Vaasan Sport

Vaasan Sport
Tiedosto:Vaasan Sport.jpg
Perustettu	1939 1962 jääkiekkojaosto 2002 osakeyhtiö
Kaupunki	Vaasa, Suomi
Kotiareena	Vaasa Arena
– kapasiteetti	4 300
Sarjataso	Mestis
Värit	Punainen ja valkoinen
Toimitusjohtaja	Juha Saari
Puheenjohtaja	Heikki Hiltunen
Päävalmentaja	Juhani Tamminen
Kapteeni	Markus Jämsä
Omistaja	HT Vaasan Sport Oy
Mestaruudet	0
Hopeaa	0
Pronssia	0
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Vaasan Sport on vaasalainen jääkiekkoseura. Se pelaa tällä hetkellä Suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla eli Mestiksessä.

Sportin jääkiekkojaosto perustettiin vuonna 1962. Historiansa aikana Sport on pelannut yhden kauden Suomen korkeimmalla sarjatasolla kaudella 1975-76, mutta on sittemmin pelannut pääasiassa toiseksi korkeimmalla sarjatasolla I-divisioonassa ja Mestiksessä.

Historia

Alkuperäinen emoseura IF Sport perustettiin vuonna 1939 Vaasan Vetokannaksen kaupunginosassa. Vuonna 1962 seuraan perustettiin jääkiekkojaosto, joka pelasi ensimmäisen kautensa liiton sarjassa samana vuonna. Vuonna 1979 jääkiekkojaosto erosi omaksi seurakseen nimellä Vaasan Sport. Seuran virallinen, rekisteröity nimi on nykyään HT Vaasan Sport Oy.

1960-luku: Perustaminen ja jääkiekon aloittaminen alasarjoissa

Sportin ensimmäinen jääkiekkokausi liiton virallisessa sarjassa oli 1962–1963, jolloin joukkue osallistui Maakuntasarjaan eli Suomen kolmanneksi korkeimmalle sarjatasolle. Sportin ensimmäinen virallinen jääkiekon sarjaottelu liiton sarjassa pelattiin vuonna 1962. Vastassa oli Seinäjoen Salpa, joka voitti ottelun 7-1. Sport nappasi jääkiekossa historiansa ensimmäisen voiton 20.1.1963 Lapuan Virkiästä lukemin 3–6. Ensimmäinen kausi päättyi lopulta lohkon neljänteen eli viimeiseen sijaan.

Seuraavat vuodet Sport pelasi Maakuntasarjaa yhden tason alempana olevaa Perussarjaa. Kuuden joukkueen sarjassa tuli ensin viides ja sitten toinen sija. Kaudella 1965–1966 Sport voitti viiden joukkueen kokoiseksi kutistuneen Perussarjan. Ole Stolpella vahvistettu joukkue kuitenkin hävisi Maakuntasarjan karsinnoissa Ykspihlajan Kiekko-Pojille voitoin 2–1. Seuraavalla kaudella Sport voitti jälleen Perussarjan, mutta hävisi Maakuntasarjan karsinnat Ikurin Vireelle. Sportin paras pistemies oli Raimo Brax tehoin 13+8=21. Kauden päätteeksi Vaasan Palloseura kuitenkin epäonnistui Suomensarjan karsinnoissa ja lopetti jääkiekkotoiminnan. Näin ollen Sport sai siltä vapautuneen paikan Maakuntasarjassa. Sportiin liittyi myös suuri osa VPS:n pelaajista.

Maakuntasarjassa Sport voitti kaikki ottelunsa 1967–68 ja pääsi Suomensarjan karsintoihin. Niissä se kuitenkin hävisi molemmat ottelunsa. Syksyllä 1969 Upon Pallo luopui paikastaan SM-sarjassa. Tuon paikan täytti tamperelainen Hilpara, jonka paikka Suomensarjassa jäi näin vapaaksi. Paikasta pääsivät karsimaan Sport, Mikkelin Palloilijat ja Turun Teräs. Sport kukisti kummatkin joukkueet ja nousi näin kaudeksi 1969–1970 ensimmäistä kertaa Suomen toiseksi korkeimmalle sarjatasolle. Sport sijoittui lopulta kahdeksan joukkueen sarjassa neljänneksi katsojakeskiarvon oltua 968.

1970-luku: SM-liiga-kauden jälkeen takaisin divariin ja uuteen nousuyritykseen

Vaasan Sport harjoitusottelussa TuToa vastaan 5.8.2005

Sport pääsi pelaamaan kaudeksi 1971 uudelle vastavalmistuneelle Vaasa Areenalle

Sport oli perustamassa Jääkiekon I-divisioonaa kaudella vuonna 1974. Sarjassa pelasi kahdeksan joukkuetta joista kolme erottuivat jo kolme erottuivat jo hyvissä ajoin. Sport oli sarjan puoleenväliin mennessä tehnyt eroa jo 10 pistettä. Sport jatkoi samaa tahtia sarjan loppuun saakka ja varmisti hyvissä ajoin nousunsa uuteen SM-liigaan.

