Wikipedia:Kahvihuone (kaikki)

Tämä sivu sisältää koosteen kaikista Kahvihuoneen osastoista.

Wikipedian käytön neuvonta

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Wikipedian käytön neuvonta

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Wikipedian käytön neuvonta!

Wikipedian käyttöön liittyvä neuvonta ja käyttöongelmia koskevat avunpyynnöt. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 42 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Tutustu myös seuraaviin ohjesivuihin:
Sisällysluettelo
Sanasto

Luettelo rautaristillä palkituista suomalaisista

Hei,

Palaan uudelleen teemaan "Luettelo rautaristillä palkituista suomalaisista", josta on sivu Wikipediassa. Luettelo on merkittävä. Sen vuoksi ja yleisesti ottaen on merkittävää mielestäni myös se, jos luettelon henkilöistä pystytään kirjoittamaan luotetteva artikkeli. Kirjoitin sellaisen isästäni Lars Erik Bertel Wahlroosista, joka on mainittu luettelossa. Wikipedia kuitenkin poisti luomani artikkelin epämerkittävänä.

Lähes kaikista luettelon henkilöistä on laadittu artikkeli, jonka pystyy lukemaan nimen kohdalla klikkaamalla. Useimmat artikkelit koskevat jääkäriupseereita ja ylimpiä komentajia. Ne on siis katsottu merkittäviksi. Perustelin oman artikkelini merkittävyyttä sillä, että isäni oli tiettävästi nuorin upseeri, jolle myönnettiin ko. kunniamerkki jatkosodan aikana. Eikö se ole sotahistorian kannalta merkittävä tieto henkilön kohdalla? Pyydän ystävällisesti, että Wikipedia harkitsee uudelleen artikkelin merkittävyyden. Mielestäni on jo sinänsä merkittävää jos nykypäivänä pystytään kirjoittamaan hyvin lähteistetty artikkeli kenestä hyvänsä luettelon henkilöstä.

ystävällisin terveisin,

Waha52

Waha52 (keskustelu) 27. helmikuuta 2024 kello 12.00 (EET)

Muistan tuon merkittävyyskeskustelun. Ongelmina taisi olla, että artikkeli pohjautui omakustanneteokseen ja oli epävarmaa oliko Wahlroos nuorin... Tieto perustui tähän Luettelo rautaristillä palkituista suomalaisista, mikä ei oman kuvauksensakaan perusteella ole tyhjentävä eikä täydellinen. Merkittävyyden osoittaminen olisi vaatinut enemmän merkittävyyden osoittavia riippumattomia lähteitä. Suomalta (keskustelu) 28. helmikuuta 2024 kello 13.43 (EET)

Hei, pari kommenntia:

- omakustanneteokseni on varmasti yksi parhaiten lähteytettyjä kirjoja omassa lajissaan. Vaikka se on omakustannekirja, se ei ole yhtään epäluotettavampi kuin mikään muukaan kirja. Teos on referoitu Sotahistoriallisessa Aikakauskirjassa 42/2022 ja se on lainattavissa useissa kirjastoissa.

- Suomen arkistoista ei ole löydettävissä mitään kattavaa tai virallista luetteloa henkilöistä, joille tuo kunniamerkki myönnettiin jatkosodan aikana. Näin ollen tiedot kunniamerkin saaneista päivittyvät vain, jos joku henkilön omainen, sukulainen tms. tuo sen esiin tai jos sellainen löytyy esimerkiksi kuolinpesästä. Silloinkin pitäisi ehdottomasti löytyä myöntökirja kuten tässä minun tapauksessani. Tieto siitä, kuka oli nuorin upseeri jatkosodan aikana merkin saadessaan (myöntökirjan pvm), on saatavissa vain ao. henkilötietojen ja myöntökirjan perusteella. Tällä hetkellä nuorimmaksi tällaiseksi henkilöksi on osoitettu isäni (19v 5kk 26pv).

Jos lyhyt artikkelini suostutaan julkaisemaan Wikipediassa, sitoudun poistamaan sen heti kun löytyy toinen henkilö, joka dokumentoidusti oli nuorempi merkin saadessaan.

Ystävällisin terveisin Waha52 Waha52 (keskustelu) 29. helmikuuta 2024 kello 19.41 (EET)

Merkittävyyskäytäntö on Wikipediassa erittäin tiukka, mitä omakustanteisiin tulee. Täällä on joskus sovittu, että tunnettujen kustantamoiden kautta julkaistut teokset ovat merkittäviä ja omakustanteille raja on huomattavasti tiukempi. Katso myös poistokäytännön suuntaviivat. Kaikki muu vaatii merkittävyyden osoittamiseksi ulkoisia ja riippumattomia lähteitä. Wikipedian muokkaajat eivät sinänsä arvioi teoksen tieteellistä tasoa tai laatua merkittävyyttä pohdittaessa ja toisinaan prosessi voi olla mielivaltaista. Vilkaisin mainitsemaanne Sotahistoriallisen seuran aikakauskirjaa [1], Pasi Tuunaisen Uusi normaali vanhoilla linjoilla – katsaus vuoden 2021 sotahistorialliseen kirjallisuuteen (s. 254–297), tuskin muuttaisi mitään, koska tuossa on listattu useita vuoden 2021 kirjauutuuksia ilman Wikipedian edellyttämää laajaa käsittelyä. Merkittävyystilannehan voi muuttua ja jos uusia lähteitä ilmenee voi artikkelin luoda uudelleen. Minulla ei ole asiaan muuten kantaa, kommentoin ainoastaan koska satuin tuon artikkelin muistamaan. Ainoat jotka sitä poistettua artikkelia pystyvät nyt tutkimaan ovat ylläpitäjät, joihin en lukeudu. --Suomalta (keskustelu) 2. maaliskuuta 2024 kello 12.12 (EET)

Hei, kiitos kommenteista!

Miten voin saada yhteyden ylläpitäjiin (en tunne Wikipediaa hyvin)? Voin lähettää kirjani kenelle hyvänsä, joka on kiinnostunut tarkistamaan kirjan lähteet.

Olen tottunut käsittelemään tieteellista kirjallisuutta ja siksi minua vähän kummastuttaa, miksi Wikipediassa ollaan niin epäileviä ilman että kukaan on kiinnostunut itse asiasta eli siitä, onko esittämäni näyttö riittävä lyhyn artikkeleni julkaisemiseksi.

Ystävällisin terveisin,

Waha52 Waha52 (keskustelu) 2. maaliskuuta 2024 kello 20.27 (EET)

Wikipedia:Ylläpitäjät-sivulla on luettelo ylläpitäjistä. Joko pingaa tähän yksi tai kirjoita yhden keskustelusivulle viesti. Luurankosoturi ✉️ 2. maaliskuuta 2024 kello 20.35 (EET)

Keskustelusivun arkistointi

Onnistuin kaksi vuotta sitten arkistoimaan keskustelusivuni pitkän yrittämisen jälkeen, mutta en kirjoittanut vaiheita muistiin. Löytämäni ohjeet olivat vaikeasti ymmärrettävissä. Nyt osasin tehdä linkin Arkisto 2, mutta siitä alkoivat ongelmat. Löysin koodinpätkän, joka arkistoi automaattisesti, mutta en osaa muuttaa sen parametrejä omaa arkistoa koskeviksi. Toivo ja Toivo (keskustelu) 3. maaliskuuta 2024 kello 21.41 (EET)

Vastasin keskustelusivullasi kun en halunnut laittaa tänne sinulle räätälöityä koodia. --Linkkerpar^keskustelu 4. maaliskuuta 2024 kello 01.13 (EET)

Henkilön sivun englanninkielinen sivusto vastaamaan suomenkielistä sivustoa, miten tapahtuu?

Minun pitäisi muuttaa henkilön englanninkielinen sivu vastaamaan Suomenkielistä sivustoa. Miten tämä onnistuu? Maaltakaupunkiin (keskustelu) 7. maaliskuuta 2024 kello 10.24 (EET)

En ole varma, ymmärsinkö kysymyksen, mutta siis englanninkielisen Wikipedian sivuja voi muokata aivan samalla lailla kuin suomenkielisenkin. Mitään automaattista linkkausta niiden sisältöjen välillä ei ole (ja hyvä niin), vaan kumpikin kieliversio on oma projektinsa, joihin kirjoitellaan erikseen. Ainoa kohta, johon vähän automaattisemmin voi muokata tietoja eri kieliversioihin yhdellä kertaa, on sivun oikeassa laidassa oleva tietolaatikko, joka tietyissä tapauksissa ottaa tiedot Wikidatasta, mutta sen puolen yksityiskohdista löytyy minua osaavampia kertojia. --Lax (keskustelu) 7. maaliskuuta 2024 kello 11.01 (EET)

Ihan vaan menet suomenkielisen artikkelin vasemman laidan kielilinkeistä englanninkielisen Wikipedian vastaavaan ja vain muokkaat niin kuin suomenkielistä Wikipediaa paitsi englanniksi. Muista sitten lähteet. Onko sulla jokin tietty asia, jota tuossa mietit? Luurankosoturi ✉️ 7. maaliskuuta 2024 kello 11.36 (EET)

Ministerin sivustosta on kyse. Siellä on enkunkielisessä versiossa ihmeellisyyksiä joita pitäisi korjata. Maaltakaupunkiin (keskustelu) 7. maaliskuuta 2024 kello 16.55 (EET)

Kysymys neuvontapaneelin kautta (12. maaliskuuta 2024 kello 22.20)

Hei. Tätä varmaan kysytään yhtenään, mutta voisitteko kertoa noviisille, miten omalla alasivulla olevan luonnoksen saa tallennettua. Kiitos. --KatiOks (keskustelu) 12. maaliskuuta 2024 kello 22.20 (EET)

En ole varma ymmärsinkö oikein, mutta ihan normaalisti painamalla julkaise muutokset? Pietiboii (keskustelu) 12. maaliskuuta 2024 kello 22.23 (EET)

Jos alasivua ei ole vielä luotu, painikkeessa on teksti "Julkaise sivu". Wikipediassa käytetään "julkaista"-verbiä, koska alasivutkin ovat muiden lukijoiden nähtävissä, eli julkaiset ne Wikipedian sisälle vaikka ne ovatkin alasivujasi. Tosiasiassa tuo siis tallentaa sivun sisällön tietokantaan, oli kyseessä sitten alasivu tai artikkeli. Kun muokkaat olemassa olevaa sivua, painikkeessa lukee silloin "Julkaise muutokset". Jos kysymys taas koskee luonnoksen tallentamista artikkeliksi, siihen on Ohje:Uuden artikkelin luominen. --Pxos (keskustelu) 12. maaliskuuta 2024 kello 22.38 (EET)

Neuvontapaneelin kautta lähetetty kysymys sivusta Ester Koskimaa (19. maaliskuuta 2024 kello 12.20)

Miten laittaa kuva? --3ssuster (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 12.20 (EET)

Visuaalisessa muokkaimessa painaa lisää ylhäältä "kuvat ja media", laita aukeavaan kenttään sitten kuvan koko nimi tiedostopääte mukaan lukien. Tuolta lisää ohjeita. Pietiboii (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 12.28 (EET)

Visuaalisella muokkaimella valokuvat menevät Wikimedia Commonsiin, joten sillä voi tallentaa vain valokuvia, joiden tekijänoikeudet sinulla on, käytännössä lähes pelkästään itse otettuja valokuvia.-- Htm (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 13.44 (EET)

Ajattelin, että kysymys koskee kuvien lisäämistä artikkeliin, ei niiden tallentamista tänne Wikipediaan. Pietiboii (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 13.59 (EET)

Kyseinen aihe on epämerkittävä, joten älä laita kuvaa äläkä mitään. –Anr (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 13.32 (EET)

Lajiteltavan taulukon päivämääräjärjestys

Miten päivämääräjärjestyksen saisi toimimaan lajiteltavassa taulukossa. Tapaus Siikakankaan lentokentän muistomerkki tällä kertaa. --Aulis Eskola (keskustelu) 29. maaliskuuta 2024 kello 13.32 (EET)

Date table sorting: Malline:Dts.-- Htm (keskustelu) 29. maaliskuuta 2024 kello 14.31 (EET)

@Ipr1: Kiitos tuon hyödylliseksi osoittautuneen mallineen luomisesta tänne! Sen löytymistä helpottaisi, jos lisäisit sen Luokan:Aikamallineet lisäksi luokkaan lajittelumallineet. Elikkäs jos näitä lajittelevia mallineita on vielä sinun jäljiltäsi muita, jotka eivät siinä luokassa ole, niin nyt olisi sopiva aika täydentää mallineiden luokkia. Terveisin Htm (keskustelu) 29. maaliskuuta 2024 kello 14.45 (EET)

Kiitos - mallineesta ja artikkelin editoinnista :) Aulis Eskola (keskustelu) 29. maaliskuuta 2024 kello 23.35 (EET)

Kansalaisuuden merkitseminen

Miten se kansalaisuus merkitään? Näinkö  Suomi, vain näin Suomi, vaiko näin Suomi? Erillaisia merkintätapoja tuntuu olevan liikkeellä.🤔 Tietäjä pro (keskustelu) 8. huhtikuuta 2024 kello 07.38 (EEST)

Lippuja ei ole tavattu käyttää, kun urheilija-artikkeleissa. Sitten noista jäljelle jäävistä, linkillä tai ilman, nii oikeestaa ihan sama ainakin mun mielestä. Pietiboii (keskustelu) 8. huhtikuuta 2024 kello 07.54 (EEST)

Kansalaisuus merkitään linkillä artikkeliin Suomi, jos on erityistä syytä mainita (syntymäpaikasta ei käy ilmi, kaksoiskansalaisuus). Yleensä Suomea ei ole tapana linkittää henkilötiedoissa. raid5 9. huhtikuuta 2024 kello 02.48 (EEST)

Miten lisään uuteen artikkeliin esiintymän kohteesta?

Olen Wikipedian teknisemmällä puolella vielä aloittelija, ja pähkäilen parhaillaan, miten saan lisättyä uuteen luomaani artikkeliin esiintymän kohteesta? Olen luonut kaksi henkilöstä kertovaa, uutta artikkelia, mutta en osannut määritellä niitä Punaisten linkkien naiset -kuukausikilpailun ohjeen mukaan naisiksi: "esiintymä kohteesta (P31) arvo on ihminen (Q5) ja sukupuoli (P21) arvo on muu kuin mies (Q6581097), koiras (Q44148) tai transmies (Q2449503)." (Oletan, että tämän esiintymän puutteen johdosta artikkelit eivät myöskään näy kisakoosteessani.) Matildamato (keskustelu) 10. huhtikuuta 2024 kello 16.10 (EEST)

Tuolla on ohje viime vuodelta: Artikkelin linkittäminen Wikidataan. Linkitin yhden luomasi artikkelin Wikidataan ja joku muu on linkittänyt ne muuta artikkelit. --Linkkerpar^keskustelu 10. huhtikuuta 2024 kello 16.35 (EEST)

Kiitos, tämä olikin selkokielinen ohje verrattuna aikaisempaan löytämääni! Sain käytyä muokkaamassa tietoja. Matildamato (keskustelu) 10. huhtikuuta 2024 kello 19.35 (EEST)

Neuvontapaneelin kautta lähetetty kysymys sivusta Alfa-sukupolvi (17. huhtikuuta 2024 kello 19.47)

Miten poistan tekemäni wikipedia sivun --Erikhaa11 (keskustelu) 17. huhtikuuta 2024 kello 19.47 (EEST)

Sen voi vain ylläpitäjät tehdä. Poistoa voi kuitenkin pyytää laittamalla sivuun Pikapoisto-mallineen sopivalla poistoperusteella. Luurankosoturi ✉️ 17. huhtikuuta 2024 kello 20.25 (EEST)

Neuvontapaneelin kautta lähetetty kysymys sivusta Käyttäjä:Ville Paija/Hiekkalaatikko (19. huhtikuuta 2024 kello 16.09)

Terve, mikä on helpoin tapa luoda info-boksi? Ohje vaikuttaa todella monimutkaiselta koodihommalta. Terveisin Ville Paija --Ville Paija (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 16.09 (EEST)

Tarkoitatko ihan uutta tietolaatikkoa vai sellaisen lisäämistä artikkeliin. Vastaan nyt jälkimmäiseen: Muokkaustilan yläosassa on Lisää-valikko, josta löytyy Malline-kohta. Paina sitä ja tulevan näkymän kenttään laita artikkelin aiheen aihealue. Kun se tulee vastaan, niin paina sitä ja täytä kaikki kohdat, jotka saat täytettyä. Jos kuitenkin haluat luoda kokonaan uuden tietolaatikon, niin kerro minkä, niin ohjeistan lisää. Luurankosoturi ✉️ 19. huhtikuuta 2024 kello 16.17 (EEST)

Kielenhuolto

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Kielenhuolto

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Kielenhuolto!

Kaikki kielenhuoltoon (oikeinkirjoitus, merkitsemiskäytännöt, kirjoitusasu) liittyvä keskustelu. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 21 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

"Paperi"

Julkisessa kirjoittelussa ja myös Wikipediassa törmää joskus sanaan "paperi", kun puhutaan tieteellisestä artikkelista. Se lienee alkujaan lähtöisin konekäännöksestä tai laiskan kääntäjän kynästä ja levinnyt sitten sen enempää ajattelematta laajempaan käyttöön. Suosittelen vakiintunutta termiä "artikkeli", jota käytettäessä asia ei sotkeennu paperintutkimukseen tai ainakin lukija erikseen miettimättä ymmärtää, mitä kirjoittaja haluaa sanoa. --abc10 (keskustelu) 12. maaliskuuta 2024 kello 08.13 (EET)

Joo. Jos halutaan vielä kuvata artikkelin luonnetta, voidaan käyttää lisäksi sanoja tutkimus tai katsaus. --Nitraus ^(wikinät) 12. maaliskuuta 2024 kello 08.30 (EET)

Epävirallisemmassa käytössä paperi on ollut esim. tutkijapiireissä ja yliopistomaailmassa jo vuosia. Ei ole konekäännös. 195.237.90.72 14. maaliskuuta 2024 kello 20.14 (EET)

Niin on ollut. Parempikin termi kuitenkin on olemassa ja sitä kannattaa käyttää. --Nitraus ^(wikinät) 14. maaliskuuta 2024 kello 20.20 (EET)

Kyllä tiedän että on ollut, mutta kun kääntää tekstiä Wikipediaan tai muuten käyttää englanninkielisiä lähteitä ja sinne jää "paperi", käännös on konemainen ellei koneella tehty, eikä ole ajateltu loppuun asti. Konemaista tekstiä syntyy myös siksi että monen tieteenalan käyttökieli on englanti, eivätkä kaikki osaa enää ajatella äidinkielellään suomella. Suosittelen lukemaan hyvää suomenkielistä teksti, että kielen taju säilyy eikä siitä tule paperista. --abc10 (keskustelu) 14. maaliskuuta 2024 kello 20.28 (EET)

Paperi on vaan paperi, mutta paremman käännöksen puutteessa kai se on paras käytettävissä oleva. Yleisesti ottaen paheksun syvästi konekäännöksiä, koska niiden käyttö ohjaa lukijoitamme ja myös käyttäjiämme hoono soome -kielelle. Pitiköhän tähänkin ottaa vielä kantaa.. --Höyhens (keskustelu) 17. maaliskuuta 2024 kello 18.52 (EET)

”Kuntakuva”

Eräisiin kunta-artikkeleihin (Eura, Inari, Koski Tl ja Sulkava) on ilmestynyt väliotsikoita ”Kuntakuva” ja ”Kunnalliset asiat”. Kuntakuvan alla on mm. kylät, kunnallisten asioiden alla mm. väestötiedot, eli ongelma ei ole vain kielenhuollollinen vaan myös tiedon organisointia koskeva. Minusta jaottelu on keinotekoista, eikä sellaista sanaa taida edes olla kuin ”kuntakuva”. Tai on merkityksessä ”yleisön mielikuva kunnasta”, vrt. yrityskuva ja maakuva, mutta sitä ei artikkeleissa tarkoitettane. Yritettäneen tarkoitaa ”kunnan visuaalisia ominaispiirteitä” ja sekoitetaan siihen sitten monenlaisia asioita, jotka yhtä hyvin kuuluisivat jonkin muun otsikon alle. ”Kunnalliset asiat” taas voivat kai olla mitä tahansa asioita, joita kunnan hallintoelimet käsittelevät. Avaan keskustelun aiheesta. Kotivalo (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 08.32 (EET)

Vaikuttaa kömpelöltä ja epäloogiseltakin. Kemi, Riihimäki, Lohja ja Joensuu ovat ilmeisesti ostaneet saman pohjan. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 08.47 (EET)

@Jjanhone: Kotivalo (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 08.47 (EET)

Jos malliartikkeleita kaivataan, niin Huittinen, Pietarsaari, Uusikaupunki, Lapinjärvi, Halikko, Haaga (kauppala), Uskela ovat pienistä kaupungeista menneet artikkeliarvioinneista läpi --Zache (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 09.24 (EET)

Kiitos keskustelun aloittamisesta @Kotivalo:. Pitää paikkansa, että olen saanut viime vuosina kunta-asiakkaita, joiden artikkeleita olen muokannut. Hyvän kunta-artikkelin mallia etsin suositelluista artikkeleista ja tämä kuntakuva(kaupunkikuva) ja kunnalliset asiat ovat lähtöisin Turusta. Kaupunkikuvasanaa ei mielestäni voi käyttää kunnasta, ja tarkistin kyllä, että kuntakuvasana on ylipäätään olemassa. Jos kaupunkikuvan kuntavastineeksi sopisi paremmin jokin muu sana, niin kertokaa. :) Jos Turun tarjoama otsikointimalli ei ole tällä hetkellä suositellun käytännön mukainen, voisiko sen a) muokata kuntoon tai b) tiputtaa pois suositeltujen artikkelien joukosta? Jjanhone (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 09.25 (EET)

Osioiden nimien tulisi kuvata sitä asiaa, jota osiot käsittelevät. Kuntakuva/ kaupunkikuva ovat siinä mielessä huonoja osionimiä, samoin "kunnalliset asiat". Ne eivät kuvaa osioiden sisältöä ja vaikuttavat mainoshötöltä. Yleensä artikkelin kirjoittajan pitäisi soveltaa osioiden asiasisältöä osion otsikointiin. Wikipediassa on paljon sisältöä, on hyvin jäsenneltyä ja huonosti jäsenneltyä. Mysö suositelluissa artikkeleissa voi olla sellaista, joka ei ole suositeltavaa. -- Htm (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 09.51 (EET)

Myös toinen suositeltu artikkeli Pietarsaari käyttää sanoja kaupunkikuva ja kunnalliset asiat. Jjanhone (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 09.53 (EET)

Kaupunkikuva on kaupunkimaantieteellinen termi (https://tieteentermipankki.fi/wiki/Nimitys:kaupunkikuva), joka tarkoittaa rakennetun ympäristön tai kaupunkiympäristön visuaalista ulottuvuutta eli varsinaisesti rakennetun ympäristön maisemaa. Kuntakuvalla varmaan yleensä tarkoitetaan internetin perusteella sitä, minkälaisena toimijana kunta nähdään. Eli liittyy enemmän mielikuviin ja markkinointiin, kun taas kaupunkikuva on enemmän maantieteellinen termi. --PtG (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 10.02 (EET)

Olisiko siis ok käyttää samaa sanaa myös kunnista? Vai voiko kaupunkikuva olla vain kaupungeilla? Jjanhone (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 10.22 (EET)

Yleisessä suomalaisessa ontologiassa, joka on Wikipedian sanastolähteitä kuten Kielitoimiston sanakirja ja Tieteen termipankkikin, kaupunkikuva on maisema-käsitteen alakäsitteitä. Sitä ei voi järkevästi käyttää ei-urbaanista kohteesta. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 10.39 (EET)

Sanalla kaupunki on kaksi eri merkitystä. Se on kunnallishallinnollinen muoto, mutta viittaa myös tiheään rakennettuun ympäristöön. Pirkkalan keskusta on esimerkiksi hyvinkin kaupunkimainen, vaikka kunta ei ole ottanut käyttöön sanaa 'kaupunki' kunnallishallinnossaan. Tiheään rakennettua ympäristöä se on kuitenkin, jolloin kaupunkikuva olisi täysin oikeutettu. Toki joidenkin pienempien kuntien keskustaajama ei ole kovinkaan tiheään asuttu. Ehkä joku rakennettu ympäristö voi olla jossain tapauksissa korvaava määritelmä, mutta sana kaupunki ei ole tässä merkityksessä 'kunnallishallinnollinen alue'. --PtG (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 10.46 (EET)

Hmm, eikö noissa pääsääntöisesti se otsikointi menisi ihan siten, että korvaa sen päätasolla "kuntakuva" otsikon nimellä "Maantiede" ja siirtää RKY-alueet kulttuuri-otsikon alle? -- Zache (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 15.09 (EET)

Riippuu artikkelin sisällöstä. Ei kaikissa kaupungeissa ja kunnissa ole samaa sisältöä. Esimerkiksi Kouvolassa ei ole ollenkaan arkkitehtuuria.-- Htm (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 21.07 (EET)

Joo, monesti vaikuttaisi tuota kuntakuvaa käytetyn merkityksessä kunnan luonnonympäristö, ilmasto, kylät ja kulttuuriympäristöt (toki ei aina ihan samalla tavalla). Mutta kyllähän nuo kuntakuvat pitäisi poistaa artikkeleista. Kunnalliset asiat samalla jakaa hallintoon, palveluihin ja muihin osiohin. --PtG (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 22.13 (EET):::: Pietarsaari-artikkelissa termiä kaupunkikuva on tosiaan käytetty "oikein", koska viittaa siihen rakennettuun ympäristöön. --PtG (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 10.05 (EET)

Myös Kielitoimiston sanakirjassa kaupunkikuva on ja nimenomaan edellä mainitussa merkityksessä. Kuntakuvaa sanakirja ei tunne. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 10.07 (EET)

Tämä "ostaminen" on vapaaehtoistyön motivaation tappajana pelottavan tehokasta. Lopetan ainakin osaltani kaikkien ostettujen kuntien julkisten palvelujen (kuten koulujen, terveysasemien, museoiden, kirjastojen jne) ja muistomerkkien dokumentoinnin sekä kuvittamisen. Tehkööt ne myös sellaiset tahot, jotka maksua vastaan työstöjä tekevät! Voisiko / pitäiskö yhteisön saada esimerkiksi luokittelun (Luokka:Artikkelia on mukattu maksua vastaan, tai jotain vastava?) avulla näkyviin kooste artikkeleista, jossa on ostettua sisältöä? Ja perin outoa, jos samalla on artikkelirakenteita ryhtdytty myymään ohi yhteisön käytäntöjen. - Hmm. Toki ja ehkä kilpailukykyisemmällä korvauksella voisivat monet muutkin wikipedistit osaavat artikkeleja kasata, ja sisällöltään viitseliäämmin... --Paju (keskustelu) 29. maaliskuuta 2024 kello 21.35 (EET)

Mikähän lie ostettua sisältöä? Onko minun tekemäni sellaista? Iivarius (keskustelu) 22. huhtikuuta 2024 kello 22.56 (EEST)

Mainituista artikkeleista nykyään olemassaoleva kunta on ainoastaan Lapinjärvi. Oletteko sitä mieltä, että ko. artikkelin rakenne on paras mahdollinen kunta-artikkeleille? Jjanhone (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 09.36 (EET)

En tiedä muista, mutta minusta on huono puolustus katsoa esimerkkiä jostain artikkelista ja apinoida sitä. Wikipediassa ei ole "suositeltuja otsikointimalleja". Artikkelimalleja on, mutta niitäkin tulee käyttää järjen kera. Kaupungeista on Wikipedia:Artikkelimalli/Kaupunki. Esitit kysymyksen "Jos Turun tarjoama otsikointimalli ei ole tällä hetkellä suositellun käytännön mukainen, voisiko sen a) muokata kuntoon tai b) tiputtaa pois suositeltujen artikkelien joukosta?" Mahdollisia ratkaisuvaihtoehtoja on muitakin.-- Htm (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 10.01 (EET)

Toin tähän keskusteluun toisen aiheen (kunta-artikkelien rakenne) kertomalla, mistä sana kuntakuva on ammennettu. Ehkä otsikoinnille pitäisi avata ihan oma ketjunsa, sillä se ei ole enää kielenhuoltoa. Jjanhone (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 10.25 (EET)

Otsikon pitää selkeästi ilmaista, mistä se kertoo. "Kuntakuva" ei ole sellainen vaan paljon parjattua konsulttikieltä. Sanan alle voi lisätä melkein nmitä tahansa, joten lukijaa auttaa, että otsikko muutetaan täsmälliseksi, kuten jo Koski Tl:ssä näytetään muutetun. Sama koskee sanaparia "Kunnalliset asiat". --abc10 (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 09.49 (EET)

Tanskan sanan "kone" sävy

Kun tanskan ymmärrykseni kulkee pääosin ruotsin kautta, en tunnista "konen" sävyä. Onko se vaimo, rouva, nainen, muori, eukko vai mikä? Laitoin siihen nyt "vaimo", joka ehkä sopii aikakauteen monimerkityksisenä. Mutta tanskantaitoinen voisi kertoa tarkemmin. --abc10 (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 09.19 (EET)

En osaa juuri tanskaa, mutta tämän perusteella sana on sävyltään neutraali ja voi tarkoittaa naista, vaimoa tai rouvaa. -93.106.9.217 30. maaliskuuta 2024 kello 21.01 (EET)

Huomasin että norjassakin on sama sana. Ruotsissa se on muodossa "kona", joka oli sekin minulle outo, mikä johtunee siitä että se on arkaainen [2]. Kiitos ip:lle. Vaimo sopii varmaan sen vastineeksi kuvatekstiin. --abc10 (keskustelu) 30. maaliskuuta 2024 kello 21.26 (EET)

Kaupunkiartikkelien rakenne ja otsikot

Kielenhuoltokeskustelussa tuli esille Kaupunkien artikkelimalli. Sitä ei ole päivitetty kymmeneen vuoteen, joten olisiko syytä muokata sitä? Yritysartikkeleissa Historia-kappale esitetään useimmiten ensimmäisenä, mutta tässä mallissa se on vasta kolmantena: 1 Maantiede, 2 Kaupunkikuva ja nähtävyydet, 3 Historia, 4 Hallinto, 5 Talous, 6 Liikenne, 7 Väestö, 8 Palvelut, 9 Kulttuuri, 10 Urheilu, 11 Lähteet, 11.1 Viitteet ja 12 Aiheesta muualla. En ole osallistunut artikkelimallien muokkaukseen, joten ennenkuin siihen puuhaan ryhdyn, varmistan, onko se sallittua, vai liittyykö hommaan kenties jotain äänestyksiä? Jjanhone (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 13.59 (EET) (Siirretty käytäntö-kahvihuoneesta)

Artikkelimalleja ei "päivitetä" . Jos mallissa ei ole mitään vikaa, niin ei ole korjattavaakaan. Yritys- ja kaupunkiartikkeleiden asioita ei tarvitse esittää samassa järjestyksessä. Tarkat mallit ovat tarpeen vain, jos laitetaan botti tekemään artikkeleita. -- Htm (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 14.34 (EET)

Mallin muokkaamisella tarkoitin otsikoiden järjestyksen lisäksi myös niiden alla olevien esimerkkien täydennystä. Otsikoissa pistää silmään se, että nähtävyydet ja kulttuuri ovat kovin kaukana toisistaan, yleensähän ne liittyvät toisiinsa. Mallissa ei ole myöskään määritelty paikkaa kuuluisille kaupunkilaisille tai ystävyyskaupungeille, joita monessa artikkelissa näkee. Tiedonhaku artikkeleista helpottuu, jos niiden rakenne on edes suurinpiirtein samanlainen.Jjanhone (keskustelu) 26. maaliskuuta 2024 kello 10.24 (EET)

Pingaan mukaan @Quadriplegia & @Anr, jotka ovat joskus kaupunkimallia muokanneet. Jätin pingaamatta wikipedistit, jotka eivät ole vuosiin muokanneet. Jjanhone (keskustelu) 26. maaliskuuta 2024 kello 10.31 (EET)

Olisi hyvä, jos et kirjoittaisi kaupunkiartikkelimalliin tekstiä, joka vaikuttaa artikkelimallin kehittämistä koskevalta keskustelulta. Sitä varten on artikkelin keskustelusivu. Kaupunkiartikkelimalliin ei myöskään luontevasti kuulu keskustelu siitä, mitä osioita voisi olla artikkeleissa, jotka eivät ole kaupunkeja. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 26. maaliskuuta 2024 kello 10.53 (EET)

Tässä kooste tekemistäni muutoksista, jotka kumottiin. Jjanhone (keskustelu) 26. maaliskuuta 2024 kello 11.00 (EET)

