Tämä projektisivu on osittain suojattu muutoksilta.

Wikipedia:Kahvihuone (kaikki)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kommentti Tämä sivu sisältää koosteen kaikista Kahvihuoneen osastoista.


Wikipedian käytön neuvonta


Yksi lähteenvastainen sana

Pakko on kysyä neuvoa ja nostaa tämän wiki-ensyklopedian ongelma taas esille. Mitä voi tehdä, jos pitää lähteistettyyn kappaleeseen lisätä yksi ainut sana? Artikkelissa puhutaan "nykyisistä astianpesukoneista" ja koko kappale on lähteistetty kirjalla, joka on noin 20 vuotta vanha. Kun kuitenkin kehitystyö etenee, niin tekstiä on päivitettävä. Lisäystä ei ole lähteessä mutta se lienee paikkansapitävä. Miten tavallinen muokkaaja voi toimia, kun tällainen tilanne tulee eteen? Onko meillä selkeitä ohjeita asiasta? --Pxos (keskustelu) 31. elokuuta 2020 kello 12.00 (EEST)

Jos olisin tuo muokkaaja, lähtisin liikkeelle kysymällä itseltäni, mistä se sana tuli minulle mieleen. Jos ei se ollut oman mielen tutkiskelun tulos, niin olisiko se tullut jostakin päänulkoisesta lähteestä. Kun tämä on selvitetty, kysyisin itseltäni onko jokin syy miksi en kertoisi sitä uuden tiedon lähdettä lukijoillekin. --Jmk (keskustelu) 31. elokuuta 2020 kello 12.29 (EEST)

Omien artikkelien seulonta

Olen artikkelin Cross Keysin taistelu ainoa muokkaaja ja ilmeisesti myös kaikki artikkeliin tekemäni muokkaukset on seulottu automaattisesti. Miksi tuossa artikkelissa on silti edelleen boksi, jonka mukaan "Malline- tai tiedostomuutokset tässä versiossa odottavat arviointia"?--Henswick (keskustelu) 31. elokuuta 2020 kello 17.28 (EEST)

Merkityissä versiossa on ollut kymmenen vuoden ajan vika, missä laitteisto ei oikein ymmärrä kunnolla tiedostonimiavaruuden tapahtumia. Se herjaa, että artikkelissa käytetty tiedosto on edelleen arvioimatta. Tiedosto on Commonsissa, ja sitä on muutettu artikkelin viimeisimmän muokkauksen jälkeen, joten se kai nyt ilmoittaa (tavallaan ihan hyödyllisesti) siitä, että jostain muusta tietovarastosta tuleva aineisto on muuttunut. En nyt jaksa tietää, onko tuo se vanha bugi vai onko tuo ominaisuus, joka on hyvä. On muistettava, että meillä on seulontavehkeenä ohjelmistonlaajennos, jota ei kukaan enää ruuvimeisselin kanssa käy katsomassa. Se toimii riittävän jotenkin. --Pxos (keskustelu) 31. elokuuta 2020 kello 17.47 (EEST)
Muistin yhtäkkiä vanhan kikan eli artikkeli pitää käsin arvioida jollekin korkeammalle tai toiselle tasolle käsin. Katso arviointilokia. Jos se on "silmäilty", niin pitää arvioida se tasolle "Kunnossa" ja päinvastoin. Vasta tason muuttaminen herättää jonkin unilukkarin ja se huomautusboksi katoaa. Artikkeli ei ehkä ole kunnossa, mutta sille tasolle sen jätin. --Pxos (keskustelu) 31. elokuuta 2020 kello 18.00 (EEST)
Okei, onpa hieno systeemi. Sattuuko kukaan muuten tietämään jotain CSS-koodiviritelmää tai vastaavaa, jolla pystyisi piilottamaan nuo ärsyttävät "[näytä odottavat muutokset]"-laatikot omalla käyttäjätunnuksella kaikkialta? En ole koskaan innostunut koko seulontahommasta (hirveän paljon työtä, hirveän laihat tulokset) ja nyt lähinnä ärsyttää, kun osassa artikkeleita nuo laatikot menevät tietolaatikoiden oikealle puolelle ja sotkevat näin artikkelin luettavuutta.--Henswick (keskustelu) 31. elokuuta 2020 kello 18.02 (EEST)
Zache muistaakseni teki jonkinlaisen vekottimen, joka löytynee vielä "Asetukset – Pienoisohjelmat" -valintatalosta. --Pxos (keskustelu) 31. elokuuta 2020 kello 18.04 (EEST)
Jos Henswick löysi oikean pienoisohjelman ja se toimii, niin kertokoon meille sen tarkasti. Voisi nimittäin panna seulontaohjeeseen lisäyksen siitä, että jos ei halua seuloa eikä nähdäkään arviointibokseja, niin voi oikeuksien poistopyynnön sijasta jemmata laitteet. Henswick on ylläpitäjä ja yp-oikeuksien myötä väkisin "editor", joten hän ei saa edes seuloja-oikeudet itseltään poistamalla oikeuksia oikeasti pois. --Pxos (keskustelu) 31. elokuuta 2020 kello 18.36 (EEST)

Malline edeltäjistä ja seuraajista

Varmuuden vuoksi kysyn. Monista kalifaateista on ehjä ketju edeltävistä ja seuraavista kalifeista (esim. Walid I mutta tämä edeltäjä-seuraaja -malline puuttuu. Pystyykö sen lisäämään niin, että kopioi vaikka sivulta Kaarle XII vastaavan mallineen ja muuttaa siitä tekstit sopiviksi? Toivo ja Toivo (keskustelu) 2. syyskuuta 2020 kello 20.03 (EEST)

Pystyy, tai parempi ehkä voit kopioida sen täältä: Malline:Edeltäjä-seuraaja. J.K Nakkila (keskustelu) 2. syyskuuta 2020 kello 20.12 (EEST)
Kiitti. Onnistui hienosti. Toivo ja Toivo (keskustelu) 5. syyskuuta 2020 kello 12.47 (EEST)

Uuden logoversion päivittäminen ei onnistu

Yritän päivittää Pohjantähti (vakuutusyhtiö) -sivulle yhtiön uutta logoa. Työskentelen Pohjantähden viestinnässä ja markkinoinnissa. Vanha, sivuilla nyt oleva logo on .giff-tiedosto. Vaikka yritän lisätä uutta logoa .png-tiedostona, en pääse muuttamaan logotiedoston nimeä. Kun .giff-päätteistä tiedostoa ei hyväksytä enkä voi muuttaa tiedoston nimeä, en pysty päivittämään uutta logoa sivuille. Miten tässä tulisi toimia? Mari Valkonen (keskustelu) 15. syyskuuta 2020 kello 08.23 (EEST) Mari Valkonen

Se menee seuraavasti
  1. Tallenna kokonaan uusi tiedosto Wikipediaan.
  2. Tallenna-lomakkeen muut tiedot ovat varmaan aika itsestään selviä, mutta lisää alimmaksi riviksi teksti: {{Logo|Pohjantähti (vakuutusyhtiö)}}:
  3. Vaihda Pohjantähti (vakuutusyhtiö) artikkelissa kuvan nimeksi tallentamasi uuden kuvan nimi. Varmaan onnistuu helpoiten muokkaamalla suoraan wikikoodissa se kuvan nimi.
--Zache (keskustelu) 15. syyskuuta 2020 kello 09.55 (EEST)

Artikkeli elävästä henkilöstä; arvostetut suomalaistutkijat & merkittävyys

Olen pidemmän kaavan satunnaismuokkaaja aiemmassa IP-elämässäni ja nyt tunnukselliseen rooliin loikattuani, Wikipedia-kokemus on muuttunut huomattavasti. Kysymykseni on, kuinka paljon minun tulisi jaksaa käyttää aikaani arvostettujen ja mediassa laajalti käsiteltyjen suomalaistutkijoiden artikkelien luontiin, ettei niitä merkittäisi matalla kynnyksellä merkittävyydeltään kyseenalaisiksi?

Minua kiinnostaa suuresti lääketieteen erityisalojen suomalaisasiantuntijat ja -tutkijat, kuten esimerkiksi Matti Ilmavirta (uraauurtava neurologi ja migreeninhoitomenetelmien kehittäjä). Kiinnostuksenani on myös luoda artikkeleja muidenkin alojen tieteellisesti merkittävistä tutkijoista.

Miten parhaiten kokeilen kepillä jäätä, kuitenkin tuoden itse asian esiin? —Osmo Lundell juttusille? 23. syyskuuta 2020 kello 13.48 (EEST)

Käyttämäsi aika ei ole suoraan verrannollinen artikkelin säilymiseen. Jos sanon kaksi tuntia, niin joku toinen tekeekin saman varttitunnissa. Peruasia on, että henkilöä on käsitelty laajasti julkisuudessa (ei riitä satunnaiset maininnat) tai merkittävyyden osoituksena on ansioita (arvonimet ja tunnustukset) ja julkaisuja (ei lehtiartikkelit). Professorit ovat aina merkittäviä. Tiedot tietenkin lähteistetty luotettavilla lähteillä. Katso mallia tästä. Ilmavirta ei ainakaan nettihakujen perusteella vaikuta merkittävältä vaan tavalliselta neurologilta, jolta joskus on pyydetty kannanottoja, eikä julkaisujakaan löytynyt. Ei riitä että on hyvä lääkäri ja antaa hyvät ohjeet migreenin hoitoon. --Abc10 (keskustelu) 23. syyskuuta 2020 kello 15.17 (EEST)
Moi ei muuta kuin tervetuloa sekaan vaan! Pidän huomenna torstaina 24.9. eräässä muokkaustapahtumassa esitelmän otsikolla "Kill Your Darlings – Henkilöartikkelit Wikipediassa". Se on suunnattu ehkä enemmänkin alkaville, mutta laitan sen Commonsiin huomisen jälkeen, jos siitä saisi jotain ideoita ja innostusta artikkeleihisi.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 23. syyskuuta 2020 kello 15.48 (EEST)
Otsikko vaikuttaa mielenkiintoiselta. Noita seisoen puhuttuja esitelmiä voisi tarvittaessa harkita kirjoitettavaksi ihan suoraan tekstinä tänne meille mielipidekirjoituksiksi, koska niistä voisi olla hyötyä. Mielipidekirjoitus voisi olla tiivistelmä esitelmästä ja siinä voisi olla peräti "Aiheesta muualla" -osio, jossa videolinkki tai muita lisätietolinkkejä. --Pxos (keskustelu) 23. syyskuuta 2020 kello 15.59 (EEST)
Pxosin idea yllä kuulostaa hyvällä. Toki itse esitelmä sellaisenaankin.--Urjanhai (keskustelu) 23. syyskuuta 2020 kello 16.16 (EEST)

Oikeinkirjoituksen tarkistus

Wiki alleviivaa punaisella kun tekstiä muokkaa. Se näyttää olevan kielentarkistusta, jossa oletuskieli on englanti. En ole löytänyt mistään oikeinkirjoituksen vaihtoa suomen kieleen. Mahtaako sellaista ollakaan? Toivo ja Toivo (keskustelu) 23. syyskuuta 2020 kello 18.01 (EEST)

Todennäköisesti se on kuitenkin selaimesi joka sen kielentarkistuksen tekee. --Anr (keskustelu) 23. syyskuuta 2020 kello 18.02 (EEST)
@Anr - Kiitos vinkistä, toimi heti, ei mennyt kuin runsas vuosi ihmetellessä. Toivo ja Toivo (keskustelu) 23. syyskuuta 2020 kello 18.16 (EEST)
(päällekkäinen muokkaus, joten viesti on oikeastaan kaikille lukijoille yleisesti:) Mikäli kuitenkin vika on joskus oikeasti Wikipedian puolella, niin vasemmassa reunassa on palkki, jossa on väliotsikko "Kielet" tai "Muilla kielillä" riippuen vähän siitä, millä sivulla olet. Otsikon vieressä on pieni harmaa hammasratas, jota painamalla avautuvat kieliasetukset. Joskus voi olla hyvä katsoa, millaiset kieliasetukset on pantu päälle Pääkonttorista oletusarvoiksi, vaikka mitään vikaa ei missään päässä olisikaan. --Pxos (keskustelu) 23. syyskuuta 2020 kello 18.21 (EEST)

Kymin paperitehdas / UPM Kymi

Hei,

Työskentelen UPM:llä tehdasviestinnässä ja tarkoituksena on uudistaa Kymin tehtaiden Wikipedia-sivu ajan tasalle. UPM Kymin tehtailla on jo ennestään melko vanhentunut sivu "Kymin paperitehdas"(https://fi.wikipedia.org/wiki/Kymin_paperitehdas). Sivu on nimeä myöden vanhentunut, koska UPM Kymin integraatin alueella toimii kaksi tehdasta - paperitehdas ja sellutehdas. Kyseinen artikkeli on rakennettu käsittelemään juuri paperitehdasta ja sellutehdas mainitaan lähinnä sivulauseessa. Koska kyseessä on kaksi yhdenvertaista tehdasta yhdellä integraattialueella - ja selluteollisuus on nykyaikana noussut yhä enemmän itsenäiseksi tuotannonalaksi, niin minulle ehdotettiin esimiesteni johdosta muokkaamaan artikkeli käsittelemään koko UPM Kymin integraattia. Tarkoituksenani on rakentaa sekä sellutehtaalle että paperitehtaalle omat alaotsikot tämän yhden sivun alle, koska paperitehdas ja sellutehdas eivät mielestämme tarvitse omia itsenäisiä Wikipedia-sivuja.

Miten tämän kanssa kannattaisi toimia? Tehdäänkö niin, että päivitän tuohon paperitehtaan artikkelin ajan tasalle, eli muokkaan sisällön vastaamaan nykyistä ja sen jälkeen pyydän nimimuutosta sivulle muotoon "UPM Kymi" - vai luonko kokonaan uuden sivun "UPM Kymi"-nimellä, jonka jälkeen pyydän vanhalle paperitehtaan artikkelille poistoa/linkitystä uuteen sivuun? Mitään tietoa ei ole siis tarkoitus poistaa, vaan lähinnä tehdä päivitystä ja laajennusta edelliseen.

Tämä Wikipedia-sivujen päivitys on minulle aivan uusi asia, joten kiitokset avustanne jo etukäteen!

Terveisin, Ossi Nikki, UPM

 –Kommentin jätti UPM-Nikki (keskustelu – muokkaukset) 24. syyskuuta 2020 kello 15.18‎ (EEST)

Hei, muutin artikkelin nimen UPM Kymiksi. Sivun kopioiminen toiseen rikkoisi artikkelin muutoshistorian, joten sivut voidaan siirtää. Jokainen saa ja voi muokata Wikipediaa, joten voit päivittää artikkelin ajan tasalle. Kannattaa lukea ohjesivuja ja käytäntöjä, niistä löytyy hyvin apua. Esimerkiksi sivulta Wikipedia:Tervetuloa Wikipediaan ja Ohje:Kuinka sivuja muokataan. Tärkeä asia on muistaa kirjoittaa neutraalista näkökulmasta. Terv. --AinScept (keskustelu) 24. syyskuuta 2020 kello 15.40 (EEST)
Paperitehtailu on Suomessa niin merkittävä teollisuudenala historiallisesti ja nykyään, että voi miettiä, onko yksi yhtenäinen artikkeli hyvä vai jaetaanko asiaa useiksi artikkeleiksi. Nyt artikkelissa, jonka nimi oli "Kymin paperitehdas", oli aiemmin taulukossa lueteltu jokainen paperikone, jossa oli sen nimi ja henkilötiedot. Tieto on varmaan yksittäisessä artikkelissa aivan liian tarkkaa ja yleistietosanakirjassa tarpeetonta, mutta jos olisi erikseen artikkeli yksittäisestä tehtaan osasta, silloin saattaisivat yksityiskohtaiset tiedotkin olla tarpeen. Ainakin yleistason artikkeli kelpaa Wikipediaan aina, joten varmaan kannattaa lähteä liikkelle siitä, että päivität artikkelin "UPM Kymi" sellaiseksi, että siinä lyhyesti tai pitkästi kerrotaan integraatin tai kombinaatin historia ja nykyisyys kätevästi. On mahdollista myöhemmin erottaa tai laatia yksityiskohtaisempia artikkeleita paperi-, sellu- tai uuspuu-teollisuudesta, jos kehitys kehittyy ja uudet artikkelit ovat tarpeen. Vaikka Wikipedia periaatteessa pyrkii olemaan aina ajan hermolla ja kertomaan, miten asiat ovat juuri tänään tai eilen, niin on muistettava historiallinen ulottuvuus. Jos yksittäinen paperitehdas on ollut aiemmilla vuosikymmenillä yksinään merkittävä, kuten se on ollutkin, niin silloin pitää jaksaa muistaa puhua myös esi-isien työpanoksesta, vaikka se innovoivalla nykyajalla tuntuisikin turhalta jaarittelulta. --Pxos (keskustelu) 24. syyskuuta 2020 kello 16.06 (EEST) Lisäys: Niin no, onhan täällä toki artikkeleita kuten Kymintehdas, jonka sisältö näyttää enemmänkin konkurssipesän omaisuusluettelolta kuin tietosanakirja-artikkelilta. Siellä on taulukot kaikista paperikoneista ja tuotteista. Vain klemmareiden ja nitojien luettelot puuttuvat. --Pxos (keskustelu) 24. syyskuuta 2020 kello 16.24 (EEST)
Asia ei olekaan niin suoraviivainen. Kun on luokallinen paperitehtaita jo valmiiksi ja kun Kymenlaakson alueen historiastakin on kirjoitettu Wikipediaan oma artikkeli jokaisesta tehtaasta erikseen, kuten juuri äsken huomasin, voi sitten olla hyvä pitää erikseen itsenäinen, vanhentunutkin artikkeli myös paperitehtaasta ja mahdollisesti laatia kokonaan uusi artikkeli UPM-integraatista, jos se on jonkinlainen itsenäinen yhdistelmä vanhaa ja uutta. Silloin aiheen "Kymin paperitehdas" voisi muokata aiempien kaltaiseksi "adjöö, vanha P4-paperikone" -luetteloksi, missä käsitellyn ydin olisi tavara- ja tuoteluettelo, mutta ylemmällä tasolla UPM:n Kymin toiminnoista yritystasolla olisi oma kuvauksensa. Ehkä viestintäosaston pitäisi vielä hetken miettiä, miten hyvin se asian kykenee Wikipediaan kirjoittamaan. Ei siis mennä puu edellä koneeseen vaan tehdään ensin suunnitelmat siitä, miten edetään. --Pxos (keskustelu) 24. syyskuuta 2020 kello 16.37 (EEST)
Kerron vielä, että Wikipedia on tietosanakirja. Me emme varsinaisesti tarvitse "Mitä yritykselle kuuluu juuri nyt?" -katsausta, vaikka se olisi kuinka neutraalisti ja hyvin kirjoitettu, joten "tiedon vanhentuminen" ei ole niin suuri ongelma kuin yrityksen sisältä katsoen luulisi. Pitää tosiaan ottaa kerroksellisuus huomioon. Yrityksen kotisivut ovat paras tietokanava kertomaan, mitä juuri nyt on kiehumassa ja miten hienosti meillä eli teillä menee, mutta tietosanakirjassa pitäisi ottaa huomioon vanhat ja uudet tiedot samanaikaisesti, ja sisäisen näkökulman lisäksi ulkoinen tarkastelu voi olla hyväksi. Jos tehdasyksikkö "Kymin paperitehdas" on ollut jotenkin merkittävä tehdas aiemmin, se saattaa kaivata oman artikkelinsa, joka keskittyy kertomaan tehtaan loistavasta menneisyydestä. Sitten on mahdollista kirjoittaa erikseen artikkeli, joka kertoo integraatin tai monitoimiyhtymän loistavasta nykyisyydestä neutraalisti ja parhaassa tapauksessa yrityksestä riippumattomien lähteiden kera. Kotisivulle taas sopivat ennakkotiedot kombinaatin loistavasta tulevaisuudesta ja suurista harppauksista. Tuossa kai pääpiirteittäin hyvin karkeasta sellusta kierretty pääasiani. On tietyllä tavalla hankala antaa neuvoja ihan pystymetsän miehille. Jos tausta on yrityksen viestintäosastolla ja ainoa tarkoitus on parantaa yrityksestä kertovaa artikkelia, vaikka kuinka hyväntahtoisesti, koko tietosanakirjan perspektiivi voi jäädä etäiseksi. Yllättävää kyllä, Wikipedian salainen perusperiaate eli se, että jokainen kirjoittaa aiheesta, josta vähiten itse tietää, voi tuottaa silloin tällöin parhaimman tuloksen. --Pxos (keskustelu) 25. syyskuuta 2020 kello 00.51 (EEST)

Lähteet - onko jossain malline?

Koska ei ole tyhmiä kysymyksiä kysyn nyt tätäkin. Artikkeleissa on Lähteet-otsake, jonka alle on merkitty lähteitä ettei ne katoaisi viitteiden tavoin myöhemmissä muokkauksissa. Kun katson niitä wikitekstimuodossa, ne näyttää tältä:
Kirjaviite | Tekijä = Averil Cameron, Bryan Ward-Perkins, John Boardman, Michael Whitby | Nimeke = The Cambridge Ancient History XIV. Late antiquity: empire and successors, A.D. 425-600. | Vuosi = 2000| Julkaisija =Cambridge University Press | Tunniste = ISBN 9780521325912| Kieli ={{en}}

Olen naputellut tämän mallin mukaisia lähteitä, mutta ihmettelen, onko jossain kaava, johon on valmiiksi merkitty nämä otsakkeet "tekijä =" jne. Sellainenhan löytyy viitteitä tehdessä yläriviltä kohdasta "viittaa". Toivo ja Toivo (keskustelu) 25. syyskuuta 2020 kello 23.33 (EEST)

Nyt ei ole iltapuhteen puutetta, kun tutustut koko luokalliseen viitemallineita. --Pxos (keskustelu) 25. syyskuuta 2020 kello 23.36 (EEST) Lisäys: Ja tuo malline, jonka luurangon toit näytille, on tietysti Malline:Kirjaviite. --Pxos (keskustelu) 25. syyskuuta 2020 kello 23.39 (EEST)
Tarkoitatko että ne tyhjät mallineet olisivat valmiina ja kopioisit ne? Tein tuollaisen Päivämäärät viitemallineisiin päivittävä mallinepohja. Ne voi kopioida tuolta wikitekstistä omalle sivulle ja kopioida omalta sivulta sitten mallineita minne tarvitsee tai kopioida tuolta niitä, omalla sivulla niitä voi muokata oman mielensä mukaan. --Linkkerpar 26. syyskuuta 2020 kello 00.09 (EEST)
Ei kai tuohon tarvita omaa alasivua kun muokkaustilan valikosta otetuissa viitemallineissahan on myös oikea päivämäärä valmiiksi?--Fotogurachan (keskustelu) 26. syyskuuta 2020 kello 19.28 (EEST)
”Malline” on siis Wikipediassa tuollainen sivulle sisällytettävä valmiiksi muotoiltu rakenne, jonka tunnistaa sitä ympäröivistä kaksinkertaisista aaltosulkeista. Olet siis jo itsekin käyttänyt mallineita, vaikka kysyt, onko jossakin malline. Tyhjät viitemallineet saa kätevimmin muokkaustilassa muokkausikkunan alla olevasta valikosta (valikossa näkyy oletuksella ”Yleiset”, tämän tilalle pitää valita ”Viitteet”). Valitsemalla tuolta viitteen nimen (esim. Lehtiviite) saat tyhjän viitemallineen muokkaustilaan. Lähteet-otsikon alle sijoitetut viitemallineet ovat täysin samoja mallineita kuin tekstin seassa käytettävätkin, ne on vaan määritelty viiteluettelomallineen alle eikä tekstin sekaan.--Fotogurachan (keskustelu) 26. syyskuuta 2020 kello 19.26 (EEST)
Teen silti jotain väärin. Lähteisiin Arabien valloitusretket (ei siis viitteisiin) on joku pannut at-Tabarin. Se näyttää seuraavalta (kaikki ei näy tässä näytössä):
==Lähteet==
  • At-Tabari: The History of at-Tabari. Vol. XIII. The Conquest of Iraq, Southwestern Persia, and Egypt (kääntänyt Gautier H. A. Juynbolh). State University of New York Press, 1989. Teoksen verkkoversio.
Kun kirjoitan sen alle toisen lähteen, se näyttää tältä:
  • Axworthy, Michael: Iranin historia, into, 2013.
Kun yritän lisätä otsakkeen alle neuvon mukaisesti viitteen (viittaus-napista), siitä tulee tällainen (1), mikä ei kuulu lähteet-luetteloon. Minusta näyttää, että näitä pystyviivoja ja nimekkeitä ei ole tehty käsin vaan jollain muulla tavalla, joka on yksinkertaisempi. Yllä olevista ohjeista huolimatta en ole keksinyt mikä se on. Toivo ja Toivo (keskustelu) 14. lokakuuta 2020 kello 12.39 (EEST)Toivo ja Toivo (keskustelu) 14. lokakuuta 2020 kello 12.41 (EEST)
Kirjoita kaikki käsin ilman nappeja. Silloin ei ole mitään ongelmia. Putsari (keskustelu) 14. lokakuuta 2020 kello 13.06 (EEST)
Noista kahdesta mainitsemastasi lähteestä ensimmäinen on muotoiltu käyttäen mallinetta {{Kirjaviite}}, jälkimmäinen on vain kirjoitettu käsin. Käytät ilmeisesti visuaalista muokkainta. Sen Viittaus-nappia ei ole tarkoitettu lähdeluetteloon, vaan tekstin sekaan tehtäviin viittauksiin. Jos visuaalisella muokkaimella haluaa käyttää viitemallinetta lähdeluettelon muotoiluun, on valittava Viittaa-napin sijasta Lisää -> Malline ja sieltä oikea malline kyseiselle lähteelle, esim. {{Verkkoviite}}, {{Lehtiviite}} tai {{Kirjaviite}}. Wikitekstimuodossa näiden kahden ero on selkeämmin ymmärrettävissä. Molemmissa käytetään samaa mallinetta muotoiluun, mutta tekstin seassa käytettäviin viittauksiin tulee mallineen ympärille <ref> </ref> -tagit. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 14. lokakuuta 2020 kello 13.22 (EEST)
Jos klikkaat viittaa-nappia, niin se lisää sen viitemallineen <ref> ... </ref> -tagien sisälle jolloin siitä tulee yläindeksiviite. Jos haluat lisätä pelkästään sen {{kirjaviite}}-mallineen visuaalisella muokkaimella, niin se onnistuu seuraavasti.
  1. Klikkaa muokkaimen valikosta "Lisää -> Malline"
  2. Valitse "Kirjaviite"
  3. Täytä tiedot
  4. Klikkaa lisää
Tämän jälkeen pystyt muokkaamaan viitettä klikkaamalla sitä ja valitsemalla muokkaa. Zache (keskustelu) 14. lokakuuta 2020 kello 13.23 (EEST)
Nyt onnistui, suuri kiitos!! Toivo ja Toivo (keskustelu) 14. lokakuuta 2020 kello 19.46 (EEST)

Thunder

haluaisin linkittää enkkuwikin Thunder-artikkelin ukonilma-ohjaussivuun mutta miten se onnistuu?--RicHard-59 (keskustelu) 27. syyskuuta 2020 kello 11.36 (EEST)

Ohjaussivuja ei voi linkittää Wikidatan kautta. Voit kuitenkin lisätä yhä perinteisellä tavalla kielilinkkejä. Stryn (keskustelu) 27. syyskuuta 2020 kello 11.42 (EEST)
Kiitos, thunder oli vailla suomilinkkiä.--RicHard-59 (keskustelu) 27. syyskuuta 2020 kello 12.13 (EEST)
Todennäköisesti joku kuitenkin poistaa linkin en-wikistä. En itse ainakaan tykkäisi jos kielilinkkilistalla olisi ohjaussivuja. Stryn (keskustelu) 27. syyskuuta 2020 kello 12.17 (EEST)
Eikä Thunder ja ukonilma ole sama asia, joten linkki on virheellinen.--MAQuire (keskustelu) 27. syyskuuta 2020 kello 12.18 (EEST)
Thunder ohjautuu nyt Ukkoseen.--RicHard-59 (keskustelu) 27. syyskuuta 2020 kello 12.46 (EEST)
Ukkonen on Thunderstorm.--MAQuire (keskustelu) 27. syyskuuta 2020 kello 13.02 (EEST)
"Ukkonen eli ukonilma"--RicHard-59 (keskustelu) 27. syyskuuta 2020 kello 14.01 (EEST)
Thunder on se ääni. Suomeksi ukkosenjyrinä tms.--MAQuire (keskustelu) 27. syyskuuta 2020 kello 18.32 (EEST)
Näin on näppylät. Tosin aivan lähellä ei jyrise, vaan esimerkiksi pamahtaa niin maan hiivatisti. Ja tarpeeksi kaukaista, siksi jo äänetöntä ukonilmaa nimitetään kalevantuliksi eli elosalamoinniksi. --Paju (keskustelu) 29. syyskuuta 2020 kello 20.25 (EEST) + edit klo 23.32 (EEST)
Nykyään kalevantuli ja elosalama tarkoittavat hieman eri asioita, kts. https://www.ilmatieteenlaitos.fi/salama-ja-ukkonen#23 --Anr (keskustelu) 29. syyskuuta 2020 kello 22.40 (EEST)

Malline "tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä wikipedian laatuvaatimuksia"

Olen juuri luonut ensimmäisen artikkelini, ja siihen on lisätty malline "tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä wikipedian laatuvaatimuksia". Olen tehnyt tarkennuksissa pyydetyt muutokset (poistanut viitteen omakustanteeseen ja lisännyt vaaditut viitteet). Jääkö tuo teksti kuitenkin pysyvästi artikkelin alkuun, vai voiko sen poistaa? Kuka sen voi poistaa ja miten? Karhutar (keskustelu) 27. syyskuuta 2020 kello 14.39 (EEST)

Edit: Onnistuin poistamaan mallineen! Karhutar (keskustelu) 27. syyskuuta 2020 kello 14.49 (EEST)

Joo, mallineen voi poistaa kuka tahansa, kunhan korjaukset on tehty. --Otrfan (keskustelu) 27. syyskuuta 2020 kello 15.22 (EEST)

Cale Fleury

Voisiko joku auttaa korjaamaan aakkostuksen artikkelissa Cale Fleury. Knuutson273 (keskustelu) 28. syyskuuta 2020 kello 19.04 (EEST)

Wikipediaaniaika-laatikko

Hei! Pitääkö Wikipediaaniaika-käyttäjälaatikkoa itse muokata vai toimiiko itsestään? Olen laittanut jo Wikipediaani tulemisen päivän siihen. --Käyttäjä:Muijat (Keskustelu käyttäjästä:Muijat) (11/10/2020 kello 8.05 EEST)

Se päivittää itse päivät ajan kulumisen mukaan jos sitä tarkoitat. Sinulla on siellä 23. päivä mutta ole ollut jo 21. päivä Wikipediassa eli siinä on pari päivää liian vähän. --Linkkerpar 11. lokakuuta 2020 kello 08.23 (EEST)
Se toimii itsestään, muttei ihan reaaliaikaisesti. Jos haluat pakottaa luvun päivittymään, voit avata käyttäjäsivusi muokkaustilaan tekemättä muutoksia ja napsauttamalla ”Julkaise muutokset”.--Silvonen (keskustelu) 11. lokakuuta 2020 kello 08.26 (EEST)

Miten poistaa ohjaus?

Terve, "Inkerin väliaikainen hoitokunta" -ohjaa nyt sivulle Pohjois-Inkerin hoitokunta. Inkerin väliaikainen hoitokunta on kuitenkin eri asia ja siltä puuttuu artikkeli. Miten ohjaus poistetaan? --Velivieras (keskustelu) 21. lokakuuta 2020 kello 12.15 (EEST)

Ohjauksen voi merkitä poistettavaksi {{Pikapoisto}}-mallineella siinä kuin muunkin sivun, mutta ohjauksen voi myös yksinkertaisesti muokata artikkeliksi. --Jmk (keskustelu) 21. lokakuuta 2020 kello 12.17 (EEST)
Mainittakoon että jos ohjaukseen menee esim. linkillä Inkerin Väliaikainen Hoitokunta, joutuukin sen osoittamaan artikkeliin, mutta siellä artikkeliotsikon alla on linkki, jota painamalla pääsee nimenomaan ohjaussivulle esim. ohjaussivun muokkausta varten. --Jmk (keskustelu) 21. lokakuuta 2020 kello 12.19 (EEST)
Asia selvä, kiitos paljon avusta! --Velivieras (keskustelu) 21. lokakuuta 2020 kello 15.15 (EEST)
Ohjaussivun muokkaaminen artikkeliksi on kannattavaa siinä mielessä, että sivun muokkaushistoria säilyy eikä sitä tarvitse erikseen palautella.--Htm (keskustelu) 22. lokakuuta 2020 kello 13.01 (EEST)

Sähköposti-ilmoitus ei toimi hälytyksissä

Ranskankielinen Wikipedia halusi ilmoittaa minulle ainoastaan verkossa ”Useita epäonnistuneita yrityksiä kirjautua tunnuksellasi uudelta laitteelta on havaittu. Varmista, että tunnuksellasi on vahva salasana.” Ilmoitusta ei kuitenkaan tullut sähköpostiini.
Ilmoitusasetukset: Sähköpostiasetukset Lähetä minulle: Älä lähetä minulle sähköposti-ilmoituksia (viikottainen yhteeveto tms?) • Lähetä osoitteeseen: [sähköpostiosoite] • Ilmoita minulle näistä tapahtumista: Kirjautuminen tuntemattomalta laitteelta Sähköposti [×]
Hälytysilmoituksia tuli kolme kappaletta verkossa. Ensimmäinen kohta ”Lähetä minulle sähköposti-ilmoituksia” valittuna ei varmaankaan tarkoita, että kerran viikossa lähetettäisiin yhteenveto epäonnistuneista kirjautumisista. Jos epäonnisella kirjautujalla on käytössään kvanttihärveli, tallentaa näpyttelyni tai Wikipedia ei käytä suolausta (aivan kuten terveysintoilijat), niin minun on turha vaihtaa salasanaani. Help:Login notifications ---raid5 (keskustelu) 21. lokakuuta 2020 kello 22.53 (EEST)

Minulle noita on tullut päivittäin pari viikkoa tai vähän yli. Niitä on tullut noita ilmoituksia epäonnistuneista kirjautumisyrityksistä 30–100 tai vähän yli joka päivä Wikipediaan ja sähköpostiin molempiin. Siellä on varmaan joku joka yrittää jonkun ”Tavallisimmat salasanat”-listan mukaan. Aika epätoivosta hommaa. Minulla on niin pitkä salasana joka ei ole sana vaan merkkijono missä on kirjaimia ja numeroita niin paljon (jotain 30–50 väliltä ;)) että saa aika pitkään nopeallakin koneella paukutella, Wikipediassa on kuitenkin viivettä joka kirjautumisyrityksen välillä. En ole ollut noista niin huolissani vaikka ajattelinkin ottaa käyttöön kaksivaiheisen kirjautumisen. --Linkkerpar 21. lokakuuta 2020 kello 23.17 (EEST)
Kiitos vastauksesta. Hyvä jos arvailevat ajankulukseen. Kyseisen salasanan pituudesta voin sanoa sen verran, että en todellakaan pystyisi opettelemaan sitä ulkoa huonolla muistillani. Sen sijaan salasanan kertominen Wikipedialle onnistuu minulta nopeammin kuin tunnukseni kirjoittaminen, vaikkei käytössäni olekaan kymmensormijärjestelmää. Aivokapasiteettiini mahtuu joitakin keskitason merkkimääriä ja lisäksi vähemmän kriittisiä enemmän, olisipa Sademiehen muisti. Paitsi yksi salasana tuntuu nyt kangertelevan kun mietin sitä. Oikeasti vaikeiden salasanojen muistamisen olen ulkoistanut itseltäni. Arkiston kätköistä: Salasanani on murrettu. En nyt muista liittyikö artikkeli SIM swap scam kaksivaiheisen tunnistautumisen kiertoon, mutta huijaukseen kuitenkin. ---raid5 (keskustelu) 22. lokakuuta 2020 kello 00.02 (EEST)

Käyttäjäsivun historia piiloon?

Minulla on käyttäjäsivuni historiassa versioita, jotka haluaisin pois julkiselta näkymiseltä. Koitin ottaa selvää mitä toimenpidettä minun pitäisi tätä varten anoa, mutta en ihan ymmärtänyt. Tarkoitus olisi siis, ettei käyttäjäsivuni vanhoihin versioihin pääsisi käsiksi. Voiko tälläistä pyytää, mikä toimenpide siihen sopisi parhaiten ja jos voi pyytää, mitä kautta? --Toteemipaalu Muokkaukset 23. lokakuuta 2020 kello 16.35 (EEST)

Voin poistaa koko käyttäjäsivusi ja sen jälkeen palauttaa esimerkiksi vain viimeisen version, jos näin haluat. Tällaiset pyynnöt tulisi jättää ylläpitäjien ilmoitustaululle. Stryn (keskustelu) 23. lokakuuta 2020 kello 16.42 (EEST)
Kiitos. Näin teen. --Toteemipaalu Muokkaukset 23. lokakuuta 2020 kello 17.01 (EEST)

Kielenhuolto


Sallitut virheet?

Olen uusi käyttäjä täällä. Korjasin kirjoitusvirheitä erään toisen käyttäjän artikkelista, ja tämä käyttäjä palautti virheet takaisin. Myöhemmin hän ohjeisti minua, että Wikipediassa noudatetaan PÄÄSÄÄNTÖISESTI kielioppia.

Mistä nyt sitten tietää, milloin kielioppia noudatetaan ja milloin ei? Jos pääsääntöisesti noudatetaan, mutta ei siis kuitenkaan aina, niin onko tähän jotakin ohjeistusta jossakin, että missä kohdassa kuuluu olla kielioppivirheitä? Kyseinen käyttäjä ei suostunut tähän vastaamaan. Quutar (keskustelu) 5. kesäkuuta 2020 kello 21.56 (EEST)

Kuuluu käyttää hyvää yleiskieltä. Siitä onko joku tietty sanamuoto hyvää yleiskieltä, saattaa joskus olla eri näkemyksiä. Joissain poikkeustapauksissa voidaan esim. lainata jotain kieliopillisesti väärää muotoa tms. Yleistä vastausta taitaa olla mahdoton antaa irrallaan kulloisestakin tapauksesta. Tapausskohtaisesti päästään usein keskustelemalla eteenpäin.--Urjanhai (keskustelu) 5. kesäkuuta 2020 kello 22.20 (EEST)
Tässä oli kyse siitä, että olin korjannut lukumäärien välistä yhdysmerkin ajatusviivaksi, siis esim. *1-100 muotoon 1–100. Kyse ei ollut lainauksesta, vaan tavallisesta tekstistä. Keskustelulla oli vaikea päästä eteenpäin, kun toinen ei suostunut vastaamaan minulle. :D Minä en näe mitään syytä käyttää virheellistä muotoa. Quutar (keskustelu) 3. heinäkuuta 2020 kello 19.02 (EEST)
Merkintä 1–100 ajatusviivalla on oikeaoppinen, mutta voi merkitä myös 1 - 100. Kirjoitusasua on ihan suotavaa siistiä :) --Aulis Eskola (keskustelu) 5. syyskuuta 2020 kello 11.26 (EEST)
Kysymys on ilmeisesti artikkelista Joutsenon Taidekesä. Isot ja pienet kirjaimet ovat semmoinen jatkuva kissanhännänvedon aihe wikipediassa, mutta Quutarin tekemä yhdysmerkin korjaus ajatusviivaksi oli ainakin oikein, ja se on ilmeisesti kumottu vahingossa muiden muutosten mukana. Kiitos Quutar viivojen korjauksesta, kävin nyt palauttamassa sinne ne ajatusviivat. --Jmk (keskustelu) 5. syyskuuta 2020 kello 11.37 (EEST)
Kiitokset kiitoksista, vaikka olinkin itse unohtanut koko jutun. Muistaakseni omatoimisesti PALAUTIN muutkin kirjoitusvirheet ja poistin lisäämäni tiedot, kun kumoaja ei suostunut kertomaan, mitä virheitä saa korjata ja mitä ei... Poistin koko sivun tarkkailulistaltakin, mutta kuukauteen en kuitenkaan uskaltanut muokata mitään, kun heti aluksi hyökättiin kimppuun, vaikka mielestäni tein oikein. Quutar (keskustelu) 26. syyskuuta 2020 kello 23.22 (EEST)
Tarkennetaan vielä, että merkintätapa 1 - 100 on oikein silloin, kun ajatusviivaa ei voi teknisistä syistä käyttää (esimerkiksi vanhoissa kirjoituskoneissa), mutta Wikipediassa ei pitäisi olla sellaisia syitä. --Silvonen (keskustelu) 5. syyskuuta 2020 kello 12.49 (EEST)
Lisätietona vielä, että joissain merkkirajoitteisissa mutta edelleen käytettyyn tekniikkaan perustuvissa Internet-sivuissa ajatusviivan käyttäminen input-kentässä (verkkopankin tai jonkin kirjasto-ohjelman viestikenttä) voi tuottaa tulokseksi tällaista: 1&#8211;100. Sellaisissa tapauksissa on varminta opetella kirjoittamaan suoraan "1-100", koska syntyy vain kauneusvirhe eikä kirosanaa, jota ei ole mahdollista lukea kovin oikein. --Pxos (keskustelu) 5. syyskuuta 2020 kello 13.39 (EEST)
Tässä oli pointtina, että ei mieluusti tulisi merkitä 1-100 ainakaan ilman välilyöntejä. --Aulis Eskola (keskustelu) 6. syyskuuta 2020 kello 14.20 (EEST)
Ainakin voi todeta, että tuo ajatusviiva löytyy tuosta muokkaustilan alta painikkeena, samoin kuin lainausamerkit, joista myös nopeasti saa huomautuksia, jos erehtyy käyttämään näppäimistöltä löytyviä merkkejä (tyyliin "muuten sortuu pyhä kirkko, pörssi romahtaa"). --Urjanhai (keskustelu) 10. lokakuuta 2020 kello 19.45 (EEST)
Parasta on vain parantaa hiljaisuudessa typografiaa eikä huomautella lainausmerkkien kaarevuudesta (ellei joku muuta oikeita merkkejä vääriksi). Itse käytän Windowsissa näppäimistöasetuksia, joilla mm. ajatusviivan ja kaarevat lainausmerkit saa aikaan näppäilemällä AltGr· ja AltGr·Vaihto·2, mutta on sääli, ettei standardi-Windowsiin ole vieläkään saatu tällaisia parannuksia. --Silvonen (keskustelu) 10. lokakuuta 2020 kello 20.16 (EEST)
Itse asiassahan korvaa toiminnolla noita voisi vaihdella, varsinkin kun se "oikea" lainausmerkki (jota kukaan koskaan ei käytä missään, paitsi että wikipedia vaatii sitä) on tuolla painikkeessa. Vai kirjoittaako joku esim. sähköpostiin nuo "oikeat" lainausmerrkit näppäinkomennolla?--Urjanhai (keskustelu) 10. lokakuuta 2020 kello 20.50 (EEST)
Ainoa peruste, miksi noita voi vaatia käyttämään itse asiassa onkin, että ne sentään ovat noissa painikkeissa. Ne jotka ovat kirjoittaneet tekstejä julkaistuihin kirjoihin, ovat kertoneet että irl ne on tapana muuttaa kirjapainossa. - Tosin nykyään Word näyttää jo oppineen muuttamaan lainausmerkitkin. Aiemminhan se on jo osannut muuttaa tavuviivan ajatusviivaksi, joskin säännöllisesti se erehtyy siinä kumpaankin suuntaan, niin että aika usein, jos haluaa ajatusviivan tai tavuviivan, niitä joutuu temppuilemaan. Mutta kun on visuaalinen muokkain, niin voisikohan siihen lisätä tuon saman automatiikan kuin Woordiin? Tietysti sitäkin sitten joutuisi tämän tästä korjaamaan, niin kuin Wordissakin.--Urjanhai (keskustelu) 10. lokakuuta 2020 kello 19.52 (EEST)
Visuaalisen muokkaimen parantaminen ei olisi aivan suoraviivainen juttu, koska siihen pitäisi sitten lisätä kaikkien tai ainakin yleisimpien Wikipedian kielten typografiasäännöt (ks. esim. lainausmerkkien moninaisuutta taulukossa en:Quotation mark#Summary table). Monessa kielessä on vielä erilaiset alku- ja loppulainausmerkit, ja oikean merkin valinta on vaatinut Wordin kaltaisissa tuotteissa jonkin verran pähkintää tietokonelingvistiltä. --Silvonen (keskustelu) 10. lokakuuta 2020 kello 21.30 (EEST)

Arvonimi "Sir" artikkelin alussa

Erään käyttäjän keskustelusivulla alkoi keskustelu siitä, tulisiko vai ei henkilöiden nimen edessä artikkelin alussa olla arvonimi Sir, esim. Alan Parker, Winston Churchill. Muistan että joistain ritarikuntalyhenteistä olisi keskusteltu, että niitä ei fi-wikissä laitetytaisi artikkelin alkuun nimen eteen, mutta miten tämän kanssa? --Urjanhai (keskustelu) 1. elokuuta 2020 kello 23.10 (EEST)

Onhan niistä väännetty: [1], [2], [3]. -Ochs (keskustelu) 2. elokuuta 2020 kello 09.45 (EEST)
Olennainen pointti kai on, että vaikka noita arvonimiä ym. nimen edessä tai perässä kuinka olisi englanninkielisessä wikipediassa, niin sitä käytäntöä ymmärtääkseni ei voi eikä kuulu kopioida suomenkieliseen yhteyteen. Tarkistuksen varmaan voi tehdä sellaisista kuuluisuuksista, joista on artikkeleita viimeisimmissä painetuissa "oikeissa" suomenkielisissä tietosanakirjoissa. Niitähän taisi ilmestyä vielä vuosituhannen vaihteen paikkeilla.--Urjanhai (keskustelu) 2. elokuuta 2020 kello 17.03 (EEST)
Niissä oli sukunimi ensin. Douglas-Home, Sir Alexander Frederick ym. --Höyhens (keskustelu) 2. elokuuta 2020 kello 17.15 (EEST)
Tietosanakirja Facta 2001: Douglas-Home, Alexander (Alec) Fredrick (s. 1903), engl. poliitikko. Ei mainintaa sir-puhuttelusta. --Abc10 (keskustelu) 2. elokuuta 2020 kello 20.57 (EEST)
Ihmisen kasti tms. arvoa ilmaiseva termi voi jossain muussa kulttuurissa, kuten nyt Britanniassa, olla oleellinen tieto. Suomenkielisessä maailmassa ja tekstissä ei.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 2. elokuuta 2020 kello 17.28 (EEST)
Ei fi-wikissä ole suotavaa siritellä heti aluksi.--Htm (keskustelu) 2. elokuuta 2020 kello 19.34 (EEST)
Pois, kuten myös Damet. --Anr (keskustelu) 2. elokuuta 2020 kello 19.40 (EEST)
Juu. On tullut käytyä sellaisessakin pubivisassa, jossa on kysytty Agatha Christien ensimmäistä etunimeä, ja kysyjän mukaan se on ollut Dame. --Lax (keskustelu) 2. elokuuta 2020 kello 21.24 (EEST)
Voitaisiin nyt vihdoin luopua kaikista Sireistä ym. arvonimistä määritelmälauseen alussa. --Savir (keskustelu) 2. elokuuta 2020 kello 20.55 (EEST)
Ei tarvetta sirrille eikä damelle. Olen niitä välillä omavaltaisesti poistellutkin leipätekstistäkin. Musta ei niissäkään tarvitse sanoa, että "...Beatles-muusikko sir Paul McCartney..." --PtG (keskustelu) 2. elokuuta 2020 kello 23.23 (EEST)
Kuten edellä, ei tarpeen. Suomenkielisessä mediassa olen tuskin koskaan nähnyt Sir Paulia muuten kuin vitsinä. --Abc10 (keskustelu) 3. elokuuta 2020 kello 08.34 (EEST)

4-Amino-2-metyyli-1-naftoli

Amino-sanan aloittavan aa:n kirjoittamisesta isolla vaiko pienellä aa:lla käytiin keskustelua käyttäjän 5-HT2AR sivulla. Kopioin keskustelun loppupäätelmineen tänne laajemman lukijajoukon nähtäväksi:


Hei. Olet tehnyt mm. artikkelin 4-Amino-3-metyyli-1-naftoli. Tässä artikkelissa ja muutamassa muussakin on yhdyssanan keskellä osa, joka on kirjoitettu isolla niin kuin erisnimet on tapana kirjoittaa. Haluaisin tietää onko erisnimiosa harkittu asia ja millä perusteella olet kirjoittanut nimen isolla alkukirjaimella? Terv. --Huhdanjo (keskustelu) 22. heinäkuuta 2020 kello 10.52 (EEST)

Aineiden nimissä "varsinaisen nimiosan" ensimmäinen kirjain kirjoitetaan isolla (täällä on esimerkkejä). Tuossa tapauksessa artikkelin nimi otsikossa tulisi olla 4-Amino-3-metyyli-1-naftoli eikä esim. 4-amino-3-metyyli-1-naftoli. Kuten linkkini esimerkeissä, kaikkia kirjaimia ei lueta osaksi varsinaista nimiosaa. Esim. cis-trans-isomeriasta tai E,Z-isomeriasta kertovat etuliitteet eivät ole osa varsinaista nimiosaa. Esim. otsikkona cis-2-Buteeni on oikein, cis-2-buteeni ei ole (cis/trans-isomerian merkitsemiseen käytetään periaatteessa aina kursiivia). Onko tuossa 4-Amino-3-metyyli-1-naftoli-artikkelissa joku probleema? Voihan sen siirtää toisellekin nimelle kuten 4-amino-3-metyyli-1-naftoli, mutta olisi mielestäni hyvä, että nimen ensimmäisen "A"-kirjaimen saisi jollakin trikillä näkymään isolla otsikossa. 5-HT2AR (keskustelu) 22. heinäkuuta 2020 kello 11.22 (EEST)
Kiitos pikaisesta vastauksesta. Asia ei ole iso, mutta havahduin isoon kirjaimeen "normaalin" pilkunviilauksen yhteydessä. Pidän suomen kielen oikeinkirjoitusta kaikenlaisen tekstin uskottavuuden lähtökohtana, enkä tiennyt perustetta po. isolle kirjaimelle. Lähteesi on asiaa. Siinä on kuitenkin yksi ongelma: se koskee englanninkielistä kirjoittamista. Suomen kielessä on monessa tapauksessa aivan omat perusteensa. Lisäksi on huomattava, että Wiki on yleistietosanakirja, jolloin eri alojen erikoisuudet pitäisi kansanomaistaa - mikäli mahdollista. Kotuksen ohjeista en löytänyt suoraa ohjetta tapaukseen, mutta yhdistin kaksi ohjetta (lisäksi: amino-sana ei ole erisnimi):
Voin kysyä asiaa Kotuksesta. --Huhdanjo (keskustelu) 22. heinäkuuta 2020 kello 11.47 (EEST)
Kattavin (ja ehkä myös ainoa) suomenkielinen teos aihepiiristä on Raimo Alénin Kokoelma orgaanisia yhdisteitä. Siinä vastaavat on johdonmukaisesti kirjoitettu isolla, jos sana on virkkeen ensimmäisenä. --Nitraus (wikinät) 22. heinäkuuta 2020 kello 12.43 (EEST)
Sain vastauksen Kotukselta:
Suomen kielen oikeinkirjoitussäännöt ovat erilaiset kuin englannissa. Koska amino ei kemiallisessa yhdisteessä ole erisnimi, suomen kielessä ei ole mitään syytä kirjoittaa sitä isolla alkukirjaimella, jos sen edellä virkkeessä tai yhdyssanassa on numero. Alkukirjaimen koon kannalta numero on siis tarkoittamassanne mielessä ”täysivaltainen aloitusmerkki”. Numerosta virkkeen alussa on Kielitoimiston ohje osoitteessa http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/selaus/1469/ohje/539, vaikka siinä ei valitettavasti mainitakaan kemiallisia yhdisteitä.
Esimerkkinä wiki-keskustelussa käytetty ja Kotus-kysymyksessä käytettämäni yhdyssana 4-amino-3-metyyli-1-naftoli kirjoitetaan suomen kielessä käytännössä kaikissa tilanteissa pienellä amino-sanalla. Terv. --Huhdanjo (keskustelu) 18. elokuuta 2020 kello 17.08 (EEST)

Terv. --Huhdanjo (keskustelu) 18. elokuuta 2020 kello 17.29 (EEST)

Hienoa, että on suomen kielen puolestapuhujia. Minua hämmästyttää se, että Käyttäjä:Savirin mukaan "jet lag [džet läg]" on suomea. Osaan varmaan huonosti suomea ja myös englantia, mutta minusta se on englantia. Sen jälkeen kun muutin sen muotoon (engl. jet lag), Savir ryhtyi muokkaussotaan sillä perusteella, että hänestä se on suomea. Hänen sitkeytensä tuntien annoin olla, mutta jos jollakulla on asiasta mielipide, kuulisin sen mielelläni. --Abc10 (keskustelu) 18. elokuuta 2020 kello 17.52 (EEST)
Eikä kumonnutkaan vaan pani peräkkäin perustellen yt´hteenvedossa että se on suomea. Joka tapauksessa turha tuplausta. --Abc10 (keskustelu) 18. elokuuta 2020 kello 17.57 (EEST)
Kielitoimiston sanakirja käyttää sanaa, joten Kielitoimiston mukaan sana on suomea. --PtG (keskustelu) 18. elokuuta 2020 kello 18.01 (EEST)
Minun mielestäni "jet lag" ei ole suomea, koska sille on kuvaava suomennos: aikaeroväsymys. Quutar (keskustelu) 19. elokuuta 2020 kello 21.58 (EEST)
En ole noin jyrkkä, mutta mielestäni kannattaisi suosia näitä aikaeroväsymyksiä tulvivien anglismien asemesta. --Höyhens (keskustelu) 19. elokuuta 2020 kello 22.26 (EEST)
Jet lag on ns. sitaattilaina. Ne ovat vierasperäisiä suomen kielen sanoja. Kielikellon mukaan "Sitaattilaina otetaan sanakirjaan mukaan, jos se on kielessä yleisesti käytössä.". --Savir (keskustelu) 20. elokuuta 2020 kello 00.37 (EEST)
Taipuuko~han se etu- vai takavokaalin mukaan, jet lagissa vai jet lagissä? --Höyhens (keskustelu) 20. elokuuta 2020 kello 10.20 (EEST)
Kielitoimiston sanakirjan mukaan kumpikin käy. --PtG (keskustelu) 20. elokuuta 2020 kello 11.02 (EEST)
Luokan Funktionaaliset ryhmät alaluokissa on suuri määrä otsikossa mainitun tyyppisiä artikkelinnimiä, kuten "m-Nitrobentsaldehydi", "o-Aminobentsaldehydi" ja "p-Nitrobentsaldehydi", jotka myöskään eivät näytä hyvältä suomen kieleltä. --188.238.162.76 18. elokuuta 2020 kello 17.59 (EEST)
Otsikkosanan logiikalla em. sanat ovat yhdyssanoja, jotka koostuvat kahdesta osasta esim. m ja nitrobentsaldehydi. Tällöin nitrobentsaldehydi kirjoitetaan aina pienellä ja m isolla virkkeen alussa ja artikkelin nimessä. En tosin tiedä, mistä nuo m, o ja p tulevat. Lausutaanko ne kirjaimena vai ovatko ne lyhenteitä jostakin? --Huhdanjo (keskustelu) 18. elokuuta 2020 kello 18.44 (EEST)
Meta, orto ja para. Tulee nimeämissäntöjen mukaan kirjoittaa pienellä, koska M, O ja P tarkoittavat niiden mukaan aivan muuta. Jos niin tahdotaan, useimmissa tapauksissa ne voidaan korvata numeerisella liitteellä 2- (o-), 3- (m-) tai 4- (p-). --Nitraus (wikinät) 18. elokuuta 2020 kello 18.54 (EEST)
Tällöin kyseessä on analogia mega-milli-probleeman kanssa. Virkettä ei voi koskaan aloittaa näitä lyhenteitä käyttäen, koska esim. millivoltit (mV) ja megavoltit (MV) näyttävät samalta.
Siispä m-nitrobentsaldehydi kannattaa kirjoittaa virkkeen alussa aina 3-nitrobentsaldehydi, muulloin kaikki pienellä aloittaen joko kirjaimella tai numerolla. --Huhdanjo (keskustelu) 18. elokuuta 2020 kello 19.10 (EEST)
Mega–milli -vertaus ei oikein ole sama asia, koska lausetta ei ole yleensä järkevää aloittaa fysiikan lyhenteellä. En tiedä mitä Kotukset sanovat, mutta selvyyden vuoksi virkkeen alussa pitää mielestäni toisinaan hyväksyä pieni alkukirjain. --Höyhens (keskustelu) 19. elokuuta 2020 kello 19.12 (EEST)
Niin voidaan, esimerkiksi pH kirjoitetaan vain ja ainoastaan muodossa pH. "Lyhenne pH ja muut pienellä kirjaimella alkavat mutta sekä isoja että pieniä kirjaimia sisältävät lyhenteet (kuten dB, kWh) aloitetaan virkkeen alussakin pienellä kirjaimella." Tosin yleensä virke kannattanee rakentaa niin, että alkuun tulee iso kirjain. Aina se ei välttämättä ole muuten tyylillisesti mahdollista. --PtG (keskustelu) 19. elokuuta 2020 kello 23.01 (EEST)

Mineraalien nimet

Löytyykö noiden mineraalien nimet suomenkieliset nimet jostain vai onko niiden suomentamiseen jokin samanlainen standardi tapa kun on translitterointi? Tuli vain tuollaisessa artikkelissa Saghand vastaan mineraali nimeltä parabutlerite[4] ja pari muuta mineraalia. Arvelin että se olisi suomeksi parabutleriitti, mutta ei ainakaan googlettamalla löytynyt. Pistin sen sijaan sitten väljästi ”rautapitoiseksi mineraaliksi”. --Linkkerpar 24. elokuuta 2020 kello 05.43 (EEST)

Parabutleriitti näyttää ihan oikein muodostetulta. Butleriitti on nimetty geologi ja mineralogi Dean G. M. Butlerin mukaan[5], ja tässä siihen on lisätty para-etuliite. Kattavaa suomenkielistä tietokantaa en löytänyt, mutta täällä kerrotaan mineraalien nimeämisestä: Mistä mineraalien nimet ovat peräisin? --Silvonen (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 19.06 (EEST)

Novitshok vai novitšok?

Tästä suhuässä-asiasta on väännetty aika paljon. Virallista ohjetta siitä ei näytä ainakaan merkitsemiskäytäntöihin tulleen, mutta ymmärtääkseni ollaan päädytty siihen, ettei sitä juurikaan käytetä suomenkielisessä Wikipediassa. Miten tehdään Novitšok-artikkelille? Otsikko näkyy olevan suhuässällä, mutta artikkelitekstissä se on kirjoitettu pääosin sh:lla. --ilmaisin (k) 10. syyskuuta 2020 kello 20.32 (EEST)

”Novitšok” on suomeksi translitteroitu venäjän kielen sanasta ”новичок”. Käytetään sitä, samoin kuin venäjänkielisten nimienkin kanssa (esim. Marija Šarapova jne.) --URunICon 10. syyskuuta 2020 kello 20.43 (EEST)
Muutin artikkelin suhuässällä kirjoitetuksi. --ilmaisin (k) 10. syyskuuta 2020 kello 21.08 (EEST)

Nobelin fysiikanpalkinto vai Nobelin fysiikan palkinto?

