Ero sivun ”Rasvahapot” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 6: | Rivi 6: | ||
Ravintorasvat sisältävät monia rasvahappoja, ei tosin sellaisinaan vaan glyseroliestereinä. Tärkeimpiä niistä ovat [[välttämätön rasvahappo|välttämättömät rasvahapot]], joita ovat tyydyttymättömät rasvahapot eli niin sanotut [[omega-rasvahappo|omega-rasvahapot]]. |
Ravintorasvat sisältävät monia rasvahappoja, ei tosin sellaisinaan vaan glyseroliestereinä. Tärkeimpiä niistä ovat [[välttämätön rasvahappo|välttämättömät rasvahapot]], joita ovat tyydyttymättömät rasvahapot eli niin sanotut [[omega-rasvahappo|omega-rasvahapot]]. |
||
Monet eliöt hajottavat [[ |
Monet eliöt hajottavat [[beetaoksidaatio]] -aineenvaihduntareitin kautta rasvahappoja energiaksi ([[Adenosiinitrifosfaatti|ATP]]:ksi).<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=L Allenbach, Y Poirier|Otsikko=Analysis of the Alternative Pathways for the β-Oxidation of Unsaturated Fatty Acids Using Transgenic Plants Synthesizing Polyhydroxyalkanoates in Peroxisomes|Julkaisu=Plant Physiology|Ajankohta=marraskuu 2000|Vuosikerta=124|Numero=3|Sivut=1159–1168|Pmid=11080293|Issn=0032-0889|www=https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC59215/}}</ref> |
||
Teollisuudessa rasvahappoja käytetään esimerkiksi [[saippua|saippuoiden]], pinta-aktiivisten aineiden ([[tensidi]]) sekä [[voiteluaine|voitelu-]], [[lääkeaine|lääke-]] ja [[torjunta-aine]]iden, [[steariini]][[kynttilä|kynttilöiden]], pehmittimien, [[muovi]]en ja [[tekstiili]]en apuaineiden valmistukseen. |
Teollisuudessa rasvahappoja käytetään esimerkiksi [[saippua|saippuoiden]], pinta-aktiivisten aineiden ([[tensidi]]) sekä [[voiteluaine|voitelu-]], [[lääkeaine|lääke-]] ja [[torjunta-aine]]iden, [[steariini]][[kynttilä|kynttilöiden]], pehmittimien, [[muovi]]en ja [[tekstiili]]en apuaineiden valmistukseen. |
Versio 17. elokuuta 2018 kello 17.05
Ruokien rasvat |
---|
Katso myös |
Rasvahapot ovat pitkäketjuisia rengasrakenteettomia monokarboksyylihappoja, joissa on parillinen määrä hiiliatomeja.[1] Ne voivat olla tyydyttyneitä, kertatyydyttymättömiä tai monityydyttymättömiä.
Esteröityneinä ne muodostavat glyserolin kanssa rasvoja ja alkoholin kanssa vahoja. Luonnon rasvahapot ovat heikkoja happoja, ja ne muodostavat suoloja sekä estereitä. Varsinkin aikaisemmin on rasvahapoiksi luettu myös niitä kemialliselta rakenteeltaan muistuttavat lyhytketjuiset karboksyylihapot kuten muurahaishappo, etikkahappo ja propionihappo,[2] joita kuitenkaan ei luonnon rasvoissa esiinny. Lyhyitä karboksyylihappoja kutsutaan myös haihtuviksi rasvahapoiksi (VFA volatile fatty acids).[3]
Ravintorasvat sisältävät monia rasvahappoja, ei tosin sellaisinaan vaan glyseroliestereinä. Tärkeimpiä niistä ovat välttämättömät rasvahapot, joita ovat tyydyttymättömät rasvahapot eli niin sanotut omega-rasvahapot.
Monet eliöt hajottavat beetaoksidaatio -aineenvaihduntareitin kautta rasvahappoja energiaksi (ATP:ksi).[4]
Teollisuudessa rasvahappoja käytetään esimerkiksi saippuoiden, pinta-aktiivisten aineiden (tensidi) sekä voitelu-, lääke- ja torjunta-aineiden, steariinikynttilöiden, pehmittimien, muovien ja tekstiilien apuaineiden valmistukseen.
