Wikipedia:Medianäkyvyys

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tällä sivulla on lueteltu uutisointeja ja juttuja, joita on julkaistu Wikipediasta suomenkielisessä mediassa tai suomenkielisestä Wikipediasta mediassa.

Huomaathan, että lähteenä käyttäminen merkitään omaan osioonsa, joka on tämän sivun lopussa.

Lehdistölle yhteystiedot haastatteluja tai kysymyksiä varten ovat sivulla Wikipedia:Lehdistölle.
Wikipediaan yleisesti liittyvät uutiset kuuluvat sivulle Wikipedia:Kahvihuone (uutiset).
Yleismaalliset uutiset kuuluvat sivulle Wikipedia:Uutisarkisto.
Newspaper Cover.svg Wikipedia lehdissä Television.svg Wikipedia televisiossa
Radio-icon.svg Wikipedia radiossa Crystal Project browser.png Wikipedia verkkojulkaisuissa   
Nuvola apps bookcase.svg Wikipedia kirjallisuudessa    Solid white.svg Wikipedia mainonnassa
Solid white.svg Wikipedia lähteenä Solid white.svg Wikeistä tutkittua

Wikipedia lehdissä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2014[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2013[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Helsingin Sanomat 2.12.2013, A 12 Juho-Pekka Pekonen: Wikipedian demonisointi loppui
  • Helsingin Sanomat 1.12.2013, C 32 Terhi Hautamäki: Miekkailija ahkeroi Wikipediassa (Wikipedisti Joonas Lyytisen haastattelu)
  • Helsingin Sanomat 30.11.2013 Lauantai-sivuilla on artikkelikokonaisuus Voiko Wikipediaan luottaa? Kokonaisuuden osat ovat seuraavat:
    • Otsikkosivu ja ingressi: Voiko Wikipediaan luottaa? - selvitimme kuinka luotettava on Suomen tärkein tietosanakirja
    • Koistinen, Olavi: Mainettaan parempi Wikipedia. (HS Lauantai: Tiede) Helsingin Sanomat, 30.11.2013, nro 326 (41248), s. 4-7. Artikkelin verkkoversio. (suomeksi)
    • Saman artikkelikokonaisuuden verkkoversio: "HS selvitti: Näin luotettava Wikipedia on". Verkkoartikkelikokonaisuudessa Helsingin Sanomat tutki suomenkielisen Wikipedian luotettavuutta arvioimalla 134 artikkelia yksityiskohtaisesti asiantuntijoiden voimin.
    • HSTV:n samaan aiheeseen liittyvä uutinen: Professori: Wikipedian joukkoistaminen toimii 29.11.2013. HS.fi.
  • Bibliophilos 3/2013, (nro 72), Osmo Pekonen: Missä Wikipedia, siellä kaaos., kirjoitus virheellisen tiedon leviämisen ongelmista.
  • 12.7.2013 Aamuset kertoi uutisessaan turunseurakunta.fi-osoitteen ohjaavan Wikipedian artikkeliin Uskonnottomuus Suomessa. Turunseurakunta.fi johtaa nyt Wikipediaan. Uutinen kotimaa24.fi:ssä Turunseurakunta-niminen nettiosoite vie uskonnottomuudesta kertovaan artikkeliin

2012[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 15.9.2012 Helsingin Sanomissa uutinen kirjailija Philip Rothin avoimesta kirjeestä englanninkieliselle Wikipedialle, jossa hän vaati virheellisen tiedon poistamista kirjaansa Ihmisen tahra koskevasta artikkelista. Veli-Pekka Lehtonen: Philip Rothin avoin kirje sai Wikipedian nöyrtymään, sivu C 2. Artikkelin verkkoversio
  • 15.6.2012 Iltalehdessä kansanedustaja Jan Vapaavuoresta kertovaa Wikipedia-artikkelia käsittelevä uutinen, jonka mukaan "kansanedustajan Wikipedia-tietoja on yritetty kaunistella" poistamalla siitä tiedot hänen saamistaan pahoinpitely- ja rattijuopumustuomioista.

2011[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 29.8.2011 Etelä-Saimaan, Kouvolan Sanomien ja Kymen Sanomien yhteisjutussa Wikipedian esittelyä kahden wikipedistin haastatteluilla ryyditettynä.[3][4][5]
  • 21.8.2011 Keski-Uusimaassa sivun mittainen artikkelikokonaisuus Wikipediasta.[6]
  • 4.5.2011 Helsingin Sanomat teki haastattelun wikipedisti Ulpu Pajarista ja kertoi, että suomenkielisessä Wikipediassa on kaksi tuhatta aktiivista kirjoittajaa. [7][8]
  • 17.4.2011 Turun Sanomien koko sivun artikkelikokonaisuudessa tarkastellaan laajasti vaaliehdokkaiden esilläoloa Wikipediassa.[9] Erikseen selostetaan Wikipedian päätöksentekomenettelyä artikkeleita hyväksyttäessä (haastateltavana Wikipedian yhteyshenkilö Timo Jyrinki ja Pohjois-Karjalan Vihreiden vaalipäällikkö Ville Elonheimo), poliitikkoja käsittelevien artikkeleiden sisältöjä Wikipediassa ja Wikipediaa täydentämään tarkoitettua Vaaliwikiä. Suurten puolueiden useimmista kärkinimistä todetaan olevan Wikipediassa jopa hämmästyttävän suppeat artikkelit. Laajasti esitellyistä mainitaan Alexander Stubb, ja myös Jyrki Katainen ja Paavo Arhinmäki ovat saaneet poliittista sanomaansa esille. Useimmiten tekstin todetaan kuitenkin vaikuttavan pikemminkin vastustajien kuin poliittisten tukijoukkojen kynäilemältä, kun keskitytään esim. ministerien hallinnonaloihin kuuluvien hankkeiden kritisointiin, henkilökohtaisiin skandaaleihin ja vuosikymmenten takaisiin oikeustuomioihin. Pääosin elämäkertatietoja kuitenkin pidetään neutraaleina tai hyväntahtoisina.

2010[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 14.10.2010 Alasatakunta-lehdessä juttu: Kuntakolmikko Wikipedian silmin.
  • Circle 1/2010 (Microsoftin sidosryhmälehti päättäjille) (s. 28-29) on juttu: "Sosiaalinen media vie lähelle asiakasta". Sosiaalisen median määritelmä otettu Wikipediasta.
  • 29.3.2010 Helsingin Sanomat vertaili viittä suosittua terveysalan verkkotietopankkia: Terveyskirjasto, Poliklinikka.fi, Hoitonetti.fi, yths.fi ja Wikipedia. Parhaaksi, lääketieteellisesti luotettavimmaksi ja ajantasaiseksi todettiin Terveyskirjasto.fi. Poliklinikka.fi-sivustolla tiedot olivat selkeitä, mutta päivittämättömiä. Chattimaista Hoitonetti.fi-sivustoa ei pidetty luotettavana ja sen tekstit olivat lyhyitä. YTHS:n sivut rajoittuivat opiskelijoita koskeviin tiedontarpeisiin. Wikipedian todettiin sisältävän tietoa osin epäluotettavista lähteistä, ja luotettavan ja epäluotettavan tiedon erottamista toisistaan pidettiin maallikolle hankalana. Testattuja artikkeleita pidettiin suppeina ja epämääräisinä, ja tietoon kehotettiin suhtautumaan kriittisesti. Monet terveysartikkelit olivat myös tynkiä, mutta linkkiehdotuksia pidettiin potentiaalisesti hyödyllisinä.
  • 17.3.2010 Helsingin Sanomat: Sofi Oksanen kirjoittaa kolumnissaan: Silmääni tökkäävät pahasti minulle tuttuja aihepiirejä sivuavat kirjat, joiden maailma perustuu ylimpään Google-kerrokseen. Vielä enemmän näköelimeen iskee kirja, jonka perusidea on selvästi lähtenyt Wikipedian kuvasta sekä Sanaristikkofoorumit pitävät huolta ristikkoklassikoiden Google-elämästä. Ehkäpä sitä kautta esimerkiksi olas on päätynyt Wikipediaan. (nettiversio)
  • 19.1.2010 Turun Sanomat: Esko Valtaoja kehuu kolumnissaan Wikipediaa: "Onneksi on olemassa myös luotettavia sivustoja, ylimmäisenä Wikipedia, jonka tarjoaman tiedon taso hämmästyttää yhä uudelleen. Wikipedian perustaja Jimmy Wales ansaitsisi Nobelin rauhanpalkinnon, niin paljon hän on tehnyt maailman tärkeimmän hyödykkeen, tiedon, tuomiseksi kaikkien ulottuville." (nettiversio)

