä konstilla se onnistutaan järkevimmin saavuttamaan.--Urjanhai (keskustelu) 14. tammikuuta 2020 kello 07.22 (EET)
Mutta jos on kysymys mallineiden yhteensopivuudesta, niin silloin kai pitäisi arvioida sitä, tulisiko malline fi-wikissä muuttaa yhteensopivaksi niin, ettei eri wikeissä olevien, samaa sisältöä sisältävien sivujen interwikilinkitystä turhaan menetettäisi.--Urjanhai (keskustelu) 14. tammikuuta 2020 kello 07.25 (EET)
Luin nyt tuon uudestaan, ja kun toisaalta muistaakseni muistan, miten nuo sukunimiluettelosivut aikoinaan päätettiin perustaa (ja sitten kai tuo malline muistaakseni luotiin vasta joskus vähän myöhemmin jälkeen päin), ja nämä kaikki ratkaisut tehtiin joko ennen kuin wikidataa oli, tai jos wikidata jo olisi ollutkin, kun malline luotiin, niin kumpikin ratkaisu kai tehtiin vain yhden wikipedian (eli omamme) sisäisenä toimituksellisena ratkaisuna ajattelematta wikidataa kai ollenkaan. Silloin on mielestäni turha ripustautua tällaiseen logiikaltaaan ei-rakenteiseksi osoittautuneeseen toimitukselliseen ratkaisuun, kun kerran asioiden rakenteinen määrittely on logiikaltaan vähintään yhtä läpinäkyvä tai todennäköisesti läpinäkyvämpi ja toimii wikien välillä paremmin. Eli olkoot sukunimisivut sukunimisivuja, joista toiset sattuvat olemaan sisällöltään ehkä vain pelkkiä luetteloja, ja toiset voivat sisältää mahdollisesti sekä artikkelikäsittelyä että luetelon. Tai miten nyt saadaankin parhaiten rakenteisuus toteutumaan. @Susannaanas: hahmotinko nyt oikein? --Urjanhai (keskustelu) 14. tammikuuta 2020 kello 17.36 (EET)
Olen näköjään vähän myöhässä tässä keskustelussa. Tätä tilannetta kutsutaan Bonnie & Clyde -ongelmaksi (kts. myös WikiProject_Cross_Items_Interwikis). En ole itse lukenut kunnolla noita linkkaamiani sivuja, mutta niistä voi olla apua tai niiden avulla voi löytää lisäesimerkkejä. – Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 14. tammikuuta 2020 kello 11.52 (EET)
Saatan olla nyt taas tässä välissä vähän kiireinen, enkä ehkä nyt ehdi käydä läpi tuota ylempänä viitattua aiempaa keskustelua enkä ehkä tuota viittaamaasi englanninkielistä keskusteluakaan, mutta toivon mukaan ongelman luonne jotenkin hahmottui. Kun noita ehtii käydä läpi, niin hahmottuu ehkä paremmin.--Urjanhai (keskustelu) 14. tammikuuta 2020 kello 16.08 (EET)
Katsoin tuota nyt kuitenkin. Tuo Bonnie & Clyde ongelma on yleisempi, koska ongelma voi johtua monista eri syistä: Artikkeleita jostain aihepiiristä on eri wikeissä kirjoitettu kattamaan eri suuruisia tai eri laajuisia palasia jostain aihepiiristä, tai sitten jotkin käsitteet tai asiat (esim. instituutioiden nimitykset) eri kielissä vastaavat toisiaan ehkä vain karkeasti, jne. jne. Tämä taas tuon sisällä on yksi nimenomainen tapaus tuosta, joka koskee reealimaailman ilmiöparia sukunimi ja "wikipedian täsmennyssivu" (ei wikimerkittävä ilmiö, koska on vain wikipedian sisäinen työkalu, mutta työkaluna silti hyödyllinen). Ratkaisu kumpaankin on nähdäkseni on lopulta Wikidata, koska wikidatassa lopulta semanttisten vastaavuuksien ja vastaamattomuuksien kuvaamisella voidaan rakentaa tuo silta rakenteisesti vaikkaa suoraa interwikiä ei aina saataisikaan. @Susannaanas: hahmotinko nyt oikein? --Urjanhai (keskustelu) 14. tammikuuta 2020 kello 17.48 (EET)

Uutiset


Wikimedia Suomen SAPG -avustushakemuksen valmistelu

Ollaan valmistelemassa Wikimedia Suomen ensi vuoden avustushakemusta Wikimedia Foundationille. Virallinen deadline hakemukselle on 1.11.2019 joten tässä on noin viikko aikaa muotoilla sitä. Jossain määrin meidän ensivuoden toiminta jatkuu samanlaisena kuin tämä, koska toiminta jatkaa jo aloitettuja asioita eikä hirveän suuria uusia juttuja olla aloittamassa. Tärkeimmät ensi vuonna tapahtuvat asiat

Työnalla oleva suunnitteludokumentti hakemuksen teksteille löytyy [täältä] sekä siihen liittyvä budjettiluonnos.

Lyhyesti isot jutut ovat seuraavia
  • Osallistuminen tammikussa tieteiden yöhön ainakin Helsingissä
  • Osallistuminen Hack4fi -tapahtumaan maaliskuussa (tapahtuman järjestyminen varmistuu marraskuussa)
  • Naistenpäivä ja Punaisten linkkien naiset
  • Wiki Loves Monuments -kilpailu
    • Kuvien arkistointi ja kilpailun saaminen museoiden tietoisuuteen ympärivuotisella toiminnalla
  • wikiprojekti:Helsinki rephotography -projekti Helsingissä
  • Julkisen taiteen dokumentointiprojekti (WMFI:n yhteisön vetämänä, tuetaan matkoja jne)
    • teosten tiedot pitäisi tallentaa Wikidataan (miten edetä parhaiten?)
  • Wikidata fiwikissä (miten edetä parhaiten?)
  • Ollaan hakemassa ulkopuolista rahoitusta Wikimedia Norjan ja Wikimedia Ruotsin kanssa tehtävään saamiprojektiin jonka pääsääntöinen päämäärä on wikidata ja Structured Data on Commons alustojen käyttö mm. asiasanoituksessa. Näiden toteutuminen on tästä rahoituksesta kiinni. Pitkän tähtäimen suunnitelma on, että oltaisiin mukana järjestämässä Celtic Knot Conferencea kun se järjestetään Tromsassa 2021 (tai 2022).

Koska olemme tapaamassa huomenna ja muokkaamassa tekstiä silloin, niin meitä kiinnostaa kommentit erityisesti mitä mieltä olette. --Zache (keskustelu) 25. lokakuuta 2019 kello 16.08 (EEST)

Lisäksi tuli sellainen asia myös mieleen, että onko Wikipedisteillä kiinnostusta osallistua laajemmin ensivuonna Wiki Loves Monumentsin aiheen valintaan? Yläteema tulee kilpailussa olemaan rakennettu kulttuuriperintö, mutta täsmällisempi teema on sellainen, että siihen otettaisiin mielellään ideoita vastaan (@Paju:lla oli muistaakseni ideoita) --Zache (keskustelu) 25. lokakuuta 2019 kello 16.42 (EEST)

Ja tässä on lopullinen teksti: m:Grants:Simple/Applications/Wikimedia_Suomi/2020 --Zache (keskustelu) 31. lokakuuta 2019 kello 23.44 (EET)