Tärkeimpiä rasvahappoja
Rasvahapoille käytetään usein kahdella luvulla esitettävää, muotoa C:D olevaa merkintää, jossa C tarkoittaa hiiliatomien ja D kaksoissidosten lukumäärää rasvahapon molekyylissä. Näin ollen D on 0 tyydyttyneillä, 1 kertatyydyttymättömillä ja vähintään 2 monityydyttymättömillä rasvahapoilla. Tyydyttymättömille rasvahapoille käytetään lisäksi muotoa ω-3 tai ω-6 olevia merkintöjä sen mukaan, kuinka monen hiiliatomin päässä ensimmäinen kaksoissidos sijaitsee luettuna molekyylin siitä päästä, jossa ei ole karboksyyliryhmää.
Tyydyttyneitä
Nimi | Kemiallinen kaava | C:D |
---|---|---|
Voihappo | CH3(CH2)2COOH | 4:0 |
Kapronihappo | CH3(CH2)4COOH | 6:0 |
Kapryylihappo | CH3(CH2)6COOH | 8:0 |
Kapriinihappo | CH3(CH2)8COOH | 10:0 |
Lauriinihappo | CH3(CH2)10COOH | 12:0 |
Myristiinihappo | CH3(CH2)12COOH | 14:0 |
Palmitiinihappo | CH3(CH2)14COOH | 16:0 |
Steariinihappo | CH3(CH2)16COOH | 18:0 |
Maapähkinäöljyhappo | CH3(CH2)18COOH | 20:0 |
Tyydyttymättömiä
Nimi | Kemiallinen kaava | C:D | ω−x |
---|---|---|---|
Myristoleiinihappo | CH3(CH2)3CH=CH(CH2)7COOH | 14:1 | ω−5 |
Palmitoleiinihappo | CH3(CH2)5CH=CH(CH2)7COOH | 16:1 | ω−7 |
Öljyhappo | CH3(CH2)7CH=CH(CH2)7COOH | 18:1 | ω−9 |
Linolihappo | CH3(CH2)4CH=CHCH2CH=CH(CH2)7COOH | 18:2 | ω-6 |
Alfalinoleenihappo | CH3CH2CH=CHCH2CH=CHCH2CH=CH(CH2)7COOH | 18:3 | ω-3 |
Arakidonihappo | CH3(CH2)4CH=CHCH2CH=CHCH2CH=CHCH2CH=CH(CH2)3COOH[5] | 20:4 | ω-6 |
Eikosapentaeenihappo | CH3CH2CH=CHCH2CH=CHCH2CH=CHCH2CH=CHCH2CH=CH(CH2)3COOH | 20:5 | ω-3 |
Erukahappo | CH3(CH2)7CH=CH(CH2)11COOH | 22:1 | ω-9 |
Dokosaheksaeenihappo | CH3CH2CH=CHCH2CH=CHCH2CH=CHCH2CH=CHCH2CH=CHCH2CH=CH(CH2)2COOH | 22:6 | ω-3 |
Lähteet
- ↑ Pirjo Napari: Orgaaninen kemia, s. 255. Opetushallitus, 1995. ISBN 951-37-1568-X.
- ↑ Pieni tietosanakirja, 3. osa, s. 1145, art = Rasvahapot. Otava, 1927. Teoksen verkkoversio.
- ↑ Aleksi Virta: Biokaasuntuotannon prosessit ja biokaasun tuotanto, s. 14. Turun Ammattikorkeakoulu, ´2011. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 2.5.2013).
- ↑ L Allenbach, Y Poirier: Analysis of the Alternative Pathways for the β-Oxidation of Unsaturated Fatty Acids Using Transgenic Plants Synthesizing Polyhydroxyalkanoates in Peroxisomes. Plant Physiology, marraskuu 2000, 124. vsk, nro 3, s. 1159–1168. PubMed:11080293. ISSN 0032-0889. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ NIST