2009[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 24.12.2009 Helsingin Sanomat, sivu B7: "Wikipedian perustaja pyytää rahalahjoituksia verkossa" - Verkossa toimiva, käyttäjien ylläpitämä tietosanakirjasivusto Wikipedia on ilmeisesti talousvaikeuksissa.
  • 5.11.2009 Kaleva Talous-osio s.12: Wikipedian perustaja madaltaa tiedon kynnystä - Jimmy Wales pohtii Wikipedian menestyksen syynä mm. sitä, että Wikipedian perustaminen osui hyvään saumaan IT-kuplan puhkeamisen jälkeen. Ihmiset alkoivat jälleen ajatella idealistisesti, että tietoa voisi jakaa ilmaiseksi. Wales on sitä mieltä, että jatkossa pitäisi voimakkaasti kehittää etenkin Afrikan kielialueen Wikipedioita. Internetin tulevaisuutta Wales arvioi niin, että miljardi uutta internetkävijää tulevat näkemään netin ensimmäisen kerran mobiililaitteen kautta eikä tietokoneen kautta.
  • 5.11.2009 Helsingin Sanomat kirjoittaa Wikipediasta ja Jimmy Walesin Helsingin vierailusta sivulla B 6.
  • Jolma, Ari: ProGIS - Yhteistä omaisuutta ja yhteisiä oikeuksia. Positio, 2009, nro 3, s. 35. Helsinki: Maanmittauslaitos.Teknillisen korkeakoulun professori Ari Jolma käsittelee kolumnissaan uuden yhteisöllisyyden muotoja tietoverkoissa paikkatietoalan näkökulmasta ja mainitsee esimerkkinä Wikipedian ja Open Street Mapin. Kirjoittaja on itse aiemmin päivittänyt suomenkielisen Wikipedian Paikkatieto ja Paikkatietojärjestelmät -artikkeleita. Nyt ProGIS ry:n hallitus on ottanut tehtäväkseen Wikipedian paikkatietoalan sivujen kehittämisen myös laajemmin.
  • Espoon kaupunginteatterin syksyn 2009 ohjelmalehdessä Juha Jokela kertoo (s. 19) helmikuussa 2010 ensi-iltaan tulevasta näytelmästään Esitystalous. Hän toteaa kirjoittaneensa käsitteestä Wikipediaan itse: (Okei, kirjoitin tekstin itse, mutta joka sana on totta. Ellei joku ole jo poistanut sitä. Wikipedia-tieto on yhtä katoavaista kuin teatteri. Tai ihminen. Tai elämä itse. Kuin yksinäinen sadepisara Länsiväylää kiitävän bussin tuulilasissa auringon jo paistaessa rajuilman jälkeen.)
  • 11.9.2009 Keskisuomalainen: Tuhannen tiedon Eetu. "Eetu Ihalainen on muokannut Wikipediassa yli 16 000 artikkelia."
  • 30.8.2009 Helsingin Sanomat: Wikipedia saa suitset - enää kenen tahansa kirjoitus ei tule julki ([3])
  • 7.6.2009 Turun Sanomat: Wikipedia sähköisti eurovaalien kampanjoinnin (nettiversio)
  • 29.5.2009 Helsingin Sanomat: Wikipedia sulki skientologit ulos sivuiltaan (The Register –lehden tiedon lainaaminen).
  • 18.5.2009 Itä-Savo: Ylen ohjelmistoalueen johtaja Ville Vilén pitää Wikipediaa erinomaisena esimerkkinä osallistavasta palvelusta. Hän yltyy jopa kehumaan Wikipediaa kaikkien aikojen hienoimmaksi keksinnöksi, joka on mullistanut tiedon haun. Vilén toteaa myös, että jos Wikipediaan kirjoittaa jotain täyttä potaskaa, se ei siellä pitkään pysy.
  • 17.4.2009 Ylioppilaslehti Pilvi Torstin henkilökuvassaan mainitsi tämän eurovaaliehdokkuuden poikineen jopa artikkelin Wikipediaan (s. 19).

2008[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Heikkinen, Mikko: Tieteen popularisointi tietoverkossa — kuka ja miten?. (Käsitellään laajasti Wikipediaa tieteen popularisoinnissa) Luonnon tutkija, 2008, 112. vsk, nro 5, s. 151–153. Helsinki: Suomen Biologian Seura Vanamo ry. Artikkelin verkkoversio kirjoittajan blogissa Viitattu 23.9.2009.
  • 22.9.2008 Ylioppilastutkintolautakunta oli valinnut Wikipedian korruptio-artikkelin (versio 13.9.2007) äidinkielen esseekokeen aineistoksi.[13]
  • 5.9.2008 Kansan Uutisten Viikkolehdessä (s. 39) Katala maailma -palstalla kirjoitetaan Sarah Palinin lähipiirin harrastamasta Wikipedian elämäkertatietojen "parantelusta". Palinin kannattajat ovat poistaneet muun muassa tiedot osallistumisesta kauneuskilpailuun ja varapresidenttiehdokkaasta opiskeluaikana käytetystä lisänimestä "Sarah Barracuda". Kaunistelun paljastuminen johti muokkaussotaan ja ao. artikkelin lukitsemiseen.
  • 28.8.2008 Dimensiossa (4/2008, s. 33) on yhden sivun juttu suomenkielisen Wikipedian matemaattisten artikkelien huonosta laadusta. Kirjoittaja Jorma Merikoski haastaa kaikki lehden lukijat parantamaan ainakin yhtä artikkelia ja lupaa itse kirjoittaa kunnollisen artikkelin reaaliluvuista.
  • 6.6.2008 Suomen Kuvalehden numerossa 23/2008 artikkelissa "Kiinan nettimuuri rakoilee" kerrotaan että kiinalaisten palvelimien kautta ei pääse Wikipedian sivuille.
  • Suomen Kuvalehden numerossa 20/2008 (s. 65) Joni Pyysalon kirjoituksessa Ihanne vai tosiasia? todetaan: "Humanismiin liittyvät edelleen kansansivistys ja valistus, aktiivisten ja täysivaltaisten kansalaisten kasvatus ja koulutus, joiden elinvoimasta todistavat niin nykyinen koulutusjärjestelmän synty ja tiedonvälitys kuin Wikipedian synty."
  • Keväällä ilmestynyt Kaupungin Aika -lehti (3/2008) siteeraa Lauri Törhöstä: Ja mitä siihen Wikipediaan tulee - jos se ei olisi virtuaali, vaan paperille painettu, niin sitten sillä voisi pyyhkiä persettään. (s. 14).
  • 13.4.2008 Väli-Suomen sanomalehdet kirjoittavat Sunnuntaisuomalainen-liitteen kansijuttunaan (esim. Savon Sanomat s. 33) Wikipediasta. Ensyklopedian luotettavuutta, vaiheita ja kilpailutilannetta ruotiva, "Tiedon viemää" -otsikoitu juttu sisältää suomenkielisen wikipedian tiedottajan Joonasl:n ja ylläpitäjä Anchjon haastattelut. Seuraavalta sivulta löytyy myös lyhyt juttu "Wikipedia vs. Hikipedia".
  • 7.4.2008 Kauppalehden Vip-liitteessä (s. 7) tekniikan tohtori Sakari Oka listaa suomenkielisen Wikipedian neljänneksi suosikkisaittiensa joukossa. "-yhdessä tekemistä, kunnianhimoista tiedon demokratiaa"
  • 29.2.2008 Jukka Ukkola kirjoittaa Suomen Kuvalehdessä historian tapahtumien tasavuosien juhlimista koskevassa pakinassaan Pakko tietää, että vuotta 499 "koskeviin kysymyksiin on erittäin helppo vastata, koska nettitietosanakirja Wikipedian mukaan silloin ei tapahtunut yhtikäs mitään". (kirjoitushetkellä artikkelissa oli pelkät otsikot)
  • 1.2.2008 Keski-Uusimaa (s. 9) kirjoittaa Wikipediasta ja lukiolaisten kopioimisesta.
  • 13.1.2008 viestintäyrittäjä ja Julkisen sanan neuvoston uusi PJ Pekka Hyvärinen pakinoi Wikipediasta Aamulehdessä Asiat-liitteessä: "Joko teillä wikittää?" Hyvärinen paljastaa lopettaneensa Wikipedian käytön lähteenä ja lainaa amerikkalaista internetkriitikko Andrew Keeniä (ei Howard kuten artikkelissa mainitaan), jonka mukaan "puoskarit" kirjoittavat uuden artikkelin "viidessä tai kymmenessä minuutissa" ja vievät elinmahdollisuudet ammattilaisten kirjoittamilta tietosanakirjoilta. [4] Keskustelua netissä julkaistu Aamulehden Asiat-liitteessä 27.1.2008