Palautin muutokset. Jos on tarkoitus keskustella kaupunkimalline kehittämisestä, niin sitten keskustellaan ensin ja muokataan vasta sitten, kun on päätyy konsensukseen niitä, mitä mallissa on tarpeen muokata. -- Htm (keskustelu) 26. maaliskuuta 2024 kello 11.01 (EET)

Nähtävyydet ja kulttuuri käsittelevät mielestäni kuitenkin aika lailla eri asioita. Osioiden sisältö riippuu aika lailla kaupunkien koosta ja luonteesta. Nähtävyydet sopisi mielestäni matkailun kanssa samaan osioon. Osio "Tunnetut kaupungissa syntyneet ja vaikuttaneet henkilöt" voisi sisältää myös kulttuuri-osiossa olevan kuuluisten kirjailijoiden ja taiteilijoiden tiedot. Kulttuuriosiosta voisi arkkitehtuurin jne. siirtää kaupunkikuvaan, jossa voisi olla myös kaupungin kuvaukset kirjallisuudessa, näytelmissä ja elokuvissa. Ystävyyskaupungit ovat yleensä pieni osio ja se voisi olla omana osionaan jossain loppupuolella, toisaalta yhteistoiminta ystävyyskaupunkien kanssa on kaupungin oma projekti ja voisi olla myös osiossa Hallinto. -- Jokaisesta Suomen kaupungista on jo artikkeli, joten ihan tyhjästä niitä ei tarvitse tehdä. Ja koska tämä on vapaasti muokattava tietosanakirja, niin lienee syytä totuttautua siihen ajatukseen, että mallin mukaiseen artikkeliin voi tulla myöhemmin suuriakin muutoksia. Artikkelimalli on vain malli, se on tarkoitettu ohjeeksi, ei pakollisesti noudatettavaksi. Jos tämän mallin tarve johtuu siitä, että kaupungit haluavat palkata jonkun tekemään itsestään kattavan artikkelin, niin artikkelimallin ohjeluonne ja Wikipedian vapaa muokattavuus täytyy muistaa ottaa huomioon. Wikipedian näkemys hyvästä kaupunkiartikkelista lienee hiukan erilainen kuin asianomaisen kaupungin markkinointipuolen näkemys. Kaupunkien omat verkkosivut muuttuvat vähintään viiden vuoden välein niin perusteellisesti, että kestää aikansa, ennen kuin sieltä löytää tarvitsemaansa tietoa. Nykyään on muotia sijoittaa sivuille isoja vaihtuvia kuvia ja varsinaisen tekstin joutuu kelaamaan jostain sivun alareunasta. Noilla verkkosivuilla on myös luvattoman paljon katkenneita linkkejä. Wikipediassa onneksi minnekään johtamattomat linkit erottuvat punaisina, joten turhalta klikkailulta välttyy. -- Htm (keskustelu) 11. huhtikuuta 2024 kello 02.56 (EEST)

Tuo on musta ihan ok järjestys. Melkein voisin siirtää historian viimeiseksi, kuten usein on tietosanakirjoissa, joissa on tekstiä niin paljon, että sen joutuu jakamaan osioihin. Historiaosuus toki on monissa kunta-artikkeleissa ensimmäisenä, mikä taas varmaan johtuu siitä, että monet muokkaajat pitävät osiosta ja siksi, koska siihen usein löytyy helposti asiaa yhteenvetäviä lähteitä. Mutta musta olisi oleellista ensin määrittää, mistä artikkeli kertoo. Olisi esimerkiksi hassua aloittaa eläinartikkeli tiedolla siitä, että kuka eläimen on löytänyt ja myöhemmin vasta päästäisiin kuvaamaan eläintä. Yritysartikkeleissakaan ei välttämättä olisi väärin aloittaa siitä, että mitä yritys tekee nykyään kuin sillä, mitä vaikkapa Nokia teki 160 vuotta sitten. --PtG (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 22.09 (EET)

Eri ihmiset etsivät eri tietoja. Esimerkiksi yrityksen nykyasiat ovat usein tuttuja, jahaetaan tietoja, miten yrityksestä on tullut juuri se mikä se on. Jyräsit eräässä artikkelissa tämän järjestyksen, enkä käynyt kinaamaan, mutta asia jäi vaivaamaan, koska kuulun niihin, joista historia on kiinnostavampi kuin kunnan hallinto tai vaikkapa saaren pinta-ala. --abc10 (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 22.20 (EET)

En väitä, etteikö muakin kiinnostaisi historia useasti enemmän kuin saaren pinta-ala. Talous esimerkiksi kiinnostaa henkilökohtaisesti vähiten. Mutta historiaosiokin alkaa usein, että "nykyisen Suomen alueen...", jolloin olisi loogista ensin kertoa, että mistä alueesta tässä nyt puhutaan. Tämä ei liity kiinnostukseen. --PtG (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 22.33 (EET)

Artikkelin nimen käännöksen heittomerkit johdannossa

En tiedä olenko oikeassa kahvihuoneessa, mutta anyways. Olen nähnyt, että tehdään artikkeleja ulkomaisilla kielillä. Hyvin simppeli esimerkki, olisi vaikka artikkeli car. Kun halutaan laittaa aiheelle suora? suomennos, millaisia heittomerkkejä siinä käytetään? " vai ' vai jotain ihan muuta? Esimerkiksi car olisi siis "auto" tai 'auto'. Olen nähnyt tapauksia, joissa heittomerkkejä käytetään eritavalla. En löytänyt vastausta ohjeesta tai sitten en vain huomannut. Toinen esimerkki artikkelissa Magen David Adom, jossa johdannossa on "Punainen Daavidinkilpi", miksi siinä on tuollaiset heittomerkit eikä erilaisia, kuten '? Pietiboii (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 19.06 (EEST)

Kun kerrotaan sanan merkitys suomeksi, on tapana ympäröidä se puolilainausmerkillä eli heittomerkillä: Kielitoimiston ohjepankki. --abc10 (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 19.34 (EEST)

Näin arvelinkin, kiitos tiedosta. Pietiboii (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 19.38 (EEST)

Meillä on kielimalline, jota käytetään esimerkiksi paikannimissä: Car (suom. auto). -- Htm (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 20.13 (EEST)

Se tuottaa virheellisesti kursivoidun sanan. Jossain ohjeiden uumenissa lukee, että Wikipediassa noudatetaan Kielitoimiston ohjeita, joten malline pitäisi korjata eli ottaa kursivointi pois. --abc10 (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 20.30 (EEST)

Totean tähän vielä sen, että suomen kielessä ei periaatteessa kuuluisi käyttää "tällaisia lainausmerkkejä" tai 'tällaisia puolilainausmerkkejä', vaan ”tällaisia kaarevia lainausmerkkejä” ja ’tällaisia kaarevia puolilainausmerkkejä’. Kummankaanlaisia merkkejä ei ole myöskään oikein kutsua heittomerkeiksi; heittomerkki on ' tai ’, mutta vain silloin, kun sitä ei käytetä lainausmerkkinä. --Qwerty12302 (kesk | muok) 19. huhtikuuta 2024 kello 21.57 (EEST)

Kysy vapaasti

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Kysy vapaasti

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Kysy vapaasti!

Kysymykset asioista, jotka eivät liity Wikipediaan. Wikipediaa koskevat keskustelut kuuluvat kahvihuoneen muihin osastoihin. Jos tarvitset apua Wikipedian käyttämiseen, voit pyytää sitä neuvonnasta. Valitse kysymyksellesi mahdollisimman kuvaava otsikko! Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 30 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Wikipedian käytäntö?

Siirretty Sekalaista-kahvihuoneeseen. Luurankosoturi ✉️ 27. tammikuuta 2024 kello 23.07 (EET)

Mitä ihmissielulle tapahtuu kuolemantuottamuksen hetkellä?

Olen pohtinut seuraavaa asiaa. Jos joku henkilö aiheuttaa tietämättään kuolemaan johtaneen onnettomuuden esim autokolarissa tai vaikka riidan aikana aiheuttaa toiselle osapuolelle kuolettavat vammat, niin mitä hänen sielulleen tapahtuu juuri sillä hetkellä, jossa hän tajuaa riistäneensä ihmishengen ja on menettänyt mahdollisuutensa päästä taivaaseen tai ikuiseen kuolemanjälkeiseen paratiisiin? Mikä on tuo yhden sekunnin kestävä olotila, jossa sielu jättää ruumiin, mieli korruptoituu pahaksi ja ruumis vaatii ikuista mielihyvää 24/7 loppuelämän ajan? 86.115.71.183 28. tammikuuta 2024 kello 14.19 (EET)

Isä Brownia katsoneena sanoisin, että jos hän katuu, niin Jumala antaa anteeksi. Luurankosoturi ✉️ 28. tammikuuta 2024 kello 14.32 (EET)

Miika 6:8 Aguilus (keskustelu) 30. tammikuuta 2024 kello 16.07 (EET)

Miika 6:8 Luurankosoturi ✉️ 30. tammikuuta 2024 kello 16.14 (EET)

Jaa jaa, täytyy asentaa salakuuntelulaite Jumalan toimistoon sitten. -- Cimon Avaro 30. tammikuuta 2024 kello 18.55 (EET)

Kristillisen opin mukaan sielu ei jätä ruumista synninteon vuoksi. --Vnnen (keskustelu) 30. tammikuuta 2024 kello 21.30 (EET)

Kolmantena. --Aguilus (keskustelu) 31. tammikuuta 2024 kello 15.42 (EET)

Pohdintaa nimimerkin käytöstä ja anteeksipyyntö harkitsemattomasta loukkauksesta

..ja voishan täällä esiintyä ihan nimimerkilä. --Aguilus (keskustelu) 1. helmikuuta 2024 kello 22.30 (EET)

Kaikki @Aguilus: esiintyvät täällä nimimerkeillä, eikä käyttäjien todellinen henkilöllisyys kuulu sinulle. --J. Sketter (keskustelu) 1. helmikuuta 2024 kello 23.48 (EET)

Anteeksi jos olen jolen loukannut sinua tai lähimmäisiäni mutta ainakaan harkitusti mitään tällaista ei ole tietääkseni tapahtuna. --Aguilus (keskustelu) 2. helmikuuta 2024 kello 12.12 (EET)

Itseasiassa muuten, eihän henkilöllisyys ilmene silloinkaan vaikka olisikin käyttäjätunnus koska senhän voi ns. vetää hatusta. --Aguilus (keskustelu) 2. helmikuuta 2024 kello 12.46 (EET)

Ajattelun siemeneksi: -Arvostettu yksilöllisyys. --Aguilus (keskustelu) 2. helmikuuta 2024 kello 13.56 (EET)

kommenttisi heijastaa sielullista heikkoutta. --Aguilus (keskustelu) 16. helmikuuta 2024 kello 17.13 (EET)

Noudata neuvoja, ole kiitollinen Aguilus (keskustelu) 16. helmikuuta 2024 kello 09.57 (EET)

terv. heikko -- Aguilus (keskustelu) 16. helmikuuta 2024 kello 22.24 (EET)

Moottoripyörävero

Maksetaanko kevarista moottoripyöräveroa kuten normaalimoottoripyörästä? 46.132.68.100 31. tammikuuta 2024 kello 04.22 (EET)

Myös kevyestä moottoripyörästä pitää maahantuojan maksaa rekisteröinnin yhteydessä autovero. Se perustuu iskutilavuuteen, toisin kuin autoissa, joissa vero määräytyy mitatun tai arvioidun hiilidioksidipäästön perusteella. Sen sijaan vuosittain maksettavaa ajoneuvoveroa ei moottoripyöristä tarvitse maksaa. Sipilän hallitus kyllä kaavaili sen ulottamista myös moottoripyöriin, mutta jostain syystä se haudattiin. --J. Sketter (keskustelu) 1. helmikuuta 2024 kello 04.47 (EET)

Juoksu ja kävely

Rasittaako yhtä pitkän matkan juoksu vai kävely enemmän? 86.115.81.126 31. tammikuuta 2024 kello 11.36 (EET)

Esim. jos juoksee jonkin matkan puolessa tunnissa, rasittaako se enemmän kuinm että saman matkan kävelee tunnissa ja kymmenessä minuutissa? 86.115.81.126 31. tammikuuta 2024 kello 11.38 (EET)

Kyllä sanoisin, että pääosin juoksussa lihakset, luut ja nivelet rasittuvat enemmän. Niihin kohdistuu erilailla voimia juoksussa kuin kävelyssä. Tietysti se kuinka raskaalta jokin tuntuu onkin sitten subjektiivista, jollekin kevyt juoksu voi tuntua kevyemmältä kuin saman matkan pidempikestoinen kävely. Riippuu varmasti myös vauhdista ja kuinka pitkästä matkasta ja ajasta on kyse. Se kumpi kenenkin elimistölle on parempi on myös henkilöstä riippuvaa. Ei lihasten rasittaminen pahasta aina ole. En ole asiantuntija. --Farma3110 (keskustelu) 31. tammikuuta 2024 kello 13.14 (EET)

Joku ei jaksa kävellä täyttä aikaa ja suoritus on ainoastaan kolme kilometriä. Toinen kiireisempi juoksee vastaavan matkan 12 minuutissa. Kannattaa istua koko päivä sisällä ilman liikuntaa ja käyttää alkoholia, jos haluaa rasittaa elimistöä maksimaalisesti. Tosin monen mielestä alkoholia tulisi käyttää ainoastaan krapularyyppyyn. Tärkeintä tällaisessa harjoittelussa on nousujohteisuus, vaihtelu ja kestävyyden kasvattaminen vähitellen. En ole asiantuntija. raid5 1. helmikuuta 2024 kello 01.16 (EET)

Totaalisen rasituksen maksimoimiseksi kannattaa toki nautintoaineita siemailla rasittavassa seurassa. Vajavaisella asiantuntijuudella. --Farma3110 (keskustelu) 3. helmikuuta 2024 kello 12.31 (EET)

Jos energiankulutuksesta puhutaan, ne vievät suurin piirtein saman verran. -176.72.102.217 2. helmikuuta 2024 kello 16.28 (EET)

Peruskoulu USA:ssa

Kuinka monivuotinen on Yhdysvaltain peruskoulu? 46.132.74.252 1. helmikuuta 2024 kello 12.33 (EET)

Oppivelvollisuus-artikkelin mukaan ainakin oppivelvollisuuden alku ja loppu on osavaltiosta riippuen 5–8-vuotiaasta 15–18-vuotiaaseen. Luurankosoturi ✉️ 1. helmikuuta 2024 kello 12.43 (EET)

Puulämmitteinen kerrostalo

Onko Suomessa puulämmitteisiä kerrostaloja? 109.240.96.239 11. helmikuuta 2024 kello 10.33 (EET)

Ei juurikaan. Puulämmitteinen kerrostalo voi olla vain vanha puusta rakennettu, noin vuosilta 1920-1959 ja kerroksia on 2 tai 3. 1980-luvun alusta yleistyivät sähköpatterit, jotka eivät maksa juuri mitään, joten pelkällä puulämmityksellä ei lämpiä juurikaan vanhoja puukerrostaloja. Huoneistokohtaiset sähkölämpöpatterit ovat siis siinä puulämmityksen (esim. huoneen nurkan pönttöuunit) rinnalla apuna. Käyttöveden lämmittämiseen tarvitaan nykyaikaisessa asumisessa joka tapauksessa lämminvesivaraaja, joka perustuu sähköön kun vettä ei enää keitetä vesipadassa jonka alla olisi tuli. --37.33.152.233 11. helmikuuta 2024 kello 10.38 (EET)

Ei enää. Vanhat kivikerrostalot, korkeammatkin kuin parikerroksiset, olivat tietysti puulämmitteisiä, ja jos kiertelee Helsingin keskustaa tai käy arvoasuntojen myyntinäytöissä, niissä voi vielä nähdä kakluuneja, jotka voivat olla käytössä tai ainakin käyttökunnossa. Mutta lämmitys on keskuslämmitys, vesi kiertää mukavasti pattereissa omia aikojaan. --abc10 (keskustelu) 11. helmikuuta 2024 kello 11.25 (EET)

Wien

Mikä on Wienin suhteellinen osuus Itävallan koko asukasluvust? 46.132.74.122 12. helmikuuta 2024 kello 15.52 (EET)

Pikaisella laskutoimituksella (Wienin asukasluku jaettuna koko maan väkiluvulla) = 23%. Pietiboii (keskustelu) 12. helmikuuta 2024 kello 15.56 (EET)

Kuntopyörä

Milloin ja missä kuntopyörä keksittiin? 46.132.74.122 12. helmikuuta 2024 kello 15.53 (EET)

Englanninkielisestä Wikipediasta löytyy artikkeli gymnasticon. Olisikohan tuo suomeksi vaikka "voimistaja"? Patentti on myönnetty Lontoossa, joten kai tuo on brittiläinen keksintö vuodelta 1796. Vähintään se täyttää nykyisenkin määritelmän, missä liike-energia muuttuu paikallaanpysymisvoimaksi. --Pxos (keskustelu) 12. helmikuuta 2024 kello 17.41 (EET)

Vanhat almanakat

Onkohan missään netissä saatavilla digitaalisesti vanhoja (esim. 1900-luvun) Yliopiston almanakkoja? Kiinnostaisi erityisesti tietää, miten nimipäivät eri päivillä ovat muuttuneet. --40bus (keskustelu) 21. helmikuuta 2024 kello 13.00 (EET)

Kansalliskirjaston sivuilta löytyy vuosille 1833–1939. –Anr (keskustelu) 21. helmikuuta 2024 kello 13.09 (EET)

Ja onko sen jälkeen missään? Kiinnostaisi esim. tietää, mikä nimi oli kalenterissa 26. tammikuuta ennen vuotta 1995, jolloin nykyisin sen päivän ainoa nimi Joonatan tuli sille päivälle. --40bus (keskustelu) 21. helmikuuta 2024 kello 13.12 (EET)

https://almanakka.helsinki.fi/nimipaiva/nimipaivauudistukset/ –Anr (keskustelu) 21. helmikuuta 2024 kello 13.23 (EET)

Ennen kuin Joonatan sai nimipäiväpaikan kalenterista vuoden 1995 alusta lukien, 26.1 nimipäivää viettivät Raine ja Raino, joiden nimipäivä siirtyi lokakuun ensimmäiselle päivälle (1.10) Lähde: [3]--Ville Siliämaa (keskustelu) 4. maaliskuuta 2024 kello 00.10 (EET)

Talvisodan aikaiset polttopuut

Hakaniemen torista oli joskus kuva jossa oli valtavat pinot noin puoli metrisiä polttopuita sodan ajalta. Tästä löytyy Googlen kuvahaulla huonosti. Mitä puulajia ne polttopuut olivat? Järjestään koivua vai myös havupuita? 37.33.221.87 21. helmikuuta 2024 kello 13.05 (EET)

En tiedä. Tosin HSY:n artikkelissa "Mikä on paras puulaji polttoon?" jossa puhutaan puun lämpöarvosta, on virke "[i]tse asiassa koivun suosiminen polttopuuna on melko uusi ilmiö". Motti.fi:n sivulla (Energian käyttö Suomessa, lähteet 1917-2007) kerrotaan, että noin satisen vuotta sitten valtaosa metsästä hakatusta puusta oli polttopuuta. Jos miettii, millaista puuta Suomessa kasvoi ja ajattelee myös sitä, että saha- ja kirvesmiehet tuskin jättivät havupuita kaatamatta ja etsivät vain luonnonkauniita koivikoita hakattavaksi, voisi tehdä oletuspäätelmän, että Hakaniemen torin puupinot olivat sekapuuta. Voi olla, että kysymystä "Eikö teillä ole koivuklapeja?" ei olisi juuri kuullut 1940-luvulla. --Pxos (keskustelu) 21. helmikuuta 2024 kello 13.44 (EET) Ehkä koivu kiinnosti jo isoisiämme. Kommentin viim. virke yliviivattu jälkeenpäin. --Pxos (keskustelu) 21. helmikuuta 2024 kello 17.39 (EET)

Wanha valokuva kertoo: [4] ja [5] .-- Htm (keskustelu) 21. helmikuuta 2024 kello 14.54 (EET)

Siihen, kuinka uusi ilmiö koivupuun suosiminen on, löysin kuitenkin hieman aikaperspektiiviä HS Aikakoneen Hesarista (8.1.1952, sivu 12), jossa on useita myynti-ilmoituksia nimenomaisesti koivuhaloista, joten on niille ollut kysyntää jo 1950-luvulla, kun kerran tarjotaan peräti rautatievaunulasteittain koivuhalkoja ostettavaksi. Vielä olisi kiva saada tietää, kuinka suuri hintaero koivuhaloilla (HeSa: 2 150 mk/m3 per 1952) ja havu-/sekapuuhaloilla on ollut. --Pxos (keskustelu) 21. helmikuuta 2024 kello 17.39 (EET)

Kuusta. Juttelin vuosia sitten erään metsäalan ammattilaisen kanssa muista asioista, ja hän siinä sivussa kertoi, että eteläsuomalaiset laajat kuusikot on aikanaan istutettu helsinkiläisten polttopuun tarpeisiin. Hakaniemen torin pinojen puut eivät olleet puolimetrisiä vaan metrin mittaisia, koska polttopuun mittayksikkö on motti. --abc10 (keskustelu) 21. helmikuuta 2024 kello 15.39 (EET) edit:helsinkiläsiten --21. helmikuuta 2024 kello 18.02 (EET)

Hauskaa, kun tässä on kolme eri vastaustyyppiä: minun vastaukseni perustuu hajanaisista lähteistä tehtyyn päättelyyn (oma tutkimus). Htm on etsinyt kysyjän kaipaamia kuvia ja kehottanut lukijaa katsomaan niistä itse (lähteistys). Abc10:n vastaus perustuu muistinvaraisten kuulopuheiden tuottamaan itsevarmuuteen (ITE-tieto). Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella lähde! Löysin vielä Hesarin artikkelin vuosien 1945–1946 energiapulasta (Tuomo Väliaho: 14 astetta sisällä... / Helsingin Sanomat 30.10.2022.) --Pxos (keskustelu) 22. helmikuuta 2024 kello 14.19 (EET)

Jotain hauskuutta pitää olla. Muutenhan tämä olisi liian puisevaa.-- Htm (keskustelu) 22. helmikuuta 2024 kello 14.27 (EET)

Vastauksessani ei ollut mitään hauskaa vaan pelkkää kuivaa asiaa. Nokkava kommenttisi siltä osin kuin se kohdistui minuun, on juuri sellaista ilkeilyä, jota joudun vähän väliä tiettyjen käyttäjien suunnasta kokemaan. Mistä sinä "tiedät", että kyse on muistinvaraisuudesta? – Motti on mitta, josta voit lukea vaikka Wikipediasta luotettavaa tietoa, jos se ei ole muuten tuttu. – Ennen kuin painat Julkaise muutokset -nappia kommentin kirjoitettuasi, lue se ja mieti, onko siitä hyötyä Wikipedialle tai sen tekijöille. Kuten aika ajoin olen todennut, pilkanteko saattaa tuottaa kyllä lausujalleen endorfiinikiksejä, monille muille ei, ja mädättää Wikipediaa. Joku rohkea ylläpitäjä voisi poistaa kommenttisi turhana ja häiriköivänä. --abc10 (keskustelu) 22. helmikuuta 2024 kello 14.56 (EET)

Motti-wikilinkkisi vie sotatermisivulle, oikea linkki on Motti (tilavuusmitta). Hakaniemen torin halkojen pituutta arvioitaessa kannatta ottaa huomioon, että halon pituus on (tavallisesti) yksi metri. -- Htm (keskustelu) 22. helmikuuta 2024 kello 15.12 (EET)

Pahoittelen että se vei väärälle sivulle. Halkojen pituudesta: mielestäni yritin sanoa "metri" ("Hakaniemen torin pinojen puut eivät olleet puolimetrisiä vaan metrin mittaisia"). --abc10 (keskustelu) 22. helmikuuta 2024 kello 17.10 (EET)

Niinhän kirjoitit, mutta tilavuusmitta-artikkeli ei välttämättä ole paras lähde. Uskon toki, että tiedät minkä mittaisia halot ovat.-- Htm (keskustelu) 22. helmikuuta 2024 kello 17.16 (EET)

En nyt oikein ymmärrä mitä ajat takaa, mutta kysyjä puhui puolimetrisistä haloista, ja minä korjasin sen metrisiksi (kukaan muu ei huomannut tai ei ainakaan korjannut) virhettä. Halot tehtiin usein mottitalkoilla, jolloin arvattavasti halon pituus on metri. Voit jatkaa hiusten halkomista yhdessä entisen ylläpitäjän kanssa. Katson että tein hyvää työtä vastatessani kysyjälle. Kahden muun mielestä en tehnyt. Tämä ei ole tietosanakirja-artikkeli vaan kahvihuone / kysy vapaasti, ja usein täällä linkataan eteenpäin jollekin wikisivulle, jolla on lähteitä (ellei ole lähteetön, mikä joidenkin mielestä ei ole ongelma). Toivottavasti kysyjä kuitenkin on saanut kaipaamansa tiedon. --abc10 (keskustelu) 22. helmikuuta 2024 kello 17.43 (EET)

Kommenttini oli hyvä. Osa lukijoista ei osaa lukea kriittisesti. Tein selvemmäksi, että käsityksesi siitä, että halkopinot ovat vain kuusta, perustuu sanojesi mukaan kuulopuheisiin. Motti on linkitetty väärään artikkeliin, vaikka kumpikin sanan merkitys on minulle tuttu. Teet tietosanakirjaa hyvin varmalla asenteella ja kuitenkin panet lukuisiin artikkeleihin lähdepyyntöjä ja jopa olet korjannut olemassa olevia lähteitä oikeista vääriksi perustuen vain omiin fiiliksiisi. Olet ITE-tietosanakirjan tekijä, mikä selviää hyvin siitä, miten vastaat kysymykseen itsevarmasti. Kyllä pilkan on syytä osua oikeaan puuhun. Kommenteistani oli hyötyä. Sinun kommenteistasi on haittaa. Lukijoiden pitää ymmärtää, millainen tietosatukirja Wikipedia on ja millaisia tietosatusetiä täällä on. --Pxos (keskustelu) 22. helmikuuta 2024 kello 15.15 (EET)

Toistan nyt varmuuden vuoksi (muita lukijoita varten), että tämä sivu ei ole tietosanakirja-artikkeli, ja jos jossain on virallinen käytäntö, että tällä sivulla olevat tiedot on lähteistettävä riippumattomin lähtein, olisi mukava saada siitä tieto, niin että kaikki voivat sitä noudattaa. Tieto eteläsuomalaisista kuusikoista ei ole muistinvarainen, eli syytöksesi on väärä. Artikkeleita kirjoittaessani merkitsen lähteet, joten syyttelysi on asiaton. Linkitin väärään Motti-artikkeliin, mitä pahoittelen toistamiseen. Sinun vastauksesi Kahvihuoneissa ja kirjoittamasi artikkelit on varmastikin lähteistetty huolellisesti. Uskon niin kunnes toisin todistetaan. --abc10 (keskustelu) 29. helmikuuta 2024 kello 09.42 (EET)

Todistettu toisin: Pxosin lähteetön kommentti ja tuorein artikkelinaloitus on vuodelta 2019 ja lähteetön. --abc10 (keskustelu) 1. maaliskuuta 2024 kello 14.48 (EET)

M.O.T.T.I. (Minkä otit toisin todistettavaksi, ilopilleri.) Keikarilla ei ole kuin vaatteensa. --Pxos (keskustelu) 1. maaliskuuta 2024 kello 22.04 (EET)

Tasa-arvolaki

Milloin Suomeen tuli virallinen tasa-arvolaki? 46.132.53.190 22. helmikuuta 2024 kello 19.26 (EET)

Tasa-arvolaki tuli artikkelinsa mukaan voimaan 1. tammikuuta 1987. --VynedJ (keskustelu) 22. helmikuuta 2024 kello 19.39 (EET)

Anja Hatakka

Onko viimeinen alkuperäisessä Tuntematon Sotilas elokuvassa mukana ollut näyttelijä [[Anja Hatakka]] yhä elossa ja missä hän asuu? 109.240.96.246 24. helmikuuta 2024 kello 07.11 (EET)

Anja Hatakka oli ainakin vuonna 2016 elossa.[6] Olettaisin että tieto olisi päätynyt lehdistöön jos hän olisi kuollut. --Linkkerpar^keskustelu 24. helmikuuta 2024 kello 07.20 (EET)

Hitaan valotusajan fiilis

Nykyisin kun kännykät kameroineen on saaneet jalansijaa aikalailla niin miten voisi toteuttaa sen että olisi hitaan valostusajan fiilis kuvassa? -ei pelkkiä räpsyjä. --Aguilus (keskustelu) 24. helmikuuta 2024 kello 18.44 (EET)

Osta oikea kamera, jossa on valotusajan säätö, ja kameralle jalusta. Valmiisiin ”liian teräviin” kuviin saa epäterävyyttä kuvankäsittelyohjelmien motion blur- (liike-epäterävyys) ym. blurraussäätimillä. Kotivalo (keskustelu) 25. helmikuuta 2024 kello 16.46 (EET)

Kyllä halvoissakin nykykännyköissä on usein tila, jossa voi säätää valotusaikaa ("ammattilainen" tms).