Sport oli myös perustamassa jääkiekon SM-liigaa vuonna 1975. Seuran pelaaja Raimo Brax teki SM-liigan historian ensimmäisen maalin, mutta sekään ei auttanut Sportia, sillä se hävisi ensimmäisen liigaottelunsa HIFK:lle lukemin 3-5. Sportin viimeinen runkosarjan ottelu Tapparaa vastaan vuonna 1976 on jäänyt historiaan liigan kaikkien aikojen pienimmästä yleisömäärästä. Katsojia oli tuolloin ainoastaan 706. Kauden päätteeksi Sport putosi vasta perustetusta liigasta.

Kaudella 1976-1977 Sport yritti päästä takaisin SM-liigaan josta oli edelliskeväänä pudonnut. Runkosarjan voitosta kävivät tiukkaa taistelua Sportin lisäksi SaiPa ja Kärpät joista jälkimmäinen tuon voiton nappasi nimiinsä. Sport sijoittui toiseksi ja pääsi mukaan liigakarsintoihin. Karsintasarjasta tuli ennätystasainen sillä kaikki sijoittuivat 2 pisteen päähän toisistaan ja tekivät Kärppiä (30) lukuunottamatta 32 maalia. Sport jäi liigapaikasta täpärästi, lähestulkoon puolustuksensa takia, joka päästi keskimäärin 7,5 maalia/peli.

Sport jatkoi myös seuraavalla kaudella I-divisioonassa. Sport oli kesällä kohdannut muutamia menetyksiä, eikä tämä ollut voinut jäädä näkymättä joukkueen pelissä. Sport ajautui syksyllä 4 ottelun tappioputkeen ja ajautui pahimmillaan kolmanneksi viimeiseksi. Tämän jälkeen alkoi kuitenkin kiriminen kärkeä kohti ja oli parhaimmillaan 4 pistettä sarjakakkosesta FoPSista. Kuitenki kiri laantui lopussa ja Sport voitti viidestä viimeisestä ottelustaan kaksi ja jäi 6 pistettä karsinnoista.

Kausi 1978-79 antoi jo merkkejä tulevasta sillä Esko Nokelaisen valmennusura Vaasassa ei alkanut toivotun laisesti sillä se oli kokenut pahoja menetyksiä kun Håkan Hjerpe ja Kalevi Aho siirtyivät liigaan. Sport jäi kauas kärkikahinoista ja sijoittui vasta 11. Sport onnistui kuitenkin säilyttämään sarjapaikkansa voittamalla karsintasarjan Jukureiden kanssa.

Sport koki ennen kautta muutamia suurempia menetyksiä kun joukkue menetti mm. Raimo Braxin ja Kari Helanderin. Sport onnistui silti petraamaan edelliskaudesta vaikka joukkueen peli ailahteli kauden alla. Taisteluvoittoja saattoi seurata murskatappioita mutta silti Sport sijoittui kaudella 1979-80 runkosarjassa neljänneksi.

1980-luku: 10 vuotta Divarin keskikastissa

Sport aloitti kauden 1980-81 heikosti eikä saanut peliään kulkemaan avauspelinsä jälkeen, sillä Marraskuussa Sport oli vielä karsijan paikalla. Toisella neljänneksellä Sport onnistui kuitenki parantamaan peliään nousemalla lopuksi viidenneksi pisteen päähän neljänneksi päässeeksi SaPKosta. Sportin ailahtelevaisuus sen sijaan jatkui ja sarjan kärkijoukkueita vastaan saattoi tulla rumiakin tappioita.

Seurava kausi jatkui lähes samalla miehityksellä, kun suurimpana menetyksenä koettiin vain Jari Munckin siirtyminen Kärppiin, ja muutenkin pelaajien vaihdunta oli melko vähäistä. Sport jatkoi hyviä esityksiä mutta vieraskentillä peli ei ajoittain kulkenut. Eroa jäi lopulta 3 pistettä FoPSin karsintapaikkaan ja Sport päätti runkosarjan sijoittuen toiseksi.

Tämän jälkeen alkoi Sportin vajoaminen alemmaksi. Kausi 82-83 kertoi jo merkkejä tulevasta kun Sport jäi niukasti ulos pudotuspeleistä sijoituttuaan seitsemänneksi 33 pisteellään. Sport oli kulkenut KalPan imussa koko kauden muttei kyennyt kuitenkaan ottamaan viimeistä kiriä jolla olisi selviytynyt pudotuspeleihin, samalla kun Esko Nokelaisen valmennusura Vaasassa päättyi

Kausi 83-84 meni jo lähes täysin penkin alle ja siitä olisi puuttunut vain tippuminen sarjatasoa alemmaksi. Nokelaisen tilalle valmentamaan oli tullut Pekka Paavola jonka johdatuksessa Sport jäi sarjassa 10:nneksi, kun kevätkaudella Sport voitti vain 3 ottelua. Sportin miehistössä oli tapahtunut suuria muutoksia kun yli puolet edelliskauden joukkueesta oli vaihtunut, ja suurimpina menetyksinä Timo Salomaa meni Ruotsiin ja Timo Hytti palasi TPS:ään.