On Nobelin fysiikanpalkinto. Kuuluuko se tosiaan kirjoitaa yhteen? --Urjanhai (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 08.30 (EEST)

Genetiivi-ilmauksissa kumpikin vaihtoehto on usein periaatteessa oikein, ks. Kielitoimiston ohjepankin ohje Yhdyssana: alkuosassa genetiivi (äidinkieli, rauhanneuvottelu, kuvankaunis). Nobelin rauhanpalkinto kirjoitetaan useimmiten yhteen, ja muut palkinnot voisivat olla sen kanssa linjassa. --Silvonen (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 11.59 (EEST)
Rauhanpalkintoja taitaa olla muitakin (jokunen löytyy kun googlaa "rauhanpalkinto -nobelin"). Sen sijaan mielestäni ei taida olla mitään yleisiä kemianpalkintoja eikä yleisiä fysiikanpalkintoja, jolloin noin maallikon korvaan luontevampaa olisi kirjoittaa erikseen. Yhdenmukaisuus tuntuisi tähän pätevän silloin huonosti. Mutta laadukasta hyvää suomea käyttävissä lähteissä näin on, niin sitten kai ei auta, vaan on pakko mennä niiden mukaan. --Urjanhai (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 14.40 (EEST)
Yleisemminhän kirjoitetaan toisin päin: Fysiikan Nobel-palkinto. Esim. yle.fi:stä hakien löytyy variantteja Fysiikan Nobel-palkinto 418 kpl, Fysiikan Nobelin palkinto 1 kpl, Nobelin fysiikanpalkinto 58 kpl, Nobelin fysiikan palkinto 5 kpl. (Haku ei erottele isoja ja pieniä alkukirjaimia.) Kotuskin näyttää käyttäneen ensimainittua: Ryhmä voitti vuonna 2017 Fysiikan Nobel-palkinnon [6]. Jos fysiikka on ensin, on vielä oman vääntönsä aihe onko äffä iso vai pieni. Itse kirjoittaisin pikku-äffällä, Kotuksella mennyt kuitenkin tuohon iso. --Jmk (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 16.01 (EEST)
Hesarista (hs.fi) hakien samantapaiset tulokset, em. neljällä variantilla samassa järjestyksessä 431 : 24 : 5 : 3, eli sielläkin selvästi yleensä ensin fysiikka, sitten Nobel. --Jmk (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 16.17 (EEST)
Toisaalta mielenkiintoista on, että esim. Yle käyttää asiasanana nimenomaan termiä "Nobelin fysiikanpalkinto" [7]. --PtG (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 18.37 (EEST)
Ylen asiasana saattaa tässä tapauksessa olla peräisin Wikidatasta (Nobelin fysiikanpalkinto (Q38104)).[8] --Silvonen (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 19.10 (EEST)
Kappas, mielenkiintoista. --PtG (keskustelu) 9. lokakuuta 2020 kello 07.49 (EEST)
Hieno löytö ja hyvä tietää. Eli klassinen wikikiersiö on tarjolla, jos Wikipediassa nojataan Ylen asiasanastoon. Muistankohan ihan harhoja, että joskus ahkera wikipedisti soitti yliopiston laitokselle selvittääkseen jotain termiasiaa wikipediaa varten, ja siellä avulias henkilö kertoi että ainakin wikipedian mukaan se asia on näin. --Jmk (keskustelu) 9. lokakuuta 2020 kello 09.06 (EEST)
Kahvihuoneessa on muuten keskusteltu fysiikan Nobelista myös vuonna 2007: Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)/Arkisto5#Nobelin palkinto. --Jmk (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 16.07 (EEST)

Tosi-tv-sarjojen aikamuodot

Äsken muokkailin sattuman oikusta hiukan artikkelia Big Brother 2014. Muokatessani joitakin artikkelissa olleita preesensissä olleita verbejä imperfektiin tuli mieleeni, että fiktiota normaalisti kuvataan preesensissä – mutta onko tosi-tv fiktiota sanan varsinaisessa merkityksessä?

Otetaan alle (hieman karrikoitu) esimerkki selkeyden vuoksi:

  • (preesens) "Jaksossa 3 nähdään ennustusten vastainen käänne, kun Tom, Dick ja Harry äänestävät John Doen ulos kisasta."
  • (imperfekti) "Jaksossa 3 nähtiin ennustusten vastainen käänne, kun Tom, Dick ja Harry äänestivät John Doen ulos kisasta."

Tässä ei nopean tarkitukseni tuloksena näytä olevan selkeää linjaa ainakaan Big Brother -artikkelien välillä, joten ajattelin tiedustella porukan mielipidettä ennen kuin ryhdyn yhtään mihinkään, jos ryhdyn. --Prospero One (keskustelu) 9. lokakuuta 2020 kello 05.53 (EEST)

Tosi-tv on toki osittain myös fiktiota eli käsikirjoitettua, mutta musta mennyt sopisi tuossa paremmin. Asiat tapahtuvat kuitenkin oikeasti, joten Doe äänestettiin ulos kisasta. --PtG (keskustelu) 9. lokakuuta 2020 kello 07.52 (EEST)
Kuulostaa ihan järkevältä perusteelta kyllä. --Prospero One (keskustelu) 9. lokakuuta 2020 kello 08.18 (EEST)
"Näkeminen" ei kuulu fiktion tai muutenkaan televisio-ohjelmien tai elokuvien kuvailuun, se on katsojan toiminnan kuvailua. Itse kartan "näkemis"-verbiä, sillä katsojaa on turha tuoda artikkeliin mukaan. Sen sijaan kannattaa käyttää jotakin itse ohjelmaan liittyvää verbiä, esim. "tapahtuu" tai mikä milloinkin on sopiva. Aikamuodosta en osaa sanoa, sillä en katso tosi-tv:tä. --Abc10 (keskustelu) 9. lokakuuta 2020 kello 08.25 (EEST)
Itsehän näen yllä olevan kommenttisi suhteellisen jonninjoutavana. --Mononesia (keskustelu) 9. lokakuuta 2020 kello 08.38 (EEST)
Näkeminen on seurausta siitä, kun ohjelmavirran markkinointiviestintä vuotaa asiatekstiin. Ei nähdä, jos ei katsota.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 9. lokakuuta 2020 kello 09.03 (EEST)
Näin on, mutta tämähän on tietysti epäoleellinen sivujuonne, sillä artikkelissa Big Brother 2014 ei nähdä mitään. Tuo oli Prospero Onen käyttämä esimerkki aikamuotoihin liittyen. --PtG (keskustelu) 9. lokakuuta 2020 kello 10.05 (EEST)
Ei se ole epäoleellinen, sillä juuri näissä hömppäohjelma-artikkeleissa näkemistä käytetään paljon, ja tätä keskustelua niiden kirjoittajat saattavat lukea. Keskusteluissa mennään usein pätkä pieniä sivupolkuja, ja toisinaan ne saattavat muuttua keskeisiksi tai ainakin olla kiinnostavia. --Abc10 (keskustelu) 9. lokakuuta 2020 kello 10.09 (EEST)

Alanko, tasanko ja ylänkö

Olen mennyt kääntämään monessa yhteydessä japaninkielisen sanan daichi ylängöksi. Nyt kuitenkin huomasin, että Kielitoimiston sanakirjassa ja Wikipediassakin ylänkö on määritelty maa-alueeksi, joka on yli 200 metrin korkeudella merenpinnasta. Tällaisista alueista ei kuitenkaan useimmiten ole kyse, vaan ne saattavat olla vaikkapa muutama kymmenen metriä ympäröivää alavaa aluetta korkeammalla. Tasangolle on japanissa oma terminsä, heiya. Onkohan ylänkö aivan väärä käännös, ja jos on, mitäköhän sanaa kannattaisi käyttää? --Epiq (keskustelu) 9. lokakuuta 2020 kello 20.54 (EEST)

Ylänne? -Ochs (keskustelu) 9. lokakuuta 2020 kello 21.10 (EEST)
Ehkä? Määritelmä puhuu maastonkohdasta, mutta kyseessä voi olla laaja, satojen neliökilometrien kokoinen alue, joka on ympäristöään korkeammalla. --Epiq (keskustelu) 9. lokakuuta 2020 kello 22.41 (EEST)
Ylänkö on tarkoitettu Suomen oloihin. Sen keksijät eivät tienneet että nykyään kuljemme ties sun missä. --Höyhens (keskustelu) 10. lokakuuta 2020 kello 00.05 (EEST)
Arvaisin päin vastoin, että tällaiset maantieteelliset sanat on kehitetty maantieteen oppikirjoihin, jotta niissä voitaisiin kuvata lapsosille (ja myös jo meille aikuisiksi kasvaneille, kun isoina kaivamme maantiedon kirjan hyllystä) pinnanmuotojen eroja eri maissa. Japania ei ehkä välttämättä ole ajateltu, kunhan lapsoset hahmottaisivat omankin maanosan. Minulla olisi hyllyssä sekä J. G. Granö: Puhdas maantiede että Toive Aartolahti: Die Geomorpologie des Gebierts von Tammela , Südfinnland (vrt. Tammelan ylänkö), mutta en pääse nyt tarkistamaan.--Urjanhai (keskustelu) 10. lokakuuta 2020 kello 08.43 (EEST)
Tämä taitaa olla hyvä esimerkki siitä, että pelkkää sanakirjaa ei kuuluisi käyttää yksinomaisena lähteenä monimutkaisissa tieteellisissä kysymyksissä. Voihan se noinnii olla, voihan se olla toisinnii.--Urjanhai (keskustelu) 10. lokakuuta 2020 kello 08.29 (EEST)
Esim. nyt meillä on yllä mainittu Tammelan ylänkö, ja siellä Wikipedia lähteistetysti kertoo korkeuden nousevan jopa 160 metriin ja että korkein kohta on 183 metriä. Ja silti puhutaan lähteistetysti Tammelan ylängöstä. Pystymättä nyt käymään kirjastossa voisi ehkä arvella, että korkeus voi olla sekä suhteellista että absoluuttista, ja määrittelyt voivat riippua myös asiayhteydestä ja siitä, minkä laajuisia ja minkä korkuisia alueita tarkastellaan.--Urjanhai (keskustelu) 10. lokakuuta 2020 kello 08.55 (EEST)
Ilmeisesti tässä on nyt Suomessakin sellainen "ongelma", että ylänkö tosiaan määritellään alueeksi, joka on yli 200 metrin korkeudessa merenpinnasta. Mutta tässä mielessähän se tarkoittaa käytännössä kaikkeaa maata, joka on tuon korkeuden yläpuolella. Samaan aikaan puhutaan kuitenkin tosiaan mm. Tammelan ylängöstä ja Nuuksion ylängöstä, jotka ovat molemmat kokonaisuudessaan alle 200 metrissä. Suomessakin siis käytetään selkeästi ylänkönimitystä laajoista alueista, jotka ovat ympäröivää seutua korkeammalla. Ylängöllä on siis käytännössä kaksi merkitystä: kaikki 200 metrin yläpuolella oleva maa-alue tai "laaja ylävä maa-alue" (joka on myös sanakirjamääritelmä), jolle ei ole korkeusrajoja. Ja siksi pidän Epiqin mainitsemia alueita ihan hyvin ylänköinä. --PtG (keskustelu) 10. lokakuuta 2020 kello 10.35 (EEST)
Kiitos vastauksista, tämä selkiytti asiaa huomattavasti. Kyllä sanaa ylänkö on voitava käyttää, ja tosiaan käytetäänkin, muuta ympäristöä korkeammalla olevista alueista, vaikka sanakirjamääritelmä onkin suppeampi. --Epiq (keskustelu) 10. lokakuuta 2020 kello 11.58 (EEST)
Sanoisin, että sanakirjan käyttö ainoana lähteenä on aina riskaabelia. Sanakirja hyvin harvoin korvaa sen alan lähteen, jonka piiriin jokin käsite varsinaisesti kuuluu, jos asia on vähänkin monimutklaisempi (niin kuin useimmat asiat ovat), ja sanakirjamääritelmä harvoin on tyhjentävä.--Urjanhai (keskustelu) 10. lokakuuta 2020 kello 19.20 (EEST)
Joo. Tässäkin sanakirjan laatija lienee ajatellut Suomea jonkinlaisena referenssinä. Esimerkiksi suurimmassa osassa Nepalia 200 metrin korkeudessa sijaitseva alue ei ole ylänköä, vaan helkatin syvä kuoppa. --Gronroos (keskustelu) 10. lokakuuta 2020 kello 20.46 (EEST)

Apulaistuomari?

Käyttäjä:Ondraknamra on alentanut Yhdysvaltain korkeimman oikeuden tuomarit 'apulaistuomareiksi', esimerkki. Titteli on toki amerikaksi Associate Justice, mutta suomalainen media käyttää titteliä 'tuomari', sillä apulaisiahan he eivät tietenkään ole, eikä englannin 'associate' oikein luo samaa mielikuvaa kuin suomen 'apulainen'. Yhdysvaltain korkeimman oikeuden Chief justice vastaa suomen "korkeimman oikeuden presidenttiä", joten sikälikin sen rinnalla muiden tuomareiden "tuomari" on pätevä titteli. Wikipediassa ei taida olla montakaan oikeaa juristia ja vielä vähemmän sellaisia juristeja, joilla olisi käsitystä virkamiessuomesta ja ulkomaisten titteleiden kääntämisestä. Mutta aloitetaan kuitenkin keskustelu, jos tähän saataisiin järkeviä näkemyksiä. --Abc10 (keskustelu) 15. lokakuuta 2020 kello 14.02 (EEST) ed. --15. lokakuuta 2020 kello 16.05 (EEST)

Ymmärrän hyvin pointtisi. Pidän kuitenkin apulaistuomari-sanaa sopivimpana sanana tässä yhteydessä. Suomenkielinen Wikipedia on käyttänyt sanaa jo pitkään luettelossa, johon kaikki tuomarit on kirjattu. Tuomari-sana viittaa mielestäni justice-sanan tavoin ennemminkin kaikkiin tuomareihin, joihin lasketaan myös puheenjohtaja. (englanniksi Chief Justice) --Ondraknamra (keskustelu) 15. lokakuuta 2020 kello 14:13 (EEST)
Tittelin on keksinyt kaksi vuotta sitten (ei "monta") IP 84.248.90.122 (tässä), joten emme pääse kysymään häneltä, ellet se ole sinä, mihin hänen suomenkielinen titteliversionsa perustuu. Niin kauan kuin asiallista lähdettä ei ole, se on omaa tutkimusta tms. --Abc10 (keskustelu) 15. lokakuuta 2020 kello 14.27 (EEST)
Pelkistä tuomareista puhutaan Suomen mediassa, vrt. Google-haku Yle.fi "korkeimman oikeuden tuomari" 45 800 tulosta ja "korkeimman oikeuden apulaistuomari" 0 tulosta. --URunICon 15. lokakuuta 2020 kello 14.37 (EEST)
En ole järkevä mutta vastaan kuitenkin. Sana "justice" on jo itsessään normaalista poikkeava ja tarkoittaa oikeastaan eräänlaista "ylituomaria". Judge on normaali virkanimike, mutta sanaa "justice" käytetään ylimipien oikeuksien jäsenistä. Suomessa samalla tasolla ovat oikeusneuvokset (KKO ja KHO), mutta tuota ei voi suomennoksena käyttää, koska neuvokset ovat niin suomalais-pohjoismais-saksalaiseen hallintokulttuuriin liittyviä titteleitä. Lisäksi toki Googlen tuottamat tulokset on pakko ottaa huomioon, eli toisin sanoen Wikipedia ei voi kehittää sellaista termiä, jota kukaan muu ei käytä missään. "Apulaistuomari" on mielestäni kovin typerä käännös, kun ottaa huomioon, että kaikki yhdeksän ovat tasa-arvoisia eivätkä he ole päätuomarin alaisuudessa. "Associate" viittaa enemminkin rinnakkaisuuteen eli tarkoittaa, että tyyppi on samassa veneessä muiden tuomarikumppanien kanssa, mutta on kuitenkin olemassa hallinnollinen ylituomari, joka hoitaa erikoistehtävät. Asiaa ei pitäisi ajatella niin, että "Chief" on päätuomari ja että hänellä on kahdeksan apulaista, vaan niin, että oikeudessa on yhdeksän tuomaria, joista yksi on hallinnollinen päällikkö. Tässä on kyse juuri siitä, että termin kääntäjä tekee käännöstyön vain sen mukaan, millainen sana hänen silmiinsä sattuu. Mekanistista ja ajattelematonta puuhaa. --Pxos (keskustelu) 15. lokakuuta 2020 kello 15.22 (EEST)
Suomen korkein oikeus on jo pitkään, myös tällä hetkellä käyttänyt muotoa "presidentti ja jäsenet". Presidenttikin on jäsen, mutta kuten linkistä huomaa, hänet on nostettu erikseen ja muiden tuomareiden aiheotsikkona on "jäsenet eli oikeusneuvokset". Presidentti ei ole oikeusneuvos. Siirsin nyt pikaistuksissani aiheesta tänään luodun artikkelin nimelle Yhdysvaltain korkeimman oikeuden jäsen enkä ehtinyt kuin nyt perustella asiaa tässä. Keskustelu sopisi myös artikkelin keskustelusivulle. Pitäisi myös katsoa malliksi, millaisia virityksiä muunkieliset Wikipediat ovat käyttäneet. Jäsen-termi on siksi huono, että nyt artikkelissa lukee, että jäseniä on kahdeksan vaikka heitä on yhdeksän. On tietysti aina mahdollista, että tämä homma sössitään ihan kunnolla. Ei siihen vaadita kuin pari tällaista säheltäjää. --Pxos (keskustelu) 15. lokakuuta 2020 kello 16.40 (EEST)
Apulaistuomari on ylihuono käännöskeksintö, ja jos sitä on Wikipediassa käytetty, niin se pitää poistaa joka paikasta. Hovioikeudenneuvos Paavo Soukan Englanti-Suomi-sanakirjassa vuodelta 1976 "Associate Justice" on käännetty "ylioikeuden ja korkeimman oikeuden jäsen Amerikassa". Sille me emme voi mitään, että Ameriikassa on muille kuin puheenjohtajalle oma nimitys, mutta ei sille pidä mitään omia väännöksiä keksiä. -kyykaarme (keskustelu) 15. lokakuuta 2020 kello 19.31 (EEST)
Wikipedia on tietosanakirja, jota jokainen saatana muokata. Sic. Fuc. --Pxos (keskustelu) 15. lokakuuta 2020 kello 20.20 (EEST)

Käyttäjä:Ondraknamra on muuttanut titteliksi "jäsen". Mitähän tuohon pitäisi nyt sanoa, kun he ovat tuomareita. --Abc10 (keskustelu) 15. lokakuuta 2020 kello 18.25 (EEST)

Matti Joutsenen teos Lakikielen sanakirja. Englanti–suomi (WSOY 2005) sisältää käännöksen (Am) associate justice, ylioikeuden jäsen. --Svallis (keskustelu) 15. lokakuuta 2020 kello 19.35 (EEST)
Kielikellon artikkelissa 1/2019 käsitellään sanaa ylioikeus [9] ja rajataan se väliportaan tuomioistuimeksi (ns. vetoomustuomioistuin), kuten näköjään siis Soukkakin. --Abc10 (keskustelu) 15. lokakuuta 2020 kello 20.05 (EEST)
Eikä rajata. "Sana ylioikeus on suomessa kattotermi, se ilmaisee vain, että on olemassa (ainakin yksi) sitä alempi tuomioistuin." --Jmk (keskustelu) 15. lokakuuta 2020 kello 20.29 (EEST)
"Niidenkin väliporrasta voi hyvin nimittää ylioikeudeksi." Korkeimmasta portaasta ei mainita siinä mielessä halaistua sanaa. --Abc10 (keskustelu) 15. lokakuuta 2020 kello 21.06 (EEST)
Juuri näin, eli myös väliporrasta voi hyvin nimittää ylioikeudeksi. Kuten edellä lainasin, ylioikeutta pidetään em. tekstissä kattoterminä ja ajatus "rajaamisesta" väliportaaseen on Abc10:n oma lisäys. Se siitä. --Jmk (keskustelu) 15. lokakuuta 2020 kello 21.10 (EEST)
Mitähän haluat tuossa oikein sanoa? Ylioikeus on yhdysvaltalaisessa järjestelmässä se, mitä usein sanotaan vetoomustuomioistuimeksi eli väliporras ennen korkeinta oikeutta, kuten edellä sanoin. Mattila (Vertaileva oikeuslingvistiikka, s. 468): "Hyvän esimerkin muodostavat tuomioistuinten nimet. Yhdysvaltalaisista tuomioistuimista voidaan luontevasti käyttää funktionaalisia vastineita 'alioikeus' (myös suom. käännös 'piirioikeus' esiintyy'), 'ylioikeus' (mahdollisia ovat myös 'vetoomustuomioistuin' ja 'apellituomioistuin') ja 'korkein oikeus'". Saman asian Mattila toistaa muissakin yhteyksissa. Voin siteerata toisenkin, jos ei yksi riitä. Tallennan tämän keskustelun omalle koneelleni, siltä varalta että sattuu katoamaan, niin voi käyttää myöhemmin. --Abc10 (keskustelu) 16. lokakuuta 2020 kello 14.35 (EEST)
Ei pitäisi olla kovin vaikea ymmärtää, mitä kirjoitin: Kielikellon artikkelissa ei rajattu ylioikeutta vain väliportaaseen, vaan nimenomaan määriteltiin näin: "se ilmaisee vain, että on olemassa (ainakin yksi) sitä alempi tuomioistuin". Tuon jos lukee, niin ei ole vaikea ymmärtää. – Tietysti jos puheenaihe vaihdetaan siihen, miten ylioikeus jossain muualla määritellään, niin se on sitten toinen juttu. Esimerkiksi yleensä kovasti arvostamasi Tietosanakirja [10] kertoilee: Ylioikeuksia Suomessa ovat hovioikeudet (ks. Hovioikeus) toisena oikeusasteena sekä Korkein oikeus kolmantena ja ylimpänä oikeusasteena. Mitä sitten? Totta kai eri lähteissä voidaan määritellä eri tavoin. Tämä ei muuta sitä tosiasiaa, minkä totesin em. Kielikellon artikkelista. Jokos tämä sivujuonne tuli selväksi? --Jmk (keskustelu) 16. lokakuuta 2020 kello 15.02 (EEST)
Olen varmaan ymmärtänyt väärin, mutta kun aloitin keskustelun, tarkoitin keskustelua yhdysvaltalaisesta oikeusjärjestelmästä. Suomalaisesta oikeusjärjestelmästä voidaan myös käydä keskustelua, mutta jonkin toisen otsikon alla. Ivailusi on aina yhtä hienovaraista ja arvostat sitä varmasti itse. --Abc10 (keskustelu) 16. lokakuuta 2020 kello 20.09 (EEST)
Liittyykö tämä kiistely jollakin tavalla Associate Justice -käännökseen? -kyykaarme (keskustelu) 16. lokakuuta 2020 kello 21.22 (EEST)
Ei varmaankaan, keskustelun siirtämiselle aiheen viereen on alan piireissä joku nimityskin. --Abc10 (keskustelu) 16. lokakuuta 2020 kello 22.19 (EEST)
Lähti sivuraiteelle heti tuossa 15. lokakuuta 2020 kello 20.05 kommentissa. Voi poistaa siitä lähtien kokonaan. --Jmk (keskustelu) 16. lokakuuta 2020 kello 22.23 (EEST)
Käsittääkseni termiä "Associate Justice" ja ylipäätään "Justice" käytetään Yhdysvalloissa nimenomaan korkeimman oikeuden jäsenistä. Tai jos enwikiin on luottamista, niin The title "Associate Justice" is used for members of the Supreme Court of the United States and some state supreme courts. Esim. vetoomustuomioistuimen 9. tuomiopiirin jäsenet ovat ihan vaan "Circuit Judges" ja pääjehu on "Chief Judge". (Kaksi senioreinta tuomaria ovat muuten Nixonin(!) nimittämiä. Molemmat ovat yli 90-vuotiaita, toinen jo lähempänä satasta.) -kyykaarme (keskustelu) 15. lokakuuta 2020 kello 21.13 (EEST)
Kommentoin tätä omalta osaltani, olen itse käyttänyt nimitystä apulaistuomari artikkelissa Ruth Bader Ginsburg. En todellakaan ole alan asiantuntija, mutta varmistan kyllä kirjoittaessani jokaisen käyttämäni suomennoksen esiintyvän jossakin lähteessä (eikä ainoastaan Wikipediassa). Hakemalla korkeimman oikeuden apulaistuomaria löysin blogauksien ja Wikisivujen ohella tämän Turun yliopiston sivuilla jostakin syystä pidetyn lehtiartikkelin, jossa esiintyy Pennsylvanian korkeimman oikeuden associate justice -tehtävässä toimineesta John Mortonista kertova teksti ”Morton oli” ... ”Pennsylvanian korkeimman oikeuden apulaistuomari”. Pidin artikkelia riittävänä lähteenä sille että associate justice voidaan suomentaa apulaistuomariksi Wikipedian ulkopuolellakin ja uskalsin itsekin käyttää sanaa artikkelissa, kun en löytänyt muutakaan vakiintunutta suomennosta. Eihän tuo mikään hyvä lähde ole, ja sana kannattaa varmaan korjata Wikipediasta pois.--Fotogurachan (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 00.52 (EEST)
Poistin kaikki löytämäni apulaistuomari-maininnat, paitsi Kreikan presidentin artikkelista, jossa oleva englanninkielinen lähde kertoo hänen olleen "assistant judge". -kyykaarme (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 15.00 (EEST)

Öhtä

Wikipediaa voisi tehdä niin paljon paremmin. Ensinnäkin joku voisi mennä tutkimaan, miksi Amerikassa vuonna 1789 säädetyssä laissa on otettu käyttöön nimikkeet "chief justice" ja "associate justice". Samalla voisi pohtia, kuinka paljon Englannin vaikutus vielä näkyi kaikessa. Britanniassahan on usein Chief Justice ja sitten sen kavereina Lords Justices (of Appeal). Jokainen tuomari oli nimikkeeltään lordi, joten korkeimmat tuomarit saattoivat järjestään olla lordituomareita 1700-luvun anglo-saksisessa mielenmaisemassa. Kun USA ei halunnut aatelistoa tai kuulla puhuttavankaan lordeista ja englantilaisista ylimyksistä, ei voitu käyttää mitään Lord Justice -titteliä. Ehkä joku lainlaatija ajatteli, että pelkkä Justice on hieman orpo ja kehitteli muodon "Associate Justice" demokraattiseksi kollegiaaliseksi nimitykseksi, sopivaksi USA:n mentaliteettiin 1700-luvun lopussa. Kun tittelin alkuperä selviää, niin olisi enemmän lihaa luiden ympärillä miettiä, mitä sana "associate" pohjimmiltaan tarkoittaa. Ei tarvitsi niin samantien kiireessä, häseltäen ja häkeltäen tehdä tätä koko kansan tajunnanvirtakirjaa. --Pxos (keskustelu) 15. lokakuuta 2020 kello 20.43 (EEST)

Öh. Ihan itsekö tämän kaiken tiesit, vai referoitko nyt jotakin lähdettä? --Abc10 (keskustelu) 15. lokakuuta 2020 kello 21.09 (EEST)
Kyllä minulle on ehtinyt muodostua ennakkoluuloja ja vakiintuneita arveluita maailmasta ihan ajukoppaan. Öh. Lähteistä olen kaikki tietoni lukenut, en vauvana tiennyt mistään mitään. Öh. On varmasti olemassa "the history of the Supreme Court" -tyyppinen kirja, josta asiat ehkä selviäisivät. Öh. Toisaalta suomenkielinen nimitys pitää ehkä ratkaista muulla tavalla. Öh. Nythän on yhden päivän aikana tehty artikkeli aiheesta ja sen kanssa lienee elettävä samaan tapaan kuin muidenkin uusien artikkelien. Öh. --Pxos (keskustelu) 15. lokakuuta 2020 kello 21.31 (EEST)
Chief Justice mainitaan toki jo perustuslaissa: "When the President of the United States is tried, the Chief Justice shall preside – –." -kyykaarme (keskustelu) 15. lokakuuta 2020 kello 22.25 (EEST)

Kas kun muuten ei keksitty ajoissa "varatuomarin" titteliä. Yhdysvaltain korkeimman oikeuden varatuomari. Vicehäradshövding vid Högsta Domstolen... --Pxos (keskustelu) 15. lokakuuta 2020 kello 21.36 (EEST)

en:Varatuomari. Mietin samaa. En ole tiennytkään ennen tätäkeskustelua ettei varatuomareita ole muualla kuin Suomessa. --Höyhens (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 05.42 (EEST)
Yhdysvaltain korkeimman oikeuden kihlakunnanpäällikön viransijainen. Nyt ei tarvitse enää miettiä pidemmälle. --Pxos (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 17.25 (EEST)

Ehdotus

Yhdysvaltalaisille titteleille ei yleensä löydy yksiselitteistä vastinetta suomessa, ja jos ne jollakin keksityllä käännetään, titteli on läpinäkymätön, toisin sanoen siitä on mahdoton arvata mikä titteli on englanniksi. Itse käytän oppiarvoissa nykyään yleensä alkuperäistä. Tässäkin se voisi olla hyvä vaihtoehto. --Abc10 (keskustelu) 16. lokakuuta 2020 kello 22.23 (EEST)

Koko keskustelu on jotenkin pielessä. Ensin puhutaan yksittäisestä tittelistä (a-tuomari) ja vähän muustakin, ja tuo ehdotus on oikeastaan laajasti ymmärrettynä sellainen, että Wikipedian pitäisi jatkossa jättää kaikki "liian vaikeat" englanninkieliset virkanimikkeet ja oppiarvot suomentamatta. Eihän tuo voi koskea vain tätä yksittäisasiaa vaan tosiaan koskisi useita hankalia nimikkeitä. En voi äkkiseltään kannattaa ehdotusta, vaan sitä pitää ehtiä miettimään. Toki samanlaista probleemaa on esiintynyt muiden muassa titteleissä "Toinen nainen", joka on myös itse asian ohella osoitus epäonnistuneesta keskustelusta ja toisten väärin ymmärtämisestä. Sitten tulee mieleen USA:n presidentiksi valittu ja vaikkapa Senaatin temppipressa. Nuo ovat todellinen ongelma, ja toki yleinen suomentamattomuus loisi yhtenäisen linjan ja estäisi sen, että kuka tahansa poltergeist voisi omin päin keksiä sellaisia suomennoksia Wikipediaan, joita kukaan muu ei käytä lehdistössä taikka muuallakaan. --Pxos (keskustelu) 16. lokakuuta 2020 kello 23.23 (EEST)
Edellä annetuissa esimerkeissä esimerkeissä Pxos ja muut siirtoja tehneet olivat ratkaisseet asian mielestäni hyvin: oli etsitty perusteltuja suomenkielisiä malleja korvaamaan tilapäisempiä suomenkielisiä lähteitä, jätetty kääntämättä, kun lähdettä ei ollut tullut käsille tai käännetty selväkielisesti todellinen merkitys eikä mekaanisesti sana sanalta. Silloin kun luotettavia suomenkielisiä lähteitä on, niitä on syytä käyttää. Jos sellaisia ei löydy, niin ei ole varsinkaan puutteellisella kouluenglannilla syytä lähteä itse kääntelemään mitään. Toisaalta on myös nähdäkseni perustelematonta olettaa, että "lähteitä ei ole", jos ei minuutin googlaus ei ole tuottanut tulosta. Jos mentäisiin kirjastoon, niin suomenkielisiä yleisesityksiä niin suuren maan kuin Yhdysvaltojen poliittisesta järjestelmästä luulisi löytyvän. Vaikka paperikirjoja kovaa vauhtia digitoidaankin, niin vielä ollaan kaukana siitä, että kaikki olisi netissä. Sitä voi toistaiaeksi pitää yleisenä faktana kaikilla niillä elämänaloilla, jotka ovat olleet olemassa pidempään kuin internet. --Urjanhai (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 08.06 (EEST)
Kannatan Tuomaria, joka on tavallisin nimitys suomeksi mediassa. Jos virka-asemaa pitää selkeyttää, niin associate justice. --85.76.129.193 17. lokakuuta 2020 kello 10.52 (EEST)

Keskustelu pitäisi nyt osata eriyttää keskittämisen sijasta. Tässä on kolme eri asiaa: 1) yksittäisen artikkelin nimi ja sisältö (ass-justice), jonka ongelmista voisi avata keskustelun artikkelin yhteyteen. Artikkeli on edelleen huono, koska nimenvaihto ei ratkaissut sen määritelmässä olevia ongelmia. 2) Käyttäjän Ondraknamra oma toiminta suomentajana ja uusien artikkelien luojana, josta olen jo avannut vielä uuden keskustelun hänen keskustelusivullaan ja 3) yleinen Abc10:n ehdotus, joka laajenee useaan vastaavaan tapaukseen. Mikäli ongelma koskee pääasiassa yksittäistä käyttäjää, joka täällä meille asioita suomentaa omin päin, ongelma on käyttäjäkohtainen eikä koko Wikipediaa koskeva. --Pxos (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 15.59 (EEST)

Lakimiesliiton vastaus

Kysyin neuvoa associate justicen suomentamisesta Lakimiesliitosta, ja sain vastauksen oikeuspoliittiselta lakimieheltä Janne Häliseltä:

»Vastaus – – on varsin yksinkertainen: oikea termi on ”korkeimman oikeuden tuomari”. – – Yhdysvaltojen korkeimmassa oikeudessa on tuomareiden joukossa myös ”Chief Justice”, joka toimii tasaveroisena tuomarina primus inter pares -periaatteella lähinnä hallinnollisena johtajana. Suomeksi hänen tittelinsä kääntyy parhaiten ”puheenjohtajaksi”.»

Jos ei niitä vastusteta perustellusti, käytettäköön niitä. --Abc10 (keskustelu) 19. lokakuuta 2020 kello 13.48 (EEST)

Äänestys ennalta määriteltyjen sanastolähteiden päivittämisestä

Tiedoksi täälläkin, koska aihe liittyy kielenhuoltoon, että käynnissä on äänestys ennalta määriteltyjen sanastolähteiden päivittämisestä (17.–31.10.2020). Tervetuloa äänestämään tai keskustelemaan. --Silvonen (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 19.15 (EEST)

Monopodi vai yksijalka

Olen tekemässä artikkelia kameran yksijalkaisesta tuesta. Siitä käytetään monessa yhteydessä englanninkielisestä termistä muokattua termiä monopodi. Löytyy myös (vähemmän) suomenkielistä termiä yksijalka. Mikä on suomenkielisen wikipedian kanta näihin englanninkielisten sanojen 'väännöksiin', joita käytetään? --Ptmies (keskustelu) 21. lokakuuta 2020 kello 12.00 (EEST)

Kannattaa käyttää sellaisia muotoja, jotka ovat yleisesti käytössä. --Höyhens (keskustelu) 21. lokakuuta 2020 kello 14.11 (EEST)
Monopodi ei ole varsinaisesti väännös englannista vaan kreikkalaisperäinen sivistyssana, jos sellaista termiä vielä käytettäisiin. Sana viittasi aikoinaan yksijalkaisiin taruolentoihin (ks. en:Monopod (creature)). --Silvonen (keskustelu) 21. lokakuuta 2020 kello 15.59 (EEST)

Kysy vapaasti


Aselaji RTR??

Isoisän isä oli Suomen armeijassa 1919-1920. Sk-korttiin on merkitty aselajiksi RTR. Mikähän aselaji tuo mahtaa olla. Erikoiskoulutuksena on mainittu Suunt. tai sinne päin. Ei saa oikein selvää enää. 93.106.82.247 3. syyskuuta 2020 kello 21.36 (EEST)

Rannikkotykistörykmentti ehkä. --Suomalta (keskustelu) 3. syyskuuta 2020 kello 21.54 (EEST)
Tai raskas kenttätykistörykmentti tai raskas tykistörykmentti. Ennenwanhaan oli aselajeja, joita ei enää ole, joten ei lyhennettäkään. Katso täältä uusia tai vanhempia tai täältä.--Htm (keskustelu) 3. syyskuuta 2020 kello 22.29 (EEST)
Arkistolähteen mukaan kyseessä voisi olla Rannikkotykistörykmentti.Sjmantyl (keskustelu) 14. syyskuuta 2020 kello 12.47 (EEST)
Yllä oleva linkki vie siis pdf-tiedostoon, jonka nimi on "Puolustusvoimain joukot 1941-1945 peitelukuina. Koonnut Pentti Kopsa", ja se on Kansallisarkiston sivuilta saatavissa. Asiakirjan sivulla 13 on kohta "54. Rannikkotykistörykmentit.", jonka alla on rykmenttejä lyhenteellä RTR vuosina 1941–1945. --Pxos (keskustelu) 15. syyskuuta 2020 kello 23.41 (EEST)
Tämän keskusteleun isoisän isä oli armeijassa 1919-1920. Palttiarallaa vuosina 1941-1945 RTR:ssä saattoi palvella isoisä.--Htm (keskustelu) 15. syyskuuta 2020 kello 23.52 (EEST)
Niin. Kysyjän isästä emme tiedäkään. Kerroin vain, että arkistolähde ei oikeastaan ole luettelo joukkoyksiköistä minään vuonna vaan se on luettelo peiteluvuista emmekä edes tiedä, ovatko käytetyt lyhenteet Mannerheimin hyväksymiä vai Pentti Kopsan omia keksintöjä. On siis varottava "false friends" -ilmiötä tai sitä, että jos se näyttää ankalta ja ampuu kuin ankka, kyseessä on takuuvarmasti tykkimies. --Pxos (keskustelu) 16. syyskuuta 2020 kello 00.37 (EEST)
Tekstidokumentti vuodelta 1923, ja tuolla R.T.R on Raskas Tykistörykmentti. --Anr (keskustelu) 16. syyskuuta 2020 kello 00.31 (EEST)

Syysloma vuonna 2004

Oliko koulujen tms. syysloma vuonna 2004 11.10.-17.10. eikä 18.10.-24.10. niin kuin se oli esim. vuosina 1999 ja 2010 ja lienee myös vuonna 2021? Ainakin viikko 42 alkoi silloin 11.10. eikä 18.10., koska aina torstailla alkavina karkausvuosina kaikki viikot paitsi ensimmäiset 9 ovat kaikki 7 päivää myöhemmässä. En ollut edes syntynyt silloin, joten en tiedä. --40bus (keskustelu) 4. syyskuuta 2020 kello 17.43 (EEST)

Riippuu missä asuu, syysloma on eri paikkakunnilla eri aikoihin. Stryn (keskustelu) 4. syyskuuta 2020 kello 17.54 (EEST)
Siis esim. Helsingissä. Tarkoitin juuri sitä. --40bus (keskustelu) 4. syyskuuta 2020 kello 18.19 (EEST)
Helsingin koulujen työ- ja loma-ajat lukuvuodelle 2020–2021 päätetty --Linkkerpar 4. syyskuuta 2020 kello 18.34 (EEST)
Oliko syysloma siis Helsingissä ja muualla Etelä-Suomessa silloin 11.10. alkavalla viikolla? --40bus (keskustelu) 4. syyskuuta 2020 kello 18.45 (EEST)

Panimoravintola Koulu

Panimoravintola Koulu on ravintola Turussa, joka sijaitsee entisen koulun tiloissa. Milloin paikka lakkasi olemasta koulu ja milloin siitä tuli ravintola? JIP (keskustelu) 6. syyskuuta 2020 kello 00.07 (EEST)

Artikelin lähteen mukaan opetustoiminta päättyi 1970. Kävin lisäämässä vuosiluvun artikkeliin. Ravintolan tarkkaa perustamisvuotta ei lähteessä mainittu. Sen sijaan mainittiin ravintolan toimineen viimeiset kymmenen vuotta. Uutinen julkaistiin 2008, joten ravintola avattiin siis vuoden 1998 paikkeilla.--Puppe100 (keskustelu) 6. syyskuuta 2020 kello 07.19 (EEST)
Tuon luulisin auttavan. --Geohakkeri (keskustelu) 6. syyskuuta 2020 kello 14.09 (EEST)
Kiitos linkistä! Kävin lisäämässä avajaispäivämäärän artikkeliin.--Puppe100 (keskustelu) 6. syyskuuta 2020 kello 17.13 (EEST)

Mitäköhän rakennuksessa on ollut ennen ravintolaa? --Vnnen (keskustelu) 7. syyskuuta 2020 kello 10.54 (EEST)

Sitä minäkin ihmettelen. Jos rakennus on 28 vuotta tyhjillään luulisi sen siinä ajassa rapistuvan. JIP (keskustelu) 7. syyskuuta 2020 kello 14.39 (EEST)
Kauppakamarin mukaan viimeiset oppilaat jättivät koulun kesäkuussa 1997 [11]. --Jmk (keskustelu) 7. syyskuuta 2020 kello 14.46 (EEST)

Suomen ensimmäinen McDonald's

McDonald's in Finland at night.jpg

Suomen ensimmäinen McDonald's sijaitsee Tampereella (tämä sanotaan suoraan McDonald'sin omilla sivuilla). Mutta missä siellä? Kävin Tampereella juuri tänä kesänä ja ohitin kuvassa olevan ravintolan Hämeenkadulla. Tämä ravintola tosin sijaitsee Tammerkosken itäpuolella eli Tammerkosken ja rautatieaseman välissä. Onko tämä oikeasti Suomen ensimmäinen McDonald's vai ei? JIP (keskustelu) 6. syyskuuta 2020 kello 00.10 (EEST)

Sijaitsi Commercen talossa, samassa paikassa missä oli ennen tätä Burger King 1980-luvulla ennen kuin ketju poistui Suomesta vuosikymmeniksi. --2001:999:62:D33C:39E6:84B3:836D:691B 6. syyskuuta 2020 kello 00.43 (EEST)
Kiitos tiedosta. Tuon kuvan nimi varmaankin pitäisi siis vaihtaa. JIP (keskustelu) 6. syyskuuta 2020 kello 01.24 (EEST)
Laitoin siirtopyynnön sivulle, mutta minkään tapahtumisessa tapaa kestää melko kauan. Ehdit halutessasi hyvin vielä hienosäätää kuvan muutettavaa nimeä, josta nyt poistin vain sanan ”first”. Kuvaustekstiä en mennyt sörkkimään, mutta sama virhe on siellä. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 6. syyskuuta 2020 kello 01.49 (EEST)

Puoluejohtajat, joiden aikana puolue ei ole ollut vaaleissa?

Onko Katri Kulmunin lisäksi ollut muita eduskuntapuolueiden puheenjohtajia (jos ei nykyisiä puoluejohtajia Marin, Saarikko, Ohisalo ja Harkimo lasketa), joiden aikana puolue ei ole osallistunut vaaleihin? --130.232.169.23 8. syyskuuta 2020 kello 14.31 (EEST)

Vaikea kysymys. En osaa suorilta vastata, mutta tarkoitatko vain Suomen eduskuntavaaleja ja mitä tarkoitat Harkimolla tässä yhteydessä? --Höyhens (keskustelu) 9. syyskuuta 2020 kello 08.08 (EEST)
Vaaleilla tarkoitan kaikkia valtiollisia vaaleja, joihin kaikilla äänestysikäisillä kansalaisilla on äänioikeus. Hjallis Harkimo ei ole toistaiseksi ollut puoluejohtaja yksissäkään vaaleissa, koska Liike Nyt rekisteröityi puolueeksi vasta eduskuntavaalien jälkeen. --130.232.224.71 9. syyskuuta 2020 kello 11.20 (EEST)
Tämä ei ole ihan vastaus kysymykseen, mutta kun on ollut kiellettyjä eduskuntapuolueita, niin tsekkaa SSTP ja kaiketi Niilo Wälläri. --Höyhens (keskustelu) 9. syyskuuta 2020 kello 12.52 (EEST)
Kristian Gestrin. Lisäksi Touko Aallon aikana oli vain presidentinvaali ja Ulf Sundqvistin ja Tuija Braxin aikana vain kunnallisvaalit. Muitakin voi löytyä. -Ochs (keskustelu) 10. syyskuuta 2020 kello 23.21 (EEST)

Millä logiikalla ekaluokkalaiset jaetaan luokkiin?

Jos on ala-aste, jossa on useita luokkia (esim. A,B,C ja D), millä logiikalla päätetään, mitkä lapset sijoitetaan mihinkin luokkaan? Ohjaako laki tätä vai saako koulut itse valita? Kuinka paljon asiaan vaikuttaa osoite? Jos vaikkapa Töttöröökadulta on tulossa ekalle luokalle 5 lasta, sijoitetaanko heidät kaikki samalle luokalle?--LCHawk (keskustelu) 9. syyskuuta 2020 kello 13.58 (EEST)

Ei siinä mitään lakia taida olla. Useimmissa paikoissa varmaan ihan summassa. Jako voi mennä esim. ilmoittautumisjärjestyksessä: ensimmäisenä ilmoittautunut A:lle, toinen B:lle jne. Osoite ehkä jossain otetaan huomioon mainitsemallasi tavalla, jossain ei. Sukupuolijakaumaa voidaan katsoa jossain määrin, ettei A-luokalla ole 90 % tytttöjä ja B-luokalla 90 % poikia. Yleensä kaksoset laitetaan samalle luokalle, ja ainakin jossain myös uusperheiden samanikäiset lapset, vaikka eivät ole biologisia sisaruksia. Sitten voi olla, että jos on esimerkiksi muutama ortodoksilapsi, heidät laitetaan samalle luokalle uskonnon opetuksen järjestelyjen helpottamiseksi. --Makevonlake (keskustelu) 10. syyskuuta 2020 kello 11.52 (EEST)
Löytyy myös sellaisia kouluja, joissa luokkajako tehdään vasta muutaman kouluviikon jälkeen.[12]--Puppe100 (keskustelu) 11. syyskuuta 2020 kello 06.28 (EEST)
Tämä kuriositeetti ei oikeastaan taida kuulua itse asiaan, mutta kun aikoinani 1960-luvulla menin oppikouluun, niin niin siellä meitä kauempana asuvia pyrittiin laittamaan alueittain samaan luokkaan, jotta poissaolojen vuoksi voisi käydä kysymässä kaverilta läksyjä. Silloinhan ei joka taloudessa ollut puhelintakaan. --Höyhens (keskustelu) 11. syyskuuta 2020 kello 10.42 (EEST)
Käsittääkseni vielä nykyäänkin on ainakin joissain koulussa käytössä, että samalta suunnalta tulevat menevät samaan luokkaan. Tuen tarve voi myös määrittää lapsen luokan, vaikka opiskeleekin ns. normaaliluokassa.--MAQuire (keskustelu) 11. syyskuuta 2020 kello 17.34 (EEST)

Sointumerkinnät venäjäksi?

Samaa sointua voidaan merkitä eri merkinnöillä, esimerkiksi:

  • A♭m6, A♭−6, A♭m6, Asm6, La♭m6
  • Amaj7, Ama7, A7M, A△, A△7, Lamaj7, La△7

Venäjäksi juurisävelet ovat kyrillisin kirjaimin "До, Ре, Ми, Фа, Сол, Ла, Си" tai jotakin tuonnepäin. Onko venäjäksi sointumerkeissä joitakin kyrillisillä kirjaimilla kirkoitettuja sointumerkkejä?--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 13. syyskuuta 2020 kello 16.58 (EEST)

Hekin käyttävät meille tuttuja englannin kielestä johdettuja sointumerkkejä latinalaisine kirjaimineen, ks. esim. ru-wiki. Aika harvoin näkee myöskään esimerkeissäsi esittämiä La-alkuisia sointumerkintöjä, vaikka romaanisissa kielissä itse sävelet nimetäänkin noin. Espanjan- ja ranskankielinen vastaava wikiartikkelikaan eivät tuollaisia vaihtoehtoja mainitse. Sointumerkit kehittyivät nimenomaan afroamerikkalaisessa rytmimusiikissa, ja siksi englannin kieli rules. -Ochs (keskustelu) 14. syyskuuta 2020 kello 09.14 (EEST)
Okei, kiitos tiedosta, hyvä tietää. Noihin La-alkuisiin kommentoin sen verran, että minulla on Sibelius 7 -nuotinnusohjelma, jossa saa valita sointumerkintäin kielen seuraavista neljästä(?): englanniksi, saksaksi, skandinaavisesti, solmisaationimistöllä. Ihan siis Sibbe-seiskan ohjelmistosta nuo poimin, mutta ilmeisesti käytössä äärimmäisen harvoin tuo solfeggio-tyyli. Itse suosinkin englantilaisia merkintöjä niiden selkeyden ja yleisyyden vuoksi. Mutta Venäjällä on siis näin ollen ilmeisesti samat kuin englantilaisessa kielimaailmassa.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 14. syyskuuta 2020 kello 14.48 (EEST)

F1 ratojen piste-ennätys

Kenellä F1-kuljettajalla on nimissään ennätys eniten eri F1-ratoja, joissa on saavuttanut pistesijan uransa aikana sekä vanhalla että nykyisellä pistejärjestelmällä?--2001:14BB:430:401E:619F:7225:ABC:6AD6 13. syyskuuta 2020 kello 20.13 (EEST)

Varmaa tietoa ei ole, mutta veikkaisin Hamiltonia, joka on ajanut pisteille 31 eri radalla (itse asiassa kaikilla, joilla ajanut) ja voittanut niistä 27 radalla. Suurin osa nykyisellä järjestelmällä, mutta olisi ajanut jokaisella radalla pisteille myös vanhalla järjestelmällä. 01miki10 (keskustelu) 13. syyskuuta 2020 kello 20.39 (EEST)

Kondomin oston ikäraja

Artikkelin kondomi mukaan Suomessa kondomien ostamisella ei ole ikärajaa. Onko joissakin muissa maissa? 109.240.170.101 14. syyskuuta 2020 kello 19.21 (EEST)

Nopea haku ei paljasta listoja. WSJ:n mukaan Indonesiassa on jotain rajoitteita [13].Sjmantyl (keskustelu) 15. syyskuuta 2020 kello 12.19 (EEST)
Ymmärtääkseni Irlannissa on edelleen voimassa vuoden 1992 laki, jonka mukaan ehkäisyvälineitä saa myydä vain yli 17-vuotiaille. Ennen tuota lakia meininki oli vieläkin tiukempaa, kondomeja ei muun muassa saanut myydä tavallisissa kaupoissa ollenkaan. -Ochs (keskustelu) 15. syyskuuta 2020 kello 20.33 (EEST)

Mistä ostaa Sillagea 11-20?

Osaisiko joku sanoa mistä ostaa englannin kielellä Sillage-sarjakuvaa osioita 11-20? Piraattina löytyy, joten pitäsi olla olemassa. 193.166.253.150 15. syyskuuta 2020 kello 12.12 (EEST)

Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu

Perustuuko Väestörekisterikeskuksen etunimihakujen tulosten aikajaotus syntymäaikoihin vai nimeämisaikoihin? Esim. jos on joulukuussa 1999 syntynyt ja saanut nimensä seuraavan vuoden puolella, niin onko tämä henkilö kohdassa 1980 - 1999 vai 2000 - 2009? 109.240.134.72 19. syyskuuta 2020 kello 01.34 (EEST)

Syntymävuosien mukaan, joka lukee mm. sivulla Etuminitilasto [14], kun teet etunimihaun. Suosituimpien kunakin vuonna annettujen etunimien tilasto on myös syntymävuosien mukaan, kuten siinä lukee.[15]. --Htm (keskustelu) 19. syyskuuta 2020 kello 02.41 (EEST)

"Kultaiset" aurinko- ja silmälasinkehykset

Olen fundeerannut, kun tykkään aika paljon kullan väristä ja minulla on muutamia kullanvärisiä, metallisia tai kullanväristä metallia sisältäviä aurinkolaseja, kuinka paljon niissä loppupeleissä on kultaa? Meinaan lähinnä merkkiaurinkolaseja. Kulta on kuitenkin pirskatin kallista ja kyseisenväristen Ray-Banien (malli on Round metal) lähtöhinta on käyttämässäni optikonliikkeessä runsas 200 euroa, joten kyseisessä mallissa ei voine olla montaa prosenttia kultaa. H&M:n selosteissa yksistä firman kullanvärisissä aurinkolaseista mainittiin, että metallista 5/9 on kuparia ja 4/9 on terästä (prosenttisuhteena noin 57/43), mutta H&M on halpisfirma. Sama pätenee tästä huolimatta kuitenkin ainakin osaan kalliimpain merkkein aurinkolaseihin (Ray-Ban, Saint-Laurent, Dolce & Gabbana et cetera) ja myös silmälasinkehyksiin? Onko loppupeleissä missään aurinko- tai silmälaseissa prosenttiakaan kultaa?--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 19. syyskuuta 2020 kello 17.34 (EEST)

Tuota, onko jossain sanottukaan, että niissä olisi yhtään kultaa? Jos sanotaan että väri on "Gold", se kertoo värin siinä missä "Bronze", "Amber" tai "Rose" (ei se tuote silloinkaan välttämättä sisällä pronssia, meripihkaa tai ruusua). Jos kultaa olisi merkittävästi niin se kyllä näkyisi hinnassa (ja pitoisuusleimassa, voit tietysti etsiä onko laseissa sellaista). --Jmk (keskustelu) 19. syyskuuta 2020 kello 17.43 (EEST)
Ainakin näissä Reiskoissa kerrotaan olevan kultapinnoite. Grammamääristä tuossa ei puhuta. --Jmk (keskustelu) 19. syyskuuta 2020 kello 17.52 (EEST)
Tuolla on juttu kultaamisesta [16], siis sellaisilla ohuilla kultalehdillä ja siellä sanotaan näin: ”Yhden tällaisen äärettömän ohuen lehtikultalehden hinta on noin kolme euroa eli yhden neliömetrin kokoisen alueen kultaamiseen tarvittavan kullan hinta on 300-400 euroa. Painoa tällä neliömetrin peittävällä kultamäärällä olisi kuitenkin vain vähän yli 2 grammaa.”
Tuollainen galvanoitu kulta on varmasti huomattavasti ohuempaa kun tuo kulta jonka paksuus on1/6000 millimetriä, ja silmälaseien pinta-ala todella pieni. --Linkkerpar 19. syyskuuta 2020 kello 19.28 (EEST)
Täältä löytyy tietoa. Ennen olivat miehet rautaisempia ja silmälasit kultaisempia kuin nykyään. -Ochs (keskustelu) 20. syyskuuta 2020 kello 16.30 (EEST)

Hukkapastilleja maahan sarjakuvassa

Lehdissä on mainostettu karkkitehtaiden keksimiä hävikkipussukoita, mihin pannaan kakkoslaadun karkit, jotta niitä ei enää heitettäisi hävikkiin eli roskikseen. Muistan lukeneeni lapsena sarjakuvatarinan, jossa jokin karkkitehdas tuotti tonneittain epäonnistuneita pastilleja, jotka haudattiin maahan. Sitten ne valuivat pohjaveteen ja aiheuttivat yllättäviä juttuja ainakin metsän eläimissä ja ihmisissä. He joivat jonkin lammen tai puron vettä ja "hurahtivat". Ei ollut TV-sarja. En muista, oliko kyseessä Aku Ankka vai jokin muu sarjakuva. Muistaako kukaan tätä juttua? --Pxos (keskustelu) 25. syyskuuta 2020 kello 01.12 (EEST)

"Kongon demokraattinen kansantasavalta"

Mihin valtioon viitataan "Kongon demokraattisella kansantasavallalla"? Olisiko näissä mahdollisesti kyse virheestä ja onkin haettu vaihtelevasti joko Kongon kansantasavaltaa tai Kongon demokraattista tasavaltaa? Esimerkkiesiintymisiä:

94.158.245.203 6. lokakuuta 2020 kello 22.29 (EEST)

Kaipa niissä tarkoitetaan Kongon demokraattista tasavaltaa, ainakin tuossa Euroopan komission asiakirjassa on mainittu heti sen jälkeen Kongon tasavalta. 01miki10 (keskustelu) 6. lokakuuta 2020 kello 22.38 (EEST)

supistumaverbien infinitiiveistä

Olen jo muutaman vuoden miettinyt, mistä saa alkunsa supistumaverbien infinitiivimuodot ikään kuin ne olisivat ei-supistumaverbejä? Otetaan esimerkiksi kolme verbiä:

  • salata, siivota, lynkata

Noista onkin tullut yhtäkkiä:

  • salaa, siivoo, lynkkaa

Käytetäänkö tuollaista joissakin murteissa tai slangeissa, vai onko kyseessä yksinomaan nuorison tyyli puhua? Minua Satakunnan kasvattina tuo "salaa, siivoo, lynkkaa" -infinitiivi häiritsee suunnattomasti, koska t on vähän niin kuin noiden verbien tunnuskirjain. Meillä Satakunnassa saatetaan epämuodollisessa kielessä sanoa:

  • salat, siivot, lynkat

Mutta en vain ole koskaan ole oppinut ymmärtämään, miksi joku taivuttaa "salaa, siivoo, lynkkaa" et cetera.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 9. lokakuuta 2020 kello 23.46 (EEST)

Se on helsinkiläistä slangia, joka valtaa koko ajan maata. En tiedä pitäisikö sille tehdä mitään, koska se on luonnollista kehitystä. Itse en pidä siitä, mutta minua itseäni harmittaa eniten kiintoisan astevaihteluverbin digata-verbin objekti, joka on muuttunut partitiivista illatiiviin. Siis .."mä diggaan susta" eikä "mä diggaan sua". Partitiivi on niin tylsää kuin se onkin, suomen kielen keskeisin piirre joka oikeuttaa kielen eksistenssin eli olemassaolon hän-pronominin sukupuolineutraaliuden ohella. --Höyhens (keskustelu) 10. lokakuuta 2020 kello 00.01 (EEST)
Ilmiö ei ole ihan uusi, Sorsakivi kirjoitti siitä vuonna 1982 (Infinitiivijärjestelmän muutoksia lasten kielessä). Paitsi supistumaverbin infinitiivimuodon morfologista muuttumista (mä meinasin törmää autoon pro törmätä), on havaittu verbin infinitiivisijan vaihtumista (Marja joutu tehä pro tekemään). Analogiastahan nämä yleensä johtuvat eli yksien sanojen taivutusta on tehty toisten sanojen mallin mukaan; kun kerran sanotaan hän antaa ja pitää antaa (samannäköiset muodot), niin saman mallin mukaan vedetään hän törmää : meinasin törmää. Usein tällaiset muutokset leviävät aluksi lasten kielessä, koska lapsi kielenoppimisvaiheessa saattaa ymmärtää kielen rakenteet toisin kuin ne on aiemmin ymmärretty, esim. sen analogian vuoksi, ja näin syntyneet uudet muodot voivat sitten tilanteesta riippuen lähteä leviämään aluksi lasten kesken. Aikuisethan osaavat jo muodot omalla, lapsena oppimallaan tavalla. Leviämisessä voi olla ikä- ja sosiaalikerrostumia, esim. niin että enemmän lukevat lapset pysyvät kirjakielen normeissa, koska saavat sieltä enemmän vahvistusta ja mallia niille kuin vähemmän lukevat kollegansa, jotka saavat kielen mallin toisilta pihan lapsilta. --Jmk (keskustelu) 10. lokakuuta 2020 kello 10.28 (EEST)
Jmk:n argumentti lapsista ja heidän oppimisestaan kuulostaa loogiselta. Sillä ihan täällä Satakunnassa on taas toiseen suuntaan imperfektejä (Mää kertosin johtajalle tosta asiasta. pro kerroin). Siinä mielessä kun on tuota lasten keskeistä oppimista, kun sanotaan "hän tapaa" ja epämuodollisessa imperfektissä "hän tapas" niin samalla logiikalla "hän kertoo" ja epäm. imperf. "hän kertos". Tuosta infinitiivistä voisin kanssa antaa satakuntalaisen esimerkin (Eikai teille kaffetta sais tarjot? pro tarjota).--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 10. lokakuuta 2020 kello 17.26 (EEST)
Eihän se pelkästään minun argumenttini tietysti ole, toki tuo kielen muutosten leviäminen juuri lasten ja nuorten kautta on monessakin yhteydessä esitetty, myös Sorsakiven artikkelissa. --Jmk (keskustelu) 10. lokakuuta 2020 kello 18.07 (EEST)
Iso suomen kielioppi mainitsee ilmiön lyhyesti, mutta aiheesta on tehty tällainen gradukin. Gradun mukaan lyhentyneitä muotoja on käytetty Helsingissä jo ainakin 1970-luvulla, ja käyttö on yleistymään päin. Itselläni nuo muodot särkevät kielikorvaa, enkä käytä niitä huolimattomassakaan puhekielessä, vaikka pääkaupunkiseudulla asun. Vähän samantapainen ilmiö on A-infinitiivin käyttö MA-infinitiivin asemesta: [20]. -Ochs (keskustelu) 10. lokakuuta 2020 kello 20.04 (EEST)

Luukku, josta tippuu pois

Miksi semmoista luukkua, joka on jonkin johtohenkilön tai vastaavan työpöydän edessä, ja josta kuultavana oleva henkilö tippuu ulos rakennuksesta, kutsutaan? Onko sellaisia oikeasti olemassa, vai onko niitä vain sarjakuvissa ym. (kuten tänään Harald Hirmuisessa)? --Sukututkimus (keskustelu) 12. lokakuuta 2020 kello 10.15 (EEST)

Ainakin niitä on myös elokuvissa, tyyliin James Bond tai parodiat tyyliin Austin Powers (en nyt muista oliko noissa kummassakaan, mutta luultavasti ainakin jossain).--Urjanhai (keskustelu) 12. lokakuuta 2020 kello 10.19 (EEST)
Olisiko ansaluukku se tässä haettu sana? --Nitraus (wikinät) 12. lokakuuta 2020 kello 10.25 (EEST)

Lonely Planetin matkaoppaiden suomentaminen

Miksi Lonely Planetin matkaoppaita ei ole ikinä suomennettu? Olisi paljon parempaa, jos niitä olisi. --40bus (keskustelu) 12. lokakuuta 2020 kello 15.13 (EEST)

Suomen kielen puhujien määrästä suomenkielisen Wikipedian muokkaajista

Kuinka suuri osa suomalaisista arviolta on muokannut suomenkielistä Wikipediaa? 86.115.191.32 13. lokakuuta 2020 kello 13.11 (EEST)

"There'll Always Be an England"

"There'll Always Be an England" on brittiläinen isänmaallinen laulu, josta tuli Isossa-Britanniassa erittäin suosittu toisen maailmansodan aikana. Tunnetuimman version laulusta on levyttänyt Vera Lynn.