Taustan sumeaksi saa aukolla, joka löytynee kovimmista kännyköistä - tai sitten voi käyttää esim. makro-kameraa kännykän monista kameroista. Monissa halvoissakin kännyköissä on 2-3 eri kameraa + selfie-kamera vielä päälle. Aulis Eskola (keskustelu) 25. helmikuuta 2024 kello 17.52 (EET)

Vanhat kelikamerakuvat

Onko missään saatavilla Suomesta vanhoja verkko- ja kelikamerakuvia? Esimerkiksi vuoden jokaiselta päivältä ympäri maata. Kiinnostaisi nähdä kuvia paikoista, joissa on lunta vielä myöhään keväällä silloin kun lunta vielä on. --40bus (keskustelu) 25. helmikuuta 2024 kello 18.31 (EET)

Sotilasarvon menettäminen

Viimeisenä armahduksenaan Sauli Niinistö palautti vantaalaismiehelle tykkimiehen sotilasarvon. Jos miehistön jäsen tuomitaan menettämään sotilasarvonsa, mikä hänestä tulee tämän jälkeen? Alokas? Alitykkimies? Poistetaan kokonaan reservin vahvuudesta? Gwafton (keskustelu) 28. helmikuuta 2024 kello 16.43 (EET)

En tiedä vastausta, mutta nykyisen rikoslain mukaan alinta sotilasarvoa ei enää voi menettää. Muutos astui voimaan 1.1.2001. --Silvonen (keskustelu) 28. helmikuuta 2024 kello 16.59 (EET)

Paqui One Chip challenge

Voiko Suomessa ostaa tai tilata mistään noita Paqui One Chip challenge sipsejä eli niitä supertulisia sipsejä, jotka sisältävät tätä maailman tulisinta Caroline Reaper chiliä? 109.240.83.244 29. helmikuuta 2024 kello 16.05 (EET)

Ruokavirasto on määrännyt ne pois Suomen markkinoilta terveydelle haitallisina. Mutta onko ne oikeasti edes tulisia, kun usean videon lopussa sanotaan "No Reaction!"--Elastul (keskustelu) 2. maaliskuuta 2024 kello 11.07 (EET)

Oppikoulu ruotsissa

Oliko myös Ruotsissa aikaisemmin keskikoulusta ja lukiosta koostunut oppikoulu kuten Suomessa oli? 193.210.194.97 1. maaliskuuta 2024 kello 14.51 (EET)

Ja, det fanns det. Keskikoulua vastasi realskola. Peruskoulu Ruotsiin tuli vuodesta 1962 lähtien. -176.72.71.184 8. maaliskuuta 2024 kello 22.25 (EET)

Tv-lähetysten alku Ruotsissa

Milloin Ruotsissa alkoivat säännölliset televisiolähetykset? 86.115.89.148 9. maaliskuuta 2024 kello 19.54 (EET)

1956. -176.72.71.184 9. maaliskuuta 2024 kello 22.39 (EET)

Ultra Bran mediatioedote

Mistähän voisi löytä Ultra Bran meidatiedotteet Sinä päivän kun synnyimme -lkokoelmalevyn julkaisusta vuodelta 2017? Muistikuvani mukaan siinä mainittiin tietoja levyn kappaleisiin liittyen, koita ei levyn kansissa ole mainittu. 91.154.226.220 10. maaliskuuta 2024 kello 01.18 (EET)

Lakkautetut koulut ja kaupat Pohjois-Savossa

Miten voin saada tietoa yllä olevasta aiheesta Lumiukko 7 (keskustelu) 13. maaliskuuta 2024 kello 16.17 (EET)

Luetteloita lakkautetuista oppilaitoksista vuosilta 2004-2021 löytyy ainakin Tilastokeskuksen sivuilta: [7]. Sitten esimerkiksi Pohjois-Savon vanhoista kansakouluista löytyy meiltä luettelo (Luettelo Pohjois-Savon kansakouluista). Entisistä oppilaitoksista kertovia artikkeleita myös luokassa Luokka:Entiset suomalaiset oppilaitokset, mutta sieltä joutuukin etsiskelemään tietyn alueen kouluista kertovat artikkelit, kun luokkaan ei ole luokiteltu niitä maakunnittain. Edit: Näköjään ainakin kansakoulut on luokiteltu maakunnittainkin, eli sieltä selaamaan. Terv. --Ville Siliämaa (keskustelu) 14. maaliskuuta 2024 kello 03.43 (EET)

Tampereen viemäriverkoston kartta

Olen kysynyt tätä aikaisemminkin. Sain vastaukseksi, että viemäriverkosto on digitaalisessa PISARA paikkatietojärjestelmässä. Miten tähän järjestelmään sitten pääsee käsiksi? Siitä ei tahdo edes löytyä mitään tietoa. 91.159.78.13 18. maaliskuuta 2024 kello 20.22 (EET)

Ehkä se on poistettu julkisuudesta. Lue päivän lehtiä, niin arvaat miksi. Ihan huvikseni ihmettelen kiinnostusta viemäriverkostoon. --abc10 (keskustelu) 18. maaliskuuta 2024 kello 21.55 (EET)

Arpaonnen ennustaminen

Kotiin tuli kirjekuorellinen Sorkka-arpoja (nimi muutettu). Kuoressa on viisi arpalipuketta, arpoja on yhteensä 420 tuhatta ja palkintoja on jaossa 84 225 kappaletta, eli keskimäärin joka viides arpa voittaa eli jokaisessa kuoressa on todennäköisesti yksi voittava arpa, jolla saa vähintään hetken kelluvan heijastimen. Miten lasketaan todennäköisyyksiä enemmänkin? Päätin osallistua arvontaan, ja aionkin avata uuden arvan joka viikko ikään kuin "kevätkalenterina" seuraavan viiden viikon aikana. Mikä on todennäköisyys, että viidestä arvastani yksikään ei voita tai että peräti kaksi arpaa voittaa – oletuksilla, että kaikki on satumaisesti jakaantunutta eli yleiset normaalijakelun ehdot pätevät kaikkialla ja iankaikkisesti lukuunottamatta postinkulkua? --Pxos (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 18.53 (EET)

Pikaisesti osittain päässä laskien mutkia oikoen ja siksi ei ihan tarkalleen oikein, mutta 4/5 potenssiin viisi eli noin kolmasosa ensimmäiseen, ja 4/5*4/5*4/5*1/5*1/5 eli noin 0,02. Saattoi toki mennä väärinkin. –Anr (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 23.20 (EET)

Joo siis oleellista on se voittamattomien arpojen määrä, mutta käytännössä se ei muutu paljonkaan kun niitä repii pieniä määriä. Kysymyksessähän ei itse asiassa olekaan täsmällinen luku "joka viides arpa voittaa". Sikäli Anr:n vastaus näyttää oikealta. Sorkka-arvathan on muuten tietääkseni pussitettu niin että joka lähetyksessä on vähintään yksi oikein. --Höyhens (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 09.29 (EET)

Anr-kertotaulu ei oikein aukea oikein minulle. Jos puhutaan satunnaisjakautuneesta pallomerestä, niin eikös kaikkien tapausten yhteenlaskettu todennäköisyys ole 1? Siis se, että kirjekuoressa olevilla arvoilla voittaa 0...5 palkintoa. Jos siis 0:n tod.näk. on ~0,328 ja 2:n tod.näk. on 0,02, niin mikä on tod.näk. voittaa täsmälleen yksi palkinto? Ei kai se voi nyt olla 4/5*4/5*4/5*4/5*1/5? Toisaalta jos Sorkka-arvoissa on harrastettu voitonsijoittelua, niin hommahan kai on helppo. Lähetetään 84000 kirjettä, joissa jokaisessa on arpanippu, jolla voi voittaa varmasti vähintään yhden palkinnon. Silloin jää 225 palkintoa yli, jolloin voidaan olla ehkävarmoja, että 225 kuoressa 84000:sta on enemmän kuin yksi arpajaisvoitto. Tässä tapauksessa minun kannattaa noudattaa "avaa 1 arpa per viikko" -menettelyä vain siihen saakka, kunnes löydän minulle varmistetun voittoarvan. Sitten jännitys lakkaa ja voin avata kaikki jäljellä olevat arvat samantien, koska niissä ei enää suurella tod.näk:llä ole toista voittoa. --Pxos (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 14.19 (EET)

Koska voitot voivat tulla eri järjestyksissä, pitää vielä kertoa 4/5*4/5*4/5*4/5*1/5-tyyppinen kertolasku mahdollisten järjestyksien määrällä. Jos siis halutaan laskea todennäköisyys saada viidestä arvasta tasan n voittoa, kaava on $\left({\frac {4}{5}}\right)^{5-n}\cdot \left({\frac {1}{5}}\right)^{n}\cdot {5 \choose n}$. Tällöin todennäköisyydet ovat: 0 voittoa 0,32768, 1 voitto 0,4096, 2 voittoa 0,2048, 3 voittoa 0,0512, 4 voittoa 0,0064, 5 voittoa 0,00032 ja kaikki yhteensä 1. Brewster239^(K·M) 20. maaliskuuta 2024 kello 15.18 (EET)

Brewster239 korjasikin. 4/5*4/5*4/5*4/5*1/5 voitaisiin ajatella todennäköisyytenä sille että neljä ensimmäistä arpaa eivät voita ja juuri se viides arpa voittaisi. Mutta jos sinne viiden arvan kuoreen onkin laitettu varmuudella yksi voittava arpa, niin silloin kahden voiton todennäköisyys per kuori olisi toisinsanoen todennäköisyys sille että neljästä ”pallomerestä” nostetusta arvasta yksi voittaa ja pallomeressä olisi siis 225 voittavaa arpaa ja voittamattomia sitten 420000–84225. –Anr (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 15.52 (EET)

Koska haen sekä teoriaa että rautalankaa, niin varmistan vielä. Jos kyse on juuri satunnaistamattomasta Sorkka-arpanipusta, niin todennäköisyydet ovat seuraavat: a) 0 voittoa = 0, b) vähintään 1 voitto = 1, c) enemmän kuin yksi voittava arva nipussa ≈ 1/1492. Niinkö? Eli onhan tuossa tosiaan marginaalinen jännityspotentiaali, jota ei voi volteissa mitata. Joka puolestoistatuhannes kirjeensaaja voittaa varmasti toisenkin palkinnon. --Pxos (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 16.18 (EET)

a) ja b) joo, näin sen näkisin. C-kohdasta: ”enemmän kuin yksi voittava nipussa” tarkoittaisi että niistä neljästä oikeasti satunnaisesti valitusta arvasta 1 tai 2 tai 3 tai 4 voittaa. Sen vastatapahtuma (komplementtiko olisi se hieno sana sille?) olisi 0 voittoa niistä neljästä. Ja todennäköisyys tuolle vähintään yksi voitto niistä neljästä olisi 1–P(ei yhtään voittoa) [P()=todennäköisyys]. Laskut jätän muille. –Anr (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 17.20 (EET)

Sorkka-kirjeessäni oli täsmälleen yksi voittava arpa ja tasan neljä arpaa eivät tuottaneet voittoa. Arvelisin, että voittamani esineen (kivempi kuin heijastin) arvo on suurin piirtein viitisen euroa, postinhukkaamiskuluihin mennee toinen viitonen ja että näin noin 25 euroa jää jaettavaksi kohde-eläimille ja tavara-arpajaisyhdistyksen toimintahenkilökuntayhtymälle. Noudatin suunnitelmaa: kun voitto löytyi, avasin heti jäljellä olevat muut arvat. Nyt kohti uusia veikkailuja! --Pxos (keskustelu) 10. huhtikuuta 2024 kello 18.10 (EEST)

Lukon numerokoodi

Kadonneen avaimen takia jouduin murtautumaan omaan kellariini. Kokemuksesta viisastuneena ostin numerokoodilla toimivan lukon. Siinä on valittavana kolme numeroa. Murtovaras ei varmaan ihan heti keksi oikeaa, mutta montako vaihtoehtoa niillä saadaan aikaan? --abc10 (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 21.23 (EET)

Jos kolminumeroisen yhdistelmälukon jokaisessa kolmessa rullassa on valittavana yksi kymmenestä numerosta (0–9) ja kaikki yhdistelmät ovat mahdollisia, niin yhdistelmät voidaan laskea seuraavasti: 10³ = 10×10×10 = 1000. Eli tuhat mahdollista kombinaatiota. --VynedJ (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 21.39 (EET)

Kiitos tiedosta. Asetin satunnaisen numerosarjan, missä ei ole mitään logiikkaa eikä se liity mihinkään. Voin nukkua yöni rauhassa. --abc10 (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 21.55 (EET)

Noiden mekaanisten numerolukkojen kanssa tuli lapsena räpellettyä - ihan kokeilleksani, miten helppoja ne on avata, jos on rauhaa ja viitseliäisyyttä kokeilla koodit läpi. Toinen laittoi koodin ja rupesin kelaamaan luku luvulta koodeja läpi.

Tuollainen lukko aukeaa ilman väkivaltaa viimeistään reilussa tunnissa kokeilemalla koodeja läpi. 5 sekuntia * 1000 kokeilua = puolisentoista tuntia. Aulis Eskola (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 22.46 (EET)

Kaikki on murrettavissa aikanaan. raid5 19. maaliskuuta 2024 kello 22.52 (EET)

Hyvin suunnitellussa lukossa viive pitenisi jokaisen väärän yhdistelmän jälkeen. Jo ajan kaksinkertaistuminen joka yrityksellä tekisi arvaamisen hyvin vaikeaksi. Oikea asukas ei varmaankaan tekisi kuin yhden tai kaksi väärää arvausta. Savir (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 10.28 (EET)

Kiire lienee murtovarkaillakin, kun järki loppuu niin voima alkaa, mikäli kohde on riittävän houkutteleva. Samoin suorituskykyisissä salausmenetelmissä pitkä murtoaika ei ole eduksi. Tiedon merkityksellisyys saattaa vähentyä ajan kuluessa. Salasananhallintaohjelmien avausviive ja useamman avausyrityksen jälkeen laitteen salauksen tyhjennystoiminto on kierrettävissä, mutta hankaloittaa tavallisia murtautumisia. raid5 21. maaliskuuta 2024 kello 00.02 (EET)

Jos murtomies haluaa jotain kellarista niin ei sillä ole tiirikat mukana vaan pulttisakset millä aukeaa mikä tahansa riippulukko alle kahdessa sekunnissa. Lukon laadulla ja yhdistelmien määrällä on lähinnä vaikutusta vain siihen että taloyhtiön nuorimmat eivät huvikseen availe sitä. Muistan lapsuudesta kun tuli kokeiltua kellarin lukkoja joista halvimmat lähti auki lukkopesää ruuvimeisselin kärjellä vääntämällä. --2001:999:48C:95F4:3D37:2F2C:DBD4:B1F7 25. huhtikuuta 2024 kello 13.25 (EEST)

Ja sama maalaisjärjellä tai mitä sitten onkaan, kun vaihtoehdot on 000 ... 999 niin tuhathan niitä. –Anr (keskustelu) 19. maaliskuuta 2024 kello 23.22 (EET)

Matematiikka ei kuulu vahvuuksiini. Bensatankillisen hinnan osaan arvioida: 50 x 1,987 on noin sata euroa. Toivottavasti meni oikein.--abc10 (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 10.12 (EET)

Kerran Hesan rautatieasemalla huomasin pyörätelineessä yksinäisen lukon ilman pyörää. Minulla meni puoli minuuttia avata lukko jossa oli 4 kiekkoa joissa numerot 1-6. --RicHard-59 (keskustelu) 24. huhtikuuta 2024 kello 13.56 (EEST)

Arvaan että lukko oli vanha eikä numerosarjaa ollut koskaan vaihdettu. Varovasti kääntämällä löytyi oikea kohta. Omistajaparka: ensin vietiin pyörä, sitten vielä lukkokin. --abc10 (keskustelu) 24. huhtikuuta 2024 kello 18.10 (EEST) edit: 25. huhtikuuta 2024 kello 15.17 (EEST)

Wikipedian ulkonäkö

Miksi suomen kielinen wikipedia on erinäköinen kuin muilla kielillä? Suomen kielinen sivu täyttää 16:9 näytön kokonaan kun taas muilla kielillä sivut ovat keskitetty keskelle jättäen paljon tyhjää tilaa sivuille. 82.181.12.161 20. maaliskuuta 2024 kello 02.39 (EET)

Johtuu ulkonäköaseuksista. Eri kielisissä Wikipedioissa on erilaiset oletusulkoasut. Suomenkielisessä on Vanha Vektori. Sisäänkirjautuneet käyttäjät voivat valita viidestä eri vaihtoehdosta itselleen sopivimman. Muita malleja: Vektori, MinervaNeue, Monobook ja Ajaton. -- Htm (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 03.08 (EET)

Asetusten Ulkoasu-kohdasta pääsee "järjestelmänlaajuiselle asetukselle", josta voi valita kohdan "Vanha vektori", jolloin muut Wikipediat näyttävät samalta kuin suomenkielinen. -abc10 (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 10.21 (EET)

Itsellä on käytössä Modern monen vuoden takaa.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 20. maaliskuuta 2024 kello 10.36 (EET)

Eräissä Wikipedian sisarprojekteissa tilanne on muuten päinvastainen. Wikisanakirjassa suomenkielinen versio on ottanut käyttöön uuden ulkoasun, kun taas esimerkiksi englannin- ja ruotsinkielinen eivät ole. Wikisitaateista suomen- ja ruotsinkielinen käyttävät uutta ulkoasua, englanninkielinen vanhaa. --Risukarhi (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 16.00 (EET)

Minerva on imho optimoitu mobiililaitteiden kapeille ruuduille (joita on nykyään >70% sivunlatauksista). Artikkelin tekstiä on hankala lukea jos menee liian leveäksi. Perinteisissä työpöytäselaimen skineissä on reunat lykätty täyteen valikoita ja artikkeleihin rakenneltu erilaisia laatikoita alkuun, jolla saadaan tekstiä kavennettua. Minervassa on valikot poistettu ja kaikki sisältö laitettu kapeaksi ruudun keskelle, mikä matkii sitä miltä sivun taitto näyttäisi kännykän ruudulla. Samalla artikkeleissa olevat leveät taulukot pakottavat vierittämään sivuttain, jos niitä haluaa lukea. --Mikko Paananen (keskustelu) 20. maaliskuuta 2024 kello 19.50 (EET)

kiitos

kiitokset wikipedisteille. -ei ole kysymys. -intuitio. --Aguilus (keskustelu) 24. maaliskuuta 2024 kello 21.41 (EET)

Soittaminen Neiti Ajalle

Minä vuonna keksittiin ensimmäisen kerran tapa soittaa "Neiti Ajalle" jos halusi tietää mitä kello on? Ja mistä tulee tämä soittamisen kallis hinta liittymästä riippumatta? 46.132.7.204 25. maaliskuuta 2024 kello 09.38 (EET)

Artikkelissa Neiti Aika kerrotaan jotain historiasta. --Jmk (keskustelu) 25. maaliskuuta 2024 kello 09.42 (EET)

Kallis hinta tulee siitä että palvelun tuottaminen ja ylläpitäminen ei ole ilmaista joten jostain ne rahat on siihen saatava. Jos palvelu on puhelinyhtiön tuottama niin toinen vaihtoehto olisi leipoa kulut muihin yhtiön perimiin maksuihin mutta tässä on ilmeisesti ajateltu että on reilumpaa taikka helpompaa jos kulut peritään suoraan niiltä jotka palvelua käyttävät. --2001:999:48C:95F4:3D37:2F2C:DBD4:B1F7 25. huhtikuuta 2024 kello 13.37 (EEST)

Offline-sanakirja?

Hei! Tietäisikö joku mitään ilmaista offline-tilassa toimivaa suomi-englanti-suomi sanakirjaa, joka toimisi macilla? 130.232.171.112 4. huhtikuuta 2024 kello 14.08 (EEST)

Valitettavasti en, mutta eikö perinteinen paperinen sanakirja kelpaa? --Qwerty12302 (kesk | muok) 4. huhtikuuta 2024 kello 14.39 (EEST)

Se on aika painava kantaa mukana. 130.232.170.137 19. huhtikuuta 2024 kello 13.08 (EEST)

Lataa Wikisanakirja koneellesi. Kaikki kieliversiot kun lataat niin saat muitakin kuin fi-en-sanakirjan. Tapoja lienee paljon. Kiwix lienee yksi vaihtoehto. –Anr (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 13.15 (EEST)

MacOS:n mukana tulee sisäänrakennettu sanakirja jossa on myös suomi-englanti-suomi -vaihtoehto. Ymmärtääkseni toimii myös offline. --2001:999:48C:95F4:3D37:2F2C:DBD4:B1F7 25. huhtikuuta 2024 kello 13.30 (EEST)

Puhuttu sisältö Macilla

Käytän Macin Käyttöavun automaattiääntä kuunnellakseni pdf-muotoisia tekstejä esikatselu-ohjelmalla. Jostain syystä englanninkielisiä tekstejä kuunnellessa ohjelma lukee ajoittain joitain osia tekstistä suomenkielisen äänen rallienglannilla. Käyttöavun asetuksista ei löydy valikkoa mitä kieltä käytetään, ja tätä tapahtui vaikka laitoin suomenkielisen äänen väliaikaisesti pois käytöstä. Osaisiko joku sanoa voiko esim. tekstin kieltä määritellä jostain tai muutoin saada ohjelman puhumaan oikeaa kieltä? 130.232.224.30 9. huhtikuuta 2024 kello 18.43 (EEST)

Genrejen elinvoimaisuudesta/uhanalaisuudesta

Onko olemassa jotakin virallista tai epävirallista tahoa, joka analysoisi musiikin (tms.) genrejen elinvoimaisuutta tai uhanalaisuutta?
Jos itse pitäisi tehdä analyyseja, sanoisin, että suomalainen kansanmusiikki olisi erittäin uhanalainen genre musiikissa ^{(äärimmäisen uhanalainen olisi ehkä kärjistämistä, ehkä)}, pop ja rock olisivat puolestaan selvästi elinvoimaisia genrejä.
Jazz puolestaan itsessään olisi elinvoimainen genre, mutta sen alagenreissä olisi kaikensorttisia elinvoimaisista aina äärimmäisen uhanalaisiin ja lopulta "kuolleisiin" alagenreihin.
Osaatteko arvioida, olisiko jokin olemassaoleva kokonainen genre tällä hetkellä äärimmäisen uhanalainen?--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 11. huhtikuuta 2024 kello 00.02 (EEST)

Musiikki, elokuvat yms. haihatukset ovat ihmisen taiteellista toimintaa, jota ei voi tarkastella tai luokitella luonnontieteiden keinoin. Toisin sanoen en ymmärrä kysymystäsi lainkaan. Kotivalo (keskustelu) 11. huhtikuuta 2024 kello 08.28 (EEST)

Ymmärtääkseni tässä haetaan vastaavaa kuin sillä, että meemit takavuosina selitettiin kulttuurigeeneiksi. Joskus eri alan käsitteistöllä voi selittää jotain, joskus ei. Vaikkapa, että jotain kansanmusiikin muotoa ei enää tavattaisi luonnossa, mutta tarhattuna ja korkein kustannuksin sitä saataisiin pidettyä hengissä. Erona tässä on, että kuollut genre voidaan kulttuurissa palauttaa mutta lajeja ilmeisesti ei. Eli sikäli analogia ei loppuun saakka toimi. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 11. huhtikuuta 2024 kello 09.02 (EEST)

Ilmeisesti kuitenkin voidaan: uhanalainen kieli, kuollut kieli. Ja esimerkiksi artikkalissa Vatjan kieli sanotaan, että "vatja on äärimmäisen uhanalainen kieli". Kieli on kulttuuria. Yhtälailla kai muidenkin kulttuuriin liittyvien asioiden tarkasteluun voidaan käyttää "luonnontieteellisiä" keinoja. @Kotivalo:--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 11. huhtikuuta 2024 kello 16.18 (EEST)

Millä tavalla uhanalaisia? Suosio aaltoilee, jos tarkastellaan konsertteja ja äänityksiä ym. julkisuutta eli myyntiä. Kuka tietää mitä kukin kotonaan tai kellarissaan laulaa, soittaa. Minulla on meneillään pienimuotoinen sävellyskausi, mutta en ole varma, miten paljon siinä on muualta lainattua. Sanoitus on omaa ja mukailua. Genre on ralli. --abc10 (keskustelu) 11. huhtikuuta 2024 kello 08.50 (EEST)

Populaarikulttuurissa tällaista on ehkä hieman hankala määritellä, mutta esimerkiksi erilaiset kulttuuriperintösäätiöt listaavat myös uhanalaista kulttuuriperintöä. Britanniassa on esimerkiksi käsitöiden punainen lista, jossa käytetään nimenomaan luonnontieteiden sanastoa, jos uhanalaisuus sellaiseksi katsotaan. Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloista ”Kiireellistä suojelua vaativan aineettoman kulttuuriperinnön luettelo” on tarkoitettu uhanalaisen kulttuuriperinnön suojelemiseksi. Sieltä löytyy kyllä myös musiikkityylejä. Populaarimusiikissa on tottakai joitakin alatyylejä, jotka ovat aina olleet marginaalia, ja osa tyyleistä liittyy suoraan tiettyyn ajanjaksoon ja paikkaan, eikä niitä varsinaisesti sellaisenaan voida sanoa säilyneen. --PtG (keskustelu) 11. huhtikuuta 2024 kello 09.43 (EEST)

Bernadotte-suku

Milloin Bernadotte-suku tuli Ruotsissa valtaan? 86.115.95.143 13. huhtikuuta 2024 kello 10.06 (EEST)

Eikö jo Bernadotte-artikkelin ensimmäisessä virkkeessä sanota, että vuonna 1818, vai tajusinko jotain väärin? --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 13. huhtikuuta 2024 kello 10.10 (EEST)

Kuun epäsäännöllisyys

Ihmetystä aikanaan aiheutti jo vuosien väliset nousemisajat. Kuu oli korkealla etelässä 27. heinäkuuta 2018 keskiyöllä (kuuluisan kuunpimennyksen aikaan). Sitten muutama vuosi myöhemmin, lähes päivälleen sama aika, sama kuunvaihe ja sama kellonaika: kuu vasta nousi matalalla horisontista.

Enemmän aiheuttaa päänraavintaa kumminkin se, että sama pätee näköjään päivienkin välillä. Kuljen ulkona lyhyen matkan aina öpaut tähän aikaan, ja jollen väärin muista, eilen Kuu oli korkealla taivaalla tähän aikaan. Tällä hetkellä kun kirjoitan, se on hyvin matalalla horiontissa. Ja ihan kuin se yhtäkkiä kulkisi paljon matalampaa kiertorataa kuin eilen. Kiinnostaisi ihan inhimmillinen tieto tähän kymysykseen. ~JakeNorthernlynx (♯ · ♭ · ♮) 24. huhtikuuta 2024 kello 23.20 (EEST)

Kysymykseni kuuluu siis näin: "miksi"/"miten se on mahdollista"? ~JakeNorthernlynx (♯ · ♭ · ♮) 24. huhtikuuta 2024 kello 23.29 (EEST)

Täällä on hieman tietoa. Kuun korkeus taivaalla vaihtelee kuukauden mittaan paljon, ja toisaalta vaihtelua on myös pidemmässä 18 vuoden jaksossa. Peräkkäisinä päivinä erot eivät kuitenkaan ole suuria, joten luultavasti muistat väärin. Myös ympäristön maastonmuodot ja rakennukset saattavat vääristää korkeushavaintoja. -176.72.91.228 25. huhtikuuta 2024 kello 15.37 (EEST)

Käytännöt

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Käytännöt

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Käytännöt!

Keskustelua Wikipedian käytännöistä ja ehdotuksia uusiksi käytännöiksi. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 21 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Työn sankari-palkinnon poisto

Koska sotarikollinen ja kansanmurhaaja v.putin on palauttanut työn sankarin takaisin "ruski mirin" käyttöön em. omiinsa, ja venäjän toimiin liittyen, vaadin SuomiWikin lopettavan ilmauksen ja palkinnon ironisen käytön.

Vastaavasti täällä voitaisiin jakaa rautaristejä tai muita vastaavia palkintoja, jos tätä jatketaan. En löytänyt aiheesta aiempaa keskustelua, mutta jos sitä on, niin pahoittelen tätä. Kantani kuitenkin on sama kuin edellä. J~fiwiki (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 04.50 (EET)

Tuon palkinnon nimi on kyllä aina tuntunut vastenmieliseltä. Talvipäivänseisaus (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 07.26 (EET)

On siitä keskusteltu, mutta ehkä keskustelut eivät ole enää tallella. Muistan että sitä vastustettiin, ja minullekin sitä on taidettu tarjota mutta jostain syystä en löydä tarjousta. --abc10 (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 07.37 (EET)

Outoa ettet löytänyt keskustelua, ei kauan tarvinnut hakea: ehdotin itse poistoa kolme vuotta sitten. Keskustelu oli paria poikkeusta lukuun ottamatta jokseenkin asiallista ja kuoli sitten. --abc10 (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 07.39 (EET)

Itse teksin siten, että korvaisin Malline:työnsankariWiki-nimen vaikka nimellä malline:wikisankari jos palkinnon nimi häiritsee ja ehkä mitalin pohjan voisi myös ottaa jostain muualta kuin stahanovilaisesta työnsankari palkinnosta (jaettu kaiketi 1930-1937). Noin muuten sanoisin, että palkinnot ja tunnustukset ovat tärkeitä ja tuo ko. tunnustus on yksi fiwikin vanhemmista ja noin ylipäätänsä kannatan palkinnon jakamisen jatkamista. -- Zache (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 09.23 (EET)

1. kannatan ainakin jotenkin tuon palkinnon jatkamista 2. palkinnot ovat tärkeitä ja merkityksellisiä ja niitä ei saa unohtaa Pietiboii (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 09.46 (EET)

Aiemmin viitatussa keskustelussa mainittiin sopivista kuva-aiheista palapelin pala, jonka sisältävä palkitsemismalline kai olikin jo olemassa. Toinen mainittu ahkeruuden symboli, jota on käytetty muissakin joukkoistetuissa hankkeissa, on työmuurahainen. Sopiva nimikin varmaan löytyisi. Sen puoleen palkintoa voisi hyvin jatkaa jossain muodossa. --Urjanhai (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 10.04 (EET)

Voi sen palkinnon nimen, kuvan ja selostuksen muuttaa, kunhan huolehditaan, että jo jaettujen palkintojen tilalle ei ilmaannu mitään virheilmoituksia. --Lax (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 10.11 (EET)

Ajatettelen itse, että jo jaettuihin palkintoihin ei koskettaisi vaan tehtäisiin uusi malline jota siirryttäisiin käyttämään. --Zache (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 10.14 (EET)

Olen samalla kannalla. Historia ei muuttuisi, mutta voitaisiin mennä eteenpäin. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 20.02 (EET)

Kannatan Talvipäivänseisaus (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 21.13 (EET)

Kannatan myös tätä. --Osmo Lundell juttusille? 11. huhtikuuta 2024 kello 19.51 (EEST)

Palkintoa en poistaisi, mutta sen nimen voi muuttaa. Tuo on ihan mukava pikku tunnustus tässä paikassa, jossa kiitokset ja arvostuksenosoitukset ovat noin muuten valitettavan harvinaisia. --Kärrmes (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 14.21 (EET)

Ilmoitan jatkossakin tahtovani työnsankaripalkintoja nykyisillä arvomerkeillä. Joskin toki seuraavan saamiseen menee aikaa. Iivarius (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 19.39 (EET)

Hienoa, jos näin on. Itsekin kommari. --176.72.27.235 5. helmikuuta 2024 kello 19.45 (EET)

Mun in lea. Iivarius (keskustelu) 5. helmikuuta 2024 kello 19.58 (EET)

Työn sankari -palkinto pitäisi lakkauttaa siksikin, että sen saaminen on selvistä kriteereistä huolimatta täysin sattumanvaraista. Esimerkiksi itse en ole palkintoa koskaan saanut aidosti yhteisön myöntämänä, vaikka olen yksi ahkerimmista muokkaajista. Kerran myönsin sen piruuttani itse itselleni, jolloin muudan minuun muutoinkin aggressiivisesti suhtautuva ylläpitäjä otti palkinnon myönnön omiin nimiinsä päästen jälleen osoittamaan, että toimin tässäkin moitittavasti. Palkinnot, kuten muukin inhimillisyys, leikkimielisyys ja sosiaalisuus, eivät ole Wikipediayhteisön vahvuusalueita ja pitäisi siksi lopettaa. Kotivalo (keskustelu) 6. helmikuuta 2024 kello 08.23 (EET)

Pelkkiin vahvuuksiin keskittyminen on heikkoutta. --Lax (keskustelu) 6. helmikuuta 2024 kello 09.47 (EET)

Palkinnon nimen voi muuttaa työnsankarin palkinnoksi.[8] [9][10] --Thi (keskustelu) 6. helmikuuta 2024 kello 19.09 (EET)

Suomeksi on perinteinen kannustuslausahdus ilman poliittisia kytkentöjä: "Ahkeruus on ilomme", jos halutaan jatkaa muuten samanhenkisellä linjalla. --abc10 (keskustelu) 6. helmikuuta 2024 kello 19.14 (EET)

Säilytetään. Ehdotettu poistoperuste on poliittinen. Wähäwiisas (keskustelu) 9. helmikuuta 2024 kello 19.59 (EET)

Jaa, kyllä se palkinto on poliittinen, ei sen poistoperuste. --abc10 (keskustelu) 9. helmikuuta 2024 kello 20.41 (EET)

Mitä poliittista on 15 000 muokkauksessa? Noin yleensä tietysti, minun muokkauksenihan ovat kiihkotapaluterilaista homosaatiota. Iivarius (keskustelu) 9. helmikuuta 2024 kello 22.43 (EET)

Jokainen inhimillisyyden osoitus Wikipediassa on loppujen lopuksi vain inhimillinen virhe, joten jossakin toisessa keskustelussa mainittu palkintojenjakamiseen kehitetty kasvoton ja hengetön algoritmi, joka seuraa käyttäjien muokkausten lukumäärää ja lähettää virtsanpylvään eli kusitolpan saavuttamisen johdosta sopivasti päin helvettiä huonosta englanninkielestä transwikissä suomennetun yleisen onnittelusähkösanoman käyttäjälle aivan riippumatta siitä, kuinka kertakaikkisen loistamatonta hänen askartelunsa on tahi ei ole, olisi eri hyvä ratkaisu yleisellä tasolla erilaisten itsetehtyjen palkintoviritelmien saamisen tai saamattomuuden aiheuttamiin ongelmiin. --Pxos (keskustelu) 10. helmikuuta 2024 kello 22.54 (EET)

 Säilytettävä Jos sen nykyinen versio sirppeineen ja vasaroineen sattuu olemaan sopimaton, ei se tarkoita sitä, että sitä pitäisi kokonaan lakkauttaa. Sitten sitä vaan modataan ja annetaan ehkä uusi nimi sille. Mutta en kannata kokonaan lakkauttamista.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 10. helmikuuta 2024 kello 23.14 (EET)

Tarkennuksena aloitukseeni se, että nykytodellisuuden vuoksi jossa kyseinen nimitys on jälleen otettu tällä hetkellä tuntemattoman suuruiseksi laajenevan sodan aloittajan ja Suomenkin vihollisekseen nimeämän tahon käyttöön, pidän sen ironistakin käyttöä nykytilanteessa sopimattomana. Aktiivisuuspalkintojen jakoa kannatan jos niiden nimi ei assosiodu tyyliin "Ansioitunut kansanmurhaaja" tai "Jaksavin joukkoraiskaaja".--J~fiwiki (keskustelu) 15. maaliskuuta 2024 kello 12.52 (EET)