Seuraavalla kaudella toteutui se miltä oltiin edelliskaudella vielä täpärästi vältytty. Sport putosi II-divariin kehnon kevätkautensa takia: 22 pelistä vain 4 pistettä. Sport ei viihtynyt II-divarissa yhtä kautta enempää, kun se voitti sarjan ja nousi takaisin I-divisioonaan. Sportin joukkueesta ei tosin ollut paljoa porukka vaihtunut edelliskaudesta mikä teki asian helpommaksi. Sportin valmentajaksi vaihtui Kaj Rosvall.

Kausi 86-87 ei sujunut aivan toiveiden mukaisesti, vaikka siltikin hyvin sarjanousijalle. Sport oli vahvistunut edelliskaudesta kun Håkan Hjerpe palasi kotkapaitaan muutaman muun vahvistuksen lisäksi. Sport sijoittui sarjassa kuudenneksi 47 pisteellään käyden välillä jopa sarjakärjessä. Sportissa pelasi välissä kaudella myös juniori-ikäinen hyökkääjälupaus Jonas Hemming.

Kausi 87-88 oli valmentaja Kaj Rosvallin valmennuskauden viimeinen. Sport tappeli kauden aikana kolmannesta sijasta, joka olisi oikeuttanut liigakarsintapaikkaan, ja yritti näin päästä liigaan josta oli 10 vuotta sitten pudonnut, mutta keskikasti oli tasainen ja Sport jäi lopulta viidenneksi. Sport hankki myös kovia hankintoja kun esim. edelliskaudella Tapparassa pelannut Jukka Seppo tuli Vaasaan.

Kaudet 88-90 olivat Sportin kannalta vaisumpia.Sportin valmentajana aloitti Teijo Räsänen ja Sport jäi ensin kaudella 1988-89 pudotuspelien ulkopuolelle sijoittuen yhdekksänneksi ja sen jälkeen kaudella 89-90 Sport sijoittui kuudenneksi.

1990-luku: 2-divarista liigakarsintoihin

90-luku ei alkanut Sportin kannalta kovin suotuisasti. Ensin Sport Räsäsen viimeisellä kaudella Håkan Hjerpe palattua IFK Lepplaxista kaudelle 90-91 selviytyi täpärästi putoamiselta sijoittuen lopulta 11:nneksi. Seuraavalla kaudella tämä ei enää auttanut ja Sport putosi suoraa II-divariin.

Sport vietti II-divisioonassa yhteensä viisi kautta, jonka aikana Sportin valmentajissa tapahtui paljon muutoksia. Sportin valmentajina kausina 1992-96 kävivät Kaj Roswall, Juha Ilkka, Tapio Rautalammi, Pekka Lumela, Jari Härkälä, Staffan Nykvist ja Jari Kiveliö.

Kausi 1996-97 oli Sportin viimeinen II-divisioonassa kun Sport voitti sarjan Jari Härkälän johdolla. Sportin nousu varmistui kun Sport voitti ratkaisevassa ottelussa turkulaisen Kiekko-67:n Kari Teräväisen jatkoaikamaalilla.

Seuraavalla I-divisioona-kaudella Sport jäi Jukka Jalosen johdolla täpärästi pudotuspeleistä Sportin heikon vieraspelaamisen johdosta ja oli toiseen nousijajoukkueeseen, Diskokseen verrattuna pettymys. Sportiin tuli uusia pelaajia mm. Tommi Pullola Lukosta ja Markö Härkönen Ässistä.

Kausi 1998-99 sujui Sportin kannalta jo hyvin kun Sport sijoittui kolmanneksi, mutta jäi näin ollen Pelicansin ja Kärppien liigakarsintapaikoista, joista Pelicans nousi SM-liigaan. Uusia hankintoja olivat Jani Uski ja Jari Kesti jotka olivat joukkueen tehokkaimmat pistemiehet.

Kaudella 1999-2000 Sport oli I-divisioonan runkosarjan toinen jääden 20 pistettä runkosarjan voittajasta Oulun Kärpistä. Sport pääsi kauden lopuksi pudotuspelien jälkeen karsimaan paikasta SM-liigaan Kari Heikkilän johdolla. Karsinnoissa Sport ei kuitenkaan mahtanut Juhani Tammisen Kärpille ja jäi näin paikasta SM-liigassa.

