HMS Highlander (H44)

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Kuninkaallisen laivaston toisessa maailmansodassa palvelleesta H(avant)-luokan hävittäjästä. Muita saman nimisiä aluksia, katso HMS Highlander.
HMS Highlander
HMS Highlander
HMS Highlander
Naval Ensign of the United Kingdom.svg
Aluksen vaiheet
Rakentaja John I. Thornycroft and Company, Woolston
Kölinlasku 28. syyskuuta 1938
Laskettu vesille 19. lokakuuta 1939
Palveluskäyttöön 18. maaliskuuta 1940
Palveluskäytöstä myyty romutettavaksi 27. toukokuuta 1946
Tekniset tiedot
Uppouma 1 340 t (kuiva)
1 859 t (max)
Pituus 98,45 m (kokonaispituus)
97,5 m (vesiraja)
Leveys 10,05 m
Syväys 3,78 m
Koneteho 38 000 hv
Nopeus 36 solmua
Miehistöä 145
Aseistus 3 × 4,7" tykkiä
2 × nelipiippuista Vickers .50" Mk III -ilmatorjuntakonekivääriä
8 × 21" (533 mm) torpedoputkea

HMS Highlander (viirinumero H44) oli Britannian Kuninkaallisen laivaston Havant-luokan hävittäjä, joka palveli toisessa maailmansodassa.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: H-luokka (hävittäjä)

Brasilian hallitus tilasi aluksen John I. Thornycroft and Companylta Woolstonista nimellä Jaguaribe. Aluksen köli laskettiin 28. syyskuuta 1938. Britannian hallitus lunasti 4. syyskuuta 1939 aluksen ja se laskettiin vesille 17. lokakuuta 1939 nimettynä HMS Highlanderiksi. Alukselle tehtiin muutostöitä laivaston tarpeiden mukaiseksi sukellusveneidentorjunta-alukseksi, joiden jälkeen se valmistui 18. maaliskuuta 1940.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Highlanderin valmistuttua ja sen miehistön saatua hieman koulutusta Portlandissa se purjehti Scapa Flow’hun. Alus liittyi 11. huhtikuuta 1940 Scapa Flow’hun saavuttuaan Kotilaivaston 9. Hävittäjälaivueeseen, jonka mukana se tuki liittoutuneiden sotatoimia Norjan rannikolla. Alus suojasi seuraavana päivänä saattuetta NP1 Clydestä Vestfjordiin. Aluksen määränpää muuttui ja se siirtyi 14. huhtikuuta tukemaan Namsoksen maihinnousua.[1]

HMS Highlander erkani 15. huhtikuuta saattueesta, minkä jälkeen se purjehti Liliesjonaan, jossa se joutui ilmahyökkäykseen. Alus vapautettiin tehtävästä, minkä jälkeen se palasi kotimaahan saattamaan seuraavaa osastoa. Alus ajoi 17. huhtikuuta karille Shetlandsaarilla matkalla Scapa Flow’hun, jolloin sen konehuone kärsi vaurioita ja kaikuluotain tuhoutui. Alus siirrettiin 20. huhtikuuta Hullin telakalle korjattavaksi.[1]

HMS Highlander palasi palvelukseen 19. toukokuuta, jolloin se suojasi HMS Renownia Tynestä Scapa Flowhun yhdessä HMS Bulldogin ja HMS Ashantin kanssa. Alus suojasi lentotukialus HMS Gloriousia Norjan rannikolle yhdessä HMS Arrowin ja HMS Wrenin kanssa. Se suojasi 28. toukokuuta HMS Gloriousin takaisin Scapa Flowhun.[1]

HMS Highlander suojasi 31. toukokuuta HMS Gloriousia ja HMS Ark Royalia matkalla Clydestä Norjan rannikolle Bardufossiin yhdessä HMS Acastan, HMS Ardentin, HMS Acheronin ja HMS Dianan kanssa suojaamaan liittoutuneiden evakuointia (operaatio Alphabet).[1]

