Ero sivun ”Suora demokratia” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti poisti: th:ประชาธิปไตยทางตรง |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Valtiomuodot}} |
{{Valtiomuodot}} |
||
'''Suora demokratia''' on [[demokratia]]n muoto, jossa |
'''Suora demokratia''' on [[demokratia]]n muoto, jossa pääasiallinen vallankäyttäjiä ovat kansalaiset eivätkä valitut [[edustuksellinen demokratia|edustajat]]. Ihanteena on kaikkien kansalaisten yhtäläinen mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Käytännössä suorana demokratiana pidetään edustuksellisessa demokratiassa erilaisia päätöksenteon mekanismeja, jotka mahdollistavat kansalaisten välittömän osallistumisen päätöksentekoon. |
||
| ⚫ | |||
Tällaisia päätöksenteon mekanismeja ovat muun muassa [[kansalaisaloite]] ja [[kansanäänestys]], jossa äänestyksen kohteena on aina päätettävä asia sekä [[vaihtovaali]], jossa päätetään istuvan edustajan luottamuksesta kesken toimikauden. Myös [[kansankokous]] on eräs suoran demokratian keino. |
|||
| ⚫ | |||
Poliittisesti suoraa demokratiaa kannatetaan jonkin verran kaikkialla poliittisessa spektrissä, mutta keskeisessä roolissa se ei ole missään puolueessa. Jotkut [[anarkisti]]t kannattavat suoraa demokratiaa, kun taas osa suhtautuu siihen vain yhtenä valtion ja enemmistövallan ilmentymänä. |
|||
==Katso myös== |
==Katso myös== |
||
Versio 15. syyskuuta 2009 kello 16.53
| Osa artikkelisarjaa |
| Valtiomuodot |
|---|
| Vallan lähde |
|
(Itsevaltius)
|
|
(Uskonnollinen valta)
|
| Vallan ideologia |
|
(yhteiskuntapoliittiset ideologiat)
|
|
(sosioekonomiset ideologiat)
|
|
Globaali vs. paikallinen (geokulttuuriset ideologiat)
|
| Vallan rakenne |
|
Yhtenäinen |
|
Kansainväliset suhteet |
Suora demokratia on demokratian muoto, jossa pääasiallinen vallankäyttäjiä ovat kansalaiset eivätkä valitut edustajat. Ihanteena on kaikkien kansalaisten yhtäläinen mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Käytännössä suorana demokratiana pidetään edustuksellisessa demokratiassa erilaisia päätöksenteon mekanismeja, jotka mahdollistavat kansalaisten välittömän osallistumisen päätöksentekoon.
Tällaisia päätöksenteon mekanismeja ovat muun muassa kansalaisaloite ja kansanäänestys, jossa äänestyksen kohteena on aina päätettävä asia sekä vaihtovaali, jossa päätetään istuvan edustajan luottamuksesta kesken toimikauden. Myös kansankokous on eräs suoran demokratian keino.
Tunnetuimpia suoran demokratian toteuttajia ovat Sveitsin kantonit, joissa osassa on edelleen käytössä kansankokous. Käytännössä esimerkiksi työ-, yhdistys- tai kouluyhteisössä suoritettava äänestys on suoraa demokratiaa.
Poliittisesti suoraa demokratiaa kannatetaan jonkin verran kaikkialla poliittisessa spektrissä, mutta keskeisessä roolissa se ei ole missään puolueessa. Jotkut anarkistit kannattavat suoraa demokratiaa, kun taas osa suhtautuu siihen vain yhtenä valtion ja enemmistövallan ilmentymänä.
Katso myös