Ero sivun ”Vihannes” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Käyttäjän 91.155.53.24 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Savir tekemään versioon.
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3: Rivi 3:
[[Tiedosto:Asperges half mei Asparagus officinalis.jpg|thumb|Valkoista [[parsa]]a]]
[[Tiedosto:Asperges half mei Asparagus officinalis.jpg|thumb|Valkoista [[parsa]]a]]
[[Tiedosto:PeaspodsJuly08.jpg|thumb|Avattuja [[herne]]en palkoja siemenineen]]
[[Tiedosto:PeaspodsJuly08.jpg|thumb|Avattuja [[herne]]en palkoja siemenineen]]
'''Vihannes''' on termi, jota käytetään [[kasvi]]sta, jota voidaan käyttää ihmisravintona ja joka ei ole [[Hedelmä (ruoka)|hedelmä]], [[pähkinä]], [[yrtti]], [[mauste]] tai [[vilja]].
'''Vihanneksiksi''' kutsutaan [[Kasvit|kasveja]], joita voidaan käyttää [[Ravinto|ihmisravintona]] ja jotka eivät ole [[Hedelmä (ruoka)|hedelmiä]], [[Pähkinä|pähkinöitä]], [[Yrtti|yrttejä]], [[mauste]]ita tai [[vilja]]a.


Laajemmassa mielessä vihanneksina pidetään myös [[juures|juureksia]]. Suppeammassa mielessä sanalla tarkoitetaan pääasiassa [[puutarha|puutarhoissa]] viljeltyjä [[kasvikset|kasviksia]], joiden maanpäällisiä meheviä osia käytetään ravinnoksi.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Eija-Riitta Grönros et al. | Nimeke = Kielitoimiston sanakirja, 3. osa (S-Ö) | Sivu = 566-567, hakusana vihannes | Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Vuosi = 2006 | Tunniste = ISBN 952-5446-23-9}}</ref> Syötävä kasvin osa voi olla [[lehti (kasvitiede)|lehti]] (esimerkiksi [[lehtikaali]], [[lehtisalaatti]] ja [[pinaatti]]), varsi ([[selleri]]), lehtiruoti ([[raparperi]]), muuntuneista lehdistä maan alle muodostunut [[sipuli]] tai [[kukinto]]pohja (esimerkiksi [[kukkakaali]] ja [[parsakaali]]). Vihanneksiksi luetaan yleensä myös eräät yksivuotisina viljeltyjen ruohomaisten kasvien hedelmät kuten [[kurkku]] ja [[tomaatti]]<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Arne Rousi | Nimeke = Auringonkukasta viiniköynnökseen, ravintokasvit ihmisen palveluksessa | Sivu = 236 | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1997 | Tunniste = ISBN 951-0-21295-4}}</ref> sekä tuleentumattomina syötävät [[palkokasvit|palkokasvien]] [[siemen]]et kuten vihreät [[herne]]et ja [[tarhapapu|pavut]]<ref>Rousi, s. 128-129, 201</ref>.
Laajemmassa mielessä vihanneksina pidetään myös [[juures|juureksia]]. Suppeammassa mielessä sanalla tarkoitetaan pääasiassa [[puutarha|puutarhoissa]] viljeltyjä [[kasvikset|kasviksia]], joiden maanpäällisiä meheviä osia käytetään ravinnoksi.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Eija-Riitta Grönros et al. | Nimeke = Kielitoimiston sanakirja, 3. osa (S-Ö) | Sivu = 566-567, hakusana vihannes | Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Vuosi = 2006 | Tunniste = ISBN 952-5446-23-9}}</ref> Syötävä kasvin osa voi olla [[lehti (kasvitiede)|lehti]] (esimerkiksi [[lehtikaali]], [[lehtisalaatti]] ja [[pinaatti]]), varsi ([[selleri]]), lehtiruoti ([[raparperi]]), muuntuneista lehdistä maan alle muodostunut [[Sipuli (kasvinosa)|sipuli]] tai [[kukinto]]pohja (esimerkiksi [[kukkakaali]] ja [[parsakaali]]). Vihanneksiksi luetaan yleensä myös eräät yksivuotisina viljeltyjen ruohomaisten kasvien hedelmät kuten [[kurkku]] ja [[tomaatti]]<ref>Rousi 1997, s. 236.</ref> sekä tuleentumattomina syötävät [[palkokasvit|palkokasvien]] [[siemen]]et, kuten vihreät [[herne]]et ja [[tarhapapu|pavut]]<ref>Rousi 1997, s. 128–129, 201.</ref>.


