Notre Damen kellonsoittaja (vuoden 1996 elokuva)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Notre Damen kellonsoittaja
The Hunchback of Notre Dame
elokuvateatterijuliste
elokuvateatterijuliste
Ohjaaja Gary Trousdale
Kirk Wise
Käsikirjoittaja Bob Tzudiker
Noni White
Tab Murphy
Irene Mecchi
Jonathan Roberts
Tuottaja Don Hahn
Säveltäjä Alan Menken
Leikkaaja Ellen Keneshea
Pääosat Tom Hulce
Kevin Kline
Demi Moore
Tony Jay
Paul Kandel
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö Walt Disney Pictures
Ensi-ilta 19. kesäkuuta 1996
Kesto 87 min
Alkuperäiskieli Englanti
Seuraaja Notre Damen kellonsoittaja II
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Allmovie

Notre Damen kellonsoittaja (engl. The Hunchback of Notre Dame) on Disneyn animaatioelokuva. Suomenkielisen ääniversion on ohjannut Pekka Lehtosaari. Suomenkielisinä ääninä ovat muun muassa Velimatti Ranta, Tiina Lymi, Ossi Ahlapuro, Carl-Kristian Rundman ja Fredi. Alkuperäisversion ääninä ovat esimerkiksi Tom Hulce ja Demi Moore.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Elokuva pohjautuu Victor Hugon romaaniin Pariisin Notre-Dame, ja se kerrotaan lähinnä takaumien muodossa mustalaisen nukkemestari Clopinin (Antti Pääkkönen) toimiessa kertojana.

Eräänä yönä neljä mustalaista saapuu salaa Pariisiin, mutta heidän kimppuunsa hyökkää väijyksistä joukko sotilaita johtajanaan tuomari Claude Frollo (Ossi Ahlapuro), Pariisin oikeusministeri. Eräs kääröä sylissään pitelevä mustalainen vastustelee pidätystä ja karkaa, jolloin Frollo lähtee ajamaan häntä takaa pitkin Pariisin öisiä katuja. Lopulta Frollo saa naisen kiinni Notre Damen katedraalin portailla, tarttuu tämän sylissä olevaan nyyttiin ja potkaisee tätä, niin että tämä lyö päänsä kohtalokkaasti katedraalin portaisiin. Käärön sisältä Frollo ei kuitenkaan löydä varastettua tavaraa vaan kauhistuttavasti epämuodostuneen vauvan. Frollo uskoo lapsen olevan epäpyhä demoni, joten hän päättää hukuttaa sen. Arkkidiakoni (Matti Siitonen) saapuu juuri ajoissa paikalle estämään sen, ja kertoo Frollolle, että koska tämä tappoi viattoman naisen Notre Damen edessä, tämä voi pelastaa sielunsa ikuiselta kadotukselta vain ottamalla vauvan omaksi kasvattipojakseen. Frollo suostuu siihen mutta vastahakoisesti.

Kuluu kaksikymmentä vuotta. Frollon holhokikseen ottamasta pojasta, Quasimodosta (Velimatti Ranta), kasvaa ystävällinen ja hellä nuori mies, joka asuu Notre Damen kellotornissa. Frollo valvoo kasvattipoikaansa ja muistuttaa tätä herkeämättä siitä, että tämä on hirviö ja että muut ihmiset ilkkuisivat tälle, jos tämä ikinä astuisi ulkomaailmaan. Tästä huolimatta Quasimodo kapinoi salaa Frollon opetuksia vastaan ja päättää osallistua seuraavaan Houkkien juhlaan. Juhlissa sekä Quasimodo että Frollo kohtaavat nuoren mustalaistanssijan nimeltä Esmeralda (Tiina Lymi), joka tekee lähtemättömän vaikutuksen kumpaankin mieheen. Juhlayleisö kuitenkin huomaa Quasimodon ja kruunauttaa tämän Houkkien kuninkaaksi Frollon suureksi ärtymykseksi. Kesken ”kruunajaisten” Frollon sotilaat alkavat heitellä Quasimodoa hedelmillä ja vihanneksilla, minkä seurauksena yleisö villiintyy ja ryhtyy seuraamaan sotilaiden esimerkkiä ja he sitovat Quasimodon teilipyörään. Vaikka Quasimodo anoo kasvatti-isäänsä tulemaan hänen avukseen, tämä päättää olla tekemättä mitään. Lopulta Esmeralda puuttuu asioiden kulkuun ja syyttää Frolloa avoimesti julmuudesta. Frollo määrää sotilaansa pidättämään Esmeraldan, mutta mustalaistyttö onnistuu pakenemaan ja tekemään sotilaista naurunalaisia.