2000-luku: Konkurssin partaalta finaaleihin

Sport oli 2000-luvun alussa talousvaikeuksissa kun pelaajabudjetti oli mitoitettu suureksi mutta tulopuolella oli jääty tavoitteesta. Valmennuskaksikko Kari Heikkilä-Håkan Hjerpe erosivat heinäkuun lopussa vastalauseena Sportin toimille. Sport jätti lokakuun alussa konkurssi-hakemuksen kun velkaa oli 3 milj. eivätkä pelaajat suostuneet palkanalennukseen. Hakemus vedettiin seuraavana päivänä pois kun pelaajat suostuivat 20% palkanalennukseen, Kalervo Laaksoharju oli tukenut Sportia omilla rahoillaan ja kaupunki oli tullut vastaan saatavissaan. Näiden lisäksi Sportin kannattajat keräsivät 30 000 mk Sportin toiminnan jatkamiseksi.

Kausi 2000-01 alkoi muuten uudessa Mestiksessä lupaavasti kun Vaasaan hankittin TPS.n junioreissa tuhoja tehnyt hyökkäyskolmikko Happo-Viinanen-Vidman, Ari-Pekka Pajuluoma Ruotsista ja Marko Luomala Ässistä. Lopulta Sport jäi viidenneksi 47 pisteellä.

Tämän jälkeen Sport pelasi Mestistä vuodet 2002-04 sillä nousumahdollisuutta SM-liigaan ei ollut.

Lopulta kaudella 2004-2005 Sportin mahdollisuus nousta jälleen tuli kun liiga aukaistiin vuodeksi. Sport hankki valmentajakseen Juhani Tammisen jonka johdolla Sport ei jäänyt kauas tavoitteestaan. Sport jäi kuitenki finaaleissa toiseksi kun mm. Sami Kapasella vahvistunut KalPa voitti Sportin suoraan ilman että Sport teki yhtään maalia. Näissä finaaliotteluissa syntyi myös Sportin yleisöennätys: yli 4600 katsojaa joka on yli hallin kapasiteetin.

Kausi 2005-06 jatkui samaa rataa kuin edellinenkin ja mutta jälleen Sport hävisi finaaleissa, tällä kertaa Mikkelin Jukureilla joka tosin ei noussut SM-liigaan sillä se suljettiin jälleen KalPan nousemisen jälkeen.

Seuran tavoitteena oli SM-liigaan nouseminen tasonmittausten kautta keväällä 2007. Sport voitti runkosarjan mutta kuitenkin hävisi välierät Kajaanin Hokille otteluvoitoin 3-1 ja menetti mahdollisuutensa mahdolliseen liiganousuun.

Kaudella 2007-08 oli jälleen nousta SM-liigaan mutta liiton päätöksen takia nousumahdollisuus peruttiin. Kausi oli valmentajan ja kannattajien mielestä pohjanoteeraus kun Sport jäi kuudenneksi. Päävalmentaja Mikko Manner erotettiin joulukuussa 2007 ja uudeksi valmentajaksi tuli seuraa jo aiemmin valmentanut Juhani Tamminen, joka solmi sopimuksen myös seuraavasta kaudesta, tavoitteenaan saada Sport SM-liigakarsintoihin. Sport onnistui kirimään jo oltuaan pudotuspeliviivan alapuolelta kuudenneksi. Pudotuspeleissä Sport johti puolivälieräsarjaa Mikkelin Jukureita vastaan jo otteluvoitoin 2-1, mutta hävisi kaksi seuraavaa ottelua ja putosi jatkosta.

Kaudella 2008-09 Sportin tarkoituksena on jälleen nousta SM-liigaan. Valmennuskaksikkona toimivat Juhani Tamminen ja Kenneth Westerback.

Pääartikkeli: Vaasan Sport 2008-2009

Pelaajat

Nykyinen edustusjoukkue

(Tilanne 27. joulukuuta 2008)

Sport lähtee kauteen 2008-2009 n. 600 000€ pelaajabudjetilla. Valmennuskaksikkona toimii Juhani Tamminen ja Kenneth Westerback. Kapteenistoon valittiin kapteeniksi Markus Jämsä sekä varakapteeneiksi Mikael Hallbäck, Toni Sihvonen ja Paul Cabana.

Maalivahdit
Numero		Pelaaja	Hanskakäsi	Sopimus	Syntymäpaikka
1		Jaakko Suomalainen	L	2009	Helsinki, Suomi
35		Mikko Rossi	L	2009	Vaasa, Suomi

Puolustajat
Numero		Pelaaja	Kätisyys	Sopimus	Syntymäpaikka
		Jere Aalto	L	2010	Pori, Suomi
4		Jussi Pernaa	L	2010	Kauhava, Suomi
5		Eetu Heikkinen	L	2009	Suomussalmi, Suomi
6		Mikael Hallbäck A	L	2009	Kokkola, Suomi
7		Markku Erholtz	L	2010	Kiuruvesi, Suomi
8		Lauri Kinos	L	2009	Jyväskylä, Suomi
10		Antti Uitto	L	2009	Seinäjoki, Suomi
33		Juha Salmu	L	2009	Oulu, Suomi
70		Tuomas Immonen	R	2009	Varkaus, Suomi

