Puutarha
Puutarha on hyöty- ja koristekasvien, varsinkin hedelmäpuiden, marjapensaiden tai kukkien viljelyalue.[1] Usein puutarhan on tarkoitus olla näyttävä ja rauhallinen aluelähde?. Tällöin pääosa puutarhan kasveista on istutettu niiden ulkonäön takia, vaikka mukana voi olla pieni hyötykasvimaa ja mahdollisesti joitakin hedelmäpuita.
Asuinrakennukseen välittömästi liittyvää puutarhaa sanotaan kotipuutarhaksi, ja jos tuotteita viljellään myyntiin, kyseessä on kauppapuutarha. Puisto on yleensä suurempi ja julkisempi tila kuin puutarha.
Puutarhatyypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tavallisia puutarhatyyppejä ovat:
- japanilainen puutarha
- arboretum: puuvartisia lajeja sisältävä puisto
- kasvitieteellinen puutarha: kasvikokoelma, jota käytetään erityisesti tutkimustoimintaan
- siirtolapuutarha: kaupungeissa oleva tiivis puutarha-alue, joka on jaettu palstoiksi
- koristepuutarha: koristetarkoitukseen suunniteltu puutarha
- hyötypuutarha: vihanneksia, juureksia, hedelmiä ja marjoja tuottava puutarha
- metsäpuutarha: luonnonmukaisuutta tavoitteleva puutarha
- muotopuutarha: geometriseen muotoon leikattuja puita ja pensaita sisältävä puutarha
- kivikkopuutarha: runsaasti kiviä tai kalliota ja kuivan paikan kasveja sisältävä puutarha
- perhospuutarha: runsaasti perhosia houkuttelevia kukkia sisältävä puutarha
- englantilainen puutarha
- ruusutarha
- kosteikkopuutarha: vesielementtejä sisältävä puutarha
Puutarhakasvit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puutarhassa kasvatettavat kasvit voidaan jakaa ryhmiin:
- kesäkukat (yksivuotiset ruohovartiset kasvit), joista osa sopii kuivakukiksi
- perennat (monivuotiset ruohovartiset kasvit)
- puut, pensaat, varvut ja liaanit
- maanpeitekasvit
- vihannekset ja juurekset
Puutarhaelementtejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puutarha muodostuu sekä luonnonmateriaaleista ja olosuhteista että ihmisen lisäämistä elementeistä:
- Maaperä
- Kivet
- Vesi
- Valaistusolosuhteet
- Tuuli
- Sateisuus
- Ilmanlaatu
- Saasteet
- Sijainti mereen nähden (ilman suolaisuus)
- Kasvillisuus
- Lajien ja lajikkeiden määrä, menestyminen
Ihmisen luomia elementtejä:
- Terassit ja patiot
- Tiet ja polut
- Valaistus
- Veistokset ym.
- Altaat, vesipuutarhat ja muut vesielementit
Koulutus ja järjestöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa maisema-arkkitehdiksi on voinut valmistua Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosastolta, maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmasta vuodesta 1969 alkaen.[2] Käytännössä kohteiden viher- ja puutarhasuunnittelijoina toimivat tyypillisesti puutarhurit ja hortonomit.
Puutarhatalouden keskusjärjestöjä ovat Puutarhaliitto ja Viherympäristöliitto.[3][4]
Tunnettuja puutarhoja Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha
- Turun kasvitieteellinen puutarha
- Roihuvuoren japanilaistyylinen puutarha
- Arboretum Mustila
- Kultaranta
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
- ↑ Suomen Maisema ja arkkitehtiliitto. [1]
- ↑ Puutarhaliitto edistää, kehittää ja valistaa Kotipuutarha. Puutarhaliitto ry. Viitattu 30.10.2014.
- ↑ Etusivu Viherympäristöliitto. Viitattu 30.10.2014.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Blogeja suomalaisista puutarhoista (Arkistoitu – Internet Archive)
- Rakennusperintö.fi artikkeli: Omalla pihalla - omavaraisviljelyä, tyyppimalleja ja ekoajattelua (Arkistoitu – Internet Archive)
- Kasvun ihmeitä ikkunalla ja parvekkeella (Helsingin kaupunginkirjasto) (Arkistoitu – Internet Archive)
- Lyhyt puutarhojen historia(englanniksi)