Pari kysymystä:

1.) Miksi laulun nimessä samoin kuin sen sanoituksessakin käytetään artikkelia an maan nimen England edessä?

2.) Miksi Vera Lynn lausuu kappaletta laulaessaan nimen England muodossa [engländ] eikä [ingländ], niin kuin yleensä on tapana? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 13. lokakuuta 2020 kello 23.08 (EEST)

Epämääräinen artikkeli kuulostaa luontevalta, kun viitataan Englantiin käsitteenä tai ihanteena. Jonkinlaisesta Englannin ideasta siis lienee kyse. Ääntämyksestä en osaa sanoa, mutta kuuntelin laulun YouTubesta, ja mielestäni ääntämys vaihteli laulun kuluessa. Vera Lynn sai näköjään sapiskaa BBC:ltä cockneyaksentistaan, mutta ilmeisesti vasta tämän laulun levyttämisen jälkeen. --Silvonen (keskustelu) 14. lokakuuta 2020 kello 19.15 (EEST)
(päällekkäinen muokkaus) Minullakin on ykköskohtaan arveluita, mutta tätä olisi hauska pitkästä aikaa kysyä en-wikin Rehverenssitiski/Länkyäke-alamaailmassa. Siellä ehkä saisi linkin jonnekin hyvään nettisivuun, jossa asiaa käsitellään. Muotoilen lyhyen kysymyksen sinne. Linkin kautta pääsee. --Pxos (keskustelu) 14. lokakuuta 2020 kello 19.18 (EEST)
En-wikiin tuli mielenkiintoinen, kielioppi- ja tyyliseikkojen ulkopuolelle keskittynyt vastaus. Siinä sanotaan, että "an England" on laulun tapa esittää sanojen lukijalle tai kuulijalle kysymys, johon laulu sitten itse vastaa. Itse pohdin sitä, että kysessä on epämääräisen artikkelin asuun puettu erittäin määräävä artikkeli. Kyseessä on oikestaan se tietty Englanti eli monista ihmisten samanlaisista ajatuksista, jopa klišeistä koostuva yhteinen tai yhteiseksi mielletty mielentila. --Pxos (keskustelu) 14. lokakuuta 2020 kello 21.59 (EEST) Kommentista on jälkeenpäin poistettu turha loppuvaeltelu. --Pxos (keskustelu) 14. lokakuuta 2020 kello 23.43 (EEST)
Voisikohan kakkoseen olla vastauksena keinotekoinen hyperkorrektius? Ihminen, jonka puhetapaa Hienot Ihmiset pilkkaavat, saattaa kuvitella, että jokainen vokaali ja konsonantti on jotenkin pielessä. Voihan olla, että Vera Lynn on nuorena kuullut alun perin saksankielisestä suvusta peräisin olevan kuninkaan radiopuheen, jossa tämä saattaa lausua maan nimen "englaend", hieman e:hen kallistuen saksalaiseen tapaan. Saksaksi maa on "Englant". Sitten tyäläistyttöparka on ajatellut, että Ingländ on rumaa kieltä, ja kuvitellut, että Hieno Väki puhuu toisella tavalla. Vaikea sanoa. Enää ei voi kysyäkään, vaikka olisi voinut vielä viime vuonna. Lynn kuoli kesällä 2020. --Pxos (keskustelu) 15. lokakuuta 2020 kello 00.20 (EEST)
Olen aina käsittänyt ykköskohdan niin, että aina on jokin paikka, jota englantilaiset voivat kutsua kotimaakseen Englanniksi. Englanti käsitteenä ja mielikuvana tulee säilymään jatkuvasti, vaikka se ei aina välttämättä olisikaan juuri nykyinen Englannin kuningaskunta (joka ei ole ollut itsenäinen valtio yli 300 vuoteen mutta silti vahva kansallinen yhteisö). JIP (keskustelu) 16. lokakuuta 2020 kello 01.36 (EEST)
Artikkelin mukaan hän on kirjoittanut peräti kolme omaelämäkertaa. Onkohan ne jo tarkistettu?--MAQuire (keskustelu) 16. lokakuuta 2020 kello 01.38 (EEST)
Siis oikoluettu, tarkastettu ja virheet niistä korjattu? Eivät kai omaelämäkerrat ole kovin luotettavia lähteitä eikä niitä yleensä kovin paljoa tarkisteta. Kustannustoimittaja toki niissäkin varmasti on, mutta en oikein ymmärrä, miten niitä voisi joku ulkopuolinen jälkikäteen mitenkään tarkistaa. Miten kirjat tarkistetaan noin yleensä? --Pxos (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 01.29 (EEST)
Lukemalla. Lukemalla kirjat tarkistetaan. Tarkastamisesta en tiedä, mutta tuota et tainnut huomatakaan, etten kirjoittanut 'tarkastetaan'. Mutta nämä on näitä. Muistan itsekin, kun nuorena voimieni tunnossa menin kokeneemmalle kuittailemaan juuri samasta asiasta ja sain nenilleni kuten sinä nyt. No, elämä opettaa. Jatketaan.--MAQuire (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 01.36 (EEST)
Ahaa, siis kielen väärinkäyttöä. Ei ihme, että nykyään ollaan huolissaan siitä, että monet pojat eivät ole tarkistaneet yhtään kirjaa. No, kielitaju ei ole mielipidekysymys. Hyvää öytä sinnekin. --Pxos (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 01.40 (EEST)
Vaikka näinhän se on. Ja kyllä jokaisen kirves joskus ohi lipeää, kun tarpeeksi rankoja karsii.--MAQuire (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 01.51 (EEST)
Kuvaa hyvin nykyaikaa ja siinä seikkailevia ihmishahmoja. Mitähän tuosta keksisi? Suomi on onnellinen maa, kun yli 99 % aikuisväestöstä osaa tarkistaa. Tutkimuksissa on vahvistettu, että lapsille tosiaan kannattaa iltaisin tarkistaa ääneen. Tarkistaminenhan on jonkinmoinen suomennelma englanninkielen verbistä "check" tai "check out". Se on jonkinlaista kurkistamista ja tsekkailua. En usko, että ikinä jaksan varsinaisesti lukea Vanhaa Testamenttia, mutta voinhan mä sen tarkistaa joskus. --Pxos (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 02.12 (EEST)
En nyt ihan ymmärtänyt, että oletko noiden omaelämäkertojen tarkastamista, tarkistamista vai molempia vastaan.--MAQuire (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 02.20 (EEST)
Pxos voisi tarkistaa Wikipedian tarkistettavuuskäytännön kun on tarkka noista sanoista. Tuolla puhutaan sekaisin ”sisällön tarkistamisesta” ja ”sisällön tarkastamisesta” sekä käsketään ”tarkistaa lähteet”.--Fotogurachan (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 02.54 (EEST)
Oh la laa, minä olen sen jo kerran käynyt läpi vuonna 2017. Katso miten päin mänttiä teksti oli ennen kuin kävin sitä tarkentamassa. Toki sinne on jäänyt epäjohdonmukaisuuksia varmaan edelleenkin, koska jos lähtötaso on tarpeeksi iso ja huono susi, ei lopputulos ole kuin sekundaa. --Pxos (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 03.04 (EEST)
Ei se varmaan todellisuudessa sanoihin liity, koska tuollainen olisi siltikin aika tarpeetonta. Minä en tarkkaa keskustelua muista, Pxos ei varmaankaan muista ja olisi ihme, jos vihanpidon sivuseikka muistaisi tai edes enää seuloisi. Näin nämä kuitenkin jatkuvat alisukupolvisina traumoina. Mutta ei siitä sen enempää, koska on nämä kuitenkin tärkeitä jollekin. Ei näistä kuitenkaan pitäisi ottaa itseensä, ja olen pahoillani, jos mielipiteeni on aiheuttanut mielipahaa.--MAQuire (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 03.39 (EEST)

Universumin kolmanneksi yleisin alkuaine

Alkuräjähdyksen ydinsynteesin jälkeen se oli litium, mutta mihin se kului ja mikä on nykyään kolmantena siis noin sanotaan niin lähellä että on tarpeeksi tietoa? --Höyhens (keskustelu) 14. lokakuuta 2020 kello 18.16 (EEST)

Wikipedia (en:Abundance of the chemical elements#Universe) väittää, että kolmantena happi ja neljäntenä hiili, ainakin Linnunradassa. Litium hukattu tähtien ydinreaktioissa. --Jmk (keskustelu) 14. lokakuuta 2020 kello 22.25 (EEST)

Skeida – vanhin lainasanamme?

Onkohan kellään kirjahyllyssä etymologisia (slangi)sanakirjoja? Luin en-wikin artikkelin osiosta Euphemism/Lifespan, että "The word shit appears to have originally been a euphemism for defecation in Pre-Germanic, as the Proto-Indo-European root *sḱeyd-, from which it was derived, meant 'to cut off'." Jotenkin huvittava ajatus, että nykyään slangiin kuuluva sana "skeida" olisi ensimmäinen stadin slangin sana ja peräisin monen tuhannen vuoden takaa ajalta, kun muinaiskantahelsinkiläiset asuivat jossain Volgan skutsissa. --Pxos (keskustelu) 15. lokakuuta 2020 kello 01.30 (EEST)

Varmaan suuri osa niin stadin slangin kuin muidenkin kielten (kuten suomen) sanoista menee yhtä kauas. Ainakin kusi on suoraan kantauralia, ja mahtoiko olla vielä sisiliskokin. @Iivarius: muistatko tarkemmin?--Urjanhai (keskustelu) 16. lokakuuta 2020 kello 08.00 (EEST)
Tässä maisterintutkielmassa (s. 64) skeida mainitaan ruotsista lainatuksi, mikä tietysti on intuitiivisestikin ihan järkeenkäypää. Sanasta skit on ruotsissa myös murteellinen muoto skeit. Lainautuminen lienee myös tapahtunut melko myöhään. Se, että tuo vanha protoindoeurooppalainen sananjuuri sattuu olemaan samanlainen, on luultavasti silkkaa sattumaa. -Ochs (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 21.27 (EEST)
Lainautuminen on vähemmän ilmiselvää, kun ottaa huomioon sen, että skit lausutaan suhuässällä. Diftongi on helppo käsittää, mutta sanotaanko tuo tosiaan jossain suomenruotsin murteessa [sk]? On toki useita sellaisia ruotsista lainattuja sanoja, jotka näyttävät otetun suoraan sanakirjasta ääntämykseen katsomatta. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 18. lokakuuta 2020 kello 00.08 (EEST)
Stadin slangihan syntyi reilusti yli sata vuotta sitten. Siinä ajassa kieli ehtii muuttua. Jos nykyisessä koulussa opitussa standardiruotsissa on joku ääntämys, niin on ihan eri asia, millainen ääntämys on ollut siinä ruotsin kielen muodossa, josta sana on tullut stadin slangiiin edellisellä vuosisadalla. Lisäksi siirtymä tästä muodosta stadin slangiin tulleeseen muotoon on voinut tapahtua muuten kuin suoraan. Jos vertailee (noin niin kuin stadin slangia hallitsemattomana) niin eikös "sköne" ole "meri" (oli, tarkistin) mutta sitten taas "fogelit sjungaa skutsissa". Kun slangi on alkujaan ollut eräänlainen pidgin toistensa kieliä ymmärtämättömien suomen ja ruotsin (ehkä muidenkin kielten) puhujien välillä, niin tällainen mnahdollinen horjuvuus tai esim. vanhemman, harvinaisemman, rinnakkaisen, murteellisen tai jopa alkukielestä mahdollisesti poikkeavan muodon valinta sanoissa käy ymmärrettäväksi. Ihan samanlaista horjuntaa on suomen murteissakin, esim. "pesofati" (vrt. ruots. "fat" = "vati"), josta edelleen "faarelma" (= "vadelma"). Jo sata vuotta sitten kirjoitetussa ruotsissa (ja suomessa) on yleiskielessäkin erilasisia muotoja ja ääntämyksiä kuin nykykielessä, ja esimerksi raamatun ja virsien ja murteiden kautta ihmiset ovat hallineet arkaaisempiakin muotoja äidinkielensä sanoista yhtä lailla suomessa kuin ruotsissakin. Ja kun on lainattu kielestä toiseen, niin selkeys ja erottuvuus on painanut enemään kuin mahdollinen alkukielen mukaisuus. Esim. aiemmin on ollut "kolaan" = "kuolen", uudemmassa slangissa "delaan" = "kuolen". --Urjanhai (keskustelu) 18. lokakuuta 2020 kello 08.34 (EEST)
Voihan olla, että sananalkuinen sk- tai st-yhtymä vaan on kiva. Ruotsin "tändare" on slangissa "stendari". St-alku on tullut tehokeinoksi siihen ihan itsekseen. Sitten asiantuntijapiireissä puhutaan "skenestä", joka kai tulee englannin sanasta "scene", joka lausutaan suhulla kootta. Ranskassa on sshhamppanjaa ja Suomessa elyseetä, mutta kummankin yleisterminä on "skumppa". Pete Pasanen olisi jäänyt paikallisen leffakerhon höperöksi vetäjäksi, mutta Spedestä tuli kuuluisa. Lapset ovat englannissa kai kid-tyyppejä mutta slangissa pennut on skidejä. Riikinruotsissahan sk-alku lausutaan nykyisin jonkinlaisena hengityksenä (skit, "[chhi:t]"). Skeidaa. --Pxos (keskustelu) 18. lokakuuta 2020 kello 15.14 (EEST) Kommenttia on korjattu myöhemmin. --Pxos (keskustelu) 18. lokakuuta 2020 kello 16.40 (EEST)
Näin varmaan on, mutta englannin murteessa lausutaan "scene" suhulla? --80.220.200.173 18. lokakuuta 2020 kello 15.54 (EEST)
Kappas, tuli ajateltua väärin. Yritin korjata. --Pxos (keskustelu) 18. lokakuuta 2020 kello 16.40 (EEST)

Artikkelin Esso kuva Essosta Tampereella

Esso gas station finland.png

Artikkelissa Esso on kuva vuodelta 2007 Esson huoltoasemasta Tampereella.

Kun näin kuvan, alkoi kiinostaa missä päin Tamperetta kyseinen huoltoasema on, ja minkä ketjun alla se on nykyään.

Aloin tutkimaan asiaa ja löysin Google Mapsista hyvin samannäköisen ABC:n Viinikasta, sekä artikkelin S-ryhmän Pirkanmaan sivuilta jossa ilmoitettiin Viinikan Esson liitoksesta osaksi ABC-ketjua


En ole aivan 100% varma onko kuvan Esso Viinikan ABC, joten päätin kysyä asiasta.

--Wille100YT (keskustelu) 15. lokakuuta 2020 kello 03.16 (EEST)

Voin paikallisuuden tuomalla varmuudella vahvistaa, että kuvassa on tosiaan entinen Viinikan Esso ja nykyinen ABC Viinikka. Mitään jo löytämääsi parempaa lähdettä en kyllä osaa antaa vahvistukseksi. --Sakramentti-Jaakko (keskustelu) 18. lokakuuta 2020 kello 21.17 (EEST)

Liikenneonnettonuuskuolemat

Kuinka suuri osa kuolemantapauksista Suomessa on liikenneonnettomuuskuolemia? Entä Yhdysvalloissa? 109.240.142.205 16. lokakuuta 2020 kello 20.18 (EEST)

En nyt ole ihan varma, mitä tarkoitat "kuolemantapauksilla", tapaturmaisia kuolemia vai ylipäänsä kaikkia kuolemia. Jos oletetaan, että puhe on kaikista kuolemista, niitä oli Suomessa vuonna 2019 kaikkiaan 53 949. Liikenneonnettomuuksissa kuoli viime vuonna 211, eli nopeasti laskettuna noin 0,39 prosenttia Suomessa vuonna 2019 kuolleista kuoli liikenneonnettomuudessa. Yhdysvalloista tuoreimmat saatavilla olevat luvut löytyvät vuodelta 2018, jolloin liikenneonnettomuuksissa kuoli 36 560 ja kaikkiaan kuolemia oli 2 839 205. Liikennekuolemien osuudeksi siellä tulee siis 1,29 prosenttia kaikista kuolemista. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 17. lokakuuta 2020 kello 00.50 (EEST)

Miksi "Nato" kirjoitetaan suomeksi pienellä?

Esimerkiksi EU, USA ja YK kirjoitetaan suomeksi isolla, mutta Nato taas ei ole NATO, vaikka englanniksi onkin. Liittyykö tuohon jotenkin se, että sen voi lausua kuin se olisi sana eikä kirjainyhdistelmä? --Nakkilaiva (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 00.43 (EEST)

Tismalleen. STT:n tyylikirja: "Kirjoita ainoastaan alkukirjain isolla, jos lyhenne esiintyy yleisesti uutistekstissä, lausutaan sanana ja siinä on lausuttaessa vähintään kaksi tavua." --Lentokonefani asiaa? | syntilista 17. lokakuuta 2020 kello 00.54 (EEST)
Tosin tätä ohjeistusta ei kyllä aina noudateta. Ohjeen mukaan mm. OPEC ja IATA tulisi kirjoittaa "Opec" ja "Iata", mutta en muista ikinä nähneeni missään näistä käytettävän tätä kirjoitusasua. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 17. lokakuuta 2020 kello 00.56 (EEST)
Kyllä Opec osataan kirjoittaa pienelläkin: esim. [21], [22]. Itse asiassa Kotus hyväksyy molemmat tavat, kuten myös Naton kohdalla. IATA:sta se antaa vain isokirjaimisen vaihtoehdon. STT:n tyylikirja on siis ristiriidassa Kielitoimiston ohjepankin kanssa. -Ochs (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 15.49 (EEST)
Kotuksen ohje asian suhteen ei varsinaisesti ole tiukka, vaan sanana luettavat lyhennesanat voidaan kirjoittaa sekä isoin että pienin kirjaimin [23]. STT:n ohjekirja tietysti määrittelee asian sisäisesti varmaan siksi, että käytäntö olisi yhtenäinen. En tiedä, miksi Kotus ei anna lyhenneluettelossa kaikille lyhenteille "molempia vaihtoehtoja"; tietenkin tulkintakysymyshän jossain määrin on se, että koska lyhenne luetaan sanana ja koska kirjaimittain. --PtG (keskustelu) 18. lokakuuta 2020 kello 22.15 (EEST)
Naton voi kirjoittaa isottelematta myös englanniksi (ks. esim. Guardian and Observer style guide: N), vaikka amerikaksi se kirjoitetaankin yleensä kokonaan isolla. --Silvonen (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 16.05 (EEST)

Mikä fontti?

Mikä on Matkahuollon nettisivuillaan käyttämän fontin nimi? Se muistuttaa etäisesti Century Gothicia, mutta se ei kuitenkaan ole se.--87.95.84.33 18. lokakuuta 2020 kello 14.12 (EEST)

Centra No.2, jos selain osaa näyttää sen oikein. Sivun asetuksissa lukee centra-no-2, system-ui, sans-serif. --Silvonen (keskustelu) 18. lokakuuta 2020 kello 14.31 (EEST)

Flash Playerin seuraaja

Nyt kun tuo Adobe Flash Player lakkaa toimimasta joulukuun 2020 jälkeen niin onko sen tilalle tulossa jokin toinen vastaavaa ohjelma, joka toimii Google Cromessa tai Firefox-selaimessa ja jolla kykenee katsomaan Flash-videoita tai pelaamaan Flash-pelejä?--2001:14BB:420:BB4:C1E9:44A7:16A1:4F91 19. lokakuuta 2020 kello 12.51 (EEST)

Lienee jokaisen verkkosivuston ylläpitäjän harkinnassa miten tekevät jatkossa. HTML5 on kuitenkin hyvä korvaaja. VR:kin vihdoin ja viimein jätti tänä vuonna Flashin taakse, vaikka kauan se aikaa heiltä vei. Stryn (keskustelu) 19. lokakuuta 2020 kello 20.18 (EEST)
Oli kyllä pikku hiljaa aikakin. Olin jo kyllästynyt siihen että VR:ltä sai kyllä ostaa junalipun vaikka minne mutta varatakseen tietyn paikan piti asentaa Adobe Flash Player, mikä etenkin Linuxilla on aika hankala operaatio. JIP (keskustelu) 22. lokakuuta 2020 kello 23.59 (EEST)
Toimiiko toi HTML5 asiallisesti Linuxilla? Kokemuksia? --Höyhens (keskustelu) 23. lokakuuta 2020 kello 00.19 (EEST)
Toimii. Kokeilin sitä juuri äsken Fedora 32 Linuxilla. Ostin matkat Helsingistä Kuopioon ja takaisin ensi viikonlopuksi mutta jätin ne tarkoituksella maksamatta, koska tarkoitus oli vain testata VR:n webbisivua. Matkojen ja paikkojen valinta sujui todella helposti enkä koko aikana joutunut säätämään Linuxissa mitään. JIP (keskustelu) 23. lokakuuta 2020 kello 01.23 (EEST)

Kielioppikysymys

Kirjoitin artikkeliin Vaihtokaupat näin:

Saatuaan tietää työnantajiensa käyttäneen heitä koekaniineina heidän tietämättään ja vastoin heidän tahtoaan, Winthorpe ja Valentine päättävät kostaa heille.

Tässä siis pronominin "he" kolme ensimmäistä esiintymää viittaavat Winthorpeen ja Valentineen, mutta viimeinen heidän työnantajiinsa. Menikö tämä nyt siis kieliopillisesti oikein? JIP (keskustelu) 22. lokakuuta 2020 kello 16.57 (EEST)

Meni, mutta etenkin suomen pilkkusäännöt kannattaa kerrata. Lauseenvastikkeita ei eroteta pilkulla. Osassa virkkeistä näkee myös, että on toistettu englannin rakennetta.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 22. lokakuuta 2020 kello 17.31 (EEST)
Olen samaa mieltä, toi milleeniaalien ymmärrettävästi suosima lauseenvastikkeen pilkutus on kamala anglismi. Olen kuitenkin antanut itseni ymmärtää, että joissakin tapauksissa pilkkua voi käyttää selvyyden vuoksi, mutta siis ei jos se ei ole ymmärtämisen kannalta välttämätöntä. --Höyhens (keskustelu) 23. lokakuuta 2020 kello 00.22 (EEST)
Kieliopillisesti tuossa ei liene mitään varsinaisesti väärää, mutta kovin selkeäksi en tuota kutsuisi. Sanoisin mieluummin jotenkin näin: Kun Winthorpe ja Valentine saivat tietää työnantajiensa käyttäneen heitä koekaniineina heidän tietämättään ja vastoin heidän tahtoaan, he päättivät kostaa näille. Nuo lauseenvastikkeet pitkähkössä virkkeessä tekevät helposti tekstin hieman vaikeaselkoiseksi. --Makevonlake (keskustelu) 22. lokakuuta 2020 kello 19.53 (EEST)
Korjasin tuon virkkeen Makevonlaken ehdotuksen mukaisesti. Kuten artikkelista varmaan näkyykin, käänsin juoniosion melko pitkälle suoraan englanninkielisestä Wikipedian artikkelista. Se oli helpompaa kuin alkaa kirjoittaa sitä alusta asti. Mutta koska tämähän on vapaa tietosanakirja, siitä saa tietysti vapaasti korjata kielioppia parempaan muotoon. JIP (keskustelu) 22. lokakuuta 2020 kello 23.57 (EEST)
Saatuaan tietää työnantajiensa käyttäneen heitä koekaniineina heidän tietämättään ja vastoin heidän tahtoaan Winthorpe ja Valentine päättävät kostaa näille. olisi toinen vaihtoehto, mutta se on vaikeaselkoinen eikä sitäkään ominaisuutta tule suosia tekstin yleisen ymmärrettävyyden vuoksi. --Höyhens (keskustelu) 23. lokakuuta 2020 kello 00.28 (EEST)
Onneksi ei tarvitse opetella suomea vieraana kielenä. --Höyhens (keskustelu) 23. lokakuuta 2020 kello 00.29 (EEST)

USA:n vaalit

Voiko noissa valitsijamiesvaaleissa tulla tasapeli, eli että kumpikin ehdokas saa saman valitsijamiesmäärän? Kuinka tällöin toimitaan? --87.95.115.27 24. lokakuuta 2020 kello 09.43 (EEST)

Tasapelin sattuessa edustajainhuone valitsisi presidentin. Tarkemmat säännöt englanniksi: en:Article Two of the United States Constitution#Clause 3: Electors. --Silvonen (keskustelu) 24. lokakuuta 2020 kello 10.03 (EEST)

Sukupuolikromosomeista

Miehellä voi olla ylimääräisiä X- tai Y-kromosomeja. Jos sukupuolikromosomisto on XXY, on miehellä Klinefelterin oireyhtymä. Joskus Klinefelterin oireyhtymään lasketaan XXY-miesten lisäksi miehiä, joilla on jokin harvinainen X-voittoinen sukupuolikromosomiyhdistelmä kuten XXXY, XXXXY tai XXXYY. Jos sukupuolikromosomisto on XYY, on miehellä Jakobsin oireyhtymä. Jos sukupuolikromosomisto on XXX, on naisella hypernaisellisuus. Jos sukupuolikromosomisto on X, on naisella Turnerin oireyhtymä. Mutta entä jos sukupuolikromosomisto on XXYY? Mikä nimitys sille on? 93.106.246.97 24. lokakuuta 2020 kello 16.33 (EEST)

en:XXYY syndrome mukaan: 48,XXYY oireyhtymä. --Linkkerpar 24. lokakuuta 2020 kello 16.57 (EEST)
Kieliopillinen nimi tuolle näyttäisi olevan 48XXYY-oireyhtymä. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 24. lokakuuta 2020 kello 19.20 (EEST)

Kasvien nimeäminen

Onko suomalaiset poikkeuksellisen innokkaita keksimään eri kasveille nimiä? Tuntuu, että suomeksi lähes kaikille kasveille on annettu nimi, mutta muunkielisten Wikipedioiden luokittelussa ja artikkelien nimeämisessä mennään paljon useammin latinankielisellä nimellä. Onko siis kyseessä Wikipedioiden erilaiset luokittelu- ja nimeämiskäytännöt, vai onko kasveille annettu poikkeuksellisen paljon nimiä suomen kielellä?--MAQuire (keskustelu) 24. lokakuuta 2020 kello 22.49 (EEST)

Enkkuwikissä mennään kai tieteellisellä nimellä, jos kansankielisistä nimistä on ylitarjontaa. Esimerkiksi lakka olisi fiwikissäkin tieteellisellä nimellä, jos noudatettaisiin samoja käytäntöjä. Tämä vähän vääristää, koska mitä enemmän englanninkielisiä nimiä on, sitä todennäköisempää on, että artikkelin nimi ei ole englanniksi. En ole perehtynyt englanninkielisiin kasvinimistöihin, mutta ainakin suomeksi nimiä on laadittu systemaattisesti esimerkiksi Viljelykasvien nimistöä varten. Nykyään myös Suomen Lajitietokeskus tehtailee niitä. Ruotsin kasvinimien tilanne on käsittääkseni lähes identtinen suomenkielisen kanssa. Suomalaiset kasvinimistöt ovat usein kaksikielisiä, joten ne lienee tehty jonkinlaisessa yhteydessä länsinaapurin kanssa. Tästä tuli mieleen varsin kiintoisa kasvi sotapoimulehti (ruots. ryssdaggkåpa). Sen ruotsinkielinen nimi on näkökulmaltaan suomalainen, sillä kasvi tuli Suomeen venäläisten sotilaiden mukana, eikä sitä tavata Ruotsissa. Nimi lienee siis keksitty Suomessa, mutta nimi on käytössä myös ruotsalaisessa Dyntaxa-palvelussa, joka on sikäläinen Lajitietokeskuksen vastine (siellä tosin vanhentuneella tieteellisellä nimellä). --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 25. lokakuuta 2020 kello 00.54 (EEST)
Kysymys on hankala, koska hyvä vastaus vaatisi laajaa tietämystä kasvien suomenkielisten nimien historiasta. Käsittääkseni kasvien nimet eroavat huomattavasti eläinten suomenkielisistä nimistä, sillä niitä on jo 1950-luvulla julkaistu nimistöoppaina, kun taas eläinnimistöt ovat huomattavasti uudempi keksintö (ensimmäinen kattava nimistö ehkä linnut vuodelta 1992). En tiedä, kuinka innokasta tuo 1900-luvun kasvien nimeäminen oli, mutta ainakin nykyajan digitaaliseen nimeämistyöhön sana innokkuus sopii oman käsitykseni mukaan kuin nenä päähän. Suomen Lajitietokeskukseen ilmestyy aina välillä mitä erikoisempia nimiä mitä eksoottisemmista kasveista (esimerkiksi laikkaviikuna, joka on hyvin tuntematon afrikkalainen laji). En sitten tiedä, miksi tuo laikkaviikuna ja muut vastaavat on nimetty, huvin vuoksi vai ovatko ne ilmestyneet johonkin kasvitieteelliseen puutarhaan Suomessa, ja ne on siksi nimetty? --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 25. lokakuuta 2020 kello 01.13 (EEST)
Luulen, että ainakin englannin kielialue on niin laaja ja heterogeeninen sekä valtiollisesti, kielellisesti että luonnonolosuhteiltasan, että tieteelliset nimet ovat siellä helpompia käyttää. Pienenessä kielellisesti homogeenisessä maassa missä on hyvä infrastruktuuri, kuten Suomessa, omakielisiä nimiä on helpompi systematisoida.--Urjanhai (keskustelu) 26. lokakuuta 2020 kello 00.00 (EET)

Päätykatos englanniksi?

Osaako joku sanoa mikä termi kuvaisi Päätykatos-artikkelin kuvaamaa rakennusta parhaiten eli sellainen rakennus jossa katto jatkuu katoksena päädyn yli siten, että siinä on katettua oleskelutilaa. Entä mikä olisi sille vastine jollain valtakielellä? Tässä muutamia kuvia Finnasta [24], [25], [26], [27]. Varsinaisesti siis yritän keksiä artikkelille uudet kielilinkit nyt kun laitoin vanhat kielilinkit osoittamaan kuisti artikkeliin, koska ne käsittelivät katettuja sisäänkäyntejä ylipäätänsä. --Zache (keskustelu) 25. lokakuuta 2020 kello 21.20 (EET)

Käytännöt


Ovatko termit "käyttäjätunnus" ja "käyttäjänimi" synonyymeja?

Jos ne ovat synonyymeja, miksi näin on? Jolleivät ole, mikä niiden ero on? –Kommentin jätti 93.106.207.242 (keskustelu)

Minkä käytännön mihin kohtaan tämä kysymys liittyy? Missä käytännöissä näitä nimityksiä käytetään?--Urjanhai (keskustelu) 23. heinäkuuta 2020 kello 13.59 (EEST)
En ole kuullut käyttäjänimestä, mutta Wikipedia:Käyttäjänimi näyttää olevan ohjaussivu käyttäjätunnukseen, joka lienee vain suositumpi muoto samasta asiasta Wikipedian sisällä. --Höyhens (keskustelu) 23. heinäkuuta 2020 kello 16.30 (EEST)
Nyt kuulet: Käyttäjänimien vaihtojen loki, jossa hauskasti sanotaan, että "Tämä on loki käyttäjätunnuksien vaihdoista." Eivät kai käyttätunnustaan ole vaihtaneet, vaan käyttäjätunnuksen nimeä. Myös Wikipedia:Käyttäjätunnuksen vaihto on ollut aina nimeltään tuo. Stryn (keskustelu) 23. heinäkuuta 2020 kello 20.35 (EEST)
Lienee syytä tarkistaa käännöksiä laajemminkin, sillä käyttäjätunnus ja -nimi eivät ole täysin sama asia, vaikka Wikipediassa niitä pidetäänkin enemmän tai vähemmän synonyymeinä. Strynin esimerkin englanninkielisessä versiossa molemmissa kohdissa lukee user name. 01miki10 (keskustelu) 23. heinäkuuta 2020 kello 20.45 (EEST)
Olipa hyvä, että IP kysyi tätä. En vastannut heti kun arvelin että joku ylivalvoja poistaa kysymyksen asiattomana tai eston kiertona tai jonain ennen kuin kymmenen hullua ehtii vastata. --Höyhens (keskustelu) 23. heinäkuuta 2020 kello 21.19 (EEST)
Muokkasin nyt rohkeasti ja kävin Translatewikissä muuttamassa kaikki viestit siten, että (user) account = käyttäjätunnus ja user name = käyttäjänimi. (Kahta en saanut tallennettua, koska niissä oli HTML:ää, ja yksi viittasi sivuun Wikipedia:Käyttäjätunnus, joten jätin sen entiselleen.) Ei ole hyvä asia, että samaa nimitystä käytetään kahdesta eri asiasta (vrt. WP:Palauttaminen), ja joissain tapauksissa jopa hämäävästi. Joku toinen saattaisi saivarrella enemmänkin, mutta sopimaton käyttäjätunnus on mielenkiintoinen ilmaus, kun ainoa sopimaton asia on sen nimi. 01miki10 (keskustelu) 24. heinäkuuta 2020 kello 01.30 (EEST)

Keskustelut tehokkaammiksi

Jouduin seulojana penkomaan artikkelin Turun isku 2017 otsikkoa ja huomasin, että keskustelusivulla oli käyty valtavan pitkä keskustelu artikkelin nimestä. Keskustelun tulos ei käynyt ilmi helposti, ja suoraan sanottuna en jaksanut lukea koko keskustelua, eikä varmaan kukaan muukaan. Kysynkin, miten Wikipedian keskustelujen tuloksia saattaisiin tehokkaammaksi ja selvemmäksi? Artikkelien keskusteluthan ovat aina ongelmia, eli joku ottaa esille jonkun ongelman artikkelissa ja osallistujien eli yhteisön rooli on ratkaista se. Tämän artikkelin maratonkeskustelusta tuli mieleen ratkaisuna, että tulos olisi voitu saavuttaa tehokkaammin äänestämällä. Tai olisiko ratkaisukeino se, että keskustelulle annetaan joku takaraja, esim. keskustelijoiden on ratkaistava tulos kahden viikon (pv. mennessä) kuluessa? Kolmas mikä helpottaisi asiaan perehtymätöntä olisi, että joku kirjoittaisi päätöksen esim. "Päätös, keskustelun tuloksena artikkelin nimi on toistaiseksi..." tms. Nettikeskustelujen tapaan jokaisen keskustelun aloittaja voisi toimia moderaattorina, eli huomauttaisi jos repliikki menee ohi ratkaistavan ongelman tai ajautuu kokonaan sivuraiteille tai menee henkilökohtaisuuksiin, kuten nettikeskusteluissa on tapana. Moderaattorin ali aloittajan tehtävänä olisi myös päättää keskustelu, esim, kysymällä onko vielä jotain uusia näkökulmia asiaan, ja jos ei ole, päättää keskustelu kirjoittamalla sen tulos. Yksi syy keskustelumaratonien syntyyn on käsittääkseni, että aloittaja ei ole miettinyt tarpeeksi selkeäksi esittämäänsä ongelmaa. Olipa miten oli, olen sitä mieltä, että Wikipedian keskusteluja olisi saatava tehokkaammaksi.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 4. elokuuta 2020 kello 15.45 (EEST)

Keskustelujen tulos on aina tulkintaa, joten tulosta ei kannata lukita yhden käyttäjän näkemykseen. Merkittävyyskeskustelujakin tulkitaan vaihtelevasti: ylläpitäjän henkilökohtainen näkemys voi vaikuttaa, ryhtyykö hän toimiin vai ottaako vain merkittävyysmallineen pois. --Abc10 (keskustelu) 4. elokuuta 2020 kello 16.02 (EEST)
Mutta pitäisikö kirjoittajien pystyä ratkaisemaan artikkeleissa olevia ongelmia paremmin ja päättämään asioista tehokkaammin yhdessä? Vai ovatko Wikipedian artikkelien keskustelusivut jonkinlaisia jorinavirtoja, joissa keskustellaan siksi, että saadaan aikaan vain itseilmaisua?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 4. elokuuta 2020 kello 17.45 (EEST)
Aika paljon ne sitäkin on. Tietenkin keskustelun tarkoitus olisi saada yhteisymmärrys, mutta hankalissa asioissa tulos on usein tulkinnanvarainen. Lisäksi keskusteluja käydään vuosien varrella usein ja vaihtelevalla kokoonpanolla, joten vaikea sanoa, minkä keskustelu tulos on vakuuttavin. Äänestys olisi tavallaan paras, mutta sattumanvarainen sekin. Monissa tapauksissa on olemassa ulkoisia ohjeita, joita käytäntöjen mukaan pitäisi noudattaa, mutta keskusteluissa ja äänestyksissä niillä pyyhitään tiski. --Abc10 (keskustelu) 4. elokuuta 2020 kello 17.52 (EEST)
Wikipedian käyttäjillä ei ole velvollisuuksia vaan täällä esimerkiksi voi vain piipahtaa ja häipyä sitten ikiajoiksi, joten keskustelun aloittajalle asetettavat lisävelvollisuudet tuskin toimivat. Se, että joku kirjoittaa keskustelusta lopputuloksen, ei myöskään aina ole toimiva tapa, sillä onhan täällä mm. ylläpitäjiä, jotka lukevat kirjattuja käytäntöjäkin mielivaltaisesti oman omituisen tulkintansa mukaan, joten yksittäisen käyttäjän kirjoittama yhteenvetoyritelmä voi saada aikaan vain lisäkohinaa. Joskus toki tuo loppuyhteenveto voi toimiakin, ja saadaanhan kommenttipyyntöihinkin yleensä jonkinlainen loppusummaus, joten periaatteessa yhteenvedon tekemistä pitkiin keskusteluihin voisi suositella (ja sen voisi tehdä kuka tahansa, jos keskustelun aloittaja ei siihen ryhdy). Tosin tuossa alussa mainitussa yksittäistapauksessa keskustelukin ajoittuu sille ajalle, jolloin tapaus oli vielä käynnissä, eikä ole jatkunut tilanteen stabiloiduttua. Äänestyksistä taasen on tarkoituksellisesti pyritty pääsemään eroon ja menty kohti keskusteluja, joten äkkikäännös toiseen suuntaan nyt olisi outoa. --Lax (keskustelu) 5. elokuuta 2020 kello 10.48 (EEST)
Mutta mitä ovat "Wikipedian käyttäjät"? Jos puhutaan Wikipedian kirjoittajista, totta kai heillä on velvollisuuksia, kuten kaikilla kirjoittajilla on aina ainakin yksi velvollisuus, nimittäin se että ottaa vastuun kirjoittamastaan. Wikipedia tarvitsee kaikkia, mutta täällä ei tarvita noita mainitsemiasi, jotka piipahtavat ja häipyvät. No, olen yhä sitä mieltä, että Wikipedian artikkeleiden keskusteluja pitäisi saada ongelmakeskeisemmiksi, tarkemmin määritellyiksi, tehokkaammiksi ja jorinoita pitäisi vähentää. Henkilöön puuttumisesta tulisi seurata rangaistus ja itseilmaisu pitäisi nähdä negatiivisena tulokulmana. Nämä some-keskusteluista omaksutut asennot eivät sovi tietokirjoittajien areenoille. Jos näistä ei saada käytäntöjä fiWikiin, eikö tällaisia näkökulmia voisi samalla esittää WMF:n "Universal Code of Conductiin" eli ohjesääntöön jota nyt valmistellaan?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 6. elokuuta 2020 kello 01.45 (EEST)
Minusta keskustelujen tehostamispyrkimys ei ole huono. Keskustelusta olisi myös hyvä tehdä yhteenveto, josta tulos käy selville. Yhteenvedon tekeminen kyllä edellyttää, että tutustuu keskusteluun.--Htm (keskustelu) 6. elokuuta 2020 kello 07.45 (EEST) ja edit Htm (keskustelu) 6. elokuuta 2020 kello 08.07 (EEST)
Wikipedian käyttäjistä (kirjautuneista ja kirjautumattomista kirjoittajista) voi ja saa olla mitä mieltä tahansa, mutta sellaista velvollisuutta ei ole, että kirjoitettuaan jotain ei saisi häipyä täältä kokonaan. Kuten jo mainitsin, voidaan minun puolestani yhteenvedon tekemistä pitkistä keskusteluista suositella, mutta velvollisuutta siihen ei kannata kohdentaa pelkästään yhteen käyttäjään (keskustelun aloittajaan). Suosituksen tarkoituksen toteutuminen sitten edellyttää sitä, että selkeä enemmistö siihen yksittäistapauksissa sitoutuu ja toimii sen mukaisesti. Onhan meillä nytkin yksi ylläpitäjä, joka vapaasti saa heitellä mihinkään käytäntöön perustumattomia estoja, jos joku muuttaa pelkästään keskustelun otsikkoa ongelmakeskeisemmäksi. --Lax (keskustelu) 6. elokuuta 2020 kello 11.03 (EEST)

Keskusteluihin osallistuminen kertakäyttötunnuksilla

Wikipedia wikipedia:monta käyttäjätunnusta kieltää päätöksentekoon osallistumisen usealla käyttäjätunnuksella, koska se tekee kannatuksen seuraamisen mahdottomaksi. Äänestyksiin tarvitaan vähintään 7-päivää vanha käyttäjätunnus jolla on vähintään 100 artikkelimuokkausta. Lisäksi samanaikainen muokkaaminen usealla käyttäjätunnuksella on kiellettyä, altterit tulee siis merkitä, mutta tunnuksen omistajaa ei tarvitse kertoa.

Sääntöjen puitteissa on kuitenkin sallittua luoda tunnuksia sarjassa eli luopuu edellisestä tunnuksesta kun aloittaa seuraavan tunnuksen käytön. Samoin muokkaaminen ilman tunnusta on sallittua. Kertakäyttötunnusten ja vaihtuvien IP:n aiheuttamien lieveilmoiden osalta keskustelujen moderoimista rajoitettiin 2017 hyväksyttyihin käyttäjiin, jotta päästiin eroon mm. muokkaussotimisesta. Häiriköivän muokkaustyylin tunnusmerkit täyttävä muokkaaminen on kuitenkin yhä helppoa käyttäen vaihtuvia IP-soitteita (esimerkki) tai kertakäyttötunnuksia (esimerkki), koska yksittäisiä muokkauksia pidetään helposti käytäntöjen mukaisina. Asiattomia ja asiallisia muokkauksia ei osata myöskään yhdistää yhteen ja samaan muokkaajaan.

Oman kokemukseni perusteella vaihtuvien IP-osoitteiden tai kertakäyttötunnusten käyttö liittyy pääsääntöisesti siihen, että pyritään kiertämään käytäntöjä tavalla tai toisella Mietin tähän liittyen, että pitäisikö keskustelujen osalta lisätä käytösohjeeseen tai käytäntöön se, että keskusteluihin ei pitäisi toistuvasti osallistua kertakäyttötunnuksilla.

Toistuvasti on sen takia, että osa kommentoijista on aidosti ensimmäistä kertaaa kommentoimassa ja on myös ihan perusteltuja syitä osallistua keskusteluun altterilla, mutta tuo ohjaisi pysyvämpien käyttäjätunnusten käyttöön keskusteluissa ja sen, että ongelmatapauksissa asiaan pystyisi puuttumaan jotenkin. --Zache (keskustelu) 8. elokuuta 2020 kello 13.16 (EEST)

Miten määritellään toistuvasti osallistuminen kertakäyttötunnuksilla? Jos samalla tunnuksella osallistutaan keskusteluun useamman kuin yhden kerran, onko se silloin enää kertakäyttötunnus? Voiko uusi tunnus osallistua keskusteluun edes yhden kerran, jos joku toinen on jollain toisella uudella tunnuksella osallistunut äskettäin samaan (tai toiseen) keskusteluun, vaikka kyseessä olisivat ihan eri henkilöt? --Lax (keskustelu) 8. elokuuta 2020 kello 13.42 (EEST)
Mun mielestä tyypillisesti vastatataan / pidetään samassa keskustelussa yhtä tunnusta ja vastataan esim sillä. Sama pätee myös IP-osoitteisiin eli nekin vaihtelee enemmän käytetyn teknisen toteutuksen mukaan eli aika harvoin muokkaajilla on käytössä systeemiä joka jokaisella http-kyselyllä vaihtaisi IP:tä vaan se pitää koko session ajan saman IP:n. Mitä tuohon, että samaan keskusteluun tulee useita uusia muokkaajia, niin kai siinä pätee sama kuin muutenkin eli muokkaustyylin perusteella arvioidaan onko kyse yhdestä ja samasta muokkaajasta sekä sekin merkitsee paljonko on muokkauksista on häiriötä. --Zache (keskustelu) 8. elokuuta 2020 kello 13.54 (EEST)

Listeriabotin listat artikkeleissa

Wikipediassa on ollut käytössä nyt useamman vuoden user:ListeriaBot joka päivittää {{Wikidata-lista}}-mallineita. Noita on ollut käytössä pääasiassa projektisivuilla, mutta mietin että uskaltaisinko tehdä artikkeliavaruuteen luettelosivuja joiden luetteloiden sisältö tulisi Wikidatasta

Perusajatuksen olisi, että sen sijaan että teen näitä luetteloita projektisivulle niin ne voisi tehdä suoraan artikkelinimiavaruuteen ja kun kilpailu on ohi niin poistaisi tallenna kuva -linkit näkyviltä.

Suurimmat haasteet tässä on, että ListeriBot ei tulosta viitteitä mitenkään fiksusti joten niiden osalta pitäisi pidemmän päälle muokata botin koodia. Yksi tapa kiertää ongelmaa on tehdä käsin e viitteiden yläpuolelle erillinen lähteet-osio johon on merkinnyt tarkemmin mitä lähteitä luettelossa on käytetty yleisempien lähteiden osalta. Toinen on, että sivut kasvavat herkästi aika suuriksi ja Helsingin osalta olen jakanut alueet suurpiireittäin, mutta selvästi pitää myös miettiä mm. aiheen rajauksia. Kolmas käyttöliittymällinen asia on se miten käyttäjät löytävät muokkaamaan sivun tietoja ja ajattelin, että sen voisi tehdä ihan siten, että muuttaa nyt riveillä näkyvän wikidata-kohteen numeron tekstiksi "muokkaa" joka sitten johtaa kyseiseen wikidata-kohteeseen. --Zache (keskustelu) 26. elokuuta 2020 kello 12.57 (EEST)

Muokkasin rohkeasti ja siirsin Helsinki-luettelot nyt artikkelinimiavaruuteen. ks. Luokka:Luettelot Helsingin rakennuksista ja rakennelmista --Zache (keskustelu) 31. elokuuta 2020 kello 20.47 (EEST)

Tein muutaman isomman muutoksen luetteloihin edellisen viestin jälkeen. Yksi on, että nyt systeemi yrittää linkittää otsikkosarakkeen tekstin mikäli aiheesta onolemassa Wikipedia-artikkeli. Lisäksi se lisää otsikon alle ne artikkelit joita ei saatu otsikossa linkitettyä. Toinen muutos on, että tein erillisen sarakkeen linkeille eri tietokantoihin eli nyt siinä on linkit mm. RKY-tietokantaan ja rakennusperintörekisteriin. Kolmas lisäys on, että tein kaksi erillistä kuvasaraketta. Ensimmäinen kuva on jos Wikidataan on merkitty historiallinen kuva (ennen vuotta 2000 otettu) ja toinen on mikäli kuva on otettu vuoden 2000 jälkeen. Ryhdyin dokumentoimaan luetteloiden toimintaa {{Helsingin suojellut rakennukset -navigaatio}} -sivulle, mutta sisältö on jo sen verran laajaa, että tälle voisi tehdä wikiprojektin ja siirtää tekstin sinne. --Zache (keskustelu) 20. syyskuuta 2020 kello 12.03 (EEST)

Vilkaisin tuota Luetteloa Ullanlinnan peruspiirin suojelluista rakennuksista. Se näyttää muuten asialliselta, mutta lopussa oleva Misc-osio sisältää kummallisuuksia. Ensinnäkin "Misc" ei tarkoita suomeksi mitään ymmärrettävää, toiseksikin siellä on rakennuksena listattuna "Kaivopuisto: Helsingin kaupunginosa" ja kolmanneksikin mukana ovat Sotakorkeakoulun ja Sotamuseon rakennukset, jotka sijaitsevat Kruununhaassa eli Vironniemen peruspiirissä, ja lisäksi Sotamuseon rakennusta luonnehditaan hämmentävästi "sotilastorpaksi". Tulevatko nuo tiedot suoraan jostain tietokannasta? --Risukarhi (keskustelu) 20. syyskuuta 2020 kello 13.36 (EEST)
Misc teksti on tuossa sellainen, että se on luetteloita päivittävän botin "sekalaista" ryhmä johon se pistää ne joille ei ole erillistä otsikkoa. Sen noin periaatteessa pystyy kiertämään pistämällä ryhmien minimikooksi 0 jolloin se tekee oman otsikon niissäkin tapauksissa, että otsikon alle tulee vain 1 rivi. Tällä hetkellä luettelon sisällön kriteerinä on, että paikan pitää olla ominaisuuksien sijaitsee hallinnollisessa yksikössä (P131), sijainti (P276) tai osa kohdetta (P361):n kautta valitun alueen wikidata-kohteen alla JA sillä pitää olla jokin kulttuuriperintökohteen luokitus (P1435) ominaisuus asetettuna. (täällä on esimerkkihaku toimintaperiaatteelle). Eli se ei nykyisellään varsinaisesti tunnista onko jokin kohde rakennus vai ei. Oikeastaan yritin tuossa vain saada luetteloihin kaikki rakennukset, rakennelmat ja paikat jotka ovat suojeltuja jollain alueella. Kaivopuisto on tuossa mukana, koska se on kokonaisuudessaan suojeltu alueena joka pitää sisällään puistoalueen lisäksi myös niemen rakennukset. Sotamuseon "Uudenmaan kasarmin" rakennukset tuli mukaan ilmeisesti siksi, että Wikidatassa ne oli merkitty osaksi Sotamuseota, joka sijaitsee Suomenlinnassa joka puolestaan kuuluu Ullanlinnaan. Korjasin tuon nyt siten, että merkitsin tiedon voimassaolon vanhentuneeksi diffi joka korjaa tuon nimenomaisen tapauksen, mutta siellä on minulla jokin periaatteellisempi virhe siinä miten haen nuo joka pitäisi korjata vielä. Mitä tulee tuohon tuleeko ne suoraan, niin eivät tule suoraan. Käytännössä ne on puoliautomaattisesti viety wikidataan jotain työkalua käyttäen. Susanna käyttää paljon OpenRefineä ja minä case-by-case tyyppisesti scriptejä. Kummassakin tapauksessa lähtödatan ja sitten wikidataan tuloksen välissä on välivaihe jossa yhdistetään Wikidatassa jo oleviin tietotyyppeihin. (= tämä lähtödatan henkilö on sama kuin Wikidatan tämä henkilö, tämä lähtödatan rakennustyyppi vastaa Wikidatan tätä rakennustyyppiä jne). --Zache (keskustelu) 20. syyskuuta 2020 kello 22.30 (EEST)

Kuvagalleria

Toinen variaatio samasta ideasta. Tässä teen taulukon sijaan kuvagallerian. Se mitä tuo yrittää tehdä on, että siinä haetaan katuun liittyvät rakennukset, mutta jätetään ne kuvat pois joita on käytetty jo artikkelissa muualla. Lisäksi haku hakee Commonslin vuosiluokista (c:category:2000 in Helsinki tms.) vuosiluvun kuvalle mikäli kuvalla on vuosiluokka.

--Zache (keskustelu) 23. syyskuuta 2020 kello 22.38 (EEST)

Artikkeligalleria

Hiukan erillainen lista. Sivulla Wikipedia:Selaa luokittain oli aikaisemmin luettelo lupaaviksi-, hyviksi- ja suositelluista artikkeleista joka lakkasi jossain vaiheessa toimimasta. Tein sen nyt uudestaan {{Wikidata-lista}}-mallineen avulla ja itse luettelomalline jossa on myös käytetty SPARQL-kysely löytyy sivulta {{Selaa luokittain sivun artikkelilista}}. Tämä eroaa sen verran noista edellisistä siten, että tässä haetaan tietoja pääosin suoraan wikeistä MWAPI-rajapinnan kautta (tässä tapauksessa fi.wikipedia.org:sta) ja näitä tietoja täydennetään wikidatasta löytyvällä tiedolla. --Zache (keskustelu) 28. syyskuuta 2020 kello 11.36 (EEST)

Oikeuden tuomioiden käyttö lähteenä

Voiko suomalaisen käräjäoikeuden tuomiota käyttää sellaisenaan lähteenä? Nehän ovat teoriassa julkisia asiakirjoja, vaikka ne täytyykin erikseen tilata käräjäoikeudelta. En-wikin puolella oikeuden päätöksiin yleensä ainakin linkataan, mutta esim. Yhdysvalloissa ne löytyvätkin PDF:inä oikeuden nettisivuilta, toisin kuin Suomessa. Ensisijaisestihan olisi toki pyrittävä käyttämään sekundäärilähteitä (uutisartikkeleita tms.), mutta voiko vaikka jostakin rikosasiasta kertovaan artikkeliin lisätä tietoa, jota löytyy vain itse tuomiosta? --Qwerty12302 (kesk | muok) 28. elokuuta 2020 kello 14.02 (EEST)

Mikäli asia koskee henkilöitä ja nimenomaan vielä eläviä henkilöitä, siitä ainakin on oma käytäntönsä olemassa ja vastaus kysymykseen on melko selvä. Lienee eri asia, jos kohteena on vaikka ihmisjoukko (esim. talonvaltaus: [28]) taikka kuolleiden henkilöiden elämäkerran tekeminen. --Pxos (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 14.09 (EEST)
Ja vastaus on siis elävine ihmisten kohdalla ettei voi. Muiden osalta wikipedia:Tarkistettavuus-käytäntö sanoo seuraavasti: Ensisijaisia lähteitä ovat esimerkiksi asiakirjat, kirjeet, historialliset tekstit, silminnäkijöiden todistukset ja aineistoista lasketut tilastot. Ensisijaisia lähteitä voi käyttää faktojen tarkistamiseen, jos niiden julkaisija on luotettava. Kaiken tulkintoja esittävän tekstin tulee kuitenkin perustua toissijaisiin lähteisiin... ... Muokkaajan omat tulkinnat lähteiden pohjalta ovat uutta tutkimusta, joka on kiellettyä. --Zache (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 14.17 (EEST)
Zache sanoo ehdottomasti, ettei voi. Minusta asiassa on harmaakin alue. Esimerkiksi Sikamessias-keskustelusta käy ilmi, että julkisuudessa liikkunut hurjia huhuja nykyäänkin elossa olevan taiteilijan saaman sakon rahamäärästä. Svallis löysi vanhan Hesarin, ja sakoista saatiin pari nollaa pois. Mikäli olisikin löytynyt asiasta vain KKO:n päätöstaltio, jossa olisi mainittu rangaistuksen määrä, kyllä tällainen tieto pitäisi voida kirjoittaa artikkeliin virheellisen huhupuheen sijasta. --Pxos (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 14.25 (EEST)
Kun luen tarkkaan Zachen kommenttia, hän siteeraa käytäntöä: "Ensisijaisia lähteitä voi käyttää faktojen tarkistamiseen". --Abc10 (keskustelu) 20. syyskuuta 2020 kello 12.47 (EEST)
Ja Pxos:n linkkaamassa Wikipedia:Artikkelit elävistä henkilöistä -käytännössä sanotaan primäärilähteiden käytöstä: ”Vältä primäärilähteiden käyttöä. Älä lisää yksityisluonteisia tietoja pöytäkirjojen, oikeudenkäyntiasiakirjojen tai muiden julkisten asiakirjojen pohjalta. Mikäli primäärilähteen sisältöä on käsitelty luotettavassa sekundäärilähteessä, on tiedot hyväksyttävää tarkistaa primäärilähteestä, mutta omat johtopäätökset eivät ole sallittuja.” (lihavointi ja kursivointi minun). Tarkoittaa sitä, että jos primäärilähdettä on käsitelty julkaistussa luotettavassa lähteessä, voi primäärilähteestä tarkistaa, ovatko sekundäärilähteen tiedot oikein, mutta primäärilähteestä ei saa käyttää tietoja, joita ei ole käsitelty julkaistussa sekundäärilähteessä. Vai tarkoittaako?--Htm (keskustelu) 20. syyskuuta 2020 kello 14.18 (EEST)

Sanastolähteet ajan tasalle

Osa nimeämiskäytäntöön sisällytetyistä sanastolähteistä on vanhentunut:

  • Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisut ja Kielitoimiston neuvonta – Linkit olivat lakanneet toimimasta vuosia sitten, mutta yritin eilen päivittää ne.
  • Sanastokeskus TSK:n tiivis tietoturvasanasto [29] – Tämä on vuodelta 2004. Lieneekö yhä paras mahdollinen tietoturvatermien lähde?
  • Yleinen suomalainen asiasanasto YSA [30] – YSAa ei enää päivitetä, vaan sen tilalle on perustettu YSO – Yleinen suomalainen ontologia.
  • Musiikin asiasanasto MUSA [31] – Jos oikein ymmärsin, tämäkin on sulautettu YSOon ja lakkaa olemasta erillisenä.

