Life Racing Engines
| Life | |
|---|---|
| Koko nimi | Life Racing Engines |
| Päämaja | Modena, Italia |
| Perustajat | Ernesto Vita |
| Henkilökunta | Oliver Piazzi |
| Tunnetuimmat kuljettajat | Gary Brabham, Bruno Giacomelli |
| Saavutukset Formula 1:n MM-sarjassa | |
| Ensimmäinen kilpailu | Yhdysvaltain Grand Prix 1990 |
| Kilpailuja | 14 (0 starttia) |
| Valmistajien maailmanmestaruuksia |
0 |
| Kuljettajien maailmanmestaruuksia |
0 |
| Voittoja | 0 |
| Paalupaikkoja | 0 |
| Nopeimpia kierroksia | 0 |
| MM-pisteitä | 0 |
| Viimeinen kilpailu | Espanjan Grand Prix 1990 |
Life oli Formula 1 -sarjaan osallistunut talli vuonna 1990.
W12-moottori[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lifen käyttämän W12-moottorin oli suunnitellut entinen Ferrarin moottorisuunnittelija Franco Rocchi, jonka käsialaa ovat monet Ferrarin 1970-luvun urheiluautojen moottoreista kuten 308 GTB- ja GTS-mallien moottorit. Huhujen mukaan Rocchin W12-suunnitelmat olivat alun perin jo hänen Ferrari-ajoiltaan 1970-luvulta mutta epäiltiin, että niillä ei olisi ollut itse Enzo Ferrarin hyväksyntää.
Rocchin lähdettyä Ferrarilta 1980-luvulla, hän alkoi itse kehittelemään omaa W12-moottorimalliaan. Konseptin mukaan moottori olisi yhtä lyhyt kuin normaali V8-moottori mutta korkeampi kuin muut V-moottorit koska W12-moottorissa oli kolme 4-sylinteristä moottoria päällekkäin.
Kun turboahdetut moottorit poistuivat kaudelle 1989, Ernesto Vita tajusi hyvän sauman kokeilla tehdä rahaa sillä moni talli tarvitsi uuden moottorin. Alun perin Ernesto Vita osti oikeudet W12-moottoreihin Rocchilta ja yritti myydä uudenlaista W12-moottoriaan kärkipään Formula 1 -talleille. Koska kukaan ei kuitenkaan ostanut Vitan tarjoamia moottoreita, päätti hän perustaa oman Formula 1 -tallin ja hankki itselleen kilpa-auton johon moottorit voitaisiin asentaa epäonniselta FIRST-tallilta.
Life Racing Engines[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ernesto Vitan oma F1-talli Life Racing Engines lähti mukaan vuoden 1990 Formula 1 -kaudelle. Life hankki australialaisen, entisen F1-maailmanmestari Jack Brabhamin pojan Gary Brabhamin tallin ainoaksi kuljettajaksi.
Lifen W12-moottori kuitenkin osoittautui huomattavasti muita heikkotehoisemmaksi ja epäluotettavammaksi ja Brabham karsiutui selvästi kauden kahdesta ensimmäisestä kilpailusta. Brabham sai tarpeekseen Lifen auton ja moottorin kilpailukyvyttömyydestä ja irtisanoutui, ja tallin kuljettajana jatkoi italialainen Bruno Giacomelli. Kuljettajan vaihtuminen ei kuitenkaan parantanut tallin kilpailukykyä ja Life karsiutui selvästi myös muista kauden osakilpailuista.
Lifen oman W12-moottorin viimeinen esiintyminen tapahtui Italian GP:ssä, jonka jälkeen se korvattiin Juddin V8-moottorilla. Juddin moottori ei kuitenkaan sopinut autoon kunnolla ja talli vetäytyi lopulta F1-sarjasta kaksi osakilpailua myöhemmin.
Alfa Romeo | Andrea Moda Formula | Arzani-Volpini | Automobili Turismo e Sport | Bellasi | Benetton Formula | Cisitalia | Dallara | De Tomaso | Enzo Coloni Racing Car Systems | EuroBrun | FIRST | Fondmetal | Forti | Lancia | Life | Maserati | Merzario | Minardi | Modena | OSCA | Osella | Scuderia Ambrosiana | Scuderia Ferrari | Scuderia Italia | Scuderia Milano | Scuderia Toro Rosso | Tec-Mec | Tecno
| Valmistajat kaudella 2018: |
|
Mercedes • Ferrari • Red Bull Racing • Force India • Williams • Renault • Scuderia Toro Rosso • Haas • McLaren • Sauber |
