Hyötypuutarha

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Hyötypuutarha on puutarhatyyppi, jossa viljellään hyötykasveja, joita ovat vihannekset, juurekset, peruna, sipulit, marjat ja yrtit. Vihanneksista tunnetuimpia ovat kaalit, salaatit, pavut, herne, tomaatti, kurkku, kurpitsa ja paprikat. Yleisimpiä juureksia ovat punajuuri, porkkana, retiisi, retikka, nauris ja lanttu. Yleisiä viljeltyjä marjoja ovat puutarhamansikka, vadelma ja mustaherukka. Hedelmistä yleisimpiä ovat omena, luumu ja kirsikka. Tunnetuimpia yrttejä ovat basilika, meirami, persilja, sitruunamelissa, mintut, korianteri, rakuuna ja liperi.

Kuten koristepuutarhassa, myös hyötypuutarhassa kasvupaikan sijainnin edullisuus on tärkeä. Kasvimailla on sekä rivejä että penkkejä. Kasvimaan muotoja on monenlaisia ja jokainen voi tehdä sen muotoisen penkin, minkä katsoo itse parhaaksi. Penkki voi olla myös kohopenkki, jonka reunojen ympärys voi olla esimerkiksi puinen. Myös kasvihuoneviljelyssä sijainnilla on merkitystä. Kasvihuone tulisi sijoittaa paikkaan, joka on paitsi kasven kannalta mahdollisimman hyvä, myös hoitotoimenpiteiden kannalta mahdollisimman käytännöllinen.[1]

Kasvivuorottelu auttaa kasvinsuojelussa. Hyvä vuorotteluväli on kolme tai neljä vuotta. Kasvinsuojelussa auttaa myös kateharso.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Luonnonmukainen kotipuutarha, Valitut Palat

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Marja Ylitalo: ”Kotikasvihuone”, Kotipuutarhurin pikkujättiläinen, s. 509. Porvoo: WSOY, 1995. ISBN 951-0-13471-6.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Puutarha ja Piha, Satoisa hyötytarha, Juha Forsblom, Weilin+Göös, 2007, Isbn 978-951-0-30989-6
  • Suomalaiset marjat, Sinikka Piippo, Minerva, 2010, Isbn 978-952-492-351-4
  • Suuri yrttikirja, Jekka McVicar, Suomeksi toimittanut Elsi Saariaho, WSOY, 2004, Isbn 951-0-28654-0