Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)

↑	Arkisto	Lisää uusi aihe	Kysy vapaasti

Neuvonta

Sekalaista

Käytännöt

Kielenhuolto

Tekniikka

Tekijänoikeudet

Uutiset

Kysy vapaasti

n · k ·

Tervetuloa kahvihuoneeseen Kysy vapaasti!

Kysymykset asioista, jotka eivät liity Wikipediaan. Wikipediaa koskevat keskustelut kuuluvat kahvihuoneen muihin osastoihin. Jos tarvitset apua Wikipedian käyttämiseen, voit pyytää sitä neuvonnasta. Valitse kysymyksellesi mahdollisimman kuvaava otsikko! Keskustelut, joihin ei ole tullut kommentteja 30 vuorokauteen, arkistoidaan automaattisesti.
Vanhat keskustelut löytyvät arkistosta.

Englannin kielen will ja shall?

1990-luvulla yläasteen englannin kielen opettajani kertoi, että kaikissa tapauksissa, joissa käytetään apuverbiä will on "ennen vanhaan" voinut käyttää myös apuverbiä shall - ja päinvastoin.

Millainen tilanne on nykyään? Onko periaatteessa vieläkin sellainen englannin kirjakielen käyttö hyväksyttävää, jossa futuuri-ilmauksissa verbejä will ja shall käyttää oman halunsa mukaan?

Toisen maailmansodan aikana tuli Isossa-Britanniassa tunnetuksi iskulause "Britain shall not burn". Mikäli kyseinen lause otettaisiin käyttöön nyt, niin olisiko se todennäköisesti muodossa "Britain will not burn"?

--37.33.138.39 24. helmikuuta 2019 kello 17.04 (EET)

Sanojen merkityksessä on vivahde-ero. Will on neutraalimpi ja korostaa vapaaehtoisuutta, shall taas puhujan tahtoa tai jopa uhkausta. Sanakirjassani on esimerkki: he says he will not go but I say he shall, suom. "hän sanoo ettei mene mutta minä sanon että kyllä menee". Esimerkkilauseeseesi juhlallinen shall sopii paljon paremmin kuin will, koska iskulauseella korostettiin kansan yksituumaisuutta ja tahtoa. -Ochs (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 17.41 (EET)

En-opettaja sanoi vähän mitä sattuu. Ennenhän noissa oli persoonaero: 1. persoonassa neutraali futuuri oli "I shall", kun taas muissa persoonissa käytettiin sanaa "will". Jos pantiin toisinpäin, futuuri muuttui tahdonilmaisuksi. Kielioppikirjoissa on asiasta hyvät selitykset. --Pxos (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 18.05 (EET)

Niin, ja jos osaa englantia, asiasta on kirjoitettu kokonainen artikkeli en-wikiin. --Pxos (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 18.07 (EET)

Shall on erittäin harvinainen amerikanenglannissa. Hollywood-elokuvissa siihen ei törmää. Vielä 1960- ja 1970-luvuilla brittienglanti on ollut ihan yleinen englannin kielen muoto, mutta 1980-luvulta alkaen amerikanenglanti on syönyt sen. --Hartz (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 18.09 (EET)

Paitsi kysymyksissä. Ei ole USA:ssakaan mitään muuta vaihtoehtoa kysymykselle "Shall I open the window?" Siinä ei voi käyttää "will"-sanaa ilman, että kysymyksestä tulee absurdi. Asiat eivät ole aivan mustapaitaisia. --Pxos (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 18.13 (EET)

Kokeillaas. "Would you mind if I open(ed) the window?" / "Do you mind if I open(ed) the window?" --Hartz (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 18.17 (EET)

Kokeilut voidaan viedä vaikka kuinka kauas metsään. Tuo on eri kysymys. Dialogissa "—I don't feel very well. —Will I open the window?" ei ole mieltä. Mutta Wikipediassa on usein niin, että alkuperäinen kysymys voidaan unohtaa heti ja ruveta puhumaan siitä, mitä shälli suuhun tuo. --Pxos (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 18.51 (EET)

Aionko avata ikkunan? --Höyhens (keskustelu) 15. maaliskuuta 2019 kello 21.40 (EET)

Olet turhan jyrkkä, ks. esim. [1], jonka mukaan ainakin Irlannissa ja Skotlannissa voidaan hyvin kysyä "Will I open the window?". Keskustelupalstasälää aiheesta: [2]. -Ochs (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 18.57 (EET)

Oxforddictionaries.com sanoo: "In practice, though, the two words are used more or less interchangeably, and this is now an acceptable part of standard British and American English; however, the word shall is now seldom used in any normal context in American English." -Ochs (keskustelu) 24. helmikuuta 2019 kello 21.40 (EET)

Amerikanenglannissa ei siis ole mahdollista sanoa: I shall open the window. Mutta sen sijaan Shall I open the window? on mahdollinen. --40bus (keskustelu) 5. huhtikuuta 2019 kello 19.39 (EEST)

Kaikkihan on mahdollista, mutta ensimmäinen lause kuulostaa amerikkalaisen korvissa vanhahtavalta. Tämän arvostetun amerikkalaisen kielenoppaan mukaan (s. 720-721) tuo jälkimmäinen lause edustaakin niitä ainoita tapauksia, joissa shall on vielä tarpeen ja ehkä säilyy hengissä. Muuten sanaa luonnehditaan amerikanenglannissa "perifeeriseksi". -Ochs (keskustelu) 5. huhtikuuta 2019 kello 23.30 (EEST)

Miksi linja 665K ei näy HSL:n haussa?

Minusta on kiva vain katsella linjojen reittejä. Huomasin vain äsken, että linja 665K ei näy HSL:n haussa, vaikka se näkyy aikatauluissa. Miksi? --40bus (keskustelu) 30. maaliskuuta 2019 kello 20.15 (EET)

Missä aikataulussa tuollainen linja näkyy? Ei ainakaan tässä. -Ochs (keskustelu) 30. maaliskuuta 2019 kello 23.33 (EET)

Tai lukee siellä "K reitti kulkee Riihikallion kautta", mutta yhdenkään lähdön kohdalla ei ole K-kirjainta. Olisiko lause jäänyt vanhoista aikatauluista? -Ochs (keskustelu) 30. maaliskuuta 2019 kello 23.37 (EET)

Toisinkin päin on. Samasta aikataulusta huomaa, että linjan 937 aikataulussa on lähtöjen 17:11 Nahkelasta ja 17:20 Hyrylästä kohdalla B-kirjain. Mutta sen merkitystä ei selitetä siinä. --40bus (keskustelu) 20. huhtikuuta 2019 kello 19.23 (EEST)

British America

Mitä British America on suomeksi? Britannian Amerikkako? Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 4. huhtikuuta 2019 kello 10.25 (EEST)

Brittiläinen Amerikka. --Vnnen (keskustelu) 4. huhtikuuta 2019 kello 20.18 (EEST)

Törmäsin enwikissä sivuun British America, ja ajattelin kääntää sen suomeksi. Nyt alkaa tuntua, että artikkeli Brittiläinen imperiumi käsittelee samaa aihetta!!! Olenko millään lailla oikeassa? Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 9. huhtikuuta 2019 kello 13.01 (EEST)

Totta kai Britannian Amerikan-siirtokunnat olivat osa imperiumia. Se ei sinänsä sulje pois ala-artikkelia tästä imperiumin osasta, jos yläartikkeli paisuisi liian suureksi. Huom. on myös artikkeli Kolmetoista siirtokuntaa. Kannattaa ensin miettiä ja keskustella, mitä eri artikkeleja tarvitaan. Tuossa en-wikin artikkelissa on sitä paitsi aika niukasti lähteitä, joten en kääntäisi sitä, vaan etsisin ensin lähteitä. -Ochs (keskustelu) 10. huhtikuuta 2019 kello 17.06 (EEST)

Voiko tämän kääntää suomeksi?

Voiko sivuston http://kakkakaffe.com/ nimen kääntää sivistyneesti suomeksi?

--176.93.34.41 4. huhtikuuta 2019 kello 17.36 (EEST)

Täällä bloginpitäjä selittää kieltämättä aika erikoista nimivalintaansa. Nimi ei ole ruotsiksi "sivistynyt", joten ei sitä tarvitse suomeksikaan sivistyneesti kääntää. Onneksi riikinruotsalaiset eivät ymmärrä nimen hienouksia, vaan luulevat, että kyseessä on jokin erikoinen suomenruotsalainen tapa kirjoittaa kaka. -Ochs (keskustelu) 4. huhtikuuta 2019 kello 22.55 (EEST)

Ihmisten jakaminen rotuihin?

Biologisesti on kiistatonta, että ihmiset kuuluvat viime kädessä eläinkuntaan. Eri eläinlajien edustajia jaetaan vieläkin yleisesti eri rotuihin kuuluviksi - esimerkiksi koirarotuja katsotaan olevan valtavasti. Näin ollen tuntuisi periaatteessa luonnolliselta katsoa myös ihmisten jakautuvan eri rotuihin.

Esimerkiksi vanhoissa maantiedon kirjoissa on ihmiset jaettu karkeasti kolmeen eri päärotuun kuuluviksi eli valkoisiin, mustiin ja keltaisiin. Vaikkei ihmisroduista nykyään yleisesti enää puhutakaan, pystyy ulkonäön perusteella havaitsemaan, että vaikkapa valkoihoinen suomalainen, tummaihoinen kenialainen ja "keltainen" kiinalainen ovat nykyäänkin selkeästi eri ryhmiin kuuluvia.

Onko siis niin, että ihmiset olisivat puhtaasti biologiselta kannalta jaettavissa edelleenkin rotuihin, muttei sitä kuitenkaan tehdä, koka se johtaisi helposti näkemyksiin ihmisrotujen eriarvoisuudesta?

Historian saatossa on monesti selitetty valkoihoisten menestyneisyyden johtuvan siitä, että valkoihoiset ovat synnynnäisiltä "rotuominaisuuksiltaan" muihin "rotuihin" kuuluvia älykkäämpiä. Tällaiset näkemykset katsotaan nykyään yleensä räikeäksi rasismiksi. Onko kuitenkaan pystytty esittämään kiistattomia todisteita siitä, etteivät eri "ihmisrodut" ole älykkyydeltään eri tasoisia?

--87.93.12.84 6. huhtikuuta 2019 kello 15.08 (EEST)

Itse jaan ihmisen alalajeihin. Kiinalaisten älykkyysosamäärän keskiarvo on korkea, mutta hajonta kapea. Valkoisilla älykkyysosamäärän keskiarvo on kiinalaista matalampi, mutta hajonta on leveämpi. Se tarkoittaa että valkoinen voi olla kiinalaista älykkäämpi, mutta ei keskimäärin sitä ole. --Hartz (keskustelu) 6. huhtikuuta 2019 kello 15.25 (EEST)

Mistä näkee Kampin kaukoliikenneterminaalin laiturijaon?

Katselen tässä vain terminaalien laiturijakoja, ja haluaisin tietää, mistä näkee Kampin kaukoliikenneterminaalin laiturijaon? --40bus (keskustelu) 6. huhtikuuta 2019 kello 18.55 (EEST)

Yllättävän koville ottaa laiturikartan lötyminen. Jotain tietoa löytyy bussiyhtiöiden sivuilta: esim. [3] ja [4]. -Ochs (keskustelu) 6. huhtikuuta 2019 kello 19.20 (EEST)

Entä sitten vaikkapa Korsisaaren Nurmijärven linjojen tai Tuusulan linjojen lähtölaiturit? --40bus (keskustelu) 6. huhtikuuta 2019 kello 19.59 (EEST)

[5]. Oletko muuten koskaan kuullut Googlesta? -Ochs (keskustelu) 6. huhtikuuta 2019 kello 20.13 (EEST)

Suomalainen työelämä ennen ja nyt

Olen ollut mukana suomalaisessa työelämässä 1990-luvulta alkaen. Koen, että ajanjaksolla sieltä nykypäivään työelämämme perinteisissä palkkatöissä on tavallisen rivityöntekijän kannalta muuttunut mm. seuraavin tavoin:

- Toiminta on monilla aloilla muuttunut monipuolisemmaksi eli "asiakkaille" tahdotaan tarjota yhä enemmän erilaisia vaihtoehtoja.

- Pelkän yhden tai kahden työtehtävän osaaminen ja tekeminen on työpaikoilla karsiutunut olemattomiin, ja sen tilalle on vahvasti tullut moniosaajuus. Näin ollen ei siis ole enää olemassa avustavia työntekijöitä, vaan pelkkiä ammattihenkilöitä.

- Moneenkaan paikkaan ei enää nykyään pääse sisälle suoraan kadulta oppipojaksi tai -tytöksi, jota kokeneemmat työntekijät sitten opettaisivat työntekoon.

- Koulutustaustaa ja laajaa kokemusta vaaditaan nykyään runsaasti lähes alalla kuin alalla, jotta voisi saada työpaikan.

- Henkilökuntaa on työpaikoilla nykyään aiempaa vähemmän suhteessa työn määrään. Toisin sanoen siinä missä 1990-luvulla tiettyä työmäärää tekemässä oli kolme työntekijää, tehdään sama työmäärä nykyään usein vain kahden työntekijän voimin. On siis tapahtunut työtehtävien niputtamista.

- Työnkulku on muuttunut työpaikoilla sekavammaksi ja rikkonaisemmaksi, jolloin työtehtäviä ei pysty tekemään yksi kerrallaan alusta loppuun, vaan työntekijät joutuvat siirtyilemään työpaikoilla lennosta tehtävästä toiseen.

Miten te muut koette suomalaisen perusduunarin työelämän muuttuneen 1990-luvulta tähän päivään?

Entä miten nykypäivän työelämämme eroaa esimerkiksi 1950 - 1980-lukujen menosta?

--87.93.21.176 6. huhtikuuta 2019 kello 21.58 (EEST)

Käsittääkseni nämä ilmoittamasi muutokset ovat tapahtuneet jo 1990-luvulle tultaessa. Vaikea uskoa että olet vasta silloin tullut työelämään. --Höyhens (keskustelu) 6. huhtikuuta 2019 kello 22.25 (EEST)

Olen tullut työelämään 1997. Ehkä asiat eivät sittenkään ole - tarkemmin ajateltuna - nykyään noin reilusti silloisesta poikkeavia, kuin alkuperäisessä tekstissäni sanoin. Epäilen kuitenkin, ettei meno työpaikoilla ollut 1990-luvulla kuitenkaan ihan samalla tavalla tiukkaa, kuin nykyään.