2007[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 15.12.2007 Helsingin Sanomien lukijanosastossa (s. C 13) Arto Ollikainen siteeraa Wikipedian määritelmää simputuksesta.
  • 14.12.2007 Nyt-liitteessä Ihan vain muutama inttijuttu jota et ole vielä kuullut -artikkelissa (s. 15) lainataan WIkipedian amiraali-sanan selitystä.
  • 7.12.2007 Nyt-liitteessä Perttu Häkkinen kirjoittaa jutussa Humanistin nelikenttä, että (Heideggerin) "Daseinin" merkityksen löytää sitä paitsi kätevästi Wikipediasta.
  • Tieteessä tapahtuu -lehden numerossa 7/2007 julkaistu artikkelikokoelma käsittelee laajasti Wikipediaa otsikolla "Wikipedia – monta näkökulmaa avoimeen tietosanakirjaan". (pdf)
  • 9.10.2007 IS Veikkaajassa Harri Pirinen Belgia-jalkapallomaaottelua ennakoivassa kolumnissa lainaa Wikipedian kuvausta sarjakuvahahmo Tintistä.
  • 26.9.2007 Metro-lehdessä olevassa Jimmy Walesin haastattelussa kerrotaan uudesta hakukoneesta otsikolla "Wikiasta tulee Googlea parempi".
  • Tiede-lehden numeron 6/2007 pääkirjoituksessa päätoimittaja Jukka Ruukki kertoo Wikipediasta otsikolla "Veni, vidi, wiki".
  • 9.7.2007 Taloussanomat siteeraa Digitodayn Tuomas Linnakkeen Nielsen / Netratingsin tietoihin perustuen kirjoittamaa artikkelia Wikipediasta otsikoiden Wikipedia on verkon ykköstietolähde [5] [6]
  • 7/2007: Heinäkuun Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä Jussi Pullinen asettaa asioita tärkeysjärjestykseen wikigroaning-menetelmän perusteella eli vertailemalla eri aiheista kirjoitettujen artikkeleiden sanamääriä suomenkielisessä Wikipediassa. Testin perusteella yläosattomuus voittaa feminismin ja teekkarilakki on avioliittoa tärkeämpi.
  • 22.6.2007 Inferno-lehden numeron 48 haastattelussa Timo Rautiainen myönsi tarkistaneensa Loppuun ajettu -albumin kansitaiteen suunnittelun aikana, löytyykö hänen syntymäaikansa Wikipediasta. Löytyihän se, joten syntymäaika painettiin myös albumin kanteen.
  • 21.5.2007 Aikakauslehti Saran toukokuussa ilmestyneen numeron 4/2007 vierailevien kolumnistien palstalla "Sanasta miestä" Mika Siltala kirjoittaa: "Wikipedian suomenkieliseen laitokseen on tämän palstan kirjoittamisen ja ilmestymisen välisenä aikana tullut satoja tai tuhansia artikkeleita lisää."
  • 20.5.2007 Helsingin Sanomissa kulttuuritoimittaja Jyrki Räikkä kirjoittaa kolumnissaan yleissivistyksestä. Räikän mukaan Wikipedian artikkeli aiheesta esittelee käsitteen sisällön, historian ja uranuurtajat napakasti, kun taas perinteisten tietosanakirjojen esitykset ovat "paljon suppeampia ja ylimalkaisempia".
  • 27.4.2007 G&t-toimittaja mainitsee Wikipedian esitellessään äärikonservatiivisella otteella kehitettyä Conservapediaa Tietoviikko-lehden numeron 16/2007 kolumnissa "Sota Wikipediaa vastaan".
  • 10.4.2007 Talouselämä viittaa suomenkieliseen Wikipediaan artikkelissaan Asko Kallosesta. Lehti kirjoittaa "Nykyään tietää, että on tärkeä ihminen, jos on päässyt Wikipediaan".[7]
  • 2.4.2007 Factum-tietosanakirjan päätoimittaja Juha Honkala vastaa Miska Rantasen kirjoitukseen HS:n mielipidesivulla. ”Wikipedia on kehittyvä ja kannatettava hanke, mutta toistaiseksi näen sen apuneuvona, joka täydentää mutta ei korvaa perinteistä tietosanakirjaa, olipa se sitten kansien välissä tai internetissä”, Honkala kirjoittaa.
  • 26.3.2007 Kaleva kirjoittaa pääkirjoituksessaan Wikipediasta otsikolla "Wikipedia netin parasta antia"[8].
  • 25.3.2007 Miska Rantanen kirjoittaa Helsingin Sanomien sunnuntaisivuilla Wikipediasta ja tietosanakirjojen tulevaisuudesta.[9]
  • 22.3.2007 Helsingin Sanomat kirjoittaa: "Suomen Wikipedia jatkaa kasvuaan"
  • 16.3.2007 Wikipedia pääsi HS:n Nyt-liitteen lainasanat-palstalle: "Hän pitää shoppailusta, kilteistä ja söpöistä ihmisistä, jugurtista ja päiväunista, mutta ei kurkusta eikä liian ylpeistä ihmisistä" Wikipedian kuvaus japanilaisen Kagrra,-yhtyeen basistista Shinistä.
  • 13.2.2007 Kainuun sanomissa pikkujuttu sadantuhannen artikkelin rajan ylittämisestä.
  • 12.2.2007 Iltalehti artikkeli pitkälti lehdistötiedotteen pohjalta.
  • 1/2007: Nuorilääkäri-lehdessä kolumni Wikipediasta ja Duodecimin terveyskirjastosta.
  • 4.1.2007 Taloussanomien ITviikko-lehdessä osio Wikipedian kaupallisista käyttömahdollisuuksista Web 2.0 -liiketoimintaa käsittelevässä artikkelissa. TJ vastasi muutamaan kysymykseen.