Hyökkääjät
Numero		Pelaaja	Kätisyys	Pelipaikka	Sopimus	Syntymäpaikka
		Christian Sundman	R	LH	A-juniori	Vaasa, Suomi
9		Markus Jämsä C	L	VLH	2009	Vaasa, Suomi
11		Timo Pahkala	L	H	2009	Himanka, Suomi
12		Juha Koivisto	R	LH	2009	Vantaa, Suomi
13		Miro Laitinen	L	KH	2009	Pietarsaari, Suomi
16		Jani Kiviniemi	L	LH	2009	Vaasa, Suomi
17		Josh Prudden	L	KH	ottelukohtainen	Andover, MA, USA
18		Justin Aikins	L	LH	2009	Surrey, BC, Kanada
23		Tuomas Takala	L	KH	2009	Seinäjoki, Suomi
24		Toni Sihvonen A	L	KH	2009	Seinäjoki, Suomi
26		Paul Cabana A	R	LH	2009(2010)	Calgary, AB, Kanada
28		Samuli Kivimäki	R	LH	2009	Vaasa, Suomi
31		Antti Jaatinen	L	LH	2009	Mikkeli, Suomi
32		Oskari Hakomäki	L	KH	2009	Vaasa, Suomi
37		Erik Riska	L	LH	2009	Pietarsaari, Suomi
51		Henry Hietaharju	L	H	2009	Vaasa, Suomi
71		Kim Nabb	R	LH	2009	Vaasa, Suomi
72		Pete Suonpää	R	LH	2009	Helsinki, Suomi

Valmentajat

• Vastuuvalmentaja: Juhani Tamminen
• Valmentaja: Kenneth Westerback
• MV-Valmentaja: Marko Härkönen
• Joukkueenjohtaja: Mikael Vironen

"Jäädytetyt" numerot

• # 27 Tomi Väkelä
• # 29 Håkan Hjerpe

Lisäksi numero 14 (Sami Laaksoharju) on poistettu käytöstä, mutta sitä ei ole "jäädytetty" muodollisesti.

Entisiä Sport-pelaajia

Luettelo merkittävistä tai tunnetuista pelaajista jotka ovat edustaneet urallaan Vaasan Sportia.

Chris Allen Juho-Tuomas Appel Matthieu Descoteaux Dale Dunbar Vjaceslavs Fanduls Jonas Hemming

Håkan Hjerpe Kristian Hjerpe Matti Höylä Teemu Kuusisto Jari Kiviniemi Marko Luomala

Tero Leinonen Ian MacNeil Jari Munck Vesa Myllyaho Esko Nokelainen Jani Nikko

Oskar Osala Tommi Pullola David Saunders Jukka Seppo Olegs Sorokins Janis Sprukts

Jani Uski Filip Riska Antti Virtanen Mika Viinanen Patrik Westerback

Palkitut pelaajat

Vuoden tulokas

• Hermanni Vidman (2001)

Fair Play -pelaaja

• Antti Virtanen (2000)

Tehopelaaja

• Jussi Pernaa (2007)

Maalitykki

• Markus Jämsä (2001)
• Teemu Kuusisto (2004)

Pistepörssin voittaja

• Teemu Kuusisto (2004)

Paras hyökkääjä

• Teemu Kuusisto (2004)

Kultainen Kiekko (Paras Mestis-pelaaja)

• Teemu Kuusisto (2004)

Mestiksen All-star kenttä

Maalivahdit:

• Matti Höylä (2006, 2007)

Puolustaja:

• Chris Allen (2005)
• Jussi Heikkinen (2006)
• Pasi Kuusisto (2006)

Hyökkääjä:

• Markus Jämsä (2007)
• Teemu Kuusisto (2004)
• Vesa Myllyaho (2006)
• Juho-Tuomas Appel (2008)

Kannattajatoiminta

Sportin fanit tunnetaan hyvänä faniryhmänä. Suomen Jääkiekkoliitto teettää pelaajille vuosittaisen pelaajakyselyn, ja Vaasa on valittu useana vuonna perättäin Mestiksen parhaaksi pelipaikaksi.

Sportin fanit, tutummin Red Army, tekee eritoten televisioiduissa otteluissa tifoja, joissa käytetään erilaisia lippuja, soihtuja ja muuta asiaankuuluvaa. Red Armyn perinteisiin kuuluu, etteivät kannattajat maalaa kasvojaan, käytä kummallisia päähineitä tai muutakaan henkilökohtaista rekvisiittaa.

Sportin fanien varsinainen fanikatsomo on B-seisomakatsomo-osassa eli "Ahvensaaren päädyssä".