Frollon kaartin hyväntahtoinen päällikkö, kapteeni Phoebus (Carl-Kristian Rundman), seuraa Esmeraldaa Notre Dameen ja onnistuu ystävystymään tämän kanssa. Kun Frollo ja hänen sotilaansa saapuvat katedraaliin vangitsemaan Esmeraldaa, Phoebus päätyy suojelemaan mustalaistyttöä vaatimalla tälle katedraalista turvapaikkaa. Frollo ja sotilaat lähtevät tiehensä, mutta sitä ennen Frollo uhkailee pidättävänsä Esmeraldan heti, jos tämä astuu jalallaankaan ulos katedraalista. Esmeralda tapaa Quasimodon ja ystävystyy tämän kanssa. Vastineeksi Esmeraldan aiemmin osoittamasta ystävällisyydestä Quasimodo auttaa tyttöä pakenemaan katedraalista vartijoiden huomaamatta. Ennen lähtöään Esmeralda jättää Quasimodolle kartan, joka avulla voi löytää mustalaisten piilopaikan nimeltä Ihmeiden aukio. Esmeralda neuvoo Quasimodoa käyttämään karttaa, mikäli tämä ikinä tahtoo jättää Notre Damen. Quasimodo alkaa vähitellen rakastua Esmeraldaan.

Tällä välin Frollo yrittää saada kuriin omaa Esmeraldaa kohtaan tuntemaansa pakkomielteistä ihastusta. Lopulta hän vannoo etsivänsä mustalaistytön kynsiinsä ja tappavansa tämän, jollei tämä suostu tulemaan hänen omakseen. Frollo kääntää koko Pariisin ylösalaisin polttaen kaupunkilaisten taloja ja tappaen viattomia ihmisiä etsiessään Esmeraldaa kuumeisesti. Lopulta Phoebus syyttää Frolloa epäoikeudenmukaisuudesta, minkä seurauksena hänet määrätään teloitettavaksi. Ennen kuin teloitusta ehditään pistää toimeen, Esmeralda puuttuu peliin ja antaa Phoebukselle tilaisuuden paeta. Yksi sotilaiden nuolista ehtii kuitenkin osua ratsain pakenevaan Phoebukseen, joka putoaa jokeen. Esmeralda pelastaa kapteenin joesta, vie tämän Quasimodon luokse ja ryhtyy hoitamaan tämän haavaa. Quasimodon seuratessa sivusta Esmeralda ja Phoebus päätyvät lopulta suutelemaan toisiaan särkien Quasimodon sydämen. Kesken kaiken Frollo kuitenkin saapuu Notre Dameen, jolloin Quasimodo usuttaa Esmeraldan lähtemään pikaisesti pois. Sitten Quasimodo piilottaa Phoebuksen pöytänsä alle. Frollo saa selville, että Quasimodo oli se, joka auttoi Esmeraldan pakoon. Hän lupaa vapauttaa Quasimodon mustalaistytön "katalasta noituudesta” julistaen hyökkäävänsä Ihmeiden aukioon aamunkoitteessa tuhannen miehen kanssa. Frollon mentyä Phoebus yrittää taivutella Quasimodon auttamaan häntä Ihmeiden aukion löytämisessä ja mustalaisten varoittamisessa. Lopulta Quasimodo suostuu vastahakoisesti ja näyttää Phoebukselle Esmeraldan hänelle antaman kartan.