Osaston saavuttua 2. kesäkuuta toiminta-alueelleen HMS Highlander suojasi HMS Gloriousia, joka vastaanotti maista alukselle siirtyvät lentokoneet. Alus poistui 5. kesäkuuta tankkaamaan Harstadiin, minkä jälkeen se palasi lentotukialuksen suojaksi.[1]

HMS Highlander siirrettiin 8. kesäkuuta HMS Ark Royalin suojaksi, missä jo olivat HMS Diana ja HMS Acheron. Hävittäjät suojasivat lentotukialusta sekä niihin liittyneitä joukkojenkuljetus- ja rahtialuksia (Ryhmä II)kotimaahan.[1]

HMS Highlander siirrettiin 12. kesäkuuta läntisen reitin alaisuuteen (engl. Western Approaches Command), jolloin sen tehtäväksi määrättiin Biskajanlahden alueelta tapahtuneiden evakuointien tukeminen. Alus pelasti seuraavana päivänä AMC HMS Scotstounin eloonjääneet ja laski heidät maihin Greenockissa. Alus evakuoi 16. kesäkuuta brittiläisen siirtoarmeijan joukkoja St. Nazairesta ja 25. kesäkuuta St. Jean de Luzista.[1]

HMS Highlander suojasi 29. kesäkuuta Clydestä lähtenyttä saattuetta WS1 yhdessä HMS Harvesterin, HMS Volunteerin ja HMS Whirlwindin kanssa. Alus erkani saattueesta seuraavana päivänä. Alukselle asennettiin 16. heinäkuuta Devonportissa kolmituumainen ilmatorjuntatykki. Alus palasi 24. heinäkuuta laivueeseensa.[1]

HMS Highlander suojasi 5. elokuuta Liverpoolista lähtenyttä saattuetta WS2 yhdessä HMS Harvesterin, HMS Havelockin ja HMS Hurricanen kanssa. Alus erkani 7. elokuuta saattueesta palaten Liverpooliin.[1]

HMS Highlander poimi meres tä 26. elokuuta 1940 Saksan laivaston sukellusvene U-37:n tykkitulella upottaman (55°10′N, 25°02′W ) brittiläisen kauppalaivan SS Yewcrestin henkiinjääneitä.[2]

HMS Highlander tulitti 14.–15. syyskuuta välisenä yönä Cherbourgia yhdessä hävittäjien HMS Harvesterin, HMS Bulldogin ja HMS Beaglen kanssa, minkä jälkeen alus siirrettiin laivueen mukana Liverpooliin.[2][1]

HMS Highlander suojasi 3. lokakuuta Liverpoolista lähtenyttä saattuetta WS3 yhdessä hävittäjien HMS Harvesterin, HMS Havelockin, HMS Hurricanen, HMS Versatilen, HMS Viscountin ja HMS Witheringtonin kanssa. Alus erkani 5. lokakuuta saattueesta palaten Liverpooliin.[1]

HMS Highlander upotti 30. lokakuuta Irlannin luoteispuolella syvyyspommein yhdessä HMS Harvesterin kanssa SS Empress of Australian torpedoineen sukellusvene U-32:n (55°37′N, 12°19′W ).[2][1]

HMS Highlander suojasi 18. marraskuuta Clydestä lähtenyttä saattuetta WS4B yhdessä Kanadan laivaston hävittäjien HMCS Ottawan, HMCS Skeenan, HMCS Saguenayn ja HMCS St. Laurentin kanssa. Alus erkani 20. marraskuuta saattueesta palaten Clydeen. Alus suojasi 1. joulukuuta torpedoidun HMCS Saguenayn Barrow-in-Furnessiin Vickers-Armstrongin telakalle.[1]

HMS Highlander suojasi 19. joulukuuta saattuetta WS5A yhdessä HMS Harvesterin ja HMS Vesperin kanssa. Alus erkani saattueesta 21. joulukuuta palaten Clydeen.[1]

