Landaulet

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Renault 40CV Landaulet 1914

Landaulet tai vaihtoehtoisesti Landaulette tarkoittaa osittain umpinaista korimallia, jonka takaosa on avattavissa samalla tavoin kuin Cabriolet-korin katto. Koska termi viittaa katon rakenteeseen, yhtenä ajoneuvon korin piirteenä, sitä voidaan käyttää myös yhdessä toisen, ajoneuvon korirakennetta kuvaavan termin kanssa, kuten esim. "Sedan-Landaulet" tai "Pullman-Landaulet". Avattavan katto-osan koko voi vaihdella ja kori voi olla varustettu ikkunankehyksillä, ilman niitä tai kehykset voivat olla irrotettavat.

Etymologiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Standard 16/20 HP Landau, jossa matkustajat istuvat kasvotusten, eli neljän hengen Vis-à-vis-kori.

Landaulet-vaunut olivat leikatut eli täysikokoisten Landau-vanujen coupé-versio (ranska: couper = leikata). Landau-vaunut olivat keskiosltaan katetut vaunut, joissa ajuri istui ulkopuolella ja matkustajat kasvotusten (vis-a-vis), avattavien etu- ja takakatteiden peittämässä tilassa. Landaulet-vaunuissa oli ainoastaan vaunun takaosan kate ja etuosa oli "leikattu" pois. Koska vaunut olivat myös fyysisesti pienemmät kuin esikuvansa, termi Landaulet eli "Pieni Landau" on hyvin kuvaava. Kuten monet muutkin korinvalmistuksen tyylit, landaulet siirtyi hevosvetoisten vaunujen maailmasta moottoroitujen vaunujen maailmaan, olivathan korivalmistajat usein samoja, pitkään alalla toimineita yhtiöitä.[1]

Historiaa ja muuttuvat määritelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaiset landaulet-korit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1916 amerikkalainen standardoimisorganisaatio Society of Automotive Engineers kuvasi Landaulet-korimallin seuraavalla tavalla: "umpikorinen henkilöauto, taittuvalla katolla, sisällä istuinpaikka kolmelle tai useammalle ja kuljettajan istuin matkustamon ulkopuolella." Landaulet-kori voidaan kuvata myös seuraavasti: "Auto, jonka takaistuin on peitetty avattavalla katteella ja etuistuin on joko avoin tai katettu" tai "Umpikorinen sedan tai coupé, jonka takaistuimen ja samalla korin taimmaisen neljänneksen peittää avattava kate." Coupé de ville -kori on läheistä sukua Landaulet-korille, sillä vaikka Coupé de ville puhtaimmillaan tarkoittaakin korimallia, jonka takaosan katto on kiinteä ja etuosa avoin, ovat jotkin korittajat valmistaneet ns. "drophead"-kattoja, jotka voidaan "cabriolet"-mallisesti taittaa täysin alas tai jättää "landaulet"-tyylisesti osittain avaamatta.

Landaulet on pääsääntöisesti palkatun ammattikuljettajan eli chauffeurin kuljettama ajoneuvo. Termi chauffeur tulee ranskan kielen sanasta chauffer, joka tarkoittaa suomennettuna "lämmittää". Chauffeur kuvasi siis aluksi henkilöä, joka laittoi tulet höyrykattilaan ja saattoi höyrykoneen ja sen voimalla toimivan laitteen tai kulkuvälineen (juna tai laiva) käyttökuntoon.

Korienvalmistuksen aikakausi 1920 – 1940[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hispano-Suiza H6 Landaulet n. 1925. Kuljettajan selän takan on väliseinä.
Isotta-Fraschini AN 20/30 Landaulet 1909.

1920-luvulle saavuttaessa ajoneuvojen korirakenteet muuttuivat mm. kasvaneiden ajonopeuksien johdosta ja puhdas landaulet alkoi muuntumaan Sedanca de Ville -korimalliksi, jossa kuljettajan ja matkustamon välillä on väliseinä. Pohjois-Amerikassa tämä korimalli oli nimeltään Town car. Vastaavan tyyppinen, mutta kooltaan pienempi korimalli oli Coupé de ville, josta tilan vähyyden vuoksi oli jätetty väliseinä pois. Sedanca de Ville ja Coupé de ville ovat pääsäntöisesti kovakattoisia, kun taas Landaulet on edelleen pehmeällä materiaalilla verhoiltu, vaikka katto ei enää olisikaan ollut kokoontaitettavissa.