Voidaanko YSA ja MUSA korvata YSOlla? Onko tarvetta muille muutoksille? --Silvonen (keskustelu) 20. syyskuuta 2020 kello 06.42 (EEST)

TSK:n tietoturvasanasto varmaan voidaan tiputtaa, mutta TSK:n sanastot voitaisiin pitää listalla ihan yleisesti. --Zache (keskustelu) 20. syyskuuta 2020 kello 16.44 (EEST)
Jos nyt oikein ymmärsin, niin YSO sisältää vanhan YSAn, mutta kolmikielisenä, paremmin linkitettynä ja ylläpidettynä. [32] YSO on kolmikielinen (suomi, ruotsi, englanti) linkitetyn datan ominaisuuksilla rikastettu koneymmärrettävä versio YSAsta ja Allärsista. YSAn vaihtaminen YSOon vaikuttaa kaikin puolin järkevältä, löytyykö mitään syytä miksi ei vaihdettaisi? --Jmk (keskustelu) 22. syyskuuta 2020 kello 11.00 (EEST)
Vastustusta vaihdolle YSA→YSO ei ole ilmaantunut. Seuraava kysymys onkin, onko kyseessä lähinnä tekninen muutos (sama sisältö uudessa osoitteessa/formaatissa), vai koetaanko tämän olevan sellainen sanastosisällön muutos joka edellyttää äänestyksen. Äänestyksessä olisi se hyvä puoli, että ei tulisi jälkipuheita (jos pelkän keskustelukonsensuksen perusteella vaihdetaan, niin joku sitten N vuotta myöhemmin taas jupisee, että ei tätäkään muutosta ole oikeasti hyväksytty). Jos vaan joku jaksaa äänestyksen pystyttää. --Jmk (keskustelu) 2. lokakuuta 2020 kello 14.11 (EEST)
Mielipidetiedustelu voisi olla sopiva välimuoto. Ei ole yhtä raskas kuin äänestys ja herättää kuitenkin jonkin verran huomiota. --Höyhens (keskustelu) 3. lokakuuta 2020 kello 08.17 (EEST)
Voin polkaista mielipidetiedustelun käyntiin tänä viikonloppuna. --Silvonen (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 15.11 (EEST)
Tai no joo, olisi voinut tietysti lukea ensin kunnolla nimeämiskäytännön. Siinähän vaaditaan järjestämään lähteiden vaihtamisesta äänestys. Tosin nimeämiskäytäntöä itseään voinee päivittää konsensuksen perusteella ilman äänestystä, mikä on aika vekkulia. No, käynnistän sitten äänestyksen. --Silvonen (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 15.42 (EEST)
Sinänsä kannatus muutokselle. --Höyhens (keskustelu) 3. lokakuuta 2020 kello 08.19 (EEST)

Wikipedia:Äänestys/Nimistölähteiden päivittäminen on auki seuraavat kaksi viikkoa. --Silvonen (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 18.02 (EEST)

Tuo kaikki näyttää selvältä. Nuo alussa mainitut Kotuksen linkit vaikuttaisivat olleen tyypillisiä sivuston sisäisiä linkkejä, jotka muuttuvat aina kun sivuja vähänkin uusitaan tai järjestellään. Julkaisut ja neuvonta kuitenkin arvatenkin tulevat aina löytymään Kotuksen sivujen alta, mutta osoitteet varmaan tulevat jatkossakin jatkuvasti muuttumaan.--Urjanhai (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 19.30 (EEST)

Palauttaminen-sanan moninaisista ongelmista vuonna 2020

On aiemmin juteltu. Suomenkielisessä Wikipediassa käytetään palauttaa-sanaa wikiteknisesti kolmella tavalla ja lisäksi palauttaminen tietysti tarkoittaa vaikka kirjeen palauttamista lähettäjälle yleiskielen mukaisesti. Nyt merkkausten Kehittämö on luonut liudan wikiteknisiä merkkauksia, jotka perustuvat "reverted"-sanan käyttöön, joka on translate-wikissä suomennettu lähinnä palauttamiseksi. Asia menee entistä enemmän päin helvettiä, ja sana helvetti on itse asiassa eufemismi. Merkkaukset ovat osittain käsittämättömiä, koska oikea suomennos ei ole "palautettu" vaan oikestaan "palautunut". Olen aiemmin ehdottanut, että Wikipedia kykenisi tekemään kattavan termiuudistuksen, joka koskee palauttamista ja kenties osittain myös kumoamista, mutta ideaa on vastustettu, koska vastustaminen on aina kannattamisen vaihtoehto. Avaan jälleen kerran keskustelun siitä, että Wikipedian pitäisi artikkelien ja ensyklopedisen sisällön päivittämisen ja korjaamisen lisäksi kyetä onnistumaan myös oman sisäisen epäkielensä parantamisessa. On niin turhauttava ajatus, että tietosanakirjan ulkoista asukokonaisuutta kehitetään kohti wikidataa (eufemismi tuokin) ja pyritään siihen, että lukijoiden kokemukset paranevat, mutta Wikipedian sisäisesti takerrutaan isoisän vanhoihin hokemiin, joita ei haluta muuttaa paremmiksi, vaikka aika on ajanut niiden ohi molemmilta puolilta. --Pxos (keskustelu) 20. syyskuuta 2020 kello 15.51 (EEST)

Merkkauksista ja niiden kielestä

Olen saanut tilannetta hieman nostettua puuceestä kirjoittamalla paikallisia suomennoksia merkkausten tuottamiin teksteihin. Merkkaukset ovatkin eri juttunsa. Alun perin niitä syntyi lähinnä omien hemmojen laatimien väärinkäyttösuodattimien tuotoksina (mm. "seulottavat"), mutta viime vuosina niitä on alkanut tuottaa Kehittämö keskitetysti kaikkialle. Niiden tarkoitus on antaa lisätietoa sivuhistorian lukijoille, ja toki ne ovatkin ideatasolla hyödyllisiä. Ongelma on vain se, että fi-wikissä emme mahda niille mitään vaan ne tulevat väkisin, ja toinen ongelma on se, että niiden kielenkäyttöpäällikköinä ovat wiki-insinöörit, joiden osaamis-mukavuusalue ei ole kielellisen lahjakkuuden puolella juuri koskaan. Puhun nyt alkuperäisistä englanninkielisistä termeistä, joita laaditaan "like there's no tomorrow, or rather, no past". Joku ruuvimeisselimies laatii uuden termin eikä ymmärrä ollenkaan, miten se sijoittuu aiempien termien tai monikielisten wikiviritelmien maailmaan. Sitten me jonkin-verran-välittävät yritämme suomennoksilla saada aikaan käyttökelpoista informaatiota, joka olisi ymmärrettävää edes jollekulle. Wikipediassa on paljon hyvää. Sitä ei vaan helposti näe. --Pxos (keskustelu) 20. syyskuuta 2020 kello 17.16 (EEST)

Nyt on hyvä diffi: häiriköintimuokkaus Valokuvassa. Aiemmin siinä luki: Merkkaus: Kumottu, Palautettu ja ilman suomennoksia siinä olisi lukenut englanniksi: Tags: Undo, Reverted. Käsi pystyyn sen merkiksi, kuka tajuaa! Kyseessä on kaksi täysin erilaatuista merkkausta: aktiivinen toimenpide ja passiivinen toimenpiteen kohde. Tällä hetkellä siinä lukee merkkauksina kaksi eri asiaa: 1) Kumoa-toimintoa käytetty, joka tarkoittaa, että IP 87... on painanut käytettävissään olevaa kumoa-linkkiä ja kumonnut edellisen muokkauksen, ja 2) Tämä muokkaus on kumottu myöhemmin, joka tarkoittaa, että IP 87...:n oma muokkaus on jälkeenpäin kumottu eli palautettu, koska se tosiaan on palautettu eli pikaisesti kumottu. Ennen tekemiäni monisanaisia suomennoksia en usko, että kukaan ihminen olisi tajunnut yhtään, että toinen merkkauksista syntyy muokkaajan toimenpiteen yhteydessä ja toinen syntyy myöhemmin jonkun toisen käyttäjän toimenpiteen sivuvaikutuksena. Askarrella-paskarrella. Kumota-palauttaa. Sketsejä molemmat. Miten se epäpohjalainen sananlasku oikein menikään? Ai niin: "Syttä ja savea pyritään tekemähän, vaan sekundaa tuppaa tulemaan." --Pxos (keskustelu) 20. syyskuuta 2020 kello 18.16 (EEST)

Häivyttäjien lukumäärästä ja käytännöstä

Tausta

Ylläpitäjillä on käytössä piilotustyökalu, jolla voidaan poistaa näkyvistä muokkauksia tai artikkeliversioita, jos niissä on esimerkiksi kunnianloukkauksia tai ei-julkisia henkilötietoja. Lisäksi on olemassa häivytystyökalu, jolla voidaan "häivyttää" tietoja niin, etteivät niitä enää näe edes ylläpitäjät. Toiminnon luonteen vuoksi häivyttäjien täytyy nauttia yhteisön vahvaa luottamusta. Heidät valitaan äänestyksellä, heidän pitää olla täysi-ikäisiä ja lisäksi heidän pitää allekirjoittaa Wikimedia-säätiön salassapitosopimus. Häivyttäjien lukumäärä pidetään tarkoituksella alhaisena, mutta heitä pitää olla vähintään kaksi, jotta he voivat seurata toistensa toimintaa, koska muu yhteisö ei näe mitä he tekevät.

Tarve uusille häivyttäjille (?)

Suomenkielisessä Wikipediassa on kaksi häivyttäjää eli Harriv ja Ejs-80, jotka ovat olleet häivyttäjinä 12 ja seitsemän vuotta. Käyttäjäryhmään on kuulunut yhteensäkin vain viisi käyttäjää siitä lähtien, kun työkalu otettiin käyttöön vuonna 2008. Julkisen tilaston mukaan Ejs-80 on tehnyt lähes kaikki häivytykset jo pitkään. Ejs-80 ja Harriv eivät ole olleet kovin aktiivisia Wikipediassa viime aikoina, ja mielestäni olisi hyvä että meillä olisi sellaisia häivyttäjiä, joiden tiedetään vierailevan Wikipediassa aika säännöllisesti. Mielelläni toki kuulisin myös nykyisten häivyttäjien mielipidettä siitä, kokevatko he tarvetta lisäavulle vai onko pyyntöjen käsittely heidän puolestaan hoidossa jo nykyisellä vahvuudella.

Olen itse ajatellut uusiksi häivyttäjäehdokkaiksi Stryniä ja Lentokonefania. Heillä molemmilla on ylläpitäjyyden lisäksi myös muita luottamusta vaativia käyttöoikeuksia, ja lisäksi he käyttäytyvät asiallisesti keskusteluissa eivätkä aiheuta polemiikkia. Molemmilta olen kysynyt alustavaa suostumusta.

Käytännön tarkistaminen

Käytäntöön on kirjattu, että häivyttäjän oikeudet poistetaan, jos käyttäjätunnus ei ole ollut vuoteen aktiivinen. Ilmeisesti sillä tarkoitetaan mitä tahansa aktiivisuutta, jotta ei päädytä tilanteeseen, jossa menetettäisiin kokeneita häivyttäjiä vain siksi, ettei kaikille "riitä" häivytettävää. Tosin kahden entisen häivyttäjän kohdalla lukee, että oikeudet on poistettu, koska nimenomaan häivytysoikeuksia ei ole käytetty vuoteen. Tämä kohta käytännössä kannattaisi tarkistaa ja tarvittaessa täsmentää.

Mistä keskustellaan

Ennen kuin uutta mahdollista äänestystä tai äänestyksiä aloitetaan, niin halusin avata keskustelun ja kysyä yhteisöltä, että mitä mieltä täällä ollaan, onko tarvetta uusille häivyttäjille ja kuinka monelle, olisiko mahdollisesti muita ehdokkaita ja olisiko käytännön aktiivisuuskohtaa tarpeen täsmentää. Tai mitä muuta nyt tuleekaan mieleen aiheesta. Kutsun myös nykyiset häivyttäjät keskusteluun, jos heillä olisi kerrottavaa häivytyspyyntöjen nykyisestä työtakaasta tai jotain muuta kommenttia keskusteluun. -kyykaarme (keskustelu) 14. lokakuuta 2020 kello 22.29 (EEST)

Keskustelu

Ainakin noin häivyttäjien asiakkaana, siis Wikipedian muokkaajana, jolle useinkin tulee tarvetta ottaa häivyttäjiin yhteyttä esim. siitä, tuleeko joku sivullisena havaittu sisältö mahdollisesti häivyttää, voin todeta, että häivyttäjiin on aina saanut nopeasti yhteyden ja tarvittavat toimet tehdyksi tai kommentin kysyttyyn asiaan. Tietysti on voinut valikoitua sattumanvaraisesti, keneen häivyttäjään milloinkin olen ollut yhteydessä. --Urjanhai (keskustelu) 15. lokakuuta 2020 kello 08.29 (EEST)

Olen saanut kummaltakin ehdokkaalta ikävänsävyistä palautetta, joten jos äänestetään, vastustusmahdollisuus on hyvä liittää äänestykseen. Toisaalta ketään on vaikea kannattaa, kun aiemmin asiallinen käyttäjä saattaa yllättäen kaataa kuraa. --Abc10 (keskustelu) 15. lokakuuta 2020 kello 09.06 (EEST)

Kuten on huomattavissa, aiemmat äänestykset on järjestetty samaan tapaan kuin ne on järjestetty eli ehdokasta voi kannattaa tai vastustaa tai tyhjää. Jos löytyy joku, jota on vaikea vastustaa, voi kirjoittaa tyhjäksi ääneksi, että ei pysty vastustamaan eikä kykene varmuuden vuoksi kannattamaankaan. Kyllähän jokaisesta ehdokkaasta on pakko äänestää, ei tämä pelkkänä käytäntökeskusteluna mene. On tärkeää, että jokaisella ikävänsävyisellä ihmisellä on yksi ja yhtäläinen ääni. --Pxos (keskustelu) 15. lokakuuta 2020 kello 14.48 (EEST)
Niin, ja jos pitää äänestää kahdesta ehdokkaasta yhtä aikaa, niin ei pidä rakentaa samanlaista "kaikki tai ei mitään" -mielipidetiedustelua niin kuin ensimmäisiä häivyttäjiä valittaessa ("kaikille silloisille osoitepaljastajille häivytysoikeudet, juuko vai eikö") vaan mallia voi ottaa ospa-äänestyksestä nro 5 (Eekö vai Ooko?). --Pxos (keskustelu) 16. lokakuuta 2020 kello 13.42 (EEST)

Ajatuksen takana on ilmeisesti se, että uusia häivyttäjiä pitää valita, jotta häivytykset saataisiin tehtyä ripeästi ja tehokkaasti. Tilastoista voidaan pintapuolisesti nähdä, että useiden vuosien ajan vain yksi tunnus on tehnyt täällä häivytykset. On muistettava, että tulkintamahdollisuuksia on kaksi: 1) Harriv on muuttunut laiskaksi. 2) Harriv ei koskaan ehdi tehdä mitään, kun Ejs-80 on koko ajan valvomossa ja päivystää 7/24h eli tekee melkein täyttä työpäivää. Emme oikeastaan tiedä, kumminpäin asiat ovat. Ei oikein kehtaa kysyäkään. Jos siis ajatellaan, että lisätään häivyttäjien määrää vaikkapa kahdella, niin pitäisi myös jotenkin saada ehdokkailta jonkinlainen ennakkoarvio heidän sitoutumisestaan päivystystyöhön. Mietin itse vuosia sitten, hakeudunko joskus uudestaan hämärämies-ehdokkaaksi, kun taas joskus äänestetään uusista häivyttäjistä. Tajusin silloin suuren eron ylläpitän ja häivyttäjän työnkuvan välillä. Ylläpitäjä on paikallinen vapaaehtoinen, jonka ei tarvitse tehdä mitään. Täällä on muutama vuosi sitten valittu ylläpitäjäksi tunnus, joka jo äänestyksen aikana suoraan kertoi, että ei hän tule käyttämään yp-työkaluja oikeastaan mihinkään muuhun kuin omien sivujensa poistamiseen muutaman kerran vuodessa, ja näin hän on tehnytkin suurin piirtein. Kuka tahansa ylläpitäjä voi olla tekemättä mitään, ja toisinaan onkin harmiteltu sitä, että syntyy sellainen vaikutelma, että ylläpitäjät ovat vapaaehtoistyötä vieroksuvia poissaolijoita. Se on ihan sallittua. Häivyttäjiltä ilmeisesti kuitenkin odotetaan päivystyksellistä asennetta eli sitä, että joka hetki on mahdollista saada muutaman tunnin sisällä häivytyspalveluita, ja tämä lienee kyykaarmen (sic, uusi taivutus) ajatuksen ydin. Ylläpitäjäksi valittavan ei tarvitse tietää, mitä hän tekee huomenna. Häivyttäjiksi valittavien pitäisi kai jotenkin tietää, että he ovat yhteisön käytettävissä muutaman vuoden ajan aktiivisesti. Onkohan asia näin, vai onkohan tuo liikaa vaadittu? --Pxos (keskustelu) 16. lokakuuta 2020 kello 14.12 (EEST)

En pyri siihen, että täällä olisi jatkuva häivytyspäivystys minimaalisella vasteajalla. Siihen päästään ehkä enwikissä, jossa häivyttäjiä on 43, mutta täällä se ei ole realistista. Nykyisistä vasteajoista tietävät yleisemmin vain nykyiset häivyttäjät, ja se on yksi asia mistä olisin kiinnostunut heiltä kuulemaan. Olen myös täysin eri mieltä kuvailemastasi häivyttäjän toimenkuvasta ja velvollisuudesta. He ovat vapaaehtoisia samalla tavalla kuin ylläpitäjätkin, eikä heillä ole velvollisuutta päivystää tai tehdä ylipäänsä mitään. Jos he täyttävät yhteisön asettaman aktiivisuusvaatimuksen, niin hehän voivat ilmeisesti pysyä häivyttäjinä vaikka kymmenen vuotta tekemättä yhtään häivytystä. Esimerkiksi enwikissä on häivyttäjille huomattavasti kireämmät aktiivisuusvaatimukset (ja ylläpitäjille taas huomattavasti löysemmät). Heittäisin tässä myös sellaisen näkökulman, että onko se reilua kahta käyttäjää kohtaan, että koko toiminto on heidän harteillaan? Etenkin kun nyt mennään minimillä eli kahdella häivyttäjällä, ja jos toinen heistä luopuisi oikeuksistaan tai lopettaisi muokkaamisen kokonaan, niin sitten jouduttaisiin joka tapauksessa uuteen äänestykseen tai jäätäisin ilman häivyttäjiä. -kyykaarme (keskustelu) 18. lokakuuta 2020 kello 02.31 (EEST)
Kerron joitakin aiheeseen liittyviä tietoja. Viimeksi Harriv teki häivytyksen 18. helmikuuta 2020, minä 6. lokakuuta 2020. Edellisen kerran Harriv on kommentoinut sähköpostilistalle lähetettyä häivytyspyyntöä heinäkuussa 2020, allekirjoittanut syyskuussa 2020. Tänä vuonna olen tehnyt kaikkiaan 20 häivytystä, Harriv yhden. Vasteajoista voin omalta kohdaltani sanoa, että joskus olen reagoinut tuntien sisällä, mutta välillä on voinut kulua viikkokin häivytyspyynnön esittämisestä sen toteuttamiseen. Sähköpostilistalle jätettyihin viesteihin, jotka eivät ole vaatineet häivytyksiä, en ole välttämättä edes vastannut, sillä jotkin sinne jätetyistä viesteistä eivät oikeastaan liity häivyttäjien toimenkuvaan. Puhtaasti työmäärän suhteen lisähäivyttäjiä ei tarvita, koska kuorma on niin pieni, mutta jatkuvuuden ja vasteaikojen kannalta yksi tai korkeintaan kaksi uutta häivyttäjää voisi olla paikallaan. –Ejs-80 20. lokakuuta 2020 kello 19.36 (EEST)

Bändien singlekronologiat

Wikipediassa on melko paljon artikkeleja popyhtyeiden singleistä. Mallineessa on oletuksena singlekronologia, jota painamalla voi siirtyä bändin edelliseen tai seuraavaan sinkkuun. Jonkun Beatlesin kohdalla tämä toimiikin, kun bändin yksittäisetkin kappaleet ovat wikimerkittäviä. Useimmilla bändeillä on kuitenkin (korkeintaan) muutama merkittävyyskynnyksen ylittävä single. Tällöin kronologiatoiminto jää turhaksi, koska sen avulla ei voi siirtyä jatkolukemiseen. Lisäksi bändien singleistä on usein vaikea muodostaa kokonaiskuvaa, kun eri maissa toimivat levy-yhtiöt julkaisevat sinkkuja ilman bändin myötävaikutusta. Varsinkin menestysalbumien kohdalla käy usein niin, että miltei kaikki albumin kappaleet julkaistaan ennemmin tai myöhemmin singlenä ainakin jossain päin maailmaa. Olisikohan mielekästä muuttaa kronologiatoiminnon käyttöä niin, että kronologiassa viitattaisiin aina seuraavaan wikimerkittävään singleen, vaikka välissä olisikin muita (epämerkittäviä) singlejä? --Miihkali (KM) 15. lokakuuta 2020 kello 12.25 (EEST)

Varmaan mahdollista, mutta sitten pitäisi vääntä siitä merkittävyydestä. Ehkä olisi yksinkertaisinta pitää biisiluetteloita ilman kronologiaa, vai? --Höyhens (keskustelu) 15. lokakuuta 2020 kello 12.52 (EEST)
Ajattelin, että tässä tapauksessa viitattaisiin seuraavaan suomenkielisestä Wikipediasta löytyvään artikkeliin. Jos tulee uusia artikkeleja, naapuriartikkelien kronologiaa voi rukata. --Miihkali (KM) 15. lokakuuta 2020 kello 13.16 (EEST)
Olen samaa mieltä kuin Miihkali. Putsari (keskustelu) 15. lokakuuta 2020 kello 13.09 (EEST)
Voisi käyttää myös kahta alekkaista kronologiatoimintoa. Putsari (keskustelu) 15. lokakuuta 2020 kello 13.15 (EEST)
Ehdotan Miihkali:lle projektia em. asian tiimoilta. Eli eikun toimeksi. Putsari (keskustelu) 15. lokakuuta 2020 kello 14.49 (EEST)
Käy mulle. Tämähän ei ole käytäntömuutos, joten ei kai tässä tarvita kuin muuta kun kolmen käyttäjän konsensus. Pitäisikö ventata joku päivä jos ei ole jokin näkökanta sattunut tulemaan esiin? --Höyhens (keskustelu) 16. lokakuuta 2020 kello 09.39 (EEST)
Odotetaan vaan. --Miihkali (KM) 16. lokakuuta 2020 kello 12.53 (EEST)
Ja tehdään odotellessa projekti pois :) Putsari (keskustelu) 16. lokakuuta 2020 kello 12.54 (EEST)
Olisiko sinulla näyttää jokin esimerkki sellaisesta tapauksesta, johon tämä muutos vaikuttaa? Minusta tämä ei vaikuta hyödylliseltä muutokselta, ja eikö se ole hämmentävää, jos kronologia ei olekaan todellinen vaan perustuu merkittävyyteen? Ymmärtääkö lukija logiikan, jos kronologiasta puuttuu single, jonka lukija tietää julkaistun kyseistä singleä ennen tai sen jälkeen? Minkälainen tapa on muissa Wikipedioissa? -kyykaarme (keskustelu) 18. lokakuuta 2020 kello 03.12 (EEST)
Olen samoilla linjoilla Kyykaarmeen kanssa. Minusta vaikuttaa hyödyllisemmältä, että artikkelissa näkyy artistin singlejen todellinen kronologia, vaikka kaikista singleistä ei artikkelia olisikaan. Myönnän, että välillä aiheuttaa hämmennystä, ettei navigointi singlestä toiseen punalinkkien vuoksi onnistu. Syy siihen on kuitenkin selkeä: jos ei ole artikkelia mihin mennä… no, silloin siihen ei voi mennä. Enemmän hämmennystä aiheuttaisi se, jos kronologiaan jätetään vain singlet, joista artikkeli on olemassa. Täytyy ottaa huomioon, että tavan lukija ei todennäköisesti tietäisi, millä perusteella kronologiaan merkityt singlet valitaan (saati mistään wikimerkittävyyden kriteereistä) ja ihmettelisi, miksi niitä puuttuu välistä. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 18. lokakuuta 2020 kello 04.07 (EEST)
Eikös tuo olisi helppo korjata tekemällä ei-merkittäviksi päätetyistä singlejulkaisuista ohjaus esim. yhtyeen tai artistin diskografia-artikkelin singlet-osioon tms.? Kun vähän muokkaan tätä aihepiiriä, niin tuo oli itse asaiassa minulle uusi tieto, etteivät merkittävien artistien tai yhtyewiden kaikki singlet olekaan merkittäviä. Mutta voi hyvin olla, että siitä on päätetty sen jälkeen kun viimeksi tutkin tätä aihepiiriä tarkemmin joskus vuosikausia sitten tai sitten en ole selvittänyt aihetta tarkasti alun perinkään. Tällä joka tapauksessa saataisiin linkit toimiviksi ja linkin takaa pääsisi jopa navigoinnissa edes jollain tavalla eteenpäin. --Urjanhai (keskustelu) 18. lokakuuta 2020 kello 10.37 (EEST)
Ja tosiaan tuollainen Wikipedian sisäisiin merkittävyyspäätöksiin (tai viime kädessä niiden "tulkintoihin") perustuva sisäinen rakenne olisi myös viime kädessä vastoin Wikipedian perusperiaatetta Wikipedia:Ei uutta tutkimusta, kun uutena tutkimuksena päätettäisiin, mikä on ja mikä ei jonkun esiintyj'än singlelistassa "merkittävää" ja mikä ei. Merkittävyyskymnnnyshän on vain kunkin hetkisen muokkaajayhteisön kunkin hetkinen käsitys, joka muuttuu jatkuvasti kun ulkoinen todellisuus ja lähteet muuttuvat ja kun wikipedian sisältö ja päätetyt periaateet koko ajan muuttuvat ja kehitttyvät ja muokkaajayhteisön arviot ja painotukset ja wikipedian sisältö muuttuu ja kehittyy.--Urjanhai (keskustelu) 18. lokakuuta 2020 kello 10.43 (EEST)
Koko singlekronologia on keinotekoinen asia. Minusta siitä voitaisiin luopua kokonaan. Albumit muodostavat taiteellisen ja ajallisen jatkumon, mutta singlejä julkaistaan aivan eri järjestyksessä niiden tekoajankohtaan nähden, eikä uudella singlellä yleensä ole mitään yhteyttä edelliseen. Mutta jos singlekronologiat halutaan säilyttää, niiden pitäisi minusta olla todellisia, eikä mitään pitäisi jättää pois välistä. --Savir (keskustelu) 18. lokakuuta 2020 kello 11.49 (EEST)

Tekijänoikeudet


PD-Viranomainen / PD-FinlandGov

Latasin eilen kuvan Rajavartiolaitoksen vuosikertomuksesta Commonsiin, perusteena PD-FinlandGov (eli PD-Viranomainen). Tänään siitä on aloitettu poistokeskustelu. Onko tuosta "viranomaisen päätöksestä tai lausumasta" joku tulkinta olemassa? Ainoa, mitä löysin arkistosta, oli tämä, ja se mielestäni antaisi ymmärtää, että vuosikertomukset olisivat ns. vapaata riistaa. --Kissa21782 (keskustelu) 26. maaliskuuta 2020 kello 14.45 (EET)

@Kissa21782: Muistaakseni kirjassa Harenko, Kristiina: Tekijänoikeus. 2. painos. Helsinki: Talentum Pro, 2016. ISBN 978-952-14-2331-4. sanotaan tämän tarkoittavan Julkisuuslaissa tarkoitettuja viranomaisten asiakirjoja. Saman teoksen mukaan ne voivat olla tekstejä, kuvia tai kaavioita. Mutta (edelleen muistaakseni samaisen kirjan mukaan) tämä ei koske asiakirjasta itsenäisiä teoksia, esim. kuvia jotka on valmistettu jotakin muuta käyttöä varten mutta myöhemmin sisällytetty asiakirjaan. Finnusertop (keskustelu) 26. maaliskuuta 2020 kello 23.01 (EET)
Okei, eli näin esim. lataamani RVL:n komentajan kuva ei olisi PD, koska se on todennäköisesti otettu muuta käyttöä varten. Kuitenkin teoriassa olisi mahdollista, että se olisi otettu nimenomaan kertomusta varten, jolloin se olisi PD? Samoin jos kuvaa nimenomaisesti siteerataan, se voidaan lukea "osaksi lausumaa"? Aika tulkinnanvaraiseksi menee, eli linjanvetona parasta varmaan olisi, että vuosikertomukset ynnä muut julkaisut (esim. PV:n Sotilaan käsikirja) eivät kelpaa. --Kissa21782 (keskustelu) 27. maaliskuuta 2020 kello 12.23 (EET)
Kysymys on aika vaikea, etenkin kun luin ylempänä mainitun Wikipedian aiemmassa keskustelussa mainitun tekijänoikeusneuvoston lausunnon (1995:5). Nähdäkseni kyse on tässäkin intressien punninnasta. Silloin kun tiedon on syytä välittyä täsmällisesti ja tarkasti "koko kansankerroksiin", tekijänoikeus saa väistyä. On tärkeää, että ihmiset saavat tiedon viranomaisen päätöksistä ja näkökannoista laajasti ilman että päätös tai siihen liittyvä olennainen lausunto tai kaavio olisi jonkin julkisuusrajoitteen (salassapito, tekijänoikeus) suojaama tarpeettomalla tavalla. Kyse on tuossa Kissa21782:n mainitsemassa jutussa siis pärstäkuvan vapaudesta.

Asiaa voisi miettiä tämänhetkisen tilanteen perusteella. Juuri nyt ollaan eristämässä Uudenmaan maakuntaa muusta Suomesta. On selvää, että itse päätös ja kaikki siihen liittyvät viranomaisten ohjeet ja eduskuntakeskustelut sekä mietinnöt ovat julkisia eikä niitä tekijänoikeus suojaa. On lisäksi selvää, että kaikki poliisin ohjeet ja määräykset on syytä saattaa mahdollisimman monen ihmisen tietoon. Sivuseikkana, jolla ei ole juuri merkitystä muuten kuin poliisin sisäisen toiminnan kannalta, on kerrottu julkisuuteen, että operaation yleisjohtajana toimii Helsingin poliisipäällikkö Lasse Aapio. Hän ei pysäytä ketään kaduilla vaan istuu komentokeskuksessa. Hänestä on freelance-valokuvaaja ehkä ottanut pärstäkuvan, joka voidaan kenties julkaista osana poliisin tiedotetta. On kysyttävä, onko yleisön tiedonsaannin kannalta mitään merkitystä, miltä Aapio näyttää. Onko siis valokuvaajan oikeus valokuvaan sellainen oikeus, jonka on syytä väistyä, jotta kuka tahansa Pihtiputaan ikäneito saisi nähdä, kuinka komea Helsigin poliisikomistus oikein on?

--Pxos (keskustelu) 27. maaliskuuta 2020 kello 12.37 (EET)

Löysin lopulta varsin pitkän keskustelun Commonsissa, missä mm. @Zache: ja @MPorciusCato: perustelevat varsin laajan sitaattioikeuden puolesta. Tuo lienee tällä hetkellä se Commonsissa voimassa oleva "ennakkotapaus", jonka nojalta Commonsiin voinee varsin laajalti ladata suomalaisten viranomaisten kuvia, kunnes joskus käydään uusi keskustelu ja tulee uusi linjanveto. --Kissa21782 (keskustelu) 1. huhtikuuta 2020 kello 21.18 (EEST)
Tekijänoikeusneuvosto. --Abc10 (keskustelu) 7. huhtikuuta 2020 kello 13.49 (EEST)

”Valokuvan” määrittely mallineessa:Valokuva

Mitä tarkoittaa termi ”valokuva” sitaattioikeuden ilmoittamiseen käytetyssä mallineessa Valokuva? Ovatko esimerkiksi Tiedosto:OM-2_valonmittauksen_toimintaperiaate.jpg, Tiedosto:ITK - Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa - 1 torikartta 2014.jpg tai Tiedosto:GalileonSatelliittiKonstellaatio.jpg valokuvia? --Anr (keskustelu) 6. huhtikuuta 2020 kello 12.23 (EEST)

Eivät kai, kai ne ovat piirroksia, kaavioita, piirrustuksia ym., ainakin noin suomen yleiskielessä.--Urjanhai (keskustelu) 7. huhtikuuta 2020 kello 09.22 (EEST)
Ne ovat varmaan skannauksia tai valokuvia, yleisemmin sanottuna reproduktioita tai kopioita piirustuksista, kaavioista tai graafisista esityksistä. Wikipediassa ei ole mallinetta tällaisten sitaattioikeuden käytön ilmoittamiseen.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 7. huhtikuuta 2020 kello 09.43 (EEST)
Mallinetta ei varmaan ole sen vuoksi, että sitaattioikeuden vetoamisfunktio ei täyty. Noissa esimerkkitapauksissahan ei mitenkään käsitellä piirrosta itseään vaan se on ainoastaan kuvituskuvana artikkelissa ja niiden käyttämistä varten on vain pantu jokin malline, jolla on perusteltu, miksi piirroksen tekijän oikeuksia Wikipediassa loukataan. Kuvia voisikin käydä karsimassa pois. --Pxos (keskustelu) 7. huhtikuuta 2020 kello 13.34 (EEST) Lisäys: Toisaalta teknisissä piirroksissa voi miettiä sitä, yltävätkö ne edes teostasoon. Jos on kuvattu jonkin messuhallin pohjapiirros, jota ei oikein mitenkään muuten voi kuvata, ja missä tapauksessa on hyvinkin todennäköistä, että kymmenen kadunmiestä saisi aikaan suunnilleen samanlaisen piirroksen, niin kyseessä ei varmaan ole teos. --Pxos (keskustelu) 7. huhtikuuta 2020 kello 13.39 (EEST)

Menettelykäytäntöä Wikipedian plagiointitapauksissa?

Nyt kun viimevuotisesta, paljon julkisuutta saaneesta Wikipedian plagiointitapauksesta on jo aikaa ja pöly on laskeutunut, onko meillä vastaavia tapauksia varten yhteistä kantaa menettelytavasta? Voidaanko tuosta edellisestä tapauksesta ottaa oppia ja tehdä jotain paremmin? Ehkä tarvitsemme käytäntösivun tällaisten asioiden ohjeistamiseen; en muista että sellaista olisi vielä tehty, vai onko? --Savir (keskustelu) 12. kesäkuuta 2020 kello 12.30 (EEST)

Tällä on sekä positiivinen että negatiivinen puolensa: miten on kiellettyä tehdä ja miten kuuluu tehdä jos haluaa julkaista wikipedian sisältöä kaupallisesti levitettävänä kirjana. Samanaikaisesti kun plagiontiepäilyihin johtaneet tapaukset olivat esillä, oli käynnissä maksettu projekti, jossa Wikipedian ja Wikimedian sääntöjen ja käyttöehtojen mukaan mukaan tuotettiin wikipediaan osittain maksetusti sisältöä valitusta aiheesta ja parannettiin jo olevia artikkeleita ja sitten julkaistiin tämä Wikipediaan tuotettu sisältö kirjana kaikkia lisenssejä ja tekijänoikeuksia asiaankuuluvasti noudattaen: https://projektfredrika.fi/uppslagsverket-nagu/ Kumpaankiin siis ohje: Tee näin. - Älä tee näin.--Urjanhai (keskustelu) 12. kesäkuuta 2020 kello 12.43 (EEST)

Kun googlaa jotain aiheita, niin netissähän on maailmalla myynnissäkin wikipediasta tulostettuja kirjoja (vrt. sananlasku: "ei se ole hullu, joka myy, vaan se, joka ostaa"). - Mutta tässä siis tehtiin faktantarkastus ja editointi ensin Wikipediaan ja vasta sitten tulostettiin wikipedian sisällöstä kaupallisessa jakeluassa oleva kirja. --Urjanhai (keskustelu) 12. kesäkuuta 2020 kello 12.49 (EEST)

Ehdottaisin tällaista menettelytapaa:

  1. Perustetaan sivu Wikipedia:Wikipedian plagiointi, jolla luetellaan todetut Wikipedian plagiointitapaukset aikajärjestyksessä.
  2. Jos joku epäilee jonkun ulkopuolisen plagioineen Wikipediaa johonkin kirjaan tai muuhun tekstiin, hän esittelee tapauksen yllämainitun sivun keskustelusivulla.
  3. Jos tapaus todetaan plagioinniksi, sen kuvaus liitetään ylläolevalle sivulle.
  4. Media uutisoi asiasta jos seuraa sitä sivua tai saa juttuvinkin.

--Savir (keskustelu) 16. kesäkuuta 2020 kello 10.26 (EEST)

Täydentävä ehdsotus kuten yllä: Tehdään myös yleisempi ohjesivu, jossa kerrotaan, miten wikipediaa saa kopioida ja miten wikipediaa ei saa kopioida. Yllä kuvattu sivu on funktioltaan sille yksi alasivu tai liitännäinen sivu. Julkisuudessa esillä olleet tapaukset näyttäisivät uutistietojen perustella johtuneen juuri siitä, että on vallinnut epätietoisuus tai tietämätömyys sen suhteen, millä tavoin Wikipediaa saa kopioida ja millä tavoin sitä ei saa kopioida.--Urjanhai (keskustelu) 16. kesäkuuta 2020 kello 10.41 (EEST)
Tämä näin. Mallia voi ottaa esim. en:Wikipedia:Reusing Wikipedia content ja linkittää runsaasti erinäisiltä ohjesivuilta joista lukija saattaa etsiä vastausta juuri tähän kysymykseen. Kaikkea plagiointia saadaan tuskin silti millään kuriin. On julkaisualan kannalta noloa että siellä näyttää työskentelevän nykyään myös ammattitaidotonta sakkia. Finnusertop (keskustelu) 16. kesäkuuta 2020 kello 17.52 (EEST)
Tuollainen ohjesivu olisi myös hyödyllinen. Joku tekijänoikeuksiin perehtynyt voisi sellaisen tehdä. Minä tai joku muu voi tehdä sen mainitsemani luettelosivun, jos sellainen menettelytapa saa kannatusta. Voin laittaa aluksi sinne ne viimevuotiset tapaukset ja sen yhden vähäisemmän tapauksen sitä ennen. Seuraavan tapauksen voin esitellä sen sivun keskustelusivulla. Tässä on tietysti sekin puoli, että sellainen luettelosivu on pysyvä "häpeäpaalu", kun taas medianäkyvyys-sivulta tai tältä kahvihuonesivulta plagiointitapaukset valuvat pian arkistoon ja unohtuvat. --Savir (keskustelu) 16. kesäkuuta 2020 kello 18.15 (EEST)
Medialle ei voi sanoa mitä sen pitää tehdä. Ilmajoella sitä on äskettäin yritetty, eikä ilmajokisten päättäjien maine ainakaan parantunut [33]. --Abc10 (keskustelu) 16. kesäkuuta 2020 kello 18.23 (EEST)

Vai olisiko sittenkin parasta, että plagioinnin huomannut hoitaa asian kaikessa hiljaisuudessa kustantajan kanssa eikä paljasta tapausta tänne tai medialle? Kirjan seuraavassa painoksessa kustantaja on sitten joko poistanut kopioidut osat tai lisännyt Wikipedian lähteeksi. --Savir (keskustelu) 18. kesäkuuta 2020 kello 22.07 (EEST)

Kannatan sekä ohjesivun (malli "saa - ei saa" voisi toimia) että Wikipedian plagiointisivun laatimista. Plagiointisivulle kertyy mitä kertyy ja tapausesimerkit ovat aina havainnollisia ja ohje erityisesti tästä aiheesta on hyväksi. Plagiointitapaukset, joita silloin tällöin esiintyy, viittaavat käsitykseni mukaan siihen, että jopa korkeasti koulutetutkin ihmiset ainakin omien selitystensä mukaan eivät tunne tai hallitse aihetta. Olipa miten oli, hyviä ja kannatettavia ajatuksia joille on tarvetta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 19. kesäkuuta 2020 kello 00.38 (EEST)
Tapauksissa, joissa Wikipedian plagiointia sisältävä teos on jo julkaistu ja päätynyt levitykseen, on nähdäkseni yleisen edun mukaista, että tieto plagioinnista tulee julkisuuteen. Vaikka asia korjattaisiin teoksen myöhempiin painoksiin, kirjan jo ostaneilla on oikeus tietää siitä. Tuntuisi myös oudolta, että plagioinnin sattumalta huomanneelle sälytettäisiin velvollisuus ryhtyä itse järjestämään asiaa kustantajan kanssa, koska se on varmasti monelle aika korkea kynnys. Asian saattaminen muiden wikipedistien tietoon pitäisi riittää. On muutenkin vaikea nähdä, miksi avoimen tietosanakirjan pitäisi edistää salailukulttuuria. Wikipedian plagioinnista on hyödyllistä kerätä tietoa (sekä tapauskohtaista että tilastollista), mutta mitään tietoa ei tietenkään kerry, jos satunnaiset yksityishenkilöt sovittelevat kaikki tapaukset salaa suljettujen ovien takana. --Risukarhi (keskustelu) 19. kesäkuuta 2020 kello 23.38 (EEST)
Juuri näin. Lisäksi kirjoista tulee aika harvoin "seuraavia painoksia". --Abc10 (keskustelu) 20. kesäkuuta 2020 kello 08.02 (EEST)
Hyvä näin on. Plagiointia ruokkii se, että kirjoja julkaistaan yhä enemmän ilman pätevää kustannustoimittamista, vertaisarviointia tai edes oikolukua.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 20. kesäkuuta 2020 kello 12.24 (EEST)

Nyt vasta huomasin, että joku ip ehti käydä luomassa sivun Wikipedia:Wikipedian plagiointi. Annetaan sen sitten olla olemassa, kun täälläkin kannatetaan asioiden puimista avoimesti. Tämä aihehan muodostaa oman kokonaisuutensa, joten on hyvä kerätä kaikki yhdelle sivulle. Laitetaanko myös oikeanlaisen lainaamisen ohjeet tuolle sivulle vai jollekin eri sivulle? --Savir (keskustelu) 20. kesäkuuta 2020 kello 21.27 (EEST)

Laitan tuon uuden plagiointisivun keskustelusivulle ensi viikolla uuden tapauksen, jonka olen löytänyt. Kyseessä on vuonna 2019 julkaistu suomalainen tietokirja. Siinä on vähintään viisi Wikipediasta kopioitua tekstikappaletta, eikä Wikipediaa ole merkitty lähteeksi. Käsittääkseni tuokin on sen verran paljon että asia ansaitsee tulla julkiseksi. Tarkistelen vielä löytyykö kopioitua sisältöä lisääkin. --Savir (keskustelu) 20. kesäkuuta 2020 kello 21.53 (EEST)

Kääntäminen ei poista tekijänoikeussuojaa

Muistutuksena käyttäjille, että tekijänoikeussuoja ei poistu ulkoisen lähteen tekstin käännösprosessissa. Alkuperäisen tekstin suoja estää käännöksen julkaisun Wikipediassa. Esimerkiksi New York Timesin artikkelin John G. Dinkeloosta käännöksen John G. Dinkeloo julkaiseminen Wikipediassa on tekijänoikeusrikkomus, sillä käännökseen on saatava lupa ja luvasta maksettava. --Abc10 (keskustelu) 1. elokuuta 2020 kello 10.20 (EEST)

"Käyttöoikeus vapaa, lähde mainittava"

Kopioin tänne Keiteleen muistomerkkilistan keskusteluun äsken lisäämäni tulkintakysymyksen: Eli kirjastot.fi-sivulla jaetaan esimerkiksi Keiteleeltä tätä Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkin valokuvaa vuodelta 1973 käyttöön oikeudella "Käyttöoikeus vapaa, lähde mainittava". Jos kirjaan tälläisen valokuvan käyttöoikeudeksi CC-BY-4.0, tekijäksi valokuvaaja Vellamo Paanasen, ja julkaisijaksi kirjastot.fi-sivuston linkkeineen toiminko oikein? Näin kai se vastaavuus menee, esimerkiksi? Erityisesti kiinnostaa tulisiko kuvassa näkyvät, lähteessä nimetyt henkilöt myös mainittava? --Paju (keskustelu) 21. elokuuta 2020 kello 00.36 (EEST)

Tjaa. Ensimmäinen ongelma minun mielestäni on se, että "välimies" ei oikein voi antaa itse kuvalle erityistä lisenssiä. On muistettava, että CC-XX-tyyppiset oikeudet eivät ole oikeastaan vapaan tai vapaahkon käyttöoikeuden laajuuden kuvausten lyhennelmiä vaan kyseessä on erityisesti määritelty Creative Commons -lisenssi, jossa on pitkät ja monimutkaiset lisenssiehdot. Jos kuvan omistaja tai haltija ei lisenssiä ole ottanut käyttöön, on mielenkiintoinen kysymys, voiko kuvan vapaata jatkokäyttöä harjoittava ihminen kytkeä oman käyttönsä yhteyteen kansainvälisen järjestön lisenssin (CC-BY-ynnä muut kirjainparit ja versionumerot) ja siten velvoittaa jatko-jatkokäyttäjiä noudattamaan lisenssiehtoja. Toisaalta voidaan myös miettiä, että mikäli tällainen jatkokäyttäjä (Paju) lisenssin ottaisikin omin päin käyttöön, se ei kuitenkaan sinänsä vaikuttaisi kuvan alkuperäisen haltijan oikeuksiin, koska alkuperäinen kuva olisi edelleen saatavilla alkuperäisin käyttöoikeuksin alkuperäisestä lähteestä. Kuvan käytöstä syntyisi ikään kuin sivuhaara, johon kytkeytyisi CC-lisenssi, mutta kuka tahansa voisi aina peruuttaa ketjussa digikirjaston sivulle saakka ja käydä sieltä ottamassa kuvan upouuteen vapaaseen käyttöön unohtaen koko lisenssin. Hauska, kenties melko akateemiselta kalskahtava pulma, johon en sen kummemmin nyt osaile vastata.
Toinen kysymys on sitten Pajun esittämä lähdeviittaus. Se on melko helppo, koska kirjaston sivulla on tekstitiedoissa alakohta "Viittaus", jossa on määritelty, miten kuvaan pitää oikein viitata. Siis näin: Paananen, Vellamo, “Muistomerkin paljastaminen 1973,” DIGI - Yleisten kirjastojen digitoimaa aineistoa, viitattu 21. elokuuta 2020, https://digi.kirjastot.fi/items/show/127600. Tuo täyttää varmasti kuvan haltija-omistaja-säilyttäjä-tahon ehdot. Kukaanhan ei lopulta tiedä, mitä mieltä Vellamo Paananen tai hänen oikeudenomistajansa ovat, joten luottamusketju väistämättä päättyy siihen, mitä kuvan digitointiorganisaatio meille kehtaa kertoa. Aiemmin oli Museoviraston suhteen kyllä pari sellaista tilannetta, että Virasto antoi luvan käyttöön eikä kukaan ollut kysynyt "päämieheltä" mitään. Kun asia selvisi, Museovirasto poisti kuvan sivuiltaan, koska tekijänoikeus löysikin oikean omistajansa.
Kolmas kysymys on sitten tuo, tuleeko kuvan sisältöä kuvailla eli mainita kuvassa olevat henkilöt. Sehän ei enää ole lähteeseen tai käyttöoikeuteen liittyvä kysymys vaan tietosanakirjan toimittamiseen liittyvä kysymys. Toki lienee niin, että yleensä ensyklopediassa tiedon pitäisi olla tarkkaa ja runsasta ja kattavaa. Jos on yleensä tallella tai muistissa tieto siitä, keitä ihmisiä vanhassa valokuvassa on, niin jossain on kiva siitä mainita myös meille jälkipolville. Muun muassa isoisoisäni (?) jätti jälkeensä muutamia kuvia 1920–1930-luvuilta, joissa poseeraavat aivan tuntemattomat ihmiset, jotka hän varmasti tunsi hyvin, mutta jotka ovat milleniaaleille aivan pelkkää kustaa vaasaa. Nyt patsastelevan kuvan henkilöt on mainittu digikirjaston tietosivulla. Se voi riittää. Jos tietoa tarvitaan artikkelin leipätekstissä, silloin sitä tarvitaan myös siellä. Paju varmaan ratkaisee kysymyksen tapauskohtaisesti itse.
--Pxos (keskustelu) 21. elokuuta 2020 kello 09.55 (EEST)
Sivulauseena, että keiteleläinen toimittaja Vellamo Paananen on kuollut 2000 [34]. Keiteleen kirjaston pitäisi kertoa, millaisilla käyttöoikeuksilla kuvat on saatu. Veikkaan, että Paananen on lahjoittanut kunnankirjastolle laatikollisen paikallislehteä varten ottamiaan kuvia tai negatiiveja, eikä kukaan ole kirjallisesti kysynyt saako näitä julkaista vapaasti ja muokata edelleen. Kunnankirjastolle voi tietenkin lähettää kysymyksen, onko heillä jonkinlainen lahjakirja olemassa. --Abc10 (keskustelu) 21. elokuuta 2020 kello 10.24 (EEST)

Kopiotekstien attribuutiot

Mitenkähän tulisi merkitä Wikipediaan muualta kopioitu teksti, jotta annetaan oikea käsitys tekstin kirjoittajasta? (Oletetaan, että kopiointi on sallittua, esimerkiksi siksi, että tekijänoikeus on vanhentunut tai alkuteksti on nimenomaisesti annettu käyttöön sopivalla lisenssillä.) Riittääkö, että kopioituun alkuperäistekstiin viitataan lähteenä, vai tulisiko viittauksessa selventää, että teksti on kopioitu? Entä tulisiko alkutekstin kirjoittaja mainita, kun se käy alkutekstistä ilmi (vrt. tekijänoikeuslain 3 §, "Kun teoksesta valmistetaan kappale tai teos kokonaan tai osittain saatetaan yleisön saataviin, on tekijä ilmoitettava sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii"), vai riittääkö että jos lukija käy katsomassa lähdettä, niin nimi löytyy sieltä? --Jmk (keskustelu) 14. syyskuuta 2020 kello 11.43 (EEST)