2006[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 22.12.2006 Helsingin Sanomat: ”Internetin kehitys on tuonut tullessaan uusia riippuvaisuuksia ja sairauksia, kertoo New Scientist -lehti.” ”Wikipediholistit ovat riippuvaisia verkkotietosanan päivittämisestä.” (New Scientist -lehden artikkeli)
  • 15.12.2006 Talouselämä-lehti käsittelee internetin yhteisöllistä sisältöä. Toimittaja testaa Wikipedian kontrollia lisäämällä huuhaatietoa artikkeliin kanootti. [12]
  • 27.11.2006 Yliopisto-lehdessä (s. 46–48) Tampereen yliopiston Hypermedialaboratorion yliassistentti Tere Vadén haastattelussa arvioi Wikipedian muuttavan asiantuntemuksen luonnetta, tarjoavan valistuksen hengessä kasvualustan järjelle ja julkiselle, demokraattiselle tiedon muodostamiselle sekä uhkaavan vakiintuneita tiedon muotoja ja vaikkapa uskonnollisten yhteisöjen auktoriteettia.
  • 24.11.2006 Helsingin Sanomat kommentoi Tieto-Finlandia-ehdokkaiden uutisoinnin yhteydessä Tehkää nyt valmiiksi edes se Wikipedian artikkeli. Raati oli ihmetellyt asiantuntijoiden pientä kiinnostusta Wikipediaan, johon toimittaja ehdotti että edes palkittavan valitsijasta (Raimo Väyrynen) tehtäisiin kunnon artikkeli.
  • 23.11.2006 KD:ssa oli koko aukeaman artikkeli Wikipediasta otsikolla ”Meillä kaikilla on ikioma tietosanakirja”. Artikkelissa haastateltiin Timo Jyrinkiä ja käsiteltiin Wikipedian avoimuuden ja luotettavuuden suhdetta, monipuolisuutta ja tulevaisuuden mahdollisuuksia.
  • 19.11.2006 Satakunnan Kansassa Tampereen yliopiston journalistiikan professori Risto Kuneliuksen kolumnin ”Tietoverkko ja painoverkko” aiheena ovat Wikipedia ja citizendium.org.
  • 18.11.2006 Keskisuomalainen ja Savon Sanomat: Marko Ahonen kommentoi hänestä kirjoitettua artikkelia kolumnissaan.
  • 10.11.2006 Suomen Kuvalehti arvioi suomenkielisen Wikipedian uskottavuutta jutussa ”Wikipediasta nörttien temmellyskenttä”. [13], Timo Jyrinki kommentoi
  • 3.11.2006 Markkinointi & Mainonta -lehti kertoo verkkobrändien arvostustutkimuksesta (Taloustutkimus), jossa Wikipedia sijalla 8 (s. 14)
  • 3.11.2006 Ilta-Sanomat – Wikipedia lukitsi Maria Guzeninan artikkelin, Joonas Lyytinen kommentoi
  • 2.11.2006 Maria Guzenina teki rikosilmoituksen Wikipediasta, Ilta-Sanomat, Joonas Lyytinen kommentoi. [14]
  • 2.11.2006 Uutinen Maria Guzeninan rikosilmoituksesta nettisivuista. Iltalehti, Joonas Lyytinen kommentoi
  • 31.10.2006 Helsingin Sanomien kulttuuriosan etusivulla puolen sivun artikkeli otsikolla Wikipedia ottaa uuden suunnan.
  • 11/2006 Helsingin Sanomien marraskuun Kuukausiliitteessä mielipidekirjoitus, joka kommentoi edellisen kuun artikkelia. Tutkija Jorma Mäntylä Tampereen yliopistosta arvostelee kirjoituksessaan ”Wikipedia kopioi” Wikipedian lähdekäytäntöjä. Wikipedian tiedottajat vastasivat kirjoitukseen joulukuun Kuukausiliitteessä.
  • 9/2006 Kumppani-lehden artikkelissa Verkottunut maailma: arkea vai utopiaa? mainitaan Wikipedia todennäköisesti suurimpana yksittäisenä internethankkeena
  • 20.10.2006 Helsingin Sanomien NYT-liitteessä on Hikipediasta ja yleensä Uncyclopediasta artikkeli, jossa mainitaan myös Wikipedia.
  • 17.10.2006 Helsingin Sanomien Tiede & luonto -osastossa jutussa Wikipedia evoluution myllerryksessä kerrotaan id-liikkeen harjoittamasta vandalismista englanninkielisen laitoksen evolution-hakusanan artikkelissa (s. D 1).
  • 5.10.2006 Aviisi, Tampereen ylioppilaslehti, kirjoittaa sivun jutun Wikipediasta otsikolla ”Ajatuksena fantastinen ja aika hyvä muutenkin”. Jutussa kysytään mielipidettä kolmelta yliopiston opettajalta, jotka korostavat medialukutaitoa ja lähdekritiikkiä Wikipediaa lukiessa.
  • 10/2006 MikroBitti uutisoi Wikipedian uudesta tiukennetusta toimitavasta vandalismia vastaan otsikolla Kurinpalautus Wikipediassa.
  • 9.9.2006 Ilta-Sanomien Plussa-liitteessä artikkeli otsikolla ”Tee-se-itse-totuus”. Kyljessä Timo Jyringin kommentti.
  • 18.8.2006 Tietoviikko-lehdessä (s. 8–9) juttua Wikipediasta otsikolla ”Wikipedia aukeaa vain jäteille”. Jutussa Timo Jyringin vastauksia kysymyksiin, ja Jimbo Walesin näkemyksiä mm. Wikipedian kasvusta.
  • 14.8.2006 Tähdet ja Avaruus -lehden numeron 5/2006 Kysymyksiä ja vastauksia -palstalla (s. 59) on kysymys Wikipediasta tietolähteenä. Vastaajana toimii Esko Valtaoja, joka toteaa mm. ”...oma arvioni on että Wikiä voi käyttää ihan yhtä huoletta kuin mitä muuta tahansa tietosanakirjaa. Mikä siis tarkoittaa sitä, että aina kannattaa tarkistaa jostain toisesta, riippumattomasta lähteestä...”.
  • 12.8.2006 Ilta-Sanomat kertasi eilistä HS:n juttua ja Vilén-kohua otsikolla ”Vilen ei sorkkinut Wikipediaa”
  • 11.8.2006 Helsingin Sanomien Nimiä tänään -sivulla julkaistiin Timo Jyringin eli TJ:n haastattelu otsikolla ”Wikipedian pioneeri ihastui vapaaseen tietoon”.
  • 29.7.2006 Kauppalehti Pressossa Markku Paretskoi kertoo kolumnissa etsineensä netistä, mitä ”pissis” tarkoittaa ja löytäneensä Wikipediasta artikkelin pissis jossa siteerattiin häntä. Paretskoi ei siis tiennyt sanan merkitystä ja törmäsi Wikipedian artikkeliin, jossa hänet mainittiin käsitteen etymologian asiantuntijaksi. Wikipedian artikkelin väite, jossa siteerattiin Helsingin Sanomia 21.11.2004 pitää kuitenkin sikäli paikkansa, että kyseisessä lehdessä todellakin sanotaan näin. Paretskoi ei kuitenkaan ole itse täysin varma, pitääkö kyseinen väite paikkansa. Tarkalleen ottaen hän ei myöskään kolumnissaan väitä, että artikkelissa olisi virhe. (puhelinkeskustelu 4.8.2006)Teveten 06:47, 4 elokuu 2006 (UTC)
  • 25.7.2006 Helsingin Sanomien Tiede & Luonto -osan pääsivulla kahden palstan kirjoitus otsikolla ”Wikipediaa myös arvostellaan”.
  • 13.7.2006 Savon Sanomat kirjoitti artikkelin otsikolla ”Vapaan tiedon valtateillä”, jota varten oli haastateltu käyttäjiä Cimon Avaro ja TJ.
  • 22.6.2006 MikroPC-lehdessä Nro 8/2006 artikkeli sivuilla 48–49 ”Tietoverkossa wikisee – Ilmaista tietoa sisältävä Wikipedia haastaa perinteiset maksulliset tietosanakirjapalvelut. Pitääkö puolustus?”. Lehti arvioi ja vertaili verkkotietosanakirjoja Encyclopaedia Britannica, Web-Facta, MSN Encarta Online ja Wikipedia. Wikipedian hyviksi puoliksi mainittiin yhteenvedossa ”paljon artikkeleita, runsas sisältö”, huonoiksi ”puffaamisen mahdollisuus, huono selattavuus”. Aakkosselausta ei arvioijan mielestä ole, toisaalta Wikipedia on kuvitettu paremmin kuin maksulliset kilpailijansa ja kasvutahti on nopein.
  • 19.6.2006 Metron julkaisema STT:n artikkeli ”Wikipedian kaikkia tietoja ei voi enää muokata vapaasti” käsittelee englanninkielisen Wikipedian suojausta ilkivaltaa vastaan. Lehti PDF-muodossa (5,1 Mt), artikkeli sivulla 5.
  • 6/2006 Helsingin Sanomain kuukausiliitteessä on artikkeli otsikolla ”Tietosanakirja talkoilla”. Unto Hämäläinen kirjoittaa mm.: ”Siellä on paljon tietoa ja hyviä linkkejä. Monet asiat on selitetty pieleen ja hutaisten, mutta keskeneräisyys tunnustetaan ja lukija kutsutaan kehittämään kirjaa. Sympaattista talkootyötä.”
  • 2/2006 Tiede-lehti kirjoittaa Nature lehden tekemästä vertailusta Encyclopaedia Britannican ja Wikipedian välillä. Otsikkona artikkelille: ”Wikipedia yllättävän luotettava” (sivu 59).
  • 24.2.2006 STT:n uutinen 50 000 artikkelista ainakin Metro-lehdessä, Ilkassa ja Hämeen Sanomissa.
  • 20.2.2006 Artikkeli Lapin Kansassa otsikolla ”Tietosanakirjan 'Linux' laajenee”. Selostettiin Wikipedian toimintaa ja projektin ideaa kuvailtiin olevan samantyyppinen kuin Linux-ohjelmistossa. Mainittiin myös Wikipedian olevan yksi Wikimedian hankkeista, MediaWiki-ohjelma ja palvelun toimivan parhaiten, jos käytössä olisi yksi yhteinen kieli.
  • 19.2.2006 Aamulehdessä en-Wikipedian sotkuista ja niiden sitkeistä siivoamisyrityksistä suuren ylläpitäjäarmeijan avustuksella. Suomennettu ja lyhennetty The Sunday Timesin artikkelista.
  • 2/2006 MikroBitti kirjoittaa Wikipedian keräyskampanjasta.

2005[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 22.12.2005 Artikkeli Aamulehden Valo-liitteessä otsikolla "Wikipedia, skarppaa vähän!" Wikipedian artikkelien tasosta, kritisoitavina olivat esimerkkiartikkelit poro, joulupukki ja lumi. Kouluarvosanat 6, 6 ja 7.
  • 8.12.2005 Artikkeli T-lehdessä, Wikipediasta myös pääkirjoituksessa. Selostettuina myös muut Mediawiki-projektit.
  • 20.11.2005 Aamulehdessä puolen sivun artikkeli otsikolla "Wikipedia toimii, kun muistat lähdekritiikin". Artikkelin mukaan Wikipediaa parodioivan Uncyclopedian ilmestyminen (ks. esim. Suomi-artikkeli) korostaa lähdekritiikin merkitystä.
  • 2.11.2005 Helsingin Sanomien verkkoversio välitti suomeksi Reutersin uutisen otsikolla "Wikipedian perustaja haaveilee paperista".
  • Yhteishyvä-lehdessä numero 11/2005 artikkeli "Tietosanakirja talkootyönä".
  • 6.10.2005 Tekniikka&Talous -lehdessä kolumnissa todetaan "Google ja Wikipedia korvaavat Encyclopedia Britannican, --".
  • 21.9.2005 Enter – kotimikron omistajan erikoislehti numero 7/2005 (http://www.enterlehti.fi). Nelisivuinen artikkeli nimellä "Wikipedia - avoin tietosanakirja".
  • 10.6.2005 Helsingin Sanomien NYT-viikkoliitteessä 23/2005 artikkeli Wikipediasta nimellä "Kansa tietää".
  • Tietokone-lehden numerossa 4/05 on sivun mittainen artikkeli Wikipediasta, Jimmy Walesia hieman haastateltu.

2004[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 4.11.2004 Uutinen MikroPC-lehdessä Nro 13/2004 s. 10 (10 000 artikkelia)

Wikipedia radiossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2013[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2012[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 28.3.2012 Ylen Tästä elämästä -ohjelmassa haastateltiin englanninkieliseen Wikipediaan kirjoittavaa Oona Räisästä. (Haastettelun verkkoversio)
  • 11.2.2012 Yle Puheessa Arto Teronen siteerasi Wikipedian määritelmää väkivallasta ohjelmassa, jossa keskusteltiin urheilusta ja väkivallasta.