Kun Quasimodo ja Phoebus viimein löytävät Ihmeiden aukion, mustalaiset sieppaavat ja miltei hirttävät heidät Frollon vakoojina. Esmeralda saapuu kuitenkin paikalle ja kertoo Quasimodon ja Phoebuksen olevan heidän ystäviään. Mustalaiset saavat tietää Frollon tulevasta hyökkäyksestä ja alkavat kiireesti pakata tavaroitaan. Äkkiä Frollo ja hänen sotilasarmeijansa ilmestyvät Ihmeiden aukiolle kuin tyhjästä ja pidättävät kaikki mustalaiset. Frollo paljastaa Quasimodolle huiputtaneensa tämän johdattamaan hänet suoraan mustalaisten luokse. Sitten Frollo määrää sotilaat viemään mustalaiset vankilaan ja kahlitsemaan Quasimodon Notre Damen kellotorniin.

Myöhemmin Frollo valmistautuu polttamaan Esmeraldan roviolla noitana. Sitä ennen hän kuitenkin tarjoutuu säästämään Esmeraldan hengen, mikäli tämä ryhtyy hänen rakastajattarekseen. Esmeralda kieltäytyy, ja Frollo sytyttää rovion. Quasimodo saa viimein tarpeekseen Frollon epäoikeudenmukaisuudesta ja tekopyhyydestä, minkä seurauksena hän rikkoo kahleensa ja syöksyy pelastamaan Esmeraldaa tulelta. Sitten hän palaa tajuton Esmeralda mukanaan takaisin katedraalin kellotorniin ja vaatii turvapaikkaa. Frollo määrää sotilaansa murtamaan katedraalin oven, mutta Phoebus ja mustalaiset onnistuvat vapauttamaan itsensä vartijoilta. Phoebus johdattaa mustalaiset ja kaupunkilaiset yhdessä Frollon sotilaiden kimppuun. Quasimodo kaataa kellotornista sulaa kuparia alas Frollon sotilaiden päälle ajaakseen nämä pois katedraalin ovelta, mutta siitä huolimatta Frollo onnistuu pääsemään ovesta sisään. Lopulta Frollo löytää Quasimodon itkemästä Esmeraldan elottomalta vaikuttavan ruumiin ääressä ja yrittää iskeä tätä tikarilla selkään. Quasimodo kuitenkin torjuu Frollon iskun ja tyrkkää kasvatti-isänsä vasten seinää. Esmeralda virkoaa, jolloin Quasimodo kiidättää hänet turvaan katedraalin parvekkeelle Frollon seuratessa heidän perässään. Kamppailun aikana Frollo myöntää tappaneensa Quasimodon äidin (hän oli kasvattanut Quasimodon siinä luulossa, että tämän äiti oli hylännyt tämän vauvana). Lopulta sekä Quasimodo että Frollo päätyvät taistelun melskeessä roikkumaan katedraalin parvekkeelta. Frollo putoaa kuolemaansa. Myös Quasimodo menettää otteensa ja putoaa, mutta katedraalin alemmassa kerroksessa seisova Phoebus saa hänet kiinni. Esmeralda juoksee Quasimodon ja Phoebuksen luo, ja Quasimodo antaa Esmeraldalle ja Phoebukselle siunauksensa.

Seuraavana aamuna pariisilaiset juhlivat päästyään eroon Frollon tyrannimaisesta hallinnosta. Quasimodo astuu katedraalista viimein ulos päivänvaloon, mutta tällä kertaa kiitolliset kaupunkilaiset ottavat hänet vastaan sankarina sekä kunnioitettuna kansalaisena.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Rooleissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Englanniksi Suomeksi Rooli
Tom Hulce Velimatti Ranta Quasimodo, Notre Damen rampa kellonsoittaja
Demi Moore (puhe) Heidi Mollenhauer (laulu) Tiina Lymi Esmeralda, mustalaisneito
Tony Jay Ossi Ahlapuro Frollo, tuomari, elokuvan pääpahis
Kevin Kline Carl-Kristian Rundman Phoebus, Frollon kaartinkapteeni
Paul Kandel Antti Pääkkönen Clopin
Jason Alexander Ilkka Heiskanen Hugo, gargoili
Charles Kimbrough Tuomas Mattila Victor, gargoili
Mary Wickes Kristiina Elstelä Laverne, gargoili
David Ogden Stiers Matti Siitonen Arkkidiakoni

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.