Sport-fanit ovat saaneet myös epäkiiitollista julkisuutta parista välikohtauksesta vastustajan kannatajaryhmien välillä. Välikohtauksista uutisoitiin valtakunnallisissa medioissa kuten Iltalehdessä. Välikohtauksia esiteltiin eri lehdissä eri näkökulmasta eikä näin voitu osoittaa varsinaista syyllistä. Maaliskuussa 2008 Mikkelissä tapahtuneen välikohtauksen jälkeen Sport reagoi käytökseen ja antoi paikalla häiriköneille porttikiellon loppukauden peleihin.

Tunnukset

Värit

Sportin värit ovat perinteisesti olleet punainen,keltainen, valkoinen ja musta. Värit ovat esiintyneet joukkueen peliasuissa vuosien aikana. Pääsääntöisesti Sport on pelannut punaisella kotipaidalla ja valkoisella vieraspaidalla, mutta kaudella 2007-08 Sport pelasi poikkeuksellisesti valkoisella kotipaidalla ja punaisella vieraspaidalla. Kaudella 2008-09 Sport pelaa kotiottelunsa punaisissa ja vierasottelunsa valkopohjaisissa paidoissa. Peliasun housut ovat mustat, kypärä ja sukat ovat punaiset.

Logo

Vaasan Sportin logot ovat vuosien varrella vaihtuneet useaan kertaan. Kuitenkin jo pitkän aikaa logoissa on ollut kuvattuna nykyisessäkin tunnuksessa oleva kotka. SM-liigassa kaudella 1975-1976 Sport käytti logoa, jossa oli sinisellä pohjalla keltainen viljanlyhde Vaasan kaupungin ja Vasa-suvun vaakunasta. Tätä logoa käyttää nykyäänkin FC Sport logonsa pohjana. Edellinen versio logosta taas on käytössä nykyään Sportin junioreilla hiukan muutettuna.

Vaasan Sportin logot
			Tiedosto:Vaasan Sport.jpg
Sportin logo SM-liigasta	Sportin logo 1990-luvun alusta	Sportin 1990-luvun lopulla	Sportin nykyinen logo

Kentät

Sportin nykyinen kotikenttä, Vaasa Arena

• Vaasa Arena, Vaasa
• Rakennettu 1971
• Kapasiteetti 4600
• Istumapaikkoja 2677
• Rakennuksen yhteydessä on myös kaksi harjoituskenttää

Ensimmäisen kerran Sport pääsi pois luonnonjäiltä vuonna 1967, kun Vaasan tekojäärata vihittiin käyttöön 13. lokakuuta. Nykyisin Sport pelaa 1971 valmistuneella Vaasa Arenalla jonka yleisökapasiteetti on 4600, joista 2677 istumapaikkoja ja loput 1823 seisomapaikkoja. Hallin pääkenttä on 28m x 58m.

Naiskiekko

Sportin naisjoukkue on perustettu vuonna 1986 ja se toimii JuniorSportin alaisuudessa. Sportin naiset ovat saavuttaneet jääkiekossa SM-pronssia vuonna 1987. Sport pelaa nykyisin naisten Suomi-Sarjaa B-tyttöjen ja Naisten yhdistelmäjoukkueellaa. Kaudella 2007-2008 Sportin C-tyttöjen joukkue voitti SM-hopeaa.

Kaudella 2007-2008 Sportin naisten/C-tyttöjen joukkue pelasi naisten Suomi-sarjaa.

Saavutukset

• SM-pronssi: 1. 1987
• C-tyttöjen SM-hopea: 1. 2008

Merkittäviä pelaajia

• Sari Krooks

Kasvatustyö

Juniorsportin logo

Seuran junioritoimintaa pyörittää Vaasan Sport Juniorit ry, eli JuniorSport jolla on noin 650 4-18 vuotiasta jäsentä. Seuran junioritoiminnassa on kehittynyt mm. Oskar Osala. JuniorSportin korkein ikäluokka junioreissa eli B-juniorit pelaavat B-junioreiden SM-sarjaa. Sportin A-juniorit, josta HT Vaasan Sport Oy vastaa, pelaa kaudella 2008-2009 A-junioreiden I-divisioonaa.

Tilastot ja luettelot

Saavutukset

Sport on yksi SM-liigan perustajajäsenistä ja pelasi SM-liigassa kauden 1975-76. Sen jälkeen Sport on pelannut alemmilla sarjatasoilla joissa se on saavuttanut Jääkiekon II-divisioonan voitot vuosina 1986 ja 1997 ja I-divisioonan voiton vuonna 1975. Sport on ollut I-divisioonan toinen vuosina 1977 ja 2000, ja kolmas vuonna 1999. Mestiksessä Sport on voittanut runkosarjan vuonna 2007, ja samana vuonna se voitti myös pronssia voittamalla TuTon pronssiottelussa 2-0. Hopeaa Sport on saavuttanut vuosina 2005 jolloin se hävisi finaalisarjan KalPalle suoraan otteluvoitoin 0-3 tekemättä sarjassa yhtään maalia ja 2006 jolloin se hävisi finaalisarjan Jukureille otteluvoitoin 1-3. Naisten puolella Sport on saavuttanut SM-pronssia.