2011[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2010[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 26.11.2010 YleX:n Parasta ennen -ohjelmassa juontaja siteerasi Pasi-artikkelia, lukien kolmannen kappaleen.
  • 1.2.2010 Laulaja Jenni Vartiainen kertoi The Voicen Heräämö-ohjelmassa, että hänen Wikipedia-artikkelissaan uuden albumin nimeksi oli merkitty Potku, vaikka albumia ei ole vielä nimetty.

2009[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 23.9.2009 Mediatutkija Henri Weijo määritteli Ylen aikaisen haastattelussa tietosanakirjan ja Wikipedian eron siten, että tietosanakirjaan voidaan viitata luotettavana lähteenä tieteellisessä tutkimuksessa, mutta Wikipediaan ei.

2008[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 30.6.2008 Radio Suomen Ajantasa-ohjelma katsoi suomenkielisen Wikipedian kuuluvan kymmenen sivuston joukkoon, jotka hyödyttävät netinkäyttäjän arkea. Yle.fi – Kymmenen sivustoa
  • 22.2.2008 Jukka Kemppinen Yle Radio 1:ssä ohjelmassaan Kemppinen puolusti Wikipediaa yhtenä henkilötiedon tallennuspaikkana Kansallisbiografian kaltaisten suurten virallisluonteisten julkaisujen ohella.
  • 12.2.2008 Yle Radio 1:n Ykkösaamun kolumnisti Karin Taipale puhui Wikipediasta yhtenä osoituksena alhaalta päin nousevasta vaikuttamisesta, jonka muita ilmenemismuotoja ovat esimerkiksi syöttötariffit.

2007[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 3.4.2007 Myrtti Ylen Tampereen radiohaastattelussa klo 08.30
  • 28.3.2007 YleX:n ohjelma "Wikisotaa netissä".
  • 12.2.2007 Radio Helsinki kertoi uutisissaan 100 000 artikkelin ylittymisestä.
  • 12.2.2007 Radio Suomen Ajantasassa reilun 5 minuutin juttu TJ:n kanssa 100 000. artikkelin ylittämisestä. Myös Ylen radiouutisissa.
  • 11.2.2007 Ylen radiouutisissa uutinen 100 000. artikkelin täyttymisestä

2006[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 27.9.2006 YLE Radio 1:n Ykkösaamussa Jertta Blomstedtin kolumnissa käsiteltiin Wikipedian ideologiaa, historiaa ja asemaa Suomessa.
  • 23.2.2006 Radio Nova, uutinen lehdistötiedotteen pohjalta ja lyhyt haastattelu iltapäivän sähkeissä ja illemmalla "Tästä puhutaan"-osiossa.
  • 23.2.2006 Uutinen 50 000. artikkelista YleX:n uutisissa STT:n artikkelin pohjalta.

2004[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 3.11.2004 Radio Suomi, Ylen aamu -ohjelmassa lyhyt haastattelu.
  • 11.11.2004 YleX iltapäivän sähköpaimen-osiossa. Pätkiä 6.7.2004 esitetystä haastattelusta.
  • Radiolähetys 6.7.2004 YleX:ssä, haastattelussa TJ. Haastattelu esitettiin YleX Tänään -ohjelman osana, otsikolla "Voiko nettitietosanakirjaan luottaa?". Lyhyehkössä (5 min) haastattelussa ehdittiin käsitellä monia pääasioita Wikipediasta - vapaus, kenen tahansa mahdollisuus muokata ja korjata sivuja, sekä suuri suosio joka erityisesti näkyy esimerkiksi (toistaiseksi!) huomattavasti kattavammassa englanninkielisessä (tai vaikka ruotsinkielisessä) Wikipediassa.

Wikipedia televisiossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2012[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 18.10.2012 Ylen Puoli seitsemän -ohjelmassa huomautettiin Pamela Tolan syntymäpäivän olleen pitkään Wikipediassa väärin merkitty ja pyydettiin katsojia korjaamaan päivämäärä lähetyksen aikana (kello 18.30–19.00). Seurauksena sotkemisaalto artikkelissa, minkä vuoksi sivu jouduttiin suojaamaan muokkauksilta kello 19.19.

2011[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 18.10.2011 TV1:n Puoli seitsemän -ohjelman vieraasta Sampo Sarkolan Wikipedia-artikkelista oli poimittu toinen lause "Hänet tunnetaan elokuvarooleistaan pahoina ihmisinä".

2008[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2007[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 13.12.2007 Otsikolla "Wikipedia laajenee kuluttajaneuvontaan" MTV3:n Huomenta Suomen Ympäristöpointti kertoi Tuote-Wikistä yhdistäen tämän virheellisesti Wikipediaan. [16]
  • 21.8.2007 TJ oli vieraana Yle Extra -kanavan makasiiniohjelmassa Extra Large vastaamassa Wikipedia-aiheisiin kysymyksiin.
  • 7.5.2007 Urheilukanavalla TPSHJK-veikkausliigaottelun selostaja kertoi, että Wikipedian mukaan Arsenal olisi tarjonnut Armand Onesta miljoona puntaa, mutta epäili tiedon todenperäisyyttä ja arveli että pelaaja itse olisi käynyt muokkaamassa artikkelia.
  • 4.4.2007 Tietosanakirjan tulevaisuutta pohdittiin YLEn Aamu-TV:ssä otsikolla "Korvaako Wikipedia tietosanakirjan?". Haastateltavina Wikimedia-säätiön neuvoa-antavan komitean jäsen Teemu Leinonen ja WSOY:n Juha Honkala.
  • 21.3.2007 Nelosen uutiset kertoi: "Wikipedia mullistaa tiedonhaun". Haastateltavana oli mm. Joonas Lyytinen. Nettiversion uutisartikkelin yhteydessä on reilu kaksiminuuttinen video artikkelien kopioinnista suoraan esseisiin ja esitelmiin. [17]
  • 19.3.2007 MTV3:n Ajoneuvos-ohjelmassa juontaja Jussi Halli kertoi käyttäneensä Wikipediaa etsiessään tietoa hakista.
  • 17.2.2007 Animaatiosarja Pasilassa maininta Wikipediasta sketsissä. "En mä jaksa lukee tätä. Katon Wikipediasta mitä porukkaa se on."
  • 12.2.2007 MTV3:n Seitsemän uutiset kertoi 100 000 artikkelin ylityksestä noin 30 sekuntia kestäneessä katsauksessa.
  • 23.1.2007 YLE24:n kulttuuriuutiset kertoi, että Wikipedia on lamaannuttanut hakusanakirjabisneksen Suomessa.[18]
  • 22.1.2007 YLE TV1:n Aamu-TV:ssä Tampereen yliopiston erikoisasiantuntija Katri Lietsala esitteli käsitettä "sosiaalinen media" ja näytti yhtenä esimerkkinä Wikipedian studion sylitietokoneella.

2006[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 19.11.2006 Joonasl oli haastateltavana MTV3:n ohjelmassa Luova luokka. Jakson aiheena oli "Kun katsojasta tulee toimittaja". Video nähtävissä MTV3:n Netti-TV:ssä (jakso 19.11.2006, osa 2).
  • 8.11.2006 Prisma Studio: Säilyykö internetin vapaa tietosanakirja vapaana? TJ:tä ja WSOY:n edustajaa haastateltiin.

Wikipedia verkkojulkaisuissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2014[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Poliisihallituksen lausuntopyyntö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tähän alle voi lisäillä linkkenä aiheeseen liittyvistä uutisista ja keskusteluista.


2013[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2012[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2011[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2010[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2009[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2008[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 4.6.2008 Digitoday: Jimmy Wales Wiki-pohjaisen hakukoneen taustalla
  • 2.2.2008 Milla Paloniemi käsittelee Norpatti-blogisarjakuvassaan internetin käyttöä, Wikipedia mainittu: 1, 2, 3

2007[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 21.3.2007 Iltalehden nettiversio "Tietosanakirjat ovat siirtyneet internetiin"
  • 30.1.2007 MikroPC:n uutinen "Wikipedia toimii tuomioistuinten käsikassarana". [21]
  • 25.1.2007 Digitodayn artikkeli "Microsoft yritti maksaa avoimen koodin artikkelin editoinnista Wikipediassa". [22]
  • 4.1.2007 ITViikon artikkeli Wikipedian kaupallisista käyttömahdollisuuksista, haastateltavana TJ: Wikipedia etsii hyödyntäjäänsä. Julkaistu myös osana laajempaa juttua printtiversiossa.

