Tämä on lupaava artikkeli.

HMS Acasta (H09)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tämä artikkeli kertoo Britannian kuninkaallisen laivaston 1930-luvulla valmistuneesta A-luokan hävittäjästä. Muita samannimisiä aluksia on täsmennyssivulla.
HMS Acasta
HMS ACASTA (H09).jpg
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja John Brown and Company, Clydebank
Kölinlasku 13. elokuuta 1928
Laskettu vesille 7. elokuuta 1929
Palveluskäyttöön 11. helmikuuta 1930
Palveluskäytöstä uponnut 8. kesäkuuta 1940
Tekniset tiedot
Uppouma 1 350 t (standardi)
1 773 t (max)
Pituus 98,4 m
Leveys 9,83 m
Syväys 3,73 m
Koneteho 34 000 hv
Nopeus 35,25 solmua
Miehistöä 138
Aseistus 4 × 4,7"/L45 QF Mk IX -tykkiä CP Mk XIII -asennuksena
2 × QF 2 naulan Mk II -ilmatorjuntatykkiä
8 × 21" (533 mm) torpedoputkea

HMS Acasta (viirinumero H09) oli Britannian kuninkaallisen laivaston vuonna 1930 palvelukseenotettu A-luokan hävittäjä, joka palveli toisessa maailmansodassa. Alus upposi 8. kesäkuuta 1940 taistelussa Saksan laivaston taisteluristeilijöitä Scharnhorstia ja Gneisenauta vastaan suojatessaan sisaraluksensa kanssa Norjan taisteluista palaavaa lentotukialusta.[1]

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: A-luokka (hävittäjä)

Alus tilattiin 6. maaliskuuta 1928 John Brown and Companyltä Clydebankista ja sen köli laskettiin 13. elokuuta. Alus laskettiin vesille 7. elokuuta 1929 ja se valmistui telakalta 11. helmikuuta 1930, jolloin se siirrettiin koeajoihin ja luovutuskuntoon saatettavaksi.[2]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Laivasto vastaanotti koeajojen päätyttyä HMS Acastan 14. helmikuuta ja liitti sen Välimeren laivaston 3. hävittäjälaivueeseen. Maaliskuussa vastaanottotestien jälkeen alus siirrettiin koulutettavaksi palvelustehtäviinsä. Alus siirtyi huhtikuussa Välimerelle, missä sen koulutus jatkui aina vuoden loppuun, vaikkakin osallistui myös laivastovierailuihin Välimerellä.[2][3]

Alus otti maalis-huhtikuussa 1931 laivueensa mukana osaa Gibraltarilla pidettyihin Koti- ja Välimeren laivastojen yhteiseen sotaharjoitukseen, jonka jälkeen se jatkoi laivuepalvelusta Maltalla elokuussa 1932 tapahtuneeseen Englantiin siirtoonsa saakka. Alus siirrettiin 30. elokuuta Devonportin telakalle huollettavaksi. Palvelukseen se palasi 29. lokakuuta ja vasta joulukuussa laivueeseensa Maltalla.[2][3]

Alus osallistui vuoden 1933 laivastoharjoituksiin sekä laivastovierailuihin. Se siirrettiin 24. marraskuuta 1933 telakalle Gibraltarilla, mistä alus palasi palvelukseen 20. joulukuuta ja jatkoi normaalia laivuepalvelusta Maltalla. Alus vaurioitui pahoin 12. kesäkuuta 1934 harjoituksissa Maltan edustalla kolaroituaan HMS Codringtonin kanssa, ja se siirrettiin 25. kesäkuuta Maltalla telakalle korjattavaksi. Sieltä se palasi laivuepalvelukseen 27. heinäkuuta.[2][3]

Acasta palasi Britteinsaarille, jossa se poistettiin 29. huhtikuuta 1935 palveluksesta odottamaan huoltoa Devonportin telakalla. Alus palasi palvelukseen 3. heinäkuuta Välimeren laivaston 3. Hävittäjälaivueeseen. Alus oli koeajoissa ja täydennettävänä ennen siirtymistään Maltalle. Se palasi laivueeseensa elokuussa ja jatkoi normaalia laivuepalvelusta.[2][3]

Espanjan sisällissota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Espanjan sisällissota

Loppuvuodesta 1936 alkaen alus osallistui laivueensa mukana Espanjan rannikon merenkulunvalvontaan sekä pakolaisten evakuointiin, kunnes se määrättiin huhtikuussa 1937 huollettavaksi Englantiin. Alus siirtyi kuun lopulla Englantiin, jossa se poistettiin palveluksesta 1. toukokuuta siirrettynä Devonportin telakalle. Huollon aikana alukselle asennettiin kaikuluotain. Acasta liitettiin alkuvuodesta 1938 Kotilaivaston 7. hävittäjälaivueeseen. Alus oli huhtikuun alussa huollonjälkeisissä koeajoissa ennen palvelukseen paluutaan 11. huhtikuuta. Uusien laitteiden testaaminen jatkoi kuitenkin aluksen koeajoja toukokuulle.[2][3]