Miten nykypäivän työelämä eroaa 1990-lukua edeltävien aikojen työelämästä? Oletan, että meno oli menneiden vuosikymmenten työpaikoilla jotenkin nykyistä ihmiskasvoisempaa.

--87.93.21.176 6. huhtikuuta 2019 kello 22.49 (EEST)

Ainakin asiaan vaikuttaa, että työelämää on automatisoitu ja sikäli varsinaisia työntekijöitä tarvitaan vähemmän, eikä tämä koske pelkästään teollisuutta. Lisäksi herättää huomiota, että monia työsuhteita on muutettu alihankintasuhteiksi, jolloin työoloja on vaikeampi valvoa. Tähän verratuna karumpi versio on, että työsuhteita on muutettu jopa yrittäjäsuhteiksi, jolloin yrittäjätyöntekijä joutuu vastaamaan työsuhdeturvastaan ja sairausvakuutuksistaan ym. itse. --Höyhens (keskustelu) 6. huhtikuuta 2019 kello 23.00 (EEST)

Kolmas asia on töiden vienti kehitysmaihin, joissa työvoima on halpaa ja sitä käytetään vähemmän vastuullisesti. Em. syistä ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvalta on vähentynyt työpaikoilla -70-luvulta alkaen, joskin siihenkin asti monilla työpaikoilla järjestäytyneiden työntekijöiden syrjintä oli yleistä, mahdollisesti jopa yleisempää kuin nykyään, mutta tästä minulla ei ole tilastotietoa. --Höyhens (keskustelu) 6. huhtikuuta 2019 kello 23.07 (EEST)

Sikälihän kehitys on paradoksaalista, että työnjohtajille on opetettu osallistavaa johtamista ym. mutta joka on halutun työpaikkademokratian sijasta tehnyt työntekijöille osallisuuden vain YT- tai paremmin sanottuna vain irtisanomiseen liittyviin kysymyksiin. Toisaalta itse työsuojelun vaatimukset ovat vähentäneet ammattitauteja ja vaaratilanteita työpaikoilla, mikä on kiistämätön parannus. --Höyhens (keskustelu) 6. huhtikuuta 2019 kello 23.13 (EEST)

En juuri näihin vapaisiin keskustelualoituksiin puutu, mutta tähän sentään. Yksi merkittävä parannus on alkoholinkäytön romahtaminen työaikana ja työhön liittyvissä tilaisuuksissa. Muutama vuosikymmen sitten oli aivan tavanomaista että keskellä päivää järjestettävässä tilaisuudessa oli tarjolla vapaasti juotavaksi väkeviä alkoholijuomia, ja niitä myös juotiin, niin että loppupäivä meni sitten jatkoilla. Lounas saatettiin nauttia lähiravintolassa 2-3 oluella vahvistettuna, ellei lounas sitten ollut ns. pitkä. Työajan ulkopuolella järjestetyt seminaarit olivat järjestään kosteita. Ette uskoisi vaikka näkisitte aikakoneella. Asennemuutos on kiitettävä. --Abc10 (keskustelu) 7. huhtikuuta 2019 kello 07.55 (EEST)

Vaihtoehtoja Jeesukselle?

En henkilökohtaisista syistä voi olla uskovainen, mutta kaipiaisin samanlaista yhteisöllisyyttä, kuin kristillisessä seurakunnassa on. Mistä tällaisen yhteisöllisyyden voisi löytää ilman Jeesusta? --Räätäli Tikkanen (keskustelu) 7. huhtikuuta 2019 kello 18.53 (EEST)

Seurakunnan toimintaan voi hyvin osallistua, vaikka ei olisi uskovainen tai ei kuuluisi kirkkoon. -Ochs (keskustelu) 7. huhtikuuta 2019 kello 19.14 (EEST)

Mistä tämä johtuu?

Käytin aikoinaan lääkärin minulle määräämää lääkitystä, joka aiheutti haittavaikutuksena säärien syyhyämistä. Kun lääkitys sittemmin lopetettiin, hävisivät säärisyyhytkin.

Kuitenkin, jos nykyään alan muistella noita aikoja, jolloin sääreni syyhysivät, alkavat sääreni jälleen syyhytä. Kyseessä ei ole kuviteltu tunne, vaan ihan aito fyysinen syyhyn tunne.

Mitenkähän näiden nykyisten tuntemusteni aiheutuminen voidaan selittää?

--176.93.123.222 7. huhtikuuta 2019 kello 20.15 (EEST)

Tarkoittanet kutinaa yleensä eikä varsinaista syyhyä, jonka aiheuttaa syyhypunkki. Kutinaan voi olla fyysisten syiden ohella myös psyykkisiä ja neurologisia syitä. Ks. myös Aavekipu. -Ochs (keskustelu) 7. huhtikuuta 2019 kello 22.30 (EEST)

Keskushyökkääjä jalkapallossa

Onko jalkapallossa keskushyökkääjiä? Enwikissä lukee erään pelaajan kohdalla "who plays as a forward". Forward kai on keskushyökkääjä? Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 8. huhtikuuta 2019 kello 10.03 (EEST)

Forward on hyökkääjä. Nykyään pelataan paljon yhdellä tai kahdella hyökkääjällä, joten keskushyökkääjät ovat aiempaa harvinaisempia. --Lax (keskustelu) 8. huhtikuuta 2019 kello 10.38 (EEST)

Ai jaa, kiva että joku tietää jalkapallosta. Mitä Striker meinaa? Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 8. huhtikuuta 2019 kello 11.09 (EEST)

Se lienee lähempänä keskushyökkääjää kuin pelkkä forward mutta varovaisuussyistä puhuisin Wikipediaan kirjoittaessani myös strikerista pelkkänä hyökkääjänä. Lukeminen kannattaa aina: [6]. --Lax (keskustelu) 8. huhtikuuta 2019 kello 11.30 (EEST)

Ja ettei menisi liian helpoksi, niin puhutaan myös targetista eli yleensä isokokoisesta hyökkääjästä, joka jatkaa korkeat pallot päällään kohti maalia tai vikkelämmälle hyökkääjäparilleen. Suomeksi kaikkia on kai helpointa kutsua vain hyökkääjiksi, sillä aika vaikeahan on monesti eritellä, mitä hyökkääjätyyppiä itse kukin edustaa. --Quinn (keskustelu) 8. huhtikuuta 2019 kello 13.08 (EEST)

Suomalaiset lienevät ainoa kansa, joka suomentaa jokaikisen urheilutermin, mikä ei välttämättä ole huono asia, mutta aiheuttaa hämmennystä lajeihin perehtymättömille. Käytä hyökkääjää, kuten muutkin käyttäjät ovat neuvoneet. --Vnnen (keskustelu) 8. huhtikuuta 2019 kello 13.57 (EEST)

Päinvastoin niitä ei ihan mahdottomasti suomenneta sähköisissä eikä kirjallisissa urheiluselostuksissa. Esimerkiksi wingereistä ja targeteista puhutaan aika paljon suomalaisissa teksteissä, kuten niitä skauttaava helposti huomaa... --Lax (keskustelu) 8. huhtikuuta 2019 kello 14.01 (EEST)

Niimpä. Se sotkeekin pakkaa. Yhtälailla amerikkalaisessa jalkapallossa on bäkit, rissut, kuupat, kornerit jne. --Vnnen (keskustelu) 8. huhtikuuta 2019 kello 14.07 (EEST)

Olen kirjoittanut artikkeleihini nyt ihan yksinkertaisesti pelipaikaltaan hyökkääjä, vaika lähteessä lukisi forward, attack, striker tai muuta sekavaa Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 9. huhtikuuta 2019 kello 12.55 (EEST)

Hyvä. --Lax (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 13.07 (EEST)

He has can?

Hei, mikä on englannin can-verbin (osata, voida) indikatiivin yksikön 3.persoonan perfektin apuverbi? Have vai has? Preesensissähän ei sanota: He cans swim vaan He can swim. Miten sanotaan englanniksi: "Hän on osannut uida jo yli 30 vuotta"? He have can swim, He has can swim, vai joku muu (esim. may, might)? En tiedä, onko preesensin poikkeus (ei omaa muotoa yksikön 3.persoonassa) myös perfektissä. Sivustolta fi.bab.la löytyvä can on toinen can, ja tarkoittaa "purkittaa". Kiitos jo etukäteen. --40bus (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 14.16 (EEST) Pieni täydennys --40bus (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 14.18 (EEST)

Verbillä can ei ole muotoa perfektissä. On sanottava He has been able to. -Ochs (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 14.21 (EEST)

Could on joka tapauksessa imperfekti. Onko näin, että koska se toinen can on "purkittaa" ja taipuu säännöllisesti can, canned, canned, niin onko sitten "Voinko purkittaa" "Can I can?" vai mitä? --40bus (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 14.26 (EEST)

On. Lisäyksenä alkuperäiseen ongelmaan: on mahdollista sanoa he can have swum, mutta se tarkoittaa lähinnä "on saattanut uida" eikä "on osannut uida". Esim. I can't believe that he can have swum in this water. Tällaiset rakenteet ovat kuitenkin harvinaisia. -Ochs (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 14.54 (EEST)

Lisäksi muistin, että jos can-verbillä olisi 3. muoto, niin se olisi varmaan could eikä can, koska niin minä ensin luulin. --40bus (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 16.41 (EEST)

Ochsin käännökseen oma kielentajun palaseni: able viittaa kenties mahdollisuuteen, ja tuo mallilause kääntyykin paremmin "He has known how to swim (since he was seven)." Verbi to be able (to) tuo mieleen esimerkiksi sen, että jäät ovat lähteneet järvestä tyyliin "We have been able to swim in the lake from early April (when the jäät lähtivät)". --Pxos (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 19.44 (EEST)

Kyllä esimerkiksi täällä sanotaan "He has been able to swim independently with a woggle from very young" ja täällä "I have been able to swim since I was five". -Ochs (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 23.08 (EEST)

Alkuperäiseen kysymykseen on edellä vastaukset can-verbin osalta. Täydennän sitä vain siltä osin, että can-verbillä ei ole myöskään perusmuotoa ("to can") vaan sitäkin tarvittaessa käytetään able-ilmausta to be able to.

Mutta alkuperäinen kysymys oli oikeastaan, kuuluisiko can-verbin kanssa käyttää have vai has (jos nyt unohdetaan hetkeksi, ettei can-verbistä ole perfektissä ja pluskvamperfektissä käytettävää muotoa). Siihenhän vastaus on, että kysymys ei ole oikeastaan oikeanlainen, sillä have/has-valinta ei riipu pääverbistä vaan persoonasta, eli yksikön kolmannessa persoonassa on has ja muissa persoonissa have. Have ja has ovat saman verbin to have persoonamuotoja, eivät eri verbejä. Joissain muissa kielissä pääverbi vaikuttaa apuverbin valintaan (jolloin kyse on tosiaan eri apuverbistä, ei saman apuverbin taivutusmuodoista): esimerkiksi saksassa perfekti ja pluskvamperfekti muodostetaan yleensä zu haben-verbin avulla (esim. Er hat gelesen eli Hän on lukenut), mutta tiettyjen verbien kanssa käytetään olla-verbiä zu sein (esim. Er ist geboren eli Hän on syntynyt). --91.155.100.204 21. huhtikuuta 2019 kello 23.06 (EEST)

Tupakka-askin ulkomitat

Minulle lähetettiin tänään kuva, jossa erään omituisen esineen koko on tuotu ymmärrettäväksi panemalla sen viereen suomalainen kova Malluperä-aski. Kun minulla ei ole kiinnostusta hankkia savukkeita eikä juuri nyt ole lähistöllä tupakkamiehiäkään, niin kysynpä tässä: mitkä ovat senttimetreinä yleisen 20 savuketta sisältävän kovan röökiaskin ulkomitat (pituus ja leveys nyt ainakin)? --Pxos (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 19.50 (EEST)

Käykö millimetrit ja B-vuori? leveys 55 mm, korkeus 88 mm ja syvyys 22 mm.--Htm (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 20.04 (EEST)

Vastaisen varalle: Lemon juice & Glycerine jalkavoide-tuubin korkeus on 14,6 senttimetriä.--Htm (keskustelu) 9. huhtikuuta 2019 kello 20.06 (EEST)

pataässä

Kun olen selaillut erinäisiä korttipakkoja, olen huomannut, että pataässän kortissa padan kuva on valtavampi kuin muissa ässissä ja lisäksi padalle on tehty "koristelua". Minkä vuoksi pataässä on pröysteimmän näköinen kortti?--176.93.182.53 10. huhtikuuta 2019 kello 01.09 (EEST)

Joku kirjoitus pataässästä Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 10. huhtikuuta 2019 kello 10.24 (EEST)

En-wikissä on melko hyvin lähteistettyä ja suht luotettavan tuntuista tietoa. Tuohon blogiin taas en ihan niin paljon luottaisi. -Ochs (keskustelu) 10. huhtikuuta 2019 kello 12.41 (EEST)

En mäkään niin hirveästi, mutta luin silti. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 10. huhtikuuta 2019 kello 12.47 (EEST)

Free people of color

Mitä mahtaa merkitä suomeksi? Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 10. huhtikuuta 2019 kello 15.28 (EEST)

"Vapaat mustat" kai se olisi suomeksi, Yhdysvalloissa asuvista tosin ehkä "vapaat afroamerikkalaiset". --Prospero One (keskustelu) 10. huhtikuuta 2019 kello 15.32 (EEST)

Asiayhteys, ajankohta? Näiden kääntäminen on tulenarkaa. -Ochs (keskustelu) 10. huhtikuuta 2019 kello 15.46 (EEST)

Mary Brittonin mainitaan syntyneen "Free people of color" vuonna 1855. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 10. huhtikuuta 2019 kello 23.42 (EEST)

En-wikin ihmemaassa on näköjään artikkelit en:Free people of color ja en:Free negro. Kaiken järjen mukaan Brittonista tai paremminkin hänen vanhemmistaan on aikanaan käytetty jälkimmäistä nimitystä. Tuossa lähteessä on sitten haluttu käyttää nykyään korrektimpaa "free African Americans" -luonnehdintaa. -Ochs (keskustelu) 11. huhtikuuta 2019 kello 00.08 (EEST)