2006[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 30.10.2006 Tietoviikko: Wikipedia harkitsee ostavansa tekijänoikeuksia [23]
  • 12.9.2006 Wikipedia on yhtenä vaihtoehtona Lintukodon kysymyksessä, mihin käyttäjät luottavat.
  • 23.2.2006 MTV3:n verkkosivuilla ja teksti-TV:ssä uutinen STT:n sähkeen pohjalta.
  • 23.2.2006 Helsingin Sanomien verkkosivuilla artikkeli STT:n sähkeen pohjalta.
  • 13.2.2006 ITviikon verkkojulkaisussa artikkeli "Wikipedia tarkistaa väärennöksiä poliitikkojen ansioluetteloissa". [24]
  • 1.2.2006 Helsingin Sanomien verkkosivulla on Googlen sensuroidusta Kiina-versiosta kertovassa artikkelissa mainittu Wikipedia yhtenä esimerkkinä sivuista, joille ei pääse.[25]
  • 30.1.2006 Mikrobitti-lehden verkkosivujen Päivän vinkki on Wikipedia.
  • 15.1.2006 "Verkkosanakirja Wikipedia viisi vuotta"-artikkeli Digitodayssa [26]

2005[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 15.12.2005 Helsingin Sanomat julkaisi uutisen Naturen tutkimuksesta, jonka mukaan Encyclopedia Britannicassa ja englanninkielisessä Wikipediassa on suunnilleen saman verran virheitä luonnontieteellisissä artikkeleissa. [27]
  • 6.12.2005 Digitodayssa uutinen englanninkielisen Wikipedian rajoituksista [28]
  • 2.11.2005 Kolumni Helsingin Sanomien Jussi Alhrothin Rajatapauksia-blogissa otsikolla "Onko Wikipedia luotettava?" [32]
  • 29.6.2005 Uutisena MTV3:n nettisivuilla (25 000 artikkelia).

2004[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 18.10.2004 Artikkeli sivulla tonnikala.net (10 000 artikkelia)
  • 18.10.2004 Uutinen Tietokone-lehden verkkojulkaisussa (10 000 artikkelia)
  • 18.10.2004 Uutinen Tietoviikko-lehden verkkojulkaisussa (10 000 artikkelia)
  • 15.10.2004 Uutisena paikallisportaalissa Suur-Tapiola.com (10 000 artikkelia)

Wikipedia mainonnassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Turun kirjamessujen 2013 ohjelmassa kuva Somerjoen kioskista on peräisin suomenkielisen Wikipedian artikkelista.
  • marraskuussa 2006: Espoon modernin taiteen museon mainoksessa kehotetaan katsomaan modernin taiteen ja nykytaiteen eroa Wikipediasta

Wikipedia kirjallisuudessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ilkka Remeksen syksyn 2006 nuortenkirjassa Kirottu koodi päähenkilö etsii tietoja Wikipediasta pariin otteeseen (s. 76 ja s. 153). Haut koskevat taidemaalari Caravaggion maalausta ja kirjan kuvitteellista henkilöä.
  • Juha Vuorisen vuonna 2008 ilmestyneessä kirjassa Kakkonen päähenkilöltä kysytään mitä hän tietää Ranskan muukalaislegioonasta (s.186). Vastaus kuuluu: "Varmaan sen verran mitä jostain Wikipediasta löytyy."
  • Thomas Finkin vuonna 2008 suomennetussa kirjassa "Miehenä olemisen taito" sivulla 162 on luettelo "50 tärkeintä nettisivustoa" jossa mainitaan Wikipedia kommentilla "verkkotietosanakirja josta löytyy kaikki".
  • Ilkka Haasion vuonna 2008 ilmestyneessä kirjassa "Kaikki irti internetissä" on sivuilla 117-120 luku nimeltään "Wikipedia tiedonlähteenä".
  • Juha Suoranta ja Tere VadénWikiworld. Political Economy of Digital Literacy, and the Promise of Participatory Media. (Wikipediaa filosofian ja kasvatustieteen näkökulmasta käsittelevä verkossa julkaistu kirja). Tampere: Paulo Freire Research Center, Finland and Open Source Research Group, Hypermedialab, University of Tampere, 2008. ISBN 978-951-44-7281-7 (pdf), ISBN 978-951-44-7280-0 (kirja). Kirjan verkkoversio (pdf). (englanniksi)
  • Teoksessa Lähteenmäki, Maria (toim.): Maa, seutu, kulmakunta. Näkökulmia aluehistorialliseen tutkimukseen. Helsinki: SKS, 2009. ISBN 978-952-222-140-7. Maria Lähteenmäki teoksen johdantoartikkelissa "Uudistuva aluehistoria" (s. 9-10) kritisoi Lapin lukemista Suomen historialliseksi maakunnaksi ja viittaa tässä yhteydessä esimerkkinä muun muassa suomenkielisen Wikipedian artikkeliin Suomen maakunnat (poimittu marraskuussa 2008).
  • Teoksessa Petri Saarikoski, Jaakko Suominen, Riikka Turtiainen & Sari Östman: Funetista Facebookiin. Internetin kulttuurihistoria. Helsinki: Gaudeamus, 2009. selostetaan internetin muun historian ohessa tiiviinä yhteenvetona myös Wikipedian historiaa. Osana tarkastelua esitellään muun muassa Pyynö-jäniksen poistoäänestys, jonka tuloksen arvellaan ilmentävän wikiyhteisön piilevää arvokonservatiivisuutta, kun halutaan muistuttaa "oikeita" tietosanakirjoja. Wikipedian toimintatavoista mainitaan, että Wikipediassa on "keskustelupalstoja" (sic!), joilla yhteisö keskustelee artikkelien sisällöstä ja kehittämisestä.

Wikipedia lähteenä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2014[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Helsingin Sanomien julkaisemassa soidensuojelua käsittelevässä artikkelissa 14.7.2014 (Saavalainen, Heli: Eteläisen suoluonnon rippeet halutaan suojelun piiriin. Helsingin Sanomat, 14.7.2014. Artikkelin verkkoversio (rajoitettu lukuoikeus) Viitattu 14.7.2014. ) suoyhdistymiä ja suotyyppejä esittelevien kuvituskuvien lähteeksi oli merkitty Wikipedia.

2013[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2012[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2011[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 19.11.2011 Perussuomalaisten kansanedustaja Kimmo Kivelä siteerasi eduskunnan täysistunnossa lähdettä mainitsematta sanantarkasti Wikipedian artikkelia Ottawan sopimus ja luetteli siinä mainitut viisi "Ottawan sopimuksen vastustajien esittämää väitettä" omina perusteluinaan sopimuksen vastustamiselle. Helsingin Sanomat uutisoi aiheesta.[17][18]
  • 21.10.2011 Suomen Kuvalehti (42/2011) uutisoi Massimo Polidoron kirjoituksesta, jonka mukaan siveysvyön käyttö keskiajalla on täydellinen myytti. SK:n uutisessa lainataan Wikipedian siveysvyö-artikkelia esimerkkinä vallitsevasta uskosta siveysvyön keskiaikaiseen käyttöön.
  • 27.7.2011: Kainuun Sanomat mainitsi tietolähteenä Wikipedian artikkelin Sarvipöllö uutisessaan "Sarvipöllö törmäsi kirkon ikkunaan".
  • 26.5.2011 Helsingin Sanomat kertoessaan Dagens Nyheterin tiedosta Ingmar Bergmanin syntyperästä kirjoittaa, että "kolmen naisen teeman" on nähty toistuvan hänen töissään, kertoo esimerkiksi Wikipedia.
  • 23.5.2011: Kainuun Sanomat mainitsi tietolähteenä Wikipedian artikkelin Norssi uutisessaan "Norssiemäntä haastaa uusien ruokien kehittelyyn".
  • Ilta-Sanomissa 15.2. Juho Tolppolan syytteitä koskevassa jutussa (s. 14) mainitaan wikipedia yhtenä kolmesta lähteestä.
  • 11.1.2011 Radio Novassa Samuli Aaltosen moniväriset kalat -ohjelmassa juontaja luki Ironia-artikkelista kaksi ensimmäistä kappaletta.


