Tämä on hyvä artikkeli.

Stewart Grand Prix

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Stewart

Stewart logo.gif

Koko nimi Stewart Grand Prix
Päämaja Milton Keynes, Britannia
Perustajat Jackie Stewart
Paul Stewart
Henkilökunta Alan Jenkins
Tunnetuimmat kuljettajat Rubens Barrichello
Jan Magnussen
Jos Verstappen
Johnny Herbert
Moottorit Ford
Saavutukset Formula 1:n MM-sarjassa
Ensimmäinen kilpailu Australian Grand Prix 1997
Kilpailuja 49
Valmistajien
maailmanmestaruuksia
0
Kuljettajien
maailmanmestaruuksia
0
Voittoja 1
Paalupaikkoja 1
Nopeimpia kierroksia 0
MM-pisteitä 47
Viimeinen kilpailu Japanin Grand Prix 1999

Stewart Grand Prix on entinen Formula 1 -talli, jonka perustivat kolminkertainen sarjan maailmanmestari Sir Jackie Stewart ja hänen poikansa Paul Stewart vuonna 1996. Talli kilpaili F1-sarjassa kausilla 19971999. Talli saavutti kolmivuotisen uransa aikana yhden voiton ja yhden paalupaikan. Se osallistui kaiken kaikkiaan 49 kilpailuun. Tallin autot olivat kaikki väriltään valkoisia.

Stewart käytti Bridgestonen renkaita sekä Fordin moottoria. Talli myytiin vuonna 1999 autotehdas Fordille, joka muutti tallin nimen Jaguar Racingiksi kaudeksi 2000.

Tallin ainoan voiton saavutti Johnny Herbert, joka voitti sateen sekoittaman Euroopan Grand Prix'n kaudella 1999. Talli saavutti MM-pisteitä yhteensä 47.

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolminkertainen maailmanmestari Jackie Stewart lopetti oman kilpailijanuransa kauden 1973 päätteeksi. Vaikka hän säilyttikin suhteensa urheiluun ja toimi silloin tällöin kommentaattorina F1-kilpailuissa, ei hänellä ollut kovin aktiivista roolia ennen kuin vasta vuonna 1988. Vuonna 1988 hänen poikansa Paul Stewart päätti perustaa Paul Stewart Racing -tallin.[1] Jackie oli merkittävässä roolissa muun muassa sponsorien hankinnan suhteen.[1]

Paul Stewart Racing eli PSR kilpaili aluksi Britannian Formula Ford 2000 -sarjassa. Ensimmäisen kauden päätteeksi talli osti Gary Evans Motorsport -tallin, joka kilpaili Formula 3000 -sarjassa.[1] Myöhemmin PSR osallistui Formula 3 -sarjaan, jossa tallin toista autoa ajoi Paul Stewart itse. Stewart voitti kilpailun Snettertonissa vuonna 1989. Saman vuoden syksyllä talli laajensi toimintaansa Formula 3000 ja Formula Vauxhall Lotus -sarjoihin. Paul Stewart itse jatkoi F3-sarjassa. Formula 3000 -talli ei ollut koskaan erityisen suuri menestys, mutta Gil de Ferran onnistui voittamaan tallin ensimmäisen voiton vuonna 1993. Vuonna 1994 tuli lisäksi kaksi voittoa, mutta 1995 ei yhtään.[1]

Talli menestyi huomattavasti paremmin erilaisissa juoniortason formulaluokissa. PSR hallitsi Britannian F3-sarjaa voittamalla kuusi mestaruutta kahdeksassa vuodessa: de Ferran (1992), Kelvin Burt (1993), Jan Magnussen (1994), Ralph Firman (1996), Johnny Kane (1997) ja Mario Haberfeld (1998). Formula Vauxhall Lotus -sarjassa talli saavutti myös menestystä voittamalla useita Britannian-mestaruuksia.[1]

Tammikuussa 1996 Jackie Stewart ilmoitti saaneensa vahvistuksen siitä, että Ford Motor Company toimittaisi hänelle moottoreita kaudeksi 1997.[1] Niinpä perustettiin uusi talli nimeltä Stewart Grand Prix. PSR vetäytyi samalla Formula 3000:sta, mutta jatkoi kilpailemista Formula 3:ssa ja Formula Vauxhall'ssa. Tallin perustamisessa hyödynnettiin paljon aikaisempia kokemuksia, joita Jackie ja Paul Stewart olivat omilla urillaan kokeneet. Jackie Stewartilla oli sekä valtavasti kokemusta sarjasta että erinomaiset suhteet Ford Motor Companyyn. Tämä auttoi heitä saamaan tallille Fordin moottorit. Askel formuloihin oli luonnollinen pyrkimys edetä alemmista sarjoista ylöspäin.

