Siirtolapuutarha

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Saksalaista siirtolapuutarha-aluetta

Siirtolapuutarha on noin kolmen, neljän aarin kokoisista maapalstoista muodostuva puutarha-alue. Palstoja yhdellä alueella on muutamista kymmenistä muutamiin satoihin. Palstojen omistaja on yleensä kaupunki, joka vuokraa asukkailleen pitkäaikaisella sopimuksella. Siirtolapuutarhapalstalle saa rakentaa pienehkön mökin ja istuttaa monivuotisia kasveja, mutta antimet tulee kuluttaa itse eikä myydä. Siirtolapuutarhoissa saa nykyisin yöpyä ympärivuotisesti, mutta tilaa ei saa vuokrata eteenpäin. Se poikkeaa kaupunkien vuokraamista kasvimaapalstoista siinä, että tontit ovat isompia ja toiminta pysyvämpää – monilla perheillä on ollut sama siirtolapuutarhapalsta vuosikymmenien ajan.

Suomessa siirtolapuutarhoja syntyi alkuaan puhtaasti viljelyä varten aikana jolloin ruuasta oli pulaa. Alusta saakka viljelijät muodostivat kiinteähköjä yhteisöjä, jotka sekä huolehtivat yhteisistä töistä että järjestivät tansseja tai muita huveja. Vuosikymmenten myötä toiminta painottui enemmän virkistyskäyttöön. Tällä hetkellä palsta hankitaankin poikkeuksetta virkistystä ja ajanviettoa varten. Yhteisönä siirtolapuutarhat ovat jonkinlaisia "maalaiskyliä kaupungin kupeessa", ihmiset tuntevat toisensa ja aikaa vietetään paljon yhdessä. Alueilla on yleensä myös yhteisiä tiloja, kuten sauna tai juhlatilaa.

Siirtolapuutarhoja on noin 50 ympäri Suomea ja viljelijöitä näissä yhteensä noin 5000. Uusia alueita perustetaan edelleen, ja esimerkiksi vuonna 2006 oli uusimman tulokkaan Rovaniemen siirtolapuutarhan palstoista puolet rakennettu.

Ryhmäpuutarha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ryhmäpuutarha on muuten siirtolapuutarhan kaltainen, mutta eroaa siitä maan omistussuhteen perusteella. Ryhmäpuutarhan maa-alueen omistaa tätä tarkoitusta varten perustettu yhtiö, jota hallinnoi osakkeenomistajien valitsema hallitus ja palkattu isännöitsijä. Tässä suhteessa ryhmäpuutarha muistuttaa tavallista asunto-osakeyhtiötä, jonka osakehuoneistoa mökki vastaa. Ryhmäpuutarhassa, toisin kuin siirtolapuutarhassa, mökin omistajaa määrittyy sakeyhtiölain perusteella. Osa ryhmäpuutarhoista on myös talviasuttavia, mikä myös erottaa ne perinteisistä siirtolapuutarhoista.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuperäinen mökki Niihaman siirtolapuutarhamuseossa Tampereella on peräisin 1920-luvulta.

"Ensimmäinen siirtolapuutarha" on esitelty eri lähteissä hieman toisistaan poikkeavasti. Siirtolapuutarhoja tai "työläispuutarhoja" perustettiin Saksaan työväestön moraalin ja ruumiinkunnon kohottamiseksi 1820-luvulla.lähde? Myöhemmin kohderyhmänä olivat etenkin lapsiperheet. Ensimmäisenä nimettynä kohteena historiikeissa esiintyy yleensä Tanskaan Aalborgin kaupunkiin vuonna 1884 perustettu siirtolapuutarha.lähde tarkemmin?

Suomessa toimintaa esiteltiin 1902. Porvooseen perustettiin siirtolapuutarhayhdistys vuonna 1915, mutta ensimmäinen maailmansota pysäytti hankkeen. Seuraavaksi perustettiin Tampereen siirtolapuutarha (sittemmin Hatanpään siirtolapuutarha, nykyään Niihaman ryhmäpuutarha) vuonna 1916. Se on Suomen vanhin edelleen toimiva siirtolapuutarhayhteisö, joka kuitenkin siirrettiin Hatanpäältä Niihamaan vuonna 1977. Helsingin Ruskeasuon (1918) siirtolapuutarha on maan vanhin alkuperäispaikallaan oleva siirtolapuutarha.

Tunnetuin alkuvuosien aktiivihenkilö oli opettaja E. J. Reinilä. Hän oli mukana perustamassa nykyistä Niihaman ryhmäpuutarhaa ja toimi sen puheenjohtajana alkuvuosikymmenet. Reinilä toimi myös Siirtolapuutarhaliiton puheenjohtajana koko 1930-luvun, ja oli muun muassa aktiivisesti mukana perustamassa Siirtolapuutarha-lehteä.

Tunnettuja siirtolapuutarha-alueita Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vallilan siirtolapuutarha Helsingissä.
Nekalan siirtolapuutarha Tampereella.

Espoossa

Heinolassa

  • Heinolan siirtolapuutarha, Vasikkasaari

Helsingissä

Hyvinkäällä

Hämeenlinnassa

  • Kantolanniemen siirtolapuutarha

Järvenpäässä

  • Haarajoen siirtolapuutarha

Jyväskylässä

Kokkolassa

  • Tullinmäen siirtolapuutarha
  • Ykspihlajan siirtolapuutarha

Kotkassa

Kouvolassa

Kuopiossa

Lahdessa

  • Kotiniemi

Lappeenrannassa

  • Skinnarilan siirtolapuutarha

Mikkelissä

  • Kurkilammen siirtolapuutarha

Oulussa

Porissa

  • Hevosluodossa

Tampereella

Turussa

  • Kupittaa
  • Illoinen
  • Peltola

Vantaalla

  • Kiinteistö Oy Kesäheinä, ryhmäpuutarha, Lapinkylä (235 mökkiä)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Falck, Ilkka, Schröder, Katri & Forsius, Eiler: Pieniä puutarhaunelmia. Helsinki: Otava, 2010. ISBN 978-951-1-23706-8.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta siirtolapuutarha.