Maailman ensimmäinen ihmisen harjoittama ammatti

Mikä on ollut kronologisesti ajateltuna ihmisen ensimmäinen ammatti, jota hän on harjoittanut? Maanviljelijä vai metsästäjä? --Kruununoksa (keskustelu) 11. huhtikuuta 2019 kello 18.40 (EEST)

Nykykäsityksen mukaan metsästäjä-keräilijä. Sitä on harjoitettu jo ennen kun oli tämä nykyihminen. Maanviljely on syntynyt ilmeisesti ensimmäisen kerran ammatina Niilin laaksossa tai sielläpäin vajaa 10 000 vuotta sitten. --Höyhens (keskustelu) 12. huhtikuuta 2019 kello 01.57 (EEST)

Mitähän ammatti oikein tarkoittaa tässä? Jos ihmiseläin keräilee maastosta ravintoa itselleen ja kantasuomalaisilleen, niin onko ravinnon hankinta ammatti? Toisaalta voidaan kuvitella, että missä tahansa yhteisössä, jossa on enemmän kuin yksi jäsen, toiset metsästelevät-keräilevät aamusta iltaan kun taas toiset ilmeisesti viettävät aikaa tukikohdassa suunnitellen tulevia metsästysretkiä tai muistelevat menneitä keräilymatkojaan. --Pxos (keskustelu) 13. huhtikuuta 2019 kello 19.01 (EEST)

Latteasti voisi tähän heittää sen "maailman vanhimman ammatin", mutta fiksumminkin on vastattu: [7]. -Ochs (keskustelu) 13. huhtikuuta 2019 kello 19.09 (EEST)

Liittyykö ammatti-käsitteeseen ainakin jossain määrin sellainen ajatus, että se on jotakin korvausta vastaan "ulkopuolisille" tehtävää työtä, jota tekijä pääasiallisesti työnään tekee (ei vain satunnaisia tehtäviä)? Luin kyllä Kielitoimiston sanakirjan määritelmän ammatille, missä tuota näkökantaa ei tuoda esiin. Esimerkiksi kotiäidin työtä ei perinteisesti ole oikein pidetty ammattina (tämä ei millään tavoin ole oma kannanottoni asiaan). Myöskään esim. pakkotyö, esim. orjatyö, ei välttämättä sinänsä täytä kai ammatin määritelmää (joskin pakolla on tietysti voitu teettää ihmisen mahdollisen oman ammatin mukaista työtä, tai sitten orjalla on koko hänen ikänsä teetetty tiettyä työtä niin että siitä on muodostunut hänelle ammatti tai sen veroinen). Pohdin näitä siltä kannalta, mikä oikeastaan voidaan määritellä ensimmäiseksi ammatiksi: onko ruoan metsästäminen tai kerääminen itselle ja sukulaisille ruoaksi oikeastaan sinänsä ammatti vai onko se ollut vain välttämätön elinkeino, kuten metsästävillä eläimilläkin. Tai pitäisikö ammatiksi tavallaan laskea esimerkiksi varhaisissa metsästäjäyhteisöissä vaikkapa eri tehtäviä, jos ryhmien/yhteisöjen eri jäsenille sellaisia erottui. Varmaan ainakin nuolenpäiden tai kivikirveiden valmistaja saattoi olla ikään kuin varhainen ammatti, jos kaikista ei ollut sellaiseen. Eikä kannata ottaa tätä kovin vakavasti, tämä ei ole tarkoitettu hiotuksi tieteelliseksi tarkasteluksi vaan vapaaksi pohdiskeluksi. --91.155.100.204 21. huhtikuuta 2019 kello 23.41 (EEST)

Enontekiön kuntavaalit

Muistaako joku milloin menivät Enontekiön kuntavaalit uusiksi? Arvelen 80-luvun alkua, enkä muista syytä. Tuloshan oli sinänsä uusintavaaleissa lähes sama kuin kumoutuneissakin.

Mutta nyt kun tämä banaanivaltio lopetti ennen aikojaan ennakkoäänestyksen parissa paikassa niin että kymmeniä jäi äänestämättä, voi koko eduskuntavaali mennä uusiksi, koska ei voi tietää minkä vaalipiirin ihmisiä jäi pois jonosta ala-arvoisen menettelytavan johdosta. Olkoon inhimillinen virhe tai mikä vain, niin eihän se ole mikään hyväksyttävä inhimilinen virhe, ettei vaalitoimitsijoita ole opastettu kunnolla. Jos olisin ollut paikalla, olisin kutsunut sinne poliisin, mutta sekään ei enää olisi tilannetta pelastanut. Tämä kysymys on pakko heittää ennen kuin tiedämme vaalituloksen, vaikka tämä toisaalta saattaa pahimmassa tapauksessa jättää jonkun äänestämättä tulevana sunnuntaina siinä täysin mahdollisessa tapauksessa että vaalit eivät menekään uusiksi. Että äänestäkää nyt ihmeessä ikään kuin olisi lailliset vaalit. Arvelen nimittäin että tulos jää kuitenkin voimaan, mutta tuo Enontekiö pistää arveluttamaan. --Höyhens (keskustelu) 12. huhtikuuta 2019 kello 03.21 (EEST)

Ahah, se olikin vuosi 1972, lähdeviitteistä ei enää ole näköjään mihinkään. Toivottavasti eduskuntavaaleista 2019 ei tule samanlaista skandaalia. --Höyhens (keskustelu) 12. huhtikuuta 2019 kello 03.49 (EEST)

Kuntavaaleja on uusittu muuallakin Suomessa, en nyt enää muista varmasti kuntaa enkä vuotta, muttta se oli joku muu kuin Enontekiö. Käsittämätöntä kyllä, miten voi olla noin huonosti luettu tai annettu ohjeet. --Urjanhai (keskustelu) 12. huhtikuuta 2019 kello 10.33 (EEST)

Tämä ei ollut se mitä muistelin. Näitä lienee ollut eri aikoina eri syistä useita.--Urjanhai (keskustelu) 12. huhtikuuta 2019 kello 10.40 (EEST)

Tässä luetellaan loputkin, se mitä muistelin oli näköjään tuo Humppila. Olisiko noita ollut vielä myös vuoden 2009 jälkeen?--Urjanhai (keskustelu) 12. huhtikuuta 2019 kello 10.43 (EEST)

Oikeusministeriön tieto- ja tulospalvelusta löytyy mainittujen lisäksi vain ”Uudet Loviisan kunnallisvaalit 25.10.2009”, jotka järjestettiin ilmeisesti vuoden 2010 alussa tapahtuneen kuntaliitoksen vuoksi. –Samoasambia ✎ 13. huhtikuuta 2019 kello 21.00 (EEST)

Lätkäasun väri

Jääkiekossa on joukkueilla kaksi (tai kolme) eriväristä peliasua. Esimerkiksi Suomella on valkoinen ykkösasu ja sininen kakkosasu. Saksalla puolestaan on musta ykkösasu, valkoinen kakkosasu ja keltainen kolmosasu. Jos MM-kisoissa tai olympialaisissa on peli Saksa–Suomi (Saksa kotijoukkueena), Saksa saa valita ensin peliasunsa. Saako Saksa valita minkä tahansa kolmesta peliasustaan pelatessaan kotijoukkueena? Saako mikä tahansa joukkue yleensäkin valita kotijoukkueena jokaiseen pelattavaan otteluun erikseen asunsa?--176.93.182.53 14. huhtikuuta 2019 kello 18.05 (EEST)

Tietääkseni kotijoukkue ainakin SM-liigassa saa valita asunsa värin joka otteluun erikseen. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 15. huhtikuuta 2019 kello 14.51 (EEST)

NHL:n sääntökirjassa Rule 9 "Home and away uniforms must be different; only the same pants can be used for both."
IIHF:n sääntökirjassa Rule 40 "All jerseys of a team must be of the same design, including logo on the front, numbers on the sleeves and back, and nameplate on the back"
Ei taida hirveästi olla sääntöjä noihin väreihin (päävärin määrään, numeron ja nimen kirjainten kokoon sekä moniin muihin asioihin on paljon sääntöjä). --OneMember ^(keskustelu) 23. huhtikuuta 2019 kello 18.38 (EEST)

Suomen pinta-alaltaan pienin ei-kaupunkikunta

Mikä on Suomen pinta-alaltaan pienin sellainen kunta, joka ei ole kaupunki? 109.240.159.85 18. huhtikuuta 2019 kello 19.53 (EEST)

Katso Luettelo Suomen kunnista, järjestä ensin pinta-alan mukaan, sitten nimityksen mukaan. --Jmk (keskustelu) 18. huhtikuuta 2019 kello 19.58 (EEST)

Kuolajärvi

Sallan kunnan nimi oli ennen Kuolajärvi. Liittyikö se jotenkin siihen, että vähän siitä itään on Kuolan niemimaa? 109.240.159.85 19. huhtikuuta 2019 kello 03.19 (EEST)

Epäilisin, että liittyy. Joissakin vanhoissa kartoissa niemimaan nimi kirjoitetaan kahdella l-kirjaimella eli Kuolla. Kysymyksiä herättää se, liittyvätkö nimet Kuolajärvi ja Kuola/Kuolla mitenkään suusta valuvaan kuolaan tai kuolemaan. --213.216.232.80 19. huhtikuuta 2019 kello 22.34 (EEST)

Aika yleinen teoria on, että tällaiset nimet tulisivat saamen kalaa tarkoittavasta guolli-sanasta ja nimet siis tarkoittaisivat kalaisaa niemimaata tai järveä. -Ochs (keskustelu) 19. huhtikuuta 2019 kello 23.03 (EEST)

Linja-autojen voimasiirto

Nykyisissä linja-autoissa moottori on aivan auton perässä ja takapyörät useamman metrin päässä perästä. Toteutuuko vetovoiman siirto moottorista takapyöriin näissä autoissa moottorin ja sen "oheislaitteiden" muodostamasta kokonaisuudesta suoraan vetoakseleiden kautta pyöriin, vai lähteekö "moottoripäästä" kardaanin omainen pitkittäissuuntainen akseli, joka puolestaan saa vetoakselit ja niiden päissä olevat takapyörät pyörimään?

--213.216.232.80 19. huhtikuuta 2019 kello 22.13 (EEST)

Dieselbussissa moottori on takaosassa ja kyseessä on takavetoinen auto. Se mahdollistaa matalalattiabussin tai tilat matkalaukuille. https://en.wikipedia.org/wiki/Rear-engine,_rear-wheel-drive_layout --Hartz (keskustelu) 20. huhtikuuta 2019 kello 09.21 (EEST)

Wayback Machine – kerran tallennetun muuttuneen sivun tallennus

Miten voi pyytää Wayback Machinen tallentamaan uudemman version siihen jo kertaalleen tallennetusta muuttuneesta sivusta? --Linkkerpar™ 19. huhtikuuta 2019 kello 23.06 (EEST)

Löysinkin kun googletin ;). Kerron nyt tässäkin jos joku tarvitsee tätä tietoa. Wayback Machinen etusivulla on kenttä "Save Pages Now" mihin voi copy-pasteta sivu osoitteen jolloin se tallennetaan uudestaan [8]. Olen aiemmin tallennellut niitä vain etsimällä sivua jolloin se tarjoaa mahdollisuutta tallentaa sivu jos ei sitä ole tallennettu. Nämä tälläiset tietysti selviäisi jos vain vaivaituisi lukemaan tarkemmin ;). --Linkkerpar™ 20. huhtikuuta 2019 kello 03.16 (EEST)

Vaatimukset poliisihenkilöiden ulkoisesta tyylistä Suomessa

Uusimmassa, 2017 käyttöön otetussa Yleisessä palvelusohjesäännössä määrätään sotilashenkilön ulkoisesta olemuksesta mm. seuraavasti:

"Näkyvien tai palvelusta vaarantavien korujen ja lävistysten käyttö sotilaspuvun kanssa on kiellettyä."

"Naiset voivat käyttää pienen juhlapuvun ja juhlapuvun sekä soittokuntien esiintymis- ja edustuspuvun kanssa pukuun sopivia, pieniä, väriltään ja muodoltaan hillittyjä korvakoruja. Ammattisotilaana palveleville naisille sallitaan palvelustehtävissä kevyt päivämeikki."

"Miesten hiusten on oltava lyhyiksi ja siistiksi leikatut sekä kammatut. Parta ja viikset on kielletty. Kasvojen alueen on oltava sileäksi ajeltu. Pulisonkien alaraja ei saa ulottua korvakäytävän yläreunan alapuolelle. Kaikki erikoismallit, kuten ”irokeesi” ja kaikenlaiset hiuskuviot tai muuten huomiota herättävät hiusmallit ja leikkaukset ovat kiellettyjä epäsopivina. [Miesten] hiusten pituus voi vaihdella niin, että päältä ulottuvat hiukset eivät ylitä niskan tai korvan hiusrajaa."

"Naisten hiusten pituutta ei rajoiteta. Palveluksessa pitkät hiukset eivät kuitenkaan saa olla vapaana. Hiukset on pidettävä siististi kiinnitettynä päätä myötäillen (esimerkiksi nuttura tai sidottu letti) siten, että niska jää paljaaksi ja hiukset mahtuvat päähineen alle eivätkä ne haittaa palvelusta. Tietyissä tehtävissä naisten hiusten pituudelle tai käytettäville hiussoljille ja -pidikkeille voidaan asettaa erityisvaatimuksia työ- ja palvelusturvallisuuden varmistamiseksi."

"Miesten ja naisten hiusten räikeä värjääminen esimerkiksi šokkivärein tai neonvärein on kielletty. Hiusten värjäyksen on oltava hillitty ja asiallinen sekä luonnollisen oloinen. Kaikenlaiset irtohiuslisät, hiuspidennykset ja -tuuhenteet sekä lisäkkeet ovat kiellettyjä, ellei niiden käytölle ole lääkinnällistä tarvetta. Kynsien väri ja pituus sekä meikki eivät myöskään saa olla huomiota herättäviä."

"Sotilaiden tatuointien tulisi olla palveluksessa peitettyinä. Sotilaan olemukselta ja sotilaspuvulta edellytetty siisteys, palvelustehtävien luonne tai viranomaistoiminnan puolueettomuus voivat edellyttää sitä, että tietyissä tilanteissa sotilaspuvussa esiinnyttäessä tatuointi on peitettävä. Tatuoinnin poistattamista ei kuitenkaan voida edellyttää."

