Slovakian historia

Slovakian historia on vaiherikas ja alkaa ensimmäisten ihmisten saapumisesta nykyisen Slovakian alueelle, vaikka ensimmäisen oman valtionsa slovakit saivatkin vasta vuonna 1939. Ennen antiikin aikaa alueella asui kelttejä. Noin 200 ekr. alueen valtasivat germaanit. Slaavilaisiin kansoihin kuuluvia heimoja saapui alueelle 500-luvulla jkr., Jotka perustivat 600-luvulla Samon valtakunnan. Tämä valtakunta yhdistyi Suur-Määriin 833. Unkari valtasi alueen 907. Tataareja liikkui Keski-Euroopassa ja myös nykyisen Slovakian alueella 1200-luvulla ja samoihin aikoihin Slovakiaan tuli saksalaisia siirtolaisia. Slovakiassa syntyi eräänlainen kansallinen herääminen 1840-luvulla. Slovakian kirjakielelle määriteltiin vakiintunut asema 1843 ja muutama vuosi myöhemmin syntyi kansallisliike. Tämä kansallisliike yritti saada aikaan Slovakian irtaantumisen Unkarista, mutta yritys epäonnistui. Slovakia kuului Unkariin 1918 saakka. 1941 Slovakiassa syntyi uusi kansanliike. Toisen maailmansodan jälkeen alkoi Tšekkoslovakian aika. 1989 Tšekkoslovakiassa tapahtui samettivallankumous, johon loppui kommunismin aika. 1993 tapahtui Tšekkoslovakian jakaantuminen, jonka jälkeen Slovakiasta tuli itsenäinen valtio.

Varhaiset vaiheet

Mammutinluusta tehty myöhäispaleoliittisen kauden venushahmo, joka löydettiin Moravany nad Váhomista, Slovakiasta.

Pribinan patsas Nitrassa.

Arkeologiset löydöt kertovat asutuksesta nykyisen Slovakian alueella paleoliittisen ajan keskivaiheilla, noin 200 000 – 35 000 eaa. Gánovcesta on löytynyt jälkiä neandertalinihmisen kallosta. Kuuluisa Moravian Venus on yli 22 800 vuotta vanha veistos. Pronssikaudella Slovakia oli merkittävä pronssintuotannon keskus. Vanhimmissa rakennuksissa, rautakautisissa kivimuureissa ja linnoituksissa näkyy vaikutteita kreikkalaisten ja etruskien kulttuurista. Vanhimmat Slovakiasta löytyneet kolikot ovat kelttien tekemiä 400-luvulta eaa. Hiukan ennen ajanlaskun alkua Rooman valtakunta levittäytyi Tonavalle asti. Neljän vuosisadan ajan nykyinen Slovakia oli rajaseutua Rooman ja pohjoisten barbaaristen germaanien välillä. Kansainvaellusten aikana Slovakian halki kulkivat gallialaiset, langobardit ja hunnit. Illyrialaisten, kelttien ja saksilaisten jälkeen 600-luvulla alueelle tuli myös slaavilaisia kansoja.

Avaarit hyökkäsivät alueelle 500-luvulla. Määrin alueen tšekkiläiset heimot auttoivat Kaarle Suurta karkottamaan avaarit ja pääsivät hänen suojelukseensa. Määrien vasallivaltiosta kehittyi kuningaskunta, jota kutsuttiin laajimmillaan Suur-Määriksi. Sen kuningas kutsui Kyrilloksen ja Metodioksen levittämään bysanttilaista uskoa torjuakseen germaanien kasvavan vaikutuksen. Metodioksen kuoltua Määri siirtyi kuitenkin roomalaiskatolisen kirkon vaikutuspiiriin, ja kyrillisen kirjoituksen sijasta alettiin käyttää latinalaista kirjaimistoa. Suur-Määri kukistui vuonna 907 unkarilaisten hyökkäyksiin.

Suur-Määrin hajottua Slovakia kuului 1000-luvulta lähtien Unkarin kuningaskuntaan. Bratislavasta kehittyi merkittävä keskus varsinkin Sigismund Luxemburgilaisen aikana. Sen keskeinen asema aiheutti myös monia sotia ja levottomuuksia. 1500-luvulla kaupungin asema korostui entisestään, kun turkkilaiset Suleiman Suuren johdolla löivät Ludvig II:n, etenivät syvälle Unkariin ja valtasivat pääkaupunki Budan. Unkarin ylimystö pakeni Bratislavaan. Siitä tuli Unkarin hallinnollinen keskus, missä valtiopäivät kokoontuivat, kirkollinen ja maallinen johto sai turvapaikan ja monet kuninkaat kruunattiin vuoteen 1830 asti. Ludvigin kuoltua vallan peri Ferdinand I Habsburg ja Unkari joutui osaksi Habsburgien hallitsemaa Itävallan keisarikuntaa, vaikka se säilyikin nimellisesti omana kuningaskuntanaan; vuoden 1867 kompromissisopimuksessa Unkarin asema koheni ja alettiin puhua Itävalta-Unkarin kaksoismonarkiasta.

Maailmansodat

Duklan solan taistelun monumentissa saksalainen ja neuvostoliittolainen tankki kohtaavat.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Itävaltaan kuuluneista Böömin kruunun maista sekä Unkarin slovakialaisesta alueesta, Ruteniasta ja muistakin Unkarin alueista muodostettiin uusi Tšekkoslovakian valtio. Sen ensimmäiseksi presidentiksi tuli Tomáš Masaryk ja pääkaupungiksi Praha. Valtioon jäi erittäin suuri saksalaisvähemmistö.

