Tatra T85
| Tatra T85, T85A ja T85/91 | |
|---|---|
 |
|
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
 Tšekkoslovakia Saksa |
| Valmistaja |
Závody Tatra a.s. / Ringhoffer Tatra a.s., Kopřivnice |
| Valmistusvuodet |
T85: 1936–1938 T85A: 1939–1941 |
| Tuotantomäärä | 314, joista 224 säiliöautoja ja 90 kuorma-autoja |
| Suunnittelija | Hans Ledwinka |
| Mitat ja massat | |
| Kantavuus | 4 000–6 000 kg |
| Omamassa | 6 000 kg |
| Akseliväli |
Tatra T85 ja T85A: 2 800 + 1 180 mm; 3 000 + 1 180 mm; 3 500 + 1 150 mm; Tatra T85/91: 4 000 + 1 400 mm[1] |
| Suurin sallittu perävaunun massa | 5 000 kg[2] |
| Moottori, voimansiirto ja alusta | |
| Iskutilavuus | moottori T85: 8 143 cm³; moottori T91: 4 849 cm³ |
| Teho |
moottori T85: 58,8 kW /1500 1/min; moottori T91: 44,16 kW /2100 1/min |
| Polttoaine | moottori T85: bensiini; moottori T91: dieselöljy |
| Kulutus |
moottori T85: 45–50 l/100 km; moottori T91: 35 l/100 km |
| Vetotapa | 6×4; tasauspyörästöissä lukot |
| Vaihteisto | 4+1; 3. ja 4. vaihde synkronoitu; sekä 2-portainen alennusvaihde |
| Jarrut | Tatra-Knorr -paineilmakäyttöiset rumpujarrut |
Tatra T85 oli tšekkoslovakialaisen Tatran valmistama auto, josta oli kuorma- ja säiliöautosovellukset.[2] Autoja käytettiin myös linja-autojen alustoina.[1]
Aloite T85:n kehittämisestä tuli Tšekkoslovakian armeijalta. Suunnitteluvaiheessa oli tehty V 700 -prototyyppi, jota armeija testasi syyskuusta 1935 lähtien. Tässä saatujen kokemusten pohjalta laadittiin lopullinen, tuotantovalmis T85. Autossa oli käytetty samoja teknisiä ratkaisuja kuin malleissa T26/30, T72 ja T82.[2]
Kolmiakselinen auto oli varustettu vetävällä telillä. Sen alkuperäiseksi käyttötarkoitukseksi oli suunniteltu 3 000–4 000 kg suuruisten kuormien nopeat siirrot maastossa ja teillä, ja siitä tehtiin myös tykinvetoautosovellus. Suurin osa T85-malleista kuitenkin päätyi säiliöautojen alustoiksi.[2]
Teknisiä tietoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Moottorimallit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Auton voimanlähteenä oli nelisylinterinen, nelitahtinen, vesijäähdytteinen kansiventtiilimoottori. Moottorimalleja oli kaksi; moottori T85 oli 8,1-litrainen bensiinimoottori, T91 taas oli 4,8-litrainen dieselmoottori. Bensiinikäyttöisen mallin kaasuttimena joko Solex 46 MOVLS tai Zenith 48KB. Sen sytytysjärjestelmä oli 12-volttinen ja Scintillan valmistama. Dieselmoottorilla varustettujen autojen mallinimi oli T85/91.[1]
Voimansiirto ja runkorakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Moottorin takana oli kuiva yksilevyinen kytkin, josta voima välittyi neliportaiseen vaihteistoon. Autossa oli lisäksi kaksinopeuksinen alennusvaihde. Voimansiirtoakseli kulki kantavana rakenteena toimineen keskusputkirungon sisällä. Telin molemmat akselit olivat vetäviä ja niillä oli tasauspyörästöjen lukot.[1]
Alusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Etuakselilla oli erillisjousitus joka oli toteutettu päällekkäisin kolmiotuin. Jousituksena oli poikittain asennettu puolielliptinen lehtijousi. Taka-akseleilla oli heilurityyppinen erillisjousitus. Niiden välillä oli pitkittäin asennetut puolielliptiset lehtijouset, jotka oli keskeltä kiinnitetty runkoon ja päistään kumpaankin taka-akseliin. Lehtijouset toimivat samalla telin keinuvipuina.[1]