@Zache: Huomasin, että minua oli ilmeisesti yritetty pingata (ilman että olisin moista huomannut). Ohimennen totesin asian vasta tänään, kun huomasin Ajankohtaista-palstaa päivitetyn WLM2019 palkintojenjaon osalta. Ja sitä lukiessani näin tämän aiemmankin otsikon teksteineen. Minneköhän oli pingi oli kadonnut, kun en sitä ole ainakaan huomannut saaneeni? Ehkä se meni ohi tai katosi lokakuun lopun lapsenhoidossa, sitä seuranneessa flunssassa tai kuun vaihteen fotosafaria valmistellessa tai aikana, jonkun kiitoskilkutuksen sivussa. Harmi! Olisin mielelläni - tänäkin vuonna - halunnut hyvissä ajoin (eli useita viikkoja ennakkoon) tietää vuosisuunnitelman valmistelusta, ja osallistua keskusteluihin ideoita jaellen ja muokaten + palavereihin/kirjoitustyöhön niistä. Muuten on paha (eli jäänee taas ensi vuoden osalta) hakea hankerahoja esimerkiksi maakuntarahastoilta ja muualta, jos niitä hankkeita ei ole selkeästi yhteisesti keskusteltu ja kansiin kirjattu... Lokakuun lopussa tai marraskuun alussa en wikimedian proggiksiltakaan suunnitellutkaan pahemmin ehtiväni yhteiseen proaktiiviseen ohjelmavalmisteluun mukaan, mitä olin viestinyt esimerkiksi viikkokisoista keskusteltaessa... Kuluneella viikolla kävin esimerkiksi Suomen kansallisarkistossa valtiollisia kunniamerkkejä käsittelevässä näyttelyssä (osin yhden ideoimani viikkokisan valmisteluun ja siihen liittyvään, tuhansia wikimerkittäviä suomalaisia ja useita satoja ulkomaalaisiakin merkkihenkilöitä sisältävien korkeimpien kunniamerkkiluokkien tietojen Wikidataan kirjaamisen ideoinnin pohjustuksena; tuosta pitäisi keskustella ja siihen saada rahoitusta ennen sitoutumista). Otin näyttelystä luonnoskuvia muutama sata kappaletta ja keskustelin näyttelyoppaan ja valtiollisia kunniamerkkejä jakavien kunniamerkkiritarikuntien edustajan kanssa. Jälkimmäinen toimija mainitsi, että sopiva(t) wikimedisti(t) voisi(vat) ehkä dokumentoida 20.12.2019 päättyvää näyttelyä yhteisestikin (kun Ritarikunnat sitä tekevät ennen näyttelyn sulkeutumista joulukuussa). Normaalisti Kansallisarkiston pohja- ja kellarikerroksessa sijaitsevan kunniamerkkinäyttelyn valaistus ja aineiston sijoitus lasivitriineihin häiritsi paljon laadukkaiden kuvien ottamista kunniamerkeistä. Luultavasti viikkokisa ehdottaisin siirrettäväksiu silloin alkuvuodelle 2020, vaikka yhteistutustumista voisi järjestääkin jo joulukuussa ja ehkä tiedustella erillistä ryhmäopastusta, jos saamme 5+ henkeä kattavan ryhmän (ke 11.12. iltapäivän lopulla on ruotsinkielinen opastus).--Paju (keskustelu) 15. marraskuuta 2019 kello 23.37 (EET)
Niin no, ylipäätänsäkin meidän hakemuksen valmistelu tapahtui syyskuussa, niin ei hirveän paljoa tuota aikaisemmin olisi voinut osallistua ja Wikimedia Foundationin Hakemuksia pystyy valmistelemaan riippumatta siitä onko ne SAPG2020-hakemuksessa. Ainoa syy miksi oikeastaan yhtään mikään tarvitsisi mainintaa SAPG:ssa on se, että toiminta olisi rahoitettu siitä. SAPG2020:ssa on mukana Helsinki rephotography -hanke, joka on 3-vuotinen, sekä tuleva Tagging with Wikidata -hakemusta jota tehdään yhdessä muiden pohjoismaiden Wikimedioiden kanssa. Taloudellisesti ei oltaisi pystytty lähtemään tämän useampaan hakemukseen lähtemään mukaan siten, että sanotaan omavastuuosuuden olevan rahoitettu SAPG:sta. Jos taas on kyse siitä, että tuettaisiin pienempien tapahtumien tarjoiluja tai matkakustannuksia, opastuksia, niin se on mukana joka tapauksessa toiminnassa ja yhdistyksen kannalta kriteerinä on oikeastaan, että toiminta on dokumentoitu etukäteen (esimerkiksi wikiprojektina), mahdollinen tuki pyydetään etukäteen jotta WMFI-tietää siitä ja kulukorvauspyynnöt tehdään Holvin-kulukorvauslinkin kautta. vrt. Fotosarin kulujen korvaaminen. Joka tapauksessa syyskokouksessa esiteltävä toimintasuunnitelma on nyt valmistelussa jos haluat siihen osallistua.--Zache (keskustelu) 16. marraskuuta 2019 kello 15.20 (EET)

Wikimedia Suomen syyskokous sunnuntaina 8.12.2019 Helsingissä

Wikimedia Suomen syyskokous pidetään sunnuntaina 8.12.2019 Helsingissä Keskustakirjasto Oodissa. Kokous alkaa klo 12.00. Kokous on avoin kaikille.

Paikka
Keskustakirjasto Oodi, Töölönlahdenkatu 4, 00100 Helsinki, Ryhmätila 3
Aika
8.12.2019 klo 12.00
Etäosallistuminen

Syyskokouksessa esitellään toimintasuunnitelma ja talousarvio, päätetään jäsenmaksusta sekä valitaan hallitus ja puheenjohtaja vuodelle 2020. Kokoukseen on mahdollisuus osallistua etänä sivulle Syyskokous 2019 tulevalla linkillä.

Esityslista
  1. Kokouksen avaus
  2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa.
  3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
  4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys.
  5. Ilmoitusasiat.
  6. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus seuraavalle kalenterivuodelle.
  7. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet.
  8. Valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa.
  9. Käydään läpi yhdistyksen tavoitteet ja suunnitelmat loppuvuodelle.
  10. Myönnetään kunniakirjat.
  11. Käsitellään muut mahdolliset asiat.
  12. Kokouksen päättäminen.
Liitteet

--Zache (keskustelu) 16. marraskuuta 2019 kello 14.28 (EET)

Lisäsin hangout-linkin kokouskutsuun ja avattiin hangout. Pieni viive tuli nettiyhteyksistä. https://hangouts.google.com/call/hVu0eaPwn9b-c4npnzstAEEI?no_rd

--Zache (keskustelu) 8. joulukuuta 2019 kello 12.10 (EET)

Extension of Wikipedia Asian Month contest

In consideration of a week-long internet block in Iran, Wikipedia Asian Month 2019 contest has been extended for a week past November. The articles submitted till 7th December 2019, 23:59 UTC will be accepted by the fountain tools of the participating wikis.

Please help us translate and spread this message in your local language.

Wikipedia Asian Month International Team

--MediaWiki message delivery (keskustelu) 27. marraskuuta 2019 kello 16.16 (EET)

Queering Wikimedia -konferenssi 21.–24.5.2020

Toukokuussa järjestetään Itävallassa Wikimedian projektien ensimmäistä LGBTQ+-konferenssiä Queering Wikipedia, joka nimestä huolimatta koskee kaikkia Wikimedian projekteja. Tarjolla on stipendejä, jotka kattavat kuluista osaa tai kaikkea. Hakuaika on auki 15.1.2020 asti. Esityksiä ym. voi jättää 15.2.2020 asti. -Yupik (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 07.03 (EET)

Muistutus, että tämän konferenssin hakuaika menee umpeen 15.1.2020. -Yupik (keskustelu) 7. tammikuuta 2020 kello 11.12 (EET)

Koululaiset ihmisoikeuksien asialla

Lauantaina 11.1.2020 klo 9.15–10.00 järjestetään helsinkiläisessä koulussa muokkaustapahtuma liittyen #WikiForHumanRights -kampanjaan. Wikimedia Suomi ja Suomen Punainen Risti järjestävät tapahtuman osana koulun järjestämää Kodin ja koulun päivää.

Kahdeksasluokkalaiset lisäävät pieniä yksityiskohtia ja lähteitä projektin aiheena oleviin artikkeleihin. Kokeneemmat wikipedistit voivat osallistua myös verkossa. Erityisesti toivomme, että aihelistalle valituista ihmisoikeuksiin liittyvistä aiheista kokeneet muokkaajat voisivat tuottaa kokonaan uusia artikkeleita, joita Wikipediaan tutustuvat koululaiset voisivat täydentää.

Tapahtuman projektisivulle Wikiprojekti:WikiForHumanRights on kirjattu sekä olemassaolevia että puuttuvia artikkeleita. Tapahtumaa taustoittaa myös Wikimedia Foundationin blogipostaus Wikimedia Foundation and UN Human Rights launch #WikiForHumanRights campaign to improve and expand knowledge about human rights online.

Ystävällisesti, Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 10. tammikuuta 2020 kello 18.27 (EET)

Wiki Loves Folklore

WLL Subtitled Logo (transparent).svg

Hello Folks,

Wiki Loves Love is back again in 2020 iteration as Wiki Loves Folklore from 1 February, 2020 - 29 February, 2020. Join us to celebrate the local cultural heritage of your region with the theme of folklore in the international photography contest at Wikimedia Commons. Images, videos and audios representing different forms of folk cultures and new forms of heritage that haven’t otherwise been documented so far are welcome submissions in Wiki Loves Folklore. Learn more about the contest at Meta-Wiki and Commons.

Kind regards,
Wiki Loves Folklore International Team
— Tulsi Bhagat (contribs | talk)
sent using MediaWiki message delivery (keskustelu) 18. tammikuuta 2020 kello 08.14 (EET)


Sekalaista


Wikiprojekti:Suomen luteet

Kaksi vuotta sitten joukko ludeharrastajia päätti tehdä sivuston luteista. Syntyi suuri joikko xxx on xxx typyppisiä sivuja. Ne siirrettiin osastoon Wikiprojekti:Suomen luteet. Nähdäkseni projekti lopahti. Osa sivuista voisi nähdäkseni siirtää artikkeliavaruuteen. Voiko tuon tehdä suoraan siirrä-komennolla ?