Tekijänoikeuslain kannalta, niin moraaliset oikeudet käsittääkseni lakkaa suoja-ajan päättyessä eli tekijänoikeuslain takia ei tarvitse ilmoittaa näiden teosten tekijöitä. Kohteliasta se toki on. Poikkeuksena on klassikkosuoja joka jatkuu suoja-ajan loppumisen jälkeenkin ja julkaisemattomat teokset joilla on ensijulkaisun jälkeen 25-vuoden suoja-aika vaikka teoksen tekijä olisikin kuollut yli 70-vuotta sitten. Vapaasti lisensoitujen tekstien osalta lisenssit yleensä ohjeistaa miten tiedot tulisi merkitä. --Zache (keskustelu) 14. syyskuuta 2020 kello 12.15 (EEST)
Ajattelinkin lähinnä Wikipedian kannalta, eli haluaako Wikipedia ilmoittaa alkuperäisen tekijän (vaikka laki ei sitä vaatisikaan). – Sitten on tietysti tapaukset, joissa suoja-aika ei ole päättynyt eikä ole vapaata lisenssiä, mutta kopioidaan silti. Tulisiko tällöin kertoa, kenen tekstiä kopioidaan? --Jmk (keskustelu) 14. syyskuuta 2020 kello 12.26 (EEST)
Teoksia joiden suoja-aika ei ole päättynyt ja jotka eivät ole vapaastilisensoituja voi käyttää Wikipediassa ainoastaan sitaattioikeudella johon kuuluu se, että lähde ja alkuperäinen tekijä on mahdollisimman hyvin kerrottu. Sellainen huomio, että sitaattioikeus ei vaadi sitä että nuo tiedettäisiin jotta teosta voidaan lainata, mutta minusta sen että käyttötarkoitukseen suhteutetettuna tiedot on edes jotenkin yritetty selvittää. Tämä on kuitenkin offtopikkia tuohon aloitukseen nähden jossa keskustelu oli rajattu Wikipediassa vapaasti käytettäviin teoksiin. Vapaastikäytettävän tekstin osalta minusta se merkitsee miten tekstiä ollaan käyttämässä. Jos kopioitu teksti on ns. juoksevaa tekstiä joka on tarkoitettu muokattavaksi kaiken muun tekstin tavoin, niin normaalit lähdemerkinnät tässä riittää eli tässä ei tarvitse erikseen korostaa sitä, että ettei teksti ole wikipedistin itsensä kirjoittamaa. Mikäli taas kyse on lainauksesta jossa alkuperäisellä kirjoittajalla on merkitystä ja myös sillä, että tekstin muoto säilyy alkuperäisen kaltaisena niin tällöin ilmaistaan alkuperäinen kirjoittaja (kuten lainauksissa normaalistikin.) --Zache (keskustelu) 14. syyskuuta 2020 kello 13.03 (EEST)
Sehän olisikin hyvä alku, jos edes suoja-ajan aikana mainittaisiin kopioidun tekstin kirjoittaja asiallisesti. --Jmk (keskustelu) 14. syyskuuta 2020 kello 13.21 (EEST)
@Jmk: Onko sinulla esimerkkiä tapauksessa jossa sellaisesta tapauksesta jossa tekstimuotoinen teos olisi kopioitu fiwikiin eikä siinä ole merkitty tekijää kunnolla? Sitaattikuvien kohdallahan noita on lukuisia, mutta tekstistä en tiedä. --Zache (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 09.49 (EEST)
Ja siis nimenomaisesti vielä tekijänoikeuden alaisista teoksista kysyn esimerkkiä. --Zache (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 09.51 (EEST)
Ainakin Helmi Krohn (Setälä) on kuollut 1967, joten hänen tekstiensä suoja-aika päättyy vuoden 2037 lopussa. Krohnin tekstien kopioita voi etsiä merkkijonohaulla. Ei kun aprillia, ei voikaan, koska tekijää ei ole Wikipediaan kopioitaessa merkitty. --Jmk (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 11.00 (EEST)
Yritin greppailla Runebergin matskuja läpi ja löytää teksejä joita Helmi on Tietosanakirjaan kirjoittanut ja löytää niitä fiwikistä. Ei suoraan tullut vastaa vaikka jonkun verran vaivaakin nåin, niin tarvitsisin paremmat ohjeet niiden löytämiseen. --Zache (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 14.18 (EEST)
Voin kertoa että tein niitä muutaman projektini alkuvaiheessa, kun en tunnistanut Krohnia suojan alaiseksi. Jmk nosti siitä metelin, eikä niitä sen jälkeen ole, minkä Jmk hyvin tietää vaikka ei ole tietävinään. Tietysti olen voinut käyttää joitakin yksittäisiä tietoja Krohninkin kirjoittamasta artikkelista. Jos artikkelilla on pituutta muutama rivi, sillä ei tekijänoikeudellista suojaa, koska sellainen teksti ei ole omaperäinen, jossa on ilmoitettu kirjailijan nimi, elinvuodet ja muutama kirjannimi, kun ne kaiken lisäksi on kopioitu Brockhausista tai Salmonsenista. Krohnin tekemien artikkelien kohdalla olen väistänyt Nordisk familjebokiin, jossa tekstit ovat järjestään olleet vapaita. Sv.wikiin on muuten luultavasti kopioitu 99-prosenttisesti kaikki Nordisk familjebokin kirjailija-artikkelit. En ole huomannut että siellä olisi nostettu asiasta meteliä, eikä niiden kirjoittajia ole häiritty. Ruotsalaiset ovat erilaisia, kohteliaampia. --Abc10 (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 14.37 (EEST)
Sv-wikissä oli ainakin kymmenisen vuotta se ongelma, että sitä ei edes haluttu lukea. Ruotsinkieliset, ehkä suppeammin Ruotsin alamaiset, lukivat mieluummin englanninkielistä Wikipediaa. Sv-wikin artikkeleissa ei paljon lähteitä käytetä eikä siellä niitä ymmärtääkseni kovin tiukasti vaaditakaan. Se on vähän sellainen tiedon "wikivoyage" edelleen eli suloisessa alkutilassa. Kun joku Sven Eriksson tekee löytöretken Joensuuhun, hän voi kirjoittaa Joensuusta artikkelin sen perusteella, mitä on nähnyt. Sellaista kohteliaisuutta. Ehkä kohteliaisuus myös tarkoittaa sitä, että ongelmista ei puhuta, niistä vain diskuteerataan. Heh. --Pxos (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 14.44 (EEST)
Sen tyyppistä kommentointia, että vaatisi lähteitä tuekseen. --Zache (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 15.05 (EEST)
Hyvä idea. Jos joku löytää lähteet, niin löytäköön. Ensimmäisen väitteet (vi läser hellre en.wiki) luin jostain, saattoi olla jopa Signpost vuosia sitten. En etsi enää. Toinen väite on omaa fiilistä ja perustuu muutamiin omiin muokkauksiini sv-wikissä sekä tunnuksella että IP-osoitteesta vuosikymmen sitten, kun en lähteitä käyttänyt täälläkään. Ei muokkauksiani koskaan kumottu lähteettöminä. On sellainen tunne, että sama meininkin jatkuu. --Pxos (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 15.20 (EEST)
Todettakoon muuten, että Uppslagsverket Finlandin, joka on tällä hetkellä myös verkossa ilmestyvä tietosanakirja, sisältö on ymmärtääkseni lisensoitu wikipedian kanssa yhteensopivasti, mistä seuraa, että sisältöä sieltä saa kopioida suoraan. Kun tämä lukee siellä ja on kai todettu sv-wikin sisäisissä keskusteluissa, niin siellä ei näy Uppslagsverket Finlandiin perustuvissa artikkeleissa muuta kuin lähdeviite. Täällä tietysti tehdän omat päätöksen miten menetellään niiden tekstien kanssa, joiden käytön wikipediassa tekijänoikeus sallii joko suoraan kopioituna tai edelleen muokattuna. Mutta onko tosiaan niin, että näitä yleisiä päätöksiä yleisistä asioista, jotka tarvittaessa hoituvat helposti tuollaisella vakiomallineella, ei voida tehdä muuten kuin satunnaisia yksittäisiä käyttäjiä kurmoottamalla? Nytkin yritettiin Abc10:n lähdeviitteisiin tuupata jotain tökeröitä, itse sepustettuja jaaritteluja kokeneen ylläpitäjän toimesta. Oikea tapa kai olisi luoda tällaisiin tekijänoikeuden puolesta käytöltään sallituihinb lähteisiin kuten jotkin vanhemmat tietosanakirjat, malline jossa kerrotaan tarpeelliset asiat (niin kuin oli aiemmin tuolle pienelle tietosanakirjalle), joissa sitten teksti voidaan muotoilla niin että se sopii joko mahdolliseen suoraan tai mahdolliseen edelleen muokattuun versioon, sen sijaan että ru vetaan lapsellisesti kurmottamaan yksittäisiä käyttäjiä ja tuuppaamaan omia jaarituksia heidän lähdeviitteisiinsä. Jos jokainen muokkaaja saisi samanlaisen kohttelun kuin Abc10 samanlaisista muokkauksista, niin mitään muuta täällä tuskin ehdittäisiin tehdäkään. --Urjanhai (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 14.55 (EEST)
Lyhyestä virsi kaunis. Tarkoitatko Urjanhai, että kaksi sanaa "Kopioitu lähteestä:" on jaarittelua? Meillä on ehkä eri käsitys jaarittelusta. Jos tarkoitat jotain muuta, pistäppä linkkejä. --Jmk (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 15.06 (EEST)
Niin kuin jo yllä kerran selvästi sanoin, niin sellaisen aineiston kopioinnista, jota tekijänoikeuden puolesta saa kopioida Wikipediaan, on järkevämpää ilmoittaa laajojen, ko. ominaisuuden omaavien aineistokonaisuuksien osalta aineistokokonaisuuskohtaisilla mallineilla, joissa asia kerrotaan ja tarvittavart huomiot tekijyydestä esitetään, ja jos tällaisia mallineita ei ennestään ole, keskittää ponnistelut niiden tuottamiseen, sen sijaan että keskitetään ponnistelut yksittäisten muokkaajien kurmoottamiseen ja omien sepustusten kirjoittamiseen heidän yksittäissin lähdeviitteisiinsä. Jos yksittäisten käyttäjien kurmoottaminen on tämän asian hoitamiseen parempi ja tehokkaampi linja kuin itse yleisen asian hoitaminen, niin osaat varmaan perustella miksi. --Urjanhai (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 15.14 (EEST)
Siis oliko se "Kopioitu lähteestä" jaarittelua vai ei? Uskoakseni kysyn nyt asiantuntijalta. --Jmk (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 15.17 (EEST)
Muoto, jolla se esitettiin oli kökkö (ja jos oikein muistan, se ei ole ao. arikkelin nykyisessä versiossa, tai ei ainakaan ollut silloin kun viimeksi katsoin). Jos sellainenkin asia, joka sinällään on tosi ja tarpeellinen ilmoittaa, mennään lisäämän jonnekin kökköllä ja tökeröllä tavalla niin, että lopputulos on huono, niin tällaisesta toiminnasta voi käyttää luonnehdirtoja, jotka ilmaisevat toiminnan kökköyden ja tökeryyden. Jostain syystä joiltain käytttäjiltä näyttää puuttuvan valmius myöntää erehtyväisyytensä, vaikka kai yleisesti tunnustettu tosiasia lienee, että erehdyksiä tekevät kaikki, "du med och jag med", niin kuin vanhassa laulussa osuvasti lauletaan.--Urjanhai (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 15.24 (EEST)
Kokeileppas Zache greppailla vaikka insource:/Artikkelin kirjoittaja Helmi/, löydät muutaman artikkelin, joihin se tekijän nimi Helmi Krohn on merkitty jälkikäteen. Siellä on aika tarkkaan virke virkkeeltä, jopa sana sanalta kopioitu esim. syyskuussa Rígas Velestinlís < Tietosanakirja. Tekijänoikeudellisesti tuo on täysin selvää kopiointia, sitä ei pari sanan vaihdosta muuta mihinkään. Minkä verran Krohnia on kopioitu tuon lisäksi, kenenkään huomaamatta, sitä pitäisi kai kysyä kopioijalta. --Jmk (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 14.52 (EEST)
Kiitos --Zache (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 15.05 (EEST)
Olen nyt korjannut Rhigasin. En osaa sanoa mitä siinä on tapahtunut, mutta periaatteeni on että Krohnin artikkeleita en käytä kuin jonkin satunnaisen tiedon verran. --Abc10 (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 16.36 (EEST)Poistettu kommentista viittaukset toisiin käyttäjiin --Zache (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 16.41 (EEST)
Eli ilmeisesti toi ylempänä heittämäsi "eikä niitä sen jälkeen ole, minkä Jmk hyvin tietää vaikka ei ole tietävinään" olikin tavanomainen aiheeton syytös. No hyvä että nyt on för att Wikipediaan kirjoitettu taatusti omin sanoin eikä kopsailtu [35]. --Jmk (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 19.00 (EEST)
Sanamuotohan siis oli korjasi eikä omin sanoin ja tässähän on parikin kertaa jo todettu, että on ok tuoda tekijänoikeusvapaata tai yhteensopivalla lisenssillä olevaa sisältöä Wikipediaan. --Zache (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 19.34 (EEST)
Vaikka tässä tekijänoikeuskahvihuoneessa ollaankin, niin tämä on kuitenkin suomenkielinen Wikipedia, eli onhan siinä kopsaamisessa jotain muutakin huomioitava kuin tekijänoikeuslaki. Esimerkiksi kieli. --Jmk (keskustelu) 9. lokakuuta 2020 kello 09.01 (EEST)
Jos teksti ei ole omaa, niin silloinhan kyse on plagionnista riippumatta siitä, mitä lakipykälät sanovat tai onko tekijänoikeus enää voimassa. Englanninkielisessä Wikipediassa on PD-materiaalin käyttöön liittyvä ohjeistus en:WP:Plagiarism#Public-domain_sources: "Whether it is copyright-expired or public domain for other reasons, material from public-domain sources is welcome on Wikipedia, but such material must be properly attributed." Siellä ja joissakin muissa wikeissä on käytössä malline en:Template:PD-notice, eikö samanlaista voisi käyttää täälläkin? -kyykaarme (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 11.01 (EEST)
Kopioin meille nyt pohjaksi {{PD-notice}}-mallineen. Teksti, mallineen nimi ja ohje tietty pitää vielä kääntää. --Zache (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 11.29 (EEST)
Asia on juuri niin kuin Kyykaarme toteaa. Jos kopioi toisen tekstiä, sanamuotoja sieltä täältä muutellen tai ilman, eikä kerro tätä avoimesti vaan esittää tekstin ikään kuin omanaan, niin siinähän esiintyy kyseisen tekstin kirjoittajana. Se ei kuulu asialliseen kirjoittamiseen vaikka kopioisi Ciceron tekstiä 2000 vuoden takaa. (Tämän lisäksi on tietenkin tuoreemmissa teksteissä tekijänoikeuslain vaatimukset.) Aloittelevilla kirjoittajilla, esimerkiksi opinnäytteitä tekevillä opiskelijoilla tämä tekstin attribuutio on joskus vielä hämärää, eikä heille aina ole selvää myöskään mikä ero on siinä, otetaanko lähteestä tietoja vai tekstimassaa. En-wikissä on ilmeisesti otettu asia vakavasti, ehkä joskus siihen päästään fi-wikissäkin. Asian esille nostaminen näkyy kuitenkin nostavan hermot pintaan, en tiedä mikä siinä kunnian antamisessa alkuperäiselle kirjoittajalle on niin vastenmielistä. --Jmk (keskustelu) 9. lokakuuta 2020 kello 08.58 (EEST)
On tietysti liikaa vaadittu, että keskustelun aloittaja kertoisi, mistä on kysymys. Kysymys on siis siitä, että käytän Tietosanakirja (1909):n tekstejä, osin sellaisenaan, osin enemmän tai vähemmän muokattuina ja lisäiltyinä. Tuoreimpiin tietosanakirjoihin ei ole merkitty artikkelin kirjoittajaa vaan kustantajat ovat katsoneet, että tietosanakirja on kokonaisuus, jossa yksittäiset tekijät eivät ole olennaisia. Lisäksi tekstejä muokataan ennen julkaisua sopiviksi tarkoitukseensa. Kyseisessä tietosanakirjassa artikkelit ovat pääasiassa muutaman rivin pituisia, useinkin muiden tietosanakirjojen tietojen keräilyä tai niistä käännettyjä (Brockhaus, Salmonsen, Nordisk familjebok etc.). --Abc10 (keskustelu) 14. syyskuuta 2020 kello 12.37 (EEST)Kommentista on poistettu pätkä, joka oli tarpeettomasti henkilöönkäyvää. --Zache (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 11.35 (EEST)
@Jmk, Abc10: Käytännön ideana myös, niin Tietosanakirja:lle voisi olla ihan omakin viitemalline vrt. muut lähdekohtaiset viitemallineet. Onko tuollaiselle käyttöä ja mitä tietoja sen pitäisi tulostaa? --Zache (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 11.29 (EEST)
Muistelin kovasti, että jollain tietosanakirjalla sellainen olikin, mutta se oli ilmeisesti eri kuin tämä, koska löytyi kai vain Malline:Pieni. Sellaisiahan varmnaan kannattaa luoda ja käyttää. --Urjanhai (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 13.55 (EEST)
Käytännön idea kuulostaa hyvältä, se epäilemättä helpottaisi Tietosanakirjaan viittaamista. (Mihin tahansa) tietosanakirjaan viitatessa minimissään pitää tietysti olla itse teoksen tiedot + artikkelin nimi, näillä lukija pystyy sen lähteen löytämään. Kustantaja ja julkaisupaikka voivat tulla automaattisesti. Jos jaksaa viritellä, niin osan numero voi olla parametrina, jonka mukaan tulee vuosiluku automaattisesti (eri osat julkaistu eri vuosina). Hakusanasta ei taida ihan helpolla virityksellä saada linkkiä oikealle sivulle digitoituun aineistoon, joten se jäisi mallineen käyttäjän hommaksi, samoin kuin artikkelin kirjoittajan mainitseminen (silloin kun se on mainittu). Käytännössähän Tietosanakirjaa täällä käytetään nimenomaan digitaalisena lähteenä eikä paperitietosanakirjana (sen näkee mm. kopioiduista virheistä), joten viittaajalla on todennäköisesti se sivu auki ja linkkiosoite on helppo kopioida. --Jmk (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 14.44 (EEST)
Hakusanasta ei saa linkkiä mitenkään helposti, mutta esimerkiksi palstan numerosta joka on sama sekä paperi, että skannatussa versiossa (olettaen siis, ettei ole useita painoksia joissa sivunumerot muuttuisivat) saisi tehtyä urlin. --Zache (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 16.57 (EEST)
Eli se vois käytännössä olla esim. kutsuttuna {{Tietosanakirja|7|671|Plafondi|K. S. Kallio}}, josta tulisi Tietosanakirja. Osa 7, palsta 671, artikkeli ”Plafondi”. Artikkelin kirjoittaja K. S. Kallio. Helsinki: Tietosanakirja-osakeyhtiö, 1915. Teoksen verkkoversio. missä lihavoidut tekstit tulevat mallinekutsun parametreista suoraan tai sopivan virityksen kautta; en ole tsekannut miten deterministisesti palstanumero konvertoituu html-sivun numeroksi. Vaihtoehtoisesti linkin Runebergiin voisi antaa ehkä suoraan. Osanumerosta saa vuosiluvun: 1=1909, 2=1910, 3=1911, 4=1912, 5=1913, 6=1914, 7=1915, 8=1916, 9=1918, 10=1919, 11=1922. --Jmk (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 21.03 (EEST)
Tein nyt mallineen {{Tietosanakirja 1909}} (sivulla on esimerkkejä lisää). Tein tuon ennen kuin luin kommenttisi, niin siitä puuttuu nuo nimettömät parametrit ({{{1}}}, {{{2}}} ...) siksi. En ole muuten itse hirveän suuri nimettömien parametrien fani, koska se vaikeuttaa minusta mallineen toiminnan hahmottamista artikkelin wikikoodissa, mutta voin lisätä ne jos niiden käyttö katsotaan hyödylliseksi. Nykyinen viitteen ulkoasu tulee siitä, että viite tulostuu {{Lehtiviite}}-mallineella.
{{Tietosanakirja 1909| Osa = 4 | Palsta = 1557 | Nimeke = Kreppi | Tekijä = E. J. S. }}
Simola, E. J.: Kreppi. Tietosanakirja osa 4. p. 1557. Tietosanakirja-osakeyhtiö, 1912. Teoksen verkkoversio.
--Zache (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 05.58 (EEST)
Lain "hyvä tapa" tulkitaan eri tavoin. Oleellista kai, että kopioitava teksti merkitään typograafisin tai ladonnallisin keinoin. Tekijän nimi voi olla erikseen tekstissä tai se voi olla viitteessä tai molemmissa. Sanoisin myös, että kun Wikipediassa noudatetaan viitejärjestelmää, tekijän nimi on hyvä olla mukana vaikka oikeudet ovat rauenneetkin. Nähdäkseni tekijyys ja tekijän maininta kuuluu Wikipediaan osana käytetyn tiedon alkuperän ilmaisun periaattetta. "Hyvä tapa" tarkoittanee myös sitä, että kopioitua tai käytettyä tekstiä ei käytetä harhaanjohtavasti, esimerkiksi panna jonkun toisen nimiin, sellaiseen yhteyteen johon se ei kuulu tai kirjoittajan tekstiksi. Minusta on vähän paha asia ("paha tapa"), että visuaalisen muokkaimen automaattiset viitejärjestelmät eivät aina nouki tekijöitä viitteisiin. Mutta myöskään julkaisijat eivät aina ilmaise tekijää vaikka se olisi aiheellista, esimerkiksi tässä artikkelissa mainitaan kirjoittajaksi "Voima". Tässä se mitä tuli mieleeni aiheesta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 13.45 (EEST)
Kirjoitetaan vielä selvyyden vuoksi, niin kopioitava teksti merkitään typograafisin tai ladonnallisin keinoin pätee siis jos tekijänoikeudet ovat voimassa ja tekstiä käytetään sitaattioikeudella. Jos teksti on tekijänoikeudeton, niin ei sitä tarvitse merkitä mitenkään erityisesti jotta sen voisi erottaa. Sama jos teksti on wikipedia-yhteensopivalla avoimella lisenssillä, koska ne sallii tekstin muokkaamisen ja yhdestelyn. --Zache (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 14.49 (EEST)
Kuten olen toisaalla ilmoittanut, Jmk merkitsee kopioiksi sellaisetkin tekstit, jotka eivät ole kopioita. Muokkaan Tietosanakirjan tekstiä modernimmaksi, merkitsen siihen lisätietoa siinä mainittujen henkilöiden tunnistamiseksi, poistan tarpeettomuuksia. Jos tietosanakirjan teksti on muokattu uuteen uskoon, se ei enää ole kopio, ja sen merkitseminen jollakin mallineella tai sanallisesti kopioksi on väärän tiedon antamaista (=valhe). --Abc10 (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 14.25 (EEST)
Jos täällä mainittu malline valmistuu, siihen voi panna tiedoksi "Tietosanakirja-artikkelin on kirjoittanut A. B. Cideräppel 1919." Sitten Wikipedian omasta sivuhistoriasta käy ilmi, että tietosanakirja-artikkelin on kirjoittanut Abc10 2020. Kelpo kompromissi. Artikkelin näkyvästä osasta näkee lähdeviitteestä, kuka oli eka, ja sivuhistoriasta sitten sekundantin nimen. --Pxos (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 14.32 (EEST)
Kyllä voi, mutta ongelma on että suurin osa Wikipedian lähteistä merkitään ilman tekijää, joten uhkasakolla ei kannata uhkailla. Prosentuaalista määrää en tiedä, mutta hatusta vetäisten 34,5 prosenttia lähdeviitteistä on muotoa <ref>https://selicom.com/hatutus/4509aöqqq.html</ref> ja arviolta 49 prosentissa linkin ympärillä on hakasulut tai se verhottu väärin täytettyyn viitemallineeseen, jossa jos tekijä yleensä on, se on "Selicom" (tämä on keksitty yritysnimi, ja yhteys johonkin todelliseen yritysnimeen on vahinko). Lopuista sitten tapellaan onko se etunimi.sukunimi vai sukunimi.etunimi, mikä on naurettavaa. --Abc10 (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 14.52 (EEST)
Noh noh. Kyllä kopiointi on kopiointia, vaikka sen jälkeen kävisikin vaihtamassa pari sanaa. Ei kai siitä tarvitse niin pillastua, että kopiointia kutsutaan kopioinniksi, vai onko joku syy miksi sitä tietoa ei haluta näkyviin? --Jmk (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 15.13 (EEST)
Lopettaisit jo minun parjaamiseni milloin missäkin päin Wikipediaa, kaikki eivät edes varmaan osu minun silmiini - onneksi. Ammut omaan nilkkaasi. Mutta hyvä niin. --Abc10 (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 16.38 (EEST)

Tämä voi olla hiukan hölmö kysymys, mutta eikö siis kaikilla keskustelijoilla ole ainakin aikaisempien keskustelujen perusteella sellainen näkökanta, että tekijät pitäisi mahdollisimman hyvin merkitä ja syyt siihen miksei niitä merkittäisi on lähinnä käytännön toteutukseen (esim. tekijää on hankala tai mahdotonta selvittää tai automatiikka ei hae tekijää) liittyviä? --Zache (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 16.48 (EEST)

On sikäli että Tietosanakirja-artikkelieen tekijää ei ole tähän asti merkitty, kuten olen aiemminkin sanonut. Se ei sitä paitsi ilmene artikkelista, vaan siinä on vain puumerkki, jonka selitys täytyy osata etsiä. Ehkä se puumerkki riittääkin. Mutta siis ongelmaksi asian nosti nyt tässä minun projektissani Jmk, vaikka samaa ja muita vastaavia lähteitä on käytetty sadoissa artikkeleissa aiemmin, tarkassti kopioituna, ilman tekijää, kenenkään protestoimatta. Myöskään en.wikissä ja sv.wikissä tekijöitä ei ole merkitty. Tämä on niin tarkitushakuista, jos et ole vielä huomannut. Mielestäni tässä yhteydessä on tuotava esille kolikon toinenkin puoli: kun Jmk parjaa minua, kerrottakoon käyttäjille, minkätasoisia hänen tekeleensä ovat (se ainoa tänä vuonna, silloin kun tarkistin) --Abc10 (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 17.52 (EEST)
Mun mielestä sen kirjoituksen yhteydessä oleva puumerkki riittää. Jos halutaan siitä tehdä muunnos kokonimeen, niin sen pystyy tekemään esimerkiksi mallineella ainakin mitä tulee noihin Runebergissa oleviin tietosanakirjoihin, koska ne nimimerkit ja nimet on siellä lähtödatassa - sanakirjassa - ihan nätteinä luetteloina. OCR:tyt tekstit pitäisi kuitenkin oikolukea ja muokata suht vakiomuotoisiksi ja edelleen muunnosmallineiksi joka tietty vaatii työtä. Lähtisin kuitenkin siitä, että ne ketkä haluaa ne kokonimet nimikirjaimien sijaan osallistuu yhtälailla tähän työhön myös. --Zache (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 19.40 (EEST)
Oikaisen nyt sen vielä kerran, että puumerkinkään lisääminen ei ole pakollista. Riittää että lähde on merkitty siten, että se on tunnistettavissa ja löydettävissä. --Abc10 (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 20.06 (EEST)
Ei ole pakollista lain tai fiwikin käytäntöjen takia, mutta se on ns. kohteliasta ja jos sen pystyy helposti lisäämään, niin en mä näe mitään syytä miksei sitä pyrittäisi lisäämään. --Zache (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 20.19 (EEST)
Kopioidaan tähän keskusteluun talteen tekijänoikeusneuvoston päätöksestä seuraava:

Kuten edellä on mainittu, kirjallisen teoksen tekijänoikeus on voimassa, kunnes 70 vuotta on kulunut tekijän tai, jos kysymys on yhteisteoksesta, viimeksi kuolleen tekijän kuolinvuodesta. Tekijän taloudellisten ja moraalisten oikeuksien lakattua teos on tekijänoikeuden estämättä hyödynnettävissä. Tähän vapaaseen hyödyntämiseen kuuluu mm. se, että teosta tai sen osia voi vapaasti saattaa yleisön saataviin ilman lupaa ja tekijänoikeudesta vapaita teoksia voi myös vapaasti muunnella. Tekijänoikeudesta vapaita kirjallisia teoksia voi esimerkiksi käyttää uusien teoksien materiaalina. Samoin tekijänoikeudelliset siteerausta sekä tekijän ja teoksen ilmoittamista koskevat säännökset eivät sovellu teokseen, jonka tekijänoikeus on lakannut olemasta voimassa., Tekijänoikeusneuvoston lausunto 2017:14: Asia Klassikkosuoja; kääntäjän moraaliset oikeudet

koska tämä vastaa yksiselitteisesti siihen pitääkö lain mukaan kertoa tekijä jos tekijänoikeus on vanhentunut, niin nyt tämä on keskustelussa lähteistetystikin. --Zache (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 20.55 (EEST)

Tekniikka


Kielitaitomallineista (Wikipedian Baabel/Babel/Babylon tai Käyttäjän kielitaito)

Tervehdys. Ohjeenlukuyrityksistä huolimatta en ymmärrä, mistä URL-osoitteesta koodi #babel: nykyään hakee käyttäjille kielitaitomallineita. Mielestäni joissakin uusista kielitaitomallineista on pieniä virheitä. Tilanteesta riippuen voisin joko yrittää korjata kyseisiä virheitä tai avata keskustelun niitten korjaamiseksi. Tämä ei ole mahdollista, ennen kuin tiedän, miten ja missä itse mallineisiin pääsee käsiksi (ja onko niihin kajoamista jotenkin rajoitettu). Uskaltauduin tänään, yli kymmenen vuotta jahkailtuani, kokeilemaan kielitaitomallineitten luomista. Sainkin syntymään pari, jotka tottelevat koodia Babel, mutta nähtävästi ne sijaitsevat eri ”tiedostoavaruudessa” kuin uudemman käytännön mukaiset mallineet. – Jippe (keskustelu) 9. elokuuta 2020 kello 15.13 (EEST)

Tietääkseni ne hakevat sivua Malline:User [parametri] eli {{#babel:Esimerkki|Toinen}} hakee sivut Malline:User Esimerkki ja Malline:User Toinen. Majavah (k/m) 9. elokuuta 2020 kello 17.21 (EEST)

{{Babel|da-1}} {{#babel:da-1}}

Ohessa ensimmäisenä koodin {{Babel|da-1}} antama tuloste eli output ja toisena koodin {{#babel:da-1}} antama tuloste [huomatus 11.8.2020 klo 22.15: tulosteet eivät nowiki-koodien lisäämisen jälkeen enää näy]. Edellinen malline on selvästikin kotoisin sivulta Malline:User da-1. Jälkimmäisen mallineen sijaintia en ole yrityksistä huolimatta kyennyt paikantamaan, ja siihen yritän nyt löytää avun. (Tanska ei ole mielenkiintoni päällimmäisenä kohteena, mutta se oli kätevä esimerkkikieli. Jälkimmäisen mallineen tekstistä muuten puuttuu määräinen artikkeli et. Juuri tässä tapauksessa en tiedä, kumpi mallineteksi on virheettömämpi tai ovatko mahdollisesti molemmat aivan riittävän virheettömiä.) – Jippe (keskustelu) 10. elokuuta 2020 kello 02.50 (EEST)
{{#babel:da-1}} tulee ohjelmiston kautta (ks. [36]). --Crt 10. elokuuta 2020 kello 10.56 (EEST)
Kiitos! Asian ohjelmoinnillinen puoli menee yli ymmärrykseni, mutta näköjään saan muitakin vastaavia mallineenmuodostustiedostoja näkyviin vaihtamalla mekaanisesti tuon antamasi URL-osoitteen kielikoodiosan da. Millä tavoin noihin tiedostoihin voi tarvittaessa ehdottaa korjauksia? – Jippe (keskustelu) 10. elokuuta 2020 kello 19.10 (EEST)
Jos haluat ehdottaa muutoksia kyseisten kielten natiivipuhujille, niin se onnistunee vaikkapa tämän linkin kautta. --Crt 11. elokuuta 2020 kello 08.56 (EEST)
Kiitos avusta! Kyllä haluaisin, esim. tapauksessa, jossa mallineen tekstissä on aivan ilmeinen lyöntivirhe. Jotkin mallineet on selvästi laadittu kovassa kiireessä, mitä en pienehköjen kielten kohdalla ihmettelekään. Sen sijaan suurena yllätyksenä tuli, että kyseiset mallineet noudetaan Wikimedia-hankeperheeseen kuulumattomasta wikistä (mikäli olen oikein ymmärtänyt). Onko minun sopivaa lisätä asiasta maininta sivulle Wikipedia:Babylon? – Jippe (keskustelu) 11. elokuuta 2020 kello 17.06 (EEST)
Itse näkisin, että peruskäyttäjille suunnatussa ohjeessa ei kannata mainita tarpeettoman monimutkaisia asioita. Toisekseen tuolta toisesta wikistä ei varsinaisesti noudeta mitään mallineita – siellä tehdään ainoastaan käännöstyötä. Lyhyesti sanottuna {{#babel:da-1}} noutaa tarvitsemansa materiaalin Babel-nimisestä MediaWiki-laajennuksesta. --Crt 12. elokuuta 2020 kello 09.42 (EEST)

Nuo mallineet liittävät tämän sivun luokkiin ”User da” ja ”User da-1”. Jos niitä ei enää tarvitse niin ne voisi ympäröidä nowiki-tageilla. --Linkkerpar 11. elokuuta 2020 kello 20.50 (EEST)

Tehty. En ollut koskaan ennen tätä keskustelua käyttänyt nowiki-tägejä, joten en ollut varma siitä, mihin ne on tarkoitettu.
Olisin kiinnostunut kuulemaan lisää siitä, mikä on Wikipedian ja Translatewikin välinen suhde. – Jippe (keskustelu) 11. elokuuta 2020 kello 22.14 (EEST)
@Jippe: MediaWikiä käännetään Translatewikin kautta, eli uudet toiminnot ja vanhojen toimintojen muutokset käännetään eri kielille, koska muuten ne näkyvät täälläkin englanniksi. Esimerkiksi käyttäjäasetuksiin on ilmestynyt vaihtoehto "Muted pages for page link notifications", jota ei ole vielä käännetty suomeksi. Se onkin hyvä esimerkki siitä, että käännökset eivät ole aina ihan helppoja, vaan pitää miettiä mitä toiminto tekee ja miten sen sanoisi suomeksi. Käännöksiä tehdään samaan tyyliin kuin Wikipediaakin eli vapaaehtoisvoimin, ja muiden tekemiä (tai omia) käännöksiä voi myös korjailla. Käännökset eivät tule välittömästi näkyviin täällä vaan ehkä noin viikon sisällä. Translatewikissä pitää rekisteröityä ja tehdä testikäännös, ennen kuin saa oikeudet kääntää. -kyykaarme (keskustelu) 17. elokuuta 2020 kello 21.18 (EEST)
@Kyykaarme: Kiitokset selvennyksistä. Kyllä, tuo on hyvä esimerkki hankalasta suomennettavasta. Olisin kuitenkin vielä enemmän kiinnostunut siitä, minkä takia Translatewiki ei ole Wikimedia-hanke (jos olen oikein ymmärtänyt). Meillä on uutiset, aineistot, kirjastot... ja myös sanakirja. Voisi kuvitella, että Translatewiki olisi Wiktionaryn sisarhanke, vaan eipä ole. Oletan, että tässä on taustalla joitakin historiallisia syitä. Osittain asia mietityttää siksikin, että olen tottunut pitämään Wikimedia-sivustoja tietoturvallisempina kuin muita wikejä, sanotaan nyt vaikka Fandom-wikejä <fandom.com>. – Jippe (keskustelu) 2. syyskuuta 2020 kello 19.18 (EEST)
Translatewikin perustaja ja kai edelleen jonkinlainen pääjohtaja on yliopistotason koulutuksen saanut kielenkääntöteknikko-maisteri (oma termi, en vain tiedä täsmällistä termiä) ja on sekä erikoistunut että kiinnostunut kielen kääntämisen tekniikasta. Lisäksi hän tosiaan on siihen koulutettu. Tosin kyllä Translate-wikiinkin pääsee kääntäjäksi kuka tahansa, jolla on toimiva näppäimistö, mutta on kuitenkin lohdullista, että sieltä löytyy kuitenkin jonkinlainen oikeasti vastaamaan kykenevä "päätoimittaja" toisin kuin näistä wikeistä, joissa joka poika tai joka tyttö voi olla ikioman laatuelämyksensä toimituspäällikkö. --Pxos (keskustelu) 3. syyskuuta 2020 kello 01.56 (EEST) Kumotun kommentin palauttanut ja siitä vain Zachen moderointitahtoa noudattavan osan poistanut Iivarius (keskustelu) 3. syyskuuta 2020 kello 13.02 (EEST)
@Jippe: Translatewiki.netin alkuperä on minun harrasteprojektini, jonka loin MediaWikin kääntämiseen kun en ollut tyytyväinen silloiseen prosessiin, joka oli hyvin tekninen ja riskialtis virheille. Muistaakseni kerran osittain rikoin suomenkielisen Wikipedian, koska kooditiedostossa oli syntaksivirhe. Sittemmin aloin työskentelemään Wikimedia-säätiölle. Siitä huolimatta, translatewiki.netin missio on nyt laajempi kuin MediaWiki ja Wikimedia. Siellä voi nyt kääntää monia avoimen lähdekoodin projekteja. Lisäksi on teknisiä syitä, minkä takia translatewiki.netin pyörittäminen Wikimedian palvelininfrastruktuurissa ei ole mahdollista. Käytännössä palvelun teknisestä ylläpitämisestä vastaa minä sekä toinen Wikimedia-säätiön työntekijä ja muutama vapaaehtoinen hoitaa muita asioita. Nikerabbit (keskustelu) 3. syyskuuta 2020 kello 16.07 (EEST)
@Nikerabbit: @Pxos: Kiitokset vastauksistanne, nyt olen jo paljon paremmin kartalla. Kaikkihan lähti siitä, kun huomasin, että jokin yksittäinen kielitaitomalline saattaa yhdessä Wikipediassa olla käytössä, toisesta puuttua ja kolmannessa olla virheellinen (ja sitä paitsi erivärinen). Mistään en löytänyt selitystä tälle rinnakkaisuudelle enkä myöskään sille, miten outojen uusien mallineitten koodia pääsee tarkastelemaan. Pienten tiedustelujen jälkeen huomasin päätyneeni aivan vieraan näköiseen ympäristöön Wikimedian hankkeitten ulkopuolelle – joskin tunnistin osan käyttäjistä myös siellä. Translatewikin uskottavuutta kääntäjäyhteisönä en ole tahtonut kyseenalaistaa lainkaan. Minulla vain on paha tapa (myös esimerkiksi yritysten ja virastojen verkkosivustoilla käydessäni) aloittaa siitä, mikä ja minkälainen taho sivustosta oikeasti vastaa. Samaan tapaan suhtaudun asioihin verkon ulkopuolellakin. Minulle ei ole samantekevää, mikä Y‑tunnus ostoskuittiini on merkitty taikka mikä yritys on taustalla luvakkeenantajana. Tietenkään en ryhdy syvällisiin tutkimuksiin aina ja joka kerta, mutta mitä läpinäkyvämpi kokonaisuus on kysymyksessä, sitä mieluummin palveluja käytän. – Jippe (keskustelu) 4. syyskuuta 2020 kello 13.33 (EEST)

Commonsin uploadwizard mobiilissa

Wikimedia Commonsin kuvien tallennus c:special:UploadWizard-työkalulla on mobiliilaitteilla aika lailla mahdotonta, koska sivuston leiska on kaksipalstainen ja käyttääkseen sitä pitäisi scrollata sivua sekä pysty, että vaakasuunnassa. Tein nyt itselleni CSS-säännöt joilla sen saa yksipalstaiseksi jolloin käyttö on paljon helpompaa. Eli noita pystyy siis käyttämään siten, että kopioi tuon minerva.css:n sisällön oman tunnuksensa alle Commonsissa.

--Zache (keskustelu) 5. syyskuuta 2020 kello 20.36 (EEST)

Mobiilimuokkaaminen ja viesti-ilmoitukset – kokemuksia?

Luin jostain, että mobiilimuokkaajat eivät näe heille jätettyjä viestejä tai että niistä ei käyttöliittymässä ilmoiteta. Kysyisin sellaisilta käyttäjiltä, jotka muokkaavat mobiilissa (esim. kännykällä) joko kirjautuneena tai IP-osoitteella, että näkyvätkö siellä viesti-ilmoitukset ja kuinka hyvin ne huomaa? -kyykaarme (keskustelu) 23. syyskuuta 2020 kello 11.12 (EEST)

Wikiohjelmisto tosiaan merkkaa mobiilimuokkauksia erikseen, joten voisit myös tehdä täsmällisemmän kyselyn jollekin vakiokäyttäjälle, jonka sivuhistoria on täynnä "mobiilimuokkaus"-merkkauksia, ja pyytää häntä aktiiviseksi kojekaniiniksi. Tuoreista muutoksista saa suodatettua esiin mob-merkatut. --Pxos (keskustelu) 23. syyskuuta 2020 kello 11.41 (EEST)
Mobiiliversio näyttää ne ilmoitukset, jotka käyttäjä on asetuksistaan valinnut. Asetukset ovat yhteiset työpöytäversion kanssa. Keskustelusivulle jätetyt viestit näyttävät olevan ainoa asia, joista on pakko saada ilmoituksia. Kun uusia ilmoituksia tulee, sivun oikeassa yläkulmassa oleva kello korostuu punaisella. Kelloa painamalla ilmoituksen saa näkyville. IP-osoitteiden ilmoituksista ei ole kokemusta.--Puppe100 (keskustelu) 24. syyskuuta 2020 kello 06.35 (EEST)
@Puppe100: Kiitos vastauksesta! IP-muokkaajien mahdollisesta viestinäkymästä olisi myös hyvä saada tietoa, koska siellä oikeassa yläkulmassa ei näy mitään muuta kuin hakukone, jos ei ole sisäänkirjautuneena. -kyykaarme (keskustelu) 3. lokakuuta 2020 kello 16.20 (EEST)

Tilastoja linkkien klikkauksista?

Onko olemassa keinoa tilastoida tai tarkastella yksittäisten linkkien klikkausmääriä? Wikipediassa on artikkelien välisiä linkkejä monenlaisissa paikoissa ja monessa muodossa, ja olisi kiinnostavaa ja hyödyllistä nähdä mitä niistä käytetään ja mitä ei käytetä. -Savir (keskustelu) 23. syyskuuta 2020 kello 14.25 (EEST)

m:Research:Wikipedia clickstream on olemassa. Jos lueskelet tuosta enemmän tai tsekkaat onko tuohon liittyen jotain visualisointeja, niin raportoitko vaikka tänne? Aihe sinänsä kiinnostaa, mutta en ole perehtynyt sen enempää kuin että tiedän että datasetti on olemassa. --Zache (keskustelu) 23. syyskuuta 2020 kello 14.30 (EEST)
Tuon sivun pääkuva olisi hyvä tapa visualisoida klikkauksia, etenkin jos siinä olisi luvutkin. Taulukko olisi kuitenkin ihan riittävä. Ihanteellista olisi, että jokaisesta suomenkielisen Wikipedian artikkelista voisi saada tuollaisen tilaston yhtä helposti kuin käyntimäärätilastotkin, joihin pääsee sivujen vasemmasta sarakkeesta. Oleellista olisi myös, että samalla sivulla olevat ja samaan kohteeseen johtavat linkit saisi eroteltua klikkausmäärän suhteen. Samassa artikkelissa kun on usein sama linkki moneen kertaan, ja idea on saada selville, onko niistä jotkin aivan turhia, koska niitä ei kukaan klikkaa. --Savir (keskustelu) 24. syyskuuta 2020 kello 23.14 (EEST)

Satunnainen artikkeli

Seuraava pohdinta heräsi Puolan kyliä koskevan keskustelun tiimoilta. Satunnainen artikkeli lienee eräänlainen digitaalinen vastine paperitietosanakirjalle, joka avataan satunnaisesta kohdasta. Ajatuksena on siis saada kiinnostavaa luettavaa uudesta ja yllättävästä aiheesta. Valitettavasti suuri osa Wikipedian artikkeleista ei kuitenkaan ole kauhean kiinnostavia eikä niissä välttämättä edes ole hirveästi luettavaa. Kokemukseni mukaan satunnainen artikkeli -nappulalla tulee hyvin paljon erittäin lyhyitä artikkeleja, joiden sisältö koostuu leipätekstin sijaan lähinnä tietokantamaisesta nippelitiedosta. Räppärien levyjä, joista ei kerrota muuta kuin biisilista; urheilijoita, joissa kerrotaan syntymäaika ja alla on taulukko arvokisoista; syrjäisiä paikkakuntia, joissa ei ole juuri muuta kuin väkiluvun ja muut perustiedot kertova malline.

Olettaisin, että suurin osa satunnainen artikkeli -toimintoa käyttävistä kaipaisi enemmänkin lukemistoja kuin luetteloita, eli käytännössä proosallisia ja laadukkaita artikkeleja. Ehdotan, että satunnainen artikkeli -toimintoa muutetaan niin että se suodattaa tuloksista automaattisesti pois 1) tyngät ja 2) artikkelit, joissa on ongelmamalline. Siitä voidaan keskustella, suodetaanko kaikki ongelmamallineella varustetut artikkelit (ml. lähdepyynnöt) vai vain ne, joissa on sellainen isompi laatikko, joka kertoo koko artikkelin olevan jollain tavoin kehno. Itse kallistuisin ehkä jälkimmäiseen. --Miihkali (KM) 25. syyskuuta 2020 kello 18.33 (EEST)

Joku voi myös käyttää tuota hakeakseen korjaamista/laajentamista vaativia artikkeleita nopeasti. Sv-wikissähän on satunnainen artikkeli -linkin perässä toinen linkki, joka jättää pois botilla luodut artikkelit, joita siellä on massiivinen määrä. Stryn (keskustelu) 25. syyskuuta 2020 kello 18.38 (EEST)
Aivan totta. Olen kuitenkin käsittänyt, että navigaatiopalkin neljä ylintä toimintoa on tarkoitettu lukijoille. Siksi niitä olisi järkevintä kehittää lukijoiden, ei aktiivimuokkaajien, näkökulmasta. Toki tästä voi olla erilaisia mielipiteitä. Jos yhteisö katsoo, että nykyinen toiminto on tarkoituksenmukainen, niin sillä mennään. Omasta mielestäni se ei ole. --Miihkali (KM) 25. syyskuuta 2020 kello 18.55 (EEST)
Jos sitä aletaan suodattaa, niin sitten se ei enää ole Satunnainen artikkeli -toiminto. Eikö se myös anna valheellisen kuvan Wikipedian artikkelien tasosta, jos lukijalta "piilotetaan" huonommat artikkelit? Mainitsemallasi kahdella ominaisuudella ei kyllä edes saada piiloon kuin hyvin pieni osa, ja jäljelle jää esim. pitkät ja lähteettömät sivut, joissa ei ole korjausmallinetta. Minusta toiminnon voisi pitää ennallaan. Lukijan on helppo klikata sitä uudelleen, jos sen antama sivu ei miellytä. -kyykaarme (keskustelu) 25. syyskuuta 2020 kello 20.31 (EEST)
Klikkailin kokeeksi mitä lie parisenkymmentä artikkelia. Ei tullut vastaan kuin yksi ongelmamalline ja sekin pitkässä artikkelissa. Aiheet olivat oikeastaan kaikissa spesifejä sellaisista aihepiireistä, joista tyypillisesti tehdään paljon artikkeleita. Eikä tullut esim. vastaan yhtään artikkelia roomalaiskatolisesta piispasta. Yksi amerikkalainen senaattori tuli, ja urheilijoita, albumeita ym. Ja heti toisena kuntakohtainen taideteosluettelo, eli spesifia aihepiiri, jota itse muokkaan. Melkein siis yhtyisin tuohon arvioon, eli olkoon kuva rehellinen. Luultavasti vailla ongelmamallineita olevia artikkeleita tekevien muokkaajien ahkeruus spesifeissä aihepiireissä on niin suuri, että ongelma-artikkelit hukkuvat ongelmattomien joukkoon.--Urjanhai (keskustelu) 25. syyskuuta 2020 kello 21.04 (EEST)
Joku ehdotti taannoin, että palkkiin lisättäisiin Satunnainen laatuartikkeli -toiminto, joka valkkaisi arvalla artikkelin Lupaavista, Hyvistä ja Suositelluista. Se voisi olla kova sana. --Miihkali (KM) 27. syyskuuta 2020 kello 08.14 (EEST)
Laatuartikkeleista noin 3/4 on lupaavia, eli lukijat näkisivät enimmäkseen niitä. Voi olla, että ne ovat jonkin verran keskittyneitä tiettyihin aihepiireihin, ja jotkin ovat myös sisällöltään vanhentuneita, kun esimerkiksi henkilön uraa ei ole päivitetty vuosiin. Sivulla Wikipedia:Selaa luokittain (vasemman menun linkki "Kaikki sivut"), oli aiemmin luettelo uusimmista laadukkaista artikkeleista, mutta se oli poissa noin viisi vuotta, koska luettelo ei päivittynyt. Zache teki nyt uuden listan, jonka laitoin viikko sitten takaisin sivulle. Sieltä lukijat voivat siis nähdä uusimmat lupaavat/hyvät/suositellut artikkelit, ja se on mielestäni hyvä lisätapa ohjata lukijoita niiden pariin: uunituoreina niiden laatukin on parhaimmillaan. -kyykaarme (keskustelu) 4. lokakuuta 2020 kello 14.38 (EEST)

FIST-kuvahaku

Onko FIST-kuvahaku lopettanut toimintansa kokonaan? Hakulinkki luokan ulkoisissa työkaluissa ei ole toiminut enää pitkään aikaan, mutta menemällä osoitteeseen https://fist.toolforge.org/fist/fist.php? on sitä voinut käyttää. Nyt sekin on lakannut toimimasta.--MAQuire (keskustelu) 1. lokakuuta 2020 kello 19.40 (EEST)

Hakulinkki tuntuu taas toimivan, joten homma kunnossa.--MAQuire (keskustelu) 2. lokakuuta 2020 kello 16.05 (EEST)

Tiesitkö, että —kehitysajatus

Olisiko mahdollista, että etusivun Tiesitkö, että-laatikon nostot sisältäisivät suoran viitteen / linkin / viitelinkin knoppitiedosta kertovan artikkelin osioon? Tilanne: etusivun heliumfakta ohjaa kyllä oikealle sivulle Helium - olisiko parempi, että olisi myös mahdollista ohjata suoraan itse asiaan Helium#Tutkimuksen historia? --Osmo Lundell juttusille? 3. lokakuuta 2020 kello 17.44 (EEST)

On se teknisesti mahdollista.--MAQuire (keskustelu) 3. lokakuuta 2020 kello 17.49 (EEST)
Voihan niin tehdä, mutta ainakin itse tykkäisin edelleen linkistä vain itse artikkeliin. Lukija saisi sitten itse tehdä lopun aivotyön, eli on pantu sen verran lukijalle vastuuta. Vastaavasti lukijaa on taas palveltu niin, että on oltu tarkkoja siitä, että knopissa mainitun tiedon on oltava artikkelissa kunnolla lähteistetty, ja että artikkelin tilan on oltava kokonaisuudessaan kohtuullinen ja että itse knopin sisältö on tolkullinen, asiallinen ja ymmärrettävä. Näissä kaikissa käsitykset ovat vuosien myötä tarkentuneet ja tarkentuvat varmaan vastakin, joten sen puoleen pohdinta aiheen ympärillä on hyödyllistä.--Urjanhai (keskustelu) 3. lokakuuta 2020 kello 17.58 (EEST)
Minustakin on parempi pitää nykyisellään. Knoppi voi olla jossain artikkelin loppupuolella, niin lukija joutuu sitten kelaamaan taaksepäin, että mistä oikein on kyse. Artikkelit ovat usein niin lyhyitäkin, että knoppikohdan löytää nopeasti jos haluaa. -kyykaarme (keskustelu) 3. lokakuuta 2020 kello 20.10 (EEST)
Minkä vuoksi keskustelua asiasta ei voida aloittaa, käydä ja lopettaa asianomaisella keskustelusivulla, jossa muukin keskustelu on käyty, taikka peräti etusivulle piirtoheitetyn knoppimallineen omalla keskustelusivulla, vaan se pitää erikseen käydä tekniikka-kahvihuoneessa? --Pxos (keskustelu) 3. lokakuuta 2020 kello 19.17 (EEST)
Keskustelun voi varmaan hyvin siirtää.--Urjanhai (keskustelu) 3. lokakuuta 2020 kello 19.21 (EEST)

Laatuarvioinnit artikkelihistoriaan

Nyt kun lupaavat ja hyvät artikkelit valitaan laatuarvioinnin kautta, pitäisi myös mallineeseen {{artikkelitapahtuma}} lisätä uudet aktiviteetit, jotta laatuarvioinnit ja niiden lopputulos saadaan artikkelien tapahtumahistorioihin näkyviin. Löytyyköhän jostain sen verran nohevaa wikipedistiä, joka ottaisi asian hoitaakseen? K-Pedia (keskustelu) 3. lokakuuta 2020 kello 21.54 (EEST)

Homma hoidettu. Käyttöohjeet uusille parametreille löytyvät mallinesivulta. 01miki10 (keskustelu) 3. lokakuuta 2020 kello 22.07 (EEST)
Miten muuten HA-statuksen poisto tapahtuu nykyisin? Onko sekin laatuarvioinnissa äänestyksen sijaan? 01miki10 (keskustelu) 3. lokakuuta 2020 kello 22.15 (EEST)
Käsittääkseni kyllä, ainakin sitä ilmeisesti haetaan tässä. --Prospero One (keskustelu) 3. lokakuuta 2020 kello 22.45 (EEST)
Jahas, mitenköhän tuon saisi järkevästi mallineeseen. Laitoin nyt vaihtoehdon "Laatuarviointi: Poistettu" molemmille statuksille yhteisesti, mutta pitänee vielä miettiä parempaa toteutusta. 01miki10 (keskustelu) 3. lokakuuta 2020 kello 23.16 (EEST)
muutin noita avainsanoja sen verran, että nimesin laatuarvioinnin avainsanan la -> laa, koska la on ollut niin laajasti lupaava-artikkelin yhteydessä käytössä. --Zache (keskustelu) 4. lokakuuta 2020 kello 09.33 (EEST)
Jatkoin hyvää rataa nimeämällä tuon koodilla laatu, koska mallineessa on jo koodeja "lae", "lap" ja muutenkin LA viittaa niin vahvasti aiempaan suppeaan kategoriaan. Kun käyttää laatu-etuliitettä, ei niin helposti sekoita omaa tai toisten pasmastoa. --Pxos (keskustelu) 4. lokakuuta 2020 kello 22.10 (EEST)
Lisäsin siihen nyt hyvä-artikkelijutskiin tunnistuksen, että onko artikkeliäänestyssivua ja jos ei niin sitten linkitetään keskustelusivulla ankkurilla. Näin voidaan jatkaa vanhojen ehdotettu hyväksi artikkeliksi/hyvän artikkelin statuksen poisto -parametrien käyttöä. Lupaavien kohdilla mitään muutosta ei tarvittukaan. (diffi 1, diffi 2) --Zache (keskustelu) 4. lokakuuta 2020 kello 10.02 (EEST)
Kiitos, tuo vaikuttaa järkevämmältä toteutukselta. 01miki10 (keskustelu) 4. lokakuuta 2020 kello 21.37 (EEST)
Eikö tuon taulukon päätarkoitus ollut tarjota linkki sellaisiin artikkelia koskeviin sivuihin, joihin ei keskustelusivulta ollut linkkiä, kuten äänestyksiin? Laatuarviointien lisääminen siihen vaikuttaa minuta turhalta lisätyöltä, sillä nehän ovat jo keskustelusivulla ja löytyvät sisällysluettelosta. --Savir (keskustelu) 4. lokakuuta 2020 kello 15.15 (EEST)
Kyllä minusta sen tarkoitus on enemmin yhdellä silmäyksellä kertoa, mitä artikkelin kohtalon kanssa on veivailtu. Esimerkiksi keskustelusta Keskustelu:Luettelo suomalaisten opiskelijahaalarien väreistä näkee heti, että sivua on yritetty keskustelemalla poistaa kolme eri kertaa mutta aina se on säilytetty, vaikka kaikki keskustelut löytyvätkin samalta sivulta ja sisällysluettelosta. On lisäksi muistettava, että sisällysluettelo on automaattinen kooste keskustelujen otsikoista. Kuten kaikki kokeneet hemmot ja mimmit tietävät, osa käyttäjistä ei kykene laatimaan minkäänlaisia järkeviä otsikoita, joten standardinmukainen esitystapa, jossa jokainen arviointi- tai poistokeskustelu on nimetty samalla tavalla ja samalla koodilla, tuottaa selkeyttä ja helposti luettavissa olevaa metatietoa. --Pxos (keskustelu) 4. lokakuuta 2020 kello 15.25 (EEST)
Sekin on hyvä muistaa, että pitkiä keskustelusivuja voidaan joutua arkistoimaan, jolloin keskustelut eivät näykään sisällysluettelossa. 01miki10 (keskustelu) 4. lokakuuta 2020 kello 21.40 (EEST)

Visuaalinen muokkain ja viitteiden nimet

Tämä on lyhyt tekninen kysymys. En itse käytä juurikaan visuaalista muokkainta. Artikkeleissa näkee kuitenkin toisinaan viitteitä, joiden nimi on tyyppiä ":12". Ovatko tällaiset viitteennimet visuaalisen muokkaimen automaattisia nimiä sellaisille kopioiduille viitteille, joille ei ole käsin täsmennetty kuvaavampaa nimeä? --Miihkali (KM) 5. lokakuuta 2020 kello 16.23 (EEST)

Käsittääkseni on, ja ainakin itse olen toisinaan käyttänyt tuollaisia nimiä lyhyissä artikkeleissa, kun en ole parempaakaan keksinyt. 01miki10 (keskustelu) 5. lokakuuta 2020 kello 16.58 (EEST)

Kaksivaiheinen tunnistautuminen

Käyttääkö kukaan tässä Wikissä tuota kaksivaiheista tunnistautumista niin että osaisi antaa vinkkiä tai linkkiä ohjeeseen? Kaikki ne mitä olen löytänyt ovat kertoneet monista eri tavoista tunnistautua mutta yhtään step-by-step ohjetta en ole löytänyt. --Linkkerpar 8. lokakuuta 2020 kello 23.05 (EEST)

meta:Help:Two-factor authentication#Enabling two-factor authentication on muistaakseni sellainen step-by-step -ohje, jolla itse sain aikoinaan kaksivaiheisen tunnistautumisen toimimaan. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 8. lokakuuta 2020 kello 23.42 (EEST)

Muiden kielten versiot näkymättömissä

Tässä ei näy linkkejä muihin kieliin, nissä kyllä näkyy "suomi". --Abc10 (keskustelu) 9. lokakuuta 2020 kello 17.05 (EEST)

Minulla näkyy. Putsari (keskustelu) 9. lokakuuta 2020 kello 17.09 (EEST)
Jos tarkoitat tuota vasemmalla olevaa "Muilla kielillä" juttua, niin kyllä näkyy. --4shadoww (keskustelu) 9. lokakuuta 2020 kello 17.11 (EEST)
Nyt näkyy minullakin. Outo ilmiö, sillä kun ei näkynyt, menin kolmeen muuhun versioon ja tulin niiden kautta fi.wikiin, eikä näkynyt. Jäänee arvoitukseksi. --Abc10 (keskustelu) 9. lokakuuta 2020 kello 17.41 (EEST)
Tuo oli luultavasti jonkinlainen välimuistiongelma. Sivulla Wikipedia:Purge kuvattu ”null edit” yleensä auttaa. –Kooma (keskustelu) 9. lokakuuta 2020 kello 19.10 (EEST)
Siinä sitten hetken päästä sattui muitakin outoja ja ennenkokemattomia ilmiöitä, joita en käy kuvaamaan. --Abc10 (keskustelu) 9. lokakuuta 2020 kello 20.03 (EEST)
Palvelimien päivitys vie joskus kauankin. Siitä asiasta on samanlaisia kokemuksia. --Höyhens (keskustelu) 9. lokakuuta 2020 kello 20.47 (EEST)
Ja kaikki uskovat, eli siis kukaan ei usko. --195.237.90.72 9. lokakuuta 2020 kello 20.50 (EEST)
Ei näy Josef Škodan kielilinkit, eikä esim. BPF:n kielilinkit. Ei auta purget eikä null-editit. Muissa wikipedioissa joissain näkyy ja joissain ei, esim. Josef Škodan kielilinkit näkyy es-wikissä mutta ei fr-wikissä. --Anr (keskustelu) 16. lokakuuta 2020 kello 02.18 (EEST)
Itselläni näkyy kyllä kaikissa kieliversioissa linkit.--MAQuire (keskustelu) 16. lokakuuta 2020 kello 02.26 (EEST)
Painelin satunnainen artikkeli -linkkiä, ja ei muuten näy kielilinkit missään artikkelissa tällä hetkellä. Kirjautumattomana toisella selainprofiililla näkyy. --Anr (keskustelu) 16. lokakuuta 2020 kello 02.39 (EEST)
Samoin näkyy kielilinkit, kaikilla selaimilla, joita on asennettuna (Chrome, Firefox, Opera, Edge). Mystistä. Katsoin sekä muutaman satunanisen artikkelin että Josef Škodan eri kielillä.--Htm (keskustelu) 16. lokakuuta 2020 kello 08.05 (EEST)

Malline:Webbref

Mitäs mieltä ollaan ulkomaalaisista mallineista? On luotu ohjaukseksi Malline:Webbref, jotta suoraan sv-wikistä sellaisenaan kopioidut lähteet toimisivat täälläkin ja sitten on vielä lisätty mallineeseen Verkkoviite ruotsinkielisiä parametrejä, jotta malline "Webref" toimisi edes jotenkin. Menee jotenkin "kotouttamisperiaatteen" vastaisesti tuo. Kannustaa ehkä siihen, että voidaan muista wikipedioista leikata asioita sellaisinaan mitään muuttamatta, mutta kaikki toimii, kun ohjaukset ja koodit tukevat tällaista. --Pxos (keskustelu) 12. lokakuuta 2020 kello 19.26 (EEST)

Mun mielestä idea on ihan ok, mutta teknisesti tuo pitäisi toteuttaa siten, että se webbref olisi oikea malline joka kutsuu verkkoviitettä sopivilla parametreilla, koska pelkkä uudelleenohjaus ei aseta mallineen parametreja oikeille nimille. --Zache (keskustelu) 12. lokakuuta 2020 kello 19.30 (EEST)
Enwikissä on tehty juurikin näin, mm. verkkoviite-malline toimii suoraan täältä kopioituna, ja se kutsuu cite web -mallinetta. 01miki10 (keskustelu) 12. lokakuuta 2020 kello 19.33 (EEST)
Kerroin mallineen luoneelle tunnukselle, että keskustelu asiasta käydään täällä. Kumosin myös mallinemuutoksen, koska webbref-mallinetta käyttää vain kymmenkunta sivua, eikä viitteiden rikkinäisyys ole mitenkään laajamittaista. Sivutkin on ensiarvioitu ajat sitten, vaikka viitemallineet eivät toimikaan. --Pxos (keskustelu) 12. lokakuuta 2020 kello 19.53 (EEST)
Olisin itse tehnyt varmaan niin päin, että olisin tehnyt wrapperin ekaks ja sitten kumonnut tuon verkkoviitteen muutokset niin ei olisi ollut näkyviä virheitä artikkeleissa. --Zache (keskustelu) 12. lokakuuta 2020 kello 19.55 (EEST)
Sellaista sattuu. Kai tuo TommiWallekin voi asiaan vaikuttaa. --Pxos (keskustelu) 12. lokakuuta 2020 kello 19.57 (EEST)
Yritin nyt tehdä käsketyllä tavalla. Malline:Cite web on kuitenkin ohjaus verkkoviite-mallineeseen ja suomenkielisessä mallineessa on myös englanninkieliset parametrit. --TommiWalle (keskustelu | muokkaukset) 12. lokakuuta 2020 kello 20.26 (EEST)
Kiitos, se oli oikein toimiva. Lisään siihen parametri-ohjeet vielä. Zache (keskustelu) 12. lokakuuta 2020 kello 20.36 (EEST)
Tuo cite web olisi hyvä olla myös omana mallineena, joka kutsuu verkkoviite-mallinetta. Eng.wikin parametrit muuttuvat omaan tahtiin (esim. joitakin on tullut lisää). Tuo on kuitenkin laajemmin käytössä fi-wikin puolella kuin ruotsinkielinen vastaava. Edit: nähtävästi ainakin malline cite journal on jo toteutettu vastaavasti eli suoraan uudelleenohjausta vaan kutsutaan toista mallinetta. Ipr1 (keskustelu) 13. lokakuuta 2020 kello 03.20 (EEST)
Eikö kukaan katso mallineen historiasivua? Malline oli erillinen, kunnes Linnea 2012. --Pxos (keskustelu) 13. lokakuuta 2020 kello 14.13 (EEST)

Puuttuvien Wikidata-linkkien lista ei lyhene

Toimintosivu Sivut, joita ei ole liitetty kohteisiin ei lyhene nyt lainkaan ainakaan minulla, vaikka sivuihin lisätään Wikidata-linkkejä. Lista on aina päivittynyt kehnohkosti, joten täytynee toivoa sen hajonneen nyt niin totaalisesti, että se korjataan kunnolla. --Silvonen (keskustelu) 13. lokakuuta 2020 kello 19.12 (EEST)

Vinkkinä, että PetScan ainakin kirjoitushetkellä toimi ja vaikuttaisi olevan paljon ajantasaisempi kuin tuo toimintosivu. Esimerkiksi tämän haun (haku kestänee parisen minuuttia) tulosten loppupäässä on tänään aloitettuja artikkeleita. Tuossa haussa on mukana vain artikkelinimiavaruuden artikkelit, jotka ovat luokan Pääluokat alaluokissa (syvyydellä 1000). PetScanissa on myös se hyvä puoli, että tuloksissa on hakulinkit Wikidata-kohteiden etsimiseen (esim. "761 Christian Stolberg [check Wikidata]"). --Atraie (keskustelu) 13. lokakuuta 2020 kello 20.15 (EEST)

Ctrl+c-ongelma

Kun kopioin artikkelin Völuspá otsikon ja siirsin sen toisaalle artikkeliluonnokseen kirjoittamani sanan Voluspa päälle toiminnolla Ctrl+v, ö-kirjain muuttui o-kirjaimeksi, eli tulos oli "Voluspá". Onko ongelma käyttöjärjestelmässä, selaimessa vai Wikipediassa ja mitä sille mahdollisesti voisi tehdä? Sivuhuomautuksena, että haku Ctrl+f ei myöskään osaa erottaa o- ja ö-kirjaimia. --Abc10 (keskustelu) 16. lokakuuta 2020 kello 08.47 (EEST)

En tuosta kopiointiongelmasta ole varma, mutta selaimen haku ei varmaan missään selaimessa erottele ääkkösiä tai edes aksentteja (ei Wikipediassa eikä muillakaan sivustoilla). --PtG (keskustelu) 16. lokakuuta 2020 kello 08.52 (EEST)
Sikäli kummallista, että ongelma tuli silmiini vuonna 2020, kun Firefoxia olen käyttänyt noin 15 vuotta, mutta ehkä näin. Kokeilin myös Operaa, ja siinä o ja ö löytyvät erikseen, mutta sehän onkin skandinaavinen ja tarve öökkösten tunnistamiselle on selkäytimessä. --Abc10 (keskustelu) 16. lokakuuta 2020 kello 09.10 (EEST)
Kun Turun lähellä on paikka nimeltä Hakkinen, niin googlekin tarjoaa sillä haettaessa pelkkää Mika Häkkistä paitsi jos syöttää "Hakkinen -Häkkinen". Jos sitten hakutuloksista, joissa on Hakkinen hakee firefoxin etsi-toiminnolla sanaa "Häkkinen" tai päinvastoin, niin ei se tosiaan niitä näytä kykenevän erottamaan.--Urjanhai (keskustelu) 16. lokakuuta 2020 kello 09.14 (EEST)
Googlen tulokset ovat tosiaan ravostuttavia, joskus monta sivua pelkkiä mainoksia asian vierestä tai ei edes vierestä, eikä tilanne hakukonetta vaihtamalla parane. --Abc10 (keskustelu) 16. lokakuuta 2020 kello 09.18 (EEST)
En saanut CTRL+C-ongelmaa toistettua Firefoxilla. CTRL+F-ongelman saa korjattua laittamalla päälle Match diacritics -valinnan. --Crt 16. lokakuuta 2020 kello 09.38 (EEST)
Kerrotko vielä missä tuo Match diacritics on ja vielä suomenkielisessä versiossa. Olen sellaista turhaan etsinyt. --Abc10 (keskustelu) 16. lokakuuta 2020 kello 09.46 (EEST)
Match diacritics löytyy siitä hakupalkista, joka aukeaa selaimessa CTRL+F-painalluksen jälkeen. --Crt 16. lokakuuta 2020 kello 09.53 (EEST)
Suomeksi se on ilmeisesti nimellä Erota tarkkeet ja se on minulla siinä huomioidaanko kirjainkoko -valinnan vieressä. --Zache (keskustelu) 16. lokakuuta 2020 kello 09.58 (EEST)
Kiitos molemmille. Sitäkin riviä olen katsellut vuodesta toiseen, ja vasta nyt näen, että siinä lukee Erota tarkkeet (ja myös Kokonaiset sanat). --Abc10 (keskustelu) 16. lokakuuta 2020 kello 10.01 (EEST)
Jos tuo ctrl+c ja ctrl+v tapahtuisi itselleni, niin kokeilisin itse ensin pystyykö ongelman toistamaan. Jos ei pysty, niin epäilisin ensin että olen vahingossa ctrl+v:n sijaan painanut ctrl+c toistamiseen jolloin korvattava sana (tässä tapauksessa aksentiton sana) onkin leikepöydällä. Tuo meinaan on itselläni sen verran yleinen typo, että tuskin olen ainoa joka typottaa samalla tavoin. --Zache (keskustelu) 16. lokakuuta 2020 kello 09.19 (EEST)
Leikepöytäongelma on tuttu, mutta kyse ei ollut siitä, koska a:n päällä oli kuitenkin aksentti. Mutta on mahdollista että olenkin kopioinut artikkelista muinaisnorjan version jossa on kyllä kiemura o:n alla, enkä huomannut sitä kun ihmettelin ö:töntä versiota. Toivottavasti ongelma oli siinä. --Abc10 (keskustelu) 16. lokakuuta 2020 kello 09.46 (EEST)

Siteviews Analysis luokittain

Onko mahdollista rajata luetuimpien artikkelien hakuja luokittain? Tarkoitan, että voinko jollakin työkalulla hakea vaikkapa fi.wikipedian luokkien elokuva tai taide katsotuimpia sivuja ja analytiikkaa? Asia kiinnostaa, sillä pohdiskelen tonnikerhon ideaa. -- Rakkaus-muki-2 (keskustelu) 23. lokakuuta 2020 kello 14.07 (EEST)

Luokkasivun vasemmassa linkkipalkissa on linkki "Luokan liikenne". Sen kautta pääsee katsomaan luokan artikkelien luetteloa käyntimäärien mukaan järjesteltynä. Palaamalla "Suorita toinen haku" -linkillä haun asetussivulle voi mukaan sisällyttää myös luokan alaluokkien kaikki artikkelit. Siinä täytyy samalla muistaa kopioida ja liittää luokkasivun url hakukenttään. --Savir (keskustelu) 23. lokakuuta 2020 kello 15.49 (EEST)
Ja jotta tuo "Luokan liikenne" -linkki näkyy luokkasivuilla vasemmassa linkkipalkissa, pitää olla asetuksista kohta "Lisää vasemmalle palkkiin linkkejä ulkoisiin työkaluihin" ruksittuna. Vaihtoehtoisesti myös luokkien oikeassa yläkulmassa olevasta "Luokan ulkoiset työkalut" -boksista löytyy "Luokan liikenne" -linkki. --Atraie (keskustelu) 23. lokakuuta 2020 kello 16.03 (EEST)
Kiitos kummallekin! Loistavaa! -- Rakkaus-muki-2 (keskustelu) 23. lokakuuta 2020 kello 16.44 (EEST)

Muilla kielillä

En nyt löytänyt pikaisesti katsomalla että tästä olisi keskusteltu tai en edes tiedä onko tätä muilla. Eli kun on "muilla kielillä" vasemmassa alakulmassa ja siellä näkyy niitä muita kieliversioita artikkelista. Kuitenkin siihen tulee aina kolme suositusta käännettäväksi harmaalla, esimerkiksi espanolia, magyaria ja nordfiiskia. En-wikissä tai muissakaan wikeissä ei heitä kolmea eri kieltä siihen, vaan pelkästään täällä. Pystyykö ne harmaat kieliehdotukset poistaa että se näyttäisi vaan ne versiot, joista on artikkeli? En ainakaan löytänyt asetuksista mitään. --AinScept (keskustelu) 26. lokakuuta 2020 kello 00.11 (EET)

Missä artikkelissa näkyy noin, vai näkyykö sinulla kaikissa? --Linkkerpar 26. lokakuuta 2020 kello 01.22 (EET)

Uutiset


Technical Wishes: FileExporter and FileImporter become default features on all Wikis

Max Klemm (WMDE) 6. elokuuta 2020 kello 12.13 (EEST)

Important: maintenance operation on September 1st

Trizek (WMF) (talk) 26. elokuuta 2020 kello 16.48 (EEST)

Viestin aikataululinkki johti näemmä vuoden 2018 vastaavalle. Korjattu. Majavah (k/m) 26. elokuuta 2020 kello 17.29 (EEST)
Kirjaan tiedoksi, että paria tuntia ennen katkoa tuli järjestelmätason banneri, jossa kerrottiin katkosta isoin kirjaimin. Lisäksi olin Wikipediassa katkon aikana enkä itse huomannut mitään poikkeavaa. Datakeskuksen vaihto sujui kuin huomaamatta eli ilmeisen hyvin. --Pxos (keskustelu) 1. syyskuuta 2020 kello 18.15 (EEST)
Kirjataan tiedoksi vielä se, että Wikipediaa ei pystynyt muokata klo 14:02:04 ja 14:04:53 (UTC) välisenä aikana eli muokkauskatkos kesti 2 minuuttia ja 49 sekuntia. – Majavah (k/m) 1. syyskuuta 2020 kello 20.18 (EEST)

Välityslautakunnan ehdokasasettelu 2020

Välityslautakunnan ehdokasasettelu alkaa vajaan viikon päästä torstaina 3. syyskuuta ja kestää 17. syyskuuta asti. Varsinainen vaali on 18. syyskuuta – 1. lokakuuta 2020. --Nitraus (wikinät) 28. elokuuta 2020 kello 18.46 (EEST)

Wiki Loves monuments

Banneri kertookin, että syyskuun ajan on menossa kilpailu Wiki Loves monuments mutta merkirään se nyt tänne uutisiinkin, jos joku olisi tottunut seuraamaan uutisia tätäkin kautta.

