Teemasivu:Sotahistoria
Thukydides taas ryhtyi keräämään aineistoa kirjoittaakseen peloponnesolaissodan historian, koska:»..., jotta selviäisi, mistä syystä he [helleenit ja barbaarit] ovat joutuneet sotiin toistensa kanssa.»
Valmis teos Peloponnesolaissota teki hänestä tieteellisen historiankirjoituksen isän.»aavisti sen tulevan siihenastisia sotia tärkeämmäksi ja merkillisemmäksi.»
Terminä suomenkielen sana sotahistoria on kapea-alainen, ja muualla maailmassa onkin käytössä esimerkiksi seuraavanlaisia termejä: engl. military history, ransk. l'histoire militaire, saks. Militärgeschichte, ruots. militärhistoria... Suomenkielessä ei kuitenkaan ole näille vakiintunutta käännöstä, sillä ne tarkoittavat kaiken sotaan liittyvän historiallista tutkimusta. Varsinaisen sotahistorian tapahtumien, siis sotien ja taisteluiden, lisäksi mukaan tulevat esimerkiksi sodankäynnin historia, sotalaitoshistoria ja sotilashistoria.
Suositeltu sisältö
Miten voit auttaa
Voit myös laajentaa sotaan tai sotilaisiin liittyviä lyhyitä artikkeleita ja osallistua sodankäynnin wikiprojektiin.
Henkilöpoiminta
Augustus Caesar (23. syyskuuta 63 eaa. – 19. elokuuta 14), aikaisemmin Gaius Octavius ja Gaius Julius Caesar Octavianus, oli Rooman ensimmäinen keisari (27 eaa. – 14). Julius Caesar adoptoi hänet vuonna 46 eaa. ja nimitti seuraajakseen.
Ulkonaisesti Augustus säilytti Rooman tasavallan muodot ja tavat, mutta hallitsi käytännössä yksinvaltiaana yli 40 vuotta. Augustus lopetti veristen sisällissotien kauden verisillä sodilla. Hänen suurimpana saavutuksenaan pidetään pitkää suhteellisen rauhan aikakautta Pax Romanaa.
Augustus julistettiin jumalaksi pian kuolemansa jälkeen. Tulevat Rooman ja Bysantin hallitsijat ottivat Augustuksen sukunimen Caesar ja arvonimen Augustus keisarien pysyviksi arvonimiksi.
Lainaus sotahistoriasta
” | Teidän yhteiskuntanne ei pysty hyväksymään 10 000 kuollutta yhdessä taistelussa. | ” |
—Saddam Hussein USA:n lähettiläälle heinäkuussa 1990. (Persianlahden sodassa kuoli 378 yhdysvaltalaista)1 |