Vähän jäi vaivaamaan, kuinka tarkkaan sivujen pohjana oli rintala & rinne kirja, joka oli harrastajajouko suurponnistus 10 vuotta sitten - lähestytäänkö tekijänoikeuskysymksiä. Siksi lisäsin toisen lähteen edes yhteen sivuun. --Tappinen (keskustelu) 19. joulukuuta 2019 kello 23.33 (EET)

Niin se oli kai yhden miehen joukko ;). Minä olen niitä aina välillä täydennellyt kun olen muistanut ja jos innostusta on riittänyt. En tiedä että onko niihin muita osallistunut. Kyllä ne ihan sieltä siirtämällä saa siirrettyä en ole siirtänyt niitä sen vuoksi kun en ole tarkistanut että pitävätkö ne yhtä kirjan kanssa mutta kai joku muu sen tekee jos ne ovat artikkeliavaruudessa. --Linkkerpar 20. joulukuuta 2019 kello 00.30 (EET)
Jäi sanomatta että sitä projektin aloittajaa, joka en ole siis minä, ei ole sen alkuinnostuksen jälkeen näkynyt täällä. Tein sitten niitä eteenpäin etteivät hyvät alut mene hukkaan. Viime keväänä tai alkukesästä löysin kai melkein kaikkiin kuvat ja on niissä jonkin verran toisissa tekstiäkin. --Linkkerpar 20. joulukuuta 2019 kello 00.46 (EET)
Muokkasin Wikiprojekti:Suomen_luteet -sivun alkuun ohjetta, että kun sivu näyttää valmiilta niin sen voi siirtää artikkelinimiavaruuteen. --Zache (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 04.21 (EET)
Hyvä homma. Joissakin niissä on AM-linkkejä joita ehkä voi käyttää lähteenä. --Linkkerpar 23. joulukuuta 2019 kello 04.35 (EET)
Siirsin alkupään sivuja, ja lisäsin määritelmälauseita jotta helpommin näkee mitä olen tarkistanut. Oletko, Linkkerpar, edennyt aakkosjärjestyksessä? --Tappinen (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 10.45 (EET)
Minulla on ollut tuollainen lista Suomen luteet lista artikkelien tasosta. Tallensin sen tuonne hiekkalaatikkoon kun se on niin luonnoksen näköinen että en kehdannut laittaa sinne projektisivulle ;). Nuo missä lukee "viilaa" on sen aloittajan tekemiä ja tekstiä on jonkun verran ja niissä on ollut kuvat tai olen löytänyt Commonsista niihin kuvia. Tuon voi siirtää sinne projektisivullekin jos siitä on siellä hyötyä. --Linkkerpar 23. joulukuuta 2019 kello 14.17 (EET)
Jos tarvetta on, voisin tehdä botilla alut noista listalla olevista, mutta tekstittömistä lajeista. Kokeilin kolmea ensimmäistä: Kurttulude, Kuultoputkiainen ja Kärsämösiimalude. --Patamaski (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 16.12 (EET)
Auktorin ja elinympäristön kuvaamisessa botti olisi varmaan hyvä, mutta lähteetön valtiolista levinnäisyysalueena on mielestäni kankea. Elinympäristön viitteessä voisi mainita tuon biologia-alisivun. Määritelmälauseessa suosisin tätä Jnovikovin viilaamaa rakennetta: kun suvuilla ei ole suomenkielisiä nimiä, niitä ei ole syytä toistaa (näkyy kaksiosaisessa nimessä samassa lauseessa), ja kun lahkonimi kuvaa tässä myös eläimen anatomiaa, se on sujuva myös attribuuttina Wikiprojekti:Suomen luteet/Nokkoslude . --Tappinen (keskustelu) 26. joulukuuta 2019 kello 12.43 (EET)
Hyviä ideoita. Yrtitän muuttaa levinneisyysalueiden luetteloa vähemmän kankeaksi, muutan mallinetta voidakseni mainita alasivusta ja muutan rakennetta suomenkielisen nimen puuttuessa. Lisäksi mietin, kuinka saisin poimittua sopivalla tavalla eliöitä kuvaavat lahkot ja muutettua lauserakennetta niissä tapauksissa. --Patamaski (keskustelu) 26. joulukuuta 2019 kello 17.04 (EET)
Lisäsin kaikkiin määritelmän. --Tappinen (keskustelu) 30. joulukuuta 2019 kello 23.53 (EET)
Hyvä, kiitos. --Patamaski (keskustelu) 1. tammikuuta 2020 kello 14.33 (EET)
Täydensin kurttuluteen käsin. Muiden tekemisessä menee kauemmin, koska kone meni vaihtoon, minkä vuoksi aikaa kuluu siihen, että saan kaikki botin tarvitsemat tiedostot luotua (en voi siirtää niitä tikulla niiden suuren määrän vuoksi). --Patamaski (keskustelu) 1. tammikuuta 2020 kello 14.33 (EET)
Tein nyt 9 lisää osittain käsin. Yritän jossain vaiheessa saada loputkin tiedostot luotua ja paranneltua bottia punaisen kirjan osalta, jottei alueellisia levinneisyyksiä tarvitsisi kirjoittaa käsin. Tämän jälkeen täydentäisin loput. (Kopioin myös tekstitiedoston alun sivulle Käyttäjä:Patamaski/hiekkalaatikko83, jos sieltä haluaisi joitain tietoja ludeartikkeleihin kopioida) --Patamaski (keskustelu) 15. tammikuuta 2020 kello 21.45 (EET)
Tein muutaman lisää. Tällä sivulla on osa täydentämistäni: Käyttäjä:Patamaski/hiekkalaatikko84. --Patamaski (keskustelu) 19. tammikuuta 2020 kello 22.10 (EET)

Taiteilija vai taide?

Olen istunut useamman vuoden Suomen Taideyhdistyksen Edvard Richter -raadissa, joka palkitsee vuosittain laadukkaimmin kirjoitetun kuvataidetta käsittelevän kirjan. Siinä on tullut tutustuttua melko perusteellisesti alan kirjallisuuteen. Tämänvuotinen raati, jossa en enää ollut mukana, pohtii kuvataiteesta kirjoittamisen tilaa seuraavasti: "Vuosien ajan taiteilijoista on tehty hyvää taidehistoriallista perustutkimusta. Tutkimus on kuitenkin keskittynyt lähinnä elämäkerrallisiin teoksiin, joissa kuvaillaan taiteilijan elämänpolkua, mutta itse taiteen analysointi ja tulkinta jäävät vähemmälle huomiolle. Taiteen sisällön tarkastelua tarvitaan kuitenkin elämänkerrallisten teosten jatkotutkimuksen perustaksi."

Huomasin tämän jo muutama vuosi sitten, eli elämäkerralliaia kirjoja julkaistaan runsaasti, mutta taiteen analyyttinen ja tulkinnallinen osuus on jäänyt vähäisemmäksi. Wikipedia kuvastaa julkaistua kirjallisuutta ja seurauksena taiteilijoiden "biot" eli elämäkerrat kukoistavat artikkeliavaruudessa. Minulla ei ole mitään elämäkerta-artikkeleita kohtaan, mutta itse taiteen eri ilmiöistä ja aiheista kirjoittamistakin tarvitaan. Onko tässä tietokuilu? Pystykö Wikipedia sammuttamaan tiedonjanon taiteilijoiden ohessa myös taiteesta?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 14.09 (EET)

