Ero sivun ”Askola” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p →‎Talous: poistettu tautologia
Rivi 71: Rivi 71:
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet olivat Konevuori Oy, Askolan Kiinteistöt ja Kallonporaus Arto Soininen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9262761#Askola | Nimeke = Alueen Askola yhteisöverotiedot| Julkaisu = Yle | Viitattu = 23.2.2018 }}</ref>
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet olivat Konevuori Oy, Askolan Kiinteistöt ja Kallonporaus Arto Soininen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-9262761#Askola | Nimeke = Alueen Askola yhteisöverotiedot| Julkaisu = Yle | Viitattu = 23.2.2018 }}</ref>


Pohjoismaiden suurin kanisterintekijä Muovi-Heljanko toimii Askolassa. Se valmistaa suurimman osan Suomessa myydyistä muovisista viinapulloista ja Suomessa valmistetuista salaatinkastikepulloista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.uusimaa.fi/artikkeli/389357-pohjoismaiden-suurin-kanisterintekija-loytyy-askolasta-viinapullojakin-nelja | Nimeke = Pohjoismaiden suurin kanisterintekijä löytyy Askolasta – viinapullojakin neljä sekunnissa | Tekijä = | Ajankohta = 2016 | Julkaisu = Uusimaa | Viitattu = 23.2.2018 }}</ref>
Pohjoismaiden suurin kanisterintekijä Muovi-Heljanko toimii Askolassa. Se valmistaa suurimman osan Suomessa myydyistä muovisista viinapulloista ja salaattikastikepulloista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.uusimaa.fi/artikkeli/389357-pohjoismaiden-suurin-kanisterintekija-loytyy-askolasta-viinapullojakin-nelja | Nimeke = Pohjoismaiden suurin kanisterintekijä löytyy Askolasta – viinapullojakin neljä sekunnissa | Tekijä = | Ajankohta = 2016 | Julkaisu = Uusimaa | Viitattu = 23.2.2018 }}</ref>


== Väestö ==
== Väestö ==

Versio 27. toukokuuta 2018 kello 11.43

Tämä artikkeli käsittelee Askolan kuntaa. Muita merkityksiä luetellaan täsmennyssivulla.
Askola

vaakuna

sijainti

Porvoonjokilaaksoa Askolan Kirnukalliolta katsottuna
Porvoonjokilaaksoa Askolan Kirnukalliolta katsottuna
Sijainti 60°31′40″N, 025°36′00″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Porvoon seutukunta
Kuntanumero 018
Hallinnollinen keskus Askolan kirkonkylä
Perustettu 1896 (erottamalla Porvoosta)
Kokonaispinta-ala 218,03 km²
276:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 212,44 km²
– sisävesi 5,59 km²
Väkiluku 4 703
175:nneksi suurin 31.12.2023 [2]
– väestötiheys 22,14 as./km² (31.12.2023)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 18,7 %
– 15–64-v. 61,0 %
– yli 64-v. 20,2 %
Äidinkieli 2022 [4]
– suomenkielisiä 92,7 %
– ruotsinkielisiä 3,9 %
– muut 3,4 %
Kunnallisvero 8,90 %
136:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Jouni Martikainen [6]
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2017–2021[7]
 • Kesk.
 • Kok.
 • SDP
 • Vihr.
 • Ps.
 • Vas.
 • KD
8
7
7
2
1
1
1
www.askola.fi

Askola, aikaisemmin Askula[8], on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 4 703 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 218,03 km², josta 212,44 km² on maata ja loput 5,59 km² sisävesialueita.[1]

Askolan naapurikunnat ovat Myrskylä, Mäntsälä, Pornainen, Porvoo ja Pukkila.

Kunnassa toimii evankelis-luterilainen Askolan seurakunta.[9]

Maantiede

Askolan vesialueita ovat Porvoonjoki ja 11 järveä kunnan itäosassa.[10]

Askolassa ei ole Natura-alueita, mutta viisi kallioaluetta on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaiksi. Yhdessä niistä, Kirnukalliossa ovat kuuluisat Askolan hiidenkirnut. Porvoonjokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue ulottuu myös Askolan puolelle. Kulttuurimaisemana on suojeltu myös Prestbackan kartano ja Pappilanharjun luonnonsuojelualue.[11]

Kylät ja kulmakunnat

Askolassa on 12 henkikirjakylää (tieto vuodelta 1967):[12]

Askolan taajamat ovat Askolan kirkonkylä ja Monninkylä.