Näiden määräysten pohjalta nousee mieleeni kysymys, millaisilla säännöksillä rajoitetaan poliisihenkilöiden ulkoista tyyliä Suomessa. Perinteisen lyhyen tukan sijasta joillakin miespoliiseilla näkee nykyään pitkähköjä hiuksia, jotka ovat joko nutturalla tai poninhännällä tai sitten muotoilutuotteiden avulla malliinsa aseteltuja. Korvakoruja tai muita lävistyksiä en miespoliiseilla ole nähnyt.

Vai onko niin, ettei poliiseja varten ole olemassa läheskään niin yksityiskohtaisia ulkoisen tyylin vaatimuksia kuin sotilailla? Edellytetäänkö poliisihenkilöiltä vain "siistiä" ulkoista olemusta, jolloin miespoliisit "tajuavat" pidättäytyä varsin pitkistä hiuksista ja näkyvistä lävistyksistä?

--213.216.232.80 19. huhtikuuta 2019 kello 23.11 (EEST)

Mikään pykälä ei säätele poliisien siisteyttä: [9]. Miesten pitkistä hiuksista ja esim. korvakoruista pidättäydytään (ainakin virallisesti) vain työturvallisuuden takia. -Ochs (keskustelu) 20. huhtikuuta 2019 kello 00.11 (EEST)

Lieneekö olemassa mitään käytännön perusteita sille, että naisille sallitaan Puolustusvoimissa ulkoisessa tyylissä enemmän vapauksia kuin miehille (hiusten pituus, korvakorut ja meikki)? Tahdotaanko armeijassa siis yksinkertaisesti vain pysytellä perinteisissä kaavoissa, joiden mukaan "miehen pitää näyttää mieheltä ja sotilaan sotilaalliselta"? --213.216.232.80 20. huhtikuuta 2019 kello 01.26 (EEST)

Armeija on konservatiivinen laitos ja muuttuu hitaasti: [10]. Uskon, että tulevaisuudessa Puolustusvoimien hiussäännöt tulevat olemaan sukupuolesta riippumattomia, eli miehelläkin saa olla pitkä tukka, kunhan se on kiinni jne. Ruotsissa miessotilaallakin saa olla jo pitkä tukka, jos tämä pitää paikkansa. -Ochs (keskustelu) 20. huhtikuuta 2019 kello 01.42 (EEST)

Muistan nähneeni 1990-luvun lopulla Helsingissä varusmiesseurueen (kaikki miespuolisia), jonka yhdellä, tummaihoisella jäsenellä oli pitkät, vapaina olevat rastamalliset hiukset. Millähän perusteilla tämä oli sallittua? --213.216.232.80 20. huhtikuuta 2019 kello 01.54 (EEST)

Tarkoitat että miehille pitää soveltaa 1930-luvun saksalaismallista hiussääntöä? Hm.--Abc10 (keskustelu) 20. huhtikuuta 2019 kello 08.38 (EEST)

Tarkoitan, että Suomen Puolustusvoimissa palveleville miehille pitää soveltaa kulloinkin voimassaolevaa Puolustusvoimien hiussääntöä. Varusmiehen tummaihoisuus ei tietenkään sinänsä ole mikään oikeutus säännöstä poikkeavaan hiusmalliin, mutta tummaihoisuuden perusteella pystyin näkemään, ettei hän ole kantasuomalainen. Koska monilla ei-kantasuomalaisilla uskonnolliset ja kulttuurilliset käytännöt ja jopa vaatimukset ovat täkäläisistä poikkeavia, epäilen, että hänen kohdallaan oli sallittu hiusmallin suhteen poikkeus esimerkiksi juuri uskonnollisten ja/tai kulttuurillisten syiden perusteella. Onko jollakulla tähän asiaan kunnollista tietoa?--37.130.174.160 20. huhtikuuta 2019 kello 12.00 (EEST)

Jehovan todistajien verioppi ja terveydenhuollon toiminta

Oletetaan tilanne, jossa suomalaiseen sairaalaan tuodaan niin huonossa kunnossa oleva henkilö, ettei hänen henkeään voida pelastaa ilman verensiirtoa. Sairaalassa selviää, että henkilö kuuluu Jehovan todistajiin ja että hän on ehdottomasti kieltäytynyt ottamasta verta kehoonsa missään muodossa.

Mikäli lääkäri ja hoitohenkilökunta antavat potilaalle tilanteessa tietoisesti hänen tahtonsa vastaisesti verta, voidaanko siitä langettaa verenantajille oikeuslaitoksessa rangaistus?

Jos sairaalassa puolestaan kunnioitetaan potilaan vaatimusta, ja verensiirron antamattomuus johtaa potilaan menehtymiseen, niin voiko oikeuslaitos silloin rankaista sairaalan toimijoita?

Onko tietoa käytännön tapauksista ja mahdollisesti niistä langetetuista tuomioista? --37.130.174.160 20. huhtikuuta 2019 kello 12.42 (EEST)

Tähän on vastattu vuonna 2011: [11]. -Ochs (keskustelu) 20. huhtikuuta 2019 kello 20.43 (EEST)

Joo ja se Vainionpään kirjoitus on tässä. Oikeus on kieltäytyä, mutta se ei estä vastentahtoista hoitoa erityistilanteissa. Tämä on vaikea eettinen kysymys, josta en nyt avaa enempää rulettia, jottei mennä kysymykseen vääristä ja oikeista syistä jättää jokin hoito antamatta. --Höyhens (keskustelu) 20. huhtikuuta 2019 kello 21.13 (EEST)

Uudet mahdolliset bussilinjat

Haluaisin, että Wikiprojekti:Joukkoliikenteeseen tulee käyttäjiä. Joten haluan näyttää teille tämän kartan. Jos joku ei näe sitä, niin kerron, että kruununa siinä on linja 541 Lentoasema - Ylästö - Martinlaakso - Myyrmäki - Hämevaara - Lintuvaara - Leppävaara - Karakallio - Nihtisilta - Suurpelto - Olari - Matinkylä. Muita linjoja ovat:

821 Vuosaari (M) - Vuosaaren satama - Kehä III - Honkanummi - Havukoski - Peijas - Korso - Leppäkorpi - Pohjois-Nikimäki - Nikinmäki, voi kulkea myös Rekolan ja Matarin kautta

838 Itäkeskus (M) - Itäväylä - Kehä III - Honkanummi - Havukoski - Päiväkumpu - Rekola - Matari - Korso - Vierumäki

72 Rautatietori - Kumpula - Koskela - Oulunkylä - Pukinmäenkaari - Tapanila

508 Askisto - Martinlaakso - Louhela - Hämeenlinnanväylä - Kehä I - Länsiväylä - Lauttasaari

645 Helsinki (Hakaniemi) - Tuusulanväylä - Riihikallio - Hyrylän las.

Näitä on vielä enemmän. Haluaisin, että joku viimeinkin kommentoisi tätä. Tottakai wikipedistit kulkevat bussilla mm. töihin. Antaa vain tulla kommentteja! --40bus (keskustelu) 20. huhtikuuta 2019 kello 19.43 (EEST)

Mikä se kysymys on? Vaikea vastata, kun ei ole kysymystä. --Torakkaz (keskustelu) 20. huhtikuuta 2019 kello 21.15 (EEST)

Tässä osiossa saa kysyä (lähes) vapaasti, mutta kun tässä ei kysytä mitään, tämän voi poistaa. Tästä voi keskustella eri foorumeilla. Wikipedismi ei edellytä joukkoliikennettä. --Höyhens (keskustelu) 20. huhtikuuta 2019 kello 21.20 (EEST)

Tämä onkin pohdintaa. Pohdittiinhan täällä kerran syvyyskäänteistä Tellusta, Aamia. --40bus (keskustelu) 20. huhtikuuta 2019 kello 21.26 (EEST)

En puutu tähän enempää tällä haavaa. Käyttäisin joukkoliikennettä jos kotoani Jormuan Pohjajoelta sellaista olisi ja kannatan sitä sinne pääkaupunkiseudullekin. Mutta se on oma päätökseni, Wikipedia ei tällaisia määritä. --Höyhens (keskustelu) 20. huhtikuuta 2019 kello 21.30 (EEST)

Tämän osion nimen voisi muuttaa muotoon "Kysy ja pohdi". --40bus (keskustelu) 21. huhtikuuta 2019 kello 14.02 (EEST)

Mieluummin ei. --Höyhens (keskustelu) 21. huhtikuuta 2019 kello 18.36 (EEST)

Virkamiesten määrä Suomessa

Ylen uutisen mukaan Suomessa on vähemmän virkamiehiä kuin Bulgariassa https://yle.fi/uutiset/3-7920697 Mikäköhän on asian todellinen laita ? Tuohon artikkelissa esitettyyn 78 000 lukuun ei varmaan kukaan usko. --Hartz (keskustelu) 21. huhtikuuta 2019 kello 13.29 (EEST)

Tulit sitten täältä kysymään vaikka Yleä pidetään luotettavampana kuin Wikipediaa: [12]. --Lax (keskustelu) 21. huhtikuuta 2019 kello 13.35 (EEST)

Ehkä Kysy vapaasti -palstan vastaukset ovat Hartzin mielestä luotettavampia kuin Wikipedia keskimäärin? -Ochs (keskustelu) 21. huhtikuuta 2019 kello 14.55 (EEST)

Pitäisköhän noiden Hyvä artikkeli -statusten rinnalle kehittää Hyvä kahvihuone -status? --Lax (keskustelu) 21. huhtikuuta 2019 kello 19.15 (EEST)

"Virallisten" miesten ulkoinen tyyli

Aikojen saatossa maailma on muuttunut, ja niin myös muoti - ja yleensä vapaampaan suuntaan. Mistä johtuu, että vielä nykypäivänä eräänlaiseen virallisten miesten ryhmään kuuluvat miehet - uutistenlukijat, poliitikot, yritysjohtajat jne. - ovat edelleenkin päältä päin kuin yhdestä puusta veistettyjä: Lyhyt tukka, parta yleensä kokonaan ajettu, ei näkyviä lävistyksiä, suorat housut, pukutakki, kauluspaita ja solmio? --178.55.214.148 21. huhtikuuta 2019 kello 23.16 (EEST)

Tämä kirjoitus osuu mielestäni olennaiseen: näillä aloilla on tärkeää olla kiinnittämättä huomiota pukeutumisellaan. -Ochs (keskustelu) 21. huhtikuuta 2019 kello 23.44 (EEST)

Vaan jos kaikki käyttäisivät huomiota herättäviä asuja, eivät ne enää herättäisi huomiota. Tätä voi pohtia varsinkin vappuaattona jonkin opiskelijakaupungin keskustassa liikkuessa. --Lax (keskustelu) 22. huhtikuuta 2019 kello 09.39 (EEST)

Pese aina täysiä koneellisia?

Pyykinpesun ongelmakokonaisuus on jäänyt vaivaamaan meikäläistä. Nyt vuorossa on dogmaattinen ohje "pese aina täysiä koneellisia". Muutama kuukausi sitten luin lehdestä (linkkiä ei ole, kun en muista) kirjoitusta siitä, miten vaatteita kannattaa huoltaa niin, että ne saa kestämään kauemmin ja voi vähentää vaatejätteen määrää. Luettelossa oli ensin paljon hyödyllistä siitä, miten vaatteita kannattaa harjata, tuulettaa, puhdistaa, korjata ompelemalla, uudistaa, muodistaa tai kierrättää vanhaan tyyliin kalsarit vaikkapa jalkaräteiksi. Viimeisenä luettelossa oli, kuin uskonkappaleena jota ei sovi kyseenalaistaa, "pese aina täysiä koneellisia". Se oli ihan irrallinen informaationpala, joka minusta on jopa väärä. On monia vaatteita, joiden pesemiseen sopii parhaiten käsinpesu tai ainakin yksinpesu: väljässä vedessä tai yksin rummussa. Olen luotettavalta taholta saanut kuulla, että esimerkiksi muovi- ja kaariosia sisältäviä vaatekappaleita (rintaliivit) ei kannata pestä täydessä koneessa yhdessä 1950-luvulta peräisin olevan kymmenisen kiloa läpimärkänä painavan täkin kanssa. Toinen seikka on nykyaikaisten pesukoneiden ohjelmistokehitys: olen huomannut, että pesukone ymmärtää, että rummussa on vähän pyykkiä ja ottaa sen huomioon niin, että vettä käytetään pari kahvikupillista. Pesuohjelmankin voi kuluttaja useimmiten valita lyhyeksi, vaikka pesukone olisi tyhmä ja edullinen, kuten monet nykyesineet ovat. Kuluttaja voisi siis suurta syntiä tekemättä pestä shortsinsa ja T-paitansa koneessa, joka on tyhjä tai joka ainakaan ei ole "aina täysi". Tästä pääsemme tietysti yleiseen filosofisen kaltaiseen kysymykseen siitä, kuinka paljon julkisuudessa pyörivät mantrankaltaiset vakiintuneet sanonnat ja ohjeet ovat todellisuudessa ihan täyttä roskaa ja joita on opittu vain toistamaan perässä. --Pxos (keskustelu) 22. huhtikuuta 2019 kello 15.25 (EEST)

Kun tuon "mantran" pani Googleen, näyttää siltä, että olet aika yksin näkemyksesi kanssa. Vedenkulutusta nykyiset koneet osaavat säätää, mutta tyhjemmän ja täydemmän koneen yhden pesukerran energiankulutus taitaa olla samaa luokkaa. Tietenkin käytännössä joutuu välillä vajaampiakin koneellisia pesemään, kun samanväristä pyykkiä ei vain kerry tai kun juhlapaita pitää äkkiä saada uudestaan puhtaaksi. - Yleensä ottaen mantrat ovat tarpeen ja toimivat hyvin niille ihmisille, jotka eivät viitsi ajatella asioita perusteellisemmin. -Ochs (keskustelu) 22. huhtikuuta 2019 kello 16.21 (EEST)

Googlehan on kai maailman suurin gupla eli ihmisten turvallinen aivopesupallo. Kysymykseni ensimmäinen osa kuuluu, miten vaatteiden kangasta säästää ja kestoikää lisää se huolto-ohje, että vaatteet pitää pestä aina täydessä koneessa. Miten "pese aina täysillä" liittyy vaatteiden huoltoon ja kestävyyteen? Jos luetellaan vaikkapa erilaisia tapoja vähentää kotitalouden ruokahävikkiä, voiko luettelon loppuun panna mantran "älä hylkää kesäkissaa"? --Pxos (keskustelu) 22. huhtikuuta 2019 kello 16.30 (EEST)

Karkeana ohjeena olen oppinut näin:

* puuvilla ja pellava: täysi rummullinen, paitsi erittäin likaista pyykkiä pestäessä suositellaan pudottamaan noin 3/4 rummulliseen

• tekokuidut: 3/4 rummullista, paitsi erittäin likaista pyykkiä pestäessä suositellaan pudottamaan noin 1/2 rummulliseen
• hienopesu & villapesu: noin 1/2 rummullista
• käsinpesu & silkki: noin 1/3 rummullista

Ts. Erittäin likaista pyykkiä pestäessä ainakin on pyykin määrän vähennys perusteltua, taikka jos on pakko pestä täysi koneellinen, voidaan laittaa esipesu. Jos taas peruspyykkiä tulee vajaa koneellinen, ohjelmaa kannattaa lyhentää.