 Säilytettävä, mutta ainakin visuaalista symboliikkaa voisi ajantasaistaa. Taannehtivasti jo ansaitut (vaikka ei aina myönnetyt) ahkeruuspalkinnon saajat voisivat valita, käyttävätkö jo ansaittujen palkintojen visuaalisena muotona kommarisymboliikkaan viittaavia "klassisia" työnsankarin symboleja, vai uudempaa visuaalista asua, kunhan sellainen saadaan sovittua. Minusta tuo aikansa symboliikka oli melko hauska vielä muutamia vuosia sitten, vaikkei noita virtuaalipalkintoja toisaan ole systemattisesti jaettu. - Voisi varmaan botin panna näitä seuraamaan, ja muutaman kerran vuodessa Wikipedia Suomi tarjota kakkukahvit edelliskuukausina merkkipaalun saavuttaneille. Tietosanakirjan artikkelit kun ovat aikalailla koko yhdistyksen ytimessä, vaikkei määrä saisi olla ainoa mittari... Seuraavaan vuosisuunnitelmaan: osakohdakseen palkitseminen, niit tulisi botti tehtyä ja muutamat kakkukahvit vuosisuunnitelmaan kirjattua! Voisi ottaa käyttöön jo tänä vuonna, ja laittaa ansaittuja merkkipaaluja jakoon, kakkukahvikutsun kera! Jos virtuaalipalkinnon nimeä muutetaaan, aikanaan wikipalkinnoksi en sitä haluaisi kutsuttavan. - Yhtä tarpeellisena kuin visuaalisen kuvaston päivittämistä en näe palkinnon uudelleennimeämistä. Mahdollinen puurtajapalkinnon uusi nimi voisi olla, jos se halutaan muuttaa, esimerkiksi Wikipedian ahkeruuspalkinto tai jotain senkaltaista. - Analogiana visuaalisen asun päivittämistarpeelle voisi olla esimerkiksi ulkomaiden valtionpäämiehille diplomatian osana myönnetyn Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan suurristin ketjun hakaristien vaihtaminen aikoinaan havuteemaksi. - Hmm. Uudempi sota on korostanut halua irtautua neuvostoideologian ja sen aikakauden hirmutekojen muistosta. Paljolti samantapaisia hirmuvallan metodeja nämä tuota uskonkulissia esilletuovat sotarikolliset käytännössä toistavat. --Paju (keskustelu) 29. maaliskuuta 2024 kello 19.20 (EET), 6*työnsankari, jolla myös 5 000 uuden artikkelin tuotosraja ylittynee lähipäivinä (pikkukuohari jo varattuna, pashan ja pääsiäisleivonnaisten seuraksi, heh)

Hyvin kirjoitettu. Asiasta keskusteltiin jo muutamia vuosia sitten, ja kirjoitin tuolloin oman näkemykseni. Pääpiirteissään olen edelleen samaa mieltä. Mielestäni nykyinen palapelimitali on ihan hyvä, mutta jos se koetaan ongelmalliseksi, en vastusta uudenkaan kuvan käyttöön ottamista. Sirpin ja vasaran poisto oli symbolin poliittisuuden vuoksi järkevää. Wikipedian virallisena linjana on puolueettomuus, joten poliittisten tunnuskuvien käyttö osana Wikipedian puolivirallista palkintojenjakoa ei ole kauhean viisasta. Sama pätee kaikkiin poliittisiin ja uskonnollisiin symboleihin, ei pelkästään ääriliikkeiden tunnuksiin. Palkinnon nimen vaihtamista en pidä tarpeellisena. Missään nimessä palkinnon jakamista ei pidä kokonaan lopettaa, mutta sen ulkomuoto ja nimi voidaan vaihtaa, jos se katsotaan tarkoituksenmukaiseksi. Pajun ehdotus Wikimedia Suomen tarjoamista kakkukahveista on erittäin kannatettava. Kakkukahvin voisi varmaan halutessaan kuitata myös pienimuotoisena lahjakorttina, jos matka Helsinkiin on logistisesti haastava. Miihkali ^{(K • M)} 29. maaliskuuta 2024 kello 19.40 (EET)

Työn sankari on työn sankari eikä anneta Stalinien ja Putinien pilata hyvää ideaa. Sirppi ja vasara ovat hyviä työkaluja mutta ne nyt voi poistaa siitä merkistä sekaannusten välttämiseksi. --Höyhens (keskustelu) 6. huhtikuuta 2024 kello 15.27 (EEST)

Täysin samaa mieltä. Ei tällä ole mitään tekemistä nykyvenäjän tekojen kanssa. Muutenkin maailmassa on liian vähän (huonoakin) huumoria joten annetaan tämän olla täällä. Rajoja vois ehkä hiukan muuttaa esim merkkiperusteisemmaksi. T: vasta puolessavälissä ekaa mitalia. Korkki74 (keskustelu) 6. huhtikuuta 2024 kello 16.54 (EEST)

Me jotka olemme syntyneet ja viettäneet nuoruutemme Neuvostoliiton aikana emmekä ole (olleetkaan) kommunisteja, emme pääse irti siitä, että "työn sankari" on diktatuurin leimaama sanapari, jota emme halua mitalina rintapieleemme. Pahoittelen että puhun suulla suuremmalla, mutta en tosiaankaan ole yksin. Silmiensä avauduttua Marja-Leena Mikkola kirjoittaa Parnassossa 2/2011 (jonka vuosikertojen sivuja olen viime ajat selaillut) omasta 1970-luvun Neuvostoliitto-kuvastaan, että se oli "naiivi, naurettava ja varmasti paheksuttava". Ymmärrän kyllä poliittista huumoria, mutta huumori tässä sanaparissa ei avaudu minulle. Wikipedian humoristien huumorintajusta saa lähes päivittäin ikäviä esimerkkejä. --abc10 (keskustelu) 6. huhtikuuta 2024 kello 18.04 (EEST)

Kannattaa puhua vaan ihan omasta puolestaan eikä monikossa "me", olen syntynyt Neuvostoliiton aikaan, mutta en Neuvostoliitossa. Minulla ei ole mitään työnsankari palkintoa vastaan, mutta olen huomannut että Wikipediassa ei kannata huumoria viljellä :P. --Linkkerpar^keskustelu 6. huhtikuuta 2024 kello 18.14 (EEST)

Huumori ei kuulu Wikipediaan. Kyseessä taisi olla kuninkaallinen me-pronominin käyttö: Kuninkaallinen me.--MAQuire (keskustelu) 6. huhtikuuta 2024 kello 18.41 (EEST)

Joidenkin on mahdotonta pysyä asiassa, mikä ei tietysti yllätä tässä kieroutuneen huumorin projektissa. Ei ole ensimmäinen kerta kun lähdet tulkitsemaan kommenttia oman ajatustapasi mukaan etkä lue sitä sellaisena kuin sen kirjoitin. Kiitos ettet sentään nyt syyttänyt valehtelusta. --abc10 (keskustelu) 6. huhtikuuta 2024 kello 20.02 (EEST)

Nyt puhut ilmeisestikin itsestäsi ja tuosta kommentista johon vedit mukaan Marja-Leena Mikkola mielipidekirjoituksen jossa hän arvostelee Parnassossa Neuvostoliittoa, vaikka tässä puhutaan Työn sankari-palkinnosta Wikipediassa. --Linkkerpar^keskustelu 6. huhtikuuta 2024 kello 20.22 (EEST)

Otin Mikkolan esimerkiksi siitä, että silmät voivat avautua, mutta jotkut aikalaiset eivät vieläkään näe neukkusymboleissa mitään ongelmaa, toiset taas kuten Mikkola, näkivät lopulta sen todellisuuden kaiken hutun takana. Puhumattakaan siis nuorisosta, joka ei näe niissä ongelmaa, eivätkä jotkut natsisanastosakaan ongelmaa. --abc10 (keskustelu) 7. huhtikuuta 2024 kello 21.46 (EEST)

Eittämättä olisi mielenkiintoista tietää miten asennoiduttaisiin jos palkinnon nimi olisi Arbeit Macht Frei ? -- Cimon Avaro 8. huhtikuuta 2024 kello 00.11 (EEST)

Karnevalisointi ja vitsiksi vääntäminen on yksi tapa käsitellä kansanmurhaa. Jotain koomista natsiläpässä on, paitsi sitten huvittavuus muuttuu, kun tulee tunne, että esittäjä tai yleisö saattavat olla tosissaan. Outo ja ristiriitainen tunne ainakin minulle tulee myös, kun jossain tekstissä, siinä missä normaalisti olisi oksettavaa konsulttipöhinäviestintää, heitetäänkin silmille vaikkapa joku "suuri harppaus". Silloin miettii, onko tuossa tekstin todellisen kirjoittajan hiljaista vastarintaa ja kaksoisviestintää vai sanojansa täydellistä historiantajuttomuutta. Neuvostoliiton Stahanov-kultti, tilastojen väärentäminen ja mustan selittäminen valkoiseksi ei enää samalla tavalla itseä naurata, kun on selvää, että se on edelleen totta ja tulee ajatus, että se voi olla uhka ihan omallekin olemassaololle eikä vain tapa ihmisiä jossain kaukana. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 8. huhtikuuta 2024 kello 07.59 (EEST)

Koska käytäntö-kahvihuoneessa puhutaan yleensä aina muusta kuin käytännöistä, osallistun minäkin taas keskusteluun. Herr Matthäus kirjoitti törmänneensä "suureen harppaukseen" (artikkeli aiheesta) tekstissä ja mietti, onko kyseessä ilkeys vai tyhmyys eli käytetäänkö termiä tarkoituksellisesti (yksöis- tai kaksoismerkityksin joko puolesta tai vastaan) vai historiantajuttomasti. Nykyään pitää muistaa, että nettiavusteinen tajunta voi myös tuottaa tyhmyyksiä. Jos Oggole translateen panee jostain muusta kontekstista löytämänsä ja neutraaliksi kokemansa englanninkielisen termin "great leap", se suomentuu suureksi harppaukseksi. Ei liene poissuljettua se, että englanninkielistä konsylttytekstiä käännetään koneellisesti suomeksi, koska se on helppoa. Silloin tekstin sekaan tullee väistämättä termejä, joiden valintaan eivät ole osallistuneet lainkaan tekstintuottajan omat aivot. Tuo Hanlonin partaveitsi lienee hieman vanhentunut, koska perinteisesti tyhmyys ja ilkeys ovat vaatineet ihmisen panosta. Olemme jo ajassa, missä ei voida sanoa, että jokin teksti on kokonaan ihmisen tuottamaa. Iltapäivälehden verkossa oli vähän aikaa sitten viihdeartikkeli Ruotsin prinsessa Made:sta. "Svenska hovet" oli lehtijutussa suomennettu termillä "Ruotsin tuomioistuin" ja "hovexpert" olikin "oikeusasiantuntija". Sain itse samat tulokset Gyyglestä. Suomalainen toimittaja ei liene kuullutkaan sanaa "hovi" vaan on ajanut vain ruotsinkieliset lehtijutut käännöskoneen läpi. Mutta onneksi myös (laajan tekstin, yli 30 sanaa) lukeminen kuulemma vähenee maailmassa, joten silloin kun kelvoton teksti ei enää kohtaa surkeaa lukijaa, ollaan eräänlaisessa uudessa optimitilanteessa. --Pxos (keskustelu) 10. huhtikuuta 2024 kello 19.33 (EEST)

”Tämä on pieni askel ihmiselle, suuri harppaus ihmiskunnalle”. --Thi (keskustelu) 10. huhtikuuta 2024 kello 22.13 (EEST)

Taistelujen luokittelu vuosittain

Monessa vuosiluku-luokassa (esim. 1941) suuri osa luokan artikkeleista käsittelee yksittäisiä taisteluja. Olisikohan paikallaan tehdä taisteluille erilliset vuosittaiset luokat (esim. vuoden 1941 taistelut), aivan kuten muiden muassa kirjoille ja elokuville on omat vuosiluokkansa? Tällaisen uuden luokitustason tekeminen olisi hyvin suuri työ, joten ajattelin ensin kysyä muiden näkemyksiä. Entä olisiko tällaista hanketta mahdollista jotenkin edesauttaa botilla, vai onko yksinkertaisinta vain käydä käsipelillä jokainen vuosiluokka läpi ja valita kustakin luokasta taistelu-alaluokkaan soveltuvat artikkelit. --Miihkali ^{(K • M)} 10. maaliskuuta 2024 kello 18.42 (EET)

Kannatettava ehdotus. Tällaiset luokittelut onnistuu tosiaan myös botilla eli ei tarvitse luokitella käsin. Pohdintaa:

Meillä on luokassa Taistelut ja sen alaluokissa 1538 artikkelia sekä luokassa Sotilasoperaatiot ja sen alaluokissa 417 artikkelia. Taisteluartikkelien lukumäärä vuosisadoittain tai -kymmenittäin:

• 2000: 28, 1900: 377 (1910/1930/1940: 296), 1800: 208, 1700: 59, 1600: 39, 1500: 35, 1000–1400: 38

Suurin alaluokittelun tarve lienee siis ainakin ruuhkaisille taisteluvuosille 1914–1918/1939–1945: yht. 279 kpl taisteluartikkelia noina vuosina.

Yksi huomioitava asia on, että täällä on jo luokassa Konfliktit joitain vuosiluokkia v. 2000–2020 konflikteille, esim. Vuoden 2008 konfliktit. En-wikissä näyttäisi kaikki taistelut ja sotilasoperaatiot olevan juurikin konfliktivuosiluokissa: Conflicts in 1941. Siellä on myös aina tuon konfliktivuoden yläluokkana 1941 in military history, johon on luokiteltu muita kuin varsinaisia taisteluita tai operaatioita. Halutaanko me erillinen luokka pelkille taisteluille eli esim. ehdottamasi Vuoden 1941 taistelut vai pitäisikö kaikki konfliktit, taistelut ja operaatiot ym. pitää yhdessä luokassa? Esimerkiksi:

• Vuoden 1941 konfliktit?
• Vuoden 1941 sotilasoperaatiot ja taistelut?
• Vuosi 1941 sotahistoriassa tai Vuoden 1941 sotahistoria?

--Atraie (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 02.46 (EET)

Vuoden se-ja-se sotahistoria kuulostaa omaan korvaani järkevimmältä. Vuosittaiset sotahistorialuokat voisi edelleen luokitella kahteen luokkaan: vuosilukuluokkaan ja uuteen sotahistoria vuosittain -luokkaan, joka taas olisi sotahistorian alaluokka. Miihkali ^{(K • M)} 11. maaliskuuta 2024 kello 09.16 (EET)

Hyvä ehdotus. Pietiboii (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 19.13 (EET)

Kuulostaa tosiaan hyvältä. Tuollaiset keskitetyt luokat ovat varmaan selkein ratkaisu ja jos joskus luokka paisuu suurella määrällä eri aiheiden artikkeleita, niin kaipa sitä voi sitten jatkaa alaluokalla sen vuoden taisteluista yms. --VynedJ (keskustelu) 11. maaliskuuta 2024 kello 19.38 (EET)

Loin luokat Sotahistoria vuosittain, Vuoden 1914 sotahistoria ja Vuoden 1915 sotahistoria, ja siirsin botilla niihin artikkelit. Jos näyttää ok:lta, niin voin näin alkuun tehdä samoin ainakin vuosiluokille 1916–1918 ja 1939–1945, joissa on yhteensä nelisensataa artikkelia siirrettävää. Täältä löytyy PetScan-linkit em. siirrettävistä artikkeleista. Esimerkiksi tässä luokissa "1944" ja "Sotahistoria" (tai sen alaluokissa) olevat artikkelit. --Atraie (keskustelu) 18. maaliskuuta 2024 kello 17.11 (EET)

Näyttää mielestäni oikein hyvältä. Miihkali ^{(K • M)} 18. maaliskuuta 2024 kello 18.43 (EET)

Luokittelin sittenkin lopulta vain ne, jotka ovat joko luokan Taistelut tai Sotilasoperaatiot alaluokissa ja jotka olivat jossain vuosiluokassa ja muodostivat yli 5:n artikkelin joukkoja per vuosi. Eli jätin luomatta alle 5:n artikkelin luokat. Näin luokiteltavaa muodostui yhteensä 572 kpl; ks. Luokka:Sotahistoria vuosittain (muokkaukset). Jouduin siis muuttamaan alkuperäistä suunnitelmaa, kun melkein heti ilmeni, että on hieman epäselvää, mitä kaikkea sotahistoria oikeastaan pitää sisällään. Sillä tähän palautukseen liittyen ja muutenkin siis huomasin, että Sotahistoria-luokan alaluokissa on paljon myös sotien seurauksia (esim. Itävalta-Unkarin hajoaminen), sotien aikana tapahtuneita ja niihin vahvasti liityviä tapahtumia (Romanovin perheen murha) ja sotiin johtaneita konflikteja tai muita tapahtumia (Huittisten meijerikahakka, Sarajevon laukaukset). Siksi ainakin näin alkuun luokittelin vain Taistelut- ja Sotilasoperaatiot-luokissa olevat artikkelit, koska niiden joukossa ei tainnut juuri olla epäselvyyksiä, joten ne oli helppo siirtää botilla. Eli sotiin liittyvät sopimukset, neuvottelut, marssit ja sotarikokset jne. jätin bottiluokittelun ulkopuolelle ainakin toistaiseksi. Toki jos niiden luokitteluun saavutetaan konsensus, niin sitten voin niitäkin siirrellä botilla. Jos joku haluaa selata niitä läpi, niin tässä alkuun 108 artikkelia, joihin kaikkiin täsmäävät seuraavat kohdat: ne ovat 1) vuosiluokissa, joille loin "Vuoden x sotahistoria" -alaluokan, 2) Sotahistoria-luokan alaluokissa, 3) eivät ole luokiteltu taisteluiksi tai sotilasoperaatioiksi ja 4) eivät vielä ole "Sotahistoria vuosittain" -luokan alaluokissa. Tuo lista päivittyy automaattisesti aina, kun joku luokittelee jonkun noista artikkeleista "Sotahistoria vuosittain" -luokan alaluokkiin. --Atraie (keskustelu) 26. maaliskuuta 2024 kello 00.05 (EET)

Kiitos. Noitahan voi lisätä myös käsipelillä tapauskohtaisen harkinnan myötävaikutuksella, jos jokin artikkeli on vähän sellainen rajatapaus, ettei ole selvää kuuluuko se vuotuisiin sotahistorialuokkiin. Miihkali ^{(K • M)} 7. huhtikuuta 2024 kello 11.47 (EEST)

Kaupunkiartikkelien rakenne ja otsikot

<siirretty kielenhuolto-kahvihuoneeseen. Asia ei koske käytäntöjä eikä niitä ole tarkoitus luoda.>

Sukulaisuus ja ei uutta tutkimusta -käytäntö

• Oletetaan, että on henkilöt A, B ja C.
• Lähteestä 1 selviää, että A ja B ovat veljeksiä.
• Lähteestä 2 selviää, että B on C:n isä.
• Henkilöitä A ja C ei ole käsitelty samassa lähteessä.

Onko kuvatun kaltaisessa tilanteessa uutta tutkimusta kirjoittaa Wikipediaan, että A on C:n setä?

Huomautuksena vielä, että kuvattu tilanne on vain esimerkki, ja sen tarkoituksena on toimia keskustelun avauksena. Setä ja veljenpoika -sukulaisuussuhdetta ei ole välttämättä aina edes tarpeen mainita. 2001:999:230:C748:EDEB:BCBB:4701:B33D 27. maaliskuuta 2024 kello 14.16 (EET)

Kyllä näitä ovat jotkut poistaneet, riippuu aina kunkin omasta suhtautumisesta Wikipedian käytäntöihin. Joidenkin mielestä hyvä asenne on "älä hirttäydy käytäntöihin", joidenkin mielestä tietojen pitää perustua lähteisiin eikä omiin päätelmiin. Kannatan kyllä jälkimmäistä, josta ei aiheudu tulkintaongelmia ja riitely ei siten äidy kovin pahaksi. --abc10 (keskustelu) 27. maaliskuuta 2024 kello 14.39 (EET)

Eikös ole ihan loogista, että tuossa tilanteessa A on vähintään C:n setäpuoli? Luurankosoturi ✉️ 27. maaliskuuta 2024 kello 14.43 (EET)

Joo, mutta wikipediassa omien aivojen käyttö on kielletty, puhumattakaan että menisi itse maastoon tarkistamaan. -- Cimon Avaro 27. maaliskuuta 2024 kello 15.30 (EET)

Koska aivoja on monenlaisia, mutta jokainen pitää itseään keskimääräistä fiksumpana, on parempi, että on jonkinlainen sääntökehys, jonka sisällä toimitaan. --abc10 (keskustelu) 27. maaliskuuta 2024 kello 15.49 (EET)

Ensin pitäisi tietää miten fiksuja kaikki muut ovat. Sitten voisi tehdä omia päätelmiä. raid5 27. maaliskuuta 2024 kello 23.13 (EET)

Ai niinkö. Muistan takavuosina tehdyn tutkimuksen, jonka mukaan suurin osa autoilijoista pitää itseään keskimääräistä parempana ajajana. Ei varmaan mennä pahasti metsään, jos sitä soveltaa muillekin elämänalueille. Kysy vaikka itseltäsi. --abc10 (keskustelu) 28. maaliskuuta 2024 kello 07.37 (EET)

Koska minä olen keskimääräistä parempi kuin muut, niin tason on oltava huono. Olkaa varovaisia siellä. raid5 28. maaliskuuta 2024 kello 22.58 (EET)

A olisi C:n setäpuoli, jos A ja B olisivat velipuolia. Kuitenkin esimerkissä lähteen 1 mukaan A ja B ovat veljeksiä, jolloin A:n on oltava C:n setä (ellei lähde sitten ole epätarkka tai väärässä). --Risukarhi (keskustelu) 28. maaliskuuta 2024 kello 14.05 (EET)

Joo. Vastasin noin, koska lähde voi olla epätarkka tai voihan olla, että A, B ja C eivät ole viittineet kertoa tarkasti, koska sillä ei välttämättä ole niin väliä. Luurankosoturi ✉️ 28. maaliskuuta 2024 kello 14.14 (EET)

Voisihan esimerkkitapauksessa kirjoittaa artikkeliin "A:n veli B on C:n isä", niin mennään varmasti käytännön mukaan. Aika monissa käytäntökeskusteluissa täällä on kuitenkin hyväksytty esim. yksinkertaiset laskutoimitukset lähteiden pohjalta. Oikeastaan "setä" on vain synonyymi ilmaukselle "isän veli", ja kun vaaditaan tekijänoikeussyistä kirjoittamaan omin sanoin eikä lähdettä suoraan kopioiden, synonyymien käyttö on itse asiassa välttämätöntä. Mielestäni kysyjän esimerkki ei olisi uutta tutkimusta. Kyseinen käytäntösivu on muuten hyvin sekavasti kirjoitettu eikä vastaa (tähänkään) kysymykseen selvästi. -46.132.29.134 27. maaliskuuta 2024 kello 21.17 (EET)

Minusta se on uutta tutkimusta, että isän veli ei ole setä. Myös asioiden kirjoittamatta jättäminen on aktiivinen toimi, jos sen tekee tietoisesti. Se että isän veli ei ole setä vaatisi jonkun luotettavan lähteen, jotta tiedon voisi jättää artikkelista pois. Toki tuollainenkin lähde voi löytyä, mutta aika selkeä konsensus taitaa tieteessä vallita, että isän veli on setä.--MAQuire (keskustelu) 27. maaliskuuta 2024 kello 21.37 (EET)

Minkä tahansa tiedon voi jättää artikkelista pois ihan millä tahansa perusteella. Siksihän meillä on runsaasti tynkäartikkeleitakin eikä valmiimmissakaan ihan kaikkea sanota. Liiallisia sukulaissuhteita on karsittukin vaikkei niissä olisi ollut mitään tuollaisia epäselvyyksiä. --Lax (keskustelu) 28. maaliskuuta 2024 kello 08.03 (EET)

Tottakai, mutta jos jätät tiedon pois siksi, että joku on mielestäsi isän veli, mutta ei setä, niin silloin teet omia tulkintojasi, ellei väitteellesi sitten löydy muutakin lähdettä kuin mielipiteesi. Voihan tiedon jättää pois, vaikka siksi, että setää turha mainita artikkelissa, mutta et siinä tapauksessa väitä, ettei isän veli ole setä ja se pitäisi siksi jättää pois.--MAQuire (keskustelu) 28. maaliskuuta 2024 kello 16.52 (EET)

Mehän emme tiedä, miksi joku jättää jonkin tiedon pois (ellei hän kerro), vaan voimme vain arvailla ja siitäkään kaikki eivät tykkää. Mutta jätit tuossa ottamatta huomioon kolmannen tien eli epävarmuuden: Varmoihin faktoihin pyrittäessä on hyväkin jättää pois väite, josta kirjoittajalla on epävarmuutta, ja se ei ole tulkintaa vaan mielentila. --Lax (keskustelu) 29. maaliskuuta 2024 kello 10.34 (EET)

Tiedon lisääjä tietää, miksi hän jättää. Jos hän on epävarma, että onko isän veli setä ja jättää tiedon lisäämättä, koska pitää sedän mainitsemista artikkeliin kuuluvana, mutta ei isän veljen, niin silloin tosiaan epävarmuuskin saattaa aiheuttaa sen, ettei tietoa artikkeliin laiteta.--MAQuire (keskustelu) 29. maaliskuuta 2024 kello 10.58 (EET)

Toisaalta Wikipediassa konsensus on myös vahva määrittävä tekijä artikkeleille ja niiden sisällölle, että jos yhteisössä löytyisi konsensus, että isän veli on setä, niin silloin artikkelissa voisi myös epävarma mainita isän veljen setänä, vaikka itse ei olisikaan asiasta varma.--MAQuire (keskustelu) 29. maaliskuuta 2024 kello 11.03 (EET)

Mä hämmästelin viime vuonna Olivia ja Chandler McDanielin sukulaisuuksia [11]: lähteiden mukaan siskokset, joilla oli sama isä ja sama äiti ja ikäeroa nelisen kuukautta... Joskus uutisointi menee oikoteitä... --Lax (keskustelu) 27. maaliskuuta 2024 kello 21.58 (EET)

Jos yhdistelet lähteen 1 tietoa X ja lähteen 2 tietoa Y ja saat lopputulokseksi Z, olet tehnyt uutta tutkimusta. Mun nähdäkseni sillä ei ole merkitystä, onko päättelysi tulos oikein tai väärin. -- Htm (keskustelu) 27. maaliskuuta 2024 kello 22.26 (EET)

Minusta tuo olisi ihan riittävän hyvä lähteistys, tietysti olettaen, että lähteissä 1 ja 2 mainittu B on varmasti sama henkilö kummassakin yhteydessä. Jos Wikipedian käytäntöjen mukaan voi kirjoittaa "C:n isä oli B[2], jonka veli oli A[1]", niin kyllä silloin on sallittava myös "C:n isä oli B ja setä A[1][2]", joka on merkityssisällöltään täysin sama (isän veli on väistämättä setä), ja kai sen voi halutessaan edelleen lyhentää muotoon "C:n setä oli A[1][2]", joskin päättelyketju on ehkä selvempi, jos myös B yhtä kaikki mainitaan. Etäisemmän sukulaisuussuhteen päättely useamman kuin kahden lähteen avulla olisi ehkä jo vähän ongelmallista, mutta annettu esimerkki on vielä niin yksinkertainen, että en näe siinä ongelmaa. --Risukarhi (keskustelu) 28. maaliskuuta 2024 kello 13.59 (EET)

Minusta ei ole uutta tutkimusta, sillä ymmärtääkseni absoluuttisen poikkeuksettomasti isän veli on setä lähteestä riippumatta. Se on sitten asia erikseen, onko lähde tehty huolella vai eikö ole. Tällöin tietysti lähdekritiikki on sallittua. Epätarkkuutta voi olla esimerkiksi se, jos A on vain B:n velipuoli, jolloin A olisi C:n setäpuoli.

Mutta ihan hyvä, että tätä aihetta alettiin käsittelemään, sillä seulojissa on joukossa himohylkääjiä, ja heille ei pidä antaa yhtään ylimääräistä epäperustetta hylätä paikkansapitäviä lähteistettyjä muokkauksia. Täällä on myös käytäntö Wikipedia:Älä palvo sääntöjä, jota voidaan tässä tapauksessa soveltaa. Jos terve järki sanoo niin, Wikipedian kirjoitettua sääntöä pitää voida rikkoa, jos se on Wikipedian hyväksi.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 28. maaliskuuta 2024 kello 17.24 (EET)

Verkkokaupan blogi lähteenä

Hei, mitä mieltä olette seuraavasta: Teen eräällä hiekkalaatikollani Rubikin kuution sivua uusiksi ja tahtoisin merkitä luonnollisesti kaikki tiedot lähteillä. Moniin asioihin on kuitenkin hyvin haastavaa löytää luotettavia lähteitä, mutta olen miettinyt voiko cubelelo.com-verkkokaupan blogeja laittaa hyviksi lähteiksi. Blogit ovat mitä ilmeisemmin kirjoittaneet Rubikin kuution ansioituneet harrastajat ainakin täällä ja osassa verkkokaupan pitäjät itse. Mitä mieltä olette? Pietiboii (keskustelu) 29. maaliskuuta 2024 kello 21.16 (EET)

Parempi joku lähde kuin ei mitään. Ehkä siihen voi lisätä mallineen tarvitaan parempi lähde, jos haluaa olla erityisen varovainen.--MAQuire (keskustelu) 29. maaliskuuta 2024 kello 21.21 (EET)

Okei, onko laatumerkintä edes lupaavaksi sitten tuon kanssa toivoton ajatus? Pietiboii (keskustelu) 29. maaliskuuta 2024 kello 21.35 (EET)

Luokka maksua vastaan muokatuille artikkeleille. Velvoite tai toive luokitella kaupalliset muokkaukset omaan luokkaansa?