Naiset

• Naisten SM-pronssia 1987

Mestis

• Mestis hopeaa 2005, 2006
• Mestis pronssi 2007
• Mestiksen runkosarjan voitto 2007

I-divisioona

• I-divisioonan voitto 1975
• I-divisioonan toinen 1977, 2000
• I-divisioonan kolmas 1999
• Fair Play -joukkue 1999

II-divisioona

• II-divisioonan voitto 1986, 1997

Vaasan Sport maratontaulukoissa

Toiseksi korkeimmalla sarjatasolla eli Mestiksessä ja I-divisioonassa Sport on maratontaulukossa sijalla 3. ja edellään on vain KooKoo ja FPS. Näillä sarjatasoilla Sport on pelannut yhteensä 26 kautta, pelaten 1075 ottelua, joista on voittanut 526, pelannut tasan 93 kertaa, ja hävinnyt 456 kertaa. Sport on tehnyt näiden kausien aikana 4507 maalia ja päästänyt 4158 maalia. Sport on saavuttanut 1145 pistettä, ja on voittanut I-divisioonan mestaruuden kerran.

(Tilanne 2007)

Sarjataso	Kaudet	Sijoitus	Ottelut	Voitot	Tasapelit	Tappiot	TM	PM	Maaliero	Pisteet	Mestaruudet
SM-liiga	1	35.	36	5	1	30	114	259	-145	11	0
Mestis/ I. div	26	3.	1075	526	93	456	4507	4158	359	1145	1

Kausitaulukko

Kausi	Sija	Sarja	Kapteeni	Päävalmentaja	O	V	JV	T	H	TM	PM	P
1962-63	4	Maakuntasarja			6	1		0	5	13	34	2
1963-64	5	Perussarja			10	3		0	7	47	48	6
1964-65	2	Perussarja			8	6		0	2	34	24	12
1965-66	1	Perussarja			8	6		1	1	41	19	13
1966-67	2	Perussarja			10	6		2	2	60	36	14
1967-68	1	Perussarja			10	9		0	1	71	28	18
1968-69	1	Maakuntasarja			8	8		0	0	63	25	16
1969-70	4	Suomensarja		Jorma Suokko	14	8		2	4	67	54	18
1971-72
1972-73
1973-74
1974-75	1	1. div.		Matti Ruohonen	28					188	94	46
1975-76	10	SM-liiga		Matti Ruohonen	30	5		0	1	114	259	11
1976-77	2	1. div.		Jorma Suokko	36					256	136	57
1977-78	4	1. div.		Jorma Suokko	36					204	123	46
1978-79	11	1. div.		Esko Nokelainen	36					131	172	24
1979-80	4	1. div.		Esko Nokelainen	36					167	186	41
1980-81	5	1. div.		Esko Nokelainen	36							41
1981-82	2	1. div.		Esko Nokelainen	36					180	154	46
1982-83	7	1. div.		Esko Nokelainen	36							33
1983-84	10	1. div.		Pekka Paavola	36					138	179	31
1984-85	12	1. div.		Pekka Paavola Markku Herala	44					156	250	19
1985-86	1	2. div.		Kaj Rosvall
1986-87	6	1. div.		Kaj Rosvall	44					200	203	47
1987-88	5	1. div.		Kaj Rosvall	44					218	173	50
1988-89	9	1. div.		Teijo Räsänen	44					250	228	37
1989-90	6	1. div.		Teijo Räsänen	44					213	236	43
1990-91	11	1. div.		Teijo Räsänen	44					149	249	28
1991-92	12	1. div.		Kari Ristimäki	44					125	308	10
1992-93	-	2. div		Tapio Rautalammi
1993-96	-	2. div		Kaj Rosvall Juha Ilkka Pekka Lumela Staffan Nykvist Jari Kiveliö
1996-97	1	2. div		Jari Härkälä
1997-98	8	1. div.		Jukka Jalonen	44					119	148	40
1998-99	3	1. div.		Kari Heikkilä	48					153	119	64
1999-00	2	1. div.	Mika Yli-Mäenpää	Kari Heikkilä	48					190	118	67
2000-01	5	Mestis	Vesa Myllyaho	Kari Heikkilä Pekka Santanen	44	21		5	18	153	129	47
2001-02	4	Mestis		Arto Sirviö	44	23		8	13	154	106	55
2002-03	4	Mestis	Ari-Pekka Pajuluoma	Arto Sirviö Kenneth Westerback	44	18		9	17	150	129	48
2003-04	4	Mestis		Kenneth Westerback Mikko Manner	45	23		7	15	151	124	55
2004-05	2	Mestis		Juhani Tamminen	44	23	1	7	14	153	108	54
2005-06	2	Mestis	Markus Jämsä	Juhani Tamminen Mikko Manner	45	28		1	16	172	106	58
2006-07	3	Mestis	Markus Jämsä	Mikko Manner	45	32		4	9	195	105	68
2007-08	6	Mestis	Markus Jämsä	Mikko Manner Juhani Tamminen	45	23		5	17	193	139	76
2008–09		Mestis	Markus Jämsä	Juhani Tamminen

Muuta olennaista

• Kausista 1974-75, 1976-2000 ei löytynyt kaikkia tietoja
• Kausina 1992-1997 Sportin valmentjina toimivat Kaj Roswall, Juha Ilkka, Tapio Rautalammi, Pekka Lumela, Jari Härkälä, Staffan Nykvist ja Jari Kiveliö.