Useimmat maailmanlaajuisesti tärkeät vihanneskasvit ovat alkujaan peräisin [[Lähi-itä|Lähi-idästä]] ja [[Välimeri|Välimeren]] maista. Muutamat lajit kuten kurkku ovat kuitenkin peräisin [[Itä-Aasia]]sta, tomaatti [[Keski-Amerikka|Keski-Amerikasta]].<ref>Rousi, s. 201-202</ref>.
Useimmat maailmanlaajuisesti tärkeät vihanneskasvit ovat alkujaan peräisin [[Lähi-itä|Lähi-idästä]] ja [[Välimeri|Välimeren]] maista. Muutamat lajit kuten kurkku ovat kuitenkin peräisin [[Itä-Aasia]]sta, tomaatti [[Keski-Amerikka|Keski-Amerikasta]].<ref>Rousi 1997, s. 201–202.</ref>.


==Terveysvaikutukset==
==Terveysvaikutukset==


Useimmat vihannekset sisältävät vain niukasti [[ruoan energiatiheys|ravintoenergiaa]], mutta niillä on suuri merkitys [[vitamiini]]en, [[kivennäisaine]]iden ja [[ravintokuitu|kuidun]] lähteenä. Ne sisältävät paljon elimistölle välttämättömiä kivennäis- ja hivenaineita kuten [[kalium]]ia, [[magnesium]]ia ja [[mangaani]]a. Niissä on myös paljon [[foolihappo|folaatteja]] ja [[antioksidantti|antioksidantteja]], kuten [[C-vitamiini]]a ja karotenoideja.<ref>Rousi, s. 201</ref> [[Beetakaroteeni]] on yksi yleisimmistä karotenoideista ja toimii [[A-vitamiini]]n esiasteena.<ref>Rousi, s. 201</ref>
Useimmat vihannekset sisältävät vain niukasti [[ruoan energiatiheys|ravintoenergiaa]], mutta niillä on suuri merkitys [[vitamiini]]en, [[kivennäisaine]]iden ja [[ravintokuitu|kuidun]] lähteenä. Ne sisältävät paljon elimistölle välttämättömiä kivennäis- ja hivenaineita kuten [[kalium]]ia, [[magnesium]]ia ja [[mangaani]]a. Niissä on myös paljon [[foolihappo|folaatteja]] ja [[Antioksidantit|antioksidantteja]], kuten [[C-vitamiini]]a ja karotenoideja.<ref name="Rousi s. 201">Rousi 1997, s. 201.</ref> [[Beetakaroteeni]] on yksi yleisimmistä karotenoideista ja toimii [[A-vitamiini]]n esiasteena.<ref name="Rousi s. 201"/>
Kansainvälisissä tutkimuksissa on ilmennyt, että eniten kasviksia syövät ihmiset sairastuvat [[sydäntauti|sydän]]- ja [[verisuonitauti|verisuonitauteihin]] 15–40&nbsp;% vähemmän kuin niitä vähän syövät. Eniten hedelmäannoksia syövät 54–80-vuotiaat miehet olivat pitkäikäisempiä.
Kansainvälisissä tutkimuksissa on ilmennyt, että eniten kasviksia syövät ihmiset sairastuvat [[sydäntauti|sydän]]- ja [[verisuonitauti|verisuonitauteihin]] 15–40&nbsp;prosenttia vähemmän kuin niitä vähän syövät. Eniten hedelmäannoksia syövät 54–80-vuotiaat miehet olivat pitkäikäisempiä.