Society of Automobile Engineers (SAE), Ajoneuvojen korimallien kuvaus, n. 1920: "Korimalli, joka ilmiasultaan muistuttaa brougham-koria, poikkeuksena että sen umpinainen osa on lyhyempi, ja katto on kokoontaittuvaa mallia, aina kuljettajan istuimen taakse asti. Korin takaosassa on kiinteä, koriin nähden poikittain asennettu istuin, kahdelle tai kolmelle matkustajalle. Ainoastaan ovien ikkunat ovat avattavissa. Perinteisesti korin taimmainen neljännes on peitetty nahasta tai tekstiilikuidusta valmistetulla katteella, joka on tuettu ulkopuolisin, nivelöidyin kannatintangoin. (eli ns. "Landau-tangot". Ne tekivät paluun 1970-luvulla, amerikkalaisten autonvalmistajien Landau-varusteversioissa).

Korien mallinimet menevät usein eri korimallien osalta ristiin ja päällekkäin, eikä määrättyä korimallia aina kyetä nimeämään ehdottomasti johonkin lokeroon kuuluvaksi, eikä näin ole tarpeellista tehdäkään. Seuraavien otsikkojen alle on pyritty listaamaan erilaisia landaulet-korin alalajeja, mutta vaikka tässä artikkelissa jokin kori mainitaan landauletina, se voidaan yhtä oikeutetusti nimetä esimerkiksi Sedanca-koriksi.

Versioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Landaulet-vaunut
Hevosvetoisten vaunujen seuraaja suoraan alenevassa polvessa, Krieger Landaulet -sähköauto vuodelta n. 1906.

Landaulet-vaunut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Landaulet, myös muotoa Landaulette käytetään, oli parivaljakon vetämä, kahden hengen nelipyöräinen matkavaunu, jossa ajuri istui korkealla edessä ja korin takaosan kate oli jotain pehmeää materiaalia, esim. nahkaa. Landaulet-vaunuissa oli yksi kahden hengen istuin, kasvot ajosuuntaan päin kun taas landau-vaunussa istuttiin kasvotusten. Landaulet-vaunuissa oli yksi aukaistavissa oleva kate, kun taas landau-vaunuissa niitä oli kaksi.

Varhaiset Landaulet-korit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Auton korimallia kuvaavan termin landaulet merkitys on muuttunut ajan saatossa. Toisaalta korimallin tarkka määritelmä on ollut hiemanepätarkka, koska se mahdollistaa henkilöluvultaan, istumajärjestykseltään ja katon muodoltaan melko monenlaisen kaluston kirjaamisen landaulet-malliksi. Tämä johti siihen, että ajoneuvo- ja autokorivalmistajat saivat käyttää luovuuttaan, kuvaillessaan korimallejaan ja keksiessään niille markkinointimielessä osuvia nimityksiä.

Landaulet, Coupé-Landaulet ja Town Landaulet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosimallin 1905 Rolls-Royce V8 30HP varustettuna Barker Coachworkin Landaulette par excellence -korilla.

Autojen valmistuksen alkuaikoina tyypillisen landaulet-korin ominaisuudet on kuvattu kappaleessa "Historiaa ja muuttuvat määritelmät". Korin takaosa oli peitetty tavalla, jonka mukaan korimalli oli saanut nimensä, kuljettajalla ei ollut minkäänlaista säänsuojaa päällipuolellaan eikä myöskään mitään viimasuojaa, kunnon tuulilasista puhumattakaan. Ensimmäiset muutokset auton rakenteeseen tulivat, kun aiemmin auton korin alla tai takaosassa sijainnut moottori siirtyi auton keulalle.

Sitä mukaa kun uusia koriversioita tuli markkinoille, täytyi myös alkuperäisille landaulet-korimalleille keksiä täsmentäviä lisänimiä. Eroavaisuudet Coupé-Landauletin ja Town Landauletin olivat käytännössä olemattomia ja nimitykset olivat lähinnä valmistajien antamia markkinointinimiä. Korimallien nimet tulivat pääsääntöisesti englanninkielisen kulttuurin piiristä.

Käytännöllisyysnäkökohdat ohjasivat kuljettajan istuinmateriaalin valinnassa paksun ja vahvan, usein mustan nahkan käyttöön, kun taas suojatussa matkustamossa voitiin käyttää hyvinkin korkealaatuisia tekstiilejä.[2][3]

Brougham Landaulet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Minerva 16 CV Type WT (1910) Brougham Landaulet.

