Ero sivun ”Euroopan unionin tuomioistuin” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
Yleinen tuomioistuin on EU:n tuomioistuimen ensimmäinen aste, ja se käsittelee suurimman osan EU:n toimielimiä vastaan nostetuista kanteista. Sen keskeisimpiä aloja on kilpailuoikeudellisten asioiden ratkaiseminen. Virkamiestuomioistuin on EU:n ensimmäinen erityistuomioistuin, ja sen tehtävänä on ratkaista unionin virkamiehiä koskevia riita-asioita.<ref name="formin"/> Lisäksi suunnitteilla on yhteisön tavaramerkkituomioistuin. |
Yleinen tuomioistuin on EU:n tuomioistuimen ensimmäinen aste, ja se käsittelee suurimman osan EU:n toimielimiä vastaan nostetuista kanteista. Sen keskeisimpiä aloja on kilpailuoikeudellisten asioiden ratkaiseminen. Virkamiestuomioistuin on EU:n ensimmäinen erityistuomioistuin, ja sen tehtävänä on ratkaista unionin virkamiehiä koskevia riita-asioita.<ref name="formin"/> Lisäksi suunnitteilla on yhteisön tavaramerkkituomioistuin. |
||
Suomen tuomarina toimii [[Allan Rosas]] ja häntä ennen [[Leif Sevón]]. Ensimmäinen suomalainen julkisasiamies |
Suomen tuomarina toimii [[Allan Rosas]] ja häntä ennen [[Leif Sevón]]. Ensimmäinen suomalainen julkisasiamies oli [[Niilo Jääskinen]] vuoteen 2015 asti. Yleisen tuomioistuimen suomalaistuomarina työskentelee [[Heikki Kanninen]]. |
||
== Tehtävät == |
== Tehtävät == |
||
Versio 16. helmikuuta 2016 kello 11.50
Euroopan unionin tuomioistuin (CJEU) on Luxemburgissa toimiva tuomioistuin, joka ratkoo Euroopan unionin sopimuksiin ja säännöksiin liittyviä oikeuskysymyksiä. Se on yksi Euroopan unionin toimielimistä. Tuomioistuimen nimi oli vuoteen 2009 asti Euroopan yhteisöjen tuomioistuin. Nykyisen nimensä se sai Lissabonin sopimuksessa.
Organisaatio
Euroopan unionin tuomioistuin koostuu kolmesta tuomioistuimesta, korkeimmasta tuomioistuimesta, yleisestä tuomioistumesta ja virkamiestuomioistuimesta.[1] Siihen kuuluvat unionin tuomioistuin, jonka toimivaltaan kuuluvat tärkeimmät institutionaaliset ja unionin toimielinten väliset asiat. Se käsittelee muun muassa Euroopan komission jäsenvaltioita vastaan nostamia kanteita ja kansallisten tuomioistuimen tekemiä ennakkoratkaisupyyntöjä. Sen käsittelyyn tulee myös yleisen tuomioistuin päätöksistä tehdyt valitukset.[2] Ylimmässä tuomioistuimessa on tuomari jokaisesta EU:n jäsenvaltiosta, ja lisäksi sitä avustaa kahdeksan julkisasiamiestä.[1] Tuomarit valitaan kuuden vuoden toimikaudeksi, jonka jälkeen heidät on mahdollista valita uudelleen. Valintaedellytyksiä ovat lakimieskoulutus, riippumattomuus ja kelpoisuus kotimaan korkeimpiin tuomarin virkoihin. Tuomioistuimen toimintaa johtaa presidentti, jonka tuomarit valitsevat keskuudestaan.
Yleinen tuomioistuin on EU:n tuomioistuimen ensimmäinen aste, ja se käsittelee suurimman osan EU:n toimielimiä vastaan nostetuista kanteista. Sen keskeisimpiä aloja on kilpailuoikeudellisten asioiden ratkaiseminen. Virkamiestuomioistuin on EU:n ensimmäinen erityistuomioistuin, ja sen tehtävänä on ratkaista unionin virkamiehiä koskevia riita-asioita.[2] Lisäksi suunnitteilla on yhteisön tavaramerkkituomioistuin.
Suomen tuomarina toimii Allan Rosas ja häntä ennen Leif Sevón. Ensimmäinen suomalainen julkisasiamies oli Niilo Jääskinen vuoteen 2015 asti. Yleisen tuomioistuimen suomalaistuomarina työskentelee Heikki Kanninen.
Tehtävät
EU:n tuomioistuimella on käytännön tasolla kolme tehtävää. Yksi sen tehtävistä on arvioida unionin elinten toimien laillisuutta ja niiden toimien käytäntöjä. Unionin jäsenvaltiot, EU:n neuvosto ja Euroopan komissio voivat kaikki tuoda tapauksia tuomioistuimeen, jos ne kokevat, että jokin EU:n toimielimistä ei ole toiminut eurooppaoikeuden mukaan.[3]
Valvontamenettely puolestaan on tuomioistuimen käsittelevä tapaus, jossa jäsenvaltiota epäillään liittymissopimuksen rikkomisesta. Jos tuomioistuin toteaa, että jäsenvaltio on tehnyt väärin, se määrää, että valtion on korjattava tilanne. Jos korjausta ei tapahdu, toisen käsittelyn jälkeen annetaan sakko. Komission lisäksi myös toinen jäsenvaltio voi nostaa kanteen toista jäsenvaltiota vastaan.[3] Kuitenkin ennen tuomioistuin prosessia komission ja jäsenvaltion on pyrittävä selvittämään asia kirjeenvaihdolla.[4]
Kolmas tehtävä on neuvoa kansallisten tuomioistuimia eurooppaoikeutta koskevissa asioissa. Jäsenvaltioiden tuomioistuimien pitää noudattaa tietyissä asioissa eurooppaoikeutta. Jos jäsenvaltioissa on epäselvyyttä eurooppaoikeuden täsmällisestä tulkinnasta, asiaa voi kysyä unionin tuomioistuimelta.[3]
Euroopan unionin tuomioistuin käsittelee kuuden tyyppisiä kanteita:
- Jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevat kanteet (kantajana komissio tai toinen jäsenvaltio)
- Kumoamiskanteet (kantajana jäsenvaltio, parlamentti, neuvosto, komissio tai yksityinen taho, joka vaatii toimielimen päätöksen kumoamista)
- Laiminlyöntikanteet (tuomioistuin voi tutkia, onko jokin toimielin laiminlyönyt velvollisuutensa ryhtyä toimenpiteisiin)
- Vahingonkorvauskanteet
- Muutoksenhaku (ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ratkaisuihin oikeuskysymysten osalta)
- Ennakkoratkaisut (jäsenvaltioiden tuomioistuimien tekemien ennakkoratkaisupyyntöjen perusteella)
Katso myös
Lähteet
- Lelieveldt, Herman & Princen, Sebastiaan: The Politics of the European Union. Cambridge: Cambridge University Press, 2011. ISBN 978-0-521-74011-1.
Viitteet
- ↑ a b Lelieveldt & Princen, s. 75.
- ↑ a b Euroopan unionin tuomioistuinasiat formin.finland.fi. 19.9.2013. Ulkoasiainministeriö. Viitattu 4.12.2013.
- ↑ a b c Lelieveldt & Princen, s. 74.
- ↑ EU-tuomioistuinasiat Valtioneuvosto. Viitattu 4.12.2013.
Aiheesta muualla