Oikein ratkaisevana tekijänä voidaan pitää myös sitä, kuinka kovaa linkoat vaatteet. Jos kuvitteellisessa pesukoneessa kovin mahdollinen linkousteho on 1700 rpm, käytätkin korkeintaan 1000 rpm linkoustehoa, sillä linkoaminen luonnollisesti kuluttaa vaatteita. Tätä kannattaa kokeilla erityisesti kesällä, kun on enemmän kuin +21 °C, aurinkoista ja tuulee riittävästi.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 22. huhtikuuta 2019 kello 16.41 (EEST)

Nyt hahmotin monipolvisen kysymyksesi hieman tarkemmin. Siinä olet varmaan oikeassa, että tuskin täyden koneen peseminen säästää mitenkään vaatetta, mutta pesutulos saattaa tietyissä tapauksissa olla yllättäen parempi: "Tietyt tekstiilit peseytyvät parhaiten hankautuessaan toisiaan vasten täydessä pyykinpesukoneen rummussa" ([13]). -Ochs (keskustelu) 22. huhtikuuta 2019 kello 17.24 (EEST)

Pese vaan rintaliivisi käsin pesualtaassa tai -vadissa joka ilta. Jotkut tektiililaadut on sellaisia, että niitä ei kannata säilyttää hikisinä kylpyhuoneen nurkassa viikkokausia vaan ne voivat paremmin, kun ne pestään vaikka päivittäin. Todisteita tai linkkejä ei ole vaan ohje on jäänyt mieleen Pirkan niksipalstalta. --Abc10 (keskustelu) 22. huhtikuuta 2019 kello 18.00 (EEST)

Minä käytän pientä pyykkiämpäriä. Mutta Me Naisista löytyi näppärä vihje eli rintsikat kannattaakin sen mukaan huuhdella suihkussa joka ilta (luulin ensin, että menee käyttäjä ne päällä suihkuun, mutta ei sentään). Tässä on linkki. Suositellaan varsinkin urheiluliiveille.--Htm (keskustelu) 22. huhtikuuta 2019 kello 18.09 (EEST)

Täydessä koneessa pesemistä suosittelee ainakin froteepyyhefirma Finlayson. "... nukka-alue pysyy avonaisempana parantaen imukykyä...". Pitääkin tarkkailla nukka-alueen käyttäytymistä tarkemmin.--Htm (keskustelu) 22. huhtikuuta 2019 kello 18.12 (EEST)

Kiitos vinkistä Abc10. Saan yhä yksityiskohtaisempia pesuohjeita täällä, mikä on tietysti hyvä. Huomaan itse, että kysymykseni rivien välistä sinkoutuu myös se idea, kuinka paljon nuo "perustelemattomat mantrat" hiipivät paikkohin, joihin ne eivät kuulu. Siis jos puhutaan vaatteiden huoltamisesta, on eri asia kiinnittää huomiota erikseen kuluttajan puuhastelujen energiankulutukseen antamalla ohjeeksi "pese aina täyskone". Kaksi hyvää asiaa voivat olla toisistaan riippumattomia ja oikeastaan haitallisia, jos ne yhdistää hyvää tarkoittaen käyttäen vain normaalia journalistista ajattelukykyä, jolla saadaan aikaan palstamillimetrejä, jotka eivät ärsytä ketään. --Pxos (keskustelu) 22. huhtikuuta 2019 kello 18.14 (EEST)

Toistan jo aikaisemmin (7.10.2018) kirjoittamani: "Kysy vapaasti -kahvihuoneen tarkoitus onkin juuri koota jonkun mielestä omituiselta vaikuttavat kysymykset yhteen paikkaan. Me annamme sitten omituisia vastauksia. Win-win -lopputulos.--Htm (keskustelu) 22. huhtikuuta 2019 kello 18.18 (EEST)

Sehän on bra. --Pxos (keskustelu) 22. huhtikuuta 2019 kello 18.23 (EEST)

Täysien koneellisten pesemisen ideana on se, että analysoidaan toiminnan tuloksellisuutta tulos–panos -ajattelulla: täydessä koneessa pyykkimäärän puhtaaksi saattaminen on tehokkaampaa: pyykkiyksikköä kohden kuluu vähemmän sähköenergiaa, pesuainetta, vettä ja pyykkärin aikaa. Sähkön säästön näkee jokainen kukkarossaan, koska sekä energia- että sähkönsiirtokustannus pienenee, pulveripurkki kestää kauemmin ja saastuttaa Itämerta loivemmin ja lisäksi vettä säästyy. Suomessa tosin vedestä ei ainakaan joka paikassa ole pulaa eikä vedensäästö Suomessa suoranaisesti vaikuta siihen, paljonko Afrikassa sataa. Mutta veden puhdistaminen ensin ennen kuin se tulee kraanasta pesukoneeseen ja sen jälkeen, kun se katoaa koneesta jätevesiviemäriin kuormittaa arvatenkin myös ympäristöä. - Miksi "perustelematon mantra" tungetaan joka paikkaan? En tiedä, mutta jotain järkeä siinä on, koska Martatkin tekevät niin [14].--Htm (keskustelu) 22. huhtikuuta 2019 kello 18.35 (EEST)

"Made in"

Olen oppinut peruskaavan, miten tunnistaa aidot Ray-Banit:

• Oikeassa linssissä tulee yläkulmassa lukea valkoisella painettuna "Ray-Ban"
• Vasemmassa linssissä lukee sivulla kaiverrettuna "RB" ^{(ei siis painettuna)}
• Toisen sangan sisäpuolella lukee "Ray-Ban". Siellä lukee yleensä myös "Made in Italy", mutta aina tätä "Made in" -tekstiä ei lue missään.

Jos nuo kaikki edeltävät jutut toteutuvat ("Made inin" kanssa tai ilman), voi hyvillä mielin luottaa ostavansa aidot Ray-Banit. Vai voiko?
"Made in Italy" lähtökohtaisesti tarkoittaa sitä, että on tehty Italiassa. Mutta onko se yleistä, että valehdellaan valmistusmaa? Esimerkiksi niin, että jokin toinen maa valmistaisi "Ray-Banit", mutta liittäisi siihen tekstin "Made in Italy", vaikka ei kyseessä olisikaan Italia?--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 22. huhtikuuta 2019 kello 17.08 (EEST)

Osta vaan ihan tavalliset Prisman aurinkolasit. Tutkitusti halvoilla ja kalliilla ei ole muuta ero kuin se leima ja tietysti hinta, ja kerran jopa eräässä aurinkkolasitutkimuksessa huoltoasemalasit olivat parhaat. --Abc10 (keskustelu) 22. huhtikuuta 2019 kello 17.54 (EEST)

Ja tuo koskee siis kaikkia halpoja ja kalliita aurinkolaseja? --Otrfan (keskustelu) 24. huhtikuuta 2019 kello 16.50 (EEST)

Mikä estää kopioijia tekemästä näitä samoja asioita? Kaiverrus toki on varmaan yleensä vähän kalliimpaa, mutta taho, joka tekee feikki-raybaneja ei ole kiinnostunut tällaisista säännöistä, että saako kirjoittaa "made in italy". Se tekee laittomuuksia muutenkin, niin mitä sitten. Eli aivan varmasti on yleistä feikkien tekijöille valehdalla valmistusmaa. Jos oikeasti haluaa olla varma, että ostaa aitoja merkkituotteita, tuotteet kannattaa ostaa luotettavilta myyjiltä, kuten suomalaisista kivijalkaliikkeistä/verkkokaupoista. Jos he kusettavat, niin joutuvat ainakin antamaan sulle rahat takaisin. Jos ostaa parilla eurolla aidot Ray-Banit katukauppiaalta tai joltain kiinalaiselta verkkosivulta, niin ei ole mitään takeita tuotteen aitoudesta. Toki halvallakin saa joskus oikeita merkkejäkin. --PtG (keskustelu) 23. huhtikuuta 2019 kello 17.54 (EEST)

Universumi ja maailmankaikkeus

Onko universumi maailmankaikkeudessa vai maailmankaikkeus universumissa? Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 23. huhtikuuta 2019 kello 15.38 (EEST)

Sama asia. --40bus (keskustelu) 23. huhtikuuta 2019 kello 16.09 (EEST)

Oho, niinpäs ovatkin. Jnovikov (ᛕᛈᛇᛕ∪ᛇᏖᛈᏞ∪) 23. huhtikuuta 2019 kello 17.38 (EEST)

Mikä tämä ruuvi on suomeksi?

https://www.youtube.com/watch?v=Z59XhXRTavQ –Kommentin jätti 193.64.221.25 (keskustelu) 24. huhtikuuta 2019 kello 09.42 (EEST)

Ikeahan noita paljon käyttää, mutta ei tunnu suomenkielistä nimeä löytyvän, kun Ikean käyttöohjeet luottavat vain kuvakieleen. -Ochs (keskustelu) 24. huhtikuuta 2019 kello 23.11 (EEST)

Löysin kaksi mahdollista vaihtoehtoa lukitushylsy[15] tai Minifix epäkesko kasaushela[16]. Jos tuolle pitäisi keksiä nimi niin antaisin nimeksi "ruuvitapin lukitusruuvi" niin nimestä ehkä joku voisi tajutakin mitä se tarkoittaa ;). --Linkkerpar™ 24. huhtikuuta 2019 kello 23.38 (EEST)

Ei sellaista asiaa olekaan, että kaikki olisivat tyytyväisiä...

... sanoi Lax Wikipediassa. Muistelen, että on olemassa (Grimmin?) satu, jossa prinssi saa prinsessan omakseen vain, jos hän suorittaa uroteon, josta kaikki valtakunnan asukkaat pitävät eikä kukaan harmistu siitä. Sitten prinssi yritti monta kertaa ja aina joku valitti, että asiat menivät huonompaan suuntaan. Viimein tarinassa keksittiin jotain, mihin jokaikinen valtakunnan asukas oli tyytyväinen ja prinssi sai sessansa. Muistaisiko joku, mikä on sadun nimi tai olisikohan se luettavissa enterintissä? --Pxos (keskustelu) 24. huhtikuuta 2019 kello 11.19 (EEST)

En tunne tuota Grimmin tapausta mutta satu se joka tapauksessa olisi. Paheksun kuitenkin subliminaalisia viestejä kuten yllä olevaa armeijan rekrymainosta (enter int). --Lax (keskustelu) 24. huhtikuuta 2019 kello 13.23 (EEST)

Kaikki muutetut pysäkkien nimet pääkaupunkiseudulla

Hei, mistä löytäisi listan kaikista pääkaupunkiseudulla nimeään vaihtaneista pysäkeistä? Tämä on ainoa paikka, missä voin tätä kysyä. --40bus (keskustelu) 24. huhtikuuta 2019 kello 20.06 (EEST)

Ei toki ole ainoa, kysy vaikka täältä. -Ochs (keskustelu) 24. huhtikuuta 2019 kello 20.18 (EEST)

Parhaimmat/pahimmat huijaukset suomenkielisessä Wikipediassa?

Osaatteko mainita parhaita/pahimpia esimerkkejä siitä, mitä kaikkea paikkaansa pitämätöntä suomenkieliseen Wikipediaan on vuosien varrella laitettu? Onko onnistuttu jopa luomaan pitkäikäisiä artikkeleja aiheista, joita ei ole olemassakaan? --87.93.56.135 25. huhtikuuta 2019 kello 23.11 (EEST)

Yksi esimerkki, ei varmaan pahin, on tämä. Tuolta höpöhöpö-arkistoista löytynee muitakin. -Ochs (keskustelu) 25. huhtikuuta 2019 kello 23.40 (EEST)

Toinen ikimuistoinen oli tämä. Ja tässä vielä linkki edelliseen samaa asiaa koskeneeseen keskusteluun. --Risukarhi (keskustelu) 29. huhtikuuta 2019 kello 01.03 (EEST)

Joku ylläpitäjä voisi tarkistaa noiden kaikkien kolmen luontipäivämäärät, niin saisi selvyyden siihen, mikä oli ollut olemassa pisimpään ennen poistoa. --Prospero One (keskustelu) 2. toukokuuta 2019 kello 14.40 (EEST)

Kaukojuna

Missä kulkee lähi- ja kaukojunan ero? Onko tästä kansainvälisiä variaatioita? Onko esim. Helsinki–Riihimäki kaukojuna vai taajamajuna vai lähijuna vai mikä? --Höyhens (keskustelu) 26. huhtikuuta 2019 kello 12.18 (EEST)

Helsinki–Riihimäki voi olla sekä lähijuna että kaukojuna. R-juna on lähijuna, mutta esimerkiksi asemalla pysähtyvät InterCity- ja Pendolino-junat ovat kaukoliikennettä. Osa R-junista jatkaa Tampereelle asti, joten lähijunalla pääsee Tampereelle asti.--Puppe100 (keskustelu) 26. huhtikuuta 2019 kello 21.46 (EEST)

Ainakin Suomessa on lähi- ja kaukojunissa käytössä kokonaan eri kalusto. Ne käyttävät nähtävästi myös täysin erilaista lippu- ja maksusysteemiä. Yritin kerran nousta Pasilan asemalla Helsingin keskustaan päin menevään kaukojunaan vaikka minulla oli pelkkä Helsingin sisäinen joukkoliikennelippu, mutta konduktööri sanoi että se ei kelpaa junaan edes Helsingin sisäisellä matkalla vaan pitää olla nimen omaan kaukojunalippu. JIP (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 14.09 (EEST)

HSL-alueella matkustettaessa lähijunissa käy HSL-lippu. Kaukojunissa voi matkustaa vain omalla lipullaan.