1941[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Highlander sijoitettiin 8. tammikuuta 1941 ilmatorjunta-alukseksi Molfrenlahteen suojaamaan kokoontuvaa saattuetta WS5B yhdessä HMS Harvesterin ja HMS Wellingtonin kanssa. Alus liittyi 12. tammikuuta saattueeseen sen aloittaessa matkansa. Se erkani 16. tammikuuta saattueesta palaten Clydeen.[1]

HMS Highlander siirrettiin 30. tammikuuta Vickersin telakalle Hebburniin , josta se palasi 23. maaliskuuta liittyen saattajaryhmäänsä. Alus siirrettiin 26. maaliskuuta ryhmän mukana Gibraltarille.[1]

HMS Highlander osallistui 6. huhtikuuta Saksan laivaston taisteluristeilijöiden Gneisenaun ja Scharnhorstin etsintään Biskajanlahdelta yhdessä Force H:n kanssa. Alus siirrettiin Freetowniin 18. Hävittäjälaivueen mukana Etelä-Atlantinn saattueiden suojaksi. Alus liittyi 26. huhtikuuta saattueeseen WS8A yhdessä HMS Duncanin ja HMS Wishartin kanssa avustamaan HMS Boreasia. Alus erkani 9. toukokuuta saattueesta yhdessä HMS Boreasin kanssa.[1]

HMS Highlander suojasi 5. kesäkuuta saattuetta WS8B yhdessä HMS Boreasin ja HMS Wishartin kanssa. Alus erkani 8. kesäkuuta saattueesta palaten Freetowniin. Se suojasi 16. kesäkuuta saattuetta WS9A yhdessä HMS Vansittartin, HMS Wild Swanin, HMS Boreasin, HMS Brilliantin ja HMS Veloxin kanssa. Alus erkani 18. kesäkuuta saattueesta sen saavuttua Freetowniin.[1]

HMS Highlander siirrettiin elokuussa Londonderryyn jatkaen siellä Atlantin saattueiden suojaamista. Alus suojasi 31. elokuuta Clydestä lähtenyttä saattuetta WS11 yhdessä risteilijä HMS Cairon, hävittäjien HMS Livelyn, HMS Cossackin, HMS Legionin, HMS Winchelsean, HMS Zulun, Alankomaiden laivaston hävittäjän Hr. Ms. Isaac Sweersin sekä Puolan laivaston hävittäjien ORP Piorunin ja ORP Garlandin kanssa. Alus erkani 3. syyskuuta saattueesta palaten Londonderryyn.[1]

HMS Highlander suojasi 13. joulukuuta pääministeri Winston Churchilliä Argentiaan Newfoundlandiin kuljettanutta HMS Duke of Yorkia yhdessä HMS Faulknorin, HMS Foresightin, HMS Lightningin ja HMS Harvesterin kanssa. Alus erosi 17. joulukuuta osastosta muiden hävittäjien kanssa palaten Scapa Flowhun.[1]

1942–1944[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Highlander siirrettiin helmikuussa 1942 Green and Silley Weirin telakalle Tilburyyn huollettavaksi, minkä aikana alukselle asennettiin merivalvontatutka tyyppiä 271. Alus palasi palvelukseen 18. maaliskuuta 4. Saattajaryhmän johtoaluksena. Ryhmään kuuluivat hävittäjä HMS Winchelsea ja korvetit HMS Anemone, HMS Asphodel ja HMS Pennywort.[1]

HMS Highlander suojasi ryhmineen useita Atlantin saattueita, kunnes se siirrettiin 22. marraskuuta Humberissa telakalle huollettavaksi. Alus palasi 6. tammikuuta 1943 ryhmäänsä.[1]

HMS Highlander käväisi maaliskuussa telakalla St. Johnsilla Newfoundlandissa, jossa korjattiin myrskyssä saatuja vaurioita. Alus suojasi 18. maaliskuuta saattuetta HX229, joka joutui useiden sukellusveneiden hyökkäyksen kohteeksi. Se väisti sekä U-441:n että U-608:n laukaisemat torpedosarjat.[1]

