HMS Fernie
| HMS Fernie | |
|---|---|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | John Brown and Company, Clydebank |
| Kölinlasku | 8. kesäkuuta 1939 |
| Laskettu vesille | 8. tammikuuta 1940 |
| Palveluskäyttöön | 29. toukokuuta 1940 |
| Poistui palveluskäytöstä | 1947 |
| Loppuvaihe | romutettu 1956 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
1 050 t (standardi) 1 360 t (max) |
| Pituus | 85 m |
| Leveys | 8,8 m |
| Syväys | 3,27 m |
| Koneteho | 19 000 hv |
| Nopeus | 27,5 solmua (50,9 km/h) |
| Miehistöä | 146 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
4 × QF 4" Mk XVI -tykkiä kaksiputkisina Mk XIX asennuksina 4 × QF 2 naulan Mk VIII neliputkisena Mk VII asennuksena 2 × Oerlikon 20 mm yksiputkisina P Mk III -asennuksina 6 × syvyyspomminheitintä ja kisko, joihin 40 syvyyspommia |
HMS Fernie (viirinumero L11) oli Britannian kuninkaallisen laivaston Hunt-luokan tyypin I saattuehävittäjä toisessa maailmansodassa.
Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Hunt-luokka (hävittäjä)
Alus tilattiin 21. maaliskuuta 1939 vuoden 1939 hätäohjelmassa John Brown and Companyltä Clydebankistä, missä köli laskettiin 8. kesäkuuta. Alus laskettiin vesille 9. tammikuuta 1940 ja valmistui 29. toukokuuta.[1]
Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Palvelukseen oton ja varustamisen jälkeen alus siirrettiin koulutukseen, mutta se tarvittiin Kanaalin alueelle palvelukseen välittömästi. Alus evakuoi 9. kesäkuuta joukkoja Ranskan satamista operaatio Cyclessä, mistä vapauduttuaan se siirtyi Scapa Flowhun koulutettavaksi.[1]
Alus suojasi 10. heinäkuuta risteilijä HMS Coventryn ja hävittäjien HMS Inglefieldin, HMS Imogenin sekä saattuehävittäjien HMS Hambledonin ja HMS Atherstonen kanssa 1. miinalaivuetta, joka laski pohjoisensulun ensimmäisiä miinotteita North Ronan pohjoispuolelle operaatio SN1:ssä. Aluksen miehistön päätettyä koulutuksensa alus liitettiin Portsmouthiin sijoitettuun 1. hävittäjälaivueeseen.[1]
Alus taisteli 7. elokuuta Saksan laivaston E-veneitä vastaan suojatessaan saattuetta CW9 Southendistä Solentiin. Se laski 22. elokuuta savuverhon Doverinsalmeen suojatessaan saattuetta rannikkopatteriston tulelta. Alus joutui 11. syyskuuta voimakkaaseen ilmahyökkäykseen suojatessaan saattuetta CW11.[1]
Alus suojasi vuoden 1941 alun laivueen mukana saattueita, kunnes se määrättiin 22. maaliskuuta HMS Tynedalen ja HMS Clevelandin kanssa suojaamaan HMS Intrepidiä, HMS Icarusta ja HMS Impulsivea, jotka laskivat miinoja Le Havren ja Cherbourgin väliselle laivareitille operaatio JN:ssä. Operaatiosta vapauduttuaan alus jatkoi laivuepalvelustaan suojaamalla rannikkosaattueita.[1]
Fernie etsi 15. helmikuuta 1942 tuloksetta Saksan laivaston taisteluristeilijöitä Gneisenauta ja Scharnhorstia, jotka matkasivat Kanaalin läpi Brestistä Wilhelmshaveniin. Alus määrättiin 13. maaliskuuta tuhoamaan E-veneiden suojaama saksalainen kaappari Michel, jonka tiedettiin matkaavan Kanaalia pitkin länteen kohti Atlanttia.[1]