Menestys kausittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1997 – keskeytysten kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Barrichello ja SF01 Kanadan GP:ssä 1997

Kausi 1997 oli tallin ensimmäinen sarjassa. Kuljettajina olivat Jordanilta talliin siirtynyt Rubens Barrichello ja McLarenilla yhden kilpailun kaudella 1995 ajanut Jan Magnussen.[2] Talli käytti Alan Jenkinsin suunnittelemaa SF01-autoa, jossa oli Fordin V10-moottori ja Bridgestonen renkaat. Bridgestonen renkaat olivat F1:ssä ensimmäistä kertaa, joten Stewart oli ensimmäisiä heidän renkaitaan käyttäneitä talleja.

Stewartin lisäksi samaisella kaudella aloitti Prost Grand Prix -talli, jonka omisti Alain Prost. Hän oli Jackie Stewartin tavoin maailmanmestari. Näin kaksi erästä kuuluisinta nimeä palasivat Formuloihin pitkän tauon jälkeen.

Esikoiskausi ei ollut Stewartille helppo. Jo talvitesteissä auton kanssa oli luetettavuusongelmia.[3] Kausi oli keskeytyksiä täynnä, eivätkä sijoitukset olleet hyviä, jos maaliin asti satuttiin pääsemään. Kauden viides kilpailu, Monacon Grand Prix, oli kuitenkin kauden kohokohta. Kymmenennestä ruudusta lähtenyt Barrichello oli ensimmäisen kierroksen jälkeen jo viidentenä. Lopulta hän sijoittui itse kilpailussa toiseksi.[4] Yli puolet kilpailijoista tosin keskeytti kyseisessä kilpailussa sateen aiheuttamien ulosajojen takia.[4] Magnussen sijoittui kyseisessä kilpailussa täpärästi pisteiden ulkopuolelle jäämällä sijalle seitsemän.[4]

Talli saavutti kaudella kuusi MM-pistettä, ja sijoittui valmistajien MM-sarjassa sijalle yhdeksän.[5]

1998 – edelliskauden linjoilla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kauden 1998 SF02-auto näyttelyssä vuonna 2007.

Kaudella 1998 talli käytti Alan Jenkisin suunnittelemaa SF02-autoa, jossa – kuten edellisessäkin autossa – oli Fordin V10-moottori ja Bridgestonen renkaat. Kuljettajina jatkoivat Barrichello ja Magnussen.[6]

Espanjan GP:ssä Barrichello onnistui nousemaan yhdeksännestä ruudusta viidenneksi, ja avasi näin tallin kauden pistetilin.[7] Kaksi kilpailua myöhemmin Kanadan GP:ssä sekä Barrichello että Magnussen sijoittuivat pisteille, sijoille viisi ja kuusi.[8] Hyvästä tuloksesta huolimatta Magnussen kuitenkin sai potkut tallista, ja joutui luovuttamaan paikkansa alankomaalaiselle Jos Verstappenille. Verstappen ajoi tallissa kauden loppuun. Enempiä pistesijoituksia talli ei loppukaudella enää saavuttanut.[9]

Talli saavutti lopulta viisi MM-pistettä, ja sijoittui valmistajien MM-sarjassa kahdeksanneksi.[10]

1999 – viimeinen kausi ja voitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kausi 1999 osoittautui tallin historian viimeiseksi, mutta samalla parhaaksi. Talli käytti Gary Andersonin suunnittelemaa SF-3-autoa, jossa oli tuttuun tapaan Fordin V10, ja Bridgestonen renkaat. Barrichello jatkoi tallissa, mutta hänen tallikaverikseen palkattiin brittiläinen Johnny Herbert.[11]