Autossa oli käyttöjarruina Tatra-Knorr -paineilmakäyttöiset rumpujarrut. Seisontajarru oli rakennettu keskusputkirungon takapäähän ja vaikutti kahden jarrukengän välityksellä voimansiirtoakselin päässä olleeseen jarrurumpuun.[1]
Tšekkoslovakian armeijan kuorma-autot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tšekkoslovakian armeija tilasi ensimmäiset 50 kuorma-autoa vuonna 1936. Niistä luovutettiin 48 samana vuonna 23. joulukuuta mennessä. Tilatusta erästä kaksi puuttuvaa yksilöä oli poimittu linjalta testikäyttöön. Yhtä kokeiltiin säiliöauton alustana ja toinen oli Chema Lutín -nimisen kemiantekniikan yrityksen kokeiltavana kemikaalikuljetusautona. Armeijan toimituksesta puuttumaan jääneet autot toimitettiin 12. kesäkuuta 1937.[2]
Kuorma-autoista saatujen hyvien kokemusten perusteella armeija päätti tehdä kaksi uutta tilausta. Vuonna 1937 tehtyyn tilaukseen saatiin osa vaiheista tehtyä, mutta seuraavana vuonna tulleen tilauksen töitä ei ehditty edes aloittaa ennen kuin Saksa Münchenin sopimuksen nojalla syksyllä 1938 otti haltuunsa Tšekkoslovakian sudeettialueet, missä Tatran tehdaskin sijaitsi.[2]
Säiliöautot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Säiliöautoversion testeistä saatujen hyvien kokemusten pohjalta Tšekkoslovakian puolustusministeriö päätti tilata 168 säiliöautoa. Malli oli tarkoitettu ilmavoimien käyttöön, ja sen tyyppimerkintä armeijassa oli letecká automobilová cisterna vz.37 (ilma-alusten säiliöauto vz.37). Auton huippunopeus oli 50 km/h ja se kykeni kuljettamaan 4 400 litraa polttoainetta.[2]
Vuonna 1937 Chema Lutín kehitti oman säiliöautoyhdistelmänsä chemický zasobovací automobil vz.30 ja vlečným vozem vz.38 (säiliöjakeluauto vz.30 ja perävaunu vz.38). Onnistuneesti suoritettujen kokeiden jälkeen armeija tilasi Tatran kanssa 54 erikoisvalmisteista koria, joista armeija ehti saada 40 ennen Münchenin sopimusta.[2]
T85:stä tehtiin säiliöperävaunumuunnelma T110, jonka prototyyppi V 742 valmistui 1938. Perävaunussa oli ohjaamo kuten autossakin, mutta moottorin sijaan edessä oli vetoaisa. Yhtään vaunua ei ehditty toimittaa Tšekkoslovakian armeijalle. Sen sijaan niitä myytiin Romaniaan 24 kappaletta.[2]
T85A[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1939 esiteltiin parannettu versio T85A, joka ei kuitenkaan paljon poikennut T85-mallista. Toisen maailmansodan aikaan kaikkiaan 220 T85A-säiliöautomuunnelmaa palveli menestyksekkäästi Wehrmachtissa Luftwaffen käyttämillä lentokentillä tunnuksella Kfz.384.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tekniset tiedot yleisesti: Tatra portal - Web site about Tatra cars and trucks - Tatra 85 Tatra portal. Viitattu 13.5.2010. (slovakiksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Tatra portal - Web site about Tatra cars and trucks - Tatra 85 Tatra portal. Viitattu 13.5.2010. (slovakiksi)
- ↑ a b c d e f g h i j Radomír Zavadil: Vojenské automobily Tatra v letech 1918 až 1945 - Tatra Military Vehicles from 1918 to 1945; vol. 3, s. 32–39. Nevojice: Jakab, 2008. ISBN 978-80-87161-03-6.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Teknisiä tietoja ja kuvia T85:stä (tšekiksi) ja (englanniksi)
| ||||||||||||||||||