Kesäkuussa alus määrättiin tukemaan suunniteltua kommandoiskua Dieppeen (operaatio Jubilee). Se muutettiin varalta esikuntalaivaksi operaatioon. Alus osallistui heinäkuussa iskua varten pidettyihin harjoituksiin ja suojasi 19. elokuuta Dieppeen matkanneita maihinnousualuksia, jolloin se joutui rannikkoa lähestyessään ilmahyökkäykseen. Seuraavana päivänä alus suojasi palaavia joukkoja. Operaatiosta vapauduttuaan alus palasi laivueeseensa saattuepalvelukseen.[1]
Alus osallistui 13. lokakuuta rannikkojoukkojen mukana iskuun, jonka tehtävänä oli tuhota saksalainen saattue. Saattueen mukana oli kaappari Komet matkalla länteen. Alus osallistui saattueen tuhoamiseen upotettuaan Kometin. Operaatiosta vapauduttuaan alus palasi laivueeseensa. Tammikuussa 1943 alus siirrettiin Sheernessiin 21. hävittäjälaivueeseen, johon se matkasi vielä tammikuun aikana. Alus suojasi laivueen mukana saattueita sekä valvoi Pohjanmeren liikennettä.[1]
Huhtikuussa 1944 alus määrättiin Normandian maihinnousun saattajaryhmä 131:een. Alus osallistui toukokuussa operaation harjoituksiin ja liittyi ryhmään, johon kuuluivat korvetti HMS Kingcup ja kaksi moottorivenettä. Kesäkuussa alus siirtyi ryhmän mukana Milford Haveniin. Se suojasi 3. kesäkuuta Bristolin kanavasta Isle of Wightille korvettien Kingcup, HMS Wallflower ja HMS Primrose sekä troolari HMT Bernin kanssa saattuetta ETC1, josta se erkani 5. kesäkuuta Solentissa liittyen saattueeseen EWC1B. Seuraavana päivänä alus suojasi saattueen EWC1B Solentista sillanpäähän, josta se palasi Solentiin. Se suojasi 8. kesäkuuta saattueetta ETC3 Solentista Kingcupin ja 133 saattajaryhmän HMS Walpolen, HMS Orchiksen ja kahden moottoriveneen kanssa. Alus matkasi 9. kesäkuuta Noreen, jossa muodostettiin seuraavan vaiheen saattueet. Se vapautui heinäkuussa operaatiosta, minkä jälkeen alus palasi laivueeseensa Sheernessiin.[1]
Aluksen miehistö osallistui 19. tammikuuta 1945 Hollannin rannikolla miinaan ajaneen SS Samvernin eloonjääneiden pelastamiseen. Alus siirrettiin toukokuussa Noren alaisuuteen tukemaan operaatioita. Se myös päätettiin myöhemmin muuttaa lentokoneiden maalialukseksi supistetulla miehistöllä. Alukselta poistettiin elokuussa aseet ja sille tehtiin tarvittavia muutostöitä. Alus oli maalilaivana, kunnes se poistettiin palveluksesta 1947 reserviin. Alus makasi ankkurissa Harwichissa, josta se siirrettiin 1953 Harwichin lakkauttamisen jälkeen Barrowiin. Alus sijoitettiin 1955 poistolistalle, minkä jälkeen se myytiin seuraavana vuonna BISCOlle. Alus allokoitiin Smith and Houstonille Port Glasgowiin, jonne se saapui 7. marraskuuta 1956 hinattuna.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Colledge, J. J. & Warlow, Ben: Ships of the Royal Navy - The Complete Record of all Fighting Ships of the Royal Navy from the 15th Century to the Present, s. 141. Newbury, UK: Casemate, 2010. ISBN 978-1-935149-07-1. (englanniksi)
- English, John: The Hunts - A history of the design, development and careers of the 86 destroyers of this class built for the Royal and Allied Navies during World War II. Cumbria, Englanti: World Ship Society, 1987. ISBN 0-905617-44-4. (englanniksi)
- Whitley, M. J.: Destroyers of World War Two – an international encyclopedia. Lontoo: Arms and Armour, 1988. ISBN 0-85368-910-5. (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Edeltäjä: L-luokka – Seuraaja: M-luokka |