Esimerkiksi VR:ltä ei voi ostaa lippua Helsingistä Keravalle, koska molemmat kuuluvat HSL-alueeseen. Lippu pitää ostaa VR:ltä jos menee Helsingistä Järvenpäähän, koska Järvenpää ei kuulu HSL-alueeseen. Näin VR:n lippu toimii myös HSL-alueella. Voit jäädä Keravalla pois vaikka olisi lippu Järvenpäähän asti.--Puppe100 (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 19.11 (EEST)

Spekulointia Suomen ja Natsi-Saksan mahdollisista yhteistoimista

Historian vaihtoehtoisten kehityskulkujen arviointi on hankalaa, mutta kysyn kuitenkin seuraavaa:

Hitlerin Saksassa pyrittiin pääsemään tehokkaasti eroon ei-toivotuista ihmisryhmistä varsinkin toisen maailmansodan aikana. Minkälaiset mahdollisuudet Suomella - niin halutessaan - olisi ollut toteuttaa yhteistyössä Saksan kanssa vastaavanlaisia toimia silloin, kun Suomi ja Saksa olivat jatkosodan aikana yhteistyössä?

Olisiko Saksa ollut Suomen niin halutessa suostuvainen ja kykenevä vaikkapa seuraavanlaiseen yhteistoimintaan:

Etelä-Suomeen olisi kerätty joukko "ei-toivottuja", jotka olisi sitten kuljetettu Saksan miehittämään Viroon laivoilla yli Suomenlahden. Sieltä kuljetukset olisivat jatkuneet rautateitse halki niin ikään saksalaisten miehittämien Latvian ja Liettuan. Kuljetusten päätepiste olisi ollut sitten Saksan valtaama Puola.

Entä onko olemassa jopa todisteita tämän tapaisten toimien suunnittelusta Suomen ja Natsi-Saksan välillä? --37.136.111.99 26. huhtikuuta 2019 kello 20.21 (EEST)

Artikkeli Suomen romanit tietää kertoa, että Suomen romaniväestön luovuttamista natsi-Saksaan oltaisiin mahdollisesti harkittu. Teknisestihän Valtiollinen poliisi varmasti olisi haluttaessa saanut koottua yhteen Suomen vähemmistöryhmiä ainakin yhteen laivalastilliseen ellei toiseenkin, mutta kun se halu tehdä niin puuttui suurelta osin – en oikeastaan muista, että olisin ylipäätään koskaan kuullut aikakauden äärioikeiston Suomessa ehdottaneen minkään vähemmistön suoranaista joukkotuhontaa. --Prospero One (keskustelu) 2. toukokuuta 2019 kello 14.37 (EEST)

Jäitä hattuun, sanoi Haavikko. Kun on vähänkin kiistanalaisesta asiasta kysymys, kannattaa mennä alkuperäiselle lähteelle eikä lukea miten wikinimimerkki on sitä tulkinnut. Ylen sivulla: "monien sitkeästi kiertävien huhujen mukaan marsalkka Mannerheim olisi estänyt romanien luovutukset Saksaan". Kyse on huhuista, mitään faktatietoa ei ole esitetty. On voitu käydä kahvipöytä- tai punssipöytäkeskustelu, jossa joku on heittänyt ajatuksen, niin kuin nytkin eräissä ryhmissä esitetään hätkähdyttäviä ajatuksia. Tai sitten ei sellaista keskustelua ole käyty, vaan joku on pannut provosointimielessä huhun liikkelle. Siinäkään ei ole mitään uutta. Jos väitteelle löytyy lähde, jossa sanotaan "kuka, mitä, missä, milloin", silloin kirjoitetaan Suomen romanien synkkään historiaan yksi luku lisää. --Abc10 (keskustelu) 2. toukokuuta 2019 kello 21.52 (EEST)

Taas oli aavistus siitä, että juttua kannattaisi tutkia artikkelia syvemminkin, mutta en sitten kuitenkaan niin tehnyt. Kävin nyt ainakin muokkaamassa artikkelin tekstiä lähteen mukaiseksi. --Prospero One (keskustelu) 2. toukokuuta 2019 kello 22.18 (EEST)

Juttu on täysin perätön, asiaa on nyt kysytty asiantuntijalta. Alan tutkijat tuntevat huhun ja on selvitetty, että se on tosiaan pellkä kiertävä myytti. Otin sen pois, ettei juttu leviä ainakaan Wikipedian kautta. --Abc10 (keskustelu) 4. toukokuuta 2019 kello 15.44 (EEST)

Keneltä asiantuntijalta tarkalleen asiaa kysyit? --Prospero One (keskustelu) 10. toukokuuta 2019 kello 16.42 (EEST)

Aeroflotin matkustajamäärät 1970- ja 1980-luvuilla

Löytyykös mistään tilastoa tai tilastokäppyrää Aeroflotin matkustajamäärän kasvusta. Olen löytänyt vain kaksi lukua: 1982 (108 milj.) ja 1990 (138 milj.). --Hartz (keskustelu) 29. huhtikuuta 2019 kello 20.21 (EEST)

Aeroflot oli neukkuaikaan niin suljettu valtio valtiossa, että luotettavia ja vertailukelpoisia tilastoja sen toiminnasta tuskin löytyy varsinkaan kotimaan liikenteen osalta. Aeroflot vastasi myös lennonjohdosta ja lentoturvallisuudesta, joten asioita pimitettiin. Kun USA:n ilmatilassa vuonna 1986 tapahtui 800 vaaratilannetta, NL:ossa niitä tapahtui kuulemma neljä. Voin kokemuksesta kertoa, että Aeroflotin laajarunkokoneet lensivät usein niin tyhjinä, että kaikki matkustajat saattoivat halutessaan panna pitkäkseen 3–4 istuimen päälle ja polttaa savukkeitaan mukavammassa asennossa. – Kotivalo (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 07.31 (EEST)

Ru-wikissä on jotain tietoa, mutta viitteitä on vain paikoitellen. -Ochs (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 18.58 (EEST)

Eri kielten välimerkkikäytännöt

Missä kielissä on suomesta selkeästi poikkeavia välimerkkikäytäntöjä? --40bus (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 18.47 (EEST)

Ensimmäisenä tulee mieleen espanja, jossa huuto- ja kysymysmerkit kirjoitetaan myös lauseen alkuun ylösalaisin. -Ochs (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 19.00 (EEST)

Mites saksa? Entä piste tuhaterottimena? --40bus (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 21.21 (EEST)

Saksassa pilkkuna toimii pilkku ja tuhaterottimena piste. Englannissa on toisin päin.--Puppe100 (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 21.39 (EEST)

Saksan pilkkusäännöt ovat melko lähellä suomen pilkkusääntöjä. Ilmeisesti suomen kieliopillinen pilkutus onkin saksan perua, jos tämä blogiteksti pitää paikkansa. -Ochs (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 21.56 (EEST)

Ranska? Siellä ainakin jätetään huuto- ja kysymysmerkkien eteen välilyönti. --40bus (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 22.02 (EEST)

Totta, paitsi kanadanranskassa. -Ochs (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 22.55 (EEST)

Lainausmerkit ovat hyvinkin monennäköisiä eri kielissä (en:Quotation_mark#Specific_language_features) ja myös niiden sijoittelu muihin välimerkkeihin nähden vaihtelee. Kreikkalaisten kysymysmerkki (en:Question_mark#Greek_question_mark) näyttää puolipisteeltä. Pilkun käyttösäännöt vaihtelevat kovasti, englannissakin pilkutetaan aika eri tavalla kuin suomessa, alkaen Oxfordin pilkusta. Noin aluksi muutamia. --Jmk (keskustelu) 30. huhtikuuta 2019 kello 19.53 (EEST)

Tartun hieman kysymyksen muotoiluun. Mitä tarkoittaa "selkeästi poikkeava"? Ei oikein mitään. Mikä tahansa ero välimerkkikäytännössä saa aikaan sen, että jos toiseen kieleen soveltaa suomen sääntöjä, saa aikaan virheen eli selkeän poikkeaman oikeasta tavasta kirjoittaa. Ilmeisesti jokaisessa kielessä on selkeästä suomesta poikkeavia käytäntöjä. Ruotsissa esimerkiksi yhdysmerkkiä käytetään eri lailla. Sitä ei panna samojen vokaalien väliin (esim. högskoleexamen tai lantmäteriingengör) ja mitään välilyöntisääntöjä ei tarvita (esim. Galna ko-sjukan, Anders Hammarskiöld-stiftelsen). Kaiken kukkuraksi Suomessakin on lukuisia ihmisiä, jotka käyttävät välimerkkejä selkeän poikkeavasti. --Pxos (keskustelu) 1. toukokuuta 2019 kello 10.41 (EEST)

Kun englannissa käytettään ajatusviivaa tai puolipistettä, suomessa käytetään pilkkua tai sen voi toisinaan kääntää myös pisteellä. En.wikin artikkelien kääntäjien pitäisi ottaakin huomioon kielten väliset välimerkkierot ja välttää ajatusviivan ja puolipisteen käyttöä viimeiseen asti, sillä niille on tarvetta äärimmäisen harvoin. --Abc10 (keskustelu) 2. toukokuuta 2019 kello 15.30 (EEST)

Turku ja muut suomenkielisellä "maaperällä" sijaitsevat kaksikieliset kunnat?

Mielestäni Turku on siinä suhteessa erikoinen kaksikielinen kunta Suomessa, että se sijaitsee vanhastaan täysin suomenkielisen alueen ympäröimänä. "Kanta-Turkuun" aikoinaan liitetyt Maaria, Paattinen ja Kakskerta olivat suomenkielisiä kuntia. Samoin "Nyky-Turun" naapurikaupungit Kaarina ja Raisio ovat aina olleet suomenkielisiä. Tietenkin, jos mennään Turun keskustasta katsottuna jo jonkin verran kauemmaksi, esimerkiksi Paraisille, ollaan jo vahvasti ruotsinkielisellä alueella. Jotenkin tuntuu myös siltä, että Turku on mm. murteensa ja identiteettinsä ansiosta Suomen kaksikielisisistä kunnista "vahvimmin" suomenkielinen (tai jopa suomalainen).

Löytyykö maastamme muita samankaltaisia tapauksia? --37.136.102.65 30. huhtikuuta 2019 kello 23.53 (EEST)

Tässä on parin vuoden takaista tietoa kaksikielisten kuntien kielisuhteista. Turussa on ruotsinkielisiä 5,4 %, mutta Vantaalla (2,6 %) ja Lohjalla (3,5 %) suhteellisesti vielä vähemmän. Turku ja Vantaa (sekä Helsinki ja Espoo) ovat kaksikielisiä kielilain perusteella ruotsinkielisten absoluuttisen määrän takia, vaikka ruotsinkielisiä on kaikissa niissä alle 8 % väestöstä. Lohja taas on kaksikielinen hakemuksesta. Lohjalla laskettiin, että kaupunki saa kaksikielisyyden ansiosta valtionosuuksia monin verroin enemmän kuin kylttien ym. käännösten tekeminen maksaa. Samasta syystä Närpiö, Korsnäs ja Luoto ovat nykyään vapaaehtoisesti kaksikielisiä, vaikka kielilain mukaan ne olisivat ruotsinkielisiä kuntia. -Ochs (keskustelu) 1. toukokuuta 2019 kello 00.29 (EEST)

Ochs esitti yllä hyvän määrällisen tarkastelun. Laadullisesti (eli identitettin puolesta) voi todeta että yhtä lailla kuin Turussa on vahva suomenkielinen perinne (mm. useimpien ympäröivien maaseutupaikkakuntien perinteisen suomenkielisyyden takia, pois lukien kuitenkin Parainen), niin Turussa on samanaikaisesti vahva ruotsinkielinen perinne toisaalta yhtenä Suomen suurimmista kaupungeista ja toisaalta Varsinai-Suomen (ja ehkä jossain määrin koko Lounais-Suomen) ruotsinkielisten alueitten keskuksena. Lisäksi voidaan puhua vahvasta kieltenvälisestä perinteestä Helsingin tapaan jos katsotaan esim. lainasanoja Helsingin slangissa ja Turun murteessa (vaikka muuten kai Turun murre suomen kielen muotona on kaikista Suomen murteista eniten sukua virolle). Kuten Ochsin esimerkit yllä osoittavat, paikkakuntakohtaista variaatiota on paljon. Olen ainakin nähnyt kirjoja ruotsinkielisestä perinteestä Porissa, ja ruotsinkielisiä koulujakin on tai on ollut monilla muutoin suomenkielisillä paikkakunnilla.--Urjanhai (keskustelu) 2. toukokuuta 2019 kello 22.53 (EEST)

Tampere ei ole tainnut olla koskaan virallisesti kaksikielinen, mutta siellä ilmestyi 1970-luvulle saakka neljänä päivänä viikossa ruotsinkielinen sanomalehti Tammerfors Aftonblad. --Risukarhi (keskustelu) 3. toukokuuta 2019 kello 12.43 (EEST)

Turussa väestön kielisyys vaihtelee paljon kaupunginosittain. Karkeasti sanottuna keskustassa ruotsinkielisten osuus on suurin, esimerkiksi II kaupunginosassa (lähteistämättömän tiedon mukaan) osuus on lähes 16 %. Katukuvassa tämä näkyy muun muassa ruotsinkielisinä mainoksina ja ihan ihmisten puheenakin keskustan alueella. Muistan ainakin viime vuonna kuulleeni Hansassa mainoskuulutuksia ruotsiksi. Täytyy olla myös unohtamatta, että Turussa sijaitsee maan ainoa yksikielisesti ruotsinkielinen yleisyliopisto, Åbo Akademi. Muita suomenruotsalaiselle kulttuurille tärkeitä turkulaisia asioita ovat Suomen vanhin teatteri Åbo Svenska Teater, vanhin sanomalehti Åbo Underrättelser ja vanhin koulu Katedralskolan i Åbo. Toki suomenkielisyys näkyy voimakkaasti Turussa, mutta kuten Urjanhai totesi, ruotsinkielinen perinne elää silti vahvana. Mainitsit Maarian, Paattisen ja Kakskerran, jotka ovat ”kaksikielistyneet” liittyessään Turkuun. Mielenkiintoisena faktana voin kertoa, että muita tällaisia kuntaliitoksia, jossa yksikielisesti suomenkielinen kunta on liittynyt kaksikieliseen kuntaan, ovat ainakin Vähäkyrön liittyminen Vaasaan vuonna 2013 sekä Kälviän, Lohtajan ja Ullavan liittyminen Kokkolaan vuonna 2009. –Samoasambia ✎ 3. toukokuuta 2019 kello 00.10 (EEST)