2010[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 19.12.2010: Kainuun Sanomat mainitsi tietolähteenä Wikipedian artikkelin Translitterointi artikkelissaan "Kournikovan nimestä putoaa suomessa kirjain".
  • 6.12.2010 Radio NRJ:n etusivulla on otsikko Hyvää itsenäisyyspäivää, jossa "lue lisää" -linkki ohjautuu Wikipedian Suomen itsenäisyyspäivä -artikkeliin.
  • 23.11.2010 Forssan Lehden artikkeli "Kerran pitkäjärveläinen, aina pitkäjärveläinen" sisälsi kohdassa "Fakta" useita suoria tai vain vähän muutettuja lainauksia suomenkielisen Wikipedian artikkelista Pitkäjärvi (Somero) lähdettä kuitenkaan mainitsematta.
  • 21.11.2010: Kainuun Sanomat mainitsi lähteenä Wikipedian artikkelit Yttrium, Dysprosium, Uraani ja Torium uutisessaan "Otamäen hankeen ratkaisevat niobium, yttrium ja dysprosium".
  • 3.10.2010: Kainuun Sanomat mainitsi lähteenä Wikipedian artikkelin Guinessin ennätysten kirja uutisessaan "Kajaani keppihevosilla maailmankartalle".
  • 8.9.2010: Kainuun Sanomat mainitsi Wikipedian artikkelin Hiilijalanjälki uutisessaan "Nyt lasketaan hiilijalanjälki".
  • 17.8.2010: Kainuun Sanomat maintisi tietolähteenä Wikipedian artikkelin Pääntauti uutisessaan "Ponikuninkuusravit peruttu pääntautitapauksen takia".
  • 20.7.2010: Kainuun Sanomat mainitsi tietolähteenä Wikipedian artikkelin kyy uutisessaan "Kyitä liikkeellä Kainuunssa tavallista enemmän".
  • 4.7.2010: STT mainitsi tietolähteenä Wikipedian artikkelin Lestadiolaisuus uutisessaan "Vanhoillislestadiolaiset kokoontuvat suviseuroilleen".
  • 30.6.2010: Kainuun Sanomat mainitsi tietolähteenä Wikipedian artikkelin Pietari Brahe uutisessaan "Pietarin päivästä uusi juhlaperinne".
  • 18.6.2010: Kainuun Sanomat mainitsi tietolähteenä Wikipedian artikkelin Prinsessa uutisessaan "Prinsessana olon aakkoset".
  • 4.6.2010: Jyrki Lehtola lainasi Iltalehdessä määritelmää sosiaalisesta mediasta (s. 27).
  • 22.1.2010: Tekniikka&Talous mainitsi tietolähteenä Wikipedian artikkelissaan "Paperitehdas valmistautuu salaisiin palvelimiin".
  • 20.1.2010: Helsingin Sanomat lainasi Wikipedian määritelmää hattivatille "Politiikan kulmapöytä" -palstallaan sivulla A5.
  • 10.1.2010: Kainuun Sanomat mainitsi tietolähteenä Wikipedian artikkkelin Yrjö von Grönhagen uutisessaan "Suomalaistutkija keräsi 1930-luvulla Kalevalan perinnettä Himmlerille".
  • 8.1.2010: STT mainitsi tietolähteenä Wikipedian artikkelit Hijab, Niqab ja Burka uutisessaan "Islamin symbolien kielto yhän marginaali-ilmiö Euroopassa".

2009[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 7.11.2009: Kainuun Sanomat mainitsi Wikipedian artikkelin Flash mob tietolähteenä uutisessaan "Nuoriso jähmettyi kadulle, jotta saisi äänensä kuuluviin".
  • 20.10.2009: STT mainitsi Wikipedian tietolähteenä uutisessaan "Joroisten ex-ylilääkäri joutuu vastaamaan 10 syytteeseen".
  • 16.10.2009: Kainuun Sanomat mainitsi tietolähteenä Wikipedian artikkelin Maakotka uutisessaan "Maakotka söi kupunsa täyteen supiloukussa."
  • 25.9.2009: Iltalehti mainitsi tietolähteenä Wikipedian artikkelin Marionetti uutisessaan "Nyt epäilevät jo omatkin".
  • 28.7.2009: Kainuun Sanomat mainitsi tietolähteenä Wikipedian artikkelin Hirvikärpänen uutisessaan "Hirvikärpäsiä taas normaalia runsaammin".
  • 4.6.2009: Ilta-Sanomien artikkelissa "Onko tässä maailman mahtavin pallotaituri?" ([35]) lainattiin lähes suoraan Wikipedian artikkelia Falcão.
  • 2.6.2009: Kimmo Jylhämö mainitsee Wikipedian artikkelin Uusliberalismi tietolähteenä Voima-lehden 5/2009 pääkirjoituksessa "Tarkista lasku".
  • 27.5.2009 Arvopaperi-lehden kolumnisti Vesa Puttonen lainasi määritelmää YK:n tehtävästä.
  • 24.5.2009: Kainuun Sanomat mainitsi Wikipedian artikkelin Manga tietolähteenä artikkelissaan "Piirtäjän taukopaikka todellisuudesta."
  • 22.5.2009 Peter Nyman Vihreän Langan ruotsinkielisessä kolumnissa lainasi määritelmää vihreästä (grön).
  • 16.5.2009 Ylen Radio Suomen Yöradiossa toimittaja (Markus Turunen?) tukeutui mm. Wikipediaan kirjallisuusaiheisessa keskusteluohjelmassa.
  • 11.5.2009: Kainuun Sanomat mainitsi Wikipedian artikkelin Äitienpäivä tietolähteenä artikkelissaan "Hyvällä ruualla äidille hyvä mieli."
  • 27.4.2009: Kimmo Jylhämö mainitsee Wikipedian tietolähteenä Voima-lehden 4/2009 pääkirjoituksessa "Populismi toimii".
  • 26.4.2009: Kainuun Sanomat mainitsi tietolähteenä Wikipedian artikkelin Kajaanin paperitehdas uutisessa "Ruumiinvalvojaiset".
  • 12.3.2009: Kauppalehti mainitsi Wikipedian tietolähteenä koskien Chaim "Poju" Zabludowiczia omaisuutta uutisessa "Ruotsalaiset komeilevat taas rikkaimpien listalla".
  • 2.3.2009: Uutispäivä Demari mainitsi Wikipedian tietolähteenä artikkelissaan "Työeläke nousi yleislakon raunioista."
  • 28.2.2009: Keski-Uusimaa mainitsi Wikipedian lähteenä artikkelissaan "Krtek se vaan jaksaa seikkailla."
  • 25.2.2009: Ilkka mainitsi Wikipedian lähteenä selvitellessään termien maahanmuuttajat, pakolainen ja turvapaikanhakija merkitystä.
  • 22.2.2009: Kainuun Sanomat mainitsi Wikipedian tietolähteenä artikkelissaan "Se soi, ja se soi, ja se soi."
  • 14.2.2009: Kainuun Sanomat mainitsi Wikipedian artikkelin Vanhojen tanssit tietolähteenä uutisessaan "Tanssien tunnelmasta toiseen."
  • 13.2.2009: Iltalehti mainitsi Wikipedian artikkelin Lex Nokia artikkelissaan "Näinkö, ministeri Lindèn?"
  • 30.1.2009: STT mainitsi Wikipedian tietolähteenä uutisessaan "Jyväskylästä kadonneen kohtalo liittyi ehkä saatananpalvontaan."
  • 14.1.2009: STT mainitsi Wikipedian artikkelin Seitan tietolähteenä uutisessaan "Pelkkää proteiinia".
  • Kirjassa Saari, Heikki: Hämeen Härkätie. Helsinki: Multikustannus, 2009. ISBN 978-952-468-221-3. selostetaan Rauli Badding Somerjoen elämänvaiheita osin suorina lainauksina Wikipedian Rauli Somerjokea käsittelevän artikkelin versiosta kirjan todennäköisenä kirjoittamisajankohtana lähdettä kuitenkaan mainitsematta.

2008[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 28.12.2008: Kainuun Sanomat mainitsi Wikipedian artikkelin Blogi tietolähteenä artikkelissaan "Vaatteisiin haksahtanut".
  • 15.12.2008: Kainuun Sanomat mainitsi Wikipedian tietolähteenä artikkelissaan "Uutta toivoa Parkinsonin tautia sairastaville".
  • 26.10.2008: STT mainitsi tietolähteenä Wikipedian artikkelin Krautrock uutisessaan "Saksalaisesta krautrockista tullut salonkikelpoista".
  • 24.10.2008: Iltalehti mainitsi tietolähteenä Wikipedian artikkelin Maija Karhi artikkelissaan "Tauno Palo vei Maijan makuuhuoneeseen".
  • Heinäkuu 2008: Alibi numerossa 7/2008 mainitsi tietolähteenä Wikipedian artikkelin Helvetin enkelit artikkelissaan "Jos kirjoittatte, niin... "
  • 29.6.2008: Kainuun Sanomat mainitsi tietolähteenä Wikipedian artikkelin Lörtsy artikkelissaan "Lörtsyn lyhyt oppimäärä".
  • 20.5.2008 STT mainitsi Wikipedian artikkelin Viivi ja Wagner tietolähteenä uutisessaan "Viivi ja Wagner -lehti kokosi suomalaisen sarjakuvan kärkikaartin".
  • 18.5.2008 Microsoftin julkaisemassa WorldWide Telescope -ohjelmassa on mahdollista etsiä tietoa Wikipediasta eri taivaankappaleista
  • Keväällä ilmestynyt Kaupungin Aika -lehti (3/2008) siteeraa Lauri Törhös -haastattelussaan Wikipedian luonnehdintaa tämän elokuvista (s. 13).
  • 2.4.2008 Wikipedian artikkeli Ovi mainittu tietolähteenä Kumppani-lehden artikkelissa "Seesam aukene".
  • 18.2.2008: Suomen Golflehti mainitsi Wikipedian artikkelin Verkottuminen lähteenä artikkelissa "Verkossa sen salaisuus".
  • 28.1.2008. Wikipedia mainittiin tietolähteenä YLEn Aamutv:n Suomen vuoden 1918 sisällissodan veteraania Aarne Arvosta koskeneessa reportaasissa.

