Helsingin nähtävyydet

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Näkymä Helsingin kauppatorille ja historialliseen keskustaan.

Helsinki on Suomen pääkaupunki, joka sijaitsee Suomenlahden rannalla. Vuosittain kaupungissa vierailee yhteensä yli kolme miljoonaa matkailijaa niin Suomesta kuin ulkomailtakin.[1]selvennä Tässä artikkelissa luetellaan nähtävyyksiä Helsingissä.

Mereltä Senaatintorille[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomenlinnan Susisaaren arkkitehtuuria.

Mereltä Helsinkiä lähestyvä matkustaja kohtaa ensimmäisenä Kustaanmiekassa Kuninkaanportin, sisäänkäynnin Suomenlinnaan. Suomenlinna on vahva osa helsinkiläistä kaupunki-identiteettiä ja suosittu kesänviettopaikka lukuisine vihreine nummineen ja rantoineen.

Kauppatorille saavuttaessa ollaankin jo lähellä Helsingin historiallisesti tärkeimpiä rakennuksia. Presidentinlinna ja Helsingin kaupungintalo tervehtivät pohjoisessa, Esplanadin puisto avautuu Havis Amandan patsaalta länteen ja idässä Katajanokalla kohoaa ortodoksinen Uspenskin katedraali. Kauppatorin länsipäästä on vain yhden korttelin matka pohjoiseen empiretyyliselle Senaatintorille, jota reunustavat muun muassa Tuomiokirkko pohjoisessa, yliopiston päärakennus lännessä ja valtioneuvoston linna idässä. Välin voi kulkea esimerkiksi Sofiankadun katumuseon kautta.

Senaatintorin koilliskulmasta lähtee pohjoisen suuntaan Snellmaninkatu, jonka varrella sijaitsevat Suomen Pankki, Säätytalo ja Kansallisarkisto.

Mannerheimintien varrella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edessä on nykytaiteen museo Kiasma ja vasemmalla taustalla näkyy Helsingin Sanomatalo sekä oikealla taustalla Postitalo.

Monet merkittävät rakennukset ja muut nähtävyydet ovat Esplanadin länsipäästä luoteeseen Töölönlahden länsipuolitse suuntautuvan pääkadun Mannerheimintien varrella. Kadun alkupisteestä korttelin päässä länteen on Vanha kirkkopuisto eli Ruttopuisto. Esplanadin jälkeen oikealla ovat Stockmannin tavaratalo, sen jälkeen Kolmen sepän patsas ja Vanha ylioppilastalo. Yhtä kadunväliä myöhemmin vasemmalla on funktionalistinen Lasipalatsi ja oikealla Sokoksen tavaratalo, jota seuraavat Postitalo sekä nykytaiteen museo Kiasma, jonka edessä on Mannerheimin ratsastajapatsas. Kiasman takana on Sanomatalo. Mannerheimintietä pohjoiseen jatkettaessa seuraavina vasemmalla ovat Eduskuntatalo ja Suomen kansallismuseo, sitten oikealla Finlandia-talo ja hiukan myöhemmin Suomen Kansallisooppera, Ratikkamuseo sekä Kisahalli ja Olympiastadion. Stadionin 72-metrinen torni toimii näkötornina ja sen juurella on Urheilumuseo.

Finlandiatalon ja oopperan välillä Mannerheimintie reunustaa Töölönlahden rantapuistoja. Kappaleen matkaa Töölönlahden pohjoispäästä koilliseen sijaitsee huvipuisto Linnanmäki, jonka yhteydessä toimii akvaariokeskus Merimaailma Sea Life. Radan itäpuolisen Eläintarhanlahden pohjoisrannalla on Helsingin Kaupunginteatteri.

Nähtävyyksiä lännempänä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskustasta Hämeentien suuntaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kallion kirkko.

Nähtävyyksiä ja merkittäviä rakennuksia on keskittynyt myös päärautatieaseman edestä Kaivokadulta lähtevän Kaisaniemenkatuna, Siltasaarenkatuna ja Hämeentienä jatkuvan itäisen pääkadun varrelle. Eliel Saarisen suunnittelemaa rautatieasemaa vastapäätä City-korttelissa on 1960-luvun betoniarkkitehtuuria edustava Makkaratalo. Rautatientorilla on kansalliskirjailija Aleksis Kiven muistopatsas. Rautatientorin pohjoislaidalla sijaitsee Suomen Kansallisteatteri ja etelälaidalla Ateneumin taidemuseo. Kansallisteatterin takaa pääsee Kaisaniemen puistoon, jossa on myös Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha.

Kaisaniemen jälkeen pääkatu ylittää salmen Hakaniemeen aikoinaan luokkaerojen symboliksi noussutta Pitkääsiltaa myöten. Hakaniemen tori on vilkas kauppapaikka, jolla sijaitsee myös yksi Helsingin kolmesta kauppahallista (muut ovat Hietalahden kauppahalli ja Vanha kauppahalli Etelärannassa lähellä Kauppatoria). Torin kulmalla on myös pyöreä Ympyrätalo. Siltasaarenkatu nousee torilta pohjoiseen kohti Kallion kirkkoa.

Hämeentieltä Tuusulan suuntaan erkanevan Mäkelänkadun varrella on suomalaista nykyarkkitehtuuria edustava Vallilan uusi kirjasto.

Nähtävyyksiä idempänä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raitiovaunukierrokset linjoilla 2 ja 3[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin kaupungin liikennelaitos on julkaissut "Kiertoajelu Helsingissä" -nimisen esitteen, joka kertoo raitiolinjojen 2 ja 3 varrella olevista nähtävyyksistä. Tämän esitteen avulla on helppo toteuttaa omatoimiset kaupunkikiertoajelut.

Ulkoilu- ja viheralueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskuspuistoa elokuussa 2005.

Yli puolen miljoonan asukkaan kaupungiksi Helsinki on yleisilmeeltään suhteellisen avara ja vihreä. Suurin puisto on keskustasta pohjoiseen sijaitseva keskuspuisto, mutta kantakaupunginkin katuverkostossa on lukuisia pienempiä puistoja. Merellisestä Kaivopuistosta aukeaa näkymät Suomenlinnaan ja ulkomerelle.

Helsingissä on myös kotieläinpuistoja, joista Keskuspuiston pohjoislaidalla oleva, Vantaanjokeen rajoittuvalla Haltialan maatilalla voi tutustua yleisiin kotieläimiin kulttuurimaisemassa. Läheinen Haltialan aarnialue, Niskalan arboretum ja Pitkäkosken ja Ruutinkosken koski- ja lehtoalue ovat merkittäviä ulkoilualueita. Koskialueet ovat luonnonsuojelualueita ja luokiteltu linnustoltaan arvoluokkaan I.

Vantaanjoen varsi ja Vantaanjokeen liittyvän Keravanjoen varsi ovat kauttaaltaan kauniita ja hyvin hoidettuja ulkoilualueita. Keravanjoen varrella on myös kauniita koskia, esimerkiksi Myllykoski Helsingin Siltamäen kohdalla.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Helsingin matkailutilastot Visit Helsinki : Helsingin kaupungin virallinen matkailusivusto. 14.11.2011. Arkistoitu 30.9.2017. Viitattu 23.10.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Helsingin nähtävyydet.