Olisihan se suotavaa. Itse näkisin taiteilijan taiteen selostamisen Wikipedia-artikkelissakin keskeisimpänä sisältönä ja elämäkerralliset vaiheet kehyksenä sille. Taiteilijat kuitenkin varmaan ovat sellainen aihepiiri (yhdessä esim. presidenttien ja pääministerien ja kuuluisimpien kirjailijoiden kanssa), joissa artikkeleita on usein muokattu pienissä palasissa pitkän ajan kuluessa suurella muokkaajajoukolla. Silloin on voinut paljon vaikuttaa, mitä lähteitä on milloinkin ollut käsillä. Toisaalta usein tämäntyyppisistä henkilöistä on erittäin hyviä lähteitä, joilla sekä taiteilijan taiteesta että elämänvaiheista voidaan kirjoittaa vaikka kuinka täydellisesti. Nykytaiteilijoiden (kuten esim. poliitikkojenkin) kohdalla tyypillinen tilanne voi olla, että artikkelia ensin laajennetaan laajaksi esim. lehtiuutisilla, mutta kun aiheesta ilmestyy kirjoja, niin hyvä jos joku jaksaa lisätä kirjan aiheesta muualla osioon. Toisaalta, jos jollain on tilaisuus paneutua aiheeseen, niin kirja aiheesta on artikkelin lähteenä erittäin kiitollinen. Silloin tietysti on toivottavaa, että käsittely artikkelissa kuitenkin lopulta keskittyisi enemmän taiteeseen kuin niinkään kovin voittopuolisesti henkilöön. Joskus ehkä kirjoja on valikoitavaksi asti.--Urjanhai (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 19.23 (EET)
Hurjaa on. Legendoja on varmaan useammissa lähteissä kuin totuuksia. --Höyhens (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 21.44 (EET)
Oikeastaan varmaan merkittävimmmissä taiteilijoissa on sama kuin presidenteissä: lähteistä on runsaudenpula ja työmäärä sen takia varsinkin mahdolliselle ei-ammattilaiselle hurja.--Urjanhai (keskustelu) 23. joulukuuta 2019 kello 22.13 (EET)
Ainakin Wikipediassa suurin selittävä tekijä lienee se, että pääosa kirjoittajista on maallikkoja, ja maallikoiden on paljon helpompaa kirjoittaa elämäkerrallisia kuvauksia kuin akateemisia taideanalyysejä. Itse monta taiteilija-artikkelia kirjoittaneena olen kokenut aina taiteen analysoinnin niiden haastavimmaksi ja vaikeimmaksi osaksi, koska minulla ei ole sen alan koulutusta. Elämäkertaan keskittyminen on helpompaa, turvallisempaa ja kiistattomampaa. Suomenkielisessä Wikipediassa ei taida olla (Kulttuurinavigaattorin itsensä ohella) kovinkaan montaa aktiivikirjoittajaa, jotka hallitsisivat kunnolla tämän aihepiirin. --Risukarhi (keskustelu) 24. joulukuuta 2019 kello 19.22 (EET)
Wikipediassa ei oikeastaan voi kirjoittaa taidetta tulkitsevaa tekstiä, tai ei ainakaan voimakkaasti tulkitsevaa ja arvottavaa. Analyyttistä voi kirjoittaa jos se perustuu lähteisiin. Taiteen tulkintojen ja analyysin löytäminen lähteistä vaatii enemmän perehtymistä kuin elämäkertojen kirjoittaminen, totta. Elämäkerroissa on usein tuota yllä mainittua legendaa, kun elämäkerran kirjoittaja tulee ylistäneeksi tai ainakin helposti tulkitsee taiteilijan tuotantoa kapeasti, ilman laajempaa yhteyttä taidehistoriaan. On nähty, että "superlatiivit" siirtyvät helposti Wikipedian artikkeleihin, vaikka teksti olisi vakuuttavampaa ilman niitä. Lähteiksi pitäisi yrittää löytää itsenäisten kirjoittajien artikkeleita, arvosteluja tai tutkimuksia, mutta niitä ei joko löydä helposti tai niitä ei ole juuri ole.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 24. joulukuuta 2019 kello 19.52 (EET)
Vaikka tässä otettiinkin esille vain taide, koskee tuo sama ongelma täällä kaikkia elämänaloja. --Lax (keskustelu) 25. joulukuuta 2019 kello 12.50 (EET)
Elämäkertoja on helppo kirjoittaa, koska faktat ovat ainakin periaatteessa yksiselitteisiä. Taiteen ongelma on, että siinä on kyse tunteesta, tulkinnasta ja mielipiteistä, ja Wikipediassa kaikki kolme on yksiselitteisesti kielletty. Wikipedian sääntöjen puitteissa on erittäin vaikea ja usein mahdotonkin kirjoittaa kunnollista analyysiä taiteesta.
Normaalistihan taidetta analysoivat kirjoittajat ottavat lähtökohdaksi sellaisen tulkintakehyksen, jota itse pitävät relevanttina ja johon itse yhtyvät. Tällöin mielipide voidaan kirjoittaa kuin se olisi totuus: ”Pink Floydista ammentaneet äänimaisemat huumaa vielä tänäkin päivänä, ja rikas elektroninen äänimaailma onkin tuonut albumille sukupolvirajat ylittävän suosion.” Jos Wikipediassa yrittää tehdä näin, vaikka lähteenkin kera, perään ilmestyy äkkiä Kenen mukaan? -malline. Sitten kun tällaisia näkemyksiä siteerataan useampia, tekstistä tulee nopeasti sekavaa pallottelua, jossa viitataan jatkuvasti lukijalle tuntemattomien arvostelijoiden ja tutkijoiden nimiin: ”Urpo Gekkosen mukaan albumi on Pink Floyd -vaikutteinen, ja Stuart Stewart onkin kuvaillut ’rikkaan ja elektronisen’ äänimaailman tuoneen albumille ’sukupolvirajat ylittävän suosion’.” Vaihtoehtoisesti käytetään loputtomasti passiivia: ”Albumin musiikkia on kuvailtu Pink Floyd -vaikutteiseksi, ja sen äänimaailman sanotaan olevan rikas ja elektroninen, mitä on pidetty keskeisenä syynä sen pitkäkestoiseen suosioon.”
Eihän sellaista tekstiä kukaan tervejärkinen halua lukea, saati kirjoittaa. --Miihkali (keskustelu) 29. joulukuuta 2019 kello 19.25 (EET)
Taiteilija-artikkeleihin kuuluvat elämäkertaosion lisäksi objektiiviset kuvaukset esimerkiksi taiteilijan käyttämistä materiaaleista, tekniikoista, tyylisuuntauksista ja aihevalinnoista. Tulkinnat ja arvostelut kuuluvat enemmänkin yksittäisten taideteosten artikkeleihin. Silloinkin ne pitää kirjoittaa maallikkolukijaa varten. --Savir (keskustelu) 29. joulukuuta 2019 kello 19.55 (EET)

Kuolleet

Tämä osio on siirretty tänne osastosta Käytännöt, jossa keskustelu alkoi. --Pxos (keskustelu) 27. joulukuuta 2019 kello 19.19 (EET)

Lukuisissa kuolleita käsittelevissä artikkeleissa on muutettu ainoastaan ensimmäinen on-verbi oli-verbillä. Muut verbit on jätetty muutamatta, ikään kuin henkilö olisi elossa, kuten artikkeleissa
Peter Schreier:
"Hän on esiintynyt myös Suomessa Naantalin musiikkijuhlilla useana vuotena 1990- ja 2000-luvulla.
Ari Behn:
"Lisäksi hän on kirjoittanut lehtiartikkeleita ja yhdessä Märtha Louisen kanssa kirjan Fra hjerte til hjerte (2002)."
Ram Dass:
"Hän luonnehtii itseään biseksuaaliksi."
Bolot Šamšijev:
"Neuvostoliiton hajottua Šamšijevilla ei ole ollut mahdollisuutta kuvata uusia elokuvia. Sen sijaan hän on työskennellyt kirjailijana ja jatkanut Manas-eepoksen tutkimista. Nykyään hän toimii Kirgisian presidentin neuvonantajana."
Kenny Lynch:
"Lynch on nimetty Brittiläisen imperiumin ritarikunnan upseeriksi (OBE)."
Anna Karina:
"Anna Karina on ollut suosittu myös laulajana."

Tuossa vain muutama esimerkki pelkästään joulukuulta 2019, mutta vastaavia on varmaankin tuhansia eli nyt korjaustalkoot pystyyn ja pikaisesti. --Sariyr (keskustelu) 27. joulukuuta 2019 kello 14.12 (EET)