Palvelukseen palattuaan Acasta oli normaalissa laivuepalveluksessa Irlanninmerellä. Se siirrettiin 3. marraskuuta Devonportin telakalle, mistä palatessaan 17. tammikuuta 1939 alus liitettiin Plymouthiin päivystäväksi hävittäjäksi. Se avusti 2.–13. maaliskuuta Argentiinan laivaston risteilijän ARA La Argentinan koeajoissa.[2][3]

Toinen maailmansota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Toinen maailmansota

Toisen maailmansodan syttyessä alus määrättiin elokuussa sisaraluksineen HMS Activea lukuun ottamatta Plymouthiin 18. hävittäjälaivueeseen Kanaalin läntisen kulkureitin alaisuuteen (engl. Western Approach).[4][3]

Se oli suojaamassa taisteluristeilijä HMS Renownin siirtoa huollon päätyttyä Portsmouthista Clydeen. Acasta siirrettiin joulukuussa Liverpooliin. Se siirrettiin 20. joulukuuta edelleen Devonportin telakalle, mistä alus palasi palvelukseen 5. tammikuuta 1940.[2][3]

Alus määrättiin 31. tammikuuta 1940 suojaamaan La Platan -taistelussa vaurioituneen risteilijä HMS Ajaxin paluu Plymouthiin, ja tämän jälkeen alus jatkoi helmi-maaliskuussa saattuepalvelustaan Atlantilla. Se liitettiin 10. huhtikuuta 1940 Kotilaivaston 1. hävittäjälaivueeseen, minkä vuoksi se sai määräyksen siirtyä Scapa Flow’hun. Alus osallistui laivueensa mukana Norjan taisteluihin.[2]

HMS Acasta, HMS Ardent ja HMS Codrington suojasivat taistelulaiva HMS Valiantia ja risteilijä HMS Vindictiveä, jotka suojasivat Narvikiin joukkoja kuljettavaa saattuetta NP1. Alus suojasi 9.–16. toukokuuta karilleajossa vaurioitunutta risteilijää HMS Penelopea Skelfjordista Clydeen. Pohjanmerellä osastoon liittyivät risteilijät HMS Coventry ja HMS Calcutta sekä hävittäjät HMS Campbell, HMS Isis, HMS Witch ja HMS Zulu.[2]

HMS Acasta, HMS Ardent, HMS Codrington, HMS Diana ja HMS Highlander suojasivat 31. toukokuuta lentotukialuksia HMS Ark Royalia ja HMS Gloriousta Norjasta vetäytymisen aikana. HMS Glorious suojanaan HMS Ardent ja HMS Acasta erkanivat 2. kesäkuuta pääosastosta matkatakseen suorempaa reittiä. Osasto joutui 8. kesäkuuta Saksan laivaston taisteluristeilijöiden Scharnhorstin ja Gneisenaun yllättämiksi ja upottamiksi. Ennen uppoamistaan HMS Acasta oli laukaissut torpedon, joka osui Schanrhorstin keulaan, ja siten pakottanut taisteluristeilijät vetäytymään takaisin Norjan rannikolle.[4][2]

Aluksen päälliköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Jack Grant Bickford 28. kesäkuuta - elokuu 1939[5]
  • Percy James Oliver elokuu - 28. marraskuuta 1939
  • Charles Eric Glasfurd 28. marraskuuta 1939 - 8. kesäkuuta 1940[6]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • English, John: Amazon to Ivanhoe - British Standard Destroyers of the 1930s. Kendal: World Ship Society, 1993. ISBN 0-905617-64-9. (englanniksi)
  • Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
  • Levy, James P.: The Royal Navy's Home Fleet in World War II. New York: Palgrave macmillan, 2003. ISBN 1-4039-1773-6. (englanniksi)
  • Woodman, Richard: Arctic Convoys 1941-1945. South Yorkshire, Englanti: Pen & Sword Maritime, 2007. ISBN 1-84415-611-7. (englanniksi)
  • Uboat.net - HMS Acasta (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Whitley, M. J. s. 99-100
  2. a b c d e f g h i j k naval-history.net - HMS Acasta
  3. a b c d e f g h English, John s. 17
  4. a b Whitley, M. J. s. 100
  5. Unithistories.com S.H. Beattie - G.F. Blaxland
  6. Unithistories.com D.P.A. Gilbert - M. Goolden