2007[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 9.10.2007 MTV3.fi -verkkouutiset käytti Wikipedian artikkelia Che Guevarasta lähteenään kertoessaan tämän kuoleman 40-vuotispäivästä [36]. MTV3.fi ei kuitenkaan maininnut lähdettä.
  • 17.7.2007 STT käytti Wikipediaa lähteenä kertoessaan Japanin maanjäristyksissä vaurioituneesta maailman suurimmasta, Kashiwazaki-Kariwan ydinvoimalasta.
  • 12.7.2007 MTV3 ilmoitti Britannian rekisterihallinnon hylänneen F1-lyhenteen rekisteröinnin tavaramerkiksi muun muassa Wikipedian F1-lyhenteen määritelmän perusteella. [37]
  • 30.6.2007 Keski-Uusimaa-lehti käytti Wikipediaa näytelmäohjaaja Kai Lehtisen henkilötietojen lähteenä Nurmijärven Aleksis Kivi-juhlia käsitelleessä jutussa (Nummisuutarit näytelmä).
  • Helsingin Energian asiakaslehti Helenin numero 2/2007 käytti Wikipediaa yhtenä lähteenä jääkaapin historiasta kertovassa jutussa.
  • 7.5.2007 Iltalehti kirjoitti Gumball 3000 -rallissa sattuneista onnettomuuksista lainaten tietonsa vahvasti Wikipedian artikkelista.
  • 2.5.2007 Ilta-Sanomat käytti Wikipediaa lähteenä kertoessaan taustatietoja Mont Blanc -vuoresta [39]
  • 13.4.2007 City-lehden numero 8/2007 kopioi tietoja Wikipedian artikkelista tarkka-ampuja miltei sanasta sanaan mainitsematta lähdettä Shooter-elokuvasta kertovassa jutussa.[40]
  • 26.2.2007 Helsingin Energian asiakaslehti Helen käytti tietokoneen historiaa käsitelleessä "Wanhaan aikaan" -artikkelissa Wikipediaa yhtenä lähteenä.
  • 17.2.2007 Helsingin Sanomat käytti Wikipediaa lähteenä Auto-sivun Saab 96 käsitelleessä artikkelissa.
  • 8.2.2007 Ruotuväki-lehti käytti Wikipediaa lähteenä tarkka-ampuja Simo Häyhästä kertovassa artikkelissa "Simo Häyhä oli Kollaan Valkoinen kuolema".[41]
  • 31.1.2007 Helsingin Sanomat käytti Wikipediaa lähteenä verkkosivuillaan Kirkan tuotannolle.[42] Ilta-Sanomat lainasi pitkän pätkän Wikipedian artikkelia Kirkasta lähes sanasta sanaan verkkolehdessään kertomatta lähdettä.[43]
  • 16.1.2007 Iltalehti käytti mönkijäonnettomuutta käsittelevässä uutisessaan osittain Wikipediaa lähteenä kertoessaan taustatietoa mönkijästä.

2006[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 25.12.2006 James Brownin kuolinuutiset käyttivät selvästi Wikipediaa lähteenä, ainakin Iltalehti mainitsi Wikipedian lähteenä eksplisiittisesti (artikkeli)
  • 3.12.2006 Sanomalehti Kaleva (s. 42) mainitsee tietolähteenään Wikipedian artikkelin The Economist.
  • 24.11.2006 ITviikko käytti Wikipedian käyttämää suomennosta: Evil twin (wikipedian suomentamana paha kaksonen) [44]
  • 20.10.2006 SubTV käytti Bigbrotherin liittyvässä uutisessa lähteenä Wikipediaa, [45].
  • 4.8.2006 City-lehdessä Wikipedia kerrotaan lähteeksi Texas hold 'em-pikakurssille. [46] (Vaatii kirjautumisen)
  • 25.7.2006 Hämeen Sanomien artikkelissa "Jaakko heittää kylmän kiven veteen" käytetään lähteenä Wikipedian artikkelia 25. heinäkuuta, josta on poimittu ko. päivän tapahtumia.
  • 6.7.2006 Lime24.fi uutisoi Robbie Williamsista, joka tuki Kristianiaa. Kristianian kohdalta lähteenä käytetty Wikipediaa [47]
  • 21.6.2006 Verkkoklinikka.fi -sivuston artikkelissa juhannustaioista yhtenä lähteenä mainittu Wikipedian artikkeli Juhannustaika.
  • NYT 25-26/2006 kertoo pefletti-sanan etymologiasta lähteenään englanninkielisen Wikipedian artikkeli pefletti.
  • 12.06.2006 Iltalehti: Fruittari tulee sanasta "fruit cake", lähteenä käytetty internet-tietosanakirja Wikipediaa.
  • 31.5.2006 Iltalehti: "Vanhuksia kuolee ylilääkitykseen" -artikkelissa tietolaatikko serotoniinisyndroomasta, lähteeksi mainittu Wikipedia.
  • NYT 21/2006 artikkelissa "Kamalan pelottava f-sana" lainaa Wikipedian feminismi-artikkelia.
  • 3/2006 Tähdet ja avaruus -lehden artikkelissa virvatulista alaotsikko alkaa: "Sinisiä, mystisen hiljaisia liekkejä jotka leijuvat ilmassa hautuumaalla tai Lapissa, sellaisen käsityksen saa, kun lukee Wikipedian selitystä virvatulista".
  • 13.1.2006 Helsingin Sanomat käyttää Wikipediaa yhtenä lähteenä artikkelissa tykkylumesta.

2005[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Insinöörilehden numerossa 11/2005 Tero Pitkämäen urheilusaavutusten luettelon lähde on Wikipedia.
  • 13.10.2005 Automaatioväylä -lehden numeron 5/2005 pääkirjoituksessa lainataan Prosessi -artikkelista termin määritelmä.
  • 24.9.2005 Iltalehdessä viitataan Harry Potter -uutisessa Wikipediaan tiedon lähteenä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pullinen, Jussi: Valtaosa Wikipediasta on miesten kirjoittamaa. Hlsingin Sanomat, 22.4.2012. Artikkelin verkkoversio Viitattu 22.4.2012.
  2. Häkli, Laura: Wikipediassa käydään jatkuvaa taistelua totuudesta. Vihreä lanka, 10.4.2012. Artikkelin verkkoversio Viitattu 10.4.2012.
  3. Vitikainen, Aino: Tiedon työmyyrät. Etelä-Saimaa, 29.8.2011, s. 12.
  4. Vitikainen, Aino: Tiedon työmyyrät. Kouvolan Sanomat, 29.8.2011, s. 11.
  5. Vitikainen, Aino: Tiedon työmyyrät. Kymen Sanomat, 29.8.2011, s. 9.
  6. Huttunen, Sonja: Lähde: Wikipedia. Keski-Uusimaa, 21.8.2011, s. 5. Artikkelin verkkoversio: "Jare & VilleGalle ei kelvannut Wikipediaan".
  7. Ilmari Huhtala: Ulpu Pajari on Wikipedian ahkera päivittäjä: Verkkotietosanakirjalla on Suomessa yli kaksi tuhatta aktiivista kirjoittajaa. Helsingin Sanomat, 4.5.2011, s. A 16. Artikkelin verkkoversio (maksullinen).
  8. Ilmari Huhtala: Ulpu Pajari is an enthusiastic Wikipedia editor: The online encyclopaedia has more than two thousand active writers in Finland. Helsingin Sanomat, 10.5.2011. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  9. Politiikanteko avoimen koodin tietosanakirjassa pysynyt kurissa. Yli 2300 vaaliehdokkaasta alle 400 saanut itsestään Wikipedia-artikkelin. Turun Sanomat, 17.4.2011, s. 8. Artikkelin verkkoversio: "Vain joka kuudes ehdokas kampanjoi Wikipediassa".
  10. Korhonen, Suvi: Kymmenen vuotta ja 10 parasta Wikipedia-huijausta Tietoviikko. 17.1.2011. Viitattu 12.2.2011.
  11. Andersson, Gustav: 10 noloa ”faktaa” Wikipediassa MikroPC. 29.8.2009. Viitattu 12.2.2011.
  12. Piiroinen, Mikko: Wikipedian edut voittavat haitat – vai menikö se sittenkin toisinpäin? Tekniikka & talous. 2.3.2009. Viitattu 12.2.2011.
  13. Äidinkielen koe, esseekoe 22.9.2008. Ylioppilastutkintolautakunta. Viitattu 22.9.2008.
  14. Tuomas Enbuske: Kuka auttaisi yrittäjää?
  15. Suomalainen rockmuusikko kuoli epäselvissä olosuhteissa. Ilta-Sanomat 15.2.2012. Viitattu 15.2.2012.
  16. Petteri Mäkinen: Sorvan kylä odottaa hartaana paimentaan – Katso kuvat Usko Eevertti Luttisen kotitanhuvilta. Tamperelainen, 1.2.2012. artikkelin verkkoversio Viitattu 9.2.2012.
  17. Kansanedustaja vastusti miinakieltoa Wikipedian tekstillä sanatarkasti Helsingin Sanomat 19.11.2011. Viitattu 19.11.2011
  18. Eduskunnan täysistunnon pöytäkirja 17.11.2011. Eduskunta. Viitattu 19.11.2011.