Mahtaakohan löytyä mitään mahdollisuutta listata tuollaisia tapauksia, eli paree vaan korjata aina kun kohdalle sattuu. On hyvä kuitenkin muistuttaa tuosta asiasta. Monissa muissakin kuin kuolintapauksissa korjataan vain yksi silmiin sattunut kohta artikkelista ja jätetään loput saman tapauksen vaatimat korjaukset tekemättä. Satunnaisilla wikivierailijoilla on monasti kova kiire tehdä muokkauksensa ja sitten häipyä, joten vakimuokkaajien kontolle jää tarkkailla vierailijoiden uusia muokkauksia myös tuolla silmällä. --Lax (keskustelu) 27. joulukuuta 2019 kello 15.39 (EET)
Nyt oli menty korjaamaan
Ari Behn:
"Lisäksi hän oli kirjoittanut lehtiartikkeleita ja yhdessä Märtha Louisen kanssa kirjan Fra hjerte til hjerte (2002)."
Kenny Lynch:
Lynch oli nimetty Brittiläisen imperiumin ritarikunnan upseeriksi (OBE)."
Pakko oli mennä parantelemaan eli
Ari Behn:
"Lisäksi hän kirjoitti lehtiartikkeleita ja yhdessä Märtha Louisen kanssa kirjan Fra hjerte til hjerte (2002).
Kenny Lynch:
"Lynch oli Brittiläisen imperiumin ritarikunnan upseeri (OBE)."
--Sariyr (keskustelu) 27. joulukuuta 2019 kello 15.50 (EET)
Jos tuollaisen näkee ja jos ei itse ehdi juuri silloin korjata, niin varmaan kannattaa laittaa vaikka Malline:Korjattava/kieli tai Malline:Päivitettävä ja siihen lisäselvennys vaikka että "aikamuotoja korjattava edesmenneestä henkilöstä kertoviksi" tms. Aika usein jos jonkun erittäin tunnetun henkilön kuolintieto tulee, noita muokataan isolla joukolla, mutta vähemmmän tunnetut saattavat vahingossa jäädä huomioimatta tarkemmin.--Urjanhai (keskustelu) 27. joulukuuta 2019 kello 17.24 (EET)
Jälleen oli vain ensimmäinen on-verbi huitaisten muutettu oli-verbiksi artikkeleissa Jerry Herman ja Pi Sarpaneva, muut muutokset jätetty tekemättä. Korjasin kyseiset artikkelit. --Sariyr (keskustelu) 28. joulukuuta 2019 kello 17.40 (EET)
Ja lisää, nyt art. Erzsébet Szőnyi. --Sariyr (keskustelu) 29. joulukuuta 2019 kello 00.14 (EET)
Ensinnäkin, täällä ei tarvita enempää ilmoituksia. Toiseksi, osa tekemistäsi muutoksista on selkeästi virheellisiä. Muutat menneeseen muotoon myös virkkeitä, joihin ei kuulu mennyttä muotoa, joten nyt kannattaa pitää taukoa. --Pxos (keskustelu) 29. joulukuuta 2019 kello 00.16 (EET)
Ei se edelleenkään käy, että vain artikkelin ensimmäinen verbi muutetaan imperfektimuotoon, esimerkiksi jo kuolleesta Bolot Šamšijevista todettiin pitkään:
"Neuvostoliiton hajottua Šamšijevilla ei ole ollut mahdollisuutta kuvata uusia elokuvia. Sen sijaan hän on työskennellyt kirjailijana ja jatkanut Manas-eepoksen tutkimista. Nykyään hän toimii Kirgisian presidentin neuvonantajana."
Olit mennyt palauttamaan art. Jerry Herman kuolemaansa edeltäneen aikamuodon, mutta Herman on siis kuollut, siksi ei "on sanottu olevan", vaan on sanottu olleen.
--Sariyr (keskustelu) 29. joulukuuta 2019 kello 04.41 (EET)
Eihän tässä nyt yksinkertainen imperfektimekaniikka riitä mihinkään. Artikkelissa "Jerry Herman" luki alun perin "Hermanin on sanottu olevan ainoa säveltäjä-sanoittaja, jonka teoksista kolme on näytetty Broadwayllä..." Sitten se muutettiin muotoon "sanottiin olleen" ja korjaukseni jälkeen taas muotoon "on sanottu olleen". Mitä tuo lähteetön huhu tarkoittaa? Se tarkoittaa, että on olemassa elossa olevien tai kuolleiden ihmisten joukkio, joka edelleen sanoo tai on joskus aikanaan jossain tuntemattomassa paikassa ääneen sanonut, että väite X pitää paikkansa. Väite tai kohteen luonnehdinta ei riipu mitenkään siitä, onko Herman elossa vai kuollut. Se on nyt tajuttava, kun päivittelee täällä tätä asiaa jatkuvasti. --Pxos (keskustelu) 29. joulukuuta 2019 kello 05.04 (EET)
Luovien taiteilijoiden teoksista tai niiden saamista tunnustuksista voidaan usein käyttää myös preesensiä tai perfektiä, vaikka taiteilija olisi kuollut, koska teokset ovat edelleen olemassa. Aikamuodon valinta ei aina ole mekaanista. Lisätietoja on Kielitoimiston ohjepankissa. Kahvihuoneessa ei kannata ilmoittaa yksittäisten artikkelien kielenhuoltoa vaativista seikoista, vaan korjata itse rohkeasti. -Ochs (keskustelu) 29. joulukuuta 2019 kello 12.08 (EET)
Yksin- tai moninkertaisen imperfektimekaniikan mukaan joku joukko toteaa "on sanottu" ja kohdistuen henkilöön, joka on elossa: "olevan". Kun ihminen on sitten kuollut, niin "olleen". Mikä tekee niin vaikeaksi käsittää, että elossa on "oleva", mutta kuollut "ollut"? Siis esim. joko "Hermanin sanotaan olleen" tai "Hermanin on sanottu olleen".
Kuolleiden henkilöiden teokset ovat preesensissä, mutta nyt ei ole niistä kysymys,vaan niiden edesmenneistä tekijöistä.
Summa summarum: ei riitä, että kuolleita henkilöitä käsitteleviin artikkeleihin vaihdetaan vain ensimmäisen on-verbin tilalle oli.
--Sariyr (keskustelu) 29. joulukuuta 2019 kello 14.45 (EET)
Tietenkin artikkelia päivitettäessä pitää käydä läpi koko artikkeli eikä vain ensimmäinen lause. Artikkeli pitää kuitenkin käydä läpi ajatuksella. Esimerkiksi: "....on suomalainen geologi ja Helsingin yliopiston geologian ja minerologian emeritusprofessori...." (tms.) ---> 2... oli suomalainen geologi ja Helsingin yliopiston geologian ja minerologian professori..." (tms.), koska kuoltuaan lakkaa olemasta entinen jotakin vaan on sitä mitä oli koko elämänuran mitassa sen jälkeen pysyvästi. - Ja muita vastaavia, jossa teksti pitää ajatella läpi eikä vain pelkästään vaihdella aikamuotoja.--Urjanhai (keskustelu) 29. joulukuuta 2019 kello 14.59 (EET)
"Mannerheimin sanotaan olevan suurin suomalainen". Hänet valittiin tuohon asemaan 2000-luvulla 50 vuotta kuolemansa jälkeen. Asia ei ole noin yksinkertainen kuin täällä yritetään meille toitottaa. --Pxos (keskustelu) 29. joulukuuta 2019 kello 17.30 (EET) Kommentin kieliasua korjattu. --Pxos (keskustelu) 29. joulukuuta 2019 kello 18.08 (EET)
Sariyr, jotkin aikamuodon muutoksistasi olivat selkeästi virheellisiä. Olit esimerkiksi muuttanut sanat "Szőnyin tuotantoon kuuluu" muotoon "Szőnyin tuotantoon kuului". Mutta kyllähän taiteilijan tuotanto on yhä olemassa senkin jälkeen kun taiteilija itse on kuollut, eikä sitä voi laittaa imperfektiin. Kielitoimiston sanakirjassa on tuotanto-hakusanan kohdalla jopa esimerkkinä lause "Sibeliuksen tuotanto käsittää mm. seitsemän sinfoniaa." --Savir (keskustelu) 29. joulukuuta 2019 kello 20.14 (EET)

Hyvää uutta vuotta!

Hyvää uutta vuotta kaikille Wikipedian muokkaajille! Toivottaa James Chudrie (ディベート) 31. joulukuuta 2019 kello 23.57 (EET)

Kiitos samoin! –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 2. tammikuuta 2020 kello 20.36 (EET)

Kuolemat ja aikavyöhyke

Qassem Suleimani sai surmansa tossa yöllä jonkun aikaa sitten ja tuli mieleen että pitäskö kuolema merkitä miten? Esimerkissä tää on ilmeisesti paikallista aikaa tänään [38], mutta Yhdysvaltalaisessa mediassa eilen, mites merkitään kuollinpäivä, amerikkalaisen median aika vai mikä? J.K Nakkila (keskustelu) 3. tammikuuta 2020 kello 11.35 (EET)

Paikallisen ajan mukaan. --Anr (keskustelu) 3. tammikuuta 2020 kello 11.36 (EET)
Ok korjaan tuon, mutta samassa mielessä tuo varmaan vaikuttaa aika moneen artikkeliin. J.K Nakkila (keskustelu) 3. tammikuuta 2020 kello 11.47 (EET)
Tämähän vaikuttaa hieman kuolinjärjestykseen. --Höyhens (keskustelu) 4. tammikuuta 2020 kello 18.59 (EET)
Mihin kuolinjärjestykseen? Aiemmin kuollut henkilö on tietysti aiemmin kuollut, riippumatta aikavyöhykkeistä. Jos N.N. kuolee Suomessa kello 14:00 Suomen aikaa ja varttia myöhemmin M.M. kuolee Ruotsissa kello 13:15 Ruotsin aikaa, niin toki N.N. on kuollut ensin. --Jmk (keskustelu) 4. tammikuuta 2020 kello 21.41 (EET)
Höyhens tarkoittanee, että jos N.N. kuolee Suomessa 00.15 ja M.M. Ruotsissa varttitunnin päästä 23.30, niin pelkkiä kuolinpäiviä verrattaessa näyttää, niin kuin M.M. olisi kuollut aiemmin. Tästä voisi syntyä mielenkiintoisia perinnönjaollisia ongelmia, jos he ovat lähisukulaisia. -Ochs (keskustelu) 4. tammikuuta 2020 kello 21.58 (EET)
Ainakin Suomen perintökaari on selvä: todellinen kuolinjärjestys ratkaisee eikä näennäinen paikallisten päivämäärien järjestys. "Periä voi vain se, joka elää perittävän kuolinhetkellä". Ochsin mainitsemassa tilanteessa M.M. elää N.N:n kuolinhetkellä. --Jmk (keskustelu) 4. tammikuuta 2020 kello 22.02 (EET)
Höyhens tarkoittanee myös sitä, että esimerkiksi Wikipedian luetteloihin voi tulla järjestykseen muutoksia kun tai jos tämä huomataan. Mutta ei se yhtä vakavaaa ole kuin perimysjärjestys. --Höyhens (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 15.38 (EET)
Just viittasin tammikuun 12. päivänä uutiseen, joka on tehty tammikuun 13. päivä: [39]. Kukaan ei tosin kuollut. --Lax (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 16.41 (EET)
Teoriassa tämä käytäntömme voi aiheuttaa epätarkkuutta erilaisiin ikämallineisiin. Esimerkiksi kaikki Aasiassa viime tuntien aikana syntyneet ovat syntyneet 5.1.2020, jolloin "Syntymäaika ja ikä" -mallineemme antaa heidän iäkseen "-1". Tällainen voi hetken aikaa sotkea esim. vastasyntyneiden kuninkaallisten vauvojen ikämallineita. Myös kuolinaika-mallineissa voi teoriassa esiintyä vastaava kummallisuus. --Savir (keskustelu) 4. tammikuuta 2020 kello 22.16 (EET)
Mannerheimin kuolinpäivästä tuli aikoinaan sotkua, kun herra kuoli klo 23.30 Sveitsin aikaa eli klo 0.30 Suomen aikaa. --Huhdanjo (keskustelu) 6. tammikuuta 2020 kello 13.55 (EET)

