Ero sivun ”Huittinen” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Rivi 126: | Rivi 126: | ||
== Urheilu == |
== Urheilu == |
||
Yleisen sarjan Suomen mestaruuksia lujalaisista ovat yleisurheilussa voittaneet Jouko Uola, Kari-Pekka Lax, Seppo Haavisto, |
Yleisen sarjan Suomen mestaruuksia lujalaisista ovat yleisurheilussa voittaneet Jouko Uola, Kari-Pekka Lax, Seppo Haavisto, Emil, Ringa Ropo, Antti Rintakoski ja Petteri Lax. |
||
Suunnistuksessa yleisen sarjan Suomen mestaruuksia on voittanut Pirjo Mattila, joka on menestynyt myös hiihtosuunnistuksessa ja ampumahiihdossa (MM-kisoissa neljäs). |
Suunnistuksessa yleisen sarjan Suomen mestaruuksia on voittanut Pirjo Mattila, joka on menestynyt myös hiihtosuunnistuksessa ja ampumahiihdossa (MM-kisoissa neljäs). |
Versio 20. syyskuuta 2010 kello 14.36
Huittinen Vittis |
|
---|---|
sijainti |
|
Sijainti | |
Maakunta | Satakunnan maakunta |
Seutukunta | Porin seutukunta |
Kuntanumero | 102 |
Perustettu | 1865 |
– kauppalaksi | 1972 |
– kaupungiksi | 1977 |
Kuntaliitokset | Vampula (2009) |
Kokonaispinta-ala |
539,55 km² 207:nneksi suurin 2022 [1] |
– maa | 532,61 km² |
– sisävesi | 6,94 km² |
Väkiluku |
9 646 100:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
– väestötiheys | 18,11 as./km² (31.12.2023) |
Ikäjakauma | 2020 [3] |
– 0–14-v. | 14,3 % |
– 15–64-v. | 56,3 % |
– yli 64-v. | 29,4 % |
Äidinkieli | 2023 [4] |
– suomenkielisiä | 94,7 % |
– ruotsinkielisiä | 0,2 % |
– muut | 5,1 % |
Kunnallisvero |
9,00 % 126:nneksi suurin 2024 [5] |
Kaupunginjohtaja | Jyrki Peltomaa |
Kaupunginvaltuusto | 35 paikkaa |
2004 - 2008[6] • Kesk. • Kok. • Vas. • SDP • PS • KD |
13 9 6 5 1 1 |
www.huittinen.fi |
Huittinen (ruots. Vittis), on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Satakunnan maakunnassa. Kaupunki kuuluu Porin seutukuntaan. Kaupungissa asuu 9 646 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 539,55 km2, josta 6,94 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 18,11 asukasta/km2. Huittisista erotettiin vuonna 1892 omaksi kunnaksi Kauvatsa, joka liitettiin osaksi naapurikaupunki Kokemäkeä vuonna 1969, sekä vuonna 1919 Keikyä, joka yhdistettiin Kiikan kanssa Äetsän kunnaksi vuonna 1981. Myös Vampula on ennen ollut osa Huittista, ja se liitettiin uudelleen Huittisiin vuoden 2009 alusta.
Huittisten suurin vesistö on Kokemäenjoki, joka virtaa aluksi lounaaseen, mutta kääntyy kunnan alueella luoteeseen kohti Poria. Siihen yhtyvät tärkein sivujoki Loimijoki sekä pienemmät Punkalaitumenjoki ja Sammunjoki. Järviä ei Huittisten alueella enää ole, mutta sen sijaan luoteisosassa on laajoja soita. Puurijärven ja Isosuon kansallispuiston eteläpää ulottuu Huittisten puolelle ja puiston opastuskeskus on entisellä Karhiniemen koululla.
Huittisten harmaakivikirkko on rakennettu 1400-luvun lopulla. Kirkko paloi vuonna 1783 ja korjauksen yhteydessä siihen lisättiin korkea torni. Tasaisen maaston ansiosta torni näkyy kauas ympäristöön.
Huittisten naapurikunnat ovat Kokemäki, Köyliö, Loimaa, Punkalaidun, Sastamala ja Säkylä.
Huittisten vaakunan on suunnitellut Erkki Honkanen ja se on vahvistettu vuonna 1953.[7]
Kunnan alueelta, Palojoelta, löydettiin noin sata vuotta sitten yksi Suomen kuuluisimmista muinaisesineistä, hirvenpään muotoinen lyömäase, joka on peräisin kivikaudelta. Se on talletettu Kansallismuseoon.
Huittisiin asutettiin viime sotien jälkeen Pyhäjärven (Vpl) ja Sakkolan siirtoväkeä.[8]
Talous
Työllistävin toimiala on elintarvikkeiden jatkojalostus. Kaupungissa toimii myös merkittäviä kone-, rakennus- ja laukkualan yrityksiä ja lukuisa joukko muuta pienteollisuutta. Huittislainen maataloustuotanto on painottunut kasvintuotannon osalta voimakkaasti erikoiskasvien tuotantoon. Vastaavasti kotieläintuotannossa painopiste on sian- ja broilerintuotannossa. Huittisten sikakeskittymä on kansallisestikin merkittävä. Sikojen kappalemäärällä mitattuna Huittinen on Suomen sikaisin kunta.