Alkuperäisten hevosvetoisten Brougham-vaunujen piirteisiin kuului nimenomaan lasitettu matkustamon etuosa ja tästä edelleen kehitettiin taitettavalla katolla varustetut Brougham Landaulet -vaunut. Nämä samat piirteet tuotiin siis edelleen myös autojen Brougham-koreihin. Brougham Landaulet erosi muista landaulet-koreista oieastaan vain nimensä myötä.[4]

Demi-Landaulet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Panhard & Levassor Type AL 1898, tonneau-koriin perustuvalla demi-landaulet -korilla.

Termiä käytettiin kuvaamaan korirakennetta joka on touring- ja landaulet-korien yhdistelmä ja jossa ei ole väliseinää matkustamon ja kuljettajan välissä. Toisin kuin touring-koreissa, demi-landauletissa on kiinteä katto ja korin takaosa on avattavissa. Saattoipa joissain koreissa olla jopa kiinteäraaminen tuulilasi, kuten kuvan Panhard & Levassorissa. Tosin koreja saatettiin muuttaa jälkikäteen ja tällainen tonneau-korin päälle rakennettu demi-landaulet voi olla aikakautensa jälkiasennustuote.[5]

Limousine Landaulet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Minerva 26 CV Type GG Cunard Limousine Landaulet (1913)
1913 Minerva GG 26 CV landaulette by Cunard r3q.JPG

Limousine-kori, jossa kuljettajan suojana on katto, mutta sivut avonaiset (n. vuoteen 1925 saakka). Matkustamo on väliseinän takana ja matkustamon seinärakenteet myös takana ovat kiinteät. Katon takaosa on liu'utettavissa auki, mutta ei alaslaskettavissa.

Korittajat valmistivat tällaisia malleja yksittäiskappaleina, tilausten perusteella. Perustana oli usein umpimallinen kori, joka asiakkaan toiveiden mukaisesti varustettiin takaosan avattavalla katolla.[6]

Berline Landaulet, Imperial Landaulet ja Pullman-Landaulet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Pullman-kori

Berline Landaulet ja Pullman-Landaulet ovat jatkokehitelmiä umpinaisista berline- ja Pullman-limousine -koreista. Tyypillinen berline-kori on neliovinen, umpinainen ja kovakattoinen. C-pilarissa on usein pieni ikkuna, istuinrivejä matkustamossa on kaksi ja kuljettajan ja matkustamon välissä on seinä. Myös nämä korimallit ovat asiakkaiden tilausten pohjalta valmistettuja yksittäiskappaleita.


Sedan Landaulet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oakland Model 212 All American Landaulette Sedan (1929)

Myös arkisemmista ajoneuvoista on tehty landaulet-korisia versioita, kuten oheisen kuvan Oakland osoittaa.

Moderni Landaulet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyaikaisessa autonvalmistuksessa erikoiskoritettujen landaulet-mallien pohjana käytetään usein neli- tai kuusiovista jatkettua limousine-koria, jnka katon takaosa on alaslaskettavissa. Kuljettajan katto on kiinteä. Versioina on kuljettajan ja matkustamon erottavasta väliseinästä taakse asti avautuva, 1920-luvun tyylisesti, tai vastaavasti vain taimmaisen istuinrivin paljastava. Esimerkiksi Mercedes-Benz 600 Pullman Landaulet -mallia valmistettiin molempina versioina.

Aiemmin landaulet-koriset autot olivat tärkeässä roolissa sekä hallitsijoiden ja valtiomiesten omassa käytössä, että valtiovierailujen yhteydessä, mutta nykyajan turvallisuusvaatimukset ovat lähestulkoon lopettaneet niiden käytön. Esimerkiksi monet Vatikaanin käyttämät paavilliset ajoneuvot ovat olleet landaulet-korisia.

Toisen maailmansodan jälkeen valmistettuja malleja:

"Epäaidot" Landaulet-mallit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maybach 62S Landaulet (2011)

Korimalleja, joissa on kiinteät ovenkarmit, mutta alaslaskettava katto, kuten oheisen kuvan Maybachissa, ei voi pitää puhtaina landaulet-malleina. Saksankielisessä autosanastossa tällaista avoauton ja umpikorin risteytymää kuvataan termillä "cabrio-limousine". Tällaisia koriversioita on valmistettu kalliimpien edustusautojen lisäksi myös halvemmista kansanautoista.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]