Kauden ensimmäinen kilpailu, Australian GP, ei alkanut parhaalla mahdollisella tavalla, sillä molemmissa autoissa syttyi tulipalo lämmittelykierrokselle lähdettäessä. Herbert ei sen takia päässyt starttaamaan itse kilpailuun, mutta Barrichello pääsi vara-autollaan. Huonosta alusta huolimatta Barrichello onnistui avaamaan kauden pistetilin kyseisessä kilpailussa viidennellä sijallaan.[12]

Barrichello onnistui sijoittumaan San Marinon GP:ssä kolmanneksi.[13] Palkintosija oli tallin toinen. Herbert sai avattua oman pistetilinsä Kanadan GP:n viidennellä sijallaan.[14]

Kanadan GP:n aikoihin Jackie Stewart ilmoitti aikovansa myydä tallin Fordille. Syyksi tähän kertoi sen, että jos talli haluaisi tosissaan taistella kärjessä Ferraria ja McLarenia vastaan, tarvitsisi se ison autonvalmistajan avukseen.[15]

Barrichello onnistui saavuttamaan tallille sen historian ensimmäisen ja ainoan paalupaikan Ranskan GP:n sateen sekoittamissa aika-ajoissa.[16] Itse kilpailussa hän sijoittui lopulta kolmanneksi.[16] Kauden kolmesta keskimmäisestä kilpailuista ei pisteitä tullut, mutta Barrichello onnistui sijoittumaan Unkarin GP:ssä viidenneksi[17] ja Italian GP:ssä neljänneksi.[18] Herbert ei sen sijaan saavuttanut yhtään pistettä seitsemään kilpailuun Kanadan kilpailun jälkeen.[19]

Kauden kohokohta oli kauden 14:s kilpailu, Euroopan Grand Prix. Sateen sotkemassa kilpailussa Herbert onnistui nousemaan kilpailun voittajaksi, ja Barrichello sijoittui kolmanneksi.[20] Voitto oli tallille sen historian ensimmäinen, mutta viimeinen. Herbertille itselleen voitto oli uran kolmas, mutta myös viimeinen. Kauden toiseksi viimeisessä kilpailussa, Malesian GP:ssä, molemmat autot sijoittuivat taas pisteille sijoille 4 ja 5.[21] Enempiä pistesijoja talli ei enää urallaan saavuttanut.[22]

Talli sijoittui lopulta neljänneksi saavuttamallaan 36 pisteellä.[23] Se onnistui voittamaan nimekkäät Williams- ja Benetton-tallit.[23]

Kolme vuotta F1-sarjassa kilpailleen Stewartin nimeksi vaihdettiin seuraavalla kaudella Jaguar Racing uuden omistajan Fordin takia.

Stewartin autojen ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stewartin autot olivat läpi sen kolmivuotisen historian pääväriltään valkoisia. Jackie ja Paul Stewartin skotlantilaisuuden takia autoissa oli lisäksi perinteisiä skotlantilaisia värikuvioita, joita käytetään muun muassa kilteissä. Autojen julkaisutilaisuuksissakin skotlantilaisuus kävi ilmi muun muassa Stewartien pukeutumisessa.[3]

Tallia sponsoroi kaikki kolme vuotta HSBC, jonka nimi ja punavalkoinen logo olivat kauden 1997 autossa auton yläosassa ja kauden 1998 ja 1999 autoissa sivuponttoonissa. Muita näkyviä sponsoreita ovat olleet Ford, Lear ja Texaco. Kauden 1999 autot erotti toisistaan autojen numeroiden erivärisyys: Herbertin auton numero 17 oli vaaleanvihreä, ja Barrichellon 16 punainen.

Tulokset kilpailuittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

(lihavointi tarkoittaa paalupaikkaa)