HMS Highlander liitettiin 10. huhtikuuta Saattajaryhmä B6:een suojaamaan saattuetta ON176, joka joutui sukellusveneryhmä Adlerin maaliksi. Alus suojasi 21. huhtikuuta oman ryhmänsä kanssa saattuetta HX234, joka joutui sukellusveneryhmä Meisemin maaliksi.[1]

HMS Highlander määrättiin syyskuussa suojaamaan Välimeren saattueita. Alus siirtyi tehtäväänsä yhdessä hävittäjien HMS Walkerin, HMS Westcottin ja HMS Winchelsean sekä korvettien HMS Abelian, HMS Asphodelin, HMS Cloverin ja HMS Pennywortin kanssa. Alus suojasi saattueita KMS30 ja OG95 kotimaasta Gibraltarille.[1]

HMS Highlander siirrettiin 28. joulukuuta Troonissa telakalle, jossa alus muutettiin sukellusveneidentorjuntasaattajaksi asentamalla muun muassa Hedgehog-sukellusveneentorjuntaheitin A-tykin paikalle. Aluksen valmistusmista viivytti törmääminen hinaajan kanssa. Se palasi palvelukseen 12. huhtikuuta 1944, jolloin se liitettiin Saattajaryhmä B6:een suojaamaan saattuetta ON176.[1]

HMS Highlander oli toukokuussa koulutettavana Tobermoryssa. Alus liitettiin kesäkuussa 4. Saattajaryhmään suojaamaan Pohjois-Atlantin saattueita. Se siirrettiin syyskuussa Saattajaryhmä B2:een suojaamaan Keski-Atlantin saattueita.[1]

1945[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

HMS Highlander kärsi 15. huhtikuuta 1945 jäihin törmätessään pahoja vaurioita. Aluksen keula hajosi vesirajan alapuolelta 20 jalan matkalta ja se menetti tilapäisesti liikuntakykynsä. Korvetti HMS Morpeth Castle avusti alusta, kunnes hinaaja Tenacity saapui. Alus hinattiin Bay of Bullsille Newfoundlandiin. Se otettiin 17. huhtikuuta Bay of Bullsin telakalle.[1]

HMS Highlander siirrettiin viimeisteltäväksi St. Johnsille Newfoundlandiin. Alus lähti 24. heinäkuuta Portsmouthiin, jonne se saapui 29. heinäkuuta. Alus siirrettiin lentomiehistöjen koulutukseen Pohjanmerelle, kunnes se siirrettiin tammikuussa 1946 reserviin.[1]

HMS Highlander sijoitettiin poistolistalle helmikuussa. Alus myytiin 27. toukokuuta BISCOlle, joka allokoi aluksen Metal Industriesille Charlestowniin Fifeen. Alus saapui toukokuussa 1947 romutettavaksi.[1]

Aluksen päälliköt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • William Alexander Dallmeyer DSO 1. tammikuuta 1940 – 14. tammikuuta 1941
  • Sidney Boucher 14. tammikuuta 1941 – 31. heinäkuuta 1942
  • Edward Campbell Lacy Day 31. heinäkuuta 1942 – 26. elokuuta 1943
  • Colin William McMullen DSC 26. elokuuta – joulukuu 1943
  • Humphrey Edward Gregory Atkins 13. maaliskuuta 1944 – 7. helmikuuta 1945
  • Martyn Butt Sherwood DSO 7. helmikuuta – 20. huhtikuuta 1945
  • Humphrey Edward Gregory Atkins 20. huhtikuuta – 28. elokuuta 1945
  • Richard Edward Roe 28. elokuuta 1945 –

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • English, John: Amazon to Ivanhoe - British Standard Destroyers of the 1930s. Kendal: World Ship Society, 1993. ISBN 0-905617-64-9. (englanniksi)
  • Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
  • Levy, James P.: The Royal Navy's Home Fleet in World War II. New York: Palgrave macmillan, 2003. ISBN 1-4039-1773-6. (englanniksi)
  • Woodman, Richard: Arctic Convoys 1941–1945. South Yorkshire, Englanti: Pen & Sword Maritime, 2007. ISBN 1-84415-611-7. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]