Cabriolet

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Cabriolet eli avoauto on auton korimalli, jossa on taittuva tai kokoonvetäytyvä katto. Tämä tehdään yleensä joustavasta kankaasta tai vinyylistä. Cabrioletit ovat joitain poikkeuksia lukuun ottamatta kaksiovisia. Coupé-cabriolet -mallissa kokoontaitettava katto on tehty jäykemmästä materiaalista, kuten teräksestä. Amerikan englannissa avoautosta käytetään nimitystä convertible. Eräät autovalmistajat (esimerkiksi Mazda, Fiat ja Citroen) ovat käyttäneet cabriolet-nimitystä markkinointikikkana myös umpiautoista johon on asennettu haitarikatto.

Kaksipaikkaisia avoautoja kutsutaan yleensä roadster-malleiksi. Roadsterissa voi olla pehmeä kokoontaittuva katto tai irrotettava kovakatto.

Avoautojen historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Autoteollisuuden varhaisvuosina, kun automallit vielä jäljittelivät hevosvaunuja, kankainen kuomu oli kovaa kattoa yleisempi sadekate autossa. Vasta 1920-luvun lopulla umpiautot alkoivat käytännöllisyytensä vuoksi syrjäyttää kuomulla varustetut, minkä jälkeen kuomulla varustetusta avoautosta tuli nopeasti oma urheilullinen ja ylellisen ”hauska” autoluokkansa. Vuonna 1927 kahdeksan yhdysvaltalaista autonvalmistajaa esitteli omat convertible-mallinsa, ja 1930-luvulla avoautoista alkoi tulla eräänlainen vaurauden, nuorekkuuden ja vapauden symboli.[1]

Avoautojen kulta-aikaa Yhdysvalloissa olivat vuodet 1957–1967, ja vuosina 1962–1966 convertible-mallien markkinaosuus ylitti 6 prosenttia. 1970-luvulle tultaessa osuus oli laskenut alle prosenttiin. Syinä olivat ilmastoinnin yleistyminen umpiautoissa, kangaskattojen huono kestävyys sekä avoautojen pienet tavara- ja matkustamotilat ja isompi bensiininkulutus. Henkilöautojen tiukentuvat turvallisuusnormit vähensivät osaltaan autovalmistajien kiinnostusta avoautojen rakentamiseen. Vuoden 1976 Cadillac Eldoradoa mainostettiin ”Amerikan viimeisenä convertiblena”. 1970-luvun alkuvuosista 1980-luvun alkuun sen lisäksi ainoat Yhdysvalloissa myydyt avoautot olivat kalliita eurooppalaismalleja: Rolls-Royce Corniche, Alfa Romeo Spider ja Mercedes-Benzin mallit 450SL, 380SL ja 560SL.[1]

1980-luvun alussa Chryslerin pääjohtaja Lee Iacocca toi convertiblen takaisin Buickin mallistoon, ja pian Chevrolet, Ford, Pontiac ja Cadillac seurasivat esimerkkiä. [1] Vuonna 1980 esitellystä Volkswagen Golfiin perustuvasta, Karmannin valmistamasta VW Cabrio -mallista tuli 1980-luvulla hyvin suosittu sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Muita ei-amerikkalaisia malleja maailman uudelleen virinneille avoautomarkkinoille olivat 1980-luvulla Suomessakin valmistettu Saab 900 Cabriolet sekä 1990-luvulla japanilaisen Mazdan esittelemä roadster Mazda MX-5.

Avoauton rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useimmissa nykyisissä avoautoissa on itsekantava kori, jossa katto, kattopylväät ja joskus myös etu- ja takaikkunakin kuuluvat korin kantaviin rakenteisiin. Tästä syystä avoautot suunnitellaan eri tavoin kuin saman mallin umpiautot, ja niiden rungon kantava rakenne on erilainen. Ns. rälläkkä-cabriolet eli umpiauton muuttaminen avoautoksi leikkaamalla tästä katto pois, vaikkapa kulmahiomakoneella, ei siksi ole Suomessa luvallinen konversio, vaan tällaiset omavaltaiset auton korimallin muuttamiset voivat olla hyvin vaarallisia onnettomuustilanteita silmällä pitäen. Tavallisissa autoissa ei esimerkiksi ole vahvistettuja A-pilareita eikä ympäriajosuojaa.

Eri autovalmistajien avoautoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saab 900 cabriolet

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Senf, Carol A.: Convertible, St. James Encyclopedia of Popular Culture, Gale 2000. Vaatii HighBeam-tilauksen.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta cabriolet.
Tämä autoihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.