Huomasin pieni hetki sitten että keskusteluun oli tuotu, että kunta-artikkelien rakennetta oli ehkä kunnille tehtyjen, hyväksytyksi tulleiden maksullisten artikkelimuokkaustarjousten seurauksena ryhdytty muuttamaan useissa artikkeleissa. Tämän seurauksena ainakin minulle heräsi toive maksullisten muokkausten läpinäkyvyyden selkeästä lisäämisestä. Mielestäni ei riitä, että pelkästään rekistöityneen muokkaajan profiilisivulla mainitaan henkilön tekevä maksu vastaan tai työnsä puolesta muokkauksia wikipediaan. Ehdotan, että fiwikiin kirjattaisiin käytäntö, jonka mukaan maksullisesti muokatut artikkelit tulisi merkitä yhteisölle läpinäkyvämmin omaan luokkaansa. Luokka voisi olla esimerkiksi jotain tyyiin Luokka:Artikkelia on työstetty maksua vastaan, tai Luokka:Artikkelissa maksettua sisältöä. Ehkä tässä luokituksessa voisi olla joitain vaihtoehtoja, muokkaajan roolista riippuen; tästäkin voisi keskustella... Luokitus voisi yhteisön päätöksen mukaan olla suurelle yleisölle näkyvä tai piiloluokka, mutta olisi poimittavissa ja ajettavissa esimerkiksi botilla tehtäviä määräaikaisia listauksia varten esiin. Muutokseen voisi antaa esimerkiksi 3-6 kk:n siirtymän, jona aikana kaupallisia muokkauksia jatkavien tulisi luokitella kaupallisesti muokaamansa artikkelit niin, että yhteisölle tulisi selkeämpi kuva, missä on maksullista sisältöä ja missä ei. Mielestäni samalla myös yritysten oman viestinnän, omistajien tms. tekemät muokkaukset tulisi ohjeistaa tai suositella luokiteltavan jollain vastaavalla (piilo)luokalla. Ensimmäiseen, muokkaajan sidonnaisuuden läpinäkyvyyttä lisäävään kierrokseen en ottaisi vielä julkisoikeudellisia yhteisöjä, esimerkiksi kuntien, valtion virastojen, museotoimen, oppilaitosten henkilökuntaa (kaupallisia yksiköitä lukuunottamatta). - Mitä yhteisö tämänsuuntaisesta ajatuksesta tuumii? Tarvitaanko kaupallisiin muokkauksiin parempaa läpinäkyvyyttä? --Paju (keskustelu) 29. maaliskuuta 2024 kello 22.19 (EET)

Ajatuksena hieno mutta käytännössä mahdoton. Vähän väliä tulee merkittävyyskeskusteluissa esille muokkaajia, jotka selvästi vaihtavat tunnusta tai muokkaavat ip:llä mutta tyylistä on helppo tunnistaa, että tähän olen törmännyt ennenkin ja kyse on selvästi maksetusta muokkauksesta. Yritysartikkelien muokkaajina on ilman muuta tavalla tai toisella maksettuja kirjoittajia, mutta milläpä heidät saa ilmoittamaan asiaa. Jos siellä luokassa sitten keikkuu Janhosen artikkeleita eikä muita, se antaa väärän kuvan, että täällä muuten tehtäisiin pelkkää ilmaista vapaaehtoistyötä. --abc10 (keskustelu) 29. maaliskuuta 2024 kello 22.34 (EET)

Kuinka paljon teille tulee ehdotuksia maksullisesta yhteistyöstä? Itselläni on mahdollisuus lähettää sähköpostia, mutta yhtään tarjousta ei vielä ole tullut.--MAQuire (keskustelu) 29. maaliskuuta 2024 kello 22.48 (EET)

Ei tuollaista luokkaa. Huonoin puoli siinä olisi, että se leimaisi koko artikkelin vaikka vain osa olisi tehty maksullisena palveluna. Kattavuus jäisi myöskin vajavaiseksi, kun kaikki eivät kuitenkaan kerro palkkatietojaan, eli se ei "siistisi" niitä kaikkia erillään luokkahierarkiassa. Entä sitten artikkelin aiheen kaverin tekemät kirjoitukset, joista ei makseta? Entä omaa puoluetoveria kehuvat artikkelit, joiden tekemisestä ei makseta (no jaa, poliitikkoartikkeleillehan on jo oma luokka)? Ja onko hyvin palkkatyönä tehty artikkeli tärkeämpää erotella kuin kiihkeän fanin huonosti tekemä bändiartikkeli (tai urheilujoukkueartikkeli; mainitaan tuo jälkimmäinenkin, kun muuten joku senkin taas pian nostaa esille)? --Lax (keskustelu) 30. maaliskuuta 2024 kello 09.01 (EET)

Kun tuossa avauksessa kunnatkin mainittiin, niin aiemmin on jopa toivotettu tervetulleeksi kunnan projektityöntekijän tekemää kunta-aiheisten artikkelien kehittämistä. --Lax (keskustelu) 30. maaliskuuta 2024 kello 09.05 (EET)

Tässä on se, että ei ole mitään yhtä joukkoa joka tekee maksullista muokkaamista. Esimerkiksi minä työskentelen Wikimedia Suomessa osa-aikaisena ja siellä on vaihtelevasti ollut muitakin. Tällä hetkellä esim Ipr1 ja Aurorakiitäjä, mutta on ollut mm. opiskelijoita tekemässä työharjoittelua. Toinen selkeä ryhmä on museoiden, yliopistojen ja tiedeorganisaatioiden työntekijät jotka tekevät alaansa liittyvää viestintää ja osin myös järjestävät vaikka muokkaustapahtumia. Esimerkkinä vaikka Työväenmuseoiden projekti saada työväentaloja Unescon maailmanperintölistalle johon kuului mm. suomen Työväentalojen inventoinnin osana se, että täydentävät tietoja wikipediaan [12]. Yle ja Kansalliskirjasto puolestaan päivittävät Wikidataa mm. siksi, että käyttävät sitä osana asiasanoitustaan. Nämä ovat kaikki käsittääkseni sellaista muokkaamista mitä toivotaan olevan enemmänkin. Samoin tuo Turun projektityöntekijän muokkaaminen oli käsittääkseni ihan toivottua päivittämistä. Ero kaiketi tässä on se, että kuinka lähellä tuotettu sisältö on sitä mitä muutenkin sen toivottaisiin olevan. Jos tuotettu sisältö on hyvää, niin se on toivottavaa ja jos se tuottaa muille työtä niin ei. --Zache (keskustelu) 30. maaliskuuta 2024 kello 14.30 (EET)

Ongelmanahan on se, että mainostajat ja muut ketunhäntä kainalossa toimivat muokkaajat eivät ilmoita motiiveistaan. En osaa sanoa, onko se tietoista vilppiä vai eikö heille vain tule mieleen kertoa asiasta. Maksullisten muokkaajien syyllistäminen ei todennäköisesti tässä auta vaan pikemminkin kannustaa entistäkin määrätietoisempaan salailuun. Miihkali ^{(K • M)} 30. maaliskuuta 2024 kello 15.27 (EET)

Ongelmahan tuosta tulee silloin, kun asioita kaunistellaan tai jätetään kertomatta kiusallisia asioita. Jos asioista kerrotaan neutraalisti ja objektiivisesti ongelma ei ole suuri, mutta epäneutraaleja muokkauksia näkyy ihan muutoinkin. Ei edes välttämättä tietoisesti, vaan että muokkaajalla vain ei ole parempaa tietämystä asiasta. Jos kiinnitetään huomiota maksullisiin muokkauksiin millä saataisiin kiinnitettyä riittävästi huomiota ei-maksullisien muokkausten laatuun? Niissäkin kun näkyy parannettavaa. Ipr1 (keskustelu) 30. maaliskuuta 2024 kello 16.55 (EET)

"Tarvitaanko kaupallisiin muokkauksiin parempaa läpinäkyvyyttä?" Kaupallisena muokkaajana ajattelen, että olisi reilua, jos kaikilta työnsä puolesta Wikipediaa päivittäviltä vaadittaisiin samanlainen tunnustus – tiedän kymmeniä tapauksia, joissa artikkeleita on muokattu ilman minkäänlaista tunnustusta.

Uuden luokan sijaan miettisin sitä, millä saisimme kaikki noudattamaan sääntöjä. Tai ehkä voisimme alkaa vaatia, että työhön liittyvistä muokkauksista kerrotaan käyttäjäsivun tai artikkelin muokkaushistorian lisäksi myös artikkelin keskustelusivulla, joka on yksi kolmesta ohjeistamastamme ilmoittamistavasta. Jjanhone (keskustelu) 5. huhtikuuta 2024 kello 13.13 (EEST)

Viittaukset Wikipediaan

Ennen saamaani estoa viimeisin kiista, josta kolmen vuorokauden esto seurasi oli Mikko Paanasen kumous [13]. Yhteenvedossa hän ilmoittaa viittauksen Wikipediaan olevan hyväksyttävä eli onko käytäntö muuttunut? --131.228.2.16 2. huhtikuuta 2024 kello 07.54 (EEST)

Paanasen muokkausyhteenveto on sekava, mutta Wikipediaa ei voi käyttää itsensä lähteenä. -- Htm (keskustelu) 2. huhtikuuta 2024 kello 09.40 (EEST)

Voinko siis poistaa kyseiset lähteet artikkkelista ilman uhkaa estosta kuten jo kertaalleen sain.--131.228.2.16 2. huhtikuuta 2024 kello 11.33 (EEST)

Et. Tarkoitus on, että artikkelin kehittämisestä keskustellaan ja päästään yksimielisyyteen. -- Htm (keskustelu) 2. huhtikuuta 2024 kello 12.51 (EEST)

Meinaat siis, että lähdekäytäntö korvataan tässä tapauksessa konsensuksella....eli siten IP käyttäjien ei kannata osallistua Wikipedian muokkaamiseen, koska käytännöt koskevat ainoastaan IP käyttäjiä ja rekisteröityneet voivat tehdä mitä tahansa vetoamalla konsensukseen, jonka luovat viime kädessä rekisteröityneet muokkaajat.--131.228.2.16 2. huhtikuuta 2024 kello 14.10 (EEST)

Htm Mihin sitä konsensusta tarvitaan, kun virallisen käytännön mukaan Wikipediassa käytetään vain luotettavia lähteitä, ja p.o. lähteet (rkka.ru ja rkkawwii.ru) käyttävät lähteenä Wikipediaa? Kyse on tästä Keskustelu:Ukrainan 72. prikaati ja muistakin artikkeleista, joissa noita lähteitä on käytetty. Joudun varmaan tämän kysymyksen takia vaikeuksiin, mutta jos on olemassa käytäntö, että Wikipediaa käyttäviä lähteitä voikin käyttää, haluaisin vastaisuuden varalle mustaa valkoisella. En osaa venäjää, joten en voi tutkia mainittuja lähdesivuja. Tähän asti kelvottomat lähteet on poistettu ilman keskusteluja ja konsensuksia. --abc10 (keskustelu) 8. huhtikuuta 2024 kello 12.30 (EEST)

Niin siis käsittääkseni on myös olemassa sellaisia lähteitä, jotka käyttävät muun ohessa Wikipediaa lähteenään, mainittakoon esim. Niemelän ym. Sienten biologia, jossa on commons-kuvia. Jos voi osoittaa, että jonkin tällaisen lähteen tieto onkin muualta kuin Wikipediasta, sitä voi mielestäni käyttää. --Höyhens (keskustelu) 8. huhtikuuta 2024 kello 12.42 (EEST)

Paanasen muokkausyhteenveto on edelleen sekava. Wikipediaan ei saa viitata eli käyttää itsensä lähteenä. Konsensus tarvitaan siihen, onko käytetty ulkopuolinen lähde luotettava vai ei. -- Htm (keskustelu) 8. huhtikuuta 2024 kello 14.20 (EEST)

Ainoa tapa osoittaa noiden Wikipediaan viittaavien lähteiden sopivuus lähteiksi on osoittaa tietojen olevan jostain muualta kuin Wikipediasta eli silloin kykenee käyttämään jotain muuta lähdettä kuin Wikipediaa.--2A03:5342:F:6:0:0:0:3 8. huhtikuuta 2024 kello 15.46 (EEST)

Vastaukset ovat sellaisia itsestään selvyyksiä, joita en tarvinnut asiaa kysyessäni. Jos/Kun Paananen ei kommentoi, hänhän ei ole kommentoivaa käyttäjätyyppiä, asia jää sillensä, vai? Paanasella eivät sekavia ole ainoastaan yhteenvedot. Jos katsoo hänen muokkauksiaan, niistä ei saa rivinvaihtoinen selvää mikä on lähteestä, mikä ei. Kirjoitusvirheitäkin niissä on, vaikka niitä välillä joku yrittää korjata. Outoa etteivät Wikipedian kirjoitusvirheiden ja lähteiden syynääjät ole puuttuneet niihin. Entäpä jos ylläpitäjä käy wikipediaan perustuvia lähteitä siivoilemassa, niin rahvas voi sen jälkeen ryhtyä talkoisiin? --abc10 (keskustelu) 8. huhtikuuta 2024 kello 17.30 (EEST)

Minäkään en osaa venäjää, joten en täysin pysty sanomaan noiden sivustojen luotettavuudesta. Kuitenkin rkka.ru-sivuston (esim. [14]) lopussa lukee, että lähteenä on käytetty muun muassa Wikipediaa. Tämän perusteella en pitäisi sivustoa luotettavana.--Puppe100 (keskustelu) 9. huhtikuuta 2024 kello 09.31 (EEST)

Enpä voi minäkään auttaa kun toi teksti onkin ukrainaa jota en osaa eikä venäjää. Toisenkieliseen Wikipediaan ei kylläkään tietenkään pidä linkittää ikään kuin se olisi lähde. --Höyhens (keskustelu) 10. huhtikuuta 2024 kello 16.47 (EEST)

Täsmennyssivut aiheista, joita ei ole

Toivoisin kommenttia sivulla Keskustelu:Ford Model A alkaneeseen keskusteluun pelkästään punalinkkejä sisältävistä täsmennyssivuista. Poistomalline on nyt poistettu artikkelista kolme kertaa sillä perusteella, ettei sisällöttömien täsmennyssivujen olemassaolo ole kiellettyä.

Itse pidän täysin absurdina ajatusta, että täsmennetään sellaisten asioiden välillä, joista ei ole koko sivustolla saatavilla muuta tietoa kuin niiden olemassaolo. Asiasta ei kuitenkaan näytä olevan mitään yhtenäistä sääntöä. 2001:999:688:A31C:C449:F291:E09B:1FB0 2. huhtikuuta 2024 kello 13.35 (EEST)

Siinä on linkki Ford Motor Company joka toimii, eli se ei koostu vain punalinkeistä. --Linkkerpar^keskustelu 2. huhtikuuta 2024 kello 14.02 (EEST)

Ja artikkelissa Ford Motor Company on linkki tuolle täsmennyssivulle, kuten alempana mainitsen, joten siinä päästäänkin kivaan karuselliin. --Lax (keskustelu) 2. huhtikuuta 2024 kello 14.54 (EEST)

Tarjoaa tuo nykyiselläänkin jo sen tiedon, että Ford on samalla mallinimellä tehnyt kahta eri autoa. Ja kun nuo nyt ovat punalinkkejä, niin ehkä joku joskus innostuu jopa niistä tekemään omat artikkelit. Ihan perustellusti olemassa oleva täsmennyssivu mielestäni nykytilassakin. --Farma3110 (keskustelu) 2. huhtikuuta 2024 kello 14.35 (EEST)

Tilanteen pystyisi korjaamaan kirjoittamalla Ford A:sta (kummasta tahansa) edes vähäsen, jolloin tuo ei olisi enää täsmennyssivu. Olemassaolon oikeutusta ei puolla se, ettei vuosilukujen lisäksi mitään ole saatu aikaan yli 14 vuodessa. Fordin malleja on listattu artikkelissa Ford Motor Company, johon nämä hyvin uppoaisivat, mutta miksei näitä molempia ole siellä sen sijaan, että lukijan pitäisi ensin klikata sieltä listalta täsmennyssivulle ja vasta sitten huomata, että niitä onkin kaksi? Tämän saisi poistaa lähteettömyydenkin perusteella. Täysin punalinkitettyjä täsmennyssivuja on syytä arvioida tapauskohtaisesti, ja tämä on poiston arvoinen tapaus. --Lax (keskustelu) 2. huhtikuuta 2024 kello 14.52 (EEST)

Missä ohjeet eturistiriidan sisältäviin muokkauksiin

Olen ensi viikolla kouluttamassa Wikipedia-työpajassa ja ajattelin, että olisi tärkeää kertoa ihmisille myös siitä, että jos he päivittävät tuttaviinsa liittyviä Wikipedia-artikkeleita, heidän tulisi kertoa eturistiriidastaan. Ongelmana tässä on se, että meillä ei ole (?) ohjeita aiheesta. Tässä ohje englanniksi, suomeksi ohje käsittelee ainoastaan vastikkeellisia päivityksiä. Koska ohje on Thin mielipidekirjoitus, en halua sitä itse muokata. Onko siis ok, että esim. itsestään tai tuttavastaan saa kirjoittaa Wikipediassa tuomatta esiin omaa eturistiriitaansa? Jjanhone (keskustelu) 5. huhtikuuta 2024 kello 13.02 (EEST)

Täältä löytyy ainakin Eturistiriitahuomautus-malline:

---

Hei Kahvihuone (käytännöt), olemme kiitollisia tekemistäsi muokkauksista. Sinulla saattaa kuitenkin olla eturistiriita jos sinulla on läheinen suhde ihmiseen, paikkaan tai asiaan, josta olet kirjoittanut.

Kaikki muokkaajat ovat velvollisia noudattamaan Wikipedian neutraalin näkökulman sisältökäytäntöä. Aihetta hyvin lähellä olevilla henkilöillä on usein vaikeuksia kirjoittaa kyseisestä aiheesta objektiivisella ja neutraalilla tavalla. He voivat epähuomiossa muokata tavalla, joka tekee artikkelista joko liian imartelevan tai liian halventavan. Henkilöitä joilla on läheinen suhde johonkin aiheeseen ei kielletä täysin muokkaamasta aiheeseen liittyviä artikkeleita. Heidän tulisi kuitenkin olla erityisen huolellisia, että heidän muokkaukset perustuvat luotettaviin lähteisiin ja ovat mahdollisimman puolueettomia.

Jos olet erityisen lähellä jotakin aihetta, tässä on muutama tapa jolla voit pienentää ongelmien ilmenemisen riskiä:

• Vältä muokkaamasta tai luomasta artikkeleita, jotka liittyvät sinuun, organisaatioosi tai sen kilpailijoihin sekä niihin liittyviin projekteihin tai tuotteisiin.
• Ole varovainen poistokeskusteluiden suhteen. Jokainen keskusteluun osallistuva on tervetullut tarjoamaan tietoa, joka perustuu aiheesta riippumattomiin luotettaviin lähteisiin. Vältä kuitenkin kannattamasta kilpailijasi artikkelin poistamista.
• Vältä linkittämistä organisaatiosi verkkosivulle tai siitä kertovaan Wikipedia-artikkeliin muissa artikkeleissa (tämä voidaan tulkita spämmäämiseksi).
• Ole varovainen ettet vahingossa riko Wikipedian sisältökäytäntöjä.

Ole hyvä ja tutustu tähän aiheeseen liittyviin käytäntöihin ja käytösohjeisiin, erityisesti niihin, jotka koskevat neutraalia näkökulmaa, tarkistettavuutta ja elävistä henkilöistä kertovia artikkeleita. Kiitos.

---

Luurankosoturi ✉️ 5. huhtikuuta 2024 kello 13.20 (EEST)

Kiitos, käytän tätä. :) Jjanhone (keskustelu) 5. huhtikuuta 2024 kello 14.59 (EEST)

Käytäntöehdotus: Palautettavat ylläpitäjät

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Tuli tässä mieleeni uusi, loistava käytäntöehdotus: "palautettavat ylläpitäjät".
Hommahan menisi niin, että ylläpito-oikeutensa menettäneestä käyttäjästä äänestettäisiin palautusäänestyksessä, halutaanko hänet palauttaa ylläpitäjäksi. Ylläpito-oikeuksien palauttamiseen vaadittaisiin 58% kannatus, ja tätä voisi käyttää vain niihin käyttäjiin, jotka on äänestetty pois ylläpitäjistä äänestyksellä.--37.33.205.157 7. huhtikuuta 2024 kello 23.25 (EEST)

En näe tarvetta. Kyllähän ylläpito-oikeutensa menettäneestä ylläpitäjästä voidaan halutessa järjestää uusi ylläpitäjyysäänestys. --Kärrmes (keskustelu) 7. huhtikuuta 2024 kello 23.28 (EEST)

Ideani onkin se, että aiemmin ylläpitäjänä olleen olisi helpompi saada oikeutensa takaisin kuin sellaisen, joka otetaan ensimmäsitä kertaa ylläpitäjäksi. Tässä toki täytyisi sopia se, että tällaista ylläpito-oikeuksien palautusäänestystä ei saisi käynnistää ennen kuin jokin tietty vähimmäisaika on kulunut ylläpito-oileuksien poistoäänestyksestä. Uusien ylläpitäjäin äänestyksessä vähimmäisaika on kolme kuukautta ennen kuin saa aloittaa uuden. Tässä se voisi olla pidempi, esimerkiksi kuusi tai vaikkapa jopa yhdeksänkin kuukautta.--37.33.205.157 8. huhtikuuta 2024 kello 13.09 (EEST)

Ei ole syytä laittaa yhteisön vanhoja päätöksiä kummittelemaan tuolla tavalla. Vaikka saattaisinkin ilahtua eräästä ”ylläpitäjän palautuksesta”, en todellakaan halua, että se tapahtuu millään erityissäännöillä. Jos ei 75 prosentin kannatus täyty, silloin hyväkin entinen ylläpitäjä saa pysyä entisenä. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 8. huhtikuuta 2024 kello 13.56 (EEST)

Samaa mieltä kuin Paranaja. --Höyhens (keskustelu) 8. huhtikuuta 2024 kello 14.30 (EEST)

Hyvin sanottu. --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 12. huhtikuuta 2024 kello 00.27 (EEST)

En kannata sitä, että aiempi ylläpitäjä saisi oikeutensa helpommin kuin kokonaan uusi. --Kärrmes (keskustelu) 8. huhtikuuta 2024 kello 14.47 (EEST) kommenttia muokattu. --Kärrmes (keskustelu) 8. huhtikuuta 2024 kello 16.27 (EEST)

Hyvin sanottu. --Osmo Lundell juttusille? 12. huhtikuuta 2024 kello 00.20 (EEST)

Jos oikeudet on menetetty väärinkäytösten johdosta, mielestäni kynnys oikeuksien palautukselle pitäisi olla korkeampi kuin pystymetsästä nostetun ylläpitäjäkandidaatin nostolle. Tämä on vain minun mielipiteeni. Eri asia jos oikeudet on menetetty esimerkiksi inaktiivisuuden johdosta. Kuten allekirjoittaneen kohdalla oli. Mutta olen tietysti jäävi tämmöisessä tapauksessa. -- Cimon Avaro 12. huhtikuuta 2024 kello 03.31 (EEST)

Vastaehdotus, säädetään sellainen että jos on äänestyksellä menettänyt ylläpitäjäoikeutensa, niitä ei voi saada enää koskaan takaisin. Uusia tuoreita näkökulmia voisi olla hyödyllistä saada ylläpitotoimintaankin. Tämä elinikäinen ylläpitäjyys ja byrokratiuskielto koskisi luonnollisesti vain sellaisia ylläpitäjiä jotka ovat oikeutensa menettäneet juurikin äänestyksellä. -- Cimon Avaro 13. huhtikuuta 2024 kello 18.14 (EEST)

Täydennys: Mikäli oikeudet on menettänyt in-aktiivisuuden tai in-telligensin vuoksi, niitä ei koskaan saa takaisin. Lisäksi koko avioliitto mitätöidään niin, että todetaan, että väärin- tai vähänkäytettyjä oikeuksia ei ole koskaan ollutkaan. Damnatio memoriae. Hassua ajatella jotain kynnyksiä tai säädöksiä. Wikipedian päätökset perustuvat konsensukseen tai sen puutteeseen. Jos joku ex-tyypin ylläpitäjä yhteisön mielestä on kamala tyyppi ennen ja jälkeen viraltapanon, eiköhän ainakin osa järkevistä käyttäjistä kykene kertomaan jyrkän mielipiteensä vihdasta tai vastaan aina kun siihen tulee tilaisuus. Tuollaiset äänikynnykset tai peräti kieltomääräykset kaventavat yhteisön keskustelumahdollisuuksia tai päätöksentekovaltaa, mikä on helppo tai vaikea nähdä riippuen näkijästä. Sitä paitsi vahingonilon tuottamista ei ole syytä rajoittaa: mikäpä muutamille mukavampaa kuin huomata, että joku onneton poispotkittu typerys asettuu uudestaan ehdolle eli menee nyrkkeilykehään ilman hammassuojia. --Pxos (keskustelu) 13. huhtikuuta 2024 kello 18.30 (EEST)

Cimon Avarolle luettavaa: Wikipedia:Liiallista konservatiivisuutta olisi hyvä välttää, samoin liiallista liberaalisuutta. Ehdotuksesi on mielestäni äärimmäisen konservatiivinen ja rangaistushaluinen. Olen aikaisemminkin sanonut, muistaakseni jossakin ylläpitoäänestyksessä, että vanhojen virheiden ei tulisi enää useamman vuoden jälkeen painaa vaakakupissa niin paljoa, ja niitä ei tulisi pitää niin ylitsepääsemättöminä, että torppaisi pysyvästi mahdollisuuden saada edistyneempiä oikeuksia, joko takaisin tai sitten uutena. Muista myös Wikipedia:Oleta hyvää tahtoa.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 14. huhtikuuta 2024 kello 11.13 (EEST)

Vastustan. Äänestys ratkaiskoon, ja jos joskus aiemmin äänestyksessä poistettu ylläpitäjä saa luottamuksensa takaisin voitokkaan äänestyksen muodossa, niin tervetuloa takaisin vain. Miksi heidät pitäisi ehdoin tahdoin sulkea pois, vaikka halua heidän uudelle ylläpitäjäkaudelleen olisi? Uusia ja tuoreita näkökulmia ylläpitoon on mahdollista saada ihan vain sillä, että valitaan uusia ylläpitäjiä. En näe tuolla mitään asiayhteyttä. --Kärrmes (keskustelu) 14. huhtikuuta 2024 kello 18.54 (EEST)

Tämä on aika ongelmallinen juttu. Wikipediassa on poistettu neljä ylläpitäjää äänestyksellä. Syitä poistoihin ovat olleet:

• työkalujen käyttämättömyys ja muut, ylläpitotyökaluihin liittymättömät ongelmat
• asiaton keskustelukäyttäytyminen (kaksi käyttäjää, toisella suorat henkilökohtaiset hyökkäykset ja kunnianloukkaukset; toisella "harmaalla alueella" liikkuminen ja muu kyseenalainen kommentointi eri keskusteluissa, ts. keskustelukäytäntöjen rajojen "venyttäminen")
• toisten henkilötietojen paljastaminen

Eli missään noista ei ole ollut syynä työkalujen varsinainen väärinkäyttö. Osa voisi noista palata takaisin ylläpitäjiin esimerkiksi muutaman vuoden kuluttua, osa taas ei missään nimessä, ainakaan ennen kuin on selvästi osoitettu, että vanhat ongelmat on korjattu. Tämän vuoksi on vähän kom sii kom saa, että äänestyksellä oikeutensa menettänyt saisi oikeutensa 17 prosenttiyksikköä matalammalla kannatuksella kuin uusi kandidaatti. Cimon Avaron vastaehdotus on kuitenkin äärimmäisen typerä, pelkkää rankaisemista. Ylläpito-oikeuksien poistoäänestyksen ei kuitenkaan kuuluisi olla mikään rangaistus, mutta niitä on selvästi käynnistetty myös rangaistustarkoituksissa.

Tämän vuoksi lienee parempi pitää nykyinen tapa käytössä, mutta samalla kuitenkin olen sitä mieltä, että ylläpitoäänestyksissä kuuluisi olla inan matalampi kannatusvaatimus.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 14. huhtikuuta 2024 kello 11.03 (EEST)

Kertaalleen poistuneille ja poistetuille tiukemmat rajat. Kaikille luonnetesti ja määräaikainen pesti. --abc10 (keskustelu) 14. huhtikuuta 2024 kello 21.15 (EEST)

Jos ehdotan sinua ylläpitäjäksi, niin suostutko, vaikka näistä määräaikaisuus ei olisi valintaperuste? raid5 15. huhtikuuta 2024 kello 00.02 (EEST)

Tarkoititko, että luonnetesti tehtäisiin jatkossa kaikille eikä ainoastaan ilkeille ylläpitäjille? raid5 16. huhtikuuta 2024 kello 02.26 (EEST)

Lopputulos

• 37.33.205.157 ehdotti, että ylläpito-oikeuksien palauttamiseen vaadittaisiin 58 prosentin kannatus.
• Cimon Avaro ehdotti keskustelussa , että äänestyksessä poistettuja ylläpito-oikeuksia ei voi saada koskaan takaisin.
• Abc10 ehdotti keskustelussa entisille ylläpitäjille uudessa äänestyksessä tiukempia rajoja, ylläpitäjäehdokkaille testejä ja ylläpitäjyyden määräaikaisuutta.

Ehdotukset eivät saaneet keskustelussa kannatusta. -- raid5 22. huhtikuuta 2024 kello 00.55 (EEST), --Zache (keskustelu) 22. huhtikuuta 2024 kello 10.27 (EEST)

Tubettajien merkittävyys

Tubettajien merkittävyys tuntuu ihmetyttävän täällä vuodesta toiseen, joten sen merkittävyyskäytäntö olisi hyvä saada kuntoon. Mm. täällä on keskusteltu siitä, milloin tubettajia voidaan pitää merkittävinä. Ensisijaisesti kysymys on siinä, onko tilaajamäärä vai aiheen käsittely riippumattomissa lähteissä enemmän merkittävää. Useimmiten enemmistö kääntyy jälkimmäisen rinnalle, jolloin tänne ei voitaisi tehdä artikkeleita massiiviisia tilaajamääriä omaavistakaan tubettajista. Suomalta linkkasi tuolla keskustelusivulla englanninkielisen Wikipedian omaavan käytännön/poistoperusteet tubettajille 1, jonka mukaan tilaajilla ei ole mitään väliä, vaan tarvittaisin riippumattomia lähteitä merkittävyyden tueksi. Itse kallistun tälle kannalle. Mitä täällä ollaan mieltä? Pietiboii (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 16.58 (EEST)

Tuo en-wikin linkki on YouTube-wikiprojektin käytäntö, mitä ei ilmeisesti ole virallistettu sen ulkopuolella varsinaiseksi käytännöksi, mutta linkissä on luetteloituna poistoäänestyksiä joissa on hävitetty ihan 20 000 000 tilaajan tubettajistakin kertovia artikkeleita. Omakin kantani on ollut jo pitkään, että hyvät lähteet ovat tärkeämpiä kuin tilaajamäärä ja tämän osalta tubettajia tulisi käsitellä kuin muitakin julkisuuden henkilöitä. Tilaajamääriä koskevat rajat ovat aina mielivaltaisia, koska niihin vaikuttaa niin monet asiat kuten kanavan kieli, kohdeyleisö ja aihe. Jos tilaajamäärien perusteella todetaan merkittävyys voidaan saada laaduttomia artikkeleita, joiden ainoat lähteet ovat linkkejä YouTube-videoihin ja niistä vedettyihin päätelmiin. Tuollaisten artikkelien mielekkyys on kyseenalaista ihan tietojen tarkistettavuuden vuoksi. Tilaajamäärät voivat muuttua aikaa myöten eivätkä erityisemmin kerro kuinka sitoutuneita seuraajat ovat, niitä voi myös manipuloida ostamalla seuraajia (botit). Nykyisellään tilanne on vähän kuin jos kirjailijoille ei olisi koskaan luotu merkittävyysrajaa vaan jokainen arvioitaisiin yksittäistapauksena sen mukaan, kuinka paljon kyseisen kirjailijan kirjoja lainataan kirjastoista. Loppuhuomautuksena, suuri osa suomenkielisen Wikipedian tubettajista on merkittäviä jotain muuta reittiä kuten kustannetun kirjan, kansanedustajuuden tai muun ansion kautta eli Wikipedian tubettajaluokissa tulee aina olemaan suhteellisen matalan tilaajamäärän tubettajia. --Suomalta (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 17.35 (EEST)

Tubettajien merkittävyydestä tulee tosiaan aika ajoin keskustelua. Mielestäni riittävän laajan lähdekäsittelyn edellyttäminen on hyvä lähtökohta, koska se on yleinen merkittävyyden vaatimus. Kuten Suomalta toteaa, tilaajamäärä ei voi yksinään tehdä aiheesta merkittävää. Ehkä suuri tilaajamäärä suhteessa kohdeyleisöön tai aiheeseen voisi tukea merkittävyyttä mutta ei takaisi sitä. Jos tästä keskustelusta saadaan jokin lopputulos, sen voisi kirjoittaa merkittävyyden suuntaviivoihin.--Puppe100 (keskustelu) 21. huhtikuuta 2024 kello 16.23 (EEST)

Kannatan tuota laajan lähdekäsittelyn edellyttämistä, aiheesta riippumattomissa lähteissä tietysti. -- Htm (keskustelu) 22. huhtikuuta 2024 kello 10.42 (EEST)

Jos tekstiä haluttaisiin suuntaviivoihin, kuuluisiko muotoilusta järjestää äänestys tai jotain, vai voiko nykyään suuntaviivoja muokata rohkeasti? -- Cimon Avaro 23. huhtikuuta 2024 kello 08.27 (EEST)

Suuntaviivat-sivu sisältää asioita joista ollaan äänestetty poistoäänestyksissä ja siinä on esimerkkiartikkeleita joista poistoäänestyksistä on ollut 70% kannatus suuntaan tai toiseen. Itse en näe varsinaisesti syytä muuttaa tätä. Olen myös aavistuksen verran skeptinen sen suhteen, että lähteiden vaatiminen merkittävyyden todisteeksi olisi ollut ongelmana tubettajien kanssa (ts. vaikka katsojamäärillä argumentoidaan niin niitä poistetaan katsojamääristä huolimatta jos lähteitä ei ole tueksi) Varmaan jos haluttaisiin vaikuttaa asioihin niin ehkä ohjeen siitä miten kiinnostuneet pystyy kirjoittamaan riittävän hyvän artikkelin olisi hyödyllisempää kuin suuntaviivoihin lisääminen. (vrt musiikki ja Wikipedia:Bändiopas) --Zache (keskustelu) 23. huhtikuuta 2024 kello 08.47 (EEST)

En ole erityisesti perehtynyt siihen, miten ja millä perusteilla suuntaviivoja on muokattu. Varmaankin konsensukseen perustuvan lopputuloksen voisi sinne laittaa. Lisäksi jos löytyy tubettajien poistoäänestyksiä, niin niistä saisi esimerkkejä merkittävyyden arviointiin.--Puppe100 (keskustelu) 23. huhtikuuta 2024 kello 19.09 (EEST)

Nopeasti kun katsoin, niin vähintäänkin kohtuullisesti fiwikin tubettajat on lähteistetty. Noin muuten, niin ehkä todennäköisempi ongelma kuin että onko aiheet merkittäviä on se, että ei tunnisteta mitkä ovat mahdollisesti merkittäviä ja kirjoittajat ovat usein varsin kokemattomia ja/tai nuoria niin ne eivät osaa kertoa sitä Wikipedian haluamalla tavalla. ( = perustella lähteillä ). Esimerkkinä vaikka Paqpa joka poistettiin 20 kertaa epämerkittävänä kunnes tein sen Planin muokkaustapahtuman yhteydessä jossa tapahtumaan osallistuneet nuoret tekivät mm. listan henkilöistä jotka puuttuivat wikipediasta ja joiden pitäisi heistä olla siellä. --Zache (keskustelu) 22. huhtikuuta 2024 kello 10.52 (EEST)

Ongelma on, että vain muokkaajien nuoruudessa ollut nuorisokulttuuri kuten demoskene vaikuttaa heistä merkittävältä. Nykyistä lasten- ja nuortenkulttuuria sen sijaan vähätellään. Paqpa poistettiin monta kertaa, koska kohdeyleisö on lapset ja esimerkiksi Koululaisen haastattelua ei noteerattu lähteenä, koska lehti on suunnattu koululaisille, eikä vanhoille ukoille. --MAQuire (keskustelu) 22. huhtikuuta 2024 kello 15.26 (EEST)

Yleinen keskustelu rikosten ja katoamisten merkittävyydestä

En nyt todellakaan halua että keskustellaan yksittäistapauksista vaan objektiivisista yleispätevistä kriteereistä. Nämä ovat aiheita jotka ovat pahiten hakuammuntaa artikkelien merkittävyyskeskusteluissa. Hyvin usein edetään intohimot edellä. Ja kummasti yhtä usein ollaan itsepintaisesti säilyttämässä jotain tai itsepintaisesti poistamassa jotain, kuin nyt kulloinkin intohimot ohjaavat. Hakisin objektiivisia yleispäteviä mitattavissa olevia kriteereitä joihin voisi vedota kumpaankin suuntaan. Usein olen ollut sitä mieltä itse ettei rikoksia tarvitsisi kovin lavealla siivilällä päästää wikipediaan, mutta oman mielipiteeni ei tässä pitäisi olla ohjaavana, vaan se että saataisiin johdonmukaiset periatteet jolla artikkelit olisivat yhteismitallisia. Rehellisesti hieman kuitenkin sormi suussa sen suhteen että onko edes teoriassa mahdollista löytää kriteereitä joilla voisiin kovin erilaisia rikoksia ja katoamistapauksia punnita? Miten on? -- Cimon Avaro 23. huhtikuuta 2024 kello 08.21 (EEST)

Nämä ovat hankalia asioita, koska on hirveän hankala vetää tarkkoja rajoja. Uutisaiheissa ei oikein voi mennä ihan suoraan perussäännön mukaan eli käsitelläänkö aihetta huomattavan laajasti. Monia uutisaiheita, kuten päivän säätä, käsitellään varsin laajasti. Pääsääntönä itse voisin ajatella, että rikos/katoaminen on merkittävä, kun sitä käsitellään laajasti jossain ei-uutislähteessä, sitä käsitellään laajasti usean vuoden ajan tai tapahtumasta on selkeitä yhteiskunnallisia tai kultuurellisia seurauksia (siitä seuraa esim. uusia toimintatapoja, poliittisia päätöksiä tai siihen viitataan vaikkapa kulttuurituotteissa). Usein siis käytännössä rikoksen merkittävyys ratkeaa oikeasti vasta muutaman vuoden päästä. Toki jos jotain tapausta seuraa usean päivän erikoisuutislähetyksiä ja useiden viikkojen keskustelu yhteiskunnan tilasta, niin voidaan nopeastikin todeta tapauksen olleen merkittävä. --PtG (keskustelu) 23. huhtikuuta 2024 kello 08.42 (EEST)

Ehkä olisi hieman elämälle vieras pääsääntö. Ehkä automatia jota voitaisiin soveltaa sen suhteen että mitä ei ainakaan voida poistaa. -- Cimon Avaro 23. huhtikuuta 2024 kello 08.51 (EEST)

Tekijänoikeudet

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Tekijänoikeudet

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Tekijänoikeudet!