Kilpailun sivusto, jonka kautta pääsee myös katselemaan kuvattavia kohteita kartalla ja lataamaan kuvia kilpailuun, on tässä: http://wlm.wikimedia.fi/ . Hankkeen sivu Wikipediassa on tässä: Wikiprojekti:Wiki Loves Monuments. Siellä oleva kohdeluettelo on kuitenkin kuulemma vähemmän ajantasainen ja täydellisempänä kuulrmma kohteet löytyvät kilpailun sivujen karttakäytöliittymästä. Karttakäyttöliittymä näyttää ainakin pöytäkoneella toimivan näin ei-teknisellekin muokkaajalle varsin kätevästi.--Urjanhai (keskustelu) 2. syyskuuta 2020 kello 10.40 (EEST)

Kerrotaan vielä myös nyt tänne, että kilpailun teemana on tänä vuonna erityisesti kaupunkien rakennusperintö. Tähän liittyen näkyy luodun luetteloja suojelluista rakennuksista ainakin jo Helsingistä: Luokka:Luettelot suojelluista rakennuksista ja rakennelmista ja lisää näyttäisi olevan mahdollisesti tulossa muualta. Ja koko Suomesta tosiaan kohteet ovat yllä linkitetyn hankkeen sivuston karttakäyttöliittymässä.--Urjanhai (keskustelu) 2. syyskuuta 2020 kello 10.53 (EEST)

Wikimedia Suomen 2021 -avustuksen suunnittelu

Wikimedia Suomi -yhdistys on tekemässä vuoden 2021 avustushakemusta Wikimedia Foundation -säätiölle. Avustuksen muoto on Simple APG ja tähän mennessä ollaan tavattu kerran liittyen avustuksen valmisteluun ja mietittiin silloin, että yritetään saada nyt heti alusta lähtien wikipedistit mukaan valmisteluun. Tarkoitus olisi saada hakemus syyskuun loppuun mennessä valmiiksi.

Haettava avustuksen summa on 88 000€, joka on sama kuin edellisenä vuotena. Jos ei tehdä mitään suurempia muutoksia, niin tiedetyistä kuluista ovat suurimmat 51000€ kahden osa-aikaisen palkat (minä ja Susanna), 8000€ Helsinki rephotography -projektin omavastuuosuus, 5000€ talouskulut (=palkanlaskenta,tilintarkastus, procountor), 2300€ Maria01:n vuokra. Tapahtumista Wiki Loves Monumentsin ja naisten päivän tapahtumien (mukaanlukien Punaisten linkkien naiset) järjestäminen on ollut arviolta 4500€. (tarkemmin täällä)

Perinteisesti Wikimedia Suomen toimintaan on liittynyt matkustuksen tukeminen ja erilaisten paikanpäällä osallistuttavien tapahtumien järjestäminen, joissa on kerrottu Wikimedian toiminnasta ja muokkaamiesta. Tällä hetkellä kaikki ryhmätapahtumat ovat jäissä koronaviruksen takia. Tehty toiminta on tapahtuu etäosallistumisen tai itsenäisen toiminnan kautta. Oletamme, että tilanne jatkuu samanlaisena ainakin ensi kevääseen saakka.

Tiedossa olevat projektit vuodelle 2021
  • Helsinki rephotography-projektille on haettu jatkorahoitusta Helsingin kaupungilta kolmannelle vuodelle. (ks. SAPG 2020)
  • Naisten päivän tapahtumat + Punaisten linkkien naiset tehdään myös vuonna 2021 (ks. SAPG 2020)
  • Wiki Loves Monuments tehdään myös vuonna 2021 (ks. SAPG 2020)
  • Julkisen taiteen dokumentointiprojekti Wikipediassa jatkuu (ks. SAPG 2020)
  • GLAM ja avoin data toiminta jatkuu (ks. SAPG 2020)
  • Saamiprojekti jatkuu ja osin suunnitelmat ovat siirtyneet vuodelta 2020 vuodelle 2021 (ks. SAPG 2020)
  • Pohjoismaisten chaptereiden yhteistyö jatkuu (Wikimedia Northern Europe)
Muita
  • Osallistumine kansainvälisiin tapahtumiin etänä(?)
  • Wikidatan ja Structured data on Commonsin edistäminen
  • Education puolella tapahtuu todennäköisesti myös jotain, mutta tällä hetkellä sisältö on auki.

Mielellään otamme vastaan kysymyksiä, kommentteja, ehdotuksia ja ideoita toimintaan liittyen. Niitä voi kirjoittaa vaikka tämän viestin alle, Wikimedia Suomi -wikiprojektin keskustelusivulle tai Wikimedia Suomen wikiin. --Zache (keskustelu) 2. syyskuuta 2020 kello 15.16 (EEST)

15.9.2020 ollaan pitämässä hangout -etäkokous kl 18.00. Kaikki saa osallistua ja pistetään linkki hangouttiin tänne tuntia ennen hangoutin alkua. --Zache (keskustelu) 7. syyskuuta 2020 kello 18.33 (EEST)

15.9.2020 hangout

14.9.2020 tapaaminen (oikeasti 15.9.)

Tässä on linkki hangoutsiin https://hangouts.google.com/call/DRy0X8QMsdWTtp6WyRGQACEI?no_rd ja kokous alkaa kl 18. Olen siellä päivystämässä nyt viidestä lähtien ja vähintään kello 20 saakka tai jos kokous jatkuu pidempään niin siihen saakka kunnes kokous päättyy. Viime maanantain hallituksen kokouksessa keskusteltiin mm. seuraavista ideoista tulevan vuoden toiminnaksi:

  • Kielivähemmistöjen tukeminen
    • Taustaa: Tämänpäiväisessä tapaamisessa (kohta 16. ii) Valtioneuvoston kanslian kanssa (Susanna, Kimberli ja Tarmo Toikkanen) pääsimme hyvään yhteisymmärrykseen monikielisten aineistojen, avoimen lisensoinnin ja vapaaehtoistyön merkityksestä. Voisimme jatkaa tältä pohjalta projektin kehittämistä.
  • Suomalaiset historialliset paikat
    • Taustaa: Edellisessä kokouksessa tehdyn pikakyselyn perusteella löytyy paljon kiinnostusta historiallisten paikkojen viemiselle Wikidataan. Tämä voisi vauhdittaa myös GLAM-sektorin vastaavia hankkeita. Se voi myös olla merkittävä tapa wikipedistien osallistumiselle Wikidatan muokkaamiseen.
  • Materiaalit muokkaustapahtumiin. (käytännössä sähköisiä tai helposti paperille painettavia ohjeita)

--Zache (keskustelu) 14. syyskuuta 2020 kello 17.14 (EEST)

Lisäys. Näemmä poikkeuksellisesti vasta tiistaina tuo kokous eikä tänään (normaalisti pidetään maanantaita kokouspäivänä). Pidän joka tapauksessa hangoutin auki kasiin jos jollakulla on kysyttävää. --Zache (keskustelu) 14. syyskuuta 2020 kello 17.16 (EEST)

Nyt taas online. Eilen sen verran raportoitavaa, että @Htm: kävi kääntymässä hangoutisssa ja kertoi patsasvalokuvauksesta, mutta muuten oli rauhallista hangoutissa. Tosin itse sovittu päiväkin oli tänään joten en varsinaisesti odottanut ketään linjoille. Hangoutin linkki on sama kuin eilenkin (https://hangouts.google.com/call/DRy0X8QMsdWTtp6WyRGQACEI?no_rd ) ja tämän hetkiset valmistelusuunnitelmat on täällä: wmfi:SAPG_2021_-suunnittelu. --Zache (keskustelu) 15. syyskuuta 2020 kello 17.17 (EEST)
Kokouksen pöytäkirja löytyy täältä. Konkreettisina uusina toimintaehdotuksina ensivuodelle oli, että lähettäisiin viemään patsaslistoja Wikidataan siten että joukolla siivottaisiin listojen tietoja ensin ja Zache/Susannaanas/joku muu veisi siivottuja tietoja OpenRefinellä tai jollain vastaavalla Wikidataan. Tapahtumien osalta keskusteltiin siitä, että ensi vuonna pyrittäisiin järjestämään online-toimintaa Wikipedian ulkopuolisten tapahtumien kuten museoiden yö, Tampere-päivä... yms yhteyteen. Tapahtumat olisivat vaikka valokuvaushaasteita, aiheeseen liittyvien artikkeleiden muokkaamista tai kuvien etsimistä arkistoista. Tavoitteena on myös osallistua syksyllä 2021 Wikidatan 9-vuotissyntymäpäiviin jollain tapahtumalla. Lisäksi tavoitteena on jatkaa jo meneillään olevaa toimintaa online-toimintana (ts. naistenpäivän tapahtumat ja työpajat, WLM etc) ja aloittaa jokin isompi yhteisprojekti muiden pohjoismaisten wikimedioiden kanssa. Seurava tapaaminen on 23.9. keskiviikkona kl 18 ja tavoitteena on, että silloin olisi jo hakemuksen pohja kirjoitettuna jota sitten kommentoitaisiin ja muokattaisiin edelleen. Edellisen kokouksen tapaan pistän tänne linkin ennen kokoontumista. --Zache (keskustelu) 15. syyskuuta 2020 kello 20.41 (EEST)

23.9. 2020 Hangout

Eli edellisten viikkojen tapaan valmisteluhangout on nyt taas auki. Kokous alkaa virallisesti kl 18 ja olen linjoilla kl 20 saakka. Ennen miittiä vapaata keskustelua jos linjoilla on joku muu kuin minä.

Uusia aloitteita on tullut viimeviikosta, että tehtäisiin yhteistyöt mm. kansalliskirjaston kanssa. Keskustelu tästä on alkuvaiheessa ja tietoa asiasta on itselläni tämän verran: Susanna: Haluaisin Wikimedia Suomen ensi vuoden ohjelmaan painopisteen kielille, myös maahanmuuttotaustaisille vähemmistökielille. Yhdistys pistää vauhdilla kasaan ensi vuoden toimintasuunnitelmaa. Siinä ei ole paljon liikkumavaraa, kun moni kuluerä on jo korvamerkitty, mutta meidän kannattaisi juurruttaa tämä kieliteema sinne. ... Finnan Riitta Koikkalainen: Kuulostaa hyvältä ja tärkeältä. Kotoistuksessa on mietitty ja mietitään edelleen sitä, kuinka Suomessa puhuttujen saamenkielten lokaalit saataisiin kuntoon Unicoden ylläpitämässä avoimessa CLDR-tietokannassa. Sitä käyttävät lähes kaikki tietoteknisiä tuotteita ja palveluita tuottavat yritykset lokalisoidessaan tekemisiään eri alueille.".

Aiheesta on tarkoitus keskustella varmaankin tässä hangoutissa tarkemmin jolloin saadaan tietää tarkemmin asiasta ja ollaan sopimassa Doodlella hangouttia yleisempään keskusteluun. Jos joku haluaa osallistua, niin infotkaa niin pyydän asianomaisia infoamaan esim Doodlesta (en pistä linkkiä, koska en tiedä julkinen se on) --Zache (keskustelu) 23. syyskuuta 2020 kello 17.15 (EEST)

Yleisen menettelyohjeen luonnos arvioitavana

Olemme innoissamme voidessamme jakaa arviointia ja palautetta varten yleistä menettelyohjetta koskevan luonnoksen, jota Wikimedia Foundationin johtokunta pyysi aiemmin tänä vuonna. Keskustelu on auki 6. lokakuuta 2020 saakka.

Yleisen menettelyohjeen valmistelukomitea haluaa kuulla, mitkä luonnoksen osat asettavat haasteita sinulle tai työllesi. Mitä luonnoksesta puuttuu? Mistä tykkäät ja mitä voisi parantaa?

Osallistu keskusteluun ja jaa tämä viesti muiden kanssa, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan keskusteluun. Voit lukea lisää yleistä menettelyohjetta koskevasta projektista täältä tai Metan FAQ-sivulta. WMF:n puolesta, Stryn (keskustelu) 10. syyskuuta 2020 kello 10.40 (EEST)

Ainakin pitää kehittää parempi suomennos termille Universal Code of Conduct. Tuo "yleinen menettelyohje" on huono. Code on lähinnä lakikokoelma tai sääntöjen kokoelma eli kokoelma (sitovia) määräyksiä tai sääntöjä. Vähän samaan tapaan kuin yhdysvaltalainen The Uniform Code of Military Justice, joka on suomeksi lähinnä sotaväen rikoslaki. Kyse ei liene mistään ohjeesta. Metan sivuilla on tällainen selitelmä: "The Trust & Safety Team has gathered behavioural policies and guidelines from all Wikimedia projects, all the languages, and all the communities, and aims to combine them into one large framework of globally accepted behavioural policies across Wikimedia movement." Se on siis "käyttäytymiskäytäntöjen yhteinen säännöstö". Tuolle sitten vain suomennos, niin avot. Menettelyohje tuo mieleen mallineohjeen, mikä tarkoittaa sitä, että sellaista ei ainakaan kannata lukea ennen mitään omaperäisiä menettely-yritelmiä ja että se on turha niille, jotka kokevat osaavansa menetellä jo luonnostaan. --Pxos (keskustelu) 10. syyskuuta 2020 kello 10.57 (EEST)
Voisiko olla suomeksi lyhyesti vain "käyttäytymissäännöt"? Vilkapi (keskustelu) 10. syyskuuta 2020 kello 19.34 (EEST)
Oisko "Käytösohje" mitään?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 10. syyskuuta 2020 kello 22.37 (EEST)
Onhan se jotain. Hirvittävän huono nimi jo olemassa oleville kummallisuuksille. Toki ei minulla ole mitään sen puolesta, että Wikipedian sisäinen kieli yhä vain huononee. --Pxos (keskustelu) 10. syyskuuta 2020 kello 23.57 (EEST)
Ohjesääntö tai ohjenuora? Sjmantyl (keskustelu) 15. syyskuuta 2020 kello 12.20 (EEST)
Code of conduct taitaa olla varsin yleinen säännöstö esimerkiksi yrityksissä, jossa sitä on suomenettu (liike)toimintaperiaatteiksi, eettiseksi periaatteiksi/ohjeistoksi tai käytännesäännöiksi. Ehkä muitakin variaatioita löytyy. --PtG (keskustelu) 11. syyskuuta 2020 kello 07.52 (EEST)

Tämä on mahtavaa, koska tuon perusteella kaikki suomenkielisen Wikipedian ainoastaan IP käyttäjiin kohdistuvat toimintamallit tulevat kielletyiksi Wikipediassa.--131.228.2.21 11. syyskuuta 2020 kello 12.09 (EEST)

Eston kiertoa ei toisaalta sekään hyväksy. Enkä olisi ihan varma tuosta sinunkaan tulkinnastasi. Iivarius (keskustelu) 11. syyskuuta 2020 kello 13.46 (EEST)
Mitä estoa on kierretty ja kuka? "Wikipedian peruskirjan" mukaan Wikipedia on avoin eikä edellytä kirjautumista eli IP ja käyttäjätunnus ovat saman arvoisia. Nyt tehdään säädös, joka edellyttää sivistyneitä tapoja ilman eriarvoisuutta eli missä kohden tulkitsen väärin... jos siltä tuntuu niin se pitänee laittaa selvitykseen.--131.228.2.21 11. syyskuuta 2020 kello 17.32 (EEST)

Aloitetaan täsmennys-pyynnöllä: Ketkä ovat innoissaan? --Paju (keskustelu) 18. syyskuuta 2020 kello 00.37 (EEST)

The Universal Code of Conduct Drafting committee (M:Universal Code of Conduct/Drafting committee) on tehnyt luonnoksen, joten se on innoissaan.--Htm (keskustelu) 18. syyskuuta 2020 kello 06.24 (EEST)

Päivitys Wikimedia-säätiön koronavirusohjeisiin

Säätiö päivitti koronavirukseen liittyviä tapahtuman järjestämisseen liittyviä ohjeitaan. Eli nämä vaikuttavat niihin tapahtumiin tai toimintaan joihin on haettu säätiöltä avustuksia.

Tiivistetysti sisältö on

  1. Tapahtumien pitää noudattaa yleisiä kriteerejä (Google Docs -linkki).
    • Kiellettyjä tapahtumia ovat tapahtumat jotka sisältävät paikallisten koronavirusohjeistusten vastaista sisältöä tai sisältävät kansainvälistä matkustusta.
      • Epäselvää on miten suhtaudutaan kansallisiin tapahtumiin joihin liittyy matkustamista (jenkkien state borders). Suomessa tämä olisi vaikka tapahtumat joissa järjestäjät matkustavat Etelä-Suomesta Lappiin.
    • Sallittuja tapahtumia ovat mm. pienet alle 10-henkilön tapahtumat joissa voidaan pitää turvavälejä ja joissa ei ole riskialtista toimintaa kuten jaettua ruokaa.
  2. Mikäli tapahtumaan osallistuu yli 10-henkilöä, niin tee Risk Assessment tool -työkalulla (Google Docs -linkki) raportti riskeistä. Mikäli arvio (google docs -linkki) on vihreä tai keltainen, niin voit edetä seuraavaan vaiheeseen.
  3. Mikäli kyseessä on tulevaan toimintaan liittyvä hakemus, jota ei ole vielä hyväksytty, niin liitä hakemukseen liitteeksi Risk Assessment tool -raporttisi. Mikäli kyseessä on jo hyväksyttyyn avustukseen liittyvä toiminta (esim vuosiavustus) niin ole yhteydessä avustuskoordinaattoriin ja pyydä tapauskohtaisesti hyväksyntä häneltä.
  4. Tapahtumaa tehdässäsi noudata tarkistuslistaa (Google docs -linkki)

--Zache (keskustelu) 16. syyskuuta 2020 kello 10.46 (EEST)

Ensimmäisenä kriittisenä kommenttinani tuohon on, että käytössä on yksityisyyden suojasta luopumista edellyttävän Googlen dokumenttipohja. Kaikki eivät ole myyneet omaa ja esimerkiksi alaikäisten läheistensä yksityisyyttä tälle kaupalliselle vakoilujätille, eikä heillä ole Googlen tiliä. Olisiko tuota kriteeristöä html-sivuna/vuokaaviona tai neutraalilla alustalla? --Paju (keskustelu) 18. syyskuuta 2020 kello 00.04 (EEST)
Noiden linkkien avaaminen ei käsittääkseni vaadi google-tiliä, mutta niillä on esittelyvideo jossa näkee mitä Risk assesments toolissa on. --Zache (keskustelu) 18. syyskuuta 2020 kello 07.58 (EEST)
Dokumentin avautuminen on muuttunut eilisestä. Silloin kysyttiin linkkiä klikatessa aluksi googlen tunnuksia. --Paju (keskustelu) 18. syyskuuta 2020 kello 11.15 (EEST)

Wiki of functions naming contest

30. syyskuuta 2020 kello 00.19 (EEST)

Eli projektin ideana on esimerkkien perusteella ainakin alkuvaiheessa tehdä funktioita tai työkaluja jotka vastaavat yksinkertaisiin kysymyksiin kotoistetusti. Eli esimerkiksi jos kysytään missä Mannerheim on syntynyt, niin funktio osaa tulostaa, että Askainen, Suomen suuriruhtinaskunta, Venäjä eikä Askainen, Venäjä tai Karhupuisto sijaitsee Helsingin Kalliossa eikä sijaintina ole Kallio, Keskinen suurpiiri, Helsinki. Jos kiinnostaa enemmän, niin Wikimedia CEE Online Meeting 2020 (2.10 - 4.10.2020):ssa on huomenna perjantaina kello 14.15-15.00 UTC (17.15 suomen aikaa) esitelmä siitä. --Zache (keskustelu) 1. lokakuuta 2020 kello 11.35 (EEST)

Call for feedback about Wikimedia Foundation Bylaws changes and Board candidate rubric

Hei. Apologies if you are not reading this message in your native language. Please help translate to your language.

Today the Wikimedia Foundation Board of Trustees starts two calls for feedback. One is about changes to the Bylaws mainly to increase the Board size from 10 to 16 members. The other one is about a trustee candidate rubric to introduce new, more effective ways to evaluate new Board candidates. The Board welcomes your comments through 26 October. For more details, check the full announcement.

Kiitos! Qgil-WMF (talk) 7. lokakuuta 2020 kello 20.17 (EEST)

Inarinsaamenkielinen Wikipedia avattiin

Inarinsaamenkielinen Wikipedia siirtyi tänään hautomosta oikeaksi Wikipediaksi noin kello 17:00. Ennen oikeaksi wikimedian wikin kieliversioksi pääsyä pitää olla lokalisoinnit tehtynä sekä käyttöliittymä oleellisilta osin käännettynä. Yksistään tämä torppaa suurimman osan wikeistä perustamisen harvinaisemmilla kielillä. Aktiivit pitivät mm. kirjoittajatapaamisia. Huhtikuun alussa artikkeleita oli hautomossa melkein 200; aiheita oli mm. Suomen kaupunkeja ja kuntia, suomalais-ugrilaisia kieliä, planeettoja, viikonpäiviä, kuukausia, näyttelijöitä ja elokuvia. Syyskuussa kun hyväksyntä oikeaksi wikipediaksi tuli artikkeleita oli 1000. Tällä hetkellä kieliversion wiki on saatu päälle sekä mm. Wikidatassa ja Commonsissa kielet toimivat.

Osassa asioita odotetaan, että päivitykset eri palveluiden välillä tapahtuvat eli tällä hetkellä esimerkiksi kielilinkit smn: ei vielä toimi. Myöskään petscan ei löydä smn.wikipedia.org:ia eikä sitä ole myöskään peilattuna vaikka Toolforgen-tietokannoissa. Eli käyttöönoton prosessi jatkuu vielä. Tiketiltä phab:T264859 voi seurata käyttöönoton etenemistä.--Zache (keskustelu) 19. lokakuuta 2020 kello 23.17 (EEST)

Important: maintenance operation on October 27

-- Trizek (WMF) (talk) 21. lokakuuta 2020 kello 20.10 (EEST)

Aasian kuukausi marraskuussa 2020

Wikipedia Asian Month Logo.svg

Suomenkielinen Wikipedia osallistuu marraskuussa 2020 kolmannen kerran Wikipedian Aasian kuukauteen. Se on monikielinen muokkauskilpailu, jolla pyritään kehittämään Aasian tuntemusta Wikipedia-yhteisöissä. Tarkoituksena on parantaa Aasian maihin ja alueisiin liittyvien artikkelien määrää ja laatua. Kilpailua alettiin järjestää vuonna 2015, ja sen jälkeen on luotu yli 37 500 artikkelia 63 eri Wikipedian kieliversioon.

Kilpailun säännöt lyhyesti: Luo marraskuussa 2020 uusia Aasiaan liittyviä artikkeleita (ihmiset, paikat, kulttuuri jne.), jotka ovat pituudeltaan vähintään 3 000 tavua (byte) ja 300 sanaa. Artikkeleissa tulee olla lähteet. Luetteloita ei lasketa mukaan kilpailuun.

Aasian Wikimedia-yhteisöjen ystävyyden symbolina kukin osallistuja, joka luo ainakin neljä kilpailun sääntöjen mukaista artikkelia, saa erityisesti tätä tapahtumaa varten suunnitellun Wikipedia-postikortin jostakin Aasian maasta. Eniten artikkeleita Wikipedian kussakin kieliversiossa luoneet wikipedistit saavat myös arvonimen ”Wikipedian Aasian suurlähettiläs”.

Tarkemmat säännöt sekä ohjeet ilmoittautumiseen löytyvät kilpailusivulta: Wikipedia:Wikipedia Aasian kuukausi/2020. Tervetuloa mukaan!

--Lentokonefani asiaa? | syntilista 23. lokakuuta 2020 kello 00.08 (EEST)

Sekalaista


Kielisymbolimallineista luopuminen

Mielestäni kielisymbolimallineista pitäisi luopua. Niitä käytetään mm. tällaisissa tilanteissa:

Englanninkielisen Wikipedian artikkeli aiheesta Esimerkki (englanniksi), mikä on täysin turhaa, koska sen näkee lauseesta jo muutenkin. Voisimmekin pitää mielipidetiedustelun tai äänestyksen, jossa valittavana on kolme vaihtoehtoa:

  1. Kannatatko kielisymbolimallineista luopumista?
  2. Kannatatko kielisymbolimallineiden piilottamista artikkeleista?
  3. Kannatatko kielisymbolimallineiden muuttamista huomaamattomammiksi? Esim. ainoastaan kielikoodin sisältävä ja small-tagien välissä oleva malline.

--40bus (keskustelu) 6. heinäkuuta 2020 kello 14.17 (EEST)

Turhaako esim. tässä viitteessä "Liukkonen, Petri: Kari. Kuusankosken kaupunginkirjasto", jossa sitä ei tosiaan ole? Artikkelissa Kari Suomalainen (jossa sen korjasin).--Abc10 (keskustelu) 6. heinäkuuta 2020 kello 14.46 (EEST) edit: --6. heinäkuuta 2020 kello 16.15 (EEST)
Mutta minun mielestäni niistä on enemmän haittaa kuin hyötyä. Näkeehän viitteen kielen jo viitteen nimestä, joka on useammin juuri sen kielisenä. --40bus (keskustelu) 6. heinäkuuta 2020 kello 15.07 (EEST)
Juuri yllä annetussa esimerkissähän sitä ei nähnyt, kun sekä kirjoittajan, julkaisijan että otsikon perusteella kielen olisi luullut voivan olla suomi. Lisäksi Wikipedia:Neutraalius edellyttää, ettei oleteta, että esim. "jokainen osaa englantia" jne. Ja jos pistetäänkin lähde vaikka armeniaksi, niin moniko tunnistaisi kielen? --Urjanhai (keskustelu) 6. heinäkuuta 2020 kello 15.45 (EEST)
Mutta lähes kaikissa englanninkielisissä viitteissä sen näkee. Siksi ne ovat tarpeettomia. --40bus (keskustelu) 6. heinäkuuta 2020 kello 16.22 (EEST)
Englannin kielellä ei ole suomen kielen käyttöympäristössä wikipedian ulkopuolella sen paremmin kuin suomenkielisessä wikipediassa mitään erityisasemaa. Sitä paitsi edelleenkin yllä viitattu esimerkki Abc10:n kommentissa oli juuri englanninkielinen, ja siinä englanninkielisyys ei näy ilman mallinetta. Esitetyt perustelut siis ovat vailla mitään pohjaa. --Urjanhai (keskustelu) 6. heinäkuuta 2020 kello 17.10 (EEST)
Mutta viitteen kielen näkee 99,9 prosentissa tapauksista jo viitteestä. --40bus (keskustelu) 20. heinäkuuta 2020 kello 23.07 (EEST)
Ottamatta kantaa tarpeellisuuteen, sääntöjen pitäisi olla selkeitä ja joka tapaukseen samalla tavoin sopivia. Poikkeussäännöt "yleisyyden" tai muun epämääräisen termin takia ovat huonoja. En tiedä tilastoja mutta lähteitä on kyllä monella muullakin kielellä käytössä. (Tai otampa kantaa sittenkin, en tiedä miksi tuo lähteen kieli pitäisi olla näkyvillä, lähteen avaamalla näkee ymmärtääkö vai eikö..) Ipr1 (keskustelu) 16. syyskuuta 2020 kello 22.14 (EEST)
Suomenkielisiä lähteitä voisi olla enemmän, ehkä kolme neljäsosaa kaikista. Siksi pitäisi perustaa wikiprojekti, joka korvaa muunkielisiä lähteitä suomenkielisillä lähteillä. Olisi myös kivaa, jos monen maailmankuulun tapahtuman, yrityksen tai järjestön, esim. YK:n, Euroviisujen ja FIFA:n, verkkosivut olisivat saatavilla myös suomeksi, niin ei olisi niin paljon kielisymbolimallineita Aiheesta muualla-osiossa. --40bus (keskustelu) 28. syyskuuta 2020 kello 20.37 (EEST)
Ei muuta kun ehdottamaan sitä kyseisille organisaatioille, varmasti 5 miljoonan ihmisen huomiointi 7,7 miljardin joukosta (ts. 0,065 %) koetaan niissä tärkeänä asiana. 01miki10 (keskustelu) 28. syyskuuta 2020 kello 20.50 (EEST) (korjattu prosentti oikeaksi 01miki10 (keskustelu) 28. syyskuuta 2020 kello 22.45 (EEST))
Tarvitaan vain hyviä lähteitä aiheista suomenkielellä jotta niitä voidaan käyttää lähteinä. Monelle asialle kun ei ole lainkaan tai ei ainakaan hyvälaatuista lähdettä. Erityisen pahasti koskee teknisiä artikkeleita, joissa saatavilla on lähinnä mainoshömppää suomeksi, ei neutraalia tai puolueetonta materiaalia. Tekniset asiat jonkin eri alan julkaisemana myös ovat heikkolaatuisia ja virheellisiä kun aihe menee tekijän osaamispiirin ulkopuolelle. Ipr1 (keskustelu) 5. lokakuuta 2020 kello 21.30 (EEST)
Sanonko minä, mistä on enemmän haittaa kuin hyötyä. --Lax (keskustelu) 7. heinäkuuta 2020 kello 11.37 (EEST)
Muihin Wikipedioihin ei viitata Wikipediassa lähteenä vaan interwikien kautta, ja muualla kuin artikkeliavaruudessa niihin viitataan linkillä eikä viitteillä, joten esimerkki en-wikipediaan viittaamisesta ei liity itse asiaan. Viitteissä eri kielisiin lähteisiin viitattaessa taas on hyödyllistä ja lukijaa kohtaan huomaavaista aina käyttää mallinetta. Näkisin, että esitetty äänestys kuuluisi sarjaan WP:Lumipallo helvetissä ja arvelen että mielipidetiedustelun tulos jo johtaa samaan. --Urjanhai (keskustelu) 6. heinäkuuta 2020 kello 15.03 (EEST)
En, en, en.--MAQuire (keskustelu) 6. heinäkuuta 2020 kello 16.24 (EEST)
Kuten MAQuire. --Höyhens (keskustelu) 7. heinäkuuta 2020 kello 12.25 (EEST)
Kuten MAQuire myöskin. --Xstoe (keskustelu) 12. elokuuta 2020 kello 14.08 (EEST)
Ei ole tarvetta luopua, koska varsinkin erikoisempien kielien osalta kaikki ei edes tunnista, mistä kielestä kulloinkin on kyse. --Velma (keskustelu) 12. elokuuta 2020 kello 14.01 (EEST)
Nimenomaan tässä tapauksessa ne ovat hyödyllisiä. Maailmassa on aikas monta kieltä, kun taas useimmat ihmiset osaavat tai edes tunnistavat vain muutaman. --Palosirkka (keskustelu) 5. syyskuuta 2020 kello 19.16 (EEST)
Lienee jo aika vahva näyttö yhteisön konsensuksesta eli siitä, ettei luopuminen ole tarpeellista. Iivarius (keskustelu) 28. syyskuuta 2020 kello 21.03 (EEST)
Ei luovuta. --Höyhens (keskustelu) 29. syyskuuta 2020 kello 17.17 (EEST)
Ei luovuta. Juuri lisäsin mallineen sleesian kielelle kun jouduin tarkastelemaan sen eroja verrattuna puolan kieleen. Tämän heinäkuisen lumipallon voisi sulkea ennen kuin talvi tulee. jni (k) 30. syyskuuta 2020 kello 08.45 (EEST)
Eikai tämä mikään virallinen ehdotus ollutkaan, joten ei liene tarvetta "sulkea". Sen sijaan näihin voi olla vastaamatta, jolloin nämä arkistoituvat. Stryn (keskustelu) 30. syyskuuta 2020 kello 18.32 (EEST)

Keskustelutekniikan käyttöopas?

Olen kaukaa sivusta seurannut yllä olevaa "Timo Salonen" -keskustelua lukematta sitä kuitenkaan juuri lainkaan. Huomasin, että siinäkin toistuvat useat perusvirheet keskustelutekniikassa, jotka hankaloittavat lukemista ja yllättävää kyllä, myös viestien kirjoittamista. Hyvään keskustelutapaan Wikipediassa kuuluvat käytäntötekstin ja wiki-tason kohteliaisuuden lisäksi myös koodillis-teknilliset seikat, joita ovat muun muassa seuraavat: 1) Ole kiva ja luo oma tunnus ja juttele sen kautta. 2) Allekirjoita. 3) Sisennä. 4) Älä käytä rivinvaihtoja väärin. 5) Käytä rivinvaihtoja oikein. Ja niin edelleen. Pitäisikö meidän myös laatia jokin kätevä keskustelujen teknisen onnistumisen opas ikään kuin tervetuloa-mallineen kaltaiseksi tietolaatikoksi, jonka voisi panna käyttäjän keskustelusivulle? Ei tarvitsisi keskustelun sekaan tai käyttäjän sivulle panna jokaisesta mokailuelämyksestä erillistä huomautusta. Kun on vain niin, että tämä 2000-luvulta peräisin oleva, sinänsä kovin tuttu ja monella tavalla mainio kirjoituskonemainen keskusteluympäristö on selvästi liian haastavaikea sellaiselle ihmiselle, joka ei ole siihen perehtynyt. --Pxos (keskustelu) 26. elokuuta 2020 kello 19.35 (EEST) Yhteisöllinen täytesana vedetty lokaan. --Pxos (keskustelu) 26. elokuuta 2020 kello 20.04 (EEST)

Hyvä ajatus! Suurin piirtein nuo perusjutut olen havainnut minäkin. Vielä muutama vinkki: 6) Kirjoita havaitsemasi ongelma mahdollisimman selkeästi ja mahdollisesti ratkaisuehdotukset tai vaihtoehdot. 7) Yritä kirjoittaa tiiviisti. ja 8) Älä aja keskustelua sivuraiteille. --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 26. elokuuta 2020 kello 19.42 (EEST)
Pitää miettiä, mikä on koodillis-teknillistä muotoilua ja mikä taas retoris-loogillista sisältöä. Ajattelin itse vain sisennyksiä ja rivinvaihtoja, en oikeastaan varsinaisia ohjeita kirjoittajille koskien sitä, mistä tahi miten heidän tai meidän sopii kirjoittaa. Voidaan keskustella myös oppaan sisällöstä. Ei pidä liikaa vaatia Wikipedian aloittelijoilta eikä lopettelijoiltakaan. --Pxos (keskustelu) 26. elokuuta 2020 kello 20.04 (EEST)
Tarkoittaako tuossa yllä meidän samaa kuin jonkun muun kuin minun? Ajatus on kannatettava sinänsä.--Htm (keskustelu) 26. elokuuta 2020 kello 19.46 (EEST)
Se ei tarkoita kuule enää ketään. --Pxos (keskustelu) 26. elokuuta 2020 kello 20.04 (EEST)

Reply-työkalun käyttöönottaminen

Tähän vähän liittyen, niin pitäisiköhän meidän tai teidän pyytää uuden reply-työkalun käyttöönottamista suomenkielisessä Wikipediassa? Se helpottaisi ainakin heitä joilla sisentäminen tuottaa ongelmia. Stryn (keskustelu) 3. syyskuuta 2020 kello 17.31 (EEST) Edit: työkalua voi testata tällä WMF:n testaussivulla (huomioi jos tallennat muokkauksen niin IP:si näkyy kaikille). Stryn (keskustelu) 3. syyskuuta 2020 kello 17.32 (EEST)

Vaikutti ihan hyvältä minusta. --Linkkerpar 3. syyskuuta 2020 kello 17.50 (EEST)
Kannatan. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 3. syyskuuta 2020 kello 19.44 (EEST)
Demosivu ei enää toiminut, mutta kannatan. Pidän Wikipedia-koulutuksia ja tämän keskustelutekniikan selittäminen noviiseille on kieltämättä vähän koomista: Wikipediassa ei ole panostettu keskustelutekniikkaan, vaan tyydytään siihen, mitä on ollut aina käytössä.Jjanhone (keskustelu) 21. syyskuuta 2020 kello 11.27 (EEST)
Samaa mieltä. Wikipedian keskustelu perustuu tai pitäisi perustua ikivanhaan dialektiseen menetelmään ja sen tarkoitus on ongelmanratkaisu. On paljon valitusta Wikipediasta, kun usein ajatellaan sen olevan jonkinlainen palveluekosysteemi, Joku voisi kirjoittaa opastuksen keskusteluun vaikka otsikolla Wikipedia itsepalveluravintolana.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 21. syyskuuta 2020 kello 14.20 (EEST)
Onko mahdollista kokeilla tuota ensin yhdessä kahvihuoneessa ennen kun sen ottaa käyttöön kaikissa? Silloin siihen saisi vähän tuntumaa että toimiiko se ongelmitta. --Linkkerpar 21. syyskuuta 2020 kello 14.28 (EEST)
Mielestäni järkevintä olisi pyytää tämä suoraan käyttöön kaikkialle, jolloin se olisi beta-ominaisuutena, eli sen voi halutessaan ottaa käyttöön jokainen käyttäjä, ei ole siis oletuksena käytössä. Tätä voi jo nyt kokeilla esim. tässä kahvihuoneessa painamalla tästä linkistä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Kahvihuone_(sekalaista)?dtenable=1 Stryn (keskustelu) 21. syyskuuta 2020 kello 19.27 (EEST)
Ihan vain huomio, ei kannanotto: ei toimi viimeisessä kommentissa sivulla, eli ip:n kommentissa, jonka jälkeen on pantu allekirjoittamaton (ip) -malline. Sivulla on aiemmin ip:nä allekirjoitettuja kommentteja, joten työhypoteesi on, että vaatii toimiakseen määrämuotoisen allekirjoituksen. Iivarius (keskustelu) 21. syyskuuta 2020 kello 22.04 (EEST)
@Stryn: Osaatko sanoa millä frwikin (esim fr:Wikipédia:Le_Bistro#Articles_à_améliorer_2) keskustelualueen muotoilut on tehty? Periaatteessa tuo on ihan pääosin css-kikkailua, mutta en suoraan löytänyt sitä mistä se tulee. Tämä ulkoasu ei siis liity Reply-työkaluun vaan on ollut käytössä pidempään siellä. --Zache (keskustelu) 12. lokakuuta 2020 kello 16.21 (EEST)
Taitaa olla ihan sivun fr:MediaWiki:Vector.css alussa olevat .ns-talk #mw-content-text dl alkuiset CSS-säännöt. – Majavah (k/m) 12. lokakuuta 2020 kello 16.27 (EEST)

Käyttäjä Hartzin toiminta artikkeleissa

En tiedä kuuluisiko tämä paremin Ylläpitäjien ilmoitustaululle. @Hartz:illa on aivan ilmeisesti oma agenda, kuten keskustelusivuilla provoilusta on jo huomattu. Asialla kuitenkin on vaikutusta myös Wikipedian varsinaiseen sisältöön, enkä ole varma onko tätä huomattu, vaikka Hartz on ollut ongelmakäyttäjä menneinä vuosina muuten. Esimerkiksi artikkeli "Lesbo" on hänen laajennuksiensa jälkeen nyt edelleen kahden vuoden jälkeen tilassa jossa ongelmamallineiden mukaan

"Esitetty useita yksittäisiä tutkimuksia totena kertomatta kuka tekee ja asettamatta niitä kontekstiinsa, pitkät pätkät uutta tutkimusta kilpirauhasen toiminnasta, useita kummallisia, yleistäviä väitteitä ("Lesbot kiintyvät nopeasti ja muuttavat nopeasti yhteen tuntematta toisiaan lähes lainkaan"), pitää kertoa kuka, missä ja milloin on väittänyt tällaista – – Artikkeli ei pysy neutraalina: erilaisia negatiivissävytteisiä faktoideja ja väitteitä".

Poistin nyt alkuun muutenkin vain negatiivisia faktoja ja "faktoja" esittelevästä "Lesboista tutkittua" -osiosta yksittäisen kasikytlukulaisen psykoanalyytikon jorinat, jotka eivät mitenkään edusta ajanmukaista tieteellistä tietoa. Osiota tai artikkelia ei lähteistä huolimatta mitenkään voida pitää neutraalina, kuten Hartzin alkuperäiseen laajennukseen sisältyvistä asioista voidaan huomata:

"Lesbolaisuuden syitä ei ole selvitty, koska selvinä syinä on pidetty epäviehättävyyttä ja dominoivuutta, jotka johtavat siihen että nainen ei onnistu saamaan miestä." (lähteenä 70-luvulla julkaistu yhdysvaltalaisen kristillisen lehden artikkeli, jossa jopa siinäkin tämä esitetään ennakkoluulona, Hartzin virkkeessä taas uskottavana selityksenä lesboudelle)
"Lesbot kiintyvät nopeasti ja muuttavat nopeasti yhteen tuntematta toisiaan lähes lainkaan." (lähteenä naistenlehtijuttu, jossa tätä ei esitetä tosiasiana, vaan pop-kulttuurin stereotypiana)
"Aivotutkimuksista tiedetään että lesbonaisilla veren virtaus aivoissa on aggressiivisuuteen liittyville alueille kuten miehillä, kun taas heteronaisilla veren virtaus on pelkoon ja ahdistukseen liittyville alueille." (ilmeisesti verenkierto joillekin aivoalueille puuttuu sukupuolen mukaan)

Hartz muokkaa ahkerasti juuri ideologialleen tärkeitä aiheita, joten käyttäjän muokkauksia pitäisi jotenkin erityisesti vahtia. --Päinä Napi (keskustelu) 9. syyskuuta 2020 kello 12.00 (EEST)

Hartzin artikkelitoimintaan liittyy kommenttipyyntö vuodelta 2014, jossa yhteisö kielsi artikkelien kehittämisen lähteettömillä lisäyksillä. --Pxos (keskustelu) 9. syyskuuta 2020 kello 13.46 (EEST)
En ollut huomannut. Antamissani esimerkeissä kuitenkin lähteetttömyyden sijaan kyse näennäislähteistämisestä. Joko niin, että lähde on kelvoton, tai sitten niin että siinä ei sanota mitä Hartz artikkelissa kirjoittaa. Puhumattakaan faktojen valikoinnista ja vaivalloisesti tarkistettavasta laajennuksesta monine viitteineen. Yhteisön pelossa en ole uskaltanut poistaa tällaista tekstimassaa suorilta. --Päinä Napi (keskustelu) 9. syyskuuta 2020 kello 14.15 (EEST)
Sanoisin, että muokkaa vain rohkeasti. Artikkeli noin muutenkin on aikamoinen sillisalaatti niin todennäköisesti sen läpikäynti ajatuksella joka tapauksessa vie artikkelia pelkästään parempaan suuntaan. --Zache (keskustelu) 9. syyskuuta 2020 kello 16.11 (EEST)

Alla oleva kommentti on erikseen siirretty tänne Päinä Napin omalta keskustelusivulta, jonne se tallennettiin. --Pxos (keskustelu) 9. syyskuuta 2020 kello 14.23 (EEST)


En jostain syystä saa muokata kahvihuonetta, joten mainitsen tässä:

Näin Wikisanakirjassa aktiivisena puuhamiehenä on ollut kyllä suhteellisen selvää jo kauan aikaa sitten, että kyseisen käyttäjän puuhia pitäisi jo alkaa setviä, sen verran puhdasta p--kaa tulee välillä tavalla tai toisella esiin tämän luomasta materiaalista sielläkin. Hyvä että joku päätti viimeinkin tarttua härkää sarvista. Katsotaan tuleeko tästä jotain käytännön edistystä.

Halutessasi voit poistaa tämän kommenttini ja siirtää kahvihuoneeseen. --85.76.109.4 9. syyskuuta 2020 kello 14.10 (EEST) Siirretty keskustelusivultani. --Päinä Napi (keskustelu) 9. syyskuuta 2020 kello 14.15 (EEST)

Tämä kahvihuone oli osittain osittain suojattu pitkäaikaisen ja sinnikkään häirikön vuoksi niin, ettei sitä voinut tietystä IP-osoitealueesta muokata. Otin nyt suojauksen pois, joten tänne on mahdollista kirjoittaa. Julkaisemme taas normaalin poikkeuksettomasti nimettömiä mielipidekirjoituksia. --Pxos (keskustelu) 9. syyskuuta 2020 kello 14.27 (EEST)
Yksi hyvä lähtökohta voisi olla, että aina kun Hartz kirjoittaa keskustelusivulle politiikkaa, politiikka poistetaan ja annetaan pitenevä esto. Sama menettely, aina kun huomataan, että artikkeleihin on lisätty soopaa huonoilla tai virheellisillä lähdeviitteillä. Keskustelusivusta käy ilmi sen verran, ettei pelkkä huomauttaminen riitä muuttamaan Hartzin toimintaa. --Miihkali (KM) 9. syyskuuta 2020 kello 20.16 (EEST)
Estetään käyttäjä väliaikaisesti, kunnes huomataan, että tämä on lisännyt artikkeleihin ei-soopaa. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 9. syyskuuta 2020 kello 20.38 (EEST)
Se laatu siis vaihtelee. Hartz on kirjoitellut yli 10 vuoden ajan, niin sieltä kaikkea hyvästä huonoon. Eli Miihkalin ehdotus on varmaan lähempänä sitä mitä tässä haetaan kuin ennaltaehkäisevä esto. --Zache (keskustelu) 9. syyskuuta 2020 kello 20.52 (EEST)
Kysymys kuuluu kai sitten, haluaako Wikipedia riveihinsä muokkaajan, joka lisää äärioikeistolaista propagandaa laajennuksiin sekoitettuna, mistä se on vain hankalampi havaita (ks. viestini alempana). --Päinä Napi (keskustelu) 9. syyskuuta 2020 kello 21.59 (EEST)
Pitkissä estoissa on vain se ongelma, että niitä on helppo kiertää. Toki lyhyitäkin estoja on, mutta ongelmakäyttäjät yleensä malttavat odottaa lyhyen eston loppumista ennen kuin taas jatkavat. Pitkät estot tai yleinen epäsuosioon joutuminen ovat kokemukseni mukaan yleensä johtaneet siihen, että käyttäjä vain provosoituu entisestään. Ja kun muokkauksia tulee kertakäyttötunnusten tai jatkuvasti vaihtuvien IP-osoitteiden takaa, niiden valvominen on vaikeampaa, kuin jos toiminta pysyy yhden ja saman nimimerkin takana. Ohimennen sanottuna vaikutelmani on, etteivät pitkän linjan ongelmakäyttäjät useinkaan ole varsinaisia trolleja, vaan takana on enemmänkin sekoitus yleistä osaamattomuutta, ideologista paatosta sekä lievää pakkomielteisyyttä, jonka vuoksi käyttäjä ei kykene pysymään Wikipediasta pois vaan palaa vuodesta toiseen kerjäämään senkkaa nenästään. Tällaisella käyttäjällä on tietysti hyvin vähän edellytyksiä hahmottaa, miksi hänen toimintaansa pidetään ongelmana. En kuitenkaan sano, että tämä profiili kuvaisi juuri Hartzia erityisen hyvin, mutta traaginen ilmiö se mielestäni on. --Miihkali (KM) 10. syyskuuta 2020 kello 08.21 (EEST)
Tämän keskustelun aloituksessa oli hyvin ja perustellen tuotu esiin Hartzin artikkelimuokkaustavassa esiintyviä ongelmia. Myös toimintatapa, miten tuollaisen sisällön kanssa kuuluu menetellä esitettiin seuraavissa kommenteissa hyvin. Jos tällaiset lisäykset jatkuvat, eivätkä huomautukset auta, niin toimenpiteitä voidaan tarvita.--Urjanhai (keskustelu) 9. syyskuuta 2020 kello 20.41 (EEST)
Muutenkin aiheista, joista on helposti löydettävissä laadukkaita, hiljattaisia lähteitä suomeksi, sekalaisten silppulähteiden ja varsinkin sekalaisten amerrkkalaisten silppulähteiden lisääminen ei ole paras mahdollinen tapa toimia, eikä varsinkaan, jos lähteet valikoidaan tarkoitushakuisesti jonkun agendan mukaan. --Urjanhai (keskustelu) 9. syyskuuta 2020 kello 20.44 (EEST)
  • Toinen esimerkki propagandaujutuksesta, tämä viime vuodelta: [37] "Lukašenka on osoittanut sosiaalisen nationalismin mallin toimivuuden." Lähteenä white power -sivusto Occidental Observer. Ilmeisesti tahallisesti piilotettu asiallisten muutosten joukkoon. --Päinä Napi (keskustelu) 9. syyskuuta 2020 kello 21.57 (EEST)
Puolustukseksi mainitsen, että rohkeaan muokkaamiseen kannustetaan. Samalla mainitsen, että Kiina ja Juri Andropov tuskin ovat äärioikeistoa. Pidän harmina että Andropovin munuaiset pettivät ja pidän Kiinaa maailmaa johdattavana tähtenä. Tässä yhteydessä merkillepantavaa lie, että Wikipedian kanssaperustaja Larry Sanger kirjoitti toukokuussa blogin, josta Fox News uutisoi. --Hartz (keskustelu) 10. syyskuuta 2020 kello 11.25 (EEST)

Johtopäätöksiä?

