Tatra V 750
| Tatra V 750 | |
|---|---|
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa |
 Tšekkoslovakia |
| Valmistaja | Závody Tatra a.s., Kopřivnice |
| Valmistusvuodet | 1937 |
| Tuotantomäärä | 2 kappaletta (varmuudella) |
| Korimalli | cabriolet |
| Muotoilija | Hans Ledwinka |
| Seuraaja | Tatra V 799 |
| Iskutilavuus | 1 689 cm³[1] |
| Teho | 22 kW / 2800 1/min[1] |
| Polttoaine | bensiini |
| Vetotapa | neliveto |
Tatra V 750 (tuotantomallinimeltään T76) oli tšekkoslovakialaisen Tatran valmistama maastoauton prototyyppi vuodelta 1937.[1] Se oli Tatran ehdotus Tšekkoslovakian asevoimien uudeksi maastokelpoisemmaksi ajoneuvoksi. Tšekkoslovakian asevoimat kuitenkin torjui auton, ja sitä yritettiin myydä tämän jälkeen ulkomaille. Ranskalainen Lorraine-Dietrich lisenssivalmisti autoa nimellä Lorraine 75.
Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tšekkoslovakian asevoimien henkilöautot pohjautuivat 1930-luvulla tavallisiin takavetoisiin siviiliautoihin, joiden varustelua oli muunneltu armeijan tarpeisiin sopiviksi. Vuosikymmenen puolivälin jälkeen huomattiin, että joukkojen kuljettaminen hankalissa maasto-olosuhteissa edellytti entistä maastokelpoisempaa ajoneuvokalustoa. Tähän tarkoitukseen alettiin etsiä sopivaa nelivetoista henkilöautoa. Käytännössä kahdella tšekkoslovakialaisella autonvalmistajalla, Tatralla ja Zbrojovka Brnolla, oli valmiudet kriteerit täyttävän ajoneuvon valmistamiseen.[1]
Tatra esitteli V 750 -prototyypin vuoden 1937 alussa. Auton tuotantomallinimeksi tuli T76. Auto läpäisi Tšekkoslovakian asevoimien testit, mutta moottorin tehoa pidettiin riittämättömänä.[1]
Teknisiä tietoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
V 750:stä ei ole säilynyt täydellisiä teknisiä dokumentteja, mutta se pohjautui pitkälti T75-mallin rakenteeseen. Auton voimanlähteenä oli T75:n 1 689 -kuutioinen, 22-kilowattinen, ilmajäähdytteinen bokserimoottori. Etuakseli oli vetävä, mutta mahdolliset muut maastokelpoisuutta parantaneet muutokset eivät ole tiedossa. Auto oli oveton, avomallinen ja varustettu alas taitettavalla kangaskatolla.[1]
Vientiponnistelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tšekkoslovakian asevoimien torjuttua auton Tatra suuntasi tavoitteet ulkomaille. Auto esiteltiin maaliskuussa 1937 Genevessä ja sitä tarjottiin Sveitsin asevoimille. Elokuussa se esiteltiin Kiinan puolustusministeriölle Nanjingissa. Syyskuussa oli vuorossa Perun asevoimien hankintakomitea. Marraskuussa Tatra haki Tšekkoslovakian puolustusministeriöltä lupaa tarjota autoa Tanskan ja Jugoslavian asevoimille. Samassa kuussa myytiin Tatran tytäryhtiö Austro-Tatran kautta heikommalla, 1 100 -kuutioisella moottorilla varustettu yksilö Itävallan puolustusministeriölle.[1]
Romanian asevoimat tilasi Tatralta 51 nelivetoista komentoautoa vuonna 1937. Niiden toimittamisesta ei ole säilynyt tietoja, mutta pidetään todennäköisenä, että myös Romanian asevoimat vaati autoon parannuksia.[1]
Toukokuussa 1937 Tatra oli pyytänyt puolustusministeriöltä lupaa myydä auton lisenssivalmistusoikeudet ranskalaiselle Lorraine-Dietrichille, jolla oli jo kokemusta T72- ja T28-mallien valmistuksesta. Lisenssisopimus allekirjoitettiin, ja auton tuotanto alkoi Ranskassa vuonna 1938 nimellä Lorraine 75. Auton kori oli rakenteeltaan vastaavanlainen kuin Tatran, mutta varustettu ovilla ja muotoiltu hieman eri tavalla. Auton omamassa oli 1 090 kg ja se kykeni kiipeämään 50 % mäkiä.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||