Keskustelua Wikipedian tekijänoikeuksista. Tällä sivulla on yleistä keskustelua Wikipediasta ja tekijänoikeuksista. Yksittäisten sivujen ja kuvien tekijänoikeusongelmat ratkaistaan sivujen ja kuvien keskustelusivuilla. Wikipedian plagiointia muissa medioissa käsitellään omalla sivullaan. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 35 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Tutustu myös seuraaviin ohjesivuihin:
Tekijänoikeudet Wikipediassa
Tiedostojen käyttösäännöt
Tekijänoikeusneuvoston lausuntoja

Vain henkilökohtaiseen käyttöön

Kysyin aiemmin tällä palstalla, miksei Wikimedia hyväksy valokuvia, joissa on merkintä "NC" eli ei-kaupalliseen käyttöön. Vastauksena oli, että Wikimedia kannatttaa (suuryritysten) vapauksia. Näin Wikimedia polkee valokuvaajien toiveita. Monilla sivustoilla on parempia kuvia kuin Wikimediassa, koska useat kuvaajat eivät halua viedä tuloja puoliammattilaisilta tai ammattilaisilta, joten sivustoilla on NC-merkintä. Tämä oli johdatus aiheeseen.

Luin äskettäin läpi erään tutkimuksen. Siinä oli paljon tärkeää asiaa kahteen Wiki-artikkeliin, joita muokkasin kauan. Lopulta huomasin, että erään pystysuuntaan präntätyn tekstin joukossa oli teksti "For personal use only." Sitten googlasin, mikä on Wikipedian kanta tällaisiin pyyntöihin, jotka käsittääkseni ovat samaa kuin "NC". Enpä löytänyt yhtään Wikipedian tai Wikimedian sääntöä asiasta. Suomenkaan copyright-sivulla ei ollut mainintaa tekstistä "personal use only". Tosin Afganistanin kohdalla mainittiin: Article 39 permits reproductions of published works "for personal use only". Lisäksi yhdellä arkistosivulla oli lausunto: "Because this free is restricted to personal use only, which is forbidden on Wikimedia Commons." Onko siis tulkintani oikein, että mitään tekstejä, joissa on merkintä "for personal use only", ei saa käyttää Wikipediassa?

Toinen kysymys: Wikimediassa on googlehaun perusteella valtavasti "for personal use only" -kuvia, valtionjohtajia myöten, kuten Barack Obama ym. ja Kamala Harris. Miksi Wikimedia pitää tällaista porsaanreikää vaikka toisaalta polkee kuvaajien tuloja suuryhtiöiden eduksi? Wikimedialta ei kannata asiaa kysyä, koska se on asiaan osallinen ja sieltä tulee yleensä vastaus, että Wikimedia on aina oikeassa ja minä kysyn typeriä. Jari Rauma (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 12.33 (EET)

"For personal use only" ei rajoita lähteenä käyttämistä. Ylipäänsä mitään sivuja ei voi kopioida Wikipediaan, ellei niiden tekijänoikeussuoja ole poistunut tai ilmoiteta että voit kopioida vapaasti. Ymmärrän niin, että lausekkeella yritetään sanoa, ettei tekstiä voi monistaa esimerkiksi opetuskäyttöön, mitä opettajat kuulemma tekevät minkä ehtivät. --Abc10 (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 12.43 (EET)

Yksi jatkokysymys ja yksi vastaus Jari Raumalle:

1.) Vastatakseni tähän, niin tarvitsen tarkemman linkin jotta siitä selviää mitä tarkoitat seuraavalla: arkistosivulla oli lausunto: "Because this free is restricted to personal use only, which is forbidden on Wikimedia Commons."

2.) Yhdysvaltain valtion työntekijöiden työssään tekemät teokset ovat tekijänoikeusvapaita. (ks. en:Copyright status of works by the federal government of the United States)

--Zache (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 12.52 (EET)

Tarkempi osoite oli sivun kohdassa 164. Jari Rauma (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 13.52 (EET)

Lyhyt muisti: kohteissa 162-163. Jari Rauma (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 13.54 (EET)

Ero siis tekstiin on se, että tekijänoikeus suojaa muotoa eikä sisältöä tai ideoita tai ajatuksia. Wikimedia Commonsiin ei voida kopioida suoraan ohjelmasta otettua kuvaa joka on Play tai Appstoressa (ts. kyseessä on suora kopioi). Ero lähteenä käyttämisessä on se, että kun käytetään jotain lähteenä niin asia kerrotaan omin sanoin. --Zache (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 14.04 (EET)

Hyvin vastattu vaikeaan aiheeseen. Tosin täytyyhän siihen laittaa lähdeosoite.

Minulla olisi toinenkin mielenkiintoinen juttu samasta aihepiiristä. Erään asiantuntijan tällä sivustolla on lausunto kalasta, joka on maailman yleisin makean veden kalalaji (2 lajia joita kirjallisuudessa kuitenkin yleensä käsitellään yhtenä: moskiittokala). Sen mukaan tutkijat olivat huolestuneita lajin maailmanlaajuisesta käyttäytymisestä. Lajista on nimittäin tullut noin 40 vuden maassaolon jälkeen vitsaus Australiassa. Miten tällaisia tekstejä voi referoida, jotka kieltävät minkään osankaan julkaisemista. Sivuston kohdassa "Contact Us" on vain kirjepostiosoite (Australiassa) sekä puhelinnumero. Jari Rauma (keskustelu) 8. helmikuuta 2023 kello 14.53 (EET)

Käytetään lähteenä kuten mitä tahansa muutakin lähdettä käytetään. Ei lähteenä käyttäminen tarkoita "minkään osankaan julkaisemista" sellaisenaan. --Nitraus ^(wikinät) 8. helmikuuta 2023 kello 15.03 (EET)

Ilmeisesti Wikimedia Foundationilla on jokin palvelu, joka tähdätty yrityksille ([15]). Tuo varmaan on syy miksi Commons ei hyväksy kaupallisen käytön rajoituksia ([16]). FAQ. Ipr1 (keskustelu) 9. huhtikuuta 2024 kello 16.44 (EEST)

Commons perustettiin vuonna 2004, ja yksi sen ideoijista, en:Erik Möller kirjoitti tuolloin sähköpostilistalla näin: All material in the commons would have to be licensed under one of several licenses, not necessarily the FDL, but all allowing at the very least free distribution and commercial use. // There would be NO fair use material on commons.wikimedia.org. Todennäköisesti lisenssivaatimuksista pidettiin jonkinlainen keskustelu tai äänestys Commonsin perustamisen aikoihin. API-palvelua myyvä Wikimedia Enterprise perustettiin 17 vuotta myöhemmin. Jos jossain vaiheessa oltaisiin päätetty, että Commonsissa alettaisiin sallia myös ei-kaupallinen sisältö, niin sellainen materiaali olisi todennäköisesti hyvin helppo erottaa muusta sisällöstä ja tarjota vain rajoituksetonta sisältöä ostajille. Tosin ainakaan tällä hetkellä kyseinen API-palvelu ei sisällä Commonsia, enkä tiedä onko sen koskaan tarkoitus sitä sisältääkään. kyykaarme (keskustelu) 11. huhtikuuta 2024 kello 12.21 (EEST)

Ja siis ylipäätänsä Wikimedian idea on koota yhteen sellaista aineistoa jota saa käyttää ja tavoite on olla se perustaso joka on saavutettavissa kaikille. Tämä pitää sisällään muokkaamisen sekä edelleenkäytön mukaan lukien kaupallisen hyödyntämisen. --Zache (keskustelu) 11. huhtikuuta 2024 kello 17.06 (EEST)

hyväksyn Käyttöehdot. T: Anne Luukkonen 87.95.33.185 11. huhtikuuta 2024 kello 16.49 (EEST)

Seuran logo

Voiko seuran (tässä tapauksessa Ilveksen) vanhempaa logoa ladata Commonsiin? Onko siis mitään mallinetta, joka tekee siitä hyväksyttävää. Fair usen lisäksi.

Etenkin vuosien 1948-1960 versio kiinnostaisi. (https://www.ilveshistoria.com/seura/tunnukset-ja-varit/) Xәkim (keskustelu) 15. heinäkuuta 2023 kello 23.15 (EEST)

Yleensä jos niissä on jotain muuta kun yksinkertaista tekstiä niin ne on poistettu sieltä. Jos on epävarma että säilyykö siellä ja logo on täällä niin ei kannata siirtää. --Linkkerpar^keskustelu 15. heinäkuuta 2023 kello 23.32 (EEST)

Äänitiedosto

Voiko Yleisradion arkistoista löytyvää 1950-luvulla nauhoitettua haastattelua ladata commonsiin? Xәkim (keskustelu) 25. heinäkuuta 2023 kello 13.01 (EEST)

Ei voi, koska tekijänoikeudet säilyvät 70-vuotta tekijän kuolemasta, niin hyvin suurella todennäköisesti 1950-luvun nauhoitetut haastattelut ovat tekijänoikeuden alaisia. -- Zache (keskustelu) 25. heinäkuuta 2023 kello 15.56 (EEST)

Eikös pelkän äänitteen tekijänoikeudet ole voimassa vain 70 vuotta tallentamishetkestä? Ja sävellyksillä on sitten se 70 vuotta säveltäjän kuolemasta. Tuolla ainakin puhutaan 70 vuodesta: https://operight.fi/artikkeli/musiikki/aanitteen-tuottajan-suoja Eli vuonna 1952 äänitetty haastattelu pitäisi olla jo vapaa? --Zunter (keskustelu) 28. heinäkuuta 2023 kello 13.33 (EEST)

Commonsiin tallennettaessa pitää huomioida sekä itse äänitteen että sen mahdollisesti sisältämän teoksen (esim. musiikin) tekijänoikeustilanne. Tässä tapauksessa oleellinen kysymys lienee, onko nauhoitettu haastattelu teos? Jos ei ole, silloin siihen ei ole varsinaista tekijänoikeutta ja lähioikeus on tosiaan rauennut ennen vuotta 1953 julkaistuilla äänityksillä. --Risukarhi (keskustelu) 29. heinäkuuta 2023 kello 00.32 (EEST)

Tai enpäs olekaan varma, olisiko lähioikeuden kesto tässä tapauksessa 50 vai 70 vuotta. Tuo 70 vuoden sääntö mainitaan tekijänoikeuslain pykälässä 46, jossa puhutaan julkaistuista äänitallenteista, mutta tallennettujen radio- ja tv-lähetysten lähioikeudet on määritelty erikseen pykälässä 48, ja niitä koskee vain 50 vuoden suoja. Jos kyseessä on Ylen itse julkaisema äänitallenne sen omasta radiolähetyksestä, niin en osaa sanoa kumman pykälän mukaan se menee. --Risukarhi (keskustelu) 29. heinäkuuta 2023 kello 00.53 (EEST)

Kyseessä on tämä haastattelu: https://areena.yle.fi/podcastit/1-50417417 Xәkim (keskustelu) 29. heinäkuuta 2023 kello 23.29 (EEST)

Kuvien tallennuksesta

Oon aika pihalla, niin voiko esim IMDb:stä tallentaa elokuvien postereita ja käyttää niitä sitaattioikeudella niiden omissa artikkeleissa tai pitääkö sen olla joku muu sivusto mistä kuvan tallentaa tms. Oon kyllä tutkinu tuota Tiedostojen tallentaminen -wikipedia ohjesivua, mut en siltikää tajua asiasta mitään. Jos joku viisaampi vois auttaa. Pietiboii (keskustelu) 19. elokuuta 2023 kello 11.11 (EEST)

Mun käsittääkseni sivulla ei ole väliä, kunhan on mahdollisimman hyvä kuva. En kyllä tiedä saako tekijänoikeutta rikkoneilta sivuilta ottaa, mutta olen hyvin varma, että IMDb:stä voi ottaa tuollaisia kuvia. Luurankosoturi ✉️ 19. elokuuta 2023 kello 13.21 (EEST)

Minä olen ottanut kuvia vain sieltä mistä ne saa tallennettua kuvaa hiiren oikeaa nappulaa klikkaamalla ja valitsemalla ”tallenna kuva”. Googlen kuvahaulla löytää aika hyvin, ja sen tuloksista voi etsiä tarkemmin taas kuvaa hiiren oikealla nappulalla klikkaamalla ja valitsemalla ”etsi kuvaa Googlella” tjs. (minulla on käyttöjärjestelmä englanninkielinen), ja voi etsiä kuvasta parempia versioita ja samakaltaisia jolloin voi löytyä parempia. On sellaisia selaimenlaajennuksia joilla saa suunnilleen kaikilta sivulta tallennettua kuvat, mutta varmuuden vuoksi en ole niitä käyttänyt. --Linkkerpar^keskustelu 19. elokuuta 2023 kello 13.40 (EEST)

Minulla ei ole valintaa ”etsi kuvaa Googlella”, ei edes sinnepäin. Ehkä se on selainohtainen tai sitten joku lisäke, jonka olet tallentanut tai hyväksynyt? Mitä selainta käytät hakuun? --Abc10 (keskustelu) 19. elokuuta 2023 kello 14.08 (EEST)

Varmaankin selaimesta kiinni. Minä käytän yleensä Chromea, FireFoxissa ei näköjään toimi, mutta siinä voi kuvan retuuttaa hakutuloksista hakukenttään niin kun Chromessakin. Tuo DuckDuckGo löytää monesti sellaista mitä Google ei tarjoa. --Linkkerpar^keskustelu 19. elokuuta 2023 kello 14.53 (EEST)

Käytän joskus Duckia, mutta tulokset ovat usein kaukana siitä mitä haen, vielä kauempana kuin Googlessa. --Abc10 (keskustelu) 19. elokuuta 2023 kello 15.02 (EEST)

Joo, hakutulokset ei ole samaa luokkaa kun Googlella, mutta kuvahaku toimii aika hyvin. DuckDuckGo on minulle ollut sellanen hätävara jos Googlella ei löydy niin joskus sillä on löytynyt. Tosin Googlellakin hakutulokset ovat viime vuosina huonontuneet siitä mitä ne aiemmin olivat kun pitää tehdä aina vaan enemmän voittoa. Usein pari ensimmäistä sivua on täynnä wikin klooneja, tai muuten kelvottomia sivuja jotka eivät käy lähteeksi. --Linkkerpar^keskustelu 19. elokuuta 2023 kello 15.11 (EEST)

Vivinho

File:Vivinho.jpg copyright Facebook - Facebook  –Kommentin jätti 103.208.221.134 (keskustelu)

Pitäisi tietää mitä siinä Brazilian edeltävässä tekijänoikeuslaissa sanotaan valokuvista jotta asiaan osaisi ottaa kantaan. Sellainen huomio kuitenkin mikä noissa FB-ketjuisssa on jäänyt sanomatta on, että kuva ei taida olla tekijänoikeuden kannalta valokuvateos Suomessakaan vaan tavallinen valokuva. --Zache (keskustelu) 24. huhtikuuta 2024 kello 14.36 (EEST)

Ei kai kuvaan voi soveltaa Brasilian tekijänoikeuslakia, jos kuvaa ei ole Brasiliassa koskaan julkaistukaan. Ja vaikka Brasilian tekijänoikeuslakia voitaisiin soveltaa, sen perusteella kuvaa kai voisi käyttää korkeintaan portugalinkielisessä Wikipediassa mutta ei muualla. Eli kai tuo Commonsista tulisi poistaa joka tapauksessa, kun nyt tiedosto on Commonsin kautta muissakin Wikeissä. --Farma3110 (keskustelu) 24. huhtikuuta 2024 kello 15.36 (EEST)

Jos ymmärsin oikein, niin kuvaaja on tallentanut valokuvan Photoshelter -nimiseen tallennuspalveluun, joka on tarkoitettu valokuvaajille. Verkkosivulla sanotaan: "All photographs and illustrations that appear on the site are copyright of their respective owners". Sieltä sitten joku on napannut kuvan ja tallentanut sen Commonsiin. Brasilia liittyy asiaan sillä tavoin, että valokuva on otettu Rio de Janeirossa. Photoshelter ilmoittaa osoitteekseen New Yorkin. Kuvaaja on pyytänyt valokuvan poistoa Commonsista jotenkin sähköpostitse. Se ei onnistu, vaan hänen tulisi tehdä poistopyyntö saamiensa ohjeiden mukaan Commonsissa. En tiedä, voiko poistopyynnön tehdä IP:llä vai pitääkö olla käyttäjätunnus. Tamminen on saanut neuvon ottaa yhteyttä Foundationin Legal-osastolle ja sen hän on tehnyt. Brasilian tekijänoikeuslaista en tiedä mitään, mutta ei olisi tavatonta, että maiden tekijänoikeuslait eroavat esim. Suomen tai muiden EU:n maiden lainsäädännöstä. Kuvaajan asuinpaikka ei välttämättä ole ratkaiseva, vaan julkaisupaikka. Uskoisin että Foundationin Legal on tässä tapauksessa pätevin paikka ratkaista ongelma. Jos he tulevat siihen tulokseen, että kuvaa ei olisi saanut julkaista Commonsissa, se todennäköisesti poistetaan, Foundationin toimesta. -- Htm (keskustelu) 24. huhtikuuta 2024 kello 16.56 (EEST)

Tein poistopyynnön, sillä tuo kuva lienee tekijänoikeuden alainen ainakin Yhdysvalloissa, jos valokuvaajan antamia tietoja uskotaan (julkaistu 2006 jälkeen). Antti T. Leppänen (keskustelu) 24. huhtikuuta 2024 kello 18.59 (EEST)

Tekniikka

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Tekniikka

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Tekniikka!

Keskustelua Wikipedian teknisistä yksityiskohdista. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 35 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Tutustu myös seuraaviin ohjesivuihin:
Sanasto (termien selityksiä)

Karttapaikan kartta ei aukea

Jos muutaman pävän ei Geohackista ole Karttapaikan kartta auennut, ei yleensä mikään paikkalinkki/ koordinaatit esim. Sibelius-monumentti. Jotain vikaa, herja:
Not found The URL you have requested, https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi, doesn't seem to actually exist. Perhaps the webserver has temporarily become confused, or the link you've followed doesn't actually lead somewhere useful? You might want to look at the list of tools to find what you were looking for. If you're pretty sure this shouldn't be an error, you may wish to notify the project administrators about the error and how you ended up here.

?? --Htm (keskustelu) 12. maaliskuuta 2024 kello 13.42 (EET)

Taulukon sijoittelu

Onko Wikipedian omaan koodiin perustuvia taulukkoja mahdollista siirtää artikkelin oikeaan laitaan (tai keskelle), kuten kuvien kohdalla on mahdollista tehdä? Viittaan erityisesti tähän taulukkoon, mutta tiedosta olisi toki hyötyä myös muissa projekteissa. --Miihkali ^{(K • M)} 15. maaliskuuta 2024 kello 22.42 (EET)

align="right" sille ensimmäiselle taulukon määrittelyriville. –Anr (keskustelu) 15. maaliskuuta 2024 kello 22.47 (EET)

Tai style="float:right" (https://www.mediawiki.org/wiki/Help:Tables/en). –Anr (keskustelu) 15. maaliskuuta 2024 kello 22.51 (EET)

Keskitys ei onnistu noilla tavoilla. Taulukon voisi laittaa center-tagien sisälle, mutta center-tagia ei enää tueta html5:ssä. style="margin: 0 auto; näyttäisi toimivan. Muitakin tapoja varmastikin on, esim. div-tagi sopivilla määreillä taulukon/taulukoiden ympärille, mutta sama css siinäkin ideana. –Anr (keskustelu) 15. maaliskuuta 2024 kello 23.23 (EET)

Hienoa. Kiitos. Miihkali ^{(K • M)} 16. maaliskuuta 2024 kello 09.26 (EET)

Botti hakee arkistosta kumottuja lakeja

Voiko InternetArchiveBottia estää hakemasta arkistosta vanhentuneita ja kumottuja lakeja? Ne antavat väärää tietoa tiedonhakijalle. Esimerkkinä eläinsuojelulain arkistoversio, joka ei enää ole voimassa, kun vuonna 2023 on säädetty Laki eläinten hyvinvoinnista (693/2023). --abc10 (keskustelu) 16. maaliskuuta 2024 kello 09.41 (EET)

TOinen ongelma on että botti hakee arkistolinkin, vaikka osoite sinänsä on muuten oikein, mutta finlexin osoitteesta on poistettu www. --abc10 (keskustelu) 16. maaliskuuta 2024 kello 09.48 (EET)

Botilla on myös rasittava tapa merkitä toimivia linkkejä kuolleiksi, mikä ilmenee esimerkiksi artikkelin Margery Lawrence historiasta. Miihkali ^{(K • M)} 16. maaliskuuta 2024 kello 10.49 (EET)

Tämän kautta voi ilmoittaa virheellisesti kuolleiksi merkatuista sivuista: https://iabot.wmcloud.org/index.php?page=reportfalsepositive

Ilmoitin tuon sivun nyt sinne. Jostain syystä botti haki sivulle 404-virheen. Olisko ollut jossain kohtaa alhaalla sivut? Stryn (keskustelu) 16. maaliskuuta 2024 kello 11.22 (EET)

En usko, että se on ollut alhaalla. Botti on harrastanut kyseisen sivuston virheellistä merkkailua jo useita vuosia, ja kuten kuvasta näkyy, olen joutunut peruuttamaan botin tekemiä muutoksia toistuvasti. En tietenkään voi sulkea pois sellaista vaihtoehta, etteikö sivusto saattaisi säännöllisen epäsäännöllisesti olla hyvin lyhyitä aikoja nurin esimerkiksi huoltotöiden vuoksi, ja botti sitten tarttuisi kärppänä näihin tilaisuuksiin. Itselläni ei ole koskaan ollut mainitun sivuston kanssa ongelmia. Kiitos joka tapauksessa neuvosta ja ilmoituksen tekemisestä. Miihkali ^{(K • M)} 16. maaliskuuta 2024 kello 11.29 (EET)

Olen jo aiemmin ilmoittanut virheellisesti arkistoiduista Finlex-linkeistä botille, mutta niitä tulee lisää. Joku teknisiä asioita enemmän ymmärtävä voisi pyytää botin ajajaa jättämään Finlexin sikseen. --Nitraus ^(wikinät) 16. maaliskuuta 2024 kello 11.42 (EET)

Olisin ilmoittanut sinne Finlexin virheellisistä arkistohauista, mutta se vaati sähköpostiosoitettani. Mitä sille minun osoitteeni kuuluu, jos haluan kertoa botin vääristä toimista. Lisäksi alan englanninkielinen termistö ei avaudu minulle. Jos joku siellä aktiivisemmin puuhasteleva viitsisi tehdä lukijoille palveluksen, moni voisi olla kiitollinen, ettei saa valheellista tietoa. --abc10 (keskustelu) 16. maaliskuuta 2024 kello 11.44 (EET)

Mikset loisi esim. Googleen uutta sähköpostia feikkitiedoilla kuten tännekin laitoit käyttäjänimen oikean nimesi sijasta? Luurankosoturi ✉️ 17. maaliskuuta 2024 kello 17.19 (EET)

En näe mitään tarvetta minkäänlaisen sähköpostiosoitteen antamiseen. Joku joka on ollut siinepäin muutenkin yhteydessä varmaan voi välittää tiedon. --abc10 (keskustelu) 17. maaliskuuta 2024 kello 17.36 (EET)

Tarvitseeko oikeasti sähköpostiosoitteen? Eli voisiko joku luotettava käyttäjä varmistaa tämän? 195.237.90.72 17. maaliskuuta 2024 kello 20.41 (EET)

Miksei häneen voi luottaa? Mikset itse varmista? Jos tarvitsee käyttäjätunnuksen etkä aio sellaista luoda, niin mitä teet sillä tiedolla? Luurankosoturi ✉️ 18. maaliskuuta 2024 kello 00.22 (EET)

Joo, tarvitsee sähköpostin. Luurankosoturi ✉️ 18. maaliskuuta 2024 kello 00.23 (EET)

Ilmoitin tästä samasta ongelmasta sivulle en:Wikipedia:Link_rot/URL_change_requests#finlex.fi ja nyt siellä kerrottiin, että InternetArchiveBotin ei tästä lähtien enää lisätä arkistolinkkejä finlex.fi-sivuille. 2001:14BA:9C94:9A00:F888:D658:E5A8:2223 18. maaliskuuta 2024 kello 05.53 (EET)

Kummittelemaan jäänyt linkitys, mutta missä?

Artikkelinimellä bulava oli aiemmin artikkeli, joka käsitteli erästä ohjusta sen Nato-jargonin mukaisella kutsumanimellä. Koska tuo sana tarkoittaa perusmerkityksessään nuijapäistä valtikkaa useissa itäisen Keski-Euroopan maissa, siirsin aiemman sisällön nimelle Bulava (ohjus). Loin artikkelinimellä bulava uuden artikkelin tietystä valtikkamuodosta, eli hetkä aiemmin uudelleenohjauksen luoma ohjaussivu muuttui artikkeliksi. Sitten yritin korjata kaikki ohjusta tarkoittavat bulavalinkitykset oikeaan osoitteeseen. Erityisesti malline:Neuvostoliiton ja Venäjän mereltä laukaistavat ohjukset osoitti useista muista ohjusartikkeleista sisällöltään muuttuneeseen bulava-artikkeliin. Muutin mallineessa olleen linkin uudelle ohjusartikkelin nimelle. Se ei ratkaissut pulmaa kuten yleensä. Jäi haaste: vaikka olen mielestäni kaikki väärät ohjaukset vaihtanut bulava (ohjus) -artikkeliin, jotenkin bulava-artikkeliin on jäänyt kummittelemaan (Tänne viittaavat sivut -haun mukaan) yhä jonkinlainen piiloyhteys 12 ohjusartikkelista. En löydä niistä minkään wikikoodista linkkiä bulava-artikkeliin. Missä linkityskummitus luuraa ja saataisiin katoamaan? Mitä tarttis tehdä?--Paju (keskustelu) 3. huhtikuuta 2024 kello 15.48 (EEST)

Linkitys bulavaan on jotenkin piilevästi yhä mukana tuossa mallineessa malline:Neuvostoliiton ja Venäjän mereltä laukaistavat ohjukset. Jos mallineen muuttaa kommentiksi ohjusartikkelissa, esim. P-15 Termit, tätä ohjusta ei enää näy bulava-artikkelin Tänne viittaavissa sivuissa. Kun mallineen palauttaa, väärä linkitys on kadonnut. Jotenkin muutos päivittyy vasta mutkan kautta... Eli käyn vuovaamassa mallineen hetkeksi kommentiksi muissakin väärin näkyvissä... --Paju (keskustelu) 3. huhtikuuta 2024 kello 16.04 (EEST)

Yleensä kannattaa odotella, tunti tai pari, tai päivä ja katsoa sitten uudestaan mitä näkyy jos mitään. –Anr (keskustelu) 3. huhtikuuta 2024 kello 16.07 (EEST)

Tallenna artikkelit tekemättä niille mitään. Moskit hävisi listalta sillä menetelmällä. --abc10 (keskustelu) 3. huhtikuuta 2024 kello 16.09 (EEST)

Mallineen linkitys siis korjattu yli 1,5 vrk sitten ja odoteltu ennen avunpyyntöä... Uudelleentallennus artikkeleissa (tein kommentin piiloonvuovauksen ja palautuksen kautta) auttoi. Yhden yhä kummittelevan käyttäjäsivun ohjausta en tohdi päivittää. Vanhojen viikkokisojen artikkelilistoissakin noita linkkejä vanhalle nimelle on, mutten taida viitsiä etsiä ja korjailla. Mutta aktiiviset artikkelit nyt ok. Kiitos kommenteista! --Paju (keskustelu) 3. huhtikuuta 2024 kello 16.43 (EEST)+ 16.47 (EET)

Miksi muokkaukseni odottaa arviointia?

Phabricator
Task T361940

Tein täsmmennyssivun San Ramón, jonka siirsin nimelle San Ramon ja tein kielenhuoltoa. Kaksi jälkimmäistä muokkausta odottavat arviointia, vaikka olen tietääkseni automatisoitu, eikä sivun luonti vielä aiheuttanut tuollaista tarvetta. Miksi? --abc10 (keskustelu) 4. huhtikuuta 2024 kello 14.48 (EEST)

Oma arvaus on, että koodi bugitti eikä se merkannut tuota siirtoa arvioiduksi. Se uusin muutos ei tullut automaattisesti arvioiduksi, koska siellä oli se edellinen odottava muutos (sivun siirto) pohjalla. --Zache (keskustelu) 4. huhtikuuta 2024 kello 14.54 (EEST)

Minulla on käynyt usein niin että kun olen jotain tehnyt artikkelille niin se on jäänyt odottamaan arviointia, en ole sitä jäänyt miettimään vaan hyväksynyt oman muokkaukseni ;). --Linkkerpar^keskustelu 4. huhtikuuta 2024 kello 14.59 (EEST)

Minulle ei ole käynyt, siksi kysyin. Siis tekniikka ei pelaa vaan tekee virheitä. Ok. --abc10 (keskustelu) 4. huhtikuuta 2024 kello 15.46 (EEST)

Siirsin äsken arvioidun sivun Hyvinvointiala HALI, joka muuttui siirrossa arviointia odottavaksi. Selasin siirtolokin tuoreimpien sivujen muutoshistorioita ja siirtoja tehneiden käyttäjien oikeuksia, ja huomasin, että tätä on tapahtunut muillekin ainakin 4. huhtikuuta 2024 kello 11.47 lähtien muttei vielä 3. huhtikuuta 2024 kello 21.58. --Atraie (keskustelu) 5. huhtikuuta 2024 kello 01.32 (EEST)

Edit Recovery

Tämä kun saattanee joitakin kiinnostaa. Wikipediaan on nyt lisätty muokkauksen palautustoiminto (”Edit Recovery”, kts. mw:Help:Edit Recovery). Ominaisuuden saa päälle omista asetuksista (Asetukset->Muokkaus->”Enable the Edit Recovery feature”). Tuon avulla tallentamattomat muutokset on palautettavissa (sivulta Toiminnot:EditRecovery) vaikka vahingossa sulkisi välilehden tai selaimen. Muutokset on tallennettu selaimen muistiin, eli ne on palautettavissa vain sillä koneella/selaimella millä alun perin sivua muokattiin. Pikaisella testauksella näyttäisi tallentavan keskeneräisen muokkauksen tuonne vaikka ei olisi mitään muutoksia vielä edes tehnytkään. Itse ainakin usein avaan sivun muokkaustilaan ja sitten vain suljen välilehden jos en tehnyt muutoksia tai tekemäni muutokset olivat niin pieniä etten jaksa tallentaa. Myös tuonne tallentuneen muokkauksen saaminen pois tuolta ei ainakaan itselläni tällä hetkellä oikein toimi. –Anr (keskustelu) 8. huhtikuuta 2024 kello 16.37 (EEST)

Muokkausyhteenvedot tekoälyllä?