Syntyikö tässä jotain johto- tai sitovaa päätöstä? Sama meininki tuntuu jatkuvan, tosin kautta rantain -arveluiksi puettuina. --Miihkali (KM) 23. syyskuuta 2020 kello 17.07 (EEST)

Eikös tänne perustettu aikoinaan kokonainen wikiprojekti seulomaan jälkeenpäin käyttäjän Merikanto kirjoittamia potentiaalisesti ongelmallisia artikkeleita? Jos nyt vallitsee yhteisymmärrys siitä, että Hartz on vuosien ajan järjestelmällisesti livautellut artikkeleihin ongelmallista aatteellista propagandaa, niin ei kai siinä auta muu kuin perustaa jokin vastaava projekti, jossa toiset käyvät läpi kaiken Hartzin artikkeliavaruuteen kirjoittaman ja tsekkaavat lähteet. Jos siis vapaaehtoisia tähän löytyy. Ongelmanahan tässä on työmäärän suuruus ja se, että kyse on paljolti arkaluontoisista "kuuma peruna" -aiheista, joihin useimpien ei tee mieli koskea ollenkaan, jos ei itse satu olemaan aiheen erikoisasiantuntija. --Risukarhi (keskustelu) 24. syyskuuta 2020 kello 19.53 (EEST)
Eräs vastaava projekti oli Tekijänoikeudet 201009 ja sen perustamisesta on melkein päivälleen kymmenen vuotta kulunut. Vaikea sanoa, millaista innokkuutta vastaavaan nyt on. Jos kuitenkin jonkinlainen siivoustyö aloitetaan, niin ensimmäinen askel on panna Hartzille artikkeliavaruutta koskeva muokkausesto. --Pxos (keskustelu) 24. syyskuuta 2020 kello 19.57 (EEST)
Eikös täällä ollut joku toinenkin korjaamoprojekti? Wikiprojekti:Korjaamo2012? --Jmk (keskustelu) 24. syyskuuta 2020 kello 20.18 (EEST)
Ymmärtääkseni tuo Korjaamo2012 on juuri se Merikanto-projekti. Projektisivu on luotu päivää Merikannon kommenttipyynnön sulkemisen jälkeen ja asia ilmenee myös keskustelusivulta. --Risukarhi (keskustelu) 25. syyskuuta 2020 kello 16.16 (EEST)
Jos tosiaan vallitsee yhteisymmärrys siitä, mitä on tapahtunut menneisyydessä, ja kaikki pitäisi käydä läpi, niin eikö tuo Risukarhen ajatus tarkoita samalla sitä, että yhteisymmärrys ulottuu menneisyyden lisäksi tulevaisuuteen? Jos siis on niin paljon ongelmia, jotka ovat jatkuneet ja jotka ovat jatkuvat (futuuri) myös huomenna, niin silloinhan Hartzin muokkaustoiminta pitää teknisesti estää riippumatta siitä, korjataanko mitään jo tehtyä. Puolet ratkaisusta on panna peli poikki tänään. Jos siis on yhteisymmärrys oikeasti saavutettu, niin muokkausesto ei ole millään muotoa kiistanalainen juttu. Paitsi jos jonkinlainen rajatiedon valvontakomissio saadaan katsastamaan Hartzin uusia muokkauksia. En usko, että siihenkään riittää ihmisillä aikaa tai viitsimistä. --Pxos (keskustelu) 24. syyskuuta 2020 kello 20.06 (EEST)
Meillä on ainakin täällä jo jonkinlainen köyhän miehen rajatiedon valvontakomissio eli seulojat.--MAQuire (keskustelu) 24. syyskuuta 2020 kello 20.11 (EEST)
No Hartz on seuloja ja palauttaja eli samalla automaattiseulottu joka tapauksessa, joten eivät häntä seulojat ahdista. Eivätkä seulojat oikeastaan valvo tiedon laadukkuutta vaan heidän tehtävänsä on yksinkertaisempi eli torjua helppoa ja usein melko älyvajaata vandalismia. Ylläpitäjätkään eivät artikkeleiden laatuun puutu, joten ei täällä mistään kivasti nimetyistä käyttäjäryhmistä ole mitään apua tietosanakirjan tekemisessä. Jokainen lukija, joka ryhtyy muokkaajaksi, tuo omat työkalunsa ja työkykynsä mukanaan. Seulojille on tosiasiassa annettu sama nappula, joka löytyy useimmista nykyaikaisista hisseistä, eli "sulje hissin ovet" -nappula. Se ei kuulemma vaikuta ovien sulkeutumiseen mitenkään, mutta se antaa kärsimättömälle ylös- tai alasmenijälle tunteen siitä, että hän voi itse vaikuttaa matkantekoon. --Pxos (keskustelu) 24. syyskuuta 2020 kello 21.42 (EEST)
Käyttäjällä, jonka lukuisat muokkaukset ovat jo pitkään rikkoneet Wikipedian käytäntöjä ja aiheuttaneet näin paljon huolta ja ongelmia, ei vähintäänkään pitäisi olla seulojan tai palauttajan oikeuksia. --Epiq (keskustelu) 24. syyskuuta 2020 kello 21.56 (EEST)
Kyse on pohjimmiltaan automaattiseulotun statuksesta. Jos yhteisö haluaa osoittaa, että luottamus Hartziin on kadonnut, niin ei aktiivityökalujen poistaminen kovin paljoa auta, vaan silloin pitäisi poistaa tunnukselta kaikki etuoikeudet, erityisesti automaattiseulotun status. Silloin teoriassa tunnuksen artikkelimuokkaukset siirtyisivät seulontajonoon odottaviksi muutoksiksi, mutta kun niissä ei ole mitään selvää sotkemista, ne hyväksyttäisiin muitta mutkitta. Keskusteluavaruudessa ei olekaan seulontaa päällä valvomassa juttelua. Tietysti on mahdollista ikään kuin tehdä viraltapano tai "alennus sotamieheksi" niin, että kaikki oikeudet otetaan pois, mutta on eri asia sitten, onko tämä yhteisön tahto ja onko siitä mitään hyötyä. Wikipediassa tuntuu olevan monta vakiokäyttäjää, jotka oman päänsä mukaan tekevät ihan mitä itse haluavat, ja yhteisö korkeintaan esittää hyviä ideoita siitä, mitä voitaisiin tehdä. Aiemmin oli melko helppoa, kun uskallettiin tehdä vielä kommenttipyyntöjä, ja niiden avulla saatiinkin yhteisön tahto selville. Useimmat viime vuosina avoinna olleet kommenttipyynnöt ovat jotenkin ajaneet karille tai sitten ne ovat ajautuneet väärän saaren rantaan. --Pxos (keskustelu) 24. syyskuuta 2020 kello 22.06 (EEST)
Tiesin, että hän on seuloja ja palauttaja. Kävin katsomassa käyttäjän ryhmät ennen viestiäni. Mutta ei kommentistani sen enempää. Jatkakaa.--MAQuire (keskustelu) 25. syyskuuta 2020 kello 15.26 (EEST)
Kumpi on vaivalloisempi jatko Wikipedialle: Hartzin uusien muokkausten kyttääminen, vai ikuisesti estetyn Hartzin mahdolliset agitprop-iipeet? Miihkali toi esille huolen, että "jatkuvasti vaihtuvien IP-osoitteiden takaista" voi olla hankalampi valvoa. Toisaalta näyttää siltä, että varsin moni ottaa IP-muokkaukset hyvästä tottumuksesta tarkempaan syyniin kuin tuttujen nimien teot. Mitä minua kokeneemmat sanovat, kumpia haluamme mielummin? Käyttäjän subjektiivista oikeutta muokata Wikipediaa tuskin on tarve ottaa huomioon. --Päinä Napi (keskustelu) 25. syyskuuta 2020 kello 01.35 (EEST)
Se, että joudutaan kyttäämään IP-osoitteita on hankalampaa. Joka tapauksessa ongelmahan tässä ei ole se etteikö ongelmallisiin muokkauksia olisi huomattu tai, että niihin ei olisi puututtu. Suurin jos ei kaikki pahimmista artikkelipuolen ongelmatapauksista liittyy tavalla tai toisella siihen, että ihmislajin henkisiä kykyjä on perusteltu biologisin perustein ilman että se kestää tarkempaa tarkastelua. Muokkaukset aika lailla ovat myös vuoden 2018 tienoilta ja niitä on siivottu sekä merkitty korjattava-mallineilla tuolloin . Hartzille myös sanottiin noista ja annettiin estoja. Se mitä ei ole tapahtunut on, että korjattava mallineista huolimatta artikkelit eivät ole korjaantuneet parissa vuodessa vaan ne samat korjattavamallineet ja muokkaukset ovat siellä yhä. Osin tämä johtuu siitä, ettei ne ole aiheina täysin tuulestatemmattuja. Esimerkiksi lesbouden - tai ehkä paremminkin homoseksuaalisuuden yleensä - biologinen perusta on aihe jota ihan perusteltua käsitellä Wikipediassa. Ongelma noisssa kuitenkin on se, että ongelmallisissa muokkauksissa on yleistason artikkeleissa nostettu esille yksittäistapauksia tai muuten corner caseja jolloin ne on esitetty yleisinä. Jossain tarkemmin rajatussa ja kontekstin paremmin esille tuovassa artikkelissa ne voisivat olla jopa valitun näkökannan kanssa ihan ok. --Zache (keskustelu) 25. syyskuuta 2020 kello 09.55 (EEST)
Mulle riittäisi näin alkuun selkeä päätös siitä, että Hartzin artikkeleissa ja keskustelusivuilla tapahtuvaan politikointiin on nollatoleranssi. Silloin epäilyttävät tai epärelevantit muokkaukset voisi surutta kumota ilman pelkoa muokkaussotimisesta, ja päälle voisi leipoa sen pitenevän eston, sillä jos päätösten rikkomisella ei ole seuraamuksia, se on sama kuin päätöstä ei olisi ollenkaan. Mielestäni on paljonpuhuvaa, että tähänkin keskusteluun Hartz osallistui ilmoittamalla pitävänsä ”Kiinaa maailmaa johdattavana tähtenä”. --Miihkali (KM) 25. syyskuuta 2020 kello 10.41 (EEST)
Mjoh, kannatus tälle. --Zache (keskustelu) 25. syyskuuta 2020 kello 11.02 (EEST)
Tein Quarryllä haun jos joku haluaa katsoa mitä artikkeleita mahdollisesti pitäisi korjata tai tehdä korjaamoprojektin. Sanoisin, että Hartzin tapauksessa korjattavia artikkeleita paljon vähemmän kuin noissa aikaisemmisssa tapauksissa ja enemmänkin on kyse siitä, että niitä saadaan käytyä läpi. --Zache (keskustelu) 24. syyskuuta 2020 kello 23.04 (EEST)

Entä rasautteleeko kirjoittamani artikkeli Miesten ja naisten aivojen eroavaisuudet, jossa naisilla sanotaan olevan pienemmät aivot kuin miehillä? :O --Hartz (keskustelu) 25. syyskuuta 2020 kello 10.25 (EEST)

Provoava käytös jatkuu, ks. [38], [39], [40] (Miihkalin kommentti hyvä). --Päinä Napi (keskustelu) 10. lokakuuta 2020 kello 11.09 (EEST)

Pahoittelut yleisestä säädöstäni

Hei, näin ensimmäiseksi pahoittelen toistuvaa säätämistäni täällä ihmeellisen Wikipedian maailmassa. Loin käyttäjätunnukseni vasta pari päivää sitten, joten minulla ei ole vielä paljoakaan kokemusta Wikipedian käytöstä. Mutta tekemällä oppii, näinhän se on joka asian kanssa! Nyt koitan keskittyä käyttäjäsivuni Muijat tekemiseen sekä luoda satunnaisia uusia pikkuartikkeleja. --Muijat (keskustelu · muokkaukset) 𝓜 23. syyskuuta 2020 kello 07.15 (EEST)

Puolan kylät

Moi! Kehittelin eilen noille Puolan kylille sellaisen luokittelun, että kaikki Bielinyn kunnan kylät ovat luokassa Bieliny, kaikki Rakówin kunnan kylät luokassa Raków jne. Pidin tuota luokittelua hyvänä, mutta sitten @Miikalassa: tuli uudestaan lisäämään kylät luokkaan Puolan kylät. Olin kokonaan unohtanut että ne pitää myös luokitella johonkin kyläluokkaan. Mutta jos kaikki kylät laitetaan luokkaan Puolan kylät, ko. luokka alkaa täyttyä liikaa ja lopulta luokassa on yli 60 000 sivua. Jos taas luo luokan Rakówin kylät, luokka Raków käy kokonaan turhaksi ja kehittelemäni luokittelu menee täysin pilalle. Keksiikö kukaan ratkaisua tälle ongelmalle? --James Chudrie (ディベート) 24. syyskuuta 2020 kello 16.42 (EEST)

Hetkinen, saammeko me suomenkieliseen Wikipediaan ennakkopikkujoululahjana 60000 uutta artikkelia muiden joukkoon vain Puolan kylistä? Ilman, että jokin botti metsästää kaikki maailman hyttyset ja kusiaiset ja tekee niistä artikkelin (ruotsinkieliseen) Wikipediaan? Tämähän on aika nastaa! --Pxos (keskustelu) 24. syyskuuta 2020 kello 16.53 (EEST)
Siihen pyritään. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 24. syyskuuta 2020 kello 16.54 (EEST)
Respekt. --Pxos (keskustelu) 24. syyskuuta 2020 kello 16.56 (EEST)
Teinko muuten jotain väärin kun kahvihuone meni luokkiin Bieliny, Raków ja Puolan kylät? --James Chudrie (ディベート) 24. syyskuuta 2020 kello 16.55 (EEST)
Teit. Et enää tee. --Pxos (keskustelu) 24. syyskuuta 2020 kello 16.56 (EEST)
Puolan piirikuntia, kuntia ja kyliä tehdään niin kauan kunnes yksikään ei puutu. (Toivon mukaan se tapahtuu minun elinaikanani). --James Chudrie (ディベート) 24. syyskuuta 2020 kello 17.02 (EEST)
May the source be with you! --Pxos (keskustelu) 24. syyskuuta 2020 kello 17.04 (EEST)
Vaikkapa luokkaan Luokka:Bieliny jää kylien luokittelun jälkeen vielä itse kunnasta kertova artikkeli Bieliny, ja kun katselee plwikin vastaavaa luokkaa, sieltä löytyy esimerkiksi kunnan alueella olevia kirkkoja. Ei kai luokka sinänsä turha ole, jos siellä on alaluokan lisäksi yksi artikkeli ja ainakin teoreettinen mahdollisuus, että artikkeleita tulee luokkaan vielä lisääkin? --Lentokonefani asiaa? | syntilista 24. syyskuuta 2020 kello 17.06 (EEST)
Ai pitäisikö siis luoda alaluokka Bielinyn kylät joka laitetaan luokkaan Bieliny? --James Chudrie (ディベート) 24. syyskuuta 2020 kello 17.12 (EEST)
Se vaikuttaisi minusta loogisimmalta ratkaisulta. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 24. syyskuuta 2020 kello 17.13 (EEST)
Jos suomenkielinen Wikipedia tarkoittaa sitä, että kyseessä on koko maailman Wikipedia, erikoistarjouksena kanta-asiakkaille myös suomeksi, niin silloin lienee selvää, että Taka-Hikelän kulmakunnat ovat yhtä merkittäviä kuin Etu-Oikelan vastaavat tuppunurkkaukset. Jos "Puolan kylät" hallinto-oikeudellisena ja maantieteellisenä käsitteenä ovat samalla viivalla kuin oman koto-Suomemme koko kuva, niin ei muuta kuin katsomaan luokkaa Luokka:Suomen kylät ja tekemään asiat samalla tavalla. Jos Suomen kylä-luokitus kelpaa tänne, niin se kelpaa Puolaankin. --Pxos (keskustelu) 24. syyskuuta 2020 kello 17.18 (EEST)
Asiahan on tainnut selvitä, eli kuten Lentokonefani ja Pxos edellä. (eli esim. Luokka:Świętokrzyskin voivodikunnan kylät ja/tai Luokka:Bielinyn kylät.)--Miikalassa (keskustelu) 25. syyskuuta 2020 kello 14.25 (EEST)

Nöyrä kysymys

Montako kylää Puolassa on? Monestako on jo artikkeli? --Miihkali (KM) 24. syyskuuta 2020 kello 17.49 (EEST)

43 082, joista 121 on fiwikissä. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 24. syyskuuta 2020 kello 19.23 (EEST)
Nuo artikkelit Puolan kylistä ovat kyllä sellaisia, jotka pitäisi dumpata Wikidata-projektin syliin. Pankaa kahtoen vaikka Huta Nowaa. Mainitaan lääni, osoite ja väkiluku sekä niiden lisäksi etäisyys johonkin toiseen pienpaikkaan. Juuri sellaista tietopalapelin tekemistä, johon Wikidata itemeineen ja propertyineen varmaan on tarkoitettu. Tietosanakirja kaipaisi enemmänkin kylänmiesten leipätekstiä ja paikallisväriä, jota botti ei ihan vielä kykene tuottamaan. --Pxos (keskustelu) 24. syyskuuta 2020 kello 19.33 (EEST)
Kuinka moni lukija osaa etsiä niitä sieltä Wikidatasta kun sitä ei tule Google-hausta? Sitä on sitä paitsi on hankalaa sisäänkirjautumattoman lukijan saada suomenkieliseksi (kuka tavallinen ihminen osaa laittaa osoitteeseen ?uselang=fi -rimpsua vai miten muuten sen saa IP suomenkielisenä näkymään). Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 24. syyskuuta 2020 kello 19.56 (EEST)
Tuskin kukaan suomalainen edes tietää noita pieniä kyliä, paitsi jos joku sattuu asumaan kyseisessä kylässä tai sen lähikylissä. Joten minun mielestäni väkiluku, etäisyys muihin kyliin sekä tarkemmat väestötiedot (ja kuvia jos joku on sattunut ottamaan Commonsiin) riittävät aivan hyvin. --James Chudrie (ディベート) 24. syyskuuta 2020 kello 19.58 (EEST)
Ja tuskinpa Wikidataan edes voi kirjoittaa alle 18-vuotiaiden, työikäisten ja eläkeläisten osuutta kylän väestöstä puhumattakaan miespuolisten ja naispuolisten prosenttiosuutta. Eli kyllä noista Puolan kylistä ihan hyviä artikkeleita saa, jos vain käyttää lähteitä ja kirjoittaa kaiken olennaisen informaation, toisin kuin Pinstripe55 noissa artikkeleissaan on tehnyt. --James Chudrie (ディベート) 24. syyskuuta 2020 kello 20.02 (EEST)
Never underestimate Wikidata and the mighty powers behind it. Kyllä teknokraattinen tiedonmuokkaus on tulevaisuutta, ja sekin koneisto kehittyy. Wikipediassakin leipätekstin sijasta tai niiden lisäksi tykätään paljon erilaisista tietolaatikkomallineista. Sen sijaan, että artikkeleissa olisi monisanaista analyysiä, on aina helpompaa panna esille yksinkertaisia tiedomuruja mallineella, kuten tässä ensiversiossa. Artikkelissa ei ole mitään vikaa (paitsi leipäteksti, jota korjasin kun huomasin), mutta se on luurangon osasta tehty lyijykynäpiirros. Se ei ole röntgenkuva, joka analysoisi aiheen läpikotaisin, se ei ole öljyvärimaalaus, jossa laveasti turinoidaan niitä näitä artikkelin aiheesta ja sen vierestä, eikä edes valokuva, joka kertoisi kaiken kohteen ulkonäöstä. Jos artikkelin aiheeksi riittää perustiedot eli nimi ja väkiluku, niin miksi niitä pitää tehdä tuhansia? Riittäisi yksi artikkeli. Kaikki ovat keskenään samanlaisia, ja jos suomalaiset eivät Puolan kylistä mitään tiedä, niin voidaan rumasti sanoa, että jos olet nähnyt yhdenkin Wikipedia-artikkelin Puolan kylistä, niin olet nähnyt ne kaikki. --Pxos (keskustelu) 24. syyskuuta 2020 kello 20.20 (EEST)
Löytyisi niihin myös miesten (eli naisten myös) osuus väestöstä, eri ikäryhmien osuudet väestöstä ja väkiluvun historiallista vaihtelua. Näitä on varmaan hankala esittää 43 000 kylältä samalla sivulla tai edes voivodikunta- tai piirikunta tai kuntakohtaisissa kyläluetteloissa. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 24. syyskuuta 2020 kello 20.36 (EEST)
En minä ylläpitäjänä enkä edes allekirjoittajana kiellä tekemästä artikkeleja. Jos Suomen kylät ovat kaikki merkittäviä, niin silloin varmaan Puolan kylätkin ovat. Kun merkittävyyskeskustelua ei voida käydä eikä muutakaan tyypillistä poistokeskustelua, koska siihen ei ole syytä, niin ajattelin käydä yleistä keskustelua täällä kahvihuoneessa, mikä onkin oikea paikka, kun kyseessä on (tulevat) 60 000 artikkelia. Peruskysymys koskikin luokittelua eikä sinänsä kelvollisuutta. Jos muilla ei ole mitään mielipiteitä suuntaan tai toiseen, niin siitä vain tekemään artikkeleja. Eiväthän ne haitallisiakaan ole. Lisäksi aihepiiri on turvallinen. Ei ole kyseessä kirjallisuuden ikivihreä historia taikka monisyisen konfliktin analysointi vaan tieto on helppoa ja numeraalista. Kylässä on kauppa ja sen edessä kaksi ukkoa. Ei noista faktoista saa riitaa aikaan kenenkään kanssa, jos nyt ne ukot eivät rupea toisiaan sättimään. --Pxos (keskustelu) 24. syyskuuta 2020 kello 20.52 (EEST)
Juu. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 24. syyskuuta 2020 kello 20.57 (EEST)
Minusta on kyllä oikeasti miettimisen arvoista, kannattaako Wikipediaan tehdä kymmeniätuhansia artikkeleja Puolan kylistä. Jos niitä artikkeleja tulee tosiaan olemaan 60 000, se tarkoittaisi yli 10 % kaikista Wikipedian artikkeleista. Tämä tarkoittaisi jo ihan aitoa painotusongelmaa, joka esimerkiksi tukkisi Satunnainen artikkeli -toiminnon äärimmäisen lyhyillä artikkeleilla syrjäisistä tuppukylistä. Merkittävyyden ohella olisi mielestäni myös tärkeää pohtia sitä, onko artikkelin aiheesta jotain kiinnostavaa kerrottavaa. Nämä Puolan kyläartikkelit ovat ilmeisesti lähinnä tilasto- ja luettelotietoa leipätekstiksi purettuna. Onko niillä edellytyrksiä kehittyä laajemmiksi, kertoviksi artikkeleiksi, vai tulevatko ne ikuisesti pysymään eräänlaisena kylätietokantana? --Miihkali (KM) 25. syyskuuta 2020 kello 10.53 (EEST)
Ensinnäkin: minusta on ihan luonnollista että mitä enemmän jonkin aihepiirin asioita on olemassa sitä enemmän niistä tietosanakirjassa artikkeleita on. Jos Puolan paikkakuntien osuus joskus pääsee nousemaan kymmeneen prosenttiin Wikipedian artikkeleista on vikana muiden artikkelien vähäinen määrä. Toisekseen: eikös Wikipediaa ole tarkoitus tehdä siksi että ihmisillä olisi mahdollisuus lukea helposti saatavilla olevaa suomenkielistä tietoa aiheista? Eri ihmisiä kiinnostaa eri aiheet ja niitä jotka ovat syystä tai toisesta kiinnostuneita Puolan kylistä varmaan hakevat täältä ensisijassa juuri noita tilastotietoja mitä ihmiset yleensä varmasti olettavatkin Wikipedian ensisijassa tarjoavan. Wikidata on useimmille ihmisille tuntematon ja sen tuntevatkin pääsevät sinne Googlen kautta vain hakemalla "<Puolan kylä> Wikidata" ja se "Polska w Liczbach"-sivusto jota käytämme lähteenä on puolaksi ja siksi epämiellyttävä tiedonhakupaikka muille kuin puolankielisille. (Jos muuten Wikipedian merkittävyyskriteerit pelkästään yksin minusta riippuisivat voitaisiin esimerkiksi kaikki musiikkialbumien artikkelit deletoida tällä sekunnilla koskeivat ne kiinnosta minua pätkääkään). Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 25. syyskuuta 2020 kello 14.02 (EEST)
Ongelmana eivät nyt olleet merkittävyys tai henkilökohtaiset mielenkiinnon kohteet vaan artikkelien sisältö, tai sen puute. Esimerkiksi moni musiikkialbumiartikkeli sisältää vain luetteloita ja taulukoita, mutta ei juuri lainkaan leipätekstiä. Tämä on juuri sitä tietokantatietoa, joka ei mielestäni vielä tee kunnollista tietosanakirja-artikkelia. Hyvässä musiikkialbumiartikkelissa on aiheesta muutakin kuin tietokantatietoa; esimerkiksi tarinaa albumin syntyvaiheista tai referaatti arvosteluista. Samalla tavoin hyvässä kyläartikkelissa on muutakin kuin virkkeiden muotoon purettua numerotietoa; esimerkiksi kylän historiaa tai paikallisen kulttuurin erityispiirteitä. Jos muuta kuin tilastotietoa ei ole saatavilla, niin silloin varmaankin jonkinlainen tilasto on leipätekstiä luontevampi tapa esittää asia. Jos taas muutakin kerrottavaa on, se kannattaa kirjoittaa artikkeliin, koska todennäköistä on, ettei kukaan tule koskaan jälkeenpäin palaamaan artikkelin pariin ja laajentamaan sitä. Lyhyesti sanottuna: en vastusta Puolan kyliä käsitteleviä artikkeleja, vastustan tietokantamaisten tynkäartikkelien luomista. --Miihkali (KM) 25. syyskuuta 2020 kello 14.20 (EEST)
Vastustat siis Puolan kylien luomista tämänpituisina? Harmi jos asia niin on, sillä suunnilleen tuonpituisina aion niitä luoda piirikuntien ja kuntien ensin sinistyttyä. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 25. syyskuuta 2020 kello 14.30 (EEST)
Tuossa artikkelissa on yksi aidosti kiinnostava seikka, joka ei ole pelkkää tietokantatietoa. Tarkoitan tietysti poikavauva-knoppia. Kannattaa oikeasti miettiä, onko tuollainen (vieläpä suhteellisen läheisessä tulevaisuudessa erittäin suurella todennäköisyydellä vanheneva) nippelitieto artikkelin arvoinen. Älä kuitenkaan ota tätä henkilökohtaisesti. On hienoa, että ihmisillä on innostusta isompiin ja systemaattisiin projekteihin, enkä missään tapauksessa halua tappaa sinulta tekemisen iloa. Kannattaa silti kuunnella myös muiden käyttäjien mielipiteitä ja pyrkiä kehittämään omia projekteja siltä pohjalta paremmin yhteisön toiveita ja tavoitteita vastaaviksi. Se, että jotkut käyttäjät ilmaisevat näkemyksensä ilkeilemällä, on toki valitettavaa. --Miihkali (KM) 25. syyskuuta 2020 kello 18.52 (EEST)
@Miihkali: ei tässä mittään. Jatketaan vaan tietosanakirjan kokoamista, minä piirikuntien ja kalojen parissa ja sinä varmaan kulttuurin ja taiteen parissa. Kyliä ei näemmä hirveästi tänne toivota joten ehkä on parasta että teen jatkossa vain yli 20 000 asukkaan paikallishallintoalueita ja paikkakuntia. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 28. syyskuuta 2020 kello 18.51 (EEST)
Häviävä vähemmistö aikoo tuottaa voittavan vähemmistön verran turhia artikkeleita. Toivottavasti laatu on parempaa kuin samanmielisillä itäeurooppalaisilla ja -aasialaisilla lähetystyöläisillä, joista puolet bännitään ja toista puolta ei. En tiedä mitä tästä pitäisi ajatella, mutta ajattelen silti. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 25. syyskuuta 2020 kello 14.32 (EEST)

Toivottavasti Puolan piirikunnat eivät mielestänne ole turhia. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 25. syyskuuta 2020 kello 14.49 (EEST)

Eivät artikkelit hallinnollisista alueista (tai kylistäkään) ole missään nimessä turhia. Kritiikki kohdistuu siihen, miten artikkelit on tehty. Jos aiot oikeasti kirjoittaa kymmeniätuhansia artikkeleita, mitä kovasti epäilen – tsekataan mikä on tilanne vaikka viiden vuoden kuluttua – olisi hyvä saada asiat jo alusta lähtien kuntoon. Pääasiassa ei ole kovin järkevää lähteä kehittämään jonkin aiheen käsittelyä vähemmän merkityksellisestä päästä: tärkeämpää olisi ensin saada kuntoon artikkeleita esimerkiksi voivodikunnista ja suurimmista kaupungeista, piirikunnista ja kunnista niin, että niissä kerrotaan perusasioita muun muassa alueiden historiasta, maantieteestä, kulttuurista ja liikenteestä. Sitten jos asiaa on aivan ylen määrin, sitä kannattaa erottaa vaikkapa kylä- ja kaupunginosa-artikkeleihin. Tietysti jotkin kylät voivat olla muutoinkin niin mielenkiintoisia, että ansaitsevat jo lähtökohtaisesti oman artikkelinsa.
Kirjoitat artikkeleita ehkä enemmänkin puhtaasta tekemisen ilosta kuin kiinnostuksesta aiheeseen? Minua ihmetyttää, miten kukaan jaksaa käydä läpi tuhansien kylien yksityiskohtaisia väestötietoja. Nehän ovat ehkä vähiten mielenkiintoisin osa koko aihealueesta. Kaiken lisäksi ne ovat nopeiten vanhentuva osa. Siksi niistä lukijatkaan, kuten tässä keskustelussa, eivät liene kovin kiinnostuneita eivätkä löydä artikkeleista sisältöä. Jos olet oikeasti Puolasta ja Puolan kulttuurista kiinnostunut, kehottaisin lähtemään liikkeelle tärkeimmistä aiheista. Esimerkiksi nyt vaikka niistä kunnista ja piirikunnista. Niissähän voi sitten luetella kyliä väestötietoineenkin. Aikasi on rajallista, älä käytä sitä turhaan. --Epiq (keskustelu) 25. syyskuuta 2020 kello 17.05 (EEST)
Erittäin hyvin sanottu, minulla ei ole tähän lisättävää. --Miihkali (KM) 25. syyskuuta 2020 kello 18.52 (EEST)
Mnä olen jo aiemmin puhunut siitä että tuollaislla massana luoduilla bottiartikkeleilla saa aikaan sellaisen inflaation että paremmat artikkelit häviävät artikkeliavaruuteen tynkien sekaan, joihin nyt on siis ilmeisesti tarkoitus laitaa lähteet. Täällä ei vamaan riitä muokkaajia niitä laajentamaan saati sitten lukemaan ja jos taso saadaan ihmisten silmissä laskemaan riittävästi ei varmaan tule enää uusia muokkaajiakaan. Vähän aikaa sitten käytiin keskustelua Moskovan metroasemien massapoistosta joita on huomattavasti vähemmän, tosin siinä oli laadustakin kysymys ja siitä että ”Kuka korjaa?”. Näissä voisi kysyä että ”Kuka lukee?” tai ”laajentaa”. --Linkkerpar 25. syyskuuta 2020 kello 21.37 (EEST)
Tuolla on ruotsalaisten tekemiä artikkeleita saarista Kanadassa sv:Kategori:Kanadas öar: Öar i British Columbia (2384 sidor), Öar i Newfoundland och Labrador (2183 sidor), Öar i Nova Scotia (1562 sidor), Öar i Québec (1 kategori, 3467 sidor), jne. Kävin siellä joskus katsomassa että olisiko siellä jotain saaria joista olisin voinut tehdä artikkelin. Olisi varmaan ollut mutta kun siellä oli jokaisesta kivestä, joka Kanadan vesialueilla on, artikkeli niin ei sieltä voinut löytää mitään merkittävää. --Linkkerpar 25. syyskuuta 2020 kello 21.37 (EEST)
En-wikissä on tehty tähdistä isoja listoja koska ei varmaankaa ole tarpeellista tehdä jokaisesta tähdestä joka tähdistössä näkyy kaukoputkella, mutta ei ehkä ollenkaan paljain silmin, artikkelia jos siihen ei saa muuta kun sijainnin, magnitudin, jne. Minun mielestäni nämä Puolan kylätkin voisi toteuttaa näin ja tehdä niitä kyliä jos niihin saa jotain muutakin asiaa. --Linkkerpar 25. syyskuuta 2020 kello 21.37 (EEST)
Juu, me voitais siirtyä kaikki ikilepoon ja antaa bottien tehdä artikkelit. Säästyypä työvoimaa koronan vuoksi poispotkittavien lisäksi. --Höyhens (keskustelu) 26. syyskuuta 2020 kello 01.15 (EEST)

Ohjausten tarpeellisuudesta

Moni varmaan pitää ohjausten tekoa turhana, tai ainakin vaivalloisena ja aikaavievänä. Tekemättömyys vie aikaa muilta, kun artikkeli tehdään ensin toisen kerran toisella nimellä ja sitten kun joku sen huomaa, uudesta arikkelista tehdään ohjaus. --Abc10 (keskustelu) 26. syyskuuta 2020 kello 13.56 (EEST) Vedän toivomukseni pois, koska se aiheutti ihmisille niin pahan mielen. --Abc10 (keskustelu) 26. syyskuuta 2020 kello 21.50 (EEST)

Tällaiset mielipiteet kuuluvat omalle käyttäjäsivulle aforismeiksi. Ei niillä tarvitse lukevaa yleisöä vaivata. Tuossa kommentissa ei ole mitään sisältöä taikka sisältö on hyvin itsekeskeistä. Ilmeisesti Abc10 rivien välistä moittii muita ihmisiä siitä, että hän itse tekee artikkeleista kaksoiskappaleita, kun ei viitsi etsiä tai osaa löytää aiemmin tehtyjä. Tuollainenko kenkä puristaa päätä kuin teräsvanne? --Pxos (keskustelu) 26. syyskuuta 2020 kello 14.15 (EEST)
Olet nyt sillä päällä. Tosiasiassa näitä tulee jatkuvasti vastaan niin että LÖYDÄN ne. Ihmisistä, julkaisuista ja monista muista on erilaisia versioita, eikä kyse ole pelkästään minun harmistani, vaan kirjoitin sen kaikkien yhteisön kirjoitatjien puolesta. Jos ei kirjoita artikkeleita, ongelmaa ei tietenkään ole. --Abc10 (keskustelu) 26. syyskuuta 2020 kello 14.52 (EEST)
Olet niin kiva. Ensinnäkin on miltei mahdotonta artikkeleja tehdessään ruveta miettimään, miten usealla tavalla voi aiheen otsikon ilmaista. Abc10 haluaa siis koko yhteisölle sanoa, että jokaisen uuden artikkelin kirjoittajan oma velvollisuus on ottaa selvää, miten monella tavalla artikkelin aiheen nimen voi suomeksi tai puoliruotsiksi esittää, ja sitten hänen pitäisi luoda tarpeelliset ohjaukset. Hyvä. Kun kaikki eivät tätä ymmärrä tehdä, se on Abc10:lle ongelma, ja niin muodoin koko yhteisön ongelma. Abc10:n ongelmat voidaan jakaa kahteen kategoriaan: 1) Ongelmat, jotka Abc10 itse aiheuttaa täällä. Niihin sopiva ratkaisu on vaikeneminen ja se, että keskustelua ei käydä. 2) Ongelmat, jotka häiritsevät Abc10:tä itseään. Niihin sopiva ratkaisu on koko yhteisön ja kanssamuokkaajien moittiminen siitä, että he ovat teoillaan tai tekemättömyydellään aiheuttaneet ongelmia Abc10:lle. No, jos tästä nyt halutaan keskustella, niin onpahan nyt kahvihuoneessa tilaa. --Pxos (keskustelu) 26. syyskuuta 2020 kello 14.59 (EEST)
Mainitset yhdessä kommentissa tunnukseni kuusi kertaa. Onko se henkilöön käymistä vai oletko rakastunut tunnukseeni? --Abc10 (keskustelu) 26. syyskuuta 2020 kello 16.59 (EEST)
Abc10:n mielestä henkilöön käydään, mutta tunnukseen rakastutaan. Itse näen asian toisin päin. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 26. syyskuuta 2020 kello 19.34 (EEST)
Ohjausten tekeminen on hyvästä ja niitä kannattaa tehdä. Mutta jos ei edes viitsi tarkistaa mitä ”Schmalkaldenin”-alkuisia artikkeleita löytyy entuudestaan, niin on syytä – jälleen kerran – vilkaista peiliin sen sijaan että tulee tänne muita syyttämään. --Anr (keskustelu) 26. syyskuuta 2020 kello 19.55 (EEST)
Aggressiivinen kommenttisi ei ansaitsisi vastausta, se on niin tavallista Wikipediassa, mutta yritän sanoa aivan ystävällisesti, että vastuun siirtäminen siltä joka ei tee ohjauksia, on vähän simppeliä menettelyä. Minä en sanallakaan maininnut aloitusviestissä itseäni. Se oli aivan yleisluontoinen toivomus ja kehotus, mutta Wikipediassa on vallalla "oleta paha tahto" -periaate. Ohjausten tekemisestä on apua jokaiselle artikkelien kirjoittajalle, jos sitä noudatetaan. Pidin sinua aiemmin asiallisena käyttäjänä mutta en enää. Ja sinuun pätee sama kuin useimpiin minua syyttäviin: ne harvat sinun aloittamasi artikkelit eivät ole kovin häävejä. Muista Wikipedioista kopioituja tietoja. --Abc10 (keskustelu) 26. syyskuuta 2020 kello 21.08 (EEST)
Ohjausten tekemisestä ei ole mitään sääntöä, määräystä, ohjetta tai käytäntöä. Niitä tehdään sitä mukaa kuin aihetta ilmenee tai mieleen tulee.--Htm (keskustelu) 26. syyskuuta 2020 kello 21.19 (EEST)
Olipa siinä päivän nerokkain väläys. Jos minä toimisin noin, välittömästi olisivat Wikipedian raivopäät ystävälliset opastajat kimpussani, ja saisin jopa eston. Kannattaa miettiä ennen kuin antaa ohjeita. Nyt on se aika, jolloin käännänpä pääni mihin suuntaan tahansa, saan haukut naamalleni. Mukavaa että teillä on sylkykuppi johon voitte purkaa pahaa oloanne. Kiitos. --Abc10 (keskustelu) 26. syyskuuta 2020 kello 21.25 (EEST)
Nerokasta tai ei, asia on juurikin niin kuin Htm sanoo. Mikään käytäntö ei velvoita luomaan ohjauksia, eikä sellaisen tosiasian esiin tuomisesta estoja jaella, ei sinulle eikä kenellekään muulle. – Yleisesti ottaen voisi muuten sanoa, että jos kuraa tulee niskaan joka suunnasta ja poikkeuksetta, voi olla hyvä myös katsoa peiliin ja miettiä omia tapojaan toimia ja keskustella. Harvoin ketään täysin perusteetta arvostellaan. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 26. syyskuuta 2020 kello 21.41 (EEST)
Kiitos kurasta. Jospa nyt antaisitte minun olla rauhassa. Toivomukseni oli täysin asiallinen, kaikkien kirjoittajien hyväksi esitetty toivomus, jos sen lukee oleta hyvä tahto silmissään. --Abc10 (keskustelu) 26. syyskuuta 2020 kello 21.47 (EEST)
Toiveita sopii esittää, mutta se ei jäänyt siihen. Olit leiponut vilpittömään toiveeseesi myös vastoin parempaa tietoa esittämäsi käsityksen siitä, miksi muut eivät tee ohjauksia ja että siitä seuraa muille muille eli sinulle ajanmenetystä.--Htm (keskustelu) 26. syyskuuta 2020 kello 22.24 (EEST)
Missä se asiallinen toivomus aloituksessasi oli? Ja missä hyväntahtoisuus? (”Moni varmaan pitää ohjausten tekoa turhana, tai ainakin vaivalloisena ja aikaavievänä”) --Anr (keskustelu) 26. syyskuuta 2020 kello 22.56 (EEST)
Don't shoot the messenger, hate the game. Ohjauksia tehdään liian vähän ja poistetaan liikaa, mutta se ei johdu laiskuudesta tai noista muista asioista, vaan tietämättömyydestä. Jokaisen ylläpitäjän kannattaa lukea Käyttäjä:Jafeluv/Ohjaussivu on ystävä. -kyykaarme (keskustelu) 27. syyskuuta 2020 kello 23.55 (EEST)
Mielipidekirjoituksen lisäksi kannattaa myös huomata käytäntösivulle vuonna 2019 lisätty luettelo käyttöesimerkeistä. Lienee selvää, että yhteisön mielestä ohjaukset ovat hyödyllisiä ja tarpeellisia. On kuitenkin syytä antaa messenger-wisserin tietää huutia, jos hän esittää asian kelvottomalla tavalla. Abc10 ilmaisi toivomuksensa haukkumalla epämääräisen eli lukumäärättömän ihmisjoukon, johon hän ei itse kuulu. On selvinnyt, että toivomus on turha esitettynä tai yliviivattuna, koska asiat ovat jo kunnossa olleet pitkään. Ohjaukset ovat käytännön ja yhteisön mukaan tarpeellisia, vaikka niitä ei olisi kukaan tajunnut vielä tehdä. Abc10 käyttää tätä keskustelua nyt siihen, että hän katsoo toivomusehdotuksensa tulleen hylätyksi ja ilmoittaa tämän, itse itselleen synnyttämänsä väärinkäsityksen kirjallisesti joidenkin luomiensa uusien ohjaussivujen muokkausyhteenvedoissa. Kerrotaan täällä kahvihuoneessa, että Abc10 ei ollut väärässä ennen tämän keskustelun aloittamista vaan vasta sen jälkeen. --Pxos (keskustelu) 2. lokakuuta 2020 kello 13.21 (EEST)

Tätä kehuttiin toisaalla. --Abc10 (keskustelu) 11. lokakuuta 2020 kello 17.40 (EEST)

Abc10 on tehnyt ulkoisen linkin, joka näyttää johtavan jonnekin. Se johtaa Wikipedian sisälle samaan mielipidekirjoitukseen, joka on jo kertaalleen mainittu. Kun viittaa mielipidekirjoitukseen, linkin oheen on pantava tieto siitä, että kyseessä on Wikipedian mielipidekirjoitus, eikä ole pantava virheellistä linkkiä, jossa ei mainita edes sivun nimeä vaan pannaan siihen oma mielipide. --Pxos (keskustelu) 11. lokakuuta 2020 kello 17.43 (EEST) Kommenttia on lyhennetty jälkeenpäin. --Pxos (keskustelu) 11. lokakuuta 2020 kello 23.47 (EEST)

Tiedosta

Pitäisikö Wikipediaan muodostaa jonkinlainen tietolimitteri joka esim. rajaisi uusien artikkelien määrän johonkin määrään X per päivä jottei kehittyisi niin sanottua Infoähkyä? Aguilus (keskustelu) 2. lokakuuta 2020 kello 17.55 (EEST)

Ei mielestäni pitäisi.--MAQuire (keskustelu) 2. lokakuuta 2020 kello 17.56 (EEST)
Keskustelun otsikko on yhtä huono kuin esitetty idea. Eihän Wikipedia voi kärsiä infoähkystä itse, koska se on pohjaton säkki, johon artikkeleja tuotetaan. Ähkystä voisi kärsiä vain sellainen ihminen, joka katselisi läpi kaikki uudet artikkelit joka päivä ja menettäisi vähän järkensä niiden parissa. Artikkeleja syntyy pysyviksi keskimäärin 60–70 per päivä ja vanhan tilaston mukaan artikkeleja muistaakseni poistetaan noin 30–40 per päivä, joten Kelan laskuopilla voidaan ehkä ajatella kaikentasoisia artikkeleja tarjottavan tänne noin sata kappaletta vuorokaudessa. Mikähän olisi X:n oikea arvo? --Pxos (keskustelu) 2. lokakuuta 2020 kello 18.03 (EEST)
Vastustan. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 2. lokakuuta 2020 kello 18.37 (EEST)
Juu ei. Tietoa saa tulla. --Höyhens (keskustelu) 3. lokakuuta 2020 kello 08.21 (EEST)
Ja sithän mä hokasin! Aguilus (keskustelu) 3. lokakuuta 2020 kello 14.15 (EEST)
No hyvä. Nyt tämän loistavan keskustelun varmaan voi päättää tuloksellisena, eller huur? --Pxos (keskustelu) 3. lokakuuta 2020 kello 14.49 (EEST)

Pyydetään suunnattua käyttäjäestoa herkkähipiäiselle, häiriköivästi toimivalle ylläpitäjälle

Eräs ylläpitäjä on häiriköintiä muistuttavalla toiminnallaan aiheuttanut toistuvasti niin paljon häiriötä ja väärää viestintää, että pyydän että hänelle (Pxox) asetaan vähintään 30 päivän, mieluiten pysyvämpi (ainakin vuoden 2021 yli ulottuva) kielto editoida aputunnuksen Käyttäjä:Paju-edu ja käyttäjätunnuksen Käyttäjä:Paju keskustelu-, arkisto-, ja hiekkalaatikoita. Mielestäni on häiriköintiä poistaa esimerkiksi aputunnusta koskeva wikilomailmoitus. Kun tuo häiriköivä käyttäjä aikoinaan poisti sellaisen ilmoituksen, nimesin aiheutuneen turhan keskustelun sittemmin keväällä Roska-arkistoksi, koska sitähän turha jauhaminen ja huomionkipeä jankutus on, tai sellaisena aputunnusta käyttänyt, asiakirjoittamiseen keskittynyt kirjoittaja toiminnan koki.

No oli välttävän hyvä tilanne kun tuo riehuja huomattavasti rauhoittui keväämpänä käyttäjäsivujeni osalta. Tuon toimijan tyyliin kuuluu kuitenkin huomion vaatiminen, omien virheellisten tulkintojen vetäminen ja niiden paisuttelu, nimittelevä asioiden ja keskustelun kärkevöittäminen. Historian saatossa on nähty myös toisten (ja/tai omien) puheenvuorojen poispyyhkimistä niin, ettei tavallisilla oikeuksilla varustetut moninkertaiset työnsankaritkaan eivät voi tasapuolisesti keskustella, kun toinen voi siistiä historiaa näkymättömiin. Tästä syystä en keskustelusivulla tai muuallakaan ole juurikaan tuolle toimijalle vastannut kuin hiljaisuudella, Lisähuomiota tuollaiset toimijat ja tavat eivät ansaitse.

Jokin hetki sitten yllätyin kesken Covid-19 teemaan liittyvien kansanterveyslaitosartikkelien luomisen, arkistoituani hetkeä aiemmin Käyttäjä:Pajun muutaman kuukauden keskustelut. Tuo touhottaja oli omatoimisesti poistanut aputunnuksen Paju-edu keskustelusivulla olleen wikilomailmoituksen, keksinyt Roska-arkistolle uuden itseään miellyttävän nimen, tuhonnut Roska-arkiston ja kirjannut tulkintojaan ja paisutellut niitä aputunnuksen keskustelusivulla. (Rauhoitu hyvä mies tai nainen tai toissukupuolinen!) On kummallista herkkähipiäisyyttä ja mielestäni sananvapauden rajoittamista, jos käyttäjät eivät saa nimetä epäoleellisa sivujaan tai arkistojaan roska-arkistoksi. Huomautan, ettei roskakuskin nimeä arkiston nimeen oltu kirjoitettu, mutta lukijat ymmärtänevät viimeistään nyt sen.

Kumosin Wikiloman poispyykineet editoinnit ja kerroin aputunnuksen yhä lomailevan. Tämä toisten käyttäjäsivuja ja arkistoa omanlaisekseen "säätänyt" toimija asetti wikilomailmoituiksen palautuksesta viikon eston. Taas oleellinen viesti katosi tuittuilun ja käyttäjäarkiston linkin sotkemisen ohella; sivun keskeisin sanoma häipyi. Pyydän että tuolle ylläpitäjäoikeuksilla toistaiseksi varustetulle toimijalle joka aiheuttaa jumalattomasti pahaa mieltä ja turhaa työtä, ja pitkien hermolepojen (etäisyyden ottamisen) tarvetta fiwikistä vaikka olisi sovittuja projekteja kesken, asetetaan nyt vähintään 30 päivän esto käyttäjäsivuilleni. Palautettakoon keskustelusivu ja Roska-arkisto myös entiselleen, vaikka voisi sen nyt nimetä jo Paska-arkistoksikin, koska aika kakkaa tämänöinenkin toiminta on. Jäi artikkeli poikineen ja tyttärineen taas tekemättä. --Paju (keskustelu) 5. lokakuuta 2020 kello 05.11 (EEST)+ 05.49 (typojen edit)

Onkohan Pajun tunnus kaapattu? On niin outoa toimintaa pitkäaikaiselta käyttäjältä, josta ainakin minun mielikuvani on ollut ihan normaali. Iivarius (keskustelu) 5. lokakuuta 2020 kello 09.45 (EEST)
Et ole tainnut joutua Pxosin toimien kohteeksi. Allekirjoitan täysin Pajun kuvauksen Pxosin käyttäytymisestä ja allekirjoitan myös estovaatimuksen, mieluiten yp-oikeudet pois. Välillä on tuntunut, että ei ehdi kuin yhden Pxosin kommentin lukea, kun kulman takaa pomppaa toinen, ja niitä tulvii vastaan milloin mistäkin, aivan asiaan kuulumattomista yhteyksistä. Huomionhakuisuus on juuri se termi, joka parhaiten luonnehtii käyttäjä Pxosin toimintaa. Aika ison osan kommenteista luenkin vain kursorisesti ja vielä isomman jätän nykyisin lukematta. On parempaakin tekemistä. --Abc10 (keskustelu) 5. lokakuuta 2020 kello 10.13 (EEST)
Paju kuten sinäkin olette periaatteessa niin kokeneita muokkaajia, että tiedätte aivan hyvin, että Wikipedian käytön neuvonta -kahvihuone ei ole oikea paikka tai tällainen vuodatus oikea tapa tehdä asialle mitään. Pajun viime aikojen sähläämiset myös ovat hyvin erilaatuisia kuin pari kolme vuotta sitten tekemänsä muokkaukset. Siksi epäilen edelleen että tunnus (tunnukset) on kaapattu. Iivarius (keskustelu) 5. lokakuuta 2020 kello 10.18 (EEST)
Keskustelun aihe on Pxosin toiminta, joten parasta pysyä asiassa. Voihan tämän siirtää ylläpitäjien yhteyssivulle, ehkä se on parempi paikka. Epäilen vain että se ei siellä kauan pysy. --Abc10 (keskustelu) 5. lokakuuta 2020 kello 10.25 (EEST)
Ei tunnuksia ole kaapattu. Pajun käytös on aivan samanlaista kuin se on ennenkin ollut. Asiasta on käyty kommenttipyyntökin. Enempää en itse kirjoita tähän. Onkin jonkun muun tehtävä poistaa vääristelyt ja panettelut täältä. --Pxos (keskustelu) 5. lokakuuta 2020 kello 12.32 (EEST)
Paju ja Abc10 puhuvat molemmat "huomionhakuisuudesta". En ota kantaa tuohon, koska on kai sama, mitä minä itsestäni ajattelen. Sen sijaan keksin uuden sanan "huomionpakoisuus", joka tarkoittaa huomion välttelyä ja torjuntaa. Pajun aputunnusten toiminta on huomionpakoisuutta, koska luodaan tarkoituksella aputunnuksia, mutta niiden toiminnasta ei saa keskustella mitään, vaan keskusteluja siirretään ja piilotellaan. Ulkopuoliselle, asiaan ensi kertaa tutustuvalle käyttäjälle halutaan näyttää vain tällainen kulissi, missä käyttäjää itseään ei kukaan arvostele, vaan käyttäjä itse arvostelee muut. Retoriset kysymykset ja vastaukset saa esittää vain keskustelusivun haltija-omistaja. Muiden mielipiteet ovat roskaa tai, kuten Paju antaa ymmärtää, paskaa. Abc10:n keskustelusivu on samanlainen vaikka erilainen. Ei sielläkään vastata mihinkään vaikeisiin kysymyksiin. Tosiasiassa Abc10:kin on samanlainen huomionpakoinen ihminen. Onnellisimmillaan tuollaiset käyttäjät ovat, kun heidän annetaan joka puolella tehdä ihan mitä he haluavat eikä kukaan koskaan heidän toimintaansa puutu tai sitä arvostele. Onkos tuollainen "huomionpakoilu" sitten hyvä luonteenpiirre? Ken tietäköön. --Pxos (keskustelu) 5. lokakuuta 2020 kello 21.01 (EEST)

Siiretty pois käytön neuvonta kahvihuoneesta, kun tämä ei sinne selkeästikkään kuulu. --4shadoww (keskustelu) 5. lokakuuta 2020 kello 12.47 (EEST)

Samankaltaisia kokemuksia useamman kerran lyhyessä ajassa. Ehdotan ylläpitäjäoikeuksien poistamista. —Osmo Lundell juttusille? 5. lokakuuta 2020 kello 20.22 (EEST)

Kannattaisi perehtyä asioihin tarkemmin, ennen kuin tuollaista ehdottaa, varsinkin kun olet uusi käyttäjä. Pxosin toiminnassa on kyllä korjattavaa, mutta niin on myös hänestä valittavien käyttäjien. Paju on aiemmin siirtänyt rinnakkaiskäyttäjänsä keskustelusivun keskusteluja pääkäyttäjänsä keskustelusivulle, ja sitten tehnyt sille arkiston, mutta väärälle nimelle (käyttäjänimestä puuttui väliviiva), minkä Pxos korjasi. Nyt Paju tuli vaatimaan Pxosille rangaistusta, kun on itse tehnyt virheen. Pxosin oikeuksien poistostakin on jo kahdesti kolmesti äänestetty ja molemmilla kaikilla kerroilla oikeudet säilytettiin. 01miki10 (keskustelu) 5. lokakuuta 2020 kello 20.33 (EEST) muokannut 01miki10 (keskustelu) 5. lokakuuta 2020 kello 20.37 (EEST)
Ei lähdetä nyt sivuraiteille, mutta mihin minun tulisi perehtyä? Mielestäni muutama muu fi-Wikin aktiivi olisi sopivampi ylläpitäjäksi persoonaltaan ja keskustelutyyliltään, vaikkei mitään tiettyä määrää sysop-käyttäjäryhmään tarvitse asettaakaan. En väitä, ettei tässäkin tilanteessa molemmilla osapuolilla olisi ollut näppinsä pelissä tilanteen ratkaisemisen edistämiseksi, mutta tässä nimenomaisessa tapauksessa ylläpitäjäoikeuksien poiston hyödyt ylittävät sen haitat. --Osmo Lundell juttusille? 5. lokakuuta 2020 kello 21.06 (EEST)
Ole hyvä ja kysy mielestäsi sopivia muokkaajia ehdolle, suostumuksen saatuasi tee äänestys ja esipuhu niin, että saat kannatusääniä kokoon, mikäli haluat lisätä ylläpitäjiksi parempia vaihtoehtoja. Iivarius (keskustelu) 5. lokakuuta 2020 kello 21.08 (EEST) Edit: kommenttia täydennetty epäselvyyksien välttämiseksi Iivarius (keskustelu) 5. lokakuuta 2020 kello 21.10 (EEST)
Kommentissani sivusinkin tätä asiaa, eli mitä Pxos todellisuudessa on tehnyt ennen Pajun valitusta, tai mitä muissa mainitsemissasi tapauksissa on todellisuudessa tapahtunut. Ehdotuksesi vaikutti minusta hätiköidyltä, mutta toisaalta ymmärrän näkemyksesi. 01miki10 (keskustelu) 5. lokakuuta 2020 kello 21.13 (EEST)
Ei liene myöskään poissuljettu ajatus, että Osmo Lundell asettuisi itse ehdolle "minua paremmaksi ylläpitäjäksi". Mikään ei estä sitä. Ei ole mitään sitovia ennakkoehtoja sille, kuka saa hakea itse haluamiaan käyttöoikeuksia Wikipediassa. --Pxos (keskustelu) 5. lokakuuta 2020 kello 21.15 (EEST)

Pxos ei ole käyttänyt ylläpitotyökalujaan väärin. Tämä osio on tehty vain ja ainoastaan mitä ilmeisimmin panettelu- ja vainoamistarkoituksessa. Paju itse rikkoo käytäntöjä ja leikkii Vip-/Business-käyttäjää, jota "ei saa häiritä" keskustelusivulle kirjoiteltavilla viesteillä ja joka luulee olevansa kirjoitettujen käytäntöjen yläpuolella. Vaikka järkikin sanoo, että päätunnuksen toimintaa koskevat viestit päätunnuksen käyttäjäsivulle ja altterin toimintaa koskevat altterin keskustelusivulle. Loogista, eikö vain? Abc10:stä taas sen verran, että hän tarttuu heti syöttiin niissä tilanteissa, joissa jotakuta Wikipedian ylläpitäjää, varsinkin Pxosta mollataan, hän ottaa osaa siihen. Käskinkin Abc10:ä hänen omalla keskustelusivullaan jättämään Pxoksen rauhaan. Ja sanon nyt suoraan: Niin kauan kuin Pxoksen panettelu tai vainoaminen jatkuu, en aio lopettaa Pxoksen puolustamista ennen kuin siihen on painava syy. Toki Pxoksella on kielenkäytössä aika paljon parannettavaa, mutta ylläpito-oikeuksien käytön kanssa ei ole ollut ongelmia.--Sentree (Walituksia) (Tarkkaile minua) 5. lokakuuta 2020 kello 21.59 (EEST)

Tilanne mitä ilmeisimmin lumipallo helvetissä, joten jätän keskustelun omalta osaltani tähän. --Osmo Lundell juttusille? 5. lokakuuta 2020 kello 23.42 (EEST)

Pitkän päivän jälkeen pääsen jälleen osallistumaan. Keskustelussa on esitetty useita virheellisä tulkintoja ja perättömiä väitteitä. Näistä osa selvinnee alta. Kaikkia puheenvuoroja ja kommentteja tai niiden perusteita en ymmärrä. Haen työrauhaa verkkokiusaamiseksi luokiteltavaksi olevan, ylläpitäjäoikeuksilla varustetun käyttäjän toimilta. Huomionhakuinen kiusaaminen estää sisältöorientoinutta osallistumista wikipediayhteisön työhön eikä verkkokiusaamista tulisi sallia etenkään ylläpitäjiltä, vaikka samalla tekisi jotain hyvääkin.
Apukäyttäjätunnus Käyttäjä:Paju-edu luotiin viime vuoden joulukuussa Wikimedia Finlandin tammikuussa 2020 järjestämän Wikiprojekti:Ympäristötiede Wikipediaan tapahtuman valmistelun johdosta, osaksi tuolloin vieraampaan visuaaliseen editointiin tutustuakseni. Kun helmikuun aikana lähipiiriini kuuluvia henkilöitä tuli koronaepidemian vaikutuksen piiriin (mm. sairaalatyön vuoksi), siirsin tämän aputunnuksella tekemäni työn Covid-19-projektin aihepiiriin. Kunnes huomionhakuinen verkkokiusaaja iski. Merkitsin käyttäjätunnuksen jäävän wikilomalle. Kiusaaminen ilmeni esimerkiksi oleellisena statustietona pidetyn wikilomamerkinnän poistona, minkä muokkauksen kumosin (ärhennellen). Tästä ylläpitäjän oikeuksia omassa kiistassaan käyttävä Pxox, pyyhki wikiloma-statustiedon, ja asetti aputunnukseni pannaan. Vaihtoehtoiset käyttäjätunnukset-mainintaa en ollut aputunnusta luodessa osannut siihen laittaa, se lisättiin, mutta häirittyä tunnusta ei de facto enää käytetty 24.3.2020 jälkeen. Kun oli kulunut runsas kuukausi (1.5.2020), arkistoin aiheutuneen postin käyttäjätunnuksen Roska-arkistoon. Poistamaansa tunnuksen wikilomamerkintää ei häirikkö viitsinyt palauttaa; taisin lisätä sen arkistoinnin aikoihin, en enää muista. Asiallisen keskustelun pyysin antamaan päätunnukselleni (sinne siirrettiin kritiikkiäkin), koska arkistointi ja keskustelujen seuraaminen sieltä olisi helpompaa.
Edustan työhyvinvoinnin tutkijoiden suosittelemaa kantaa ja toimintatapaa, että katkaisen työtäkin tehdessä häiritsevän puheluvirran (luuri lentotilaan, tms) ja sähköpostit usein koko päiväksi, joskus urakoidessa pariksikin (jollen ole vetämässä jotain proggista). Epäsosiaalista mediaa en käytä (kiertää kansallista verotusta eli on kansantaloudellisesti epäisänmaallisia foorumeja; lisäksi harjoittavat tyypillisesti kaupallista urkintaa törkesti, jopa alaikäisiltä). Näin saan fokuksen pysymään tehtävässä tai fyysisesti lähelläni olevien ihmisten tarpeissa. Täällä wikipediassa erilaisten visuaaliset tai äänelliset häiriöt pyrin minimoimaan; tällöin asiakirjoittaminen ja faktojen haku mahdollistuu myös väsyneempänä, jossa tilassa editoin paljon. No, luodun Roska-arkiston häirikkö huomasi ja (käytöksestä päätellen) virheellisti tulkitsi sen viittaavan häneen henkilönä (viesti 1.5.2020 päätunnus Käyttäjä:Pajun arkistossa). Jälleen kerran Pxox oman tulkintansa pohjalta uhkasi peruskäyttäjää ylläpitäjän erioikeuksillaan. Ei osannut ottaa etäisyyttä, siirtänyt omaa asiaa toisille, asioiden molempiin puoliin katsovalle. No, 10.6.2020 tuo käyttäjä Pxoxiksen uhkailu arkistoitiin muiden puheenvuorojen joukossa päätunnuksen arkistoon. Seuraavan kerran päätunnuksen Käyttäjä:Paju keskusteluja arkistoitiin 4.10.2020. Hetkessä yöllinen verkkokiusaaja taas iski. Hän poisti käyttäjätunnuksen keskeistä statusta kertovan Wikiloma-ilmoituksen, joka sinne tulee palauttaa. Osin minulle hämärässä "Roska-arkistoista"-otsikoidussa viestissä hän sittemmin kertoo tuhonnensa apukäyttäjätunnuksen Roska-arkiston. Sitten hän on luonut ihan toisennimisen, tunnuksen, jota en tunnista erinimisenä omakseni. (En tiedä muita käyttäjiä kuin tämä kiusantekijä jonka kiinnostuksena on tonkia toisten käyttäjien keskusteluarkistoja loukkaantumisensa sytykkeeksi, niistä uudelleen ja uudelleen älähdellen). Jos on käynyt niin, että ylläpitäjä huomaa jonkun käyttäjän epähuomiossa tekemän arkistoinnin hakemistorakenteen vääräksi, voinee ylläpito-oikeuksin varustettu ei-asianosainen ohjata arkiston oikeaan hakemistoon SAMANNIMISENÄ. On toistuvaa kiusantekoa poistaa toistuvasti merkintä aputunnuksen Wikiloma-statuksesta. En tiedä toista suomenkielisen ylläpitäjää, joka kiusaa muita käyttäjiä näin paljon, toistuvasti.
Pyydän, että käyttäjä:Paju-edun keskustelusivulla pidetään siellä aiemmin olleet tiedot, etenkin tarpeellinen Wikiloma-status, jonka statuksen ja Roska-arkiston poistamalla verkkokiusaaja taas synnytti tämänkin sekasotkun. Pxoxikselle pyydän asettamaan kiusaamisensa johdosta pitkäkestoisen eston Käyttäjä:Pajun ja Käyttäjä:Paju-edu-aputunnuksen käyttäjäsivujen, keskustelusivujen ja arkistojen osalta, mieluiten vuoden 2021 loppuun tai yli. Jos joku ylläpito-oikeuksin varustettu tekee hyvääkin, ei ole oikein tehdä samalla väärää.
Kiitän keskustelun Sekalaista-palstalle siirtänyttä henkilöä. (Koska sitäkin ehdotettiin huomautan, että toimivien ylläpitäjien harjoittamaa verkkokiusaamista koskevaa keskustelua ei tulisi pääsääntöisesti koskaan siirtää ylläpitäjien keskustelusivulle; foorumin tulee olla osanottajajoukoltaan neutraalimpi alue, eikä ainakaan jonkun osapuolen kollegiaalinen kotikenttä.)
Pyydän lisäksi, että Wikimedia Suomi lisää ja budjetoi vuoden 2021 toimintasuunnitelmaansa ulkopuolista asiantuntija-apua verkkokiusaamisen vähentämiseksi. Valitettavasti on käynyt ilmeisen selväksi, että kiusaamista on kohdistettu moniin käyttäjiin ja se on ollut toistuvaa. Käytetyillä vertaistyötavoilla kiusaamista ei ole saatu kuriin, kiusaajille toimivaa apua.--Paju (keskustelu) 6. lokakuuta 2020 kello 03.46 (EEST)
Tähän viimeiseen, niin kuittaan, että pistin ehdotuksen tiedoksi WMFI:n hallitukselle. En itse intuitiivisesti osaa sanoa mitä tässä konkreettisesti tarkoitetaan ulkopuolisella asiantuntija-avulla. Toivoisin, että toiveet ja ajatukset muotoiltaisiin vaikka erilliselle Wikipedian projektisivulle (ei siis tämän keskustelun sekaan), jotta asiaa on helpompi viedä eteenpäin. --Zache (keskustelu) 6. lokakuuta 2020 kello 04.46 (EEST)
On uskomatonta, millainen mekkala syntyy yhdestä itse tehdystä kirjoitusvirheestä omassa käyttäjätunnuksessa ja ehkä provosoivassa arkiston nimessä (ns. raavaiden miesten ei olettaisi moisesta hermostuvan). Wikipedia:Keskustelusivu#Vanhat kommentit sanotaan, että ”Yleensä arkisto on alasivu, jolla on nimi ”Arkisto 1”, ”Arkisto 2” ja niin edelleen.” Tarkoittaako tuo nyt sitten sitä, että arkistona toimivalle alasivulleen ei voi antaa muuta nimeä kuin persoonaton ”Arkisto x”? Pajun arkistosivulleen antamaa nimeä ei oikein voi pitää loukkauksena ketään muuta käyttäjää tai koko muokkaajayhteisöä kohtaan. --Htm (keskustelu) 6. lokakuuta 2020 kello 07.47 (EEST)
Tarkoittaa. Jos on aivan välttämätön tarve pelleillä ja osoittaa mieltään, on sellaiselle muut sivustot kuin tämä. --Nitraus (wikinät) 6. lokakuuta 2020 kello 08.10 (EEST)
Jep, ei todellakaan nimetä "roska-artistoiksi" omia arkistojaan, vaikka kuinka sapettaisi keskustelut siellä. Mitä tulee tunnuksen keskustelusivulla olleeseen "wikiloma"-merkintään, niin mielestäni se ok siellä olla, jos käyttäjä näin haluaa. Tässä tapauksessa kuitenkin Paju oli lisännyt samassa muokkauksessa kaikkea muutakin höttöä. Stryn (keskustelu) 6. lokakuuta 2020 kello 20.15 (EEST)
Hmm, ei miellä Pajun kuitenkaan kuuluvan suomenkielisen Wikipedian suurimpien pellejen joukkoon. --Käytännössä lukee, että ”Yleensä arkisto on...”, niin millainen on sitten arkisto ”ei-yleensä?”--Htm (keskustelu) 6. lokakuuta 2020 kello 21.05 (EEST)
Käytännössä mainitun nimeämistavan "Arkisto 1", "Arkisto 2" jne. lisäksi muistan törmänneeni arkistosivujen nimeämisessä mm. vuosilukuihin, kirjaimiin ja roomalaisiin numeroihin. Kai tuo "ei-yleensä" kattaa muut kuin järjestysnumerolla merkityt arkistointitavat, jotka kuitenkin toimivat ja pitävät asiat loogisesti järjestyksessä. – Vaikka arkistojen nimeämistä roska-arkistoksi tai muulla vastaavalla mielenosoituksellisella tavalla ei ole erikseen kielletty, se ei tarkoita, että se olisi sallittua, saati järkevää. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 6. lokakuuta 2020 kello 21.32 (EEST)
Kyllähän arkiston nimeminen roska-arkistoksi on aika suoraan Wikipedia:Älä häiriköi esittääksesi kantasi tyyppistä touhua. Toisaalta hiukan epäselväksi jäi miksei tässä asiaa hoidettu siten, että siirrä toiminnolla olisi siirretty se Pajun tekemä arkistosivu ja korjattu samalla se arkistolinkki. Sellainen huomio, että tuon tehdyn sompailun seurauksena siellä arkistossa arkistoituna sellaisten keskustelujen ensimmäiset viestit ilman vastauksia jotka käytiin ja arkistoitiin puoli vuotta sitten toisaalla. (esim. 1 ja 2 sekä a ja b). Näistä tuo ensimmäinen oli muuten myös se joka aloitti koko kiistan keväällä ja siitä voi ihan perustellusti kysyä oliko se tarpeellinen tai perusteltu huomautus (vs. tämä oli se muokkaus ilmeisesti johon huomautus viittasi ja se oli ihan oikein sisennetty.)--Zache (keskustelu) 6. lokakuuta 2020 kello 23.47 (EEST)
Voi noita epäselvyyksiä. No, voitkin lukea tämän keskustelun. Siinä Henswick ehdotti minulle, että joka kerta kun Paju salaisesti (ei mitään väliä vahingossa vai tahallaanko) muokkaa minun kommenttiani ja panee sen keskelle omiaan, oikea toimintatapa olisi vain korjata asia eikä suinkaan mennä kumoilemaan Pajun muokkauksia. Pitäisi tarkkailla koko ajan päivästä toiseen mitä Paju tekee, ja kun hän toimii räikeästi vastoin kaikkia hyviä tapoja, pitäisi vain korjata asiat. Kerroin, miksi ajatus on järjettömän huono, enkä uudestaan aio sitä kertoa. Ne ymmärtäkööt, jotka kykenevät. --Pxos (keskustelu) 6. lokakuuta 2020 kello 23.54 (EEST)
Miten tämä liittyy sinun muutama päivä sitten tekemääsi arkistointiin? Zache (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 00.03 (EEST)
En minä kuule jaksa enää sinun kysymyksiisi vastata, Zache. En vain jaksa. Toivottavasti joku muu hoitaa asiat ja panee ne kuntoon. --Pxos (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 00.05 (EEST) Lisäys: En ole tehnyt arkistointivirheitä tahallani. Pajun siirtely, poistelu, päällekirjoitus ja erilainen sinne–tänne-arkistointi on sekoittanut asioita niin paljon, että en ole minäkään pysynyt perässä. En muistanut, että keskusteluun oli vastattu "Pajun arkistossa nro 3", koska Paju ei yleensä ikinä vastannut viesteihini. Kun on selvää, että minun toimintani aiheuttaa Pajussa valtavan keskustelutarpeen, niin eikö ole parasta, että joku muu, esimerkiksi toinen ylläpitäjä, käy korjaamassa asiat kuntoon ja korjaa myös minun tekemäni virheet? Se olisi varmasti paras tapa toimia. En rupea käymään täällä erillisiä keskusteluja siitä, oliko jokin yksittäinen kommenttini Zachen mielestä tarpeellinen. Sellaiseen minulla ei ole aika eikä kiinnostusta, eikä siinä ole mitään mieltä. Korjatkaa tekemäni virheet ja pankaa asiat paremmiksi. Tämä on klassisesti sellainen tapaus, jossa neutraali, ystävällinen ja asiantunteva ulkopuolinen korjausmies tai parantajanainen voi olla hyödyksi. --Pxos (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 00.32 (EEST)

Otaniemen lukio

Otaniemen lukio on aikamoisessa kieputuksessa. Olisiko seulojilla aikaa tarkistaa tilanne? Korjasin sitä ensisilmäyksellä sen, minkä ehdin. Osmo Lundell juttusille? 6. lokakuuta 2020 kello 17.17 (EEST)

Pistin siihen muutaman lähdepyynnön ja vaihdoin neutraaliusboksin yleiseksi korjattavaboksiksi, koska minusta neutraalius ei särähtänyt minusta kuin johdannon osalta, jonka merkkasin. Viitteiden toimimattomuus kauttaaltaan kyllä häiritsi. --Zache (keskustelu) 6. lokakuuta 2020 kello 17.48 (EEST)
Kiitos! Tosissaan, neutraalius keskittyi osittain siihen osaan, jonka poistin ennen merkkausta. Nyt jo näyttää paljon paremmalta, tuota yhtä IP-osoitetta voisi kyllä varoittaa, kun tuntuu nuo ”eliitti-lukio” -tekstit jatkuvan huomautuksista huolimatta. Osmo Lundell juttusille? 6. lokakuuta 2020 kello 22.01 (EEST)
Lähteistin, täydensin ja linkitin osaltani lukioartikkelin alkupäätä. Lisäsin viitteeksi Ylen artikkelin yhteisvalinnan 2020 keskiarvorajoista, jonka mukaan lukioon pääsy on vaatii hyvin korkean todistuskeskiarvon. Yleislinjan vaatimus 9,31 keskiarvosta oli uutisen taulukon mukaan Suomen 3. kovin keskiarvo Helsingin Ressun lukion ja Helsingin Norssin yleislinjojen jälkeen. Ja ainakin yhdelle erityislinjalle oli kovempikin raja. Pääsyvaatimuksiltaan se siis on suomalaista kärkikaartia (jota jotkut luonnehtivat käsitteellä eliittilukio).--Paju (keskustelu) 6. lokakuuta 2020 kello 22.53 (EEST)

New Beta Feature next week

Please help translate to your language.