Kasviksissa ja hedelmissä on paljon liukoista ja liukenematonta kuitua, joka edistää suolen toimintaa nopeuttamalla läpikulkua ja toimimalla probioottisten suolistomikrobien energianlähteenä. Kuidut myös sitovat itseensä [[kolesteroli]]a, ja siten vähentävät ravinnon kolesterolin imeytymistä. Kasvisten energiatiheys on pieni, ne ovat [[ruokasuola|vähäsuolaisia]] ja sisältävät monia fytokemikaaleja. Kasvikset kuuluvat ehdottomasti jokaiseen ateriaan.<ref>Vartti päivässä pitää lääkärin loitolla, Oy Valitut Palat Ab, Madrid 2004, 360 sivua</ref>
Kasviksissa ja hedelmissä on paljon liukoista ja liukenematonta kuitua, joka edistää suolen toimintaa nopeuttamalla läpikulkua ja toimimalla probioottisten suolistomikrobien energianlähteenä. Kuidut myös sitovat itseensä [[kolesteroli]]a, ja siten vähentävät ravinnon kolesterolin imeytymistä. Kasvisten energiatiheys on pieni, ne ovat [[ruokasuola|vähäsuolaisia]] ja sisältävät monia fytokemikaaleja. Kasvikset kuuluvat ehdottomasti jokaiseen ateriaan.<ref>Vartti päivässä pitää lääkärin loitolla, Oy Valitut Palat Ab, Madrid 2004, 360 sivua</ref>


Ei ole raja-arvoa kuinka paljon vihanneksia ja hedelmiä tulisi syödä, vaan ennemminkin pätee: mitä enemmän sitä parempi. Myös vähäinen lisäys tuo terveysvaikutuksia<ref>[http://www.slv.se/templates/SLV_Page.aspx?id=10770 "Underlag till handlingsplan för goda matvanor och ökad fysisk aktivitet"] Livsmedelsverket, Stockholm 2004</ref><ref>
Ei ole raja-arvoa kuinka paljon vihanneksia ja hedelmiä tulisi syödä, vaan ennemminkin pätee: mitä enemmän sitä parempi. Myös vähäinen lisäys tuo terveysvaikutuksia.<ref>[http://www.slv.se/templates/SLV_Page.aspx?id=10770 "Underlag till handlingsplan för goda matvanor och ökad fysisk aktivitet"] Livsmedelsverket, Stockholm 2004</ref><ref>
[http://www.slv.se/upload/dokument/In_English/Food_and_health/TheSwedishActionplan.pdf Käännös englanniksi: The Action Plan for Healthy Dietary Habits and Physical Activity] Food Administration, Stockholm 2004</ref>
[http://www.slv.se/upload/dokument/In_English/Food_and_health/TheSwedishActionplan.pdf Käännös englanniksi: The Action Plan for Healthy Dietary Habits and Physical Activity] Food Administration, Stockholm 2004</ref>


==Vuoden vihannes==
==Vuoden vihannes==


Puutarha-alan keskusjärjestö [[Puutarhaliitto]] ry ja [[Kotimaiset Kasvikset]] ry ovat valinneet vuodesta 1967 alkaen ''Vuoden vihanneksen''. Valinnan tavoitteena on monipuolistaa vihannesten käyttöä ja tuntemusta. Vuoden 2012 vihannekseksi valittiin [[yrtit]]. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kasvikset.fi/WebRoot/1033640/Oletussivu.aspx?id=1222751 | Nimeke = Yrtit on valittu Vuoden Vihannekseksi 2012| Tekijä = Kotimaiset Kasvikset ry.| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2012| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 19.5.2012 | Kieli = }}</ref>
Suomessa puutarha-alan keskusjärjestö [[Puutarhaliitto|Puutarhaliitto ry]] ja [[Kotimaiset Kasvikset|Kotimaiset Kasvikset ry]] ovat valinneet vuodesta 1967 alkaen ''Vuoden vihanneksen''. Valinnan tavoitteena on monipuolistaa vihannesten käyttöä ja tuntemusta. Vuoden 2012 vihannekseksi valittiin [[Yrtti|yrtit]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kasvikset.fi/WebRoot/1033640/Oletussivu.aspx?id=1222751 | Nimeke = Yrtit on valittu Vuoden Vihannekseksi 2012| Julkaisija = Kotimaiset Kasvikset ry | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 2012| Julkaisupaikka = | Viitattu = 19.5.2012 }}</ref>


