Teemasivu:Sotahistoria
Thukydides taas ryhtyi keräämään aineistoa kirjoittaakseen peloponnesolaissodan historian, koska:»..., jotta selviäisi, mistä syystä he [helleenit ja barbaarit] ovat joutuneet sotiin toistensa kanssa.»
Valmis teos Peloponnesolaissota teki hänestä tieteellisen historiankirjoituksen isän.»aavisti sen tulevan siihenastisia sotia tärkeämmäksi ja merkillisemmäksi.»
Terminä suomenkielen sana sotahistoria on kapea-alainen, ja muualla maailmassa onkin käytössä esimerkiksi seuraavanlaisia termejä: engl. military history, ransk. l'histoire militaire, saks. Militärgeschichte, ruots. militärhistoria... Suomenkielessä ei kuitenkaan ole näille vakiintunutta käännöstä, sillä ne tarkoittavat kaiken sotaan liittyvän historiallista tutkimusta. Varsinaisen sotahistorian tapahtumien, siis sotien ja taisteluiden, lisäksi mukaan tulevat esimerkiksi sodankäynnin historia, sotalaitoshistoria ja sotilashistoria.
Suositeltu sisältö
Breitenfeldin ensimmäinen taistelu
Britannian hyökkäys Etiopiaan 1868
Bysantin–sassanidien sota (527–532)
Liinahamarin ja Kirkkoniemen pommitukset 1941
Luettelo Makedonian kuninkaista
Rooman–Parthian sota (40 eaa.–33 eaa.)
Saksan uhkavaatimus Liettualle 1939
Suomen armeijan ulkomaalaiset vapaaehtoiset talvisodassa
Suomen ja Saksan sotilasyhteistyö 1940–1941
Suomen ulkomailta hankkima sotamateriaali välirauhan aikana
Tanskalaisten ristiretki Jerusalemiin
Tornion valtauksen panttivangit
Vakoilu Yhdysvaltain sisällissodassa
Venäjän hyökkäys Hivaan 1839–1840
Venäjän–Turkin sota (1710–1711)
Miten voit auttaa
Voit myös laajentaa sotaan tai sotilaisiin liittyviä lyhyitä artikkeleita ja osallistua sodankäynnin wikiprojektiin.
Henkilöpoiminta
Georgi Konstantinovitš Žukov (ven. Гео́ргий Константи́нович Жу́ков, 1. joulukuuta 1896–18. kesäkuuta 1974) oli Neuvostoliiton marsalkka ja tärkein Neuvostoliiton komentaja toisen maailmansodan aikana.
Hän syntyi Strelkovkassa, Kalugan maankunnassa (nykyinen Kalugan alue). Žukov liittyi asevelvollisena keisarillisen armeijan rakuunarykmenttiin ensimmäisen maailmansodan aikana. Hän sai Pyhän Yrjön ristin ja ylennettiin aliupseeriksi urheudestaan. Hän liittyi bolševikkeihin lokakuun vallankumouksen jälkeen, jolloin hänen köyhästä taustastaan tuli etu. Venäjän sisällissodan aikana hän oli ratsuväenkomentaja ja sai punalipun mitalin. Jälkeenpäin hän opiskeli Frunzen sotilasakatemiassa, josta valmistui 1931. Hän nousi tasaisesti hierarkiassa selvittyään vuosien 1937–1939 puhdistuksista.
Hän johti menestyksekästä vastahyökkäystä Japanin Kwantungin armeijaa vastaan Mantšurian rajalla 1939. Žukov saarsi moottoroiduilla joukoillaan Japanin 6. armeijan ja löi sen. Tästä operaatiosta hän sai Neuvostoliiton sankarin arvonimen. Žukovin saavutukset liikkuvan sodankäynnin alalla jäivät kuitenkin vähän tunnetuiksi Neuvostoliiton ulkopuolella.
Lainaus sotahistoriasta
| ” | Sota on väkivaltaista toimintaa, jonka tarkoitus on pakottaa vastustaja toteuttamaan meidän tahtomme. | ” |
—Carl von Clausewitz, Sodasta ja sodankäynnistä[1]— | ||