Pekka O. Aron artikkelissa on nyt "tuore" tapaus. Ulkomaisten lähteiden mukaan hän kuoli Pekingissä 6.4., mutta suomalaiset mainitsevat päiväksi 5.4. Laitoin jälkimmäisen, mutta en tiedä menikö oikein. --Joe K. (keskustelu) 22. tammikuuta 2020 kello 04.11 (EET)

Mielestäni paikka ja aika ovat pari, jota ei kannata rikkoa. Muuten joudutaan lisäselityksiin ja helposti myös väärinymmärryksiin. Aron kuolinpäivä pitäisi näin ollen olla pekingiläinen eli 6.4. Terv. --Huhdanjo (keskustelu) 22. tammikuuta 2020 kello 11.36 (EET)

Pyhtäänsaari

Kymijoen alajuoksulla olevaa Pyhtäänsaarta ei mainita suurimpien saarten luetteloissa (sisävedet ja merialue). Silmämääräisesti se on aika suuri, vai olenko väärässä? Oletin että se olisi listattu. Sananiekka57 (keskustelu) 7. tammikuuta 2020 kello 17.01 (EET)

Tähän voi vaikuttaa se, että määriteltäessä onko jokin veden ympäröimä alue saari, on usein käytössä määritelmä, että vedenpinnan korkeuden joka puolella saarta pitää sama. Näin määriteltynä esimerkiksi usein Suomen suurimmaksi saareksi mainittu Soisalo ei olisi saari, koska sitä ympäröivissä vesistöissä on useita koskipaikkoja ja vedenpinnan korkeus sen ympärillä järv ireittien eri osissa vaihtelee. Kun tämä Pyhtäänsaari on ilmeisesti se alue, joka jää Kymijoen suuhaarojen väliin, niin senkin kohdalla kartasta katsoen tilanne näyttää olevan sama.--Urjanhai (keskustelu) 7. tammikuuta 2020 kello 17.28 (EET)
Kansa ei näköjään tiedä mikä saari on. Mutta mikä noiden "oikea" nimitys sitten on? --Abc10 (keskustelu) 7. tammikuuta 2020 kello 17.44 (EET)
Ei kaiketi niillä ole mitään erityistä nimitystä. Ne ovat vain joen suuhaarojen välisiä maa-alueita.--Htm (keskustelu) 7. tammikuuta 2020 kello 18.00 (EET)
Voihan näille olla nimiä (siis erisnimiä, yleisnimistä en Kymijoen osalta osaa sanoa, tiedä vaikka olisikin sanottu saariksi tai sitten ei) ja nimille lähteitä. Lähteet vain pitäisi etsiä sekä nimille että sille, että joku joskus olisi sanonut tätä saareksi (oltiinpa tämän saareudesta suhteessa oikeaan tieteelliseen määritelmään sitten samaa mieltä tai ei), ja että nimi tälle mahdolliselle saarelle olisi juuri tämä. Ja sitten vielä pitäisi etsiä yleinen lähde sille, että kelpaako vai ei saareksi maa-alue, jonka ympärillä veden pinnan korkeus vaihtelee eri puolilla, ja lasketaanko kaivetun kanavan mantereesta erottama maa-alue saareksi. --Urjanhai (keskustelu) 7. tammikuuta 2020 kello 18.20 (EET)
Kokemäenjoen suussahan ja Kokemäenjoessa muutenkin noiden paikallinen yleisnimi on "luoto", mutta siellä maasto on tasainen, eikä suuhaaroissa juuri ole koskia kuten Kymijoessa.--Urjanhai (keskustelu) 7. tammikuuta 2020 kello 18.26 (EET)
Komppaan Urjanhaita. Ja tässä ei ole kyse Maannousemasta vaan jääkauden aikaisesta ilmiöstä, tahi jopa ihmisen aiheuttamasta pikkumuutoksesta. On näitä saari-nimisiä muuallakin ja tämä on vain yksi esimerkki. --Höyhens (keskustelu) 8. tammikuuta 2020 kello 01.45 (EET)
Karttapaikasta tuota en löytänyt. Siis merkittynä nimellä Pyhtäänsaari.--Htm (keskustelu) 10. tammikuuta 2020 kello 19.02 (EET)
Kyllähän nimi on saattanut jossain kelvollisessa lähteessä esiintyä, vaikka sitä ei olisikaan karttapaikassa. Silloin vain tuo kelvollinen lähde pitäisi esittää. Esimerkiksi muistelisin (en ole ihan varma) että Paraisten Kyrksundetin itäpuolinen alue olisi nimeltään Kyrklandet, vaikkei nimeä olekaan karttapaikassa. Joskus tällainen nimi voi olla historiallinen, joskus ehkä vielä käytössäkin.--Urjanhai (keskustelu) 10. tammikuuta 2020 kello 19.25 (EET)
Kyllähän Karttapaikka sentään jonkunnaköinen luotettava lähde on. Pyhtäänsaari ei ole saarena Karttapaikassa, ja riippumatta siitä, onko se oikea saari vai ei, niin alueenakaan sitä ei Karttapaikka tunne tuolla nimellä. Kokemäenjoen luodot ovat saaneet nimensä kartalle. Toki onhan niitä nimettömiäkin saaria, mutta noin iso?--Htm (keskustelu) 17. tammikuuta 2020 kello 06.26 (EET)
Onhan se luotettava lähde, mutta ei ole sanottu, etteikö voisi olla muita lähteitä. Tietysti niin kauan kun muita lähteitä ei ole esitetty, asiasta ei voida sanoa mitään. Epäilemättä tämä kertoo karttapaikan tekijöiden sen kannan, että jos jokin tällainen nimi olisi, niin he eivät ole pitäneet sitä vakiintunena. Silloin on hyvin mahdollista, että mahdollisen muun lähteen perusteellakaan vakiintuneisuutta ei mahdollisesti voisi katsoa osoitetuksi Wikipediassa vaaditulla tavalla. Silti nyt esimerkiksi karttapaikasta ei näyttäisi haulla löytyvän saarta Soisalo (siis sen oletetun suurimman saaren merkityksessä) mutta näyttäisi löytyvän saari Sääminginsalo. Tämä itse asiassa voi vähän jopa viittaa siiheen, että Sääminginsalo-aktivistit olisivat olleet karttapaikan suuntaan aktiivisempia kuin Soisalo-aktivistit (vaikka tietysti varmaan karttapaikallakin joku raja on, mitä päästävät läpi). Itse olen monta kertaa saanut karttapaikkaan läpi kaikenlaisia korjauksia pelkällä selittämisellä, ja vaikka omasta mielestäni perustellusti katson olleeni joka kerta asiassani oikeassa ja perusteiden selvät, niin en tiedä, onko jokainen muu yhtä hyvällä supliikilla varustettu palautteen antaja välttämättä ollut yhtä oikeassa ja ovatko perusteet kaikilla muillakin olleet yhtä selvät. Toisaalta karttapaikassa kyllä tehdään myös aktiivista nimistönhuoltoa, kun esimerkiksi muistan, että eräs murreasuinen lammen nimi oli aiemmin esiintynyt paikkakunnalla X, mutta oli sittemmin normaalistettu. (Ellei sitten sekin ollut vain yleisöpalaute.) Esim. peruskartan vanhoista painoksista näkyy nimiä korjatun, ja joskus huomaa, että kyseessä on selvä virheen korjaus. Mutta jostainhan tällaiset Kerimäensaaret / Sääminginsalot ja Soisalot kumminkin tulevat. Silloin ainoa mahdollinen käsittely niille on tapauskohtaisesti esitettyjen lähteiden perusteella. Ilman esitettyjä lähteiteitä ei tietysti niitä voida käsitellä lainkaan.--Urjanhai (keskustelu) 17. tammikuuta 2020 kello 09.57 (EET)
Kyllä Karttapaikasta löytyy se(kin) Soisalo haulla (Soisalo, Leppävirta Saari). Tosin tuohon haulla löytyvään Soisalon sijaintiin ei missään tarjolla olevassa mittakaavassa näytä liittyvän nimeä karttakuvassa. Yhdessä karttakuvassa, joka näkyy vain yhdessä mittakaavassa, on kuitenkin kartallakin muutaman kilometrin edellä mainitusta paikasta pohjoiseen selvästi laajaa saarta tarkoittava karttanimi Soisalo. Itse asiassa tilanne haun osoittaman sijainnin ja kartalla näkyvän nimen osalta onkin näköjään aivan samanlainen myös Sääminginsalossa: nimi on kartalla vain yhdessä mittakaavassa (samassa kuin Soisalokin, ovat kohteina samaa suuruusluokkaa) ja haun antama koordinaattipiste on siitä muutamia kilometrejä sivussa. --AB (keskustelu) 17. tammikuuta 2020 kello 11.26 (EET)
Joo, katsoin näköjään sittenkin huolimattomasti kun länsisuomalaisena en kaikilta osin osaa Järvi-Suomen karttaa niin hyvin ulkoa.--Urjanhai (keskustelu) 17. tammikuuta 2020 kello 14.46 (EET)
Korppoossa muuten Kyrklandet on merkitty metsäalueeksi. Ilman tarkempaa muuta tietoa voisi epäillä että kyseessä on saaren nimi. Eräissä tapauksissa, missä on ollut käytettävissä tarkempi varma tieto, olen oikaisuut tällaisia joiden muiden paikanlajien kohdalla, mutta tämän taidan jättää korppoolaisille.--Urjanhai (keskustelu) 17. tammikuuta 2020 kello 14.52 (EET)