Kausi Runko/Moottori
Renkaat
Kuljettajat 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 Pisteet Sijoitus
1997 SF01
Ford V10
B
AUS BRA ARG SMR MON ESP CAN FRA GBR GER HUN BEL ITA AUT LUX JPN EUR 6 9.
Brasilian lippu Rubens Barrichello Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. 2 Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. 13 14 Kesk. Kesk. Kesk.
Tanskan lippu Jan Magnussen Kesk. Kesk. 10 Kesk. 7 13 Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. 12 Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. 9
1998 SF02
Ford V10
B
AUS BRA ARG SMR ESP MON CAN FRA GBR AUT GER HUN BEL ITA LUX JPN 5 8.
Brasilian lippu Rubens Barrichello Kesk. Kesk. 10 Kesk. 5 Kesk. 5 10 Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. Kesk. 10 11 Kesk.
Tanskan lippu Jan Magnussen Kesk. 10 Kesk. Kesk. 12 Kesk. 6
Alankomaiden lippu Jos Verstappen 12 Kesk. Kesk. Kesk. 13 Kesk. Kesk. 13 Kesk.
1999 SF-3
Ford V10
B
AUS BRA SMR MON ESP CAN FRA GBR AUT GER HUN BEL ITA EUR MAL JPN 36 4.
Brasilian lippu Rubens Barrichello 5 Kesk. 3 9 DSQ Kesk. 3 8 Kesk. Kesk. 5 10 4 3 5 8
Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Johnny Herbert DNS Kesk. 10 Kesk. Kesk. 5 Kesk. 12 14 11 11 Kesk. Kesk. 1 4 7

Pistesijat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nro Kilpailu Pisteitä
1 Monacon Grand Prix 1997 6
2 Espanjan Grand Prix 1998 2
3 Kanadan Grand Prix 1998 2
4 Kanadan Grand Prix 1998 1
5 Australian Grand Prix 1999 2
6 San Marinon Grand Prix 1999 4
7 Kanadan Grand Prix 1999 2
8 Ranskan Grand Prix 1999 4
9 Unkarin Grand Prix 1999 2
10 Italian Grand Prix 1999 3
11 Euroopan Grand Prix 1999 10
12 Euroopan Grand Prix 1999 4
13 Malesian Grand Prix 1999 3
14 Malesian Grand Prix 1999 2
yhteensä 47

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Constructors – Stewart Grand Prix Grandprix.com. Viitattu 19.8.2007. (englanniksi)
  2. 1997 Formula One Season drivers Formula One. Viitattu 18.8.2007. (englanniksi)
  3. a b Formula 1 Grand Prix Review 1997 (VHS)
  4. a b c 1997 Monaco Grand Prix Formula One. Viitattu 18.8.2007. (englanniksi)
  5. 1997 Formula One Season teams Formula One. Viitattu 18.8.2007. (englanniksi)
  6. 1998 Formula One Season drivers Formula One. Viitattu 18.8.2007. (englanniksi)
  7. 1998 Spanish Grand Prix Formula One. Viitattu 18.8.2007. (englanniksi)
  8. 1998 Canadian Grand Prix Formual One. Viitattu 18.8.2007. (englanniksi)
  9. 1998 Formula One season – Stewart-Ford Formula One. Viitattu 18.8.2007. (englanniksi)
  10. 1998 Formula One season teams Formula One. Viitattu 18.8.2007. (englanniksi)
  11. 1999 Formula One season drivers Formula One. Viitattu 18.8.2007. (englanniksi)
  12. 1999 Australian Grand Prix Formula One. Viitattu 18.8.2007. (englanniksi)
  13. 1999 San Marino Grand Prix Formula One. Viitattu 18.8.2007. (englanniksi)
  14. 1999 Canadian Grand Prix Formula One. Viitattu 18.8.2007. (englanniksi)
  15. FIA Formula 1 World Championship 1999 (The Official Review) (VHS)
  16. a b 1999 French Grand Prix Formula One. Viitattu 18.8.2007. (englanniksi)
  17. 1999 Hungarian Gran Prix Formula One. Viitattu 18.8.2007. (englanniksi)
  18. 1999 Italian Grand Prix Formula One. Viitattu 18.8.2007. (englanniksi)
  19. 1999 Formula One season – Johnny Herbert Formula One. Viitattu 18.8.2007. (englanniksi)
  20. 1999 European Grand Prix Formula One. Viitattu 18.8.2007. (englanniksi)
  21. 1999 Malaysian Grand Prix Formula One. Viitattu 18.8.2007. (englanniksi)
  22. 1999 Formula One season – Stewart-Ford Formula One. Viitattu 18.8.2007. (englanniksi)
  23. a b 1999 Formula One season teams Formula One. Viitattu 18.8.2007. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Stewart Grand Prix.
Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Stewart Grand Prix

Formula 1 -autot: SF01 | SF02 | SF-3