Historia

Askolan kirkko

Muinaisjäännösrekisterissä on 235 löytöä Askolan alueelta.[13] Kopinkallion kvartsilouhos on valtakunnallisesti merkittävä muinaisjäännös.[14] Maanviljelys on aina ollut tärkeää, ja alue on ollut tiheästi asuttu jo kivikaudella. Aluksi Askolassa harjoitettiin kaskiviljelyä, 1700-luvun kuluessa siirryttiin peltoviljelyyn.[10]

Askolan seurakunta oli osa Porvoota vuoteen 1639, jolloin siitä tuli kappeliseurakunta. Se itsenäistyi lopullisesti vuonna 1896. Askolan kirkko valmistui vuonna 1799.[15]

Päätöksenteko

Askola kuuluu Uudenmaan vaalipiiriin ja sen kunnanvaltuustossa on 27 kunnanvaltuutettua.[16]

Askolan kunnanjohtaja vuodesta 2016 on Jouni Martikainen.[17]

Vuonna 2017 valitussa valtuustossa suurin puolue on Keskusta, jolla on kahdeksan valtuutettua. Kokoomuksella ja sosiaalidemokraateilla on seitsemän paikkaa kummallakin. Vihreät saivat kaksi valtuutettua ja Perussuomalaiset, Vasemmistoliitto ja Kristilliset kukin yhden.[7]

Talous

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet olivat Konevuori Oy, Askolan Kiinteistöt ja Kallonporaus Arto Soininen.[18]

Pohjoismaiden suurin kanisterintekijä Muovi-Heljanko toimii Askolassa. Se valmistaa suurimman osan Suomessa myydyistä muovisista viinapulloista ja salaattikastikepulloista.[19]

Väestö

Tilastokeskuksen ennusteen mukaan Askolan väkiluku kasvaa tasaisesti.[20]

Askolalaisten koulutustaso on keskimääräistä alhaisempi. Noin 40 prosentilla ei ole tutkintoa, osuus on suurempi kuin keskimäärin Uudellamaalla tai koko maassa. Alle 20 prosentilla 15 vuotta täyttäneistä on vähintään alimman korkea-asteen tutkinto.[21]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Askolan väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
 4 058
1985
  
 4 130
1990
  
 4 248
1995
  
 4 269
2000
  
 4 389
2005
  
 4 555
2010
  
 4 864
2015
  
 5 104
Lähde: Tilastokeskus.[22]


Palvelut

Askolassa on neljä alakoulua, yläkoulu, lukio ja ammattikoulu. Alakoulut toimivat Kirkonkylän, Monninkylän, Juornaankylän ja Särkijärven kylissä.[23]

Askolan kirjasto toimii kuudessa paikassa: kirkonkylässä, Monninkylässä ja neljällä koululla.[24]

Tunnettuja askolalaisia

Nähtävyyksiä

Kirjallisuutta

  • Heikki Laurinmäki: Askolan historia 1, kustantaja Askolan kunta, Porvoon Kirjapaino Oy Porvoo 1957
  • Pekka Peltola: Tavallisia ihmisiä, Kustannusosakeyhtiö Tammi, KK:n kirjapaino Helsinki 1970
  • Leevi Mäittälä: Askolan historia 2, kustantaja Askolan kunta, ISBN 951-99790-6-9, WSOY Porvoo 1986

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Kunnanhallitus Pöytäkirja 21.11.2016/Pykälä 260
  7. ↑ a b Kuntavaalit 2017, Askola Oikeusministeriö. Viitattu 7.6.2017.
  8. ↑ Tietosanakirja, artikkeli Askola
  9. ↑ Askolan seurakunta askolanseurakunta.fi. Viitattu 29.12.2009.
  10. ↑ a b Askolan luonto ja historia Askolan 4H
  11. ↑ Luonnonsuojelu Askolan kunta
  12. ↑ Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.): Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi, s. 68. Porvoo: WS, 1967.
  13. ↑ Hakuehdot: Askola Muinaisjäännösrekisteri 235 tietuetta NBA rekisteriportaali
  14. ↑ Kopinkallio Muinaisjäännösrekisteri
  15. ↑ Askolan kirkko Askolan Seurakunta
  16. ↑ Valtuusto 2009–2012 Askolan Kunta
  17. ↑ Askola valitsi Jouni Martikaisen kunnanjohtajaksi Kuntalehti. Viitattu 23.2.2018.
  18. ↑ Alueen Askola yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 23.2.2018.
  19. ↑ Pohjoismaiden suurin kanisterintekijä löytyy Askolasta – viinapullojakin neljä sekunnissa Uusimaa. 2016. Viitattu 23.2.2018.
  20. ↑ Väestöennuste Tilastokeskus 2004
  21. ↑ Koulutus Uudenmaan liitto
  22. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 19.1.2018.
  23. ↑ Koulut Askolan kunta
  24. ↑ Askolan kirjastopisteet Askolan kunta

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Askola&oldid=17329813”