Sportin Yleisömäärät

Sportin yleisömäärät ovat olleet monena vuotena Mestiksen kärjessä esim. kaudella 2005-2006 Sportin kotiotteluissa kävi yhteensä 22629 katsojaa enemmän kuin seuraavaksi tulleella Jokipojilla, ja näin olleen voi todeta että Sportin yleisömäärät ovat sarjatasoon nähden suuret.

Kausi	Ottelut (Koti)	Yleisö yht. (Koti)	Keskiarvo (Koti)	Ottelut (Vieras)	Yleisö yht. (Vieras)	Keskiarvo (Vieras)
2005-2006	23	56 114	2439	22	23 026	1046
2006-2007	23	53 106	2308	22	22 872	1039
2007-2008	23	50 152	2180	22	24452	1111

Yleisöennätykset

Vaasan Sportin yleisöennätys jääkiekossa on n.5500. Tarkkaa yleisömäärä ei ole tiedossa sanomaan, koska halliin myytiin lippuja yli tuolloisen 4600 henkilön yleisökapasiteetin määrän. Se syntyi vuoden 2005 Mestiksen toisessa finaaliottelussa KalPaa vastaan. KalPa voitti ottelun 0-4. Ottelun viralliseksi yleisömääräksi on kuitenkin ilmoitettu 4600.

Organisaatio

Vaasan Sportin edustusjoukkueen ja A-junioreiden toiminnasta vastaa HT Vaasan Sport Oy joka on perustettu vuonna 2002, jolloin Sportin toiminta muuttui osakeyhtiömuotoiseksi.

HT Vaasan Sport Oy

Sportin hallitus hajosi 16. lokakuuta 2008 kun hallituksen puheenjohtaja Henri Lassila ja varapuheenjohtaja Ari Rintamäki jäivät pois pelaajahankintoihin liittyvien erimielisyyksien vuoksi. Hallitukseen otettiin kaksi uutta jäsentä 17. marraskuuta 2008, kun Jukka Marttila ja Heikki Miilumäki tulivat eronneiden jäsenten tilalle.

• Puheenjohtaja: Heikki Hiltunen, Vacon
• Jukka Marttila,
• Heikki Miilumäki,
• Veijo Karppinen, VNT Management
• Erkki Raunio, VAMP

Tilinpäätökset

Sportin liikevaihto kasvoi tilikaudella 2007-2008 9,5%, mutta tulos jäi tappiolle 59 608 €

	2005-2006	2006-2007	2007-2008
LIIKEVAIHTO	1 409 885 €	1 428 145 €	1 564 419 €
Muut tuotot	118 546 €	126 745 €
tuotot yhteensä	1 528 431 €	1 554 891€
Muuttuvat kulut	-403 813 €	-298 080
MYYNTIKATE	80 %	88%
Kiinteät kulut	-1 049 802 €	-1 173 420€
KÄYTTÖKATE	5%	6%
Poistot	-35 104 €	-40 336 €
Liikevoitto	39 712 €	43 053€
%	3%	3%
Rahoitustuotot ja –kulut sekä verot	-17 244 €	-23 260 €
TULOS	22 478 €	19 793 €	-59 608€

Katso myös

• Vaasan Sport 2008-2009

Aiheesta muualla

• Vaasan Sportin virallinen sivusto
• Faniryhmän kotisivut
• kiekko.pohjalainen.fi, artikkeleita Sportin kaudesta
• Sport Jatkoajalla
• Vaasan Sport kausiartikkeli wikipediassa

Lähteet

Sport – SM-liiga

4 Suhonen | 10 Lööke | 11 Hjalmarsson (A) | 12 Stråka | 13 Riska (A) | 15 Vesala | 16 Johnsson | 17 Stålberg (C) | 21 Nalli | 24 Scarlett | 25 Holmström | 28 Sundstöm | 31 Härkönen | 36 Tommila | 40 Mattsson | 42 Heikkilä | 37 Leppänen | 52 Hietanen (A) | 53 Aarnio | 55 Hult | 60 Reijola | 63 Heikkinen | 65 Hayes | 71 Nieminen | 79 Hanzl | 86 Rantanen | 88 Miketinac | 91 Wännström | 95 Svoboda
Päävalmentaja Dufva • Valmentaja Hahl • Valmentaja Nukari • MV-valmentaja / joukkueenjohtaja Lipsanen • Fysiikkavalmentaja Andersson