==Lähteet==
==Lähteet==
* {{kirjaviite | Tekijä = Rousi, Arne | Nimeke = Auringonkukasta viiniköynnökseen, ravintokasvit ihmisen palveluksessa | Julkaisija = WSOY | Vuosi = 1997 | Tunniste = ISBN 951-0-21295-4}}

===Viitteet===
{{viitteet}}
{{viitteet}}


Rivi 33: Rivi 36:
*[[Ravintokuitu]]
*[[Ravintokuitu]]
*[[Kasvikset]]
*[[Kasvikset]]
*[[Juures]]


==Aiheesta muualla==
==Aiheesta muualla==
Rivi 39: Rivi 41:
* [http://www.kotimaisetkasvikset.fi/finfood/kasvikset.nsf/f0d2fc1dd34036a9c2256d6e00291bb7/ABC016529D10A13BC225719900248328 Tutkimustietoa kasvisten vaikutuksesta terveyteen], Kotimaiset kasvikset, 2006.
* [http://www.kotimaisetkasvikset.fi/finfood/kasvikset.nsf/f0d2fc1dd34036a9c2256d6e00291bb7/ABC016529D10A13BC225719900248328 Tutkimustietoa kasvisten vaikutuksesta terveyteen], Kotimaiset kasvikset, 2006.


⚫
{{Metatieto}}
⚫
{{Tynkä/Ruoka|määritelmä ja terveysvaikutukset vain}}


⚫
{{Metatieto}}
{{Suomalaiset hyötypuutarhakasvit}}
{{Suomalaiset hyötypuutarhakasvit}}
⚫
{{Tynkä/Ruoka|määritelmä ja terveysvaikutukset vain}}


[[Luokka:Vihannekset| ]]
[[Luokka:Vihannekset| ]]

Versio 22. helmikuuta 2016 kello 17.49

Parsakaalia
Porkkanoita
Valkoista parsaa
Avattuja herneen palkoja siemenineen

Vihanneksiksi kutsutaan kasveja, joita voidaan käyttää ihmisravintona ja jotka eivät ole hedelmiä, pähkinöitä, yrttejä, mausteita tai viljaa.

Laajemmassa mielessä vihanneksina pidetään myös juureksia. Suppeammassa mielessä sanalla tarkoitetaan pääasiassa puutarhoissa viljeltyjä kasviksia, joiden maanpäällisiä meheviä osia käytetään ravinnoksi.[1] Syötävä kasvin osa voi olla lehti (esimerkiksi lehtikaali, lehtisalaatti ja pinaatti), varsi (selleri), lehtiruoti (raparperi), muuntuneista lehdistä maan alle muodostunut sipuli tai kukintopohja (esimerkiksi kukkakaali ja parsakaali). Vihanneksiksi luetaan yleensä myös eräät yksivuotisina viljeltyjen ruohomaisten kasvien hedelmät kuten kurkku ja tomaatti[2] sekä tuleentumattomina syötävät palkokasvien siemenet, kuten vihreät herneet ja pavut[3].

Useimmat maailmanlaajuisesti tärkeät vihanneskasvit ovat alkujaan peräisin Lähi-idästä ja Välimeren maista. Muutamat lajit kuten kurkku ovat kuitenkin peräisin Itä-Aasiasta, tomaatti Keski-Amerikasta.[4].