Vartiovuoren prosenttiluvun voi laskea ja lähteistää tämän avulla. Esimerkiksi Suomen tilastollinen vuosikirja 1885 ilmoittaa väkiluvut sekä suomen- ja ruotsinkielisten määrät vuonna 1880. Tuolloin Turun kaltaisia kielisaarekkeita (de:Sprachinsel) näyttäisi olleen enemmänkin. Kun jätetään pois tarkastelusta ruotsinkielisten alueiden läheisyydessä sijainneet kunnat, niin ruotsinkielisten osuus on ollut seuraava: (Turku 42 %) Tornio 41 %, Naantali 39 %, Hamina 36 %, Mikkeli 27 %, Viipuri 21 %, Heinola 20 %, Hämeenlinna 15 %, Uusikaupunki 15 %, Pori 14 %, Sortavala 14 %, Ahlainen 13 %, Savonlinna 13 %, Raahe 9 %, Käkisalmi 9 %, Kuopio 9 %, Oulu 8 %, Uudenkaupungin maalaiskunta 8 %, Kemi 7 %, Varkaus 7 % ja Tampere 7 %. Lisäksi Euran Kauttualla on ollut paljon ruotsinkielisiä, kuten luultavasti myös Forssan ja Jokioisten tehdasalueilla, vaikka koko kunnat eivät nousekaan tilastossa kovin korkealle. --Raksa123 (keskustelu) 3. toukokuuta 2019 kello 16.57 (EEST)

Disneyn pahikset, jotka selvisivät teoistaan

Onko Pinokkio-elokuvan Ajuri (eng. The Coachman) ainoa tunnettu Disney-elokuvien pahis, joka epävirallisesti selvisi teoistaan ilman rangaistusta? Hänhän sieppasi pikkupoikia Huvitusten saarelle ja muutti heidät aaseiksi. Tosin Descendants-romaanissa kerrotaan, että Ajuri lopulta vangittiin The Isle of the Lostille ja hänen tuli vuoden aikana kerätä kaikki aaseiksi muuttamansa pojat ja palauttaa heidät normaaleiksi. Mutta elokuvassa hän selvisi kuitenkin ilman rangaistusta?--Kruununoksa (keskustelu) 1. toukokuuta 2019 kello 07.47 (EEST)

Kävikös sille Bambin äidin ampuneelle metsästäjälle mitään? --Risukarhi (keskustelu) 10. toukokuuta 2019 kello 14.10 (EEST)

Apua artikkelin kirjoittamiseen

Hei, olen juuri aloittanut artikkelin kirjoittamisen mobiilisovelluksestamme. Itse teksti, se mitä on kirjoitettu on ok varmastikin, mutta kaipaisin apua silti, olen varma ettei mene vielä sellaisenaan moden läpi ja jopa hyvä niin. Toivoisin, että joku minua parempi kirjoittamaan ja wikipedian kanssa tutumpi voisi uhrata muutamia hetkiä artikkelin viimeistelyyn. Itse sovellus julkaistaa 13.5.2019, joten hieman ennakkoon jo tässä aloittelen.

--KariHautamaki (keskustelu) 1. toukokuuta 2019 kello 10.23 (EEST)Yt kari h

Teksti on varmastikin hyvää (en tiedä koska sitä ei näy täällä mutta uskon kun sanot). Wikipedia on kuitenkin luultavasti väärä paikka sen julkaisemiseen. Tämä on tietosanakirja, täällä kirjoitetaan asioista jotka ovat jo ennestään laajasti tunnettuja. Jos sovelluksen julkaisun jälkeen useampi lehti kirjoittaa siitä jutun, palataan asiaan silloin. Voit alkaa jo kerätä muistiin tietoja siitä, missä sovellusta on käsitelty julkisuudessa, omat verkkosivut ja tiedotteet eivät riitä vaan pitäisi kertyä riippumattoman toimittajan kirjoittamia juttuja. --Tappinen (keskustelu) 1. toukokuuta 2019 kello 10.29 (EEST)

Jos sovellusta ei ole edes vielä julkaistu, se ei luultavasti ole tarpeeksi merkittävä artikkelin aiheeksi. Sitä ei varmaankaan ole myöskään vielä käsitelty riittävästi luotettavissa lähteissä. Eli kannattaa odotella, että nämä ehdot ensin täyttyvät. -Ochs (keskustelu) 1. toukokuuta 2019 kello 10.31 (EEST)

Vierastava tai kielteinen suhtautuminen seksuaalivähemmistöihin

Yleinen suhtautuminen ei-heteroseksuaalisuuteen on parantunut maassamme huomattavasti viimeisten vuosikymmenten mittaan. Kuitenkin syrjivää asennoitumista ja kielenkäyttöä esiintyy edelleen - esimerkiksi homoksi nimittely lienee edelleen vaikkapa peruskouluissamme nykyäänkin yhtä yleistä kuin omina kouluvuosinani 1980-luvulla.

Epäilen vahvasti, että kielteinen suhtautuminen seksuaalisesti "erilaisiin" ihmisiin ei lähde pelkästään ympäristöstä opituista arvoista ja asenteista. Uskoisin, että esimerkiksi homoseksuualisuuden karsastaminen lähtee osittain ei-homoseksuaalisten ihmisten luontaisesta, peritystä taipumuksesta hahmottaa seksuaalisuutta. Kun siis vaikkapa poika ihastuu tyttöön tai tyttö poikaan, ei ihastuminen perustu tietoiseen valintaan, vaan synnynnäiseen viettiin, johon ei voi itse vaikuttaa. Tunteet ovat usein syvällisiä ja menevät jollain lailla ihmismielen "pyhälle" alueelle.

Epäilen edelleen, että moni heteroseksuaali ei kaiketi näin ollen pysty ymmärtämään kunnolla sitä, miten joku voi tuntea seksuaalista halua toiseen samaa sukupuolta olevaan ihmiseen. Vaikka tällaisista heteroseksuaaleista suurin osa pystyy järjellään hyväksymään ei-heteroseksuaalisuuden, kokevat he ei-heteroseksuaalisuuden silti siis tunnetasolla epäluonnolliseksi ja jopa epämiellyttäväksi.

Onko siis niin, että oudoksuva tai jopa kielteinen suhtautuminen seksuaalivähemmistöihin perustuu joka tapauksessa osittain ihmislajin synnynnäiseen ja periytyvään ominaisuuteen hahmottaa asiat normaaleiksi ja epänormaaleiksi tai miellyttäviksi ja epämiellyttäviksi? Jos näin on, niin voiko olettaa, etteivät heteroseksuaalit voi koskaan "oppia" pitämään ei-heteroseksuaalisuutta yhtä luonnollisena seksuaalisena suuntautumisena kuin heteroseksuaalisuutta? --178.55.14.114 4. toukokuuta 2019 kello 14.29 (EEST)

Kai tuossa on pohjimmiltaan kyse sukupuuttoon kuolemista. Yleensä kulttuurit ovat elämää säilyttäviä. --Hartz (keskustelu) 4. toukokuuta 2019 kello 16.40 (EEST)

Jos kysymys haluaa itse olla myös vastaus, parempi vastaus voi jäädä saamatta. Tämä palsta on tarkoitettu ensisijaisesti tiedonhakukysymyksille tai kysymyksille, joissa pyydetään neuvoa johonkin yksilöityyn ongelmaan. Yleiselle pohdiskelulle ja mielipiteiden ilmaisulle on muita foorumeita. -Ochs (keskustelu) 4. toukokuuta 2019 kello 17.52 (EEST)

Tampereen seutu osana Satakuntaa

Tampereen seutu kuuluu nykyään Pirkanmaan nykymaakuntaan. Sitä ennen se on kuulunut Satakunnan historialliseen maakuntaan. Suomen maakuntia käsittelevissä tietosanakirjateksteissä ja kartoissa Tampereen seutu on ainakin vielä 1950-luvulle asti merkitty säännönmukaisesti aina sen hetkiseen Satakunnan maakuntaan kuuluvaksi.

Minulla on kuitenkin vahva käsitys siitä, ettei Tampereen seudun alkuperäisväestö yleensä ole koskaan pitänyt aluettaan millään tavoin Satakuntaan kuuluvana, vaan osana Pirkanmaata tai varsinkin Hämettä. Käsitys Tampereen seudun kuulumisesta Satakuntaan on alueen alkuperäisväestön varttuneimmillekin edustajille monesti varsin vieras.

Miten tällainen ristiriitaisuus on selitettävissä? --178.55.152.253 4. toukokuuta 2019 kello 23.27 (EEST)

Tampere ja sitä ympäröivä alue on pitkään kuulunut Hämeen lääniin ja esim. Hämeen läänin pohjoiseen vaalipiiriin. Tämä kai on vahvistanut perinteisesti koettua hämäläisyyttä niin että kuuluminen hoistorialliseen Satakunnan maakuntaan on jäänyt vähemmän hahmotetuksi ja tiedostetuksi. Pirkanmaan maakunta muodostui Tampereen kaupungin vaikutusalueesta vasta varsin myöhäisessä vaiheessa 1900-luvulla, ja aluksi sillä ei ollut edes nimeä. Nimiehdotuksia olivat kai ainakin Tammermaa ja Pirkanmaa, joista Pirkanmaa vakiintui. Symboleiksi tulivat Väinö Aaltosen Pirkkalaisveistokset. Historiantutkija Viljo Rasila on kirjoittanut pirkanmaan maakunnan muodostumisesta ainakin artikkelin sarjassa Tampere, tutkimuksia ja kuvauksia otsikolla Pirkanmaan synty, ja myös koulujen kotiseutuopetukseen oppikirjan jonka nimi muistaakseni oli Pirkanmaan historia. Myös Hämeen historian eri osissa on kerrottu esim. Hämeen läänin historiasta.

Lisäksi itse Satakunnan maakunta (samoin kuin Uusimaa) taitaa olla historiallisena maakuntana muita nuorempi, eikä se erotu Hämeestä esim. vanhoissa paikannimissä, koska esim. Hämeenkyrö ja Hämeenkangas sijaitsevat historiallisessa Satakunassa. Samoin hämäläismurteiden alue ulottuu suureen osaan Satakuntaa ja myös osaan kymenlaaksoa ja Uuttamaata. Ja kansanomaisina, kansanperinteessä esiintyvinä Suomen heimojen nimissä ei myöskään ole satakuntalaisia eikä uusmaalaisia, esim. Jukolan talokin oli "eteläisessä Hämeessä". Viimeistään Topeliuksen Maamme kirjassa ja muutenkin 1800-luvulla Satakunta ja Uusimaakin vakiintuivat, mutta kun samalla kaupunkien vaikutusalueet alkoivat muodostua, niin läänien ja nykymaakuntien rajat muodostuivat 1800- ja 1900-luvun aikana historiallisista maakunnista poikkeaviksi monissa kohdin. Tästä on Wikipedian artikkelissa Suomen historialliset maakunnat kai karttakin. Samoin artikelissa on hiukan jotain kirjallisuutta, mutta ei kattavasti. Viitatut Eino Jutikkalan, Kauko Pirisen ja Kustaa Vilkunan artikkelit varsinkin antavat hyvän yleiskuvan lyhyessä muodossa.--Urjanhai (keskustelu) 5. toukokuuta 2019 kello 10.26 (EEST)

Niin, vanha Hämehän ulottuu "suolamerestä suolamereen". --Jmk (keskustelu) 5. toukokuuta 2019 kello 10.32 (EEST)

Historiallisissa maakunnissa kaiketi Hämeen ja Satakunnan raja on Tammerkoskesssa eli Messukylä on ollut Hämettä, Ylöjärvi Satakuntaa. --Höyhens (keskustelu) 5. toukokuuta 2019 kello 12.02 (EEST)

Eipä taida olla. Lääninraja on kyllä joskus tainnut mennä Näsijärvessä (kaiketi Kustaa III:nnen korkeimman omakätisesti kartalle piirtämänä, jos oikein muistan!), mutta historiallisen maakunnan raja on tainnut mennä niin, että Sääksmäki on ollut Hämettä, mutta pitäjät siitä pohjoiseen Satakuntaa. Katso yllä mainittu kartta Wikipediassa.--Urjanhai (keskustelu) 5. toukokuuta 2019 kello 13.09 (EEST)

Lähteitä on tietysti monia mutta prof. J. Jaakkola kirjoittaa olemassa olevana asiana Otavan Isossa tietosanakirjassa vuodelta 1936: "S. jakaantuu Turun ja Porin, Hämeen ja Vaasan läänien kesken seuraavasti: 1) Turun ja Porin läänissä Ulvilan, Ikaalisten, Tyrvään ja Loimaan kihlakunnat kokonaisuudessaan, Maskun kihlakunnasta Oripää; 2) Hämeen läänissä Pirkkalan kihlakunta (lukuunottamatta Hämeeseen kuuluvaa Pälkänettä), Ruoveden kihlakunta (lukuunottamatta Hämeeseen kuuluvaa Kuorevettä), Jämsän kihlakunnasta Eräjärvi sekä osa Kuhmalahtea (muu osa kihlakunnasta kuuluu Hämeeseen), Tammelan kihlakunnasta osa Ypäjää (kihlakunnan pääosa on Hämettä); 3) Vaasan läänissä Kuortaneen kihlakunnasta Soini, Virrat ja Ähtäri (kihlakunnan muu osa kuuluu Pohjanmaahan), Laukaan kihlakunnasta Pihlajavesi, Keuru ja Multia (kihlakunnan muu osa kuuluu Hämeeseen)." Keuru tosiaan vain kahdella eikä kolmella u:lla. Sen aikaisten kihlakuntarajojen karttaa ei ole nyt käytössäni, joten tämä viittaisi siihen että olet oikeassa. Toisaalta olen lapsuudessani viettänyt paljon aikaani Tampereella, ja siellä kaikki tuntemani olivat mielestään hämäläisiä. terv. --Höyhens (keskustelu) 6. toukokuuta 2019 kello 09.41 (EEST)