Jääkiekko talviolympialaisissa 1994

Löytyisiköhän loppuottelusta "Kanada – Ruotsi", pronssiottelusta "Venäjä – Suomi" tai vaikkapa välieristä "Suomi – Kanada" tai "Venäjä – Ruotsi" jotakin kivoja valokuvia? Taikka mistä tahansa muusta ottelusta?--37.219.113.140 10. tammikuuta 2020 kello 18.40 (EET)

nastarenkaiden käyttökielto -merkki

Heissan! Olisiko jollakulla aikaa lisätä tämä merkki tähän listaan? Koska on yksinkertainen ei nauti tekijänoikeuden suojaa, voi laittaa siis suoraan commonsiin, niin ulkomaisetkin pääseen nauttimaan. ref: Mopoautot ja traktorit voidaan pian hätistellä hitaamman liikenteen kaistoille tai teille – vähimmäisnopeus tulee lakiin kesäkuussa Yle, 2020 –Kommentin jätti 2001:14BA:984A:F200:0:0:0:8EA (keskustelu)

Kuka kysyy? Stryn (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 17.09 (EET)

Enemmän lähteitä musiikkiartikkeleihin ja -tietolaatikoihin?

Esimerkiksi englanninkielisessä Wikipediassa albumeista ja kappaleista kertovissa artikkeleissa täytyy olla lähde, kun mainitaan albumin tai kappaleen tyylilaji. Tämä käytäntö olisi hyvä ottaa myös suomenkieliseen Wikipediaan, sillä paljon musiikkiartikkeleita luoneena ja muokanneena olen huomannut, että käyttäjillä tulee usein erimielisyyksiä, kun albumin tai kappaleen tyylilaji täytyy mainita. Esimerkiksi jonkun mielestä kappale X on poppia, toisen mielestä taas rockia. Tämän takia olisi hyvä, että tyylilajin perässä olisi pätevä lähde. Mitä mieltä olette? –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 16. tammikuuta 2020 kello 08.50 (EET)

Totta kai genreille pitää olla lähde. Asiaan ei vain ole kiinnitetty huomiota, vaikka kyseessä on uusi tutkimus kun kirjoittaja itse pohtii sopivat tyylilajit. Itse ainakaan en enää nykyisin lisää mallineisiin lähteettömiä genrejä, joskus kokemattomampana tuota tuli tehtyä vallitsevan esimerkin mukaisesti. Ja mitä käytäntöön tulee, niin kaiketi tuo käytäntö on jo nyt periaatteessa olemassa, koska tuskin missään on erikseen sallittu lähteettömiä kohtia mallineissa. Jostain syystä niitä on vain katsottu läpi sormien. Tai jos artikkeli on pitkä, niin on oletettu, että lähde löytyy leipätekstistä ja malline on tarkoituksella viitteetön. --Sblöbö (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 10.55 (EET)
Ohjeista huolimatta lähteettömiä artikkeleita piisaa.. Kunpa joku kävisi täyttämässä olemassaoleviin puuttuvia *vink, vink*. Edit: pitäisiköhän olla joku joka viikko toistuva "viikon kilpailu" lähteiden lisäämiselle että tuota saisi edes jotenkin kuriin.. Ipr1 (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 10.58 (EET)
Lukeekohan missään, että musiikkiartikkeleissa pitäisi genren perässä olla lähde? Jos ei ole, niin se pitäisi kirjoittaa. –Sullay (Keskustelkaamme siitä) 20. tammikuuta 2020 kello 02.48 (EET)

Kreikansorvan taiteilemani kuva

Lupasin täällä piirtää kuvan kreikansorvasta ja tallentaa sen tänne arvioitavaksi. Tässä se on. Kelpaako? Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 16. tammikuuta 2020 kello 11.11 (EET)

:D Kai se lähinnä kreikansorvaa muistuttaa, vähän lyhytpäinen ja suomutuksesta ei saa selvää, mutta eipähän ole kopio. Mistä olet tuon mallin tiennyt piirtää? --Höyhens (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 12.13 (EET)
Suomen ja Euroopan sisävesikalat-kirjan kuvaa mukaillen. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 16. tammikuuta 2020 kello 12.44 (EET)
Artikkelissa Gösta Sundqvist oli joskus jonkun käyttäjän piirtämä kuva. Enää sitä ei näy. Kala-aihepiiriä tuntemattomana en osaa arvioida tätä.--Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 12.27 (EET)
Sitä minäkin katsoin, eikä se ainakaan kopio ole. Parempaa kuvaa ei ole käytettävissä, joten miksei. --Höyhens (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 17.41 (EET)
Erään toisen suomalaisen wikipedistin taannoin piirtämiä kalankuvia on yhä käytössä lukuisissa eri kieliversioiden artikkeleissa ([40]). Jnovikovin piirros on vähintään samantasoinen, joten eiköhän sekin kelpaa. --Risukarhi (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 18.39 (EET)
Kuvan piirros näyttää kreikansorvalta, joten kai se kelpaa. Hieman epäselvä kuva tietysti on, mutta pääasia että se näyttää kreikansorvalta ja lukija näkee miltä kreikansorva suunnilleen näyttää. --James Chudrie (ディベート) 16. tammikuuta 2020 kello 14.53 (EET)
Ehkä lähteen, jonka mukaan on piirretty, voi mainita. Toinen vaihtoehtohan olisi piirtäminen mallista akvaarion äärellä tms.--Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 15.13 (EET)
Silloin myös valokuvan ottaminen tulee vaihtoehdoksi.--MAQuire (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 15.15 (EET)

Kun täällä ei ole kukaan toistaiseksi vastustanut kuvan laittamista artikkeliin ja selvääkin kannatusta on, niin laitan sen sinne. Urjanhain ehdotus oli mielestäni hyvä, joten laitan tiedoston lähde-sarakkeeseen tiedon Sisävesikalat-kirjan mukaan piirtämisestä. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 16. tammikuuta 2020 kello 18.01 (EET)

prabook.com = wiki

prabook.com-nimistä sivustoa on käytetty lähteenä 17 kertaa, mutta ei kannattaisi. Muutaman linkin alkuperäinen teksti löytyi en.wikipediasta, ja joka tapauksessa sinne voi kuka tahansa kirjoittaa ("Create Biography") mitä tahansa, kuten tännekin. --Abc10 (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 14.45 (EET)

Ilmari Juutilaisen Wikipedia-sivu

Hei,

Miksi kaksinkertaisen Mannerheimristin Ritarin Ilmari Juutilaisen syntymäpaikka on Wikipediassa Lieksa, kun se hänen hautakivessään on Sortavala? "Kumpi on oikeassa" ?