Huittinen tunnetaan myös vilkkaana henkilö- ja tavaraliikenteen sekä autokaupan keskuksena. Liikenteellisesti Huittinen sijaitsee Turun, Tampereen ja Porin kaupunkien muodostaman kolmion keskellä. Huittisten keskustan tuntumassa on Helsingistä Poriin johtavan valtatie 2:n ja Raumalta Kouvolaan johtavan valtatie 12:n risteys. Samassa paikassa on myös Auraan johtavan kantatie 41:n päätepiste. Teiden risteys tuli valmistuttuaan 1960-luvulla nopeasti tunnetuksi useista liikenneonnettomuuksista ja se muutettiin eritasoliittymäksi jo vuonna 1967.
Sijaintinsa ansiosta Huittinen on erittäin vilkas linja-autoliikenteen solmukohta. Päivittäin sieltä lähtee useita pikavuoroja Helsingin, Turun, Rauman, Porin ja Tampereen suuntiin. Ennen Huittisten muuttumista kauppalaksi (1972) Lauttakylän Auto oli Suomen suurin maalaiskunnasta käsin linja-autoliikennettä harjoittanut yritys.[9]
Vuonna 2001 konkurssiin ajautunut tunnettu elintarvikeyhtiö Huittisten Lihapojat oli aikoinaan yksi kaupungin suurimpia työnantajia. Yhtiö työllisti tuolloin noin 200 henkilöä.
Jokisivun kultakaivos sijaitsee Huittisissa. Polar Mining aloitti esiintymän louhimisen vuonna 2009 [10].
Kylät
Huittisten keskustaajama on Lauttakylä. Se on talousalueensa ja työssäkäyntialueensa kaupallinen keskus.
- Hirvelä
- Hannula
- Huittistenkylä
- Huhtamo
- Hurula
- Kaharila
- Kannila
- Karhiniemi
- Korkeakoski
- Korvenkylä
- Kirkonkylä
- Lauha
- Lauttakylä (keskustaajama)
- Leppäkoski
- Loima
- Löysälä
- Matikkala
- Mauriala
- Mommola
- Naatula
- Nanhia
- Palojoki
- Pappilanniemi
- Pöyriälä
- Raijala
- Raskala
- Rekikoski
- Rieskala
- Riesola
- Sampu
- Sorvola
- Suttila
- Suontausta
- Vakkila.
Huittisen kyliä ovat myös
Etäisyyksiä Huittisista
- Forssa 65 km
- Helsinki 180 km
- Hämeenlinna 119 km
- Pori 62 km
- Rauma 67 km
- Tampere 77 km
- Turku 90 km
- Loimaa 52 km
Tunnettuja huittislaisia
- Risto Ryti, tasavallan presidentti 1940–1944
- Kalle Kirra, kansanedustaja
- Lauri Leppänen, kuvanveistäjä
- Markku Piri, kuvataiteilija
- Jyrki Joutsensalo, professori
- Jukka Perko, saksofonisti
- Petteri Lax, pituushyppääjä
Urheilu
Yleisen sarjan Suomen mestaruuksia lujalaisista ovat yleisurheilussa voittaneet Jouko Uola, Kari-Pekka Lax, Seppo Haavisto, Emil, Ringa Ropo, Antti Rintakoski ja Petteri Lax.
Suunnistuksessa yleisen sarjan Suomen mestaruuksia on voittanut Pirjo Mattila, joka on menestynyt myös hiihtosuunnistuksessa ja ampumahiihdossa (MM-kisoissa neljäs).
Hiihdossa Lujalle toi 2007 ensimmäisen Suomen mestaruuden Jenni Höylänen nuorten sarjassa.
Suomen mestaruuksiin yltivät aikanaan myös painon- ja voimannostajat sekä juniorilentopalloilijat.
Nykyisistä joukkuelajeista on menestynyt parhaiten salibandy, jossa SBS Rupun naisjoukkue sijoittui parhaimmillaan kaudella 2006-2007 naisten salibandyliigan neljänneksi. Joukkueen silloinen valmentaja, Matti Kaipio, nousi myöhemmin naisten salibandymaajoukkueen päävalmentajaksi.
Kaudella 2010-2011 korkeimmalla sarjatasolla voidaan nähdä pelaavan Luja HT:n jääkiekon edustusjoukkueen, joka osallistuu Suomisarjaan.
Lähteet
- Suomenmaa 2 (toim. Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela), WSOY 1968, Porvoo (ss. 103–108)
Viitteet
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 26.4.2024. Tilastokeskus. Viitattu 28.4.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ Helsingin sanomat: Kunnallisvaalit 2004 tulospalvelu 2.1.2008. Helsingin sanomat. Viitattu 2. tammikuuta 2008.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 158. Otava 1979, Helsinki.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1951, s. 129. Otava 1950, Helsinki.
- ↑ Mikola, Tapani: Lauttakylän Auto Oy 1934–1984, s. 127. Satakunnan Kirjateollisuus 1984, Pori.
- ↑ Dragon Mining: http://www.dragon-mining.com.au/-Jokisivu-Finland-.html Jokisivu
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Huittinen Wikimedia Commonsissa
|