Onko missään ollut harkinnassa tai suunnitteilla tekoälyn käyttöä siihen, että se kirjoittaisi automaattiset muokkausyhteenvedot esim. kaikkien ip:eiden ja ei-automaattiseulottujen käyttäjien tekemiin muokkauksiin, myös niihin, joihin on kirjoitettu manuaalinen muokkausyhteenveto? Ainakin ChatGPT osaa kirjoittaa pääsääntöisesti hyviä ja tiiviitä muokkausyhteenvetoja, kun kysymyksen asettaa huolellisesti. Se olisi hyvä tapa havaita kaikki sotkemiset jo uusien muokkausten listasta ja estäisi myös harhaanjohtavat muokkausyhteenvedot. --Savir (keskustelu) 10. huhtikuuta 2024 kello 12.24 (EEST)

Edellytys "jos kysymyksen asettaa huolellisesti" nostaa kynnyksen tavoittamattomiin korkeuksiin, sillä jo yleinen ohjeiden lukeminen on monille mahdotonta. --abc10 (keskustelu) 10. huhtikuuta 2024 kello 13.57 (EEST)

No valitsee sellaisen botin, jolle yleinen ohjeiden lukeminen on mahdollista. Tekoälybotteja tosiaan voi olla huonojakin, niin tuolta osin pitää olla tarkkana, että lopputuloksesta on enemmän hyötyä kuin haittaa. En tiedä, kannattaako alkuperäisiä muokkausyhteenvetoja korvata, vaan lisätä sen lisäksi tekoäly-yhteenveto, koska joskus muokkaajien muokkausyhteenvedot ovat hyödyllisiäkin.--MAQuire (keskustelu) 10. huhtikuuta 2024 kello 14.12 (EEST)

Niin, ajattelin että ensin olisi muokkaajan oma yhteenveto ja sen perässä esimerkiksi suluissa tai hakasulkeissa tekoälyn kirjoittama yhteenveto. Minä käytin ChatGPT:n kanssa kysymystä: "Kirjoita alle 10 sanan mittainen Wikipedian muokkausyhteenveto, kun tämä tietosanakirjan teksti: " - - - " muutettiin täksi tekstiksi: " - - - ". Kun käytin sitä tähän sotkentaan, se kirjoitti muokkausyhteenvedon "Muokattu henkilön tiedot virheellisiksi ja epäasiallisiksi." Savir (keskustelu) 10. huhtikuuta 2024 kello 15.59 (EEST)

Kokeilin samalla tavalla omaan muokkaukseeni, ja ChatGPT:n vastaus oli "Muokattiin Danica McKellarin taustatietoja, lisättiin tietoja hänen tietokirjoistaan ja näyttelijänurastaan aikuisena sekä korjattiin pieniä oikeinkirjoitusvirheitä." No ei ihan huonosti tekoälyltä, vaikka ei ehkä kovin täsmällistäkään. Ehkä tekoäly tunnistaisi ainakin selvät sotkut, mutta varmaan sitä olisi helppo huijata, eli ei kannata pelkästään siihen luottaa. Olisi se kuitenkin edistysaskel - nykyäänhän ainakin omiin asiallisiin muokkauksiini ilmestyy silloin tällöin merkkaus "seulottavat", "virheellinen wikikoodi" ym. ilman mitään järkevää syytä. -217.140.214.237 10. huhtikuuta 2024 kello 17.28 (EEST)

Tuollaisia erillisiä merkkauksia yhteenvetokentän jälkeen tuottaa Wikipedian oma väkä-äly. Näinköhän jossain vaiheessa Abuse Filter -mekanismi voitaisiin korvata älykkäämmällä? Kenkä tietää. --Pxos (keskustelu) 10. huhtikuuta 2024 kello 18.22 (EEST)

Hakusivun valinnat muuttuneet: ”ns12” ja ”ns4”

Phabricator
Task T362458

Ohjesivulla Sisällys on haku (Hae Wikipedian käytäntöjä ja ohjeita), jossa valittavina kohtina on ”ns12” ja ”ns4”. Mitä ne tarkoittavat? raid5 18. huhtikuuta 2024 kello 23.35 (EEST)

ns = namespace. Ne on niitä avaruuksia. Lisää Mediawikin sivulla Help:Namespaces. ns12 on Ohje-avaruus ja ns4 Wikipedia-avaruus. -- Htm (keskustelu) 18. huhtikuuta 2024 kello 23.57 (EEST)

Kiitos vastauksesta ja linkistä. Lyhenteet säästävät tilaa avaruudessa. Totun muutokseen kohta. raid5 19. huhtikuuta 2024 kello 00.30 (EEST)

Mulla ne näkyy ihan selkokielellä "Ohje" ja "Wikipedia". Sain nuo ns12 ja ns4 näkyviin vain, kun selasin ko. sivun muokkaushistoriaa taaksepäin. Chrome. Firefoxilla ne näkyy näköjään ihan lukutilassa. Outoa. -- Htm (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 00.35 (EEST)

Uusin Firefox ESR näyttää sivulla lyhenteet eristetyllä välilehdellä (vastaa kirjautumattomuutta) ja Safarilla. Voisin kokeilla muilla selaimilla, mutta ne pitäisi ensin päivittää. raid5 19. huhtikuuta 2024 kello 00.47 (EEST)

Se on bugi mw:Extension:InputBox-lisäosassa, tai todennäköisesti lisäosaa ei oltu päivitetty kun mediawiki oli mennyt eteenpäin. Tiketillä phab:T362458 on jokin korjaus, mutta odottaa että menee arvioinnista läpi ja päätyy tuotantoon. --Zache (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 05.38 (EEST)

Ok. Kiitos tiedosta. Arvelin, että toisella selaimella toistuva tilanne voisi johtua Wikipedian tekniikasta. raid5 19. huhtikuuta 2024 kello 23.20 (EEST)

Mobiilimuokkaukset

Miksiköhän mobiililaitteella ei pääse muokkaamaan mitään, mikä on artikkelssa varsinaisen leipätekstin jälkeen. Eritoten luokkien lisäys, muutos ja/tai poisto olisi tarpeen ja miksei myös joskus tulis tarve lisätä joku malline. EskoG-67 (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 10.22 (EEST)

Kokeile painaa sivun otsikon alapuoleisen työkalupalkin oikeassa reunassa olevaa kolmea pistettä ja sieltä "Edit full page". Sen pitäisi antaa muokata sivua koko pituudeltaan. Ainakin itselläni tuon samaisen palkin muokkaa-painikkeesta voi muokata vain artikkelin ensimmäistä kappaletta. --VynedJ (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 15.16 (EEST)

Ihan alhaalla on linkki työpöytä, jota painamalla pääsee muokkaamaan kuin tietokoneella.--MAQuire (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 15.20 (EEST)

Vaihda wikitekstimuokkaimeen muokkausnäkymän oikeasta yläkulmasta. Pietiboii (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 18.54 (EEST)

Pieni ongelma eräissä kahvihuonearkistoissa

Toisessa kahvihuoneessa on eräs käyttäjä jakanut linkin arkistoituun sivuun Wikipedia:Kahvihuone (uutiset)/Arkisto 20, ja huomasin siellä sellaisen pienen ongelman, että yhden keskustelunavauksen ("Feminism and Folklore 2023", osio 21) ympärillä jostain syystä olevien kehysten "div"-merkinnät ilmeisesti katkaisevat samalla myös {{Arkisto}}-mallineen toiminnan, joten koko sivun loppuosa jää sinisen arkistolaatikon ulkopuolelle. Sama juttu sivulla Wikipedia:Kahvihuone (uutiset)/Arkisto 21. Lähinnä tuo lienee esteettinen haitta, mutta voisi sen kai silti korjata jotenkin. --Risukarhi (keskustelu) 25. huhtikuuta 2024 kello 15.20 (EEST)

En tiedä, hoituiko tuo nyt oikeaoppisesti, mutta nähdäkseni onnistuin korjaamaan ongelman. Kertokaa, jos hajotin jotain. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 25. huhtikuuta 2024 kello 15.31 (EEST)

Hyvä, sehän kävikin helposti. --Risukarhi (keskustelu) 25. huhtikuuta 2024 kello 16.07 (EEST)

Uutiset

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Uutiset

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Uutiset!

Uutisia ja tiedotteita ajankohtaisista aiheista, jotka koskevat Wikipediaa, Wikimedia Suomi -yhdistystä tai yleisesti Wikimedia-toiminnan asioita sekä keskustelua uutisista ja tiedotteista. Keskustelut, joihin ei ole tullut uusia kommentteja 45 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Tutustu myös seuraaviin ohjesivuihin:
Wikipedia:Medianäkyvyys
Wikipedia:Uutiskirjeet

Tasa-arvovaltuutetun lausunto 2024 aiheesta deadname Wikipediassa

Huomasin, että Suomen tasa-arvovaltuutettu on antanut lausunnon otsikolla "Sukupuoli-identiteettiä koskeva tieto Wikipediassa)" (TAS/525/2023, annettu 22.01.2024). Asia koskee haamunimeä eli "deadnamea". Panen linkin myös artikkelikeskusteluun. --Pxos (keskustelu) 12. maaliskuuta 2024 kello 12.40 (EET)

Kiitos tästä tiedosta. --Paju (keskustelu) 25. huhtikuuta 2024 kello 15.37 (EEST)

Wikimedia Foundation Board of Trustees 2024 Selection

You can find this message translated into additional languages on Meta-wiki.

Lisää kieliä • Please help translate to your language

Dear all,

This year, the term of 4 (four) Community- and Affiliate-selected Trustees on the Wikimedia Foundation Board of Trustees will come to an end [1]. The Board invites the whole movement to participate in this year’s selection process and vote to fill those seats.

The Elections Committee will oversee this process with support from Foundation staff [2]. The Board Governance Committee created a Board Selection Working Group from Trustees who cannot be candidates in the 2024 community- and affiliate-selected trustee selection process composed of Dariusz Jemielniak, Nataliia Tymkiv, Esra'a Al Shafei, Kathy Collins, and Shani Evenstein Sigalov [3]. The group is tasked with providing Board oversight for the 2024 trustee selection process, and for keeping the Board informed. More details on the roles of the Elections Committee, Board, and staff are here [4].

Here are the key planned dates:

• May 2024: Call for candidates and call for questions
• June 2024: Affiliates vote to shortlist 12 candidates (no shortlisting if 15 or less candidates apply) [5]
• June-August 2024: Campaign period
• End of August / beginning of September 2024: Two-week community voting period
• October–November 2024: Background check of selected candidates
• Board's Meeting in December 2024: New trustees seated

Learn more about the 2024 selection process - including the detailed timeline, the candidacy process, the campaign rules, and the voter eligibility criteria - on this Meta-wiki page, and make your plan.

Election Volunteers

Another way to be involved with the 2024 selection process is to be an Election Volunteer. Election Volunteers are a bridge between the Elections Committee and their respective community. They help ensure their community is represented and mobilize them to vote. Learn more about the program and how to join on this Meta-wiki page.

Best regards,

Dariusz Jemielniak (Governance Committee Chair, Board Selection Working Group)

[1] https://meta.wikimedia.org/wiki/Special:MyLanguage/Wikimedia_Foundation_elections/2021/Results#Elected

[2] https://foundation.wikimedia.org/wiki/Committee:Elections_Committee_Charter

[3] https://foundation.wikimedia.org/wiki/Minutes:2023-08-15#Governance_Committee

[4] https://meta.wikimedia.org/wiki/Wikimedia_Foundation_elections_committee/Roles

[5] Even though the ideal number is 12 candidates for 4 open seats, the shortlisting process will be triggered if there are more than 15 candidates because the 1-3 candidates that are removed might feel ostracized and it would be a lot of work for affiliates to carry out the shortlisting process to only eliminate 1-3 candidates from the candidate list.

MPossoupe_(WMF)12. maaliskuuta 2024 kello 21.57 (EET)

Global ban proposal for Slowking4

Hello. This is to notify the community that there is an ongoing global ban proposal for User:Slowking4 who has been active on this wiki. You are invited to participate at m:Requests for comment/Global ban for Slowking4 (2). Seawolf35 (keskustelu) 15. maaliskuuta 2024 kello 15.55 (EET)

Wikipedian lukutaitotapahtuma

Wikipedian lukutaito-aiheinen muokkaustilaisuus on keskiviikkona 24. huhtikuuta 2024 Helsingin keskustakirjasto Oodissa, ryhmätila 4:ssa (2. kerros) klo. 17. - 20.00. Tapahtumassa työstetään, päivitetään ja luodaan yhdessä Wikipedian lukutaito-aiheita. Tervetuloa! --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 17. huhtikuuta 2024 kello 10.15 (EEST)

Iltalehden artikkeli Samu Haberista

Onkohan tässä artikkelissa mainittu tieto peräisin Wikipediasta, vai onko taas sekoitettu Wikipedia ja Internet keskenään niinkuin Seela Sellan tapauksessa. --HenriHa (keskustelu) 17. huhtikuuta 2024 kello 12.51 (EEST)

Jostain Haber-artikkelin historiasta löysin maininnan pituudesta, mutta siinä oli 190 cm. En jaksanut kelata sitä muokkaushistoriaa kokonaan läpi alusta asti, mutta ainakin tuo tieto siellä on joskus ollut. Voi se puuttuva kolme senttiäkin jostain löytyä.-- Htm (keskustelu) 17. huhtikuuta 2024 kello 12.54 (EEST)

Sekalaista

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Sekalaista

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Sekalaista!

Sekalaista-kahvihuoneessa keskustellaan kaikesta Wikipediaan liittyvästä, joka ei sovi muihin kahvihuoneen osastoihin. Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 21 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Turha sisään linkitys

Mihin tarvitaan turhaa sisään linkitystä artikkeleissa esimerkkinä seuraava linkitys [[Veikkausliiga|Veikkausliigaan]], kun sama [[Veikkausliiga]]an toimii? Bau98 (keskustelu) 15. maaliskuuta 2024 kello 23.04 (EET) Tässä esimerkkinä muokkaus, jonka Anonyymipena teki. Tämä muokkaus sisältään ainakin minun mielestäni turhaa sisään linkitystä (= ylilinkitystä). Bau98 (keskustelu) 15. maaliskuuta 2024 kello 23.07 (EET)

Kumpikin toimii. Se on ihan yks ja sama kumpaa käyttää. Kunhan niitä ei aleta vekslaamaan edestakaisin. –Anr (keskustelu) 15. maaliskuuta 2024 kello 23.10 (EET)

Anonyymipena näyttää käyttävän muokkaushistorian perusteella Visuaalista muokkainta, joka tekee tuollaisen tuloksen linkkiä laittaessa, eikä sitä taida saada mitenkään tuollein jälkimmäisellä tavalla. Tällöin pitäisi vaihtaa Wikitekstiin. Tuo on kuitenkin kosmeettinen haitta Wikitekstissä, eikä ole syytä lähteä kritisoimaan Visuaalisen muokkaimen käyttöä siinä määrin, kun ei tule pakottavaa tarvetta vaihtaa Wikitekstitilaan visuaalisen antamien rajoitusten vuoksi. Kumpikin tapa lisätä linkkejä on täysin hyväksyttävää. Pietiboii (keskustelu) 15. maaliskuuta 2024 kello 23.12 (EET)

Joo, ei kannata nostaa liian suurta numeroa näin pienestä asiasta. Bau98 (keskustelu) 15. maaliskuuta 2024 kello 23.14 (EET) Edit: Anonyymipena on sisänsä tehnyt hyvää työtä, joten asia on loppuun käsitelty. Bau98 (keskustelu) 15. maaliskuuta 2024 kello 23.17 (EET)

Korjaan linkitykset muun muokkauksen yhteydessä, jos huomaan. raid5 16. maaliskuuta 2024 kello 02.09 (EET)

Näin juuri. Wikipediaa tehdään lukijaa varten, eikä lukijan näkymään ole mitään vaikutusta, onko koodissa näin vain noin. Molemmat tavat ovat täysin hyväksyttäviä, ja sikäli kuin visuaalinen muokkain tekee niitä toisella tavalla, niin ei ainakaan pidä mennä huomauttelemaan sitä käyttäville tuosta (täysin hyväksytystä) linkitystavasta. Sellaistakin on joskus valitettavasti näkynyt. --Jmk (keskustelu) 8. huhtikuuta 2024 kello 08.19 (EEST)

Niitä kannattaa aina kohdalle sattuessa korjata. Kun artikkeli pitenee, muokkaustila tulee yhä sekavammaksi ja vaikealukuisemmaksi, mitä enemmän siellä on esimerkin mukaisia linkityksiä. Fiksusti toimivat käyttäjät korjaavat itse omat jälkensä. --abc10 (keskustelu) 16. maaliskuuta 2024 kello 09.30 (EET)

Suomen europarlamenttivaalit 2024 kuvitus

Tässä artikkelisssa Suomen europarlamenttivaalit 2024 on kaikkien puoluejohtajien kuvat vaikka tietääkseni vain kaksi heistä on ehdolla Euroopan parlamenttiin. Olisiko aihetta vähän rajoittaa kuvien käyttöä ja joko jättää ne pois tsai pitäytyä niissä jotka ovat ehdolla? --Linkkerpar^keskustelu 16. maaliskuuta 2024 kello 14.19 (EET)

Sama kai ne on olla.--MAQuire (keskustelu) 16. maaliskuuta 2024 kello 14.33 (EET)

Sitten se varmaan on ihan OK että vaikka Orpon kuva tulee tuonne Suomenkielinen Wikipedia Top 100 -listalle kun vaalit lähestyvät. Onhan hänet jo nähty männä viikolla Euroopan parlamentissa :P. --Linkkerpar^keskustelu 16. maaliskuuta 2024 kello 17.00 (EET)

Onko siinä mitään tarvetta ylipäätänsä olla puoluejohtajien nimiä ja kuvia? Eikö siihen riitä ihan vain boksi jossa on ehdollaolevien puolueiden nimet ja paikkamäärät? Zache (keskustelu) 16. maaliskuuta 2024 kello 18.18 (EET)

Se olisi parempi. Kun menin sinne sivulle Googlen kautta niin katsoin ensin että tuliko nyt väärä sivu kun boxissa oli puoluepamput ojennuksessa vaikka heistä ei varmaan useampia enää ehdokkaaksi ilmottaudu. --Linkkerpar^keskustelu 16. maaliskuuta 2024 kello 18.39 (EET)

Toi olisi hyvä ratkaisu. -- Htm (keskustelu) 16. maaliskuuta 2024 kello 18.49 (EET)

Ei ole tarvetta. Riittää. Joka saakelin vaaleissa sama juttu. --Lax (keskustelu) 17. maaliskuuta 2024 kello 09.16 (EET)

Naamakuvat saisi poistaa, ne kuuluvat korkeintaan presidentinvaaleihin. --Savir (keskustelu) 17. maaliskuuta 2024 kello 10.06 (EET)

Ja puheenjohtajien nimetkin voisi poistaa. Eivät he ole kaikki ehdolla. Vaikka joku onkin, puolue ja sen sekä mahdollisen eurovaaliohjelman linkitys riittää, muuten menee mainostamiseksi. Nykyisessä tietotungoksessa pelkistetympi sisältö on paikallaan.--Paju (keskustelu) 2. huhtikuuta 2024 kello 00.24 (EEST)

Julkaisuluettelon henkilölinkitykset

Onko fi.wikipediassa periaatetta henkilönimien linkityksestä julkaisuluettelon otsikoissa? Tässä esimerkki linkityksistä. Minusta linkitys tehdään vain julkaisun nimeen, jos siitä on artikkeli, mutta voin olla väärässä. Julkaisun nimeen ei myöskään mielestäni lisätä linkkiä ulos tai muihin projekteihin, minkä jo korjasinkin. --abc10 (keskustelu) 22. maaliskuuta 2024 kello 09.56 (EET)

Ensimmäinen asia, josta minua toistakymmentä vuotta sitten ojennettiin oli että EI tällaisiä linkityksiä: Kustaa Vaasan ja Juhana Herttuan palveluksessa. --Pihamies (keskustelu) 22. maaliskuuta 2024 kello 14.52 (EET)

Anteeksi mutta en ymmärrä mistä sinua ojennettiin. Ja miten se liittyy kysymykseeni.--abc10 (keskustelu) 22. maaliskuuta 2024 kello 15.21 (EET)

Pihamies ilmeisesti tehnyt aikanaan tuollaisia aloituksessasi mainittuja linkityksiä teosten nimissä oleviin henkilöihin, ja ymmärtääkseni siitä häntä ojennettu. Hänen antama esimerkki oli tuosta linkkaamastasi artikkelista, mutta se ei varmastikaan ole hänen tekosiaan. Tuon perusteella siis on ainakin joskus ollut liikkeellä käsitys, että tuollaisia linkityksiä ei tulisi tehdä. --Farma3110 (keskustelu) 22. maaliskuuta 2024 kello 17.34 (EET)

Tuota en ollut huomannut vaan luin Furuhjelm-kohtaa enkä siksi ymmärtänyt. Nyt kun katsoin siellähän se on. --abc10 (keskustelu) 23. maaliskuuta 2024 kello 17.19 (EET)

En tiedä onko tästä keskusteltu aiemmin, mutta minustakin olisi selkeämpää, että teoksen nimen osia ei linkitettäisi tuolla tavalla. Jos julkaisuluettelossa mainitaan teoksen muiden kirjoittajien nimet, ne voi minusta kyllä linkittää. --Risukarhi (keskustelu) 23. maaliskuuta 2024 kello 14.31 (EET)

On ohjesivu, jossa joitain ohjeita: Ohje:Linkit#Joitain ohjeita.-- Htm (keskustelu) 23. maaliskuuta 2024 kello 14.57 (EET)

Missä muodossa sieltä löytyy tähän liittyvä ohje? --abc10 (keskustelu) 23. maaliskuuta 2024 kello 15.29 (EET)

Tekstinä. -- Htm (keskustelu) 23. maaliskuuta 2024 kello 16.16 (EET)

Minusta on erittäin kätevää, kun kirjailijoiden ja tutkijoiden kirjoittajakolleegoihin johtaa julkaisuluettelossa teoksista ainakin yksi linkki, ja luettelossa mainittuun teoksen nimeen, jos siitä on wikipedia-artikkeli. On toisinaan kiehtovaa tutkailla, kenen toisen kirjoittajan kanssa julkaisuja on kasattu, kirjoja kirjoitettu. Wikipedian artikkelien tarkistettavuutta tulisi ennemmin lisätä ja helpottaa kuin olla vähentämässä. On hypertekstin perusidean vastaista, ettei hyödyllisiä linkkejä saisi olla. Wikipedia on oleellisesti kuvilla täydennetty hypertekstimuotoisten kirjoitusten kokoelmajulkaisu. (Onkohan poistamisinnon taustalla piilevästi joku konerutiini tai useita sellaisia, havainto että skriptin tai konerutiinin tekstinluku häiriintyy jos joku hyperlinkki onkin aakkosmuotoisen tekstin seassa? Näitä poistamisintoja sitten vaivihkaa kirjattu jonnekin ohjeviidakkoihin?) --Paju (keskustelu) 2. huhtikuuta 2024 kello 00.48 (EEST)

Wikisource ilman kielitunnusta?

Mikä on Wikisource ilman kielitunnusta, esim. [17]? Miten se suhtautuu eri kielisiin Wikiaineistoihin? --abc10 (keskustelu) 4. huhtikuuta 2024 kello 18.36 (EEST)

En-wikin Wikisource-artikkelin osiossa wikisource.org on kerrottu tuosta pääsivustosta jotain. Päätarkoituksena ainakin nykyään näyttäisi olevan se, että sinne voi lisätä vapaasti kaikenkielistä aineistoa, esim. pienempien ja kuolleiden kielien, joilla ei ole omaa Wikisourcea. --Atraie (keskustelu) 5. huhtikuuta 2024 kello 00.25 (EEST)

Sille voisi tehdä oman wikiaineisto-mallineen. Tosin ei sinne ole fi.wikipediassa kuin yksi muu linkki [18]. --abc10 (keskustelu) 5. huhtikuuta 2024 kello 09.11 (EEST)

Löysin Toiminnot:Interwiki-sivulta tiedon, että tuonne pääsivustoon voi luoda wikilinkin oldwikisource-etuliitteellä, joten omaa mallinetta ei tarvita, koska nämä toimivat:

{{Wikiaineisto|oldwikisource|Heliand}}

{{Wikiaineisto-rivi|:oldwikisource:Heliand}}

Lisäsin ohjeet noihin mallineisiin: Wikiaineisto ja Wikiaineisto-rivi. --Atraie (keskustelu) 5. huhtikuuta 2024 kello 09.56 (EEST)

Käytetään niitä kun tilanne tulee. --abc10 (keskustelu) 5. huhtikuuta 2024 kello 13.56 (EEST)

Länsi-Berliinin status syntymäpaikkana

Länsi-Berliinin valtiollinen status oli tunnetusti hieman delikaatti. Kuten kaupunkiartikkeli toteaa Länsi-Saksa piti sitä ainakin käytännössä osavaltionaan. Toinen näkemys oli, että kaupungin länsiosassa jatkui ainakin periaatteessa neljän vallan miehityshallinto (ja kolmannen näkemyksen mukaan itäosassakin). Kuten artikkelissa neljän vallan sopimus todetaan, ennen sopimusta (1971) kaupungin oikeudellinen status oli kiistanalainen, ja niin se oli sopimuksen jälkeenkin, sopimuksessa sovittiin lähinnä käytännön asioista ja periaate jätettiin tarkoituksella epämääräiseksi.

Mikäs on sitten Wikipedian kanta Länsi-Berliinissä syntyneiden ja kuolleiden syntymävaltioon?

1. Länsi-Saksa tai Saksan liittotasavalta, kuten kirjattu esim. Dominic Monaghanille (s. 1976)? ("Liittotasavalta" lisätty tässä muokkauksessa, vaikka se ei muokkausyhteenvedosta käykään ilmi)
2. Saksan miehitysvyöhykkeet?
3. Geneerisesti Saksa?
4. Ei merkitä valtiota ollenkaan?

En-wikistä löytyy useampaa ratkaisua: en:Dominic Monaghan "West Berlin, West Germany"; en:Oliver Kegel "Berlin" ilman maata; en:Natascha Keller "West Berlin" ilman maata; en:Peter Fox (musician) "Berlin, Germany"; en:Tron (hacker) "West Berlin, Germany". Kokonainen luokka Länsi-Berliinissä syntyneitä löytyy esim. it-wikistä it:Categoria:Nati_a_Berlino_Ovest (57 henkilöä). --Jmk (keskustelu) 8. huhtikuuta 2024 kello 08.44 (EEST)

Yksinkertaisimmalta tuntuu, että ei merkitä valtiota ollenkaan. Harvoin siihen varmaan lähteessäkään on otettu kantaa. Kaupunki on niin tunnettu, että puhtaasti maantieteellistä täsmennystarvetta ei ole. -217.140.214.237 9. huhtikuuta 2024 kello 10.49 (EEST)

Koska Länsi-Berliini ei kuulunut Länsi- eikä Itä-Saksaan, riittää nimi Länsi-Berliini. --Höyhens (keskustelu) 9. huhtikuuta 2024 kello 13.19 (EEST)

Mites Itä-Berliini? Senkin oikeudellinen status taisi olla kiistanalainen. Esim. Bertolt Brechtin kuolinpaikka. (Neukkunarratiivin mukaan toki Itä-Berliini oli "ihan eri juttu" koska se oli osa suvereenia demokraattista tasavaltaa, toisin kuin länsiosa.) --Jmk (keskustelu) 9. huhtikuuta 2024 kello 18.05 (EEST)

Ehkä mutkun sen Itä-Berliinin virallinen nimi oli Berlin Hauptstadt der DDR, niin voihan se silti olla ollut jossain välissä ja määrin kiistanalainen. Sitten joskus ETYK-aikana Saksat tunnustivat toisensa ja tilanne sattoi muuttua virallisestikin. --Höyhens (keskustelu) 9. huhtikuuta 2024 kello 18.40 (EEST)

Niin, tietenkään neukku- ja derkkunarratiivin mukaan, jota tässä kai kuvaat ("virallinen nimi"), Itä-Berliinin status ei ollut kiistanalainen, sehän oli osa DDR:ää kuten DDR ja neukut olivat yksipuolisesti julistaneet, vastoin aiemmin sovittua. Ja sitten taas samaisen narratiivin mukaan länsipuolella jatkui yhteinen miehityshallinto (konkreettisesti Spandaun vankilassa). Kiistanalaisuus oli siinä, että neukku- ja derkkunarratiivi ei ollut ainoa. Mitään yhteistä sopimustahan ei ollut tehty neljän vallan miehityshallinnon purkamisesta, se tehtiin vasta vuonna 1990 4+2-sopimuksessa. --Jmk (keskustelu) 9. huhtikuuta 2024 kello 19.33 (EEST)

Niin niin ja oli sellainekin narratiivi, jonka mukaan Itä-Saksa tarkoitti Puolaan ja Neuvostoliittoon liitettyjä alueita ja DDR:n alueita kutsuttiin nimellä Mitteldeutschland. Revi siitä nyt jotain kaikille sopivaa. --Höyhens (keskustelu) 10. huhtikuuta 2024 kello 16.42 (EEST)

Niin niin. No mitä narratiivia sinä kannatat Wikipediaan? Ylläolevista tuli vähän semmoinen fiilis, että jotain sellaista jossa Länsi- ja Itä-Berliinin status on erilainen. Joo, semmoinen narratiivi löytyy eräästä ilmansuunnasta. --Jmk (keskustelu) 11. huhtikuuta 2024 kello 10.56 (EEST)

Jos minulta kysytään, helpointa olisi, että tässä tapauksessa mennään sen mukaan, mihin valtioon alue de facto kuului. De jure Länsi-Berliini ei kuulunut Länsi-Saksaan ja Itä-Berliini ei kuulunut Itä-Saksaan. Koska Wikipediaa kuitenkin tehdään lukijoille, on asioiden tosiasiallisella tilalla on enemmän merkitystä kuin asioiden juridisella tilalla. Ja tosiasiallisestihan Länsi-Berliini oli osa Länsi-Saksaa, joten itse laittaisin "Länsi-Berliini, Länsi-Saksa" ja vastaavasti "Itä-Berliini, Itä-Saksa". --Minilammas (keskustelu * muokkaukset) 9. huhtikuuta 2024 kello 15.54 (EEST)

Noin minäkin tekisin. Kysymyshän on henkilön syntymäpaikasta ja kaikesta mikä siihen liittyy henkilön elämän kannalta. Kansainvälinen juristeria on oma asiansa, mutta kun syntyi Länsi-Berliinissä niin käytännössä syntyi Länsi-Saksassa. Tyypillisesti olivat myös Länsi-Saksan kansalaisia (jos siis syntyivät vanhemmille, jotka olivat Saksan kansalaisia), mikä oli henkilön elämän kannalta aika eri juttu kuin asuminen ja kansalaisuus Itä-Saksassa. --Jmk (keskustelu) 9. huhtikuuta 2024 kello 18.03 (EEST)

mä tekisin sen siten, etten pistäisi siihen tarkempaa valtiota kuin Länsi-Berliini. --. Zache (keskustelu) 9. huhtikuuta 2024 kello 17.13 (EEST)

