Kumpulan siirtolapuutarha
Kumpulan siirtolapuutarha on Helsingin toiseksi vanhin siirtolapuutarha. Se perustettiin vuonna 1927. Siirtolapuutarha sijaitsee Kumpulan pientaloalueen ja Käpylän Kisakylän välissä. Alue on kulttuurihistoriallisesti arvokas.
Alue ja toiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kumpulan siirtolapuutarhassa on 268 palstaa, ja palstan keskimääräinen pinta-ala on noin 300 neliömetriä. Mökkien maksimikoko on 26 m² ja korkeus neljä metriä.[1][2] Kaikessa rakentamisessa tulee noudattaa kaupungin ja yhdistyksen vahvistamia ohjeita.
Aluetta hallinnoi ja hoitaa Kumpulan Siirtolapuutarhayhdistys r.y. Yhdistys vuokraa palstat jäsenilleen. Vain Helsingissä kirjoilla oleva voi vuokrata palstan. Vuokraaja voi siirtää vuokrasopimuksen edelleen. Palstoista maksetaan vuosittain maanvuokra Helsingin kaupungille sekä kulutus-, alueen hoito- ja jäsenmaksuja yhdistykselle.
Yhdistys järjestää vuosittain sekä sisäisiä että yleisölle avoimia tapahtumia, joista syystori on näkyvin. Yksi alkuperäismökeistä on yhdistyksen omistamana museona.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helsingin ensimmäinen siirtolapuutarha perustettiin 1918 Ruskeasuolle. Helsingin kaupunginjohtaja Arthur Castrén edisti kunnallista siirtolapuutarha-aatetta, ja Helsingin kaupunginvaltuusto päätti vuonna 1924 perustaa uuden puutarhan Kumpulaan. Se oli tarkoitettu erityisesti Kallion, Hermannin ja Vallilan aseukkaille.[3]
Kumpulan siirtolapuutarhan pääsuunnittelija oli Birger Brunila. Yleiset alueet olivat puutarhasuunnittelija Elisabeth Kochin vastuulla, ja arkkitehti Antero Pernaja teki puutarhamajojen tyyppipiirustukset. Kaupunki teetti asemakaavan sekä yhteiskäyttörakennukset ja -istutukset. Puutarha rakennettiin Kumpulanlaaksoon, jota rajasi metsäalueet.[3]
Kumpulan siirtolapuutarhayhdistys perustettiin 1927. Ensimmäiset tontit oli vuokrattu jo aiemmin, ja mökit valmistuivat yhdistyksen perustamisen jälkeen vielä samana vuonna. Puutarhan keskusmaja valmistui 1934. Sitä on laajennettu kerhotaloksi vuosina 1976 ja 1990. Alkujaan mökeissä yöpyminen oli kielletty, ja Eelis Paalasen muutospiirustukset hyväksyttiin 1931 ja kuistien lasittaminen sallittiin 1938. Oiva Nummialan käsialaa olivat puolestaan vuoden 1957 muutospiirustukset.[3]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kukoistava Kumpula (PDF) 2002. Kumpulan Siirtolapuutarhayhdistys ry. Viitattu 1.7.2025.
- ↑ Malla Murtomäki: Siirtolapuutarhamökki on Jyrkille paratiisi lähellä kotia: ”Yhteisö tekee paikasta erityisen” OP Media. 24.6.2024. OP Ryhmä. Viitattu 1.7.2025.
- ↑ a b c Herttoniemen ja Kumpulan siirtolapuutarhat Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 1.7.2025.