Terveysvaikutukset

Useimmat vihannekset sisältävät vain niukasti ravintoenergiaa, mutta niillä on suuri merkitys vitamiinien, kivennäisaineiden ja kuidun lähteenä. Ne sisältävät paljon elimistölle välttämättömiä kivennäis- ja hivenaineita kuten kaliumia, magnesiumia ja mangaania. Niissä on myös paljon folaatteja ja antioksidantteja, kuten C-vitamiinia ja karotenoideja.[5] Beetakaroteeni on yksi yleisimmistä karotenoideista ja toimii A-vitamiinin esiasteena.[5]

Kansainvälisissä tutkimuksissa on ilmennyt, että eniten kasviksia syövät ihmiset sairastuvat sydän- ja verisuonitauteihin 15–40 prosenttia vähemmän kuin niitä vähän syövät. Eniten hedelmäannoksia syövät 54–80-vuotiaat miehet olivat pitkäikäisempiä.

Kasviksissa ja hedelmissä on paljon liukoista ja liukenematonta kuitua, joka edistää suolen toimintaa nopeuttamalla läpikulkua ja toimimalla probioottisten suolistomikrobien energianlähteenä. Kuidut myös sitovat itseensä kolesterolia, ja siten vähentävät ravinnon kolesterolin imeytymistä. Kasvisten energiatiheys on pieni, ne ovat vähäsuolaisia ja sisältävät monia fytokemikaaleja. Kasvikset kuuluvat ehdottomasti jokaiseen ateriaan.[6]

Ei ole raja-arvoa kuinka paljon vihanneksia ja hedelmiä tulisi syödä, vaan ennemminkin pätee: mitä enemmän sitä parempi. Myös vähäinen lisäys tuo terveysvaikutuksia.[7][8]

Vuoden vihannes

Suomessa puutarha-alan keskusjärjestö Puutarhaliitto ry ja Kotimaiset Kasvikset ry ovat valinneet vuodesta 1967 alkaen Vuoden vihanneksen. Valinnan tavoitteena on monipuolistaa vihannesten käyttöä ja tuntemusta. Vuoden 2012 vihannekseksi valittiin yrtit.[9]

Lähteet

  • Rousi, Arne: Auringonkukasta viiniköynnökseen, ravintokasvit ihmisen palveluksessa. WSOY, 1997. ISBN 951-0-21295-4.

Viitteet

  1. ↑ Eija-Riitta Grönros et al.: Kielitoimiston sanakirja, 3. osa (S-Ö), s. 566-567, hakusana vihannes. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-23-9.
  2. ↑ Rousi 1997, s. 236.
  3. ↑ Rousi 1997, s. 128–129, 201.
  4. ↑ Rousi 1997, s. 201–202.
  5. ↑ a b Rousi 1997, s. 201.
  6. ↑ Vartti päivässä pitää lääkärin loitolla, Oy Valitut Palat Ab, Madrid 2004, 360 sivua
  7. ↑ "Underlag till handlingsplan för goda matvanor och ökad fysisk aktivitet" Livsmedelsverket, Stockholm 2004
  8. ↑ Käännös englanniksi: The Action Plan for Healthy Dietary Habits and Physical Activity Food Administration, Stockholm 2004
  9. ↑ Yrtit on valittu Vuoden Vihannekseksi 2012 2012. Kotimaiset Kasvikset ry. Viitattu 19.5.2012.

Katso myös

Aiheesta muualla


 

Suomalaiset hyötypuutarhakasvit
Juurekset
Kaalit
Kurkkukasvit
Mausteet
Mukulakasvit
Palkokasvit
Sipulit
Muut kasvikset
Tämä ruokaan, juomiin, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
  • Merkinnän syy: määritelmä ja terveysvaikutukset vain
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vihannes&oldid=15547318”