Samoin kuin Zache. --Höyhens (keskustelu) 9. huhtikuuta 2024 kello 18.40 (EEST)

Ja Brechtiltä pois se DDR? --Jmk (keskustelu) 9. huhtikuuta 2024 kello 19.44 (EEST)

Brechtille sopisi Itä-Berliini, DDR pois.-- Htm (keskustelu) 9. huhtikuuta 2024 kello 20.02 (EEST)

Hankala kysymys, mutta Brechtin tapauksessa minusta oleellista on, että kuoli Itä-Saksassa. Samoin sen, mistä puhutaan Länsi-Saksana, voi ajatella kattavan myös Länsi-Berliinin, piti sitä osana Saksan liittotasavaltaa eli ei. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 9. huhtikuuta 2024 kello 20.03 (EEST)

Tämä on niin hankala kysymys, että jos katsotaan ettei kahta Saksaa ollut ennen vuotta 1990, pitää kai käyttää kaikista 1945-1990 välisistä tapahtumista käyttää nimitystä Liittoutuneiden miehitysalue Saksassa tjsp. enkä usko siinä olevan mitään järkeä sanakirjan parantamisen näkökulmasta. --Höyhens (keskustelu) 10. huhtikuuta 2024 kello 16.42 (EEST)

Ei olisikaan. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 10. huhtikuuta 2024 kello 16.46 (EEST)

Nyt Höyhens veti aika kovan statementin, että entäs jos kahta Saksaakaan ei olisi ollut ennen kuin 1990. Tähän asti puhuttiin siitä kuuluiko Berliinin osat niihin. Molemmat Saksat kumminkin perustettiin 1949, Länsi-Saksa liittyi pian useisiin kansainvälisiin järjestöihin ja monet valtiot tunnustivat sen. Neuvostoliittokin tunnusti Länsi-Saksan valtion 1970 ja pikkuinen Suomikin uskalsi tehdä saman 1972. Että en nyt tiedä mistä löytyisi se taho jonka mukaan noita valtioita ei olisi ollut ennen kuin 1990. – Jos nyt palataan kumminkin siihen, että molemmat valtiot olivat aika selvästi olemassa (vaihtelevasti tunnustettuina kv-oikeudellisesti) niin tuskin saksalaisten syntymävaltioista on skismaa Berliinin ulkopuolella. --Jmk (keskustelu) 11. huhtikuuta 2024 kello 10.38 (EEST)

Knut Tallqvist ja Madonnan esihistoria

Useissa Wikipedia-artikkeleissa käytetään lähteenä Knut Tallqvistin kirjaa Madonnan esihistoria vuodelta 1920. En ole kyseistä kirjaa lukenut, mutta artikkeliavaruudesta löytyvien referaattien perusteella kirja on vanhentunut ja asenteellinen opus, joka ei sovellu Wikipedian lähteeksi. Artikkeli Maaria esimerkiksi tiesi kertoa, että ”ammoin Babyloniassa harjoitettu ja sittemmin Välimerenmaihin levinnyt Äitijumalattaren ja Taivaan kuningattaren palvonta ujuttautui Efeson kirkolliskokouksen v. 431 jälkeen kristinuskoon ja muuntautui maarianpalvonnaksi. ’Ihmeitätekevän’ Maarian kuvia ja kuvapatsaita palvottiin kirkoissa. Maarianpalvonnasta luovuttiin 1500-luvulla uskonpuhdistuksen yhteydessä.” Vastaavia ongelmia liittyy toki myös moniin muihin lähteisiin, mutta tämä sattui nyt osumaan silmään. --Miihkali ^{(K • M)} 9. huhtikuuta 2024 kello 10.25 (EEST)

Tavallaan nuo lähteen esittämät ovat sen verran mielenkiintoisia, että niitä voisi ehkä mainita esim tyyliin Tallqvistin mukaan.. jne. --Höyhens (keskustelu) 9. huhtikuuta 2024 kello 13.23 (EEST)

Mikä kohta siteerauksessasi on vanhentunut ja missä mielessä? --abc10 (keskustelu) 9. huhtikuuta 2024 kello 13.47 (EEST)

Ensinnäkään Maarian paikkakuntaa käsittelevässä artikkelissa ei liene tarpeellista käsitellä Neitsyt Marian aatehistoriaa noin pitkästi. Toisekseen poistamani teksti on ilmiselvän asenteellinen. Pyhimyskulttiin osallistuvat ihmiset varmaankin kiistäisivät kyseessä olevan Jumalan palvontaan vertautuvan palvonnan. ”Ujuttautui Efeson kirkolliskokouksen v. 431 jälkeen kristinuskoon” antaa ymmärtää, että kyse oli aitoon kristinuskoon kuulumattomasta ja tuomittavasta aineksesta, josta onneksi sitten myöhemmin uskonpuhdistuksessa päästiin eroon. Wikipedian kaltaisessa yleistietosanakirjassa tuskin on asiallista ottaa tällä tavalla kantaa teologisiin kysymyksiin, vaan pyhimyskultin historiasta ja kristinuskon monimuotoisuudesta pitäisi kirjoittaa neutraalisti ja puolia valitsematta. Neutraali kirjoittaminen helpottuu, jos lähteenä käytetään jotakin ajantasaista teosta, joka perustuu nykyaikaiseen tieteelliseen tutkimukseen. Ei myöskään ole itsestäänselvää, että Neitsyt Maria -kultti olisi ollut jotenkin suoraa jatkumoa aiemmille äitijumalatarten kulteille, vaikka se niistä kiistatta saikin vaikutteita. Yli sata vuotta vanha kirja on väistämättä joiltakin osin vanhentunut — ja vaikkei olisikaan, tarvittaisiin asian todentamiseen jokin tuoreempi lähde. Miihkali ^{(K • M)} 9. huhtikuuta 2024 kello 14.14 (EEST)

Sanamuotoahan voi muokata ja esittää asian omin sanoin, jos siinä on mielestäsi jotakin vialla. Varmaankin katsoit kuka Tallqvist on. Hän esittää oman näkemyksensä, joka ei käsitykseni mukaan ole vanhentunut, enkä minä näe erityistä vikaa sanamuodossakaan: "Maarianpalvonnasta luovuttiin 1500-luvulla uskonpuhdistuksen yhteydessä", sillä näinhän kävi. Samantapaisia näkemyksiä syntytaustasta olen nähnyt tuoreemmissakin kirjoituksissa. Tosin en ole aiheen asiantuntija. Mariasta voi mielestäni esittää erilaisia näkemyksiä, mutta tietenkin niiden paikka on paremmin varsinaisessa Maria-artikkelissa, jonne voit Tallqvistin näkemyksen siirtää. Katoliselle ystävälleni Maria on koko katolisuuden keskeisin hahmo, ja kunnioitan hänen näkemystään. Emme ole sen enempää keskustelleet aiheesta. Uskonto ei vaan ole sellainen aihe, josta suomalaiset jaksaisivat kovasti riemastua Räsästä ja tunnustautuneita ateisteja lukuun ottamatta. --abc10 (keskustelu) 9. huhtikuuta 2024 kello 14.46 (EEST)

Tiedän toki Tallqvistin oppiarvot. Assyriologia ja varhaiskristillisyyden tutkimus ovat kuitenkin tieteenaloja, joilla on tapahtunut varsin huomattavaa edistystä viimeisen sadan vuoden aikana. Mielestäni noin vanhoja kirjoja pitäisi ylipäätään käyttää Wikipedian lähteenä hyvin maltillisesti. Joissakin tilanteissa se on toki perusteltua. EDIT: Olen sivunnut asiaa artikkelissa Mesopotamialainen vaikutus Raamatussa: ”Kaikki mesopotamialaisen mytologian ja Raamatun paralleelit eivät ole yleisesti hyväksyttyjä. Tyypillistä on, että myytin löytymisen jälkeen paralleeleja ehdotetaan ensin laajalti ja niitä pidetään melko suorina ja yksiselitteisinä. Toisessa vaiheessa aihetta tarkastellaan kriittisemmin ja osa ehdotetuista paralleeleista kiistetään kokonaan. Kolmannessa vaiheessa paralleeleihin suhtaudutaan jälleen hyväksyvämmin, mutta samalla painotetaan, että muinaisessa Lähi-idässä laajalle levinneitä teemoja hyödyntäneet juutalaiset ja kristilliset kirjoittajat tulkitsivat lähteitään vapaasti ja omiin tarkoituksiinsa.”^[19] Sama pätee Raamattua myöhäisempään varhaiskristillisyyteen. Miihkali ^{(K • M)} 9. huhtikuuta 2024 kello 14.55 (EEST)

Tieteellisissä(kin) teksteissä saatetaan esittää paljon vanhempiakin näkemyksiä, tietysti samalla kertoen kuka ja milloin. Tallqvistin näkemyksen poistaminen on asenteellisuutta. Rinnalle voi kaivaa muita näkemyksiä, esimerkiksi tuoreempia hänen näkemystään tukevia ja toisaalta siitä poikkeavia. Ongelma syntyy, jos hyväksytään vain yhdenlainen näkemys, mikä se sittenkin onkin, mikä sinun mielestäsi on "neutraali". --abc10 (keskustelu) 9. huhtikuuta 2024 kello 15.06 (EEST)

En ole missään vaiheessa väittänyt, etteikö niin voisi tehdä. Artikkelissa Maria (Jeesuksen äiti) voidaan asiaa käsitellä ja tuoda esiin monenlaisia näkökulmia. ”Äitijumalattaren ja Taivaan kuningattaren palvonnan ujuttautuminen kristinuskoon” on kuitenkin asenteellista tekstiä, jota ei voi kertoa ikään kuin objektiivisena totuutena. Varsinkaan se ei kuulu Maariaa käsittelevään artikkeliin. Samankaltaisia ongelmia esiintyy myös muissa artikkeleissa, joihin Tallqvist on merkitty lähteeksi. Esimerkiksi artikkelissa Augustus puhutaan Kybelen ”irstaista menoista” ja ylipäätään korostetaan Kybele-kultin moraalisesti tuohduttavia piirteitä, vaikka kyseessä oli erittäin laajalti palvottu jumalatar. Huomionarvoisesti sen enempää World History Encyclopedia kuin Encyclopædia Britannica eivät sisällä vastaavaa syntilistaa vaan kuvailevat Kybele-kulttia monipuolisemmin ja maltillisemmin sanankääntein, toki myös uhrimenot ja seksuaaliset ulottuvuudet huomioiden. Miihkali ^{(K • M)} 9. huhtikuuta 2024 kello 15.15 (EEST)

Otin kantaa Maria-kommenttiisi. Jos ujuttautuminen kuulostaa pahalta, sen voi vaihtaa tilannetta paremmin kuvaavaan sanaan. "Irstas" on tietysti aika ruma sana ja saattaa aiheuttaa pahennusta joidenkin mielessä. Aikakauden kielenkäyttö oli yleensäkin kovin toisenlaista kuin nykyisin, vaikka asiat sinänsä olisivat samoja. Etteikö nykyään moralisoitaisi? Siitä voi joku toinen sanoa oman painavan sanansa. --abc10 (keskustelu) 9. huhtikuuta 2024 kello 15.52 (EEST)

Olen Miihkalin kanssa samaa mieltä, että tuollaisten lähteiden sijaan kannattaisi käyttää harkintaa. Noita käsityksiä pakanallisista vaikutteista kristinuskossa on esitetty monesti ja sittemmin haastettu. Näennäiset samankaltaisuudet eri ilmiöiden välillä eivät itsessään todista mitään, esimerkiksi kristillinen ja buddhalainen luostarilaitos näyttävät pohjimmiltaan samankaltaisilta ilman suoranaista syy-seuraussuhdetta. Nykyisin humanistiset tieteet ovat huomattavasti monitieteisempiä ja tiedonkulku on internetin ja muun kehityksen kautta edistynyt huomattavasti vuodesta 1920... Myös arkeologiasta on saatu sadassa vuodessa runsaasti materiaalisempaa todistusaineistoa eri kulttuuri-ilmiöiden levinneisyydestä, mitä tuolloin ei ollut käytettävissä. Uskontoartikkelit kuitenkin tuppaa muutenkin olemaan huonolaatuisia, koska ne tosiaan kiinnostavat harvoja ja lähteet useimmiten liian lähellä aihetta (Raamattu, katolisen kirkon katekismus, Vartiotorni, Mormonin kirja...) tai tuollaisia. Hyväksi artikkeliksi arvioitu "Uskonpuhdistus" on nimensäkin puolesta sellainen, että näkee suoraan Wikipedian tason mitä tulee kirkkohistoriaan. --Suomalta (keskustelu) 11. huhtikuuta 2024 kello 13.43 (EEST)

Linkkiehdotustoiminto?

Onko Linkkiehdotustoiminto sellainen toiminto, että se ehdottaa uusille käyttäjille sanoja, jotka pitää linkittää? Tänne on viime aikoina ilmaantunut muutamia uusia tunnuksia, joiden linkitykset eivät ole välttämättä tarpeellisia. Mielestäni linkittäjän pitäisi olla kokenut käyttäjät, jotta hän ymmärtää mitä tekee, jos tässä menetelmä on se, että hyväksy tai hylkää. --abc10 (keskustelu) 12. huhtikuuta 2024 kello 16.18 (EEST)

Mielestäni koko ominaisuutta ei tarvittaisi, vaan ohjestettaisiin käyttäjiä suoraan itsenäiseen ja opettavaisempaan muokkaamiseen myös linkitysten saralla. Virheitä tulisi vähemmän, käyttäjät säästyisivät huomautuksilta ja seulojat virheellisten linkkien seulonnalta. Pietiboii (keskustelu) 12. huhtikuuta 2024 kello 16.22 (EEST)

Ilmeisesti kyllä, esitin marraskuussa tekniikan kahvihuoneessa kysymyksiä sen toiminnasta (Miten linkkiehdotustoiminto toimii?). Huomasin tuolloin, että seulontajonoon tuli paljon linkkiehdotustoiminnon ehdotuksia ja ilmeisesti yksittäinen käyttäjä voi ilman rajoituksia muokata niin montaa artikkelia kuin haluaa. Laskin tuolloin muistaakseni jonkun käyttäjän lisänneen linkkejä 20 artikkeliin muutamassa minuutissa. Toiminto ei tunnu edes suosivan artikkeleita, joissa ei ole linkkejä ollenkaan tai on todella vähän suhteessa artikkelin pituuteen ja väärät osumat ovat yleisiä... --Suomalta (keskustelu) 12. huhtikuuta 2024 kello 17.09 (EEST)

Maantietoartikkelien karttaikkunat

Toisinaan huomaan tietolaatikoiden karttaikkunoissa virheitä, esimerkiksi järvellä Iisvesi–Virmasvesi–Rasvanki on karttaikkunaan korostettuna myös viereinen järvi Niinivesi. Toisinaan puuttuu karttapohjasta koko järvi. Minulta on mennyt se ohi, jottana mihin näistä voisi "reklamoida"?--J Hokkanen (keskustelu) 16. huhtikuuta 2024 kello 14.11 (EEST)

@J Hokkanen: Rajat tulevat näkyviin silloin kun OpenStreetMap:iin on järvelle merkitty Wikidata-kohde. Tein jonkinnäköisen ohjeen sivulle Wikiprojekti:Maantiede/mapframe-kartat, sitä saa muokata vapaasti selvemmäksi. Sen jälkeen kun Wikidata-tunnisteen on lisännyt OSM:iin, niin siinä on parin päivän viive että arvo päivittyy Wikipedian karttaan. Jos järvessä on ylimääräisiä osia, niin se johtuu tuossa Iisvesi–Virmasvesi–Rasvanki+Niinivesi -tapauksessa siitä, että ne kaikki on piirretty OSM:iin yhdeksi järveksi ja ne pitäisi jakaa osiin. Tuo kuitenkin menee hiukan ohi mun osaamisesta, niin mun pitää OSM:n editoinnista kysyä jotalin muulta että osaisin neuvoa. --Zache (keskustelu) 16. huhtikuuta 2024 kello 17.43 (EEST)

Kiitos, katsotaan ensin ja sitten korjataan itse.--J Hokkanen (keskustelu) 16. huhtikuuta 2024 kello 19.36 (EEST)

Wikipediakopiot.

Tun tuostakin törmää mielenkiintoiseen lähteeseen joka tarkemmalla syynillä paljastuu wikipedian kopioksi. Näitä ovat mm. peoplepill, dbpedia ja muita. Olisi mukava saada näistä hyväluettelo, jotta niitä tietää välttää lähteenä. --C.Colérus (keskustelu) 17. huhtikuuta 2024 kello 11.37 (EEST)

Englanninkielisessä Wikipediassa on luettelo Reliable sources/Perennial sources, jossa on kaikki osoitteet. raid5 17. huhtikuuta 2024 kello 23.02 (EEST)

Kiitos. C.Colérus (keskustelu) 18. huhtikuuta 2024 kello 10.34 (EEST)

Ainakin sieltä löytyy joitakin epäluotettavia lähteitä. raid5 18. huhtikuuta 2024 kello 22.17 (EEST)

Kuvan luvat

En puutu asiaan enempää, mutta joku kuvalupia käsittelevä katsokoon nuo Micronas-artikkelin kuvan ristiriitaiset lupa-asiat "ELKA=elinkeinoelämän kuva-arkisto owns this picture and it has given permission to use this in the article from https://yksa.disec.fi/Yksa4/id/156691018093100#tab/basic with UploadWizard" / Creative Commons CC0 1.0. --abc10 (keskustelu) 19. huhtikuuta 2024 kello 16.25 (EEST)

Naisten yliopistot?

En-wikissä on en:Category:Women's universities and colleges mikä on siitä jännä että otsikon alle menevät sekä amerikkalaisten colleget että vanhojen brittiyliopistojen kuten Cambridgen colleget. Pitäisikö meillä olla tuollainen luokka ja jos niin miten nimettäisiin? Naisten yliopistot? Naisille suunnattu korkeakouluopetus? Tai vain Naisten koulutus, ja Tyttökoulut siihen alaluokaksi? --Tappinen (keskustelu) 20. huhtikuuta 2024 kello 10.38 (EEST)

Luokka Naisten korkeakoulut (de:Kategorie:Frauenhochschule) voisi olla mahdollisimman kattava korkeamman asteen oppilaitoksille. Muissa Wikipedioissa on noiden yläpuolella jotain Naiset ja koulutus -nimisiä yläluokkia. --Suomalta (keskustelu) 21. huhtikuuta 2024 kello 13.45 (EEST)

Kiitos. Luon tuon ja laitan samalle tasolle kuin Luokka:Tyttökoulut; niille voi keksiä yhteisen yläluokan jos siltä tuntuu. --Tappinen (keskustelu) 21. huhtikuuta 2024 kello 13.56 (EEST)

Linkkiehdotustoiminto 2

Viime yönä jälleen uudella käyttäjätunnuksella Peltivati tehtiin 22 artikkeliin pääosin tarpeettomia linkityksiä [20]. Ehdotan uudestaan toiminnon poistamista uusilta käyttäjätunnuksilta. Käyttäjä näyttää aiemmin perehtyneen ainakin jossain määrin Wikipediaan, koska osaa käyttää viitemallineita. Linkitys en.wikipediaan sen sijaan on virhe [21]. --abc10 (keskustelu) 21. huhtikuuta 2024 kello 09.53 (EEST)

Linkkiehdotustoiminto ei varmaankaan ehdottele en-wikiin linkittämään, mutta paljon tarpeettomia linkityksiä kyllä tulee. Esimerkiksi teosluetteloihin kustantajien arikkeleihin linkitykset on aika turhia ja tarpetonta ylilinkitystä. En usko että tälläiset työkalut helpottaisivat uusien käyttäjien kiinnittymistä wikipediaan, mutta näillä saadaan kyllä wikipedian ikiliikkuja pyörimään, kun toiset linkittävät ja toiset poistavat tarpeettomia wikilinkkejä, niin siihen käytetty aika on pois oikeasti kehittävästä työstä. --Linkkerpar^keskustelu 21. huhtikuuta 2024 kello 10.16 (EEST)

Pitää ilmeisesti vastedes kirjoittaa niin että kenellekään takuuvarmasti ei tule ymmärrysvaikeuksia, jos kommentistani saa tahattomasti sen käsityksen, että väitin linkkiehdotustoiminnon ehdottavan linkityksiä en.wikipediaan. Paljon on kuitenkin matkan varrella tullut eteen tahallistakin väärin ymmärrystä. Kummasta nyt mahtoi olla kysymys? --abc10 (keskustelu) 21. huhtikuuta 2024 kello 11.04 (EEST)

Osionimi on "Linkkiehdotustoiminto 2". Joku voisi kuvitella, että koko huomautuksesi koskee linkkiehdotustoimintoa. -- Htm (keskustelu) 21. huhtikuuta 2024 kello 12.17 (EEST)

Kannatan linkkiehdotustoiminnon rajoittamista nykyisestä, jos nyt ymmärsin alkuperäisen ehdotuksen oikein, että toiminto halutaan poistaa uusilta käyttäjätunnuksilta. Jos rajan pitää perustua johonkin olemassa olevaan rajaan, niin automaattiseulotuille toiminnon voisi jättää ja vähemmän automaattiseulotuille ei. --Lax (keskustelu) 21. huhtikuuta 2024 kello 11.14 (EEST)

Malline ei näytä tietoja

Tein artikkelin Zandile Ndhlovu. Malline artikkelissa näytti vielä hiekkalaatikollani tietoja, mutta kun siirsin sen varsinaiseen artikkeliin, niin malline ei enään näyttänyt muuta kun syntymäpaikan. Mallineessa oli kyllä syötetty muutkin tiedot. Näin on käynyt ennenkin ja on sitten pitänyt laittaa tiedot uudestaan mallineeseen. Miksi tämä näytää toimivan näin? Tietääkö kukaan? Tietäjä pro (keskustelu) 23. huhtikuuta 2024 kello 19.35 (EEST)

Taitaa olla konekäännös, et ole merkinnyt käännökseksi. --Linkkerpar^keskustelu 23. huhtikuuta 2024 kello 19.44 (EEST)

Suosittelisin katsomaan tarkemmin. Ei ollut käännös. Tietäjä pro (keskustelu) 23. huhtikuuta 2024 kello 19.51 (EEST)

En syventynyt tarkemmin enkä tiedä niiden vaikutusta, mutta sivun tiedoissa on useita lint-virheitä (Misnested tag with different rendering in HTML5 and HTML4 (verkkoviite), Stripped tags). Muuhun muokkaukseen liittyviä huomioita: Tietolaatikon parametri kansallisuus pitäisi olla kansalaisuus. Tosin onko tarpeellista mainita tässä artikkelissa? Otsikot kannattaa erottaa edellisestä kappaleesta rivinvaihdolla. raid5 23. huhtikuuta 2024 kello 19.48 (EEST)

Lint-virheistä en sitten tiedä yhtään, ja miten kansallisuus ei ollut kansalaisuus? Tietäjä pro (keskustelu) 23. huhtikuuta 2024 kello 19.53 (EEST)

Kananttaa miettiä mitä vikaa on tässä ”Ndhlovu on maan ensimmäinen musta ihoinen naispuolinen vapaasukellus ohjaaja.” tai tässä ”Ndhlovusta tuli vuonna 2023 11th Hour Racingin suurlähettiläs.” Miksi et heronut tuota hiekkalaatikolla paremmmaksi vaan työnsit ilmeisesti raakakäännöksen artikkeliavaruuteen. --Linkkerpar^keskustelu 23. huhtikuuta 2024 kello 19.56 (EEST)

Koska en tiedä mitä pitäisi heronua? Tietäjä pro (keskustelu) 23. huhtikuuta 2024 kello 20.09 (EEST)

Lue ne ääneen ja mieti miten sanot ne, tai miten sanoisit ne suomeksi. Jos olisit kirjoittanut tuon itse siinä ei olisi tuollaista kieltä, mutta nyt olet kääntänyt sen suoraan englannista miettimättä ollenkaan missä järjestyksessä sanat ovat suomessa. --Linkkerpar^keskustelu 23. huhtikuuta 2024 kello 20.18 (EEST)

Toisessa olisin ehkä voinut tehdä paremmaksi, mutta toinen kuulostaa ihan järkevältä. Tietäjä pro (keskustelu) 23. huhtikuuta 2024 kello 20.21 (EEST)

En tiedä mitä tarkoittaa "herominen", mutta ensimmäisessä on kaksi yhdyssanavirhettä, toisessa en näe mitään virhettä ellei sitten suurlähettiläs pitäisi olla pelkkä lähettiläs tai jotain muuta. Artikkelissa on kyllä muualla paljon tekstiä, joka kaipaa kielenhuoltoa. Niin, ja kyllä tuosta "varhaisesta elämästä" pitäisi jo päästä eroon. --abc10 (keskustelu) 24. huhtikuuta 2024 kello 10.19 (EEST)

Jaa mitä "varhaisesta elämässä" on vikana? Tietäjä pro (keskustelu) 24. huhtikuuta 2024 kello 14.50 (EEST)

Törmäsin ilmaisuun "varhainen elämä" ensimmäisen kerran Wikipediassa, ja ilmeni että se on peräisin en.wikipedian artikkeleista. Suomessa se ei ole luonteva, meillähän on kätevä ilmaisu "nuoruus". Varhaisvuosista tosin puhutaan, ja varhais*-alkuisia yhdyssanoja onkin Kielitoimiston sanakirjassa kymmenittäin. Hakukoneella tuli satakunta osumaa "varhainen elämä", lähinnä Wikipedia-kopioita ja konekäännöksiä. --abc10 (keskustelu) 24. huhtikuuta 2024 kello 16.46 (EEST)

Linkkerparin omassakin kommentissa näkyy olevan kielenhuollettavaa ("kananttaa"). Syytä on siis sysissä jos sepissäkin. --abc10 (keskustelu) 24. huhtikuuta 2024 kello 10.41 (EEST)

Tämä ei ole artikkeli, enkä viitsi alkaa korjailemaan kirjoitusvirheitä jotka olen huolimattomuuksissani tehnyt jos kommentin voi kuitenkin ymmärtää. Jotkut kyllä korjailee samaa komeenttia useitakin kertoja, joskus jopa senkin jälkeen kun siihen on vastattu. --Linkkerpar^keskustelu 24. huhtikuuta 2024 kello 11.34 (EEST)

Linkkerparin kommentti näkyy sisältävän salaisen suomen kielen testin. Siinä esiintyy kuvitteellinen verbimuoto "heronut". Sen perusmuoto olisi luullakseni "heroa" tai "herota". Jos sitä taivuttaa muotoon "en tiedä, mitä pitäisi heronua", niin se kertoo kyllä, että riippumatta siitä, tehdäänkö kielenkääntämistä koneella vai koneetta, on selvää, että lopputulos on onneton. --Pxos (keskustelu) 24. huhtikuuta 2024 kello 17.10 (EEST)

Kommenttisi antaa kuvan, että olen täällä jollain kääntäjällä muokkaamassa. Tietäjä pro (keskustelu) 24. huhtikuuta 2024 kello 17.31 (EEST)

Se "heronut" piti olla "hieronut", en edes lukenut kommenttiani sen jälkeen kun kirjoitin sen koska "tiesin" mitä siinä lukee ;). Artikkeleita, varsinkin koneen tekemiä, kanattaa hioa tai hinkata siellä hiekkalaatikossa niin että ne ovat julkaisukelpoisia. --Linkkerpar^keskustelu 24. huhtikuuta 2024 kello 21.17 (EEST)

No nyt en ymmärtänyt. Mitä koneen tekemiä artikkileita? Tietäjä pro (keskustelu) 24. huhtikuuta 2024 kello 21.42 (EEST)

Jos käännät artikkelin käännöskoneella, niin onko se silloin sinun vai koneen tekemä? Eikä tuolla artikkelissa ole edellenkään {{Käännös}} -mallinetta. --Linkkerpar^keskustelu 24. huhtikuuta 2024 kello 21.53 (EEST)

Paitsi, että artikkeli ei ollut edelleenkään käännös. Tietäjä pro (keskustelu) 25. huhtikuuta 2024 kello 07.10 (EEST)

Tietolaatikossa on tulostumattomia merkkejä, jotka sotkevat tulostuksen. Huomasin ne tekstieditorilla. Anr korjasi ”sitovia välilyöntejä pois mallineesta”. Parametriksi on merkitty kansallisuus, joka tulostuu kansalaisuutena. raid5 23. huhtikuuta 2024 kello 20.04 (EEST)

Onko teistä oikeasti hauskempaa veistellä täällä toistaitoisuuudesta, kuin korjata ilmeisiä lapsuksia kuten "Musta merenneitoksi", "Hän luulin"? Aikoinaan ystäväni Albval totesi usein että Jaaha, tehdääs välillä tietosanakirjaa. (Siihen kummasteltuun kohtaan laittaisin, että "11th Hour Racing -järjestön edustaja" - kun luultavasti ei ole ajateltu että on tuntijuoksun yhdestoista lähettiläs.) --Tappinen (keskustelu) 24. huhtikuuta 2024 kello 18.39 (EEST)

Kysymys apuvälineiden tekemistä artikkeleista

Hyödynnän edellä olevaa, vastausta vaille jäänyttä Linkkerparin kysymystä muutettavat muuttaen:

• Jos artikkelin tekemisessä käytetään tekoälyä, onko artikkeli silloin tallentajan (eli muokkaajan) vai koneen tekemä? Ja voiko sitä ylipäätänsä tallentaa Wikipediaan? En.wikipediassa on keskustelun perusteella syntynyt luettelo, jossa tekoäly/kielimallit (ChatGPT ym.) luokitellaan punaisella epäluotettavaksi eikä niitä pitäisi käyttää.
• Toiseksi, onko lähde Wikipedia-mielessä luotettavasti tarkistettu, jos sen kieltä ei ymmärrä, mutta se on käännetty käännöskoneella? Esimerkki: voiko urdunkielisen lähteen merkitä lähteeksi, jos sen on kääntänyt englanniksi Googlen käännöskoneella eikä alkuperäistä lähdettä siis ole tarkistettu, koska sen kieltä ei ymmärretä?
  

Kun elämme tekoälyn aikaa, näihin pitäisi fi.wikipediassakin ottaa kantaa viimeistään nyt ja kirjata se käytäntöihin. (Aiheesta oli käännösten osalta keskustelua, jossa Zache väitti: "Kenelläkään ei ole enää tarvetta ihmisavusteisesti tehdylle tekstille jossa todennäköisesti on virheitä ja joka ei automaattisesti päivity, koska koneet tekee tämän paljon paremmin." [22] En ehtinyt tutkia, johtiko keskustelu mihinkään. --abc10 (keskustelu) 25. huhtikuuta 2024 kello 10.44 (EEST)

Odotan kommentteja eli keskustelua. --abc10 (keskustelu) 25. huhtikuuta 2024 kello 14.38 (EEST)

Apuvälineitä voi käyttää, tulos ratkaisee. Konekäännös ei riitä lähteen ymmärtämiseen. -Uusimies (keskustelu) 25. huhtikuuta 2024 kello 17.58 (EEST)

Liitän tähän vielä en.wikipedian kommentin tekoälyjen käytöstä ja oman suomennokseni siitä:

»ChatGPT and similar large language models are considered generally unreliable. While ChatGPT has been trained on a vast amount of data and can generate responses based on that training, it often provides inaccurate or fictitious information. Wikipedia:Large language models recommends against using LLMs to write on Wikipedia.
(Suomeksi: ChatGPT:tä ja vastaavia laajoja kielimalleja pidetään yleisesti epäluotettavina. Vaikka ChatGPT:tä on koulutettu suurella datamäärällä ja se voi sen koulutuksen pohjalta antaa vastauksia, se tarjoaa usein epätarkkaa tai tekaistua tietoa. Wikipedia:Large language models suosittelee yleisesti olemaan käyttämättä kielimalleja Wikipedian kirjoitettaessa.)»

--abc10 (keskustelu) 25. huhtikuuta 2024 kello 19.14 (EEST)

Urheiluvedonlyönti sivun linkit?

Onko wikipediaan sopivaa, että kyseinen Urheiluvedonlyönti artikkeli sisältää linkkejä, jotka ovat suomalaisessa lainsäädännössä kiellettyjä? Muutama lähde viittaa affiliate mainontaa tekeville sivustoille (lähteet 6 & 7), jotka mainostavat bonuksia suomalaisille suomenkielellä. Hukka99 (keskustelu) 25. huhtikuuta 2024 kello 13.06 (EEST)

spämmilinkit vuotaa välillä artikkeleihin saakka. Muutenkin artikkeli oli aika lailla lähteetön ja osin markkinointihenkinen niin karsin sitä aika reilulla kädellä josko joku kirjoittaisi sitä jossain välissä uusiksi. -- Zache (keskustelu) 25. huhtikuuta 2024 kello 14.20 (EEST)