Nimim. Sukujuuret Kannaksella –Kommentin jätti 95.175.104.119 (keskustelu)

En tunne aihetta lainkaan, mutta arikkelissa Ilmari Juutilainen on lähteenä tiedolle annettu Keski-Uusimaa-lehden kirjoitus 2011. Muissa lähteissä mainitaan kirja Mannerheim-ristin ritarit: Ritarimatrikkeli. Samoin lähteenä artikkelissa mainitaan vuonna 2014 ilmestynyt elmäkertakirja Illu. Näistä voisi ehkä yrittää tutkia, sanotaanko niissä mitään syntymäpaikasta. Hakemalla netistä löysin HS:n syntymäpäivähaastattelun 1974, jossa myös mainitaan syntymäpaikaksi Lieksa: [41]. Jos hautakivessä lukee Sortavala, niin tämä kai vaatii selvittelyä lisälähteistä.--Urjanhai (keskustelu) 18. tammikuuta 2020 kello 04.17 (EET)
Tuo Helsingin sanomien haku, jota käytin ulottuu vain vuoteen 1997, ja kun Juutilainen kuoli 1999, niin hänen muistokirjoitustaan tai kuolinilmoitustaan ei löydy tuota kautta. Jonkin isomman kirjaston sanomalehtimikrofilmeistä näitä voi yrittää etsiä, mutta ensin voi katsoa tuosta matrikkelista.--Urjanhai (keskustelu) 18. tammikuuta 2020 kello 04.20 (EET)
Tässä toinen lähde, jossa mainitaan myös Lieksa: [42] En tunne tätä lähdettä tarkemmin. Nuo artikkelissa mainitut elämäkertakirja ja matrikkeli kannattanee tarkistaa. Kun artikkelissa Aarne Juutilainen mainitaan, että perheen isä oli rautatievirkailija, niin se on ainakin ammatti, jossa on paljon muutettu. --Urjanhai (keskustelu) 18. tammikuuta 2020 kello 04.30 (EET)
Itsellenikin tämä on vieras aihe. Selvitettyäni asiaa Lieksan rautatieaseman lähistöllä sijaitsee Juutilaisen muistolaatta. Kyseisen laatan mukaan sen paikalla on aikoinaan sijainnut Ilmari Juutilaisen synnyinkoti. Netistä löytyy tästä muistolaatasta todella huonolaatuisia kuvia. Ilmeisesti hän syntyi Lieksassa, mutta vietti enemmän aikaa Sortavalassa. Tuo Sotapolku-sivusto, jonka Urjanhai linkkasi on vapaaehtoisprojekti, johon kuka tahansa voi ehdottaa sotaveteraaneja. Kyseinen sivusto on ilmeisesti poiminut tietonsa Wikipediasta kuten "lue lisää Wikipediasta" -linkistä voisi päätellä. Enemmistö netin uutislähteistä nimeää syntymäpaikaksi Lieksan. --Suomalta (keskustelu) 19. tammikuuta 2020 kello 00.38 (EET)
En ehtinyt kaivella tuota sotapolkua tarkemmin, mutta jostain on mielikuva, että sen perusrunkona olisi jotain arkistojen tietokantoja. Tämä muistikuva on kuitenkin epävarma. Joka tapauksessa nuo kaksi painettua kirjaa kannattaa tsekata. Tuollainen epäselvyys voi tyypillisesti syntyä, jos joku on hyvin pienenä muuttanut. Enkä nyt muista miten fyysinen syntymäpaikka ja kirjoillaolo ovat olleet suhteessa syntymäpaikan määrittelyyn eri aikoina. Joidenkin henkilöiden elämäkerroissa muistan näiden eroja nimenomaisesti selostetun.--Urjanhai (keskustelu) 19. tammikuuta 2020 kello 09.18 (EET)
Urjanhai: Aikaisemmin ei ollut yleistä sääntöä, miten syntymäpaikka merkittiin. Seurakunnilla oli omat tapansa, joko konkreettinen syntymispaikka tai äidin kotipaikka, siksi voi tietolähteissä olla eroja, jos ei ole katsottu seurakunnan arkistosta. Olisiko ollut 1970-luvulla, kun tuli käyttöön syntymäkotikunta, joka tarkoittaa äidin kotipaikkaa syntymähetkellä. --Abc10 (keskustelu) 19. tammikuuta 2020 kello 09.56 (EET)
On kiire mutta pari hyvää linkkiä: Kysy kirjastonhoitajalta, siinä mainituu Genoksen artikkeli, Itasanomaa ja sama Ylessä.--Htm (keskustelu) 20. tammikuuta 2020 kello 07.54 (EET)
Kiitos, nuo auttavat historian henkilöiden osalta. Nykymenettely onkin tuttu jo lähisukulaisten henkilötiedoista.--Urjanhai (keskustelu) 20. tammikuuta 2020 kello 08.27 (EET)
Kansallisbiografian mukaan ”Ilmari Juutilainen syntyi rautatievirkamiehen poikana Lieksassa ja varttui nuorukaiseksi Sortavalassa”. --Anr (keskustelu) 20. tammikuuta 2020 kello 19.04 (EET)
No voi voi, kansallibiografia puuttui lähdelistasta vaikka olikin sivun alareunan tunnisteissa, eikä kukaan huomannut sitä tässä keskustelussakaan, vaikka juuri samanaikaisesti päivitin ainakin yhtä toista artikkelia kansallisbiografialla.--Urjanhai (keskustelu) 22. tammikuuta 2020 kello 10.27 (EET)
@Zache: Tästä voisi oikeastaan tehdä ristiinajon, että onko paljon artikkeleita, joissa olemassa oleva Kansallisbiografian artikkeli puuttuu joko lähteistä tai Aiheesta muualla -osiosta (ellei ole jo tehty).--Urjanhai (keskustelu) 22. tammikuuta 2020 kello 10.29 (EET)

Arkistolinkit botilla

Muistelen nähneeni jotain merkintöjä että jotain sivuja olisi haettu wayback machinesta botilla. Ilmeisesti ainakin baskethotel.com ja baskethotel.fi on käytetty koripalloilijoita koskevissa artikkeleissa lähteinä ja nuo nykyään ohjaavat erilaiselle sivustolle jossa viitattu tietoja ei ole, esimerkiksi Kari Harju. Viitseliäs persoona voisi laittaa botin asialle noissa tapauksissa? Eivät kuitenkaan ole merkitty viitemallineilla joten ihan suoraan ei voi samalla tavalla hakea (jos oikein muistan mitä on aiemmin tehty). Ipr1 (keskustelu) 18. tammikuuta 2020 kello 05.44 (EET)

Piirros Culex territansista

Piirsin kuvan jonka aion laittaa artikkeliin Culex territans. Kelpaako kuva? --James Chudrie (ディベート) 19. tammikuuta 2020 kello 21.13 (EET)

Täällä olisi parempi kuva, mutta vaatii croppauksen ja tallennuksen commonsiin. Lähdekirja on tämä, sivu 288 ja kirja on sen verran vanha että se on tekijänoikeudesta vapaa. --Zache (keskustelu) 19. tammikuuta 2020 kello 21.33 (EET)
Mut toisaalta kyllähän James voi laittaa tuon piirroksensa silti commonsiin, jos on vapaa luopumaan taideteoksensa tekijänoikeudesta. --Höyhens (keskustelu) 19. tammikuuta 2020 kello 22.28 (EET)
Ajattelin kyllä laittaa kuvan vain Wikipediaan, mutta voinhan mä sen Commonsiinkin tallentaa. --James Chudrie (ディベート) 20. tammikuuta 2020 kello 11.22 (EET)

Nyt kuva on commonsissa. Kelpaako se Wikipediaan? --James Chudrie (ディベート) 20. tammikuuta 2020 kello 12.17 (EET)

Latasin Zachen mainitseman kuvan Commonsiin. [43] --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 20. tammikuuta 2020 kello 16.54 (EET)

Zachen mainitseman kuvan voi sitten laittaa artikkeliin Culex territans. Kyllä se minun piirrokseni voittaa. --James Chudrie (ディベート) 20. tammikuuta 2020 kello 17.56 (EET)

Kansalliskirjaston lehtiaineistot 1930-2018 käytettävissä Haka-tunnuksilla

15 korkeakoulun henkilökunta ja opiskelijat voivat vuoden alusta lähtien käyttää Kansalliskirjaston digitoimia vuotta 1930 nuorempia lehtiaineistoja organisaationsa Haka-tunnuksilla. Aineisto on hyödynnettävissä tutkimuskäyttöön (jollaiseksi kai Wikipediankin väsääminen katsotaan) ja se edellyttää käyttölupalomakkeen täyttämistä. Tarkemmat tiedot täällä: [44]. Itse olen kaivellut sieltä muistokirjoituksia ym. ja ehdinpä kirjoittaa jo yhden muualla julkaistavan artikkelinkin. --Esamatti1 (keskustelu) 20. tammikuuta 2020 kello 17.13 (EET)