Commonsissa on vuoden 1935 tilastokartta, jossa vaikuttaisi olevan kihlakuntien rajat. Yhdessä yllä olevan kuvauksen kanssa siitä saa erinomaisen käsityksen Satakunnan historiallisen maakunnan rajoista. Viitsisitkö lisätä tuon rajakuvauksen myös sivulle Satakunnan historiallinen maakunta, niin tieto tallentuu sinnekin? --Raksa123 (keskustelu) 6. toukokuuta 2019 kello 22.08 (EEST)

Mikä kaikki on Tampereen seutua? Eräässä tapahtumassa pari vuotta takaperin Sastamalassa oli pieni kriisi, kun tilaisuudessa laulettiinkin Pirkanmaan maakuntalaulu eikä Satakunnan maakuntalaulua. Sillä suunnalla on satakuntalaisuus voimissaan. --Vnnen (keskustelu) 5. toukokuuta 2019 kello 22.01 (EEST)

Läntisellä pirkanmaalla satakuntalaisuus varmaan on vanhempaa. Luulen että tästä on jotain Satakunnankin maakuntahistoriassa, ainakin Hämeen historiassa on. Semmoinenkin käsite esiintyy kuin Hämeen satakunta tai Sata-Häme. Joskus 1800-luvun puolella Keski-Suomen synonyymina saattoi vielä olla Pohjois-Häme.--Urjanhai (keskustelu) 5. toukokuuta 2019 kello 23.05 (EEST)

Olikos muuten Pirkkalassa Satakunnan lennosto? --Tappinen (keskustelu) 5. toukokuuta 2019 kello 22.47 (EEST)

Satakunnan lennosto toimii Pirkkalassa.[17]--Puppe100 (keskustelu) 6. toukokuuta 2019 kello 07.11 (EEST)

Voidaanko asia siis määritellä seuraavasti:

1. Tampere ja sen lähiseutu on ennen Pirkanmaan maakunnan muodostumista ollut virallisesti Satakunnan maakuntaan kuuluvaa aluetta ainakin 1950-luvulle asti.

2. Tampere ja sen lähiseutu on ennen Pirkanmaan maakunnan muodostumista ollut käytännössä - eli alueen asukkaiden mielestä - kautta aikain maakunnallisesti Hämeeseen kuuluvaa aluetta lukuunottamatta Vammalan, Ikaalisten ja Parkanon seutuja, jotka on käytännössäkin katsottu Satakuntaan kuuluviksi.

Eli onko kyseessä hämäläisheimoisten ja hämäläismurteisten ihmisten osaksi Hämettä mieltämä alue, joka vain tietosanakirjoissa ym. virallisluontoisissa yhteyksissä on katsottu kuuluvan nimenomaan Satakuntaan?

Olisi mukavaa saada tietää Pirkanmaata edeltävältä ajalta, mitä alueen maakunnallisesta sijoittumisesta on opetettu esimerkiksi alueen kansakouluissa ja mitä maakuntalaulua kansakoululaisilla on laulatettu.

Mainitsenpa tässä yhteydessä, että syntyperäisenä helsinkiläisenä olen pitänyt Uuttamaata lähestulkoon aina keinotekoisena maakuntana. Perinteisesti ruotsinkieliset Uudenmaan osat olen katsonut omaksi alueekseen, mutta niiden pohjoispuolisia suomenkielisia seutuja (esim. Vihti, Nurmijärvi ja Mäntsälä) olen tottunut pitämään lähinnä eteläisen Hämeen jatkeina. Miten te muut koette tämän asian? --37.136.91.180 6. toukokuuta 2019 kello 16.10 (EEST)

Jotta tämä mielenkiintoinen kysymys tulisi puitua tarpeeksi, on muistettava, että kun minä kävin kouluani 1960-luvulla, asiaa katsottiin lähinnä lääneittäin. Hämeenlinna, jossa asuin, oli läänin pääkaupunki, vaikka sitä suurempia kaupunkeja läänissä olivat Tampere ja Lahti. Vaalipiirit jakaantuivat Hämeen läänin eteläiseen ja pohjoiseen vaalipiiriin. Mutta siten kun ajattelee vanhempia auktoriteetteja, Aleksis Kiven tapahtumat sijoittuivat monesti Hämeeseen Nurmijärvelle, joka siis on nykyään Uuttamaata. Pitäisi miettiä, mikä Sillanpään Taata koki olevansa, hänethän liitetään Hämeenkyröön Turun ja Porin läänin puolelle. Ja taatusti satakuntalaisessa Kankaanpäässä kohtaavat Hämeeenkangas ja Pohjankangas. Enpä enempää osaa tähän sanoa, muutakuin sellaisen hataran muiston, että minua vanhemmat tamperelaiset pitivät Tamperetta ja Poria jonkinlaisina kilpailijaparina, samalla tavalla kuin nykyään pidetään Tamperetta ja Turkua tai Poria ja Raumaa. --Höyhens (keskustelu) 6. toukokuuta 2019 kello 20.18 (EEST)

Sanoisin arvionani, että Hämeen lääniin kuuluminen on vahvistanut tampereen vaikutusalueella hämäläisyyttä, joka toki yhteisen kulttuuriperinnön (kuten hämäläismurteet) kautta on ollut vahva muutenkin, kun satakuntalaiset alun perinkin ovat enimmäkseen olleet varsinaisesti melko lailla samoja hämäläisiä. Jos kaivelee artikkelista Suomen maakunnat ja Suomen historialliset maakunnat lähteinä käytetyn kirjallisuuden lähdeluetteloja niin löytyy aika hyvin tutkimusta muun muassa juuri Hämeestä ja Tampereestakin. 1960-luvulla myös maantieteilijä Mauri Palomäki teki kyselytutkimuksen lähettämällä jokaisen Suomen kansakoulun opettajalle kyselyn, mihin maakuntaan tämä katsoi koulunsa kuuluvan ja piirsi tuloksista kartan.Olikohan tuo tutkimus jossain artikkelissa viitattuna... --Urjanhai (keskustelu) 7. toukokuuta 2019 kello 19.12 (EEST)

Olihan se tässä ainakin.--Urjanhai (keskustelu) 7. toukokuuta 2019 kello 19.12 (EEST)

Ok. Onko tietoa kokiko F.E.S. itsensä hämäläiseksi? --Höyhens (keskustelu) 7. toukokuuta 2019 kello 23.10 (EEST)

Kaipa hän koki itsensä satakuntalaiseksi, mutta asui Hämeenkyrössä. Sillanpään sukuhan oli lähtöisin Kauvatsalta, mitä hän usein korosti.--Urjanhai (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 07.56 (EEST)

Vain yksi X-kromosomi ja Turnerin syndrooma

Miehillä on vain yksi X-kromosomi, joten miten Y-kromosomin olemassaolo miehellä korjaa tuon Turnerin syndrooman? Käytännössähän kaikkien miesten täytyisi olla tällaisia Turner-syndroomalaisia, kun kerran X-kromosomeja on miehellä vain yksi. --Hartz (keskustelu) 6. toukokuuta 2019 kello 23.24 (EEST)

Toisin kuin ennen luultiin, myös Y-kromosomissa on aktiivisia geenejä. --Höyhens (keskustelu) 7. toukokuuta 2019 kello 10.02 (EEST)

Baddingin kioski Paratiisi

Mitä Baddingin kioski Paratiisissa voi oikeasti tehdä? Ainakin kuvien perusteella se näyttää olevan täysin miehittämätön, pelkkä tyhjä puurakennus. Toimiiko se oikeasti kioskina vai onko se vain paikka jossa voi istua penkillä ja muistella Baddingiä? JIP (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 14.06 (EEST)

Googlettamalla löytyy kuvia, joissa se näyttää ihan normaalilta kioskilta. Wikipedian kuvassa kioski on kiinni ja luukut suljettu. --Sblöbö (keskustelu) 10. toukokuuta 2019 kello 16.22 (EEST)

Jotakin tietoa aiheesta löytyi: tappiollisesta toiminnasta kertova juttu syyskuulta 2015, aukiolojat vuodelta 2016 ja tieto siitä, että kioski on ollut ilmeisesti tämän vuoden aikana 30.4. ja 1.5. jonkin aikaa auki. Viimeksi linkittämästäni jutusta ei selviä, onko sitä tarkoitus pitää auki muulloinkin. –Ejs-80 11. toukokuuta 2019 kello 03.08 (EEST)

Ainakin 24.5.–26.5.2019 kioski on avoinna Nostalgiaviikko-nimisen tapahtuman yhteydessä perjantaina klo 16–19, lauantaina klo 9–16 ja sunnuntaina klo 12–18 Someron Vesihuolto Oy:n Someron kunnan sivuilla olevan tiedon mukaan. –Ejs-80 11. toukokuuta 2019 kello 03.16 (EEST) EDIT: –Ejs-80 11. toukokuuta 2019 kello 03.24 (EEST)

On lottovoitto tarkkailla Wikipediaa

Liittyy löyhästi Wikipediaan mutta enemmän todennäköisyyslaskentaan, joten laitetaan tänne. Mikä mahtaa olla todennäköisyys sille, että tarkkailulistalleni ilmestyvät peräkkäin artikkelit Facel ja Faces? Tai kuten pari vuotta sitten, Boyfood ja Boyhood? Jos mitään muistan todennäköisyyslaskennasta, olisiko se 1/artikkelimäärä × 1/artikkelimäärä, siis tämän hetken tilanteessa 1/458746 × 1/458746 = 0,00000218 × 0,00000218 = 0,000000000004752. Miten tuo edes sanotaan sanallisesti? Pitäisikö vielä ottaa huomioon, montako artikkelia minulla on tarkkailulistallani sattuman hetkellä? Muuta huomioon otettavaa, eli miten tämä lasketaan oikein? – Kotivalo (keskustelu) 10. toukokuuta 2019 kello 09.52 (EEST)

"Pitäisikö vielä ottaa huomioon, montako artikkelia minulla on tarkkailulistallani sattuman hetkellä?" Tuo on ainut, mikä pitää ottaa huomioon.--MAQuire (keskustelu) 10. toukokuuta 2019 kello 14.11 (EEST)

Artikkelit eivät päädy tarkkailulistallesi satunnaisesti vaan valinnoistasi riippuen, joten todennäköisyyksien laskeminen on vähän kyseenalaista. Kysymyksesi on myös hieman epätäsmällisesti asetettu. Tarkoitatko tilannetta, jossa artikkelien nimet poikkeavat toisistaan vain yhdellä kirjaimella, vai tilannetta, että kun kaikki Wikipedian artikkelit asetetaan aakkosjärjestykseen, niistä mitkä hyvänsä kaksi peräkkäistä ovat listallasi? Vai jotain muuta? Tilanteesta riippuen laskelmaan vaikuttavat ainakin tarkkailulistasi artikkelien lukumäärä ja kaikkien artikkelien lukumäärä. -Ochs (keskustelu) 10. toukokuuta 2019 kello 18.16 (EEST)

En oikein muista itsekään mitä aamulla ajattelin, jos mitään. En ainakaan kumpaakaan noista vaihtoehdoista. Kiitos vastauksista, tähän ei kannata tuhlata enempää aikaa. Jos nimittäin joku oikeasti alkaisi pohtia tätä matematiikan menetelmin, en luultavasti ymmärtäisi vastauksesta sanaakaan. – Kotivalo (keskustelu) 10. toukokuuta 2019 kello 19.01 (EEST)

Eipä kyllä. Jälkitoteamuksena, että artikkkelien kokonaismäärällä ei ole mitään merkitystä, koska niistä tarkkailulistallesi päätyy vain ne, jotka ovat tarkkailulistallasi. Todennäköisyyteen vaikuttaa tarkkailulistasi suuruus ja noiden artikkelien muokkausmäärän suhde muihin listalla oleviin.--MAQuire (keskustelu) 10. toukokuuta 2019 kello 20.45 (EEST)

Näkyvätkö sivut tarkkailulistalla niin, että ensin ovat eniten muokatut? Siinä tapauksessa ymmärsin alkuperäisen kysymyksen väärin ja vastaukseni yllä on hieman asian vierestä. En itse juuri listaa käytä, ja muistin artikkeleiden olevan listalla aakkosjärjestyksessä. -Ochs (keskustelu) 10. toukokuuta 2019 kello 23.59 (EEST)

Itselläni ovat viimeisen muokkauksen mukaan, johon muokkaustiheys vaikuttaa epäsuorasti, koska useammin muokatut ovat listan kärjessä useammin. Enpä tiedä, mitä muilla tuossa on. En edes tiennyt, että tuon saa järjestettyä myös muokkausmäärien mukaan.--MAQuire (keskustelu) 11. toukokuuta 2019 kello 00.07 (EEST)

Torrakon kantaminen

Luin kirjasta että talvisodassa jotkut venäläiset kantoivat torrakkoa ylösalaisin selässä antautumisen merkiksi. Miten päin torrakkoa sitten kuuluu kantaa oikein selässä, piippu ylöspäin vai alaspäin? JIP (keskustelu) 10. toukokuuta 2019 kello 12.04 (EEST)

Valkoposkihanhien tiiviit pariskunnat

Mihin perustuu valkoposkihanhien tiiviit pariskunnat? Linnut näyttävät keskenään samanlaisilta ja erityisempää luonnetta johon tykästyä ei näillä linnuilla ole. Miksi valkoposkihanhet siis pitävät puolisostaan kiinni? Nämä jos mitkä näyttävät ohjelmoiduilta japanilaisilta tekolinnuilta. Tunnistavatko valkoposkihanhet kenties puolisonsa hajun perusteella? Tämän lajin urokset selvästi valvovat naaraan turvallisuutta ja ovat valmiita sihisemään ja hyökkäämään. Perustuuko pariskunnat mahdollisesti tällaiseen työnjakoon, jossa uros on kuin liimattu naaraan kylkeen puolustuksellista syistä? Tästä minulle huomautettiin, että joutsenilla on vielä tiiviimmät pariskunnat, mutta en asiaa tunne. --Hartz (keskustelu) 10. toukokuuta 2019 kello 20.05 (EEST)