Vuonna 1939 Slovakiasta tuli nimellisesti itsenäinen valtio, joka oli tiukasti natsi-Saksan alaisuudessa johtajanaan pappi Jozef Tiso. Toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1945 Tšekkoslovakia palautettiin yhtenäiseksi valtioksi. Sen hallitus istui ensin Košicessa ja myöhemmin Prahassa. Hallituksen muodosti koalitio, jonka ytimessä olivat kolme sosialistipuoluetta – slovakkien populistipuolue oli kielletty, koska se oli tehnyt yhteistyötä natsien kanssa. Pikkupuolueet Määrin katolinen kansanpuolue ja Slovakian demokraattinen puolue hyväksyttiin koalitioon. Natseja auttaneiden omaisuus takavarikoitiin ja teollisuus kansallistettiin.

Kommunistivalta

Toisen maailmansodan jälkeen kommunistien asema oli niin vahva, että heidän onnistui Neuvostoliiton tuella kaapata valta 1948. Tšekkoslovakiasta tuli käytännössä Neuvostoliiton satelliittivaltio. Kylmän sodan aikana Tšekkoslovakia olikin Varsovan liiton jäsen Neuvostoliiton vaikutusvallan alaisena. Tšekkoslovakian kommunistinen puolue käynnisti 1967–1968 poliittisen uudistusprosessin (Prahan kevät), jonka Neuvostoliitto rusensi elokuussa 1968 niin kutsutun Brežnevin opin mukaisesti miehittämällä valtion.

Vuonna 1969 Tšekkoslovakia jaettiin kahteen osavaltioon, Tšekkiin ja Slovakiaan. Valtio siirtyi demokratiaan marraskuun 1989 lähes verettömällä ”samettivallankumouksella”. Patoutuneet kansallisuuskiistat halvaannuttivat demokratian oloissa liittovaltion toimintaa niin, että se lakkautettiin parlamentaarisella päätöksellä 1. tammikuuta 1993 alkaen samettierossa, jolloin molemmat osavaltiot muuttuivat itsenäisiksi valtioiksi.

Uusi itsenäisyys

Slovakian johti eroon Tšekkoslovakiasta ja itsenäiseksi vuoden 1993 alussa Vladimír Mečiar, joka hallitsi maata muutamaa keskeytystä lukuun ottamatta vuoteen 1998. Mečiar hallitsi autoritaarisesti, salaisen poliisin tuella ja otti presidentti Michal Kováčin kauden päättyessä presidentinkin toimen hoidettavakseen. Vuonna 1997 oppositio sai yhteistyöllä kammettua Mečiarin pääministerin virasta ja häntä seurasi Mikuláš Dzurinda. Presidentinvaali muutettiin suoraksi kansanvaaliksi perustuslain muutoksella 1999.

Slovakia lähetti 110 sotilasta Yhdysvaltain johtamaan Irakin-liittoumaan 2003. Slovakian joukot palvelivat puolalaisten alaisuudessa Hillassa miinanraivaustehtävissä. Kolme sotilasta sai surmansa tehtävän aikana. Joukot vedettiin pois pääministeri Robert Ficon vaalilupauksen mukaan helmikuussa 2007.

Slovakia on yksi niistä kymmenestä valtiosta, jotka liittyivät Euroopan unioniin 1. toukokuuta 2004. Lisäksi se liittyi Natoon 29. maaliskuuta 2004. Euro tuli Slovakian valuutaksi vuoden 2009 alusta Slovakian korunan tilalle.

Zuzana Čaputová, Slovakian presidentti vuodesta 2019

Tutkiva toimittaja Jan Kuciak ja hänen puolisonsa löytyivät murhattuina kotoaan helmikuussa 2018. Ennen kuolemaansa Kuciak oli selvittänyt Slovakian poliitikkojen ja italialaisen 'Ndrangheta-rikollisjärjestön väitettyjä kytköksiä. Toimittajan murha johti Slovakiassa poliittiseen kriisiin ja laajoihin hallituksen vastaisiin mielenosoituksiin. Pääministeri Robert Fico erosi ja uudeksi pääministeriksi tuli maaliskuussa 2018 Peter Pellegrini. Entinen pääministeri Robert Fico oli Smer-SD-puolueen johtaja ja Pellegrini sen varapuheenjohtaja. Hallituksessa oli Smer-SD:n lisäksi kaksi pienempää puoluetta.

Maaliskuussa 2019 sosiaaliliberaalia Progressiivinen Slovakia -puoluetta edustava Zuzana Čaputová valittiin maan uudeksi presidentiksi. Čaputová oli mukana laajoissa mielenosoituksissa, joita järjestettiin Slovakian yhteiskuntaa ravisuttaneen korruptiota tutkineen toimittaja Jan Kuciakin murhan jälkeen.

Helmikuussa 2020 parlamenttivaaleissa voittivat korruptiota vastaan kampanjoineet puolueet. Maaliskuussa 2020 pääministeriksi nousi Tavalliset ihmiset -puolueen johtaja Igor Matovič, ja maata pitkään johtanut Smer-puolue jäi oppositioon. Matovič joutui eroamaan keväällä 2021 aiheutettuaan poliittisen kiistan tilaamalla maahan venäläistä Sputnik V -koronarokotetta. Uudeksi pääministeriksi nousi huhtikuun alussa entinen terveysministeri Eduard Heger. Maassa oli siihen mennessä todettu noin 360 000 koronavirustartuntaa ja tautiin oli kuollut lähes 10 000 slovakialaista.