The Editing team is working on mw:Talk pages project/replying. The Reply tool is one result of the big mw:Talk pages consultation 2019. Editing is planning to offer the Reply tool to your community as a Beta Feature soon, probably on Wednesday, 14 October. The Reply tool has been used to make more than 25,000 comments at about 20 wikis so far.

The Editing team is particularly interested in learning how well this works for you, because your language has some long words. If the words don't fit in the buttons, then please let them know.

Here's what you need to know:

If you have questions or concerns about this Beta Feature, please contact me. Whatamidoing (WMF) (keskustelu) 10. lokakuuta 2020 kello 06.56 (EEST)

@Stryn (or anyone else who's interested and whose user interface language is set to Finnish), would you please do me a favor and see whether it works okay? Just click https://fi.wikipedia.org/wiki/Wikipedia:Kahvihuone_(sekalaista)?dtenable=1 to see the tool on this page. Whatamidoing (WMF) (keskustelu) 10. lokakuuta 2020 kello 06.58 (EEST)
Käyttäjä:Whatamidoing (WMF): actually we were already discussing here about enabling this feature on the Finnish Wikipedia. Many were in favor enabling the feature, so this is good timing. I will try to translate the missing words, but I think everything should fit and not be too long. Stryn (keskustelu) 10. lokakuuta 2020 kello 10.13 (EEST)
There is some untranslated strings like "advanced" box and licence terms, but in other ways it seems to work fine. Zache (keskustelu) 11. lokakuuta 2020 kello 06.11 (EEST)
Thank you both for your quick replies. I appreciate it. Please ping me if you need anything. Whatamidoing (WMF) (keskustelu) 11. lokakuuta 2020 kello 07.00 (EEST)
@Whatamidoing (WMF):: One bug/feature. phab:T265291 The tool should add a blank line before comment per local guidelines. Zache (keskustelu) 12. lokakuuta 2020 kello 21.59 (EEST)
Zache, I'll talk to them, but as the local guideline makes inaccessible HTML, which causes problems for blind editors and other people using a Ruudunlukuohjelma, I am doubtful that they will agree to make this change. I encourage you to consider whether this local guideline should be updated. Whatamidoing (WMF) (keskustelu) 12. lokakuuta 2020 kello 22.47 (EEST)
Yeah, I tried the css-rules from frwikis talk pages and noticed the same that the html-structure here is not coherent. --Zache (keskustelu) 13. lokakuuta 2020 kello 04.05 (EEST)
Laajempaa testaamista varten lisäsin pienoisohjelmiin scriptin joka ottaa reply-työkalun käyttöön kaikilla keskustelusivuilla. Pienoisohjelma lisää keskustelusivujen url-osoitteisiin "dtenable=1" parametrin ja se toimii vain klikattavien linkkein kanssa. Pienoisohjelma ei toimi kun tullaan sivulle lomakkeista (esim wikieditorista). Pienoisohjelman saa käyttöön valitsemalla asetuksista -> Pienoisohjemat -> Kokeile Reply-työkalua kaikilla keskustelusivuilla. Pienoisohjelma poistuu 13.10, koska Reply-työkalu on tulossa betaan 14.10. (Tämä on sivun alinmainen valinta ja testattavat otsikon alla). Summary in english. For more extensive testing I added a gadget to settings which adds "dtenable=1" to Village pump and talk page urls. The gadget will be removed on 13.10. as the feature will be on beta at next day. Zache (keskustelu) 11. lokakuuta 2020 kello 13.07 (EEST)
@Zache: Sen saa tehtyä ilman URL-kikkailua tähän tyyliin: Käyttäjä:Majavah/replytool.js. Tämä skriptinpätkä siis ottaa reply-työkalun käyttöön kaikilla sivuilla joilla on "Lisää aihe"-nappula. – Majavah (k/m) 14. lokakuuta 2020 kello 08.28 (EEST)
Kiitos, päivitin pienoisohjelman. --Zache (keskustelu) 14. lokakuuta 2020 kello 09.38 (EEST)
Pannaan tännekin tiedoksi, että Reply-toiminto ei lisää kommentteja erottavaa tyhjää riviä, joka on suomenkielisen Wikipedian keskustelukäytännön vaatima juttu, vaan se liimaa kommentin suoraan toisen kommentin jatkoksi. Tähän keskusteluun olen erikseen jälkeenpäin lisännyt tyhjät rivit, mutta poistin ne äsken, jotta alkuperäinen tilanne käy ilmi wikitekstitilassa. --Pxos (keskustelu) 12. lokakuuta 2020 kello 15.07 (EEST)
Kätevä toiminto. Sitten kun tämä tulee yleisempään käyttöön, niin voimme luopua rivivälivaatimuksesta, koska kenenkään ei tarvitse enää yrittää tähdätä omaa kommenttiaan oikeeseen rakoon tai laskea kaksoispisteitä. kyykaarme (keskustelu) 12. lokakuuta 2020 kello 20.55 (EEST)

Rivinvaihto-ongelman takia Reply-työkalun tekijät päättivät lykätä betaan tuontia viikolla jotta saadaan keskusteltua täällä siitä ja varmaankin myös siksi, että voivat tutustua asiaan. (ks. kommentti phab:T265291#6541178) Uusi käyttöönottopäivä on 20.10. (seurantatiketti: phab:T265446). Palautin pienoisohjelman käyttöön 19.10. saakka. --Zache (keskustelu) 14. lokakuuta 2020 kello 09.45 (EEST)

Tilannepäivitystä sen verran, että Reply-työkalu on tulossa betaan 20.10. Aikaisempien ([41], [42]) ja nyt tässä kahvihuoneessa käydyn keskustelujen perusteella se olisi menossa testiin ilman fiwiki-kohtaisia erityisasetuksia, koska mitään vahvoja mielipiteitä asian suhteen ei ole ilmennyt. Eli Reply-tool ei lisää tuolloin rivinvaihtoa kommenttien väliin. Tarkoitus on nähdä miten se toimii näin ja saatujen kokemusten perusteella edetään. Nähdäkseni tavoitteet tässä ovat siis seuraavat: 1.) Helpotetaan kommentointia 2.) parannetaan saavutettavuutta 3.) reply-tool ei lisää wikikoodiin tekstiä jota käyttäjä ei ole kirjoittanut. (per [T265291#6557038]) --Zache (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 13.42 (EEST)

Eihän nykyisessä Wikipediassa enää saada vahvoja mielipiteitä oikein mistään muusta kuin toisista käyttäjistä. Yleiset asiat vilahtelevat ohi ja niitä vain tapahtuu. Joka tapauksessa pitää sitten lähestyä n-gelmaa toisesta suunnasta eli muuttaa paikallista käytäntöä, mikäli Reply-toopelin voivat useat ottaa käyttöön kohtapuoleen ja keskustelujen sisä- ja ulkoasu muuttuvat. Pitää poistaa käytännöstä kokonaan kohta, missä vaaditaan tai suositellaan tyhjän välirivin käyttöä. Silloin kaiketi sitä ei enää vaadita mutta sen käyttöä ei kielletäkään. Itse aion luultavasti jatkaa välittämistä. Jos sen vuoksi omat kommenttini muuttuvat vähemmän "saavutettaviksi", niin se on kai pelkästään hyvä juttu. --Pxos (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 15.20 (EEST)

Betaan vienti odottaa josko phab:T265291 ratkeaisi jotenkin. --Zache (keskustelu) 21. lokakuuta 2020 kello 17.03 (EEST)

Tekninen selitys rivinvaihto-ongelmalle

Ilman rivinvaihtoja Wikikoodi tuottaa sisennetyn listan

: Yksi
:: Kaksi
::: Kolme
<dl>
	<dd>Yksi
		<dl>
			<dd>Kaksi
				<dl>
					<dd>Kolme</dd>
				</dl>
			</dd>
		</dl>
	</dd>
</dl>

Rivivaihdoilla eroteltuna sisennysblokki on erillinen listansa eivätkä ne ole hierarkisesti toistensa alla.

: Yksi

:: Kaksi

::: Kolme
<dl>
	<dd>Yksi</dd>
</dl>

<dl>
	<dd>
		<dl>
			<dd>Kaksi</dd>
		</dl>
	</dd>
</dl>

<dl>
	<dd>
		<dl>
			<dd>
				<dl>
					<dd>Kolme</dd>
				</dl>
			</dd>
		</dl>
	</dd>
</dl>

Eli se, että keskustelussa näyttää olevan kommentoijilla pikkasen enemmän väliä kommenttien välillä johtuu siitä, että erillisten listojen välissä on pieni marginaali. Erillisten listojen käyttö on huono juttu saavutettavuuden kannalta, koska ruudunlukijat ja mahdollisesti eri tavalla tiedon näyttävät systeemit eivät osaa esittää noita rivinvaihdollisia keskusteluja oikein. Whatamidoing (WMF) tuossa edellä esitti, että voisi olla hyvä idea muuttaa käytäntöä rivinvaihtojen osalta saavutettavuuden parantamisesi. Teknisesti kommenttien väliset marginaalit voi toteuttaa esim dd-elementille asetetulla etäisyydellä. --Zache (keskustelu) 13. lokakuuta 2020 kello 04.33 (EEST)

Selitys on hyvä ja ymmärrän sen. Rivinvaihtojen puute häiritsee ainakin minua kahdessa paikassa: kun luen keskusteluja selaimella, niin kahden erillisen kommentin välissä pitää olla tarpeeksi sosiaalista distanssia, jotta lukeminen on miellyttävää. Kun taas osallistun keskusteluun wikitekstitilassa, niin haluan myös siellä nähdä kommentit erillisinä toisistaan eikä suinkaan toisissaan kiinni olevana massana. Selityksestä ymmärrän myös, että jollain dd-elementillä voidaan ratkaista ongelma lukemis-tilassa, koska ulkoasua voi muuttaa koodeilla. Wikitekstin muokkaustilaan kuitenkin ilmeisesti tulee väkisin muutoksia, koska vastedes kommentit tulevat toisen perään ilman tyhjää riviä, ja se on teknisesti ainoa vaihtoehto. Ikävä juttu. Kysynkin, mitä tapahtuu ihmisille (kuten minä), jotka kuitenkin käsin rivinvaihtoja käyttävät? Jos me muutamme omaa keskustelukäytäntöä (joka on mielestäni oikeastaan "policy" eikä pelkkä "guideline"), niin tuleeko siihen rivinvaihdon käyttökielto? Jos panen väkisin rivinvaihdon jokaista kommenttiani ennen myös ensi vuonna, saanko lopulta muokkauseston, kun rikon uutta käytäntöä? Ja mitä tapahtuu entisille ja myöhemmille kommenteille, jotka on käsin jaettu kooloneilla eri kappaleiksi? Jotkuthan panevat sisennysmerkkejä oman kommenttinsa sisällekin eli jakavat oman kommenttinsa kappaleisiin kaksoispisteillä. Suhtaudutaanko niihin sitten erillisinä, allekirjoittamattomina kommentteina? Tässä nyt mennään HTML edellä puuhun. Arvasin jo eilen, että tässä on jokin sellainen juttu, että fi-wikin tapakulttuuria muutetaan yhteisön ulkopuolelta. --Pxos (keskustelu) 13. lokakuuta 2020 kello 14.43 (EEST)
Periaatteessa on 15-vuoden historian aikana ollut muutama muukin joille on jouduttu huomauttelemaan, mutta huomattavan vapaata keskustelusivujen käyttö sisennysten ja rivinvaihtojen suhteen on ollut. Periaatteessa on ollut yksittäisiä käyttäjiä joille on huomauteltu ja yksittäisiä käyttäjiä jotka ovat huomautelleet. En henkilökohtaisesti näe, että on tarvetta huomautella siitä miten keskustelusivun rivinvaihtoja tai sisennyksiä käytetään jos siitä ei ole erityistä häiriötä. Jo olemassaolevien keskustelujen suhteen ei varmaankaan olla tekemässä mitään, koska niitä ei voi muuttaa mitenkään automaattisesti rivinvaihdottomiksi ilman, että jotain menee jossain rikki. Vanhat keskustelut ovat sellaisia kuin ne ovat ja muutos käytännössä voi koskea ainoastaan uusia keskusteluja. Wikikoodin osalta tulee mieleen pari erillaista vaihtoehtoa. 1.) Ylimääräisen rivinvaihdon varmaan pystyisi tekemään "uuteen wikieditoriin" (betassa testattavana) samalla tavoin kuin se saadaan lukutilaankin tai 2.) jos se pitää saada toimimaan vanhassa wikieditorissa niin tehdään se enwikin ohjeen tavalla reply-työkalussa esim. html-kommenttina. Joka tapauksessa jollain siirtymäajalla tavoitteena kannattaisi olla se, että päästään eroon listat katkaisevista rivinvaihdoista uusissa keskusteluissa ihan saavutettavuuden vuoksi siten, että pääosin keskusteluissa käytetään joko reply-työkalua tai uutta wikitekstieditoria. Zache (keskustelu) 14. lokakuuta 2020 kello 22.44 (EEST)
Tein itselleni seuraavan CSS-säännön

.dt-init-replylink-buttons {
display: inline-block;
margin-bottom: 0.5em;
}

joka tekee välit kommenttien välille jos käyttää replytyökalua. En ole vielä keksinyt yhtä hyvää paikkaa lisätä tuota marginaalia jos reply-työkalu ei ole käytössä. --Zache (keskustelu) 14. lokakuuta 2020 kello 22.50 (EEST)

Status

Hello, everyone. The team's feeling unclear abouot whether you all object to the official Beta Feature, or if you'd rather keep using the local gadget. This part of the conversation has really only involved two editors, who have opposite views. Can someone be a "tiebreaker" for me? Whatamidoing (WMF) (keskustelu) 22. lokakuuta 2020 kello 04.00 (EEST)

@Whatamidoing (WMF): I would welcome the Beta feature and just see what happens. I've never been a fan of the blank line rule (it's just one more rule that makes discussions less welcoming to newcomers and everyone else who forgets it). Maybe the community will gradually get used to the absence of blank lines or at least tolerate that not every comment has them. Or they could just start using the Reply feature and not have to look at the wikitext at all. :) kyykaarme (keskustelu) 22. lokakuuta 2020 kello 08.08 (EEST)
I personally will continue using wikitext because it is more simple and easier and causes less difficulties and is not at all difficult to learn for anyone, but the arguments about accessiboility presented by Zache above seem to weigh more. By now the adding of of blank line has been polite, because using it makes the user experience of the wikitext interface easier and more effective, but if the accessibility requierments requier not to use it, maybe that will cause the least trouble. As a whole I do not have resources to grasp the whole issue just now. --Urjanhai (keskustelu) 22. lokakuuta 2020 kello 08.26 (EEST)
@Urjanhai: Oletko kokeillut tuota uutta toimintoa? Wikitekstiä siinäkin muokataan, niin kuin minä tässä. Klikkasin kommenttisi perässä olevaa vastaa-linkkiä, kirjoitin viestini, lisäsin pingin wikikoodina, en allekirjoittanut ja klikkasin Vastaa-nappia. Voiko tämän helpompaa tai yksinkertaisempaa ollakaan? Esikatselukin on reaaliaikainen. kyykaarme (keskustelu) 22. lokakuuta 2020 kello 09.16 (EEST)
@Kyykaarme It is not enabled by default @Urjanhai You can test the commenting interface by clicking this link Zache (keskustelu) 22. lokakuuta 2020 kello 09.30 (EEST)
The link opened this same page and it looks like before. Just now I really do not have time to find out details of this, but as I said, i guess that the advantages weigh more than the possible disadvantages, especially if there are means to avoid them. In a volunteer project, for any given volunteer, any given two weeks may be impossible to do everything that should be done.--Urjanhai (keskustelu) 22. lokakuuta 2020 kello 09.36 (EEST)
Tässä hommassa pitää kyllä vakavasti ottaa huomioon tämänkaltaiset kappalejaotukset. Yllä oleva keskustelu on yhtä puuroa, missä eri ihmisten kommentit ovat kiinni toisissaan muokkaustilassa ja myös lukemistilassa. Se on uusi meininki. Diffin takana on Urjanhain yksi kommentti, jossa kolme kappaletta samalta ihmiseltä on erikseen kirjoitettu rivinvaihdon kanssa. Järjestelmä näyttää kuitenkin ymmärtävän, että kyseessä on yksi kommentti, koska se ilmeisesti tutkii allekirjoituksia. Ainakaan Reply-toiminnon kannalta tyhjän rivin poistamiseen ei näy olevan tarvetta. Se kyllä tulee olemaan hullunkurista, että jatkossa eri ihmisten kommentit pitää noukkia puuron seasta, kun on varmaa, että niissä ei enää ole tyhjää riviä välissä. Sen sijaan ihmiset voivat panna edelleen rivinvaihdon oman kommentin sisälle. Tulee mielenkiintoinen lukukokemus, kun rivinvaihdon merkitys kääntyy päinvastaiseksi. --Pxos (keskustelu) 22. lokakuuta 2020 kello 12.19 (EEST)
Totta, tässä olikin näköjään aivan täysin unohdettu normaali kappalejako kommenttien sisällä. Kyllä nyt normaalia kappalejakoa on voitava käyttää, jos esim. tuosta poistaa normaalin kappalejaon niin silloin koko keskustelun käytettävyys ja luettavuus tuhoutuu täysin paitsi mupokkaustilassa, myös lukutilassa: [43], [44]. Aivan sama jos Wikipedian artikkeleista poistaisi kappalejaon. (Artikkeleissahan usein näkeekin tästä syntyneitä sotkuja, kun uudet muokkaajat yrittävät selvitä yhdellä rivinvaihdolla.) --Urjanhai (keskustelu) 22. lokakuuta 2020 kello 12.36 (EEST)
Kokeilin sen verran, että tällä hetkellä se näyttäisi yhdistävän tekstit yhden sisennystason sisälle, mutta erillisiksi vaikka kirjoittaessa pistäisi useita rivinvaihtoja. Näille edelleen pystyy pistämään esim CSS-tyyleillä kappaleiden väliset välit. Zache (keskustelu) 22. lokakuuta 2020 kello 12.41 (EEST)
Pitääkö siis jokaisen käyttäjän erikseen säätää tyylejä itse vai voiko niitä säätää josain keskitetysti kaikille valmiiksi, ettei joka käyttäjän tarvoitse itse tehdä säätöjä voidakseen lukea normaalia tekstiä normaalisti? Ja uusi lukija, joka ei tiedä asetuksista mitään, menettäisi kaikkien kommenttien käytettävyyden ja luettavuuden? Lueettavuus muutaman merkin testikommenteilla on aivan eri, kuin todellisella tekstillä, jossa joka kappaleessa on vähintään muutama täysi rivi.--Urjanhai (keskustelu) 22. lokakuuta 2020 kello 12.50 (EEST)
Kai siis vakiona on järkevät asetukset. Mun pointti oli siis se, että kappalejakojen katoaminen lukutilassa ei ole oleellinen riski. Se mikä todennäköisesti muuttuu on se miten kommentti on tallennettu wikitekstimuodossa. Eli onko wikikoodissa tyhjiä rivejä esimerkiksi. Zache (keskustelu) 22. lokakuuta 2020 kello 13.09 (EEST)
Nykyään kappaleisiin jaetusta kommentista ei saa lukutilassa luettavaa kuin rivinvaihdoilla, ja muokkaustuilassakin riviväli on tehnyt muoikkaamisen tehokkkaammaksi ja miellyttävämmäksi, mutta jos tätä pystyy automaattisia oletustyyliasetuksia säätällä jatkossa korjaamaan, niin kiusasta ei siis ilmeisesti tule pitäaikaista. --Urjanhai (keskustelu) 24. lokakuuta 2020 kello 15.24 (EEST)
Perustin erillisen keskusteluntestauskeskustelusivun: Keskustelu:Merkityt versiot -kokeilu/Testisivu 1. Siellä on heti ensimmäiseksi erikoistapauksia eli väärin allekirjoitettuja kommentteja sekä leikkisä pastissi kolmena kappaleena tallennetusta kommentista. Sinne voi luoda erilaisia testijuttuja rivinvaihdoilla, kappalejaoilla, allekirjoittamattomuuksilla ja mitä vain kukin keksii. --Pxos (keskustelu) 22. lokakuuta 2020 kello 13.05 (EEST)
Kerron, että ihan jo meikäläisen teknisellä älykkyydellä tai älyttömyydellä loin heti ilman kovin suurta mielikuvitusta tilanteen, missä Reply-toiminto menee metsään. Toiminnon onnistuminen vaatii kurinalaisen ympäristön eli se ei näytä sietävän allekirjoittamattomia kommentteja. --Pxos (keskustelu) 22. lokakuuta 2020 kello 13.12 (EEST)
Kannatan käyttöönottoa. Mahdollisia tyyliongelmia voi korjata jälkeenpäin. Tärkeintä, että saadaan helpotettua keskusteluihin osallistumista ja viesteihin vastaamista. Stryn (keskustelu) 24. lokakuuta 2020 kello 15.01 (EEST)
Ilmeisesti noin.--Urjanhai (keskustelu) 24. lokakuuta 2020 kello 15.24 (EEST)

Arviointijono paisuu taas

[[45]] yli 1800 jonossa. --Tappinen (keskustelu) 10. lokakuuta 2020 kello 11.09 (EEST)

Lisäsin tuon yhden televisioaiheita muokkaavan IP:n SeulojaBotin whitelistalle, jotta niitä saataisiin pois jonosta. Botti työskentelee parinkymmenen minuutin välein, joten tuoreissa muutoksissa niitä muokkauksia voi kuitenkin näkyä odottamassa seulontaa. Missäs se olikaan se lista, josta voi katsoa käyttäjiä, joille voisi antaa automaattiseulotun oikeudet, Zache? -kyykaarme (keskustelu) 10. lokakuuta 2020 kello 12.35 (EEST)
Kannattaa ehkä katsoa seulontajonosta, että kenen muokkauksia siellä on jonossa. Tai seulontalokista, kenen muokkauksia on paljon käsin hyväksytty. Siinähän niitä automaattiseulotun kandidaatteja on. Seulontajonon lyhentämiseen ei ole hyötyä sellaisten käyttäjien merkkaamisesta automaattiseulotuiksi, jotka eivät ole sitä seulontatyötä tuottamassakaan. --Jmk (keskustelu) 10. lokakuuta 2020 kello 14.12 (EEST)
Tätäkö tarkoitit Uusia seuloja -tilasto? --Linkkerpar 10. lokakuuta 2020 kello 15.22 (EEST)
Pistin botin nyt päivittämään luettelon, mutta se on mediawikin tietokantatauluihin tehtyjen muutosten takia todella hidas, niin siinä päivityksessä kestää jonkin aikaa että se saa haettua tiedot. Ylipäätänsä se pitäisi koodata kokonaan uusiksi sen pohjalta mitä/miten tiedot saa haettua nykyään fiksusti. Zache (keskustelu) 11. lokakuuta 2020 kello 06.08 (EEST)
Nyt Käyttäjä:Fiwiki-tools-bot/uusia seuloja -tilasto on päivittynyt Zache (keskustelu) 11. lokakuuta 2020 kello 19.24 (EEST)
Erinomaista. Sieltä kun sorttaa recentEditCountin mukaan eli eniten 30 pv aikana muokanneet ensin (koska näiden merkkaamisesta automaattiseulotuksi voisi olla jotain hyötyä seulontakuorman kannalta), tulee esiin tuttuja ja tuntemattomia nimiä. Mitenkähän "reverts" on laskettu, kun siellä on eräälläkin käyttäjällä pyöreä nolla, vaikka muokkaushistoriassa näkyy rivitolkulla kumottuja muokkauksia? Ja onko "seulonnassa käsin hyväksytyiksi" laskettu kenties myös SeulojaBotin tekemät hyväksynnät? --Jmk (keskustelu) 11. lokakuuta 2020 kello 19.41 (EEST)
Mitenkähän "reverts" on laskettu? Huonosti, periaattellisella tasolla se on ihan comment_text REGEXP concat('(uokkaukset|ontributions)/', replace(actor_name, ' ', '_')), mutta siitä puuttuu jotain ehtolauseesta eli voidaan turvallisesti sanoa ettei revertsin laskeminen toimi (yhtään). En kykene muistamaan miksi, mutta voi olla ihan että olen poistanut siitä rivejä samalla kun tein actor-muutokset ja antanut olla jos kysely ei mennyt läpi mielekkäässä ajassa läpi. Muistaakseni viimeksi päivitin nuo statsit sitä varten, että näin millaisia ORES-keskiarvoja tulee niin puukotin vain sen osan toimivaksi. --Zache (keskustelu) 11. lokakuuta 2020 kello 20.14 (EEST)
Pistin muuten Quarryyn haun 48924 josta saa jotain arviointistatseja myös. Zache (keskustelu) 11. lokakuuta 2020 kello 20.34 (EEST)
Kiitos, mukava kuulla, miten laskenta toimii. Muistelen, että joskus oli puhetta että tämmöinen kone nostaisi käyttäjiä automaattiseulotuiksi ihan automaattisesti, tämmöisten laskettujen numeroiden peruteella. Ehkä se ihmisen (ylläpitäjän) harkinta kuitenkin hiukan puoltaa paikkaansa. – Mites muuten tuo "käsin hyväksyttyjen" muokkausten määrä (reviewCount) ja SeulojaBot? --Jmk (keskustelu) 11. lokakuuta 2020 kello 20.47 (EEST)
SELECT sum(1) as c FROM revision, flaggedrevs, actor_revision WHERE actor_user=%d AND rev_actor=actor_id AND rev_id=fr_rev_id AND fr_flags NOT LIKE '%%auto%%'. Ottaen huomioon, että sä oletat tässä että scriptit jotka on tehty joskus ennen seulojabottia jotenkin maagisesti ilman päivittämistä toimisi vuosikaudet. Ja noista statseista, niin käsittääkseni sä osaat kaivella niitä SQL:llä ilman minuakin. Joka tapauksessa, niin sitä miten ne oikeudet siirtyisi käyttäjille ei ole ratkaistu, koska esim. tänä vuonna ei ole tainnut tulla yhtään uutta seulojaa vielä. --Zache (keskustelu) 11. lokakuuta 2020 kello 21.03 (EEST)
"koska esim. tänä vuonna ei ole tainnut tulla yhtään uutta seulojaa vielä" Kannattaisikohan tarkistaa faktansa ennen kuin kirjoittaa täyttä hölynpölyä? --Nitraus (wikinät) 11. lokakuuta 2020 kello 21.12 (EEST)
Itseasiassa yritin katsoa lokista ennen kuin kirjoitin tuon, mutta epäonnistuin näemmä. On siis annettu seuloja-oikeuksia. Zache (keskustelu) 11. lokakuuta 2020 kello 21.16 (EEST)
Siis SeulojaBottia ei ole suljettu pois eli esim. kun käyttäjä tekee muokkauksen, sitten kone hyväksyy sen, sitten ihminen kumoaa sen, niin tilasto sanoo että tää on hyvä käyttäjä koska muokkaus on käsin hyväksytty. Asia selvä, kiitoksia! --Jmk (keskustelu) 11. lokakuuta 2020 kello 21.18 (EEST)
Toki, mutta noinhan ne suurin piirtein kaikki semireaaliaiaikaiset tilastoinnit olisivat toimineet siihen saakka, että alettiin jotenkin liputtamaan kumottuja muokkauksia tageilla, koska ei tietokannasta saanut kyseltyä millään mielekkäällä nopeudella sitä onko jokin muokkaus kumottu vai ei vaan pelkästään jos se pitää tehdä suurelle joukolle muokkauksia kerralla. Tää on se syy miksi aloin liputtamaan niitä "rv" tageilla ja myöhemmin säätiö alkoi jostain muusta syystä myös. Zache (keskustelu) 11. lokakuuta 2020 kello 21.29 (EEST)
Hukkaat pointin. Kysymys ei nyt ollut olennaisesti kumoamisista ja niiden bongaustekniikasta. Kysymys oli siitä, että koneen tekemä hyväksyntä lasketaan käyttäjän luotettavuutta osoittavaksi "manuaaliseksi hyväksynnäksi". Kyllähän me tietysti kaikki koneisiin täysillä luotetaan mutta jos ei nyt kuitenkaan näin. --Jmk (keskustelu) 11. lokakuuta 2020 kello 21.45 (EEST)
Niin no, mutta ylipäätänsä me ollaan katsottu mitä tahansa statseja lähinnä viitteellisinä. Mutta sä missaat nyt kontekstin. Tilasto on tehty ja ollut pyörimässä varsinaisesti joskus 2016-2017. Ennen kuin SeulojaBot alkoi hyväksymään 2017-> muokkauksia ORES:n perusteella, niin botin tekemien hyväksyntöjen vääristävä vaikutus on ollut minimaalinen, koska se on käytännössä seulonut a.) whitelistattuja IP-osoitteita, globaaleja botteja ja käyttäjiä jotka on merkitty automaattisestiseulotuksi.
Luettelon käyttäjäkunta oli afaik minä ja jos nyt olisi joskus osoittanut jotain kiinnostusta siihen niin ehkä sitä olisi voinut päivittää joskus, mutta koska kukaan ei ole ikinä ollut kiinnostunut siitä niin se on mitä se on. What you ask is what you get niinsanotusti. Zache (keskustelu) 11. lokakuuta 2020 kello 22.08 (EEST)
Jos minä vähän selitän, kun olen ennenkin ollut. Jos lista on vain sinun omaan käyttöösi (afaik sinä), niin se on sama vaikka listalla olisi vaaleanpunaisia yksisarvisia. Mutta jos listaa tarjotaan Wikipedian seulojien tai autoseulottujen valinnan pohjaksi, niin lukuihin ei pidä luottaa sokeasti vaan on aiheellista tehdä ns. faktantarkistus. Se näkyy olleen aiheellinen, kun muutaman minuutin vilkaisulla löytyi luvuista klappia. --Jmk (keskustelu) 12. lokakuuta 2020 kello 08.33 (EEST)
Ja missäss vaiheessa olen tässä erityisesti tarjonnut sitä seulojien pohjaksi? Luetteloa kysyttiin, pistin sen päivittymään ja vielä kirjoitin siihen alle, että tietokantataulut ovat muuttuneet ja että se pitäisi kirjoittaa kokonaan uusiksi. Tietty siellä voisi isolla punaisella laatikolla, että hei luvut voi olla oikein tai sitten ei mutta wtf. Väitän, että se on joka tapauksessa tuollaisenaankin parempi tapa löytää noita potentiaalisia automaattisesti seulotuksi valittavia kuin etsiä niitä käsin. --Zache (keskustelu) 12. lokakuuta 2020 kello 08.45 (EEST)
Juu valittelit hitautta, mutta siitä että tuloksissa on tuollaisia tulkintakukkasia et kyllä sanaakaan sanonut, et varmaan tiennytkään. Se tuli esiin vasta kun minä katsoin konepellin alle. Se on yleensä aiheellista kuten nähtiin. --Jmk (keskustelu) 12. lokakuuta 2020 kello 09.00 (EEST)
Sinun toteutustasi odotellessa, niin sitten minä pääsen kyselemään miten se toimii Zache (keskustelu) 12. lokakuuta 2020 kello 10.49 (EEST)
Jaa odotellessa? Taisin jo toissapänä ekassa viestissä vinkata ihan toimivasta toteutuksesta, miten niitä nostettavia käyttäjiä löytyy. Ja totta tosiaan pääsitkin heti nohevasti kuittaamaan sen toteutuksen eli käsipelin toimimattomaksi, kas kun ei seulojiakaan ole saatu yhtään. --Jmk (keskustelu) 12. lokakuuta 2020 kello 15.08 (EEST)
Juu, olihan se ihan saakelin nolo virhe minulta etten osannut katsoa lokista, että olin itse antanut 2 tänä vuonna annetusta 10:stä seulojaoikeudesta. Mut sellaista sattuu.
Näistä työkaluista sen verran, niin olen käsittänyt, että automaattisesti seulotun oikeuksia antaessa ollaan kiinnostuneita esim siitä kenen seulontoja on jonossa eniten, tai vaikkapa siitä kenen muokkauksia on seulottu eniten.
Tuossa ensimmäisessä viestissäsi tarjosit ratkaisuksi sitä, että katsottaisiin logista tai odottavista muutoksista noita, mutta käsittääkseni kummastakaan ei suoraan saa tuota tietoa ulos vai onko sinulla jokin tapa jota en tiedä? Zache (keskustelu) 12. lokakuuta 2020 kello 16.13 (EEST)
Jos itse tekee seulontoja, niin siinä ihan automaattisesti näkee niitä nimiä. Ihan sillä tavalla olen nostanut käyttäjiä autoseulotuiksi, ei siihen sen suurempaa taikatemppua tarvita. Ne, jotka seulovat, tekevät ja kokevat, näkevät ne pätevät. --Jmk (keskustelu) 12. lokakuuta 2020 kello 16.20 (EEST)
No siis täähän on ihan mitattavissa oleva asia miten se kannattaa tehdä. Me ollaan joskus vuosia sitten väännetty käytännöt kahvihuoneessa siitä onko mitään ideaa pistää suurelle joukolle käyttäjiä seulontaoikeuksia vai vaan muutamalle, niin nyt meillä on jo kokemusperäistä dataa.
  • 2016,2017,2018 jolloin jaoin noita oikeuksia monta kertaa isommalle joukolle käyttäjiä kuin sinä niin ne joille annoin oikeudet ovat tehneet pari kertaa enemmän automaattiseulottuja muokkauksia kuin ne käyttäjät kenelle sinä annoit oikeudet
  • 2019, 2020 puolestaan jolloin annettujen oikeuksien määrät ovat olleet samaa kokoluokkaa niin ne kenelle sinä olet antanut oikeuksia ovat teheet enemmän automaattisesti seulottuja muokkauksia.
Luvut tuossa on siis laskettu siten, että kaikki käyttäjän tekemät automaattisesti seulotut muokkaukset on laskettu sille vuodelle jolloin hän on saanut ensimmäisen kerran seuloja tai automaattisesti seulotun oikeudet. Luvuista on jätetty pois botteja ja Putsari, koska niiden luvut suuruudellaan vääristävät tilastoja. Tarkoitus on hahmottaa oikeuksien antamista strategioita eikä varsinaisesti seulonnan kokonaismääriä. Viimeinen sarake "number_of_autoreviewed_page_days" yrittää kuvata sitä paljonko työtä arvioinnit oikeasti seulonnassa aiheuttaisi ja siinä luku on groupattu siten, että saman päivän aikana tehdyt artikkeliin tehdyt muokkaukset lasketaan aina yhdeksi. Zache (keskustelu) 12. lokakuuta 2020 kello 19.22 (EEST)
Toinen kommentti oikeastaan tähän samaan, mutta eri kulmasta. En ole eri mieltä tuosta, että on seulominen on hyvä tapa löytää niitä käyttäjiä joille kannattaa lisätä automaattisesti seulotuiksi tai antaa seulojaoikeuksia. Jos aktiiviseulojat ovat ne henkilöt jotka parhaiten tietää kenelle oikeudet pitäisi antaa, niin eikö meidän kannattaisi muuttaa systeemiä siten että nämä henkilöt pystyisivät ylläpitäjien tapaan antamaan noita oikeuksia samalla kun seulovat? Zache (keskustelu) 12. lokakuuta 2020 kello 19.44 (EEST)
Sanon saman, minkä jo monta kertaa aiemmin. En kannata sitä, että seulojille annettaisiin oikeua myöntää eri tyypeille käyttöoikeuksia, etenkin kun on jo sivu "Pyynnöt", jossa asiasta voidaan keskustella yhteisöllisesti. Muutenhan oikeuksia vain joku antaa omin päin, missä on omat kivat puolensa. Mitä jos oikeuksia annetaan holttimasti? Sen sijaan meillä on edelleen minimikäytössä oleva käyttäjäryhmä "Sisällönvakauttajat". Jos halutaan luoda "pätevien mestariseulojien" joukko, joka voisi antaa tarvittaessa automaattiseulotun oikeuksia käyttäjille ilman keskustelua, niin pitäisi kehittää tuota ryhmää ja valita sinne vaikka 30–50 auringonkukkaista ahkeraliisaa. Sis.vak-oikeudet myöntää byrokraatti, joten jonkinlainen kontrolliketju olisi jo olemassa. On muistettava, että seulojien joukossa on edelleen kaikenlaisia tyyppejä, joille oikeuksia on tupsautettu vuonna 2012 ja jotka ovat kadonneet paikalta. Ei tunnu hyvältä, että sellaisetkin yhteisöstä kadonneet tyypit saisivat muuttaa toisten tunnusten käyttöoikeuksia ihan vapaasti. --Pxos (keskustelu) 12. lokakuuta 2020 kello 20.05 (EEST)
Jotain puhtaasti keksittyä ongelmaa tässä ollaan ilmeisesti ratkomassa, sillä WP:Seulojat/Pyynnöt-sivulle tulee luokkaa 50 kpl pyyntöjä vuodessa (tai alle) eli alle 2 kpl vuodessa per olemassaoleva ylläpitäjä. Jos joku nykyisistä ylläpitäjistä kokee tämän kohtuuttomaksi työkuormaksi niin huutakoon hep. Pyynnöt myös käsitellään selvissä tapauksissa aivan riittävän nopeasti kuten em. sivulta voi nähdä. Aika vaikea on nähdä mitään käytännön tarpeista lähtevää motiivia lähteä levittämään automaattiseulotuksi nostamista isommalle joukolle. --Jmk (keskustelu) 13. lokakuuta 2020 kello 07.23 (EEST)
Eihän tuossa ylläpitäjien työmäärää pyritä laskemaan vaan ehdotusten lisääjien. Ts. pyritään nostamaan automaattiseulotuksi/seulotuksi nostettujen lukumäärää siten, että seuloja pystyy tekemään samalla kun seuloo samalla tavoin kuin ylläpitäjät tekevät. Zache (keskustelu) 13. lokakuuta 2020 kello 11.50 (EEST)
Ovatko seulojat (ei yp) kokeneet nykysysteemin jotenkin ongelmalliseksi (kun huomaa autoseulotuksi sopivan käyttäjän, menee pyynnöt-sivulle, painaa nappia ja perustelee)? --Jmk (keskustelu) 13. lokakuuta 2020 kello 12.00 (EEST)
Kiitos Zache listan päivittämisestä (ja tekemisestä). Minä olen sitä käyttänyt niin, että järjestän sen totalContentEditsin perusteella ja käyn sitten muokkauksia käsin läpi. Jos käyttäjän historia näyttää paljon vaaleansinistä, niin se käsittääkseni tarkoittaa hyväksyttyjä muokkauksia, ja sellaisen käyttäjän muokkauksia voi sitten katsoa tarkemmin, lukea keskustelusivun mahdolliset kommentit jne. -kyykaarme (keskustelu) 12. lokakuuta 2020 kello 12.18 (EEST)

Venäläiset metroasemat arvioimatta

Arvioin kasan muutoksia korealaisiin draamasarjoihin, sillä ne vaikuttivat mielestäni asiallisilta. Sen sijaan tuolla on myös suuri määrä suomea puhumattoman käyttäjän tekemiä minitynkäartikkeleita venäläisistä metroasemista, joista suuri osa on valelähteistetty. En oikein tiedä, miten niihin tulisi suhtautua. --Epiq (keskustelu) 10. lokakuuta 2020 kello 17.04 (EEST)
Täällä on näemmä edelleen käynnissä keskustelua niiden kohtalosta. –Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 10. lokakuuta 2020 kello 17.17 (EEST)
Niistä pitäisi käydä oikea poistokeskustelu, vaikka lyhytkin sellainen, jossa yhteisö selvästi ilmaisisi tahtotilansa niistä. --Jmk (keskustelu) 10. lokakuuta 2020 kello 17.33 (EEST)
Kannatan.--MAQuire (keskustelu) 10. lokakuuta 2020 kello 17.35 (EEST)
Loistava idea. –Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 10. lokakuuta 2020 kello 17.37 (EEST)
Jokaisestako erikseen vai ryhmänä? --Höyhens (keskustelu) 10. lokakuuta 2020 kello 17.54 (EEST)
No mikä nyt mahtais käytännöllisintä olla. --Jmk (keskustelu) 10. lokakuuta 2020 kello 18.00 (EEST)
Jos ne haluaa poistaa Toiminnot:Massapoista -toiminnolla, niin se pitää tehdä 30-päivän sisällä artikkelin luonnista eli ennen 16.10. Toinen asia on, että kuten ylläpitäjien ilmoitustaululla on sanottu niin eipä noista tuollaisenaan ole mitään haittaakaan. Joskin toisin kuin tuossa yllä sanottiin, niin ne eivät ole valelähteistettyjä vaan kokonaan lähteettömiä, mutta noin muuten ne on noin yhden lauseen pituisia+tietolaatikko sisältäviä artikkeleita ja niitä on UO:t, luokat ja täsmennyssivut mukaanlukien 50-100. Jos ne haluaa säilyttää, niin käyttäjän voisi pistää user:SeulojaBot:n listalle siksi aikaa, että botti pyörähtää ja arvioi ne sivut. --Zache (keskustelu) 11. lokakuuta 2020 kello 05.20 (EEST)
Ja jatketaan vielä omaa kommenttiani, niin metroasema-artikkelit ei hirveäsit odottavien muutosten seulontajonoa kasvata, koska niitä ei ole ensiarvioitu. Zache (keskustelu) 11. lokakuuta 2020 kello 09.45 (EEST)
Ajallisesti arviointijonon pituus ei ole kovin huikea, vain 34 päivää. Männä vuonna nousi vilkas keskustelu, kun jono oli 11 päivää tms. ja pituutta sillä alle 1 000 artikkelia (Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 149#Muutosehdotuksia_seulontaan).--Htm (keskustelu) 11. lokakuuta 2020 kello 10.21 (EEST)
Olet oikeassa, eivät ne valelähteistettyjä ole. Useimmissa artikkeleissa on viite metrokarttaan, josta pitää kuitenkin löytää ensin oikea asema, klikata sitä ja "informaatio"-kohtaa avautuvan popup-ikkunan yläkulmassa. Sieltä löytää sitten valikosta aseman valmistumisajankohdan, joka on lähteistetty. Ei kuitenkaan kovin helppoa. Viitteet on taidettu kopioida jostakin, sillä viittauspäivämäärä on vuonna 2016. Esim. Borovitskajan metroasema. --Epiq (keskustelu) 11. lokakuuta 2020 kello 12.10 (EEST)
No ei minulla ole hirveän suurta uskoa siihen, että ne tulisi lähteistettyä ilman, että joku kiinnostuu syystä tai toisesta laajentamaan artikkelia. Periaatteessa Wikidatasta varmaan saisi kyllä faktatiedot kuten avaamiset, edeltävät ja seuravat asemat jne. Sellainen kysymys, että onko nimet translitteroitu oikein? Oletan, että on, koska kukaan ei ole valittanut siitä, mutta olisi kiva saada varmistus. Zache (keskustelu) 11. lokakuuta 2020 kello 12.41 (EEST)
Vilkaisin pseudosatunnaisesti kymmenisen artikkelia läpi, ei osunut silmään kuin yksi translitterointivirhe (Admiraltejskajan metroasema, kyr. Адмиралте́йская, SFS 4900:n mukaisesti й on i eikä j, koska se on muun vokaalin kuin и:n perässä, pitäisi siis olla -teiskajan). Että ei niissä ainakaan paljon virheitä ole, mutta joitakin voi olla. --Jmk (keskustelu) 11. lokakuuta 2020 kello 12.56 (EEST)
Juu niin eivät kasvata odottavien muutosten seulontajonoa, vaan sen sijaan tukkivat ensiarvioimattomien artikkelien listan [46]. Sieltä on hiukka työlästä poimia ensiarvoitavaksi muuta kuin tätä metromassaa. Jos niille ei olla tekemässä mitään vaan ne sopivat hyvin tällaisenaan Wikipediaan, niin ne pitäs sit hyväksyä en masse. --Jmk (keskustelu) 11. lokakuuta 2020 kello 13.06 (EEST)
En tiedä paljonko tässä on järkeä soutaa ja huovata, mutta kun ilmeisesti nämä artikkelit on kuitenkin tehty tällä hyvällä tahdolla, niitä voisi rauhassa kehittääkin. Moskovan metrrohan ei ole mikäään voittoperiatteella toimiva laitos vaan jopa maailman mitassa varsin merkittävä liikenneväline. Viime kuussa en ehtinyt tehdä mitään, mutta esimerkiksi Moskovan kehälinjan risteysasemat (nehän ovat kaikki vaihtopaikkoja) voisi pikku hiljaa korjata kunnon tyngiksi ja merkitä tarkastetuiksi. Olen juuri flunssassa eikä minusta ole nyt paljon muuhunkaan. Mutta jos siitä on haittaa, en ala toivottomaan tehtävään. --Höyhens (keskustelu) 11. lokakuuta 2020 kello 13.09 (EEST)
Päällisin puolin katsottuna en näe syytä näiden poistamiseksi. Onpahan aihiot olemassa, jos joku haluaa asemista kirjoittaa. Tietojahan näistä kyllä löytyy. --Esamatti1 (keskustelu) 12. lokakuuta 2020 kello 16.30 (EEST)
Näin on. Metroasemat ovat Wikimerkittäviä kaiketi. Muutoin vois noita hyväksyä, mutta kun toi translitterointi ei ole ydinosaamisaluetta.--Htm (keskustelu) 12. lokakuuta 2020 kello 18.08 (EEST)
Näiden kanssa on vielä se, että kaiketi tämä feminiininen -aja-pääte on sellainen, jota käytetään eri kielissä yleisesti kun liikutaan Venäjällä, vaikkei se oikein loogista aina olekaan. Johtunee stantsija- sanasta, joka tarkoittaa asemaa. Kielilinkeistä suurin osa noudattaa tätä (poislukien ukraina, joissa se on useimmin vai -a. Ja muuista kuin lat. tai kyr. kirjaimilla kirjoitetuista: kiina, korea, japani, gruusia ja armenia, joista en pysty asiaa päättelemään. Vrt esim. Krasnoselskajan metroasema. EDIT siis kaikka se sijaitsee Krasnoselskin alueella, vai pitikö se kirjoittaakin Krasnoselskijn alue? --Höyhens (keskustelu) 13. lokakuuta 2020 kello 11.22 (EEST)
Oikea nimeäminen pitäisi olla lähteisiin perustuvaa enkä minä tiedä onko näihin olemassakaan mitään suomenkielistä validia lähdettä. Kävipä mielessä kaikesta tästä sellainenkin vaihtoehto, että artikkelin luoja voi olla joku karjalankileinen tms. joka ei osaa puhtasti sen enempää venäjää kuin suomeakaan. Mutta eihän se ole meidän ongelmamme. Ja voihan näiden nimiä muuttaa heti kun ne ovat selvillä, nämähän voisi hyväksyä oletusarvona se että jos nimi vaikuttaa oikealta, olkoon. --Höyhens (keskustelu) 13. lokakuuta 2020 kello 12.37 (EEST)
Ainakin Pietarin asemat näyttävät olevan oikein nimettyjä ja translitteroituja. Pääsana on stantsija, ja adjektiivimuotoinen nimi kongruoi sen mukaan (paitsi Rybatskoje, joka on nimetty lähiön mukaan). Minä voin väsätä muutaman artikkelin, kunhan joudan. --Esamatti1 (keskustelu) 13. lokakuuta 2020 kello 15.15 (EEST)

Romania – Balkanin rintamaa vai itärintamaa?

Huomasin juuri, että Romania on listattu ensimmäistä maailmansotaa käsittelevissä artikkeleissa sekä itärintaman että Balkanin rintaman osaksi. Voi olla kai molemmissakin, mutta ajattelin kuitenkin mainita asiasta, jos joku osaisi tähän sanoa jotain painavampaakin sen suhteen, kumpaan kyseinen maa kuuluisi, jos pitäisi valita vain toinen. --Prospero One (keskustelu) 22. lokakuuta 2020 kello 22.15 (EEST)

CentralNotice banner for Wikipedia Asian Month 2020

Dear colleagues, please comment on CentralNotice banner proposal for Wikipedia Asian Month 2020 (1st November to 30st November, 2020). Thank you! --KOKUYO (keskustelu) 22. lokakuuta 2020 kello 22.45 (EEST)

Kiitos itsellesi, mutta taitaa olla kiire reagoida. Tosin marraskuu vielä on tulevaisuutta. Viikon kilpailussakin näyttää olevan pulaa aiheista, mutta jos ja kun kaikki eivät siihen halua osallistua, voisi tällaisen Aasia-viikon pitää tämän kuukauden aikana sielläkin. En vastaa englanniksi koska olen saanut kielteistä palautetta rohkaista ihmisiä puhumaan täällä muulla kuin suomen kielellä. --Höyhens (keskustelu) 23. lokakuuta 2020 kello 00.11 (EEST)
Anteeksi kollegoille, siis meillehän on jo asiallisesti suomennettu idea Wikipedia:Wikipedia Aasian kuukausi/2020. Kiitokset siitä. --Höyhens (keskustelu) 23. lokakuuta 2020 kello 00.13 (EEST)
Kerrotaan kollegalle, että Meta-Wikistä ollaan tilaamassa yleisviestintäilmoituslaatikkoa eli sivujen yläosaan sijoittuvaa banneria, joka on siis yleinen ilmoitus siitä, että jotakin tärkeää tapahtuu jossakin. Tällä kertaa mainostettaisiin Aasian kuukautta marraskuussa. Meitäkin pyydetään miettimään, onko kyseinen banneri erinomainen juttu vai pelkästään todella hieno homma. Vastustaakin saattaa voida tätä ehkä. Mielipiteet pyydetään kirjaamaan Metaan. Reagointiin on aikaa noin viikon päivät ja kahdeksan yötäkin. Korostetaan, että tässä ei siis keskustella siitä, onko syytä pitää Aasian kuukausi tai viikko siellä tai täällä. Tässä siis puhutaan bannerista, joka on joukkotiedotusväline eli keskusmainos. --Pxos (keskustelu) 23. lokakuuta 2020 kello 16.00 (EEST)

Elokuvien lajityyppiluokittelu

Kyselin syyskuussa sivulla Keskustelu luokasta:Elokuvat lajityypeittäin, mitä mieltä ollaan hyvin hienojakoisista luokista tyyliin Luokka:Suomalaiset romanttiset draamakomediaelokuvat. Onko täällä mielipiteitä? Yksi innokas IP-muokkaaja puskee elokuvien luokittelua tähän suuntaan, mutta huolenani on, että into loppuu ennen projektin valmistumista ja tuloksena on sekasotku, jota kukaan ei sitten ylläpidä. (Luokitteluohjeessa mainitaan huonona esimerkkinä luokka Suomalaiset keskikokoiset ajokoirarodut, ja mielestäni elokuvien luokittelutarkkuus alkaa liipata läheltä tätä esimerkkiä.) --Silvonen (keskustelu) 25. lokakuuta 2020 kello 13.53 (EET)

Juu. Nuo on valtavia urakoita. Itse yritin jatkaa jonkun hylkäämää elokuvat vuosittain ja maittain urakkaa ja urakka on vieläkin pahasti kesken. Samoin joku aloitti ja hylkäsi urakan urheiluseurojen luokittelusta perustamisvuoden mukaan, mikä on työllistänyt ainakin minua sen jälkeen ihan liikaa. Fiksua olisi mielestäni luokitella hieman epätarkempiin luokkiin, mutta sekään ei ole hyvä, jos elokuvat on yhdessä isossa satojen artikkelien ryhmässä tai että luokittelu on hyvin hajanaisesti toteutettua, joten periaatteessa ip tekee arvostettavaa työtä.--MAQuire (keskustelu) 25. lokakuuta 2020 kello 14.12 (EET)
En kannata kolmen tai neljän kuvaavan termin kombinaatioluokkia, koska niissä luokkien määrät kasvaa ihan hillittömiksi ja luokissa on yleensä aika vähän sivuja. Ennemmin kannattaisi käydä kirjaamassa tiedot wikidataan tai sitten tehdä useampia luokkia kuten Luokka:Suomalaiset romanttiset komediat ja Luokka:Suomalaiset draamaelokuvat. Oma fiilis on, että noita pikkutarkkoja luokituksia tehdään, koska ei ole mitään näkyvä tapaa saada listatuksi useamman luokan kombinaatioita muuten. Olisi ihan mielenkiintoista nähdä, että vaikuttaisiko se johonkin jos sivun lopussa olisi vaikka luokkien tapainen Linkitetty data -boksi jossa olisi suorat hakulinkit vaikka https://query.wikidata.org:iin listaisi artikeleita mallineessa määritellyn ehdon mukaan. --Zache (keskustelu) 25. lokakuuta 2020 kello 14.51 (EET)
Minusta on ongelmallista, jos artikkelit siirretään hyvin pieniin alaluokkiin. Sen jälkeen niitä ei enää pysty löytämään luokkasivuilta. Ei kai luokituksen tarkoitus ole olla mahdollisimman tarkka, vaan sen tärkeimpiä tarkoituksia on tarjota lukijalle keino selailla samantyyppisiä artikkeleita. Luokittelun pitäisi myös riippua aihepiiristä. Kirjallisuuden kohdalla järkevintä olisi luokitella teokset kielittäin eikä maittain, etenkin runous. Presidentit ja urheilijat sen sijaan on hyvä luokitella maittain. Elokuvat ovat siltä väliltä, sillä ne ovat yhdenkielisiä mutta samalla myös tehty yleensä yhden maan näkökulmasta. Mutta mekaanista luokittelua olisi syytä välttää. --Savir (keskustelu